Vapaus, April 15, 1924

              n-
"f ^ • ,1;: •
tf .f yp„W«,v:
•
1%^
> V
» S S
/
Siva 2 Tiisl lun 15 p.-—Tggs. Äpril 15.
Y A P A U S
C«n»dan «nomalauten työväestön äänenkanattaja. flmes-
Krsadbaryssa. Önt„ joka tiistai. torsUi ja lauanta».
ONNI SAAEI ^S. G. N E IL
Vastaava ToimitHsapalainen
V A P A U S
( L i b e r t y ) „ . « t .
The only organ of Finnish Workers m Canada. Pub-
Ushed i n Sadbury, O n t , every Tuesday. Tborsday ano .'jjanj^in sorrettujen ja riistettyjen vapauttamisesta.
Batnrday. - •
On jo käyty värein kiihkeitäkin työtaisteluja, joskin
vain paikkakunnittain- Koko maan riistettyjä käsit­täväin
järjestöjen luominen ja tiukan keskitetyn joh­don
organisoiiriinen vaatii-pi&ällistä työtä ja sitkeyttä.
Tämä kaikki kun on. Intian kansan juonteelle outoa ja
nerasia. Sen sijaan elähyttää Intian työläbiä voima­kas
solidaarisuuden Innne ja juuri se on tdteena In-
Advertisins: rates 40c per coL incb. Minimum charge
for smple insertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
The Vapaus is the best advertisinjr medium among
the F i n n i s h People in C a n a d a . _ ^
Yhteen he kuuluvat
Yllättävä joskin samalla mieluisena uutisena tulee
tieto, että Norjan kommunistipuolueen, toimeenpaneva
Canadaan yksi vL^SS^vk. $2.25. kolme kk. komitea on lähettänyt vetoomuksen äskettäin Kommu-
11.50 j a yksi k k 7 5 c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50. pooli ylt.
13.00 j a kolme kk.$1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Baildine
Lcrne St., Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Ont. • •
Ilmotushints, kerran jnlaistuista ilmotaksista 40c
aaMatuumalta. Suurista ilmotukeista sekä ilmotuksista.
joiden tek.stiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c hsaä jokai-lelta
muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta.
1100 kolme kertaa, Avioeroilmotukset $2,00 kerta,
$3 00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H a -
rataantieto- ja osoteilmotukset 50c kerta. $1.§0 kolme
kertaa. Tilnnäisilmotuksista pitää raha seurata mokana.
Tii.-!tain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstaip lehteen tiistaina ja lauan­tai
nlenteen_tor8tair^^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta, ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
»oonkllisella nimellä. . . . •
,T. V. KANNASTO. T.iikkeenhoitaia.
Repistered at the Pnst Office Department, Ottawa.
, Postityöläisten asema
Hallitus, tuo kaikkien aikojen «suuri mies», uhkaa
panna kaikki voimakeinonsa liikkeelle siinä tapaukses- taan.
sa, jos postityöläiset ryhtyvät ajamaan lävitse palkan-korotusvaatimuksiaän
lakon avulla. Ylipostimestari
uhkaa ilman muuta erottaa toimestaan kaikki lakkoon
ryhtyvät postityöläiset. Murhin keinoihin turvaudu­taan
sikäli kun katsotaan tarpeelligeksi. Sillä välin
seliteMään kuinka julkeiksi'postityöläiset ovat käyneet
kun aikovat keskeyttää postinkannon ja koko postilii­kenteen
ja* siten *vahingoiftaa koko suuren kansan etu­ja.
Hallitus vakuuttaa, etteivät postityöläisten olot si­tä
paitsi ole niin huonot, että niiden korjaaminen olisi
oikeutettua lakon kautta. '
Ja kuitenkin tosiasia on, että postinkantajat ja muut
postityöläiset ovat pakotetut tekemään työtä mitä kur-^
jiimnalla palkalla. Niinpä^ esimeilciksi sellaisissa kau­pungeissa
kuin Torontossa postinkantajien alin palkka
on 780 dollaria vuodessa ja neljän vuoden kuluttua
maksettava korkein palkka on 1,260 dollaria. Samas­sa
kaupungissa nousee palokuntalaisten alin palkka
1,472 dollariin ja ylin palkka neljän vuoden palvelus­ajan
kuluttua 1,812 dollariin. Poliisien alin palkka
on 1,450 dollaria vuodessa ja ylin 1,950 dollaria. Se-)
katyöläisten ke^imääräisen palkan lasketaan Toron­tossa
nousevan vuodessa 1,497 dollariin. '
Näin ollen postityöläisten palkka on kaikkien al­haisimmalla
asteella, jonka korottamista vastaan halli-tus"^^
valmistautuu taistelemaan henkeen ja vereen saak­ka.
Se on väärän taistelua oikeutta ja kohtuutta vas­taan.
.
nistisesta , kansainvälisestä eronneelle työväenpuolueel­le
ja sosialide-mokraatiselle puoluelle yhteistoiminnan
aikaansaamisesta ensi lokakuussa toimitettavia vaaleja
varten. Näiden puolueiden välillä on vallinnut katke­ra
vihollisuus. Kun viime syksynä tapahtunut välien
kärjistyminen työväenpuolueen ja Kolmannen kansain­välisen
kesken johti kommunistisen puolueen perusta­miseen,
kehittyi taistelu kommunistipuolueen johtomie­hen
Sheflon ja työväenpuolueen johtomiehen Tranmae-
Iin kannattajien välillä työväenpuolueeseen kuulunei­den
osastojen valtaamisesta niin kireäksi, että muuta­missa
tapauksissa taisteltiin revolverien kanssa. Se oli
surkuteltava osotus tasapainon • kadottamisesta työläis-j
ten suuntajupakkain kautta.
Työläisten erimielisyyksiä ^ hyväkseen käyttäen on
taantumus vahvistanut asemaansa entistä perinpohjai-semmin.
Onpa pelätty jo pienen Norjan joutuvan koko­naan
fascistien komennon alle. Vaikka työväestö onkin
riidellyt keskenään, ei se ole voinut pelastua siitä tosi­seikasta,
että sillä sittenkin on yhteinen vihollinen, jo­ka
uhkaa työväen kaikkia ryhmiä. Jospa kommunisti­puolueen
yhteisrintama-alote ' johtaisi yhtenäisen, yh­teistä
vihollista vastaan ennen kaikkea taistelevan jouk-fcoliikkeen
muodostamiseen taantumuksen voimia vas-
Raiskattu Intia
Kaikki, jotka ovat lukeneet runoilijain kuvauksia
Intiasta, tietävät, että se on unelmain, romantiikan, ja
satumaisien rikkauksien maa. Mutta että se on myös,ka ovat vilpittömästi'innostuneet 0 . B . U : n«
Sekava loppu
o. B. U :n toiminta on nykyään sangen omituisella
kannalla. Its*» työläisjoukot, joita sanotaan tähän liik­keeseen
kuuluneen' vielä viiipe aikoina'tuhansia, eivät
tiedä .missä vaiheessa heidän järjestönsä nykyään on.
Suurelle osalle yllätyksenä alistettiiii äskettäin Ontarion
puutavaratyöläisten järjestön nimes kantavan ryhmän
toimihenkilöiden kautta äänestys O. B . U : s t a eroami­sesta,
joka äänestys toimitettiin vastoin järjestön toi­meenpanevan
komitean tahtoa. Sittemmin on puuta­varatyöläisten
union virastosta Sudburystä ilmötettu,
että äänestys on päätlyny| moninkertaisella eneinmis-töllä
O. B . U : ? t a eroamisen p u o l ^ Ja delikeiteille on
annettu määi-ys lopfettaa toimintansa O. B. U : n hyväk-,
si. Sudhuryssa sijaits^ah pääconttoorih ikkunoista
on revitty suure! O. B. U : n nimikirjaimet pois, joka
osottaa, että union johto pitää union lakkauttamista
jo lopullisesti päälettynS,.
Tästä mullistuksesta huolimatta joukoille ei ole
annettu yksityiskohtaista selostusta äänestyksen tulolc-sista.
Koko eroamisrunnaus on hämäryyden verhossa.
Ei tieidetä mitkä osastot tai; unitit ovat olleet äänestyk
sessä mukana ja mitenkä äänet ovat todellisuudessa ja­kaantuneet.
Ovatko edes fcaiMci, jäsenet saaneet' tilai­suuden
ott^a osaa äänestyfaeen. Ja, jos joukot bvat
äänestäneet, niin ;miksi ei jouMcojen ääni )saa tulla hei­dän
itseiJsä nähtäväksi.
Itse O: B. U : n yleinen toimeenpaneva komitea kat­selee
järjestöii sisällä tapahlMiiutta Ontarion pUutav
työläisten johtajain menettelyä sekavuuden ja^ holtittö^
muudeln tekona. — t -
kuvaamattoman riiston, nälän ja kurjuuden maa, siitä
ei ole niinkään selvää käsitystäf sillä siitä tavallisesti,
vaikenevat kynät. — •
Ja kuitenkin on Intia \aina Aleksanteri «suuren»
ajoilta asti ollut lukemattomain ryövärien j a kansan-sortajien
pelinoppa..' Vieraiden" valloittajjain rosvortt-ket
ovat köyhdyttäneet Intian kansan "ja tuottaneet sille
kaikki kurjuuden kiroukset nälänhädästä kulkutautei-hin
saakka. Eikä sen Jälkeen,' kun Intiasta tuli «kau^
nein helmi Englannin kruunuun», ole liioin havaittu
mitään parannuspa Intian kansan elinehdoissa. Päin­vastoin!
Sivistyneiden barbaarien tihumiehet ovat ol­leet
jopa: edeltäjiään taitavampia sen kansanosan k i ­ristämisessä,
joka huokaa orjuuden ikeessä. Ja mitä
vieraiden pitkät kynnet ovat jättäneet jälelle, sen ovat
saalistaneet kotoisen omistuksen edustajat, lukeniatto,
main knstiei^ kiskurit, jotka ovat alistaneet mielivaltaan­sa
50 miljoonaa ihmistä. Työ on kokonaan raiskattu.
Tavallisesta ruumiillisesta työstä maksetaan naurettava
kulipalkka. Palkkain pienuudesta huolimatta kohoavat
elintarpeiden hinnat lakkaamatta, puhumattakaan suo-lan
hinnasta (suola on Englannin monopoolina ja oir
n i i n kallista, että miljoonia ihmisiä kuolee vuosittain
suolan puutteeseen), Pohjois-Intian kylmässäkään i l ­manalassa
ei tvöläisiUä ole muuta veAoa kuin ohut
puuvillapuku, kun taas jalkineet ovat heille kokonaan
tuntematon käsite. 40 miljoonan ihmisen on joka ilta
heittäydyttävä makuulle viheliäisten sa\Tmajainsa «lat­tialle
» nälkäisinä. Kun sadot rosvotaan joka vuosi
pois maasta, odottaa kansaa viljavarastojen puultee^^a
katovuosina joukkdkuolema. .Englannin «humaani­sen
» hallinnan viimeisenä 40 vuotena on kansaa koh­dannut
22 nälänhätää, jotka ovat vaatineet uhreikseen
28 miljoonaa ihmistä. Kulkutautien ja kurjuuden
vuoksi on kuolevaisuus muutenkin äärettömän suuri.
Pari vuolta sitten-niitti influensa 6 miljoonaa ihmistä.
Tavallisissa oloissa kuolee 10 miljoonaa joka vuosi.
Mutta loppumaton' vieraiden ja kotoisten nylky-rien
riisto; nn k ä v n v t n t i n c n o r o . r . « » » ^ w . : : i _ : . •
Joka tapauksessa nekin työläiset, jot-iästi
innostuneet 0 . B. U : h liikkeeseen,
kyselevät nyt hämmästyneinä mitkä tcflcijät ovat olleet
heidän Järjestöänsä karille ohjaamassa.
^^^^^^^^^^^
Selostukset yaltiolliseri aseii^an kärjistymisestä Eu-ropan
eri maissa eivät ole pelkJda fraaseja, vaan Joka-päiväisen
elämän todellista pohjavir4ausla.jr Kaikkialla
tap^tiiu jakautuminen jwhteeri äärimmäiseen leiriin.
Suuriiniman a|^sysäylcsein antoi bolshevikden vallan-kunKJus
Venäjällä, jpka oli niin perinpöhj^
se sellaisenaan asettui ratkaisevasti koko muun porva­rillisen
maailman vastakohdaksi. , Itali^sa juoduttiin
mustan fascismin valtaSn. Suomen köyhälistö oli jo.
saamaisillaan tilaisuuden henikäistä vapaata ilmaa pu-näisea
hallitusjärjestelmän turvissa, mutta onnettomien
sattmnain kautta kytkettiin se taas valkoisen komennon
pakkopaitaan. Englannissa elää liberaalismi lasku­kauttaan
ja jakautumanen tapahtuu työläisten Jä kon­servatiivien
leireihin. Saksassa ilmenee sama s
jota J O osaltaan osottaa sekin, qttä juuri toimitetuissa
vaaleissa Baijerissa muiden puoliieiden kutistunsa ko-koon
kommunistien Ja monarkästien leirit osottivät voi­mistumista.
Monet miiut seikat puhuvat selvää kieltä lii^kka
jäin selkiämisestä.
Jokunen sana ei liene pahitteek­si
naistovereille siitä» mitä maail­man
vaBankumouksellinen työväen-liike
vaatii niin nais- kuin mies­tovereiltakin,
tai toisin sanoen koko
työväenluokalta, sillä vaUanknmo-uksellinen
ty5väeniiike ei e r i sU l i i ­kettä
miehiä j a naisia varten eril«
leen, se kutsuu samojen periaat­teiden
. puolesta yhteisrintamaan
niin naiset kuin miehetkin.
Mutta katsotaanpa minne tahan­sa,
niin huomaamme sen ikävän i l ­miön,
että jokaisessa maassa on
miespuoliset työläiset vallankumo-uksellisessa
työväenliikkeessä mu­kana
suuremmassa määrässä, joskin
huomattavan suuri prosentti on t a -
nä päivänä jo naisiakin mukana.
Mutta jos ottaa huomioon naisten
suuren enemmistön, kodfa tilastot
kertoi jo^ ennen " maailman sotaa,
että maailmassa oli naisia 5,000,000
enemmän kuin miehiä, mutta nyt
oh pyöreissä luvuissa laskettuna
naisia 15,000,000 maailmassa enem­män
kuin miehiä. Maaihnan vallan-kumouk^
sellisen työväenliikkeen mti-kana
emme vielä nä« edes yhtä
miljoonaa naista. Tosiasia kuiten­k
i n on, että työvä«nliike on työ­väenliikettä
niin naisille kuin mie-hiHekrn,
sBtsi että väärä, sortava
järjestelmä ahdistaa molempia ja
monessa suhteessa naistyöläistä vie­lä
ankarammin ja juuri tätä sil­mällä
pitäen on vallankumoukselli­nen
työväenliike aina kiinnittänyt
huomionsa naispuolisten työläisten
hankkimiseiksi puolueeseen. Jo toi­nen
kansainvälinen työväenliiko o-loajallaan
huolsi siitä, muodostamal­la
erikoisen naisliiton, liikkeen s i -
säle, mutta tästä huolimaatta nai­set
eivät jaksaneet kohota huomat­tavammin
järjestymisessä j a tällai-sen
eristSytymisen vuoksi muodos­tui
narajärjestöt, enemmän sellai­seksi
avunanto joukoksi itse liik­keelle,
eTvätkä olleet itse periaat-teessä
kovinkaan voimakkaasti kiin­n
i , . joten elikä tämänlainen eris",
täytyminen juuri heikentämässä
itse periaateeliista työskentelyä.'
'Kolmannen kansainvälisen työvä­enliikkeen
syntyessä oli oloissa .ke-hitytjty
jo niin pitkälle, että useim­missa
maissa, niin nais- kuin mies-työläisetkin,
joutuivat tekemään
ratkaisun itsensä kanssa, maansa
joutuessa luokkasodan jalkoihin,
«illoin heiltä vaadittiin ratkaisua,
•kuuluako / yallankumouksellisiin eli
vastavallankumouksellisiin^ Silloin
kun on maa sisällissodan pryörteis-sä,
ei siellä tunneta puolueetto­muutta,
j a mitä enemmän on teh­ty
Valistusta liaistyöläisteri mukaan
saamiseksi, ^itä kivuttomammin
nousee työväenluokka valtaan. Kol­mas
kansainvälinen alkoi rakenta­maan
työväenliikkeen uusille." koke­muksista
. saaduille perusteille ja
siksi "se syntymästään asti ön k i i n ­nittänyt
yhtä suuren huomion mo­lempien,
sukupuolien mukaan saami­seksi,
sillä on' varmaa ettei min­kään
maan työväestö voi voittaa i l ­man
jos ' ei naistyöläiset; Ole muka­na,
puhiimattalkäan maaihnan' val­lankumouksen
voitosta. Sen tähden
vallanJcumou!ksellisen^ työväenliik­keen
sotahuUtoi on kaikkialla: va-h'stakaa,
tehkää valistustyötä työ­läisnaisten
keskuudessa, vetäkää
työläisnaiset kommuiiistisen liikkeen
eläväksi vohnaksi; '
.iKolmas. kansainvälinen työväen­liike
ei muodosta-, mitään erikoista
naisjärjestöä puolueen sisälle. Se
ainoastaan on jprjestänj^ naissih-teeristön,
joka huolehtii valistus­työstä
naisten keskuudessa j a tuo
sihteeristö, on i; valistustyön teon
järjestänyt niin että jokaisessa puo­lueen
yhdistyksessä toimii naistyö-
Iäisten valistuksesta hiiolehtiva
naisjaosto, Joka kaadlla käytettä-yissä
olevilla keinoilla vetää nais-työläisiä-.
valistustyön piiriin j a huo­lehtii,
että sen tärkeimmät tehtävät
tulee kyllin selvästi osoitettua, ^että
vasta-silloin voi luokkamme kohota
verisistä luokkasodista voittajana
kun naisetkin öyat selvillä mitä hei­dän
on niissä kuoritettava j a luok­kansa
asialle uhrattava. Mitkään es-xa-me
käsittämään kapitalistisen yhteisku^
Jcailji vastakohdat. Me k ^ ^ ^
tieteellisesti, että kapitalktisen yhteiskunnan kehitj-s'
rien. riisto on käynyt niin sietämättömäksi, että ' y ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ ^
sallimausk^in^n In.an tvöläinenkin . I k . . . . . . i4 Ijestelmä^n vain
kunt^äiiestelmän edeltäjä ja^
Se on välttämätöntä
Mutta eikö ole tarpeetonta syventyä 'h"eteeseen^^^^p^^^^
kiessämme kukistamaan kapitalistista yhteiskuntaa ja
järjestämään kommunistista yhteiskuntaa? ; :
^ Ei se p b tarpeetonta, se on erittäirivälttäm^^
Vain silloin kun meille selviävät ne lait^^Jotka vallitse­vat
kapitalistisen >^iteiskunnan tuotantoa ja jakoa, ky-keneTOm.
e me käsittamann S.-on;»,l;o.:^«_ . . k i . j - i - _
jokainen tarvitsemme j a joka ' k i e r ­tämättömänä
meidät tapaa. £nro-passa
saadut kokemukset puhnvat
surullista kieltä mittaamattomista
kärsimyksistä, jotka voittaaiut luok­ka
asettaa kannettavaksemme. Se
pitkä j a verinen yö, jota j o useat
Europan maat ovat joutuneet kestä­mään
j a vairi siksi ettei ole k y l l in
Voimakkaasti tehty- .periaatteellista
kasvatustyötä, toisin sanoen jouk­komme
ei ole kyllin suuri, joten
sotahuutomme olkoon: jokainen nai­nen
riviin ja entistä enemmän huo
miota naistyöläisten järjestannse'
Ie. saiä sen kautta ripeästi' j ou
dutamme asiaamme kohti ratäiaisua,
joten voidaan sanoa tietoisiksi e i
tiedottomiksi vallankumouksen sa-böteeraajiksi
niitä kommunisteja
jotka eivät järjestä eivätkä kasva­ta
naisia tietoisiksi vallankumouk­sen
edistäjiksi j a taistelijoiksi.
• J . L .
TorontoD uutisia
LauanUina, huhtikuan 19 pairi
esitetään suomalaisen seuran huo
neustolla arvokas työväennäytelnaa
«Myrskyn riehuessa». Kappaleen ori
kirjottanut yennu Jokiruoho, joka
jo monelle ennestään on Junnettu
hahen aikaisemipien' näjrtelmiensä
kautta. «Myrsrtcyn riehuessa» on
mistettu paljon uhranneille pienii
le yksilöille, jotka historia yksilöi­nä
tinöhtaa. Aihe on otettu Pieta­rista
1&17 maaliskuulla, jakautuen
näytelmä neljään osaan seuraava!
la- tavalla. Näytelmä alkaa santai;-
mikapteenin hienosti sisustetussa
kodissa, jossa valmistellaan parail-laan
syntymäpäiväjuhlia perheeseen
otetulle ^ottopojalle, joka täyttää 2
vuotta. Jonkun päivän vanhana on
tuo poi&anen tuotu santarmikap-teenin
eteiseen' siksi, että sanottu
santanmikapteeni on syyllinen hä­nen
syntymäänsä, josta hän edes­vastuun
on kuitenkin jättänjrt työ­läisnaisen
yksin vastattavaksi. Ot-topojasta
on kehittynyt soitannolli­silla
lahjoilla varustettu taiteilija
j a niiden harrastuksien yhteydessä
samalla vallahkumousmie^,' jonka
hän ilmaisee . syntymäpäivävierail
leen, soittamalla Marseljeesin, joka
saa hämmästyksen valtaan vieras-seurueen.
,
Toinen näytös. Työläisnaisen a-sunto,
jossa hän lesrkenä elelee, nuo­ren
19 vuotiaan tyttärensä kanssa
j a tämä työläisnainen on tuon santar
mikapteenin perheessä olevan po
j ^ n äi.^i, poika käyden vallankumo^
usryhmän kokou'Ssessa tämän' nai­sen
asunnolla ollenkaan tietämättä
että hän on hänen äitinsä, samoilla
matkoillaan rakastuu tuohon äidil
lään olevaan tyttöseen, ollenkaan
tietämättä heidän • sukulaisuussuh-tieitaan.
Kokouksissaan joutuva'
santarmien kanssa tekemisiin, jotka
kuitenkiii välttävät, venäläisellä o-joiinaisella
maanalaisella ; opitulla
piiloutumisella, ottopoika Andre;
kuiterikin ollen niin tulinen, ette
saata vaieten katsella kadulla vir6-
Via nälkäisiä, kiihoittaa heitä avo
naisesta ikkunasta! puhuen, jossa
joutuu santarmien vangittavaksi.
Kolriias näytös on kaupungin t a ­lon
piha, jossa sijaitsee kuuluisa
Karonovajan poliittisien'vankien k i -
dutuslaitos, jossa nyt tuo ottopoika
Andrej myös on. Häntä tulee siel­tä
pelastamaan kasvatusäitinsä ja
santarniikaipteenin toinen poika, jO'
ka palVielee Venäjän ratsuväessä
Tuossa avautuu katsomolle se saas-teet^
ei saa ö l l » niin suuria, että
estäisivät naisaaostot: käyttämästä
työläinenkin alkaa saada siitä
tarpeekseen. Työläisloukot alkavat Ivalveutua ja liit-tyä
taistelujärjestöihin europalaisen kaavan mutaan.
paljon aikaa tähän periaat
teelliseen selvittelyyn. R •
Muodot naistyöläisten saamiseksi
valistiistyön piiriin saattavat oUa
monenlaisia, kuten ompeleoniset,
tanssit ynnä monet muut huvit,
mutta koskaan ei pidä nhöhtaa sitä,
että jonkun hiovin tähden jättää
teOcemättä sen joka: jrfcmselle ^ a ;
luokkamme asialle on tärkein.
'Paljon on vielä naisia, jotka esit-tävat.^
onenlaisia esteitä, jotka es­tävät
pääsyn näihin heflle perin
tärkeisiin valistustilaisuuksiin. Mil­lä
on <pieneB lapset esteenä», miUä
<mies»ja monia muita. Mutta m i ­kään
esitetyistä esteistä ei ole niin
suuri, että estäisi, jos jokainen nai­nen
rinnastaisi siDe tulevaisuuden,
nimittäin ajan, jolloin joudumme
venseen sisällissotaan. joUoin tietoa
täinen santarmilaitoksen lahjuksilla
pelaaminen. Mutta kumousmies o l ­len
kuitenkin asialleen hiin rehel-linön,
ettei lupaudu siitä luopu­maan
j a ; niin jää rahalla pelasta­matta,
j a I on joutua telotettavaksi.
Mutta kumouksen henki on jo vai­kuttanut
niin pitkälle sotilaisiin, et­tä
upseerin komentaessa heitä anw
pumaan Andrej, ohjaavatkin soti:
laat kuulansa upseeriin, joten hän
joutui teloitettavaksi, jolloin koko
vaiikilan asukkaat vapautuvat.
Neljäs näytös, v Taasen saman
työläisnaisen asunto, jossa nyt lo­pullisesti
selviää tämä koko ajan
salaperäisyydessä oleva Andrejn
sukulaisuus tähän perheeseen, K u i
tenkin tapaavat he santarmikapteo-nin
«laillisen» pojan kanssa toisen­sa
kaupungilla, jossa ovat vastak­kaisella
ptioleUa, Andrej saaden
kuulan, jonka johdosta hän myö­hemmin
kuolee, ennen sitä saaden
kuitenkin tietää^ että vaHanknmo-usnainen
,on oma äitjnsä j a r a a s ­tamansa
tyttö hänen äitinsä tytär
ja santatmikapteeni Ivan hänen
isänsä j a niin ollen santarmikapv
teenln l a p n e n poika hänen vel­jensä,
j a siis he toisensa surmasi­vat,
koska molempien kuula osuL
Näytelmä on ^yleensä hyvin jän­nittävä
j a ^sisältää monia kauniita
kohtauksia, sekä on se kokonaan
tarkkuudella kokoonjiantu, joten
voi sanoa, että kappaleen näke-maUä
saa samalla. opetustakin n i i -
hm selEKoihin, jota työväestö k a i -
ken kipeimmin tarvitsee taisteDes-
: ' ' \
s a m ; IgrövSra vaBan köferttamisen
hyväfai, ; ' \ --••''''''{:
Tayttäfcä^^e semranmiejhuon^
usto , Toimeisti.- tilaa myöten' silloin
kun esitetä^ «Myrskyn r i ^ n e s ^.
Antakaamme ^ tunnustus Beuramme
näyttämölle sen asettaessa .paljoa
vaativan näytelmän ieintettSväksi;
, , . • . • i—i.
uutisia
Naytelmalcoimtea sai nyhjäy^en
kylkeensä a&aahsaamattomaades-taan,
- k u n etvät ole esittäiieei k y l ­liksi
feeppaleita, J o k a kuitenkin pian
se'lvisi komiteaxi antamasta lausun­nosta.
Haluttujen kappaleiden saan^
ti on vuoden alussa ollut vaikeata,
kuin myöskin näyttelijät eivät ole
säännöllisesti ^käyneet harjotuksi^
sa, mahdollisesti kylmien ilmojen
tähden. Valkeudet ovat nyt poiste­tut,
sillä 'harjotuksien alla ^ e n i
olevan / k a i k k i a a n kuusi kappaletta,
jotta niitä nyt alkaa tulemaan.
Yleisön velvollisuus on nyt ainoas­taan
seurata ilmoituksia E; (Piirai­sen
pallorunmasta. j a , K . Lahden
saunalta, että tiedetään mennä kat­somaan,
käyttelijöistä en myös­kään
maita oUa "Jollalkiri sanalla
mainitsematta, silla uusia taiteilijoi­t
a on taaskin tuHut Suomesta, j o n ­ka
tulhnme nätemään Y.k. 23 p,
kappaleessa «Savon sydämessä», j o ­ka
esitettiin sellaisella nerolla, että
vahinko vain suuri sille, jolla ei io>l-lut
tilaisuutta- olla sitä näkemässä
—- '^^e rukoilevat apuanne." ' A u t ­takaa;,
: a u t t a k ^ t Nouskaa ip,^:-^^^
Upottal&a säilänne isaastai^eeh ve­reen,,
j o t a ' s a n o t a a n tyrannien ve­reksi.
— Teidän on Venäjän maa!
Byi^okratian Valtaistuin horjtiil • 'jo
Pieni sysäys vain j a . . N ä in
l a u s u u A n d r e j näytelmässä! iMyrs-kyn
riehuessa». Kappale On k i r j o -
tettu maaliskuim päiviltä I^eningra-diäta
(iPietarista) j a kuvaa jous­tavasti,
kiinteällä; johdonmukaisuu­della
Vehätjän vallankumouksen en-sitaistelujar
Kappale ön Venhu J o -
kiruohon' tunnetusta kynästä j a ne-linäytoiksinen.
V o i h vielä lisätä, et^
tä kappale »«ffljyrskyir^riehiie
hänen^ \^^ihän asti 'parhäimpansa,
•Aiin siäaiseen rakenteeseensa O k u in
aiheen käsittelyynkin nähden. ^ Jo^,
kainen, joka haluaa nähdä; hyvän
näytelmän, >. _ silloin -Cfobaltin y haalil-le.
V o i n j o näin etukäteen ilmo^taa,
että se myrsky joka kaatoi Nikun
valtaistuimelta, riehuu ^ osastomme
haalilla VappujuhSan. iltamissa,; e n ­si
kuun 4 p:nä, josta myöhemmin
ilmoitetaan taiikemmin. Vielä voin
kehästä, että kappaletta varten on
'tehty nusiav pukuja^ Siinä ön surul­lisen
kuuluisia santarmeja, upsee­reja;
sotilaita j a matruuseja," joille
on ollut hankittava asianoiiiaisst
puvut.
Lopuksi, ^ikäänkuin kiihoitukseksi
lainaan vielä mainitusta kappalees­ta
neljännen näytöksen . lopusta
kuolevan Andrejn ^viimeiset sanat:
Myrsky ulvoo; tuulen /viimat u h ­kaavat
turmeHa kevätlehden kultais­ta
terää. — - V e l j e t , taistelkaa; ah
r i n t a n i . . . , Myrsky ei tyynny, se
riehuu yhä, minä en jaksa «nään.
(Kuolee). Natalia puhuu: — - And­r
e j , sinä sorruit kfesken taistelua.
Pääsit lepoon myrakjm .ulvoessa —•
Kurssi
Smk. 37:.
40c lähetyksistä aO^^,.
SOc lähetykStä^ i , ?^
remmiltä lähetyksfltt ^
j - » a I ä H e t y l ^ ^ ^ «^
• Torontossa ottaa i - i . ^
tyksiä vastaan
957 Broadview Ave. ^
LaivapHetteji
TiedufUkaa paettiadoi^
Box 69.
mihin oikein riSmä lnon_^
kruunut pystyvät. Toisin"^
arvioi voimasuhteita, jos niiii
tiukempi tulee. Minä päeonL,
luulin, että äijä onluTCnnnt ^
telemaan kuolemaa ja tällä t n i i l
j o eläissään haluaa nShdi kaidif
iso olisi saattojoiikko allä ^jj^l
sellä matkalla.
^ u t t a olkoon kuinka
luonnollisesti menenune jodtdjl
tutkimaan, mitä ArUinrin
kää.känät ovat saaneet aikaan. M
hemmin näistä asioista toisessa ji^ll
kassa olevassa ihnotuksessa,'
lehdissä ja pääsylipun yhte^tsil
olevassa ohjelmistossa.-
etukäteen saatavana ulkkomieMtt^
Seuraavia huomatnimpU u j y l ]
mia ovat: «Punaiset kaUeeti^ tfj^
nänen kasaldfia» j a «Myrskyn^i^M
essa», jmta näyttelijit Valmiitdert^
näyttämölle. Tämäii ke^n Mty\
näytelmänä tulee olemain, jiAj|i||
tävä • «Itsevaltiasta vä
Juon tata lopetetUem tiili l u i l
gattomallä tieto, etta Pikkii^^^
tulee av^istamaan äijämiestea joli-,'
liä,. niin ettei siellä pidä ilo piiiti^!^
tuman.
Eri paikkakndfa
me jatkamme taisteluasi siksi kun­nes
yäistjry taantumuksen mustat,
verta vaanivat k o r p i t . ..
VomUteluseura^ on myöskin ny-k3nsin'
vilkkaassa toiminnassa, i H a r -
jotuksissa' on' siksi paljon osanotta­jia,
fettä' ihaali näyttäytyy olevan
kertakaihkiaan liian - pieni kaikkien
yhtaikaa harjoittelemiseen. Heillä
kuuluu olevan aikomus esittää voi­mistelua
. tulevissa vappujuhlissani-me,
jota varten ovat j o kuulemma
järjestäneet viiliojouk»n., Muistam-:
mepas pitää mielessämme; että kat­somaan
tuHaan.
Oikaicn. Viime, kerralla .olleessa
3ohaltin uutisissa^ mainitsin i c K ^ j a -
an ilmälaivarahaston feeräystuhrt qn
ähetetty, M. Tenhusen Superior,
Wis. kalitta määräpaikkaansa K a r -
. alaan». Vaan, joita kuitenkaan e:
rahastonhoitaja ollut vielä e h t i n yt
ähettämääri j a koska Jänjes^mme
sihteeriltä oli k i r j e luettavana*; osas­tomme
Viime kokox&sessa, josta i l ­meni,,
että toimeenpaneva 'komitea
on ruyemmt edistämään mainittua
keräystä, niin^^paätti; osasto rahat
KIVIKOSKI, ONT.
Taalla pidettiin ouufon.kob»|
4j*ohon oli kokoontunut jäsenii alt,
paljon, joutaen jo talrikiireiftääa
tulemaan, ettei enään elämänsi^;
teen voi .kelin rikon takia olla:
peripuupölkky kamalossa miiikiim|
on^ täytynyt olla. Palkaksi on jii^|
nyt; kipeä «roppa», jota m P««-|
nella jonkun aikaa.
Täällä keskusteltiin osaston o-|
maisuuden laillistuttamiskysyiiiyi;|
sfeatä, vaan se sai joidenkin ta!ii)Iti|
kovaa vastustusta• sen•.tähden, ini,<|
osastolla on haali velkana ja bfr
keneräinen. Se on kolmen, miehe^,
nimissä. N i i a kun se talo tidäe|
vataiiiksi j a velat maksettua, t *|
käydä niin että nämä kohne n i ^|
tä Vlaillisluttavat nimiinsä j» ] ^
ten saa osasto vuokrata tätä t»lM<|;
sillä, didolia minkä he sallivat. S«-|
maila näiden vallan alle jontouta-l
miritariäjotus. Saadaan nähdä,
eletään. Uusia jäseniä tuli E, fi!i**:!|
ko paikkakunnalta. Sitten Sisa^^
t a tuUeita Emel Virtanen, joi»
väksyttiin täydelliseesi toverilJ*-1
toa nauttivaksi jäseneksi, jäsesia*- ä
tien j a muiden todistusten fB^^l
teellä. Hänelle myönnettiin TSS-I
kainen toveriluotto siksi k ^ ,
tuÖcijafcomitea hankkii todisto»-|
Suomesta. Tervetuloa riviimne.»>-
ähettää jäi^jestomme ' t . k. kautta
Karjalaan. —• Raportteri,
Pert ArdmriD ontida
VutiatoimMton telefoeoinamero Ön
2772 N o r t h .'
«Erämaan ritarit» näyteltiin osas­tomme
näyttämöltä loisMvasti t ^ f c
p., enemmän kuin täydelle h^o^
neelle. Seuraavat hnOmatuiäta huo-matuimmat
juhlat ovat 18—IS p.
t-k. ^e Isoisän salaisuus olikin .se,
että hän ota koonnut k a ^ k i Art­hurin
ubkomiehet koo^e- jäijestä-mSän
jul^ia. Itse > hän muka i l l o -
sofeerasi, että hän haluaa, nähdä
siis tulitte tänne vapaamp-maa
hengittämään, koska Sn<m.^
valkojästin käynti on henkeä
tavaa vapauteen pyrkiväUe tyo^Tf-luokaUe.
— :^aporttcri.^
GARSON MINE, ONT.
.Karjalan i l ^ a J ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ L j^
garsonilaiset dahjottaneet
t i : T. Nuuttinen vastaa $L J
taa Matti Mäen Crei^ton M I D B J » •
Ojalan Garsonissa.
ÄSa^taa ? L ja i^^X'
Ristimäen Garsonissa. ^ ^ ^ l
nen vastaa.$1. j a h a a s t a a ; ^
timäen Garsonissa. F. '"f", j ^ ^ i l
$l>Mr3. O. Mäki vastJl. ^ ^ .|
taa Einar Uukkosen ^'^
irsonissa. Mrs. A. .
vastaa ja i^^^.^t^r\
m e n / M r s . N . M a t s o n m ^ ^ ; ;
j a Mrs. A . Ungrmn ^ ^ \ ^
n i s ^ M r s , O. ^ ^ - ^ ^ y i
haastaa Mrs. j a 3!r.'J- g^ ;J
Mrs. E . Kotilan Garson^.»- |
i o - v a s t a a ?1. i^^^Is^^
Jdan,,Eäna Nieminen JJ^^^Vl
Bistimäen «arsoniffia.
r S l a vastaa ' IfL 3»-
T7'