Vapaus, September 18, 1930

              -«
4
'1
il
I
1^,
V
Ero iijkyi^ ja van-bemia3la
traktoreiOa
1
/rt
Noin 12 tai 15 vuotta takaperin
oli yleisena arvosteluna traktoVien
kuytännölJi&yydestä maanviljelyk­sessä,
ellei mitään muita koneil^
näe maaseuduilla niin paljo romu-läjään
heitettyinä kuin virattomia
traktoreita. Monella seudulla saa­vat
uudenaikaiset traktorit-vielä­kin
taistella sitä huonoa mainetta
vaslaan, johon ensimäiset trakto-ritekeleet
joutuivat. Kuitenkaan
eivät vanhemmista traktoreista saa­dut
karvaat kokemukset pystyneet
kaikilta koneelliseen maanviljelyk-seen
innostuneilta hävittämään mie­lenkiintoa
ja luottamusta tämän
maanviljelyekoneen mahdolliseen
kehittymiseen. Niinpä näkeekin
monella farmilla vanhanaikaisen
traktorin ruostuvan hyljättynä jos­sain
lotikossa, samalla kun uuden­aikaisempi
kone tekee kaiken ras­kaan
työn pellolla.
Tänä kesänä suoriteltiin Orego­nin
maanviljelysopistolla sangen
kiintoisa koe nykyaikaisten trakto­rien
kelpoisuudeseta. Kokeessa
käytetty J^ne oli saatu eräältä joh­tuvalta
farmitrakloritehtaalta. Ko­ne
sinetöitiin ja pantiin yhtämittai­seen
työhön opiston insinöörien
vulvoiman alaisena. Sen annettiin
työskennellä 480 tuntia pysähty
mätiä, siltc se purettiin yksiin kap-paleiliin
ja kaikki kuluvat osat mi­tattiin
mikrometrillä (miltauskoje,
jolla voi saada, selville niinkin pie­nen
kuin sadannes-osa-millimetrin
eron). Kiintoisinta tämän kokeen
tulosten selostuksessa on se äärim­mäisen
vähäpätöinen kuluminen,
mjnkä tuo pitkäaikainen yhtämit­tainen
jauhaminen aiheutti'
Huomattava on, että 480 tunnin
työ lienee ertemmän kuin mitä 10
—20 hevosvoimaisella traktorilla
keskimäärin on vuodessa suoritet­tavana
tavaHiseil^ 2ÖÖ:h eekkerin
farmilla, ja että se tehtiin yhtä
fiätnba. Se oh kökoiiaah toista
kuin mitä vanhoista traktoreista
ilähtiin ja kuultiin.
Valitettavasti joutuvat tämählaa-tuikien
koneitten kehityksessä eräät
yksilöt kärsimään ikäviä ja kal­liiksi
tulevia kbkierauksia, mutta
siUä he tulevat tehneeksi arvok­kaan
palyeluksen itse koneen kehi-tyk^
Ue. Toisaalta on myös trak-tjoriteöllisuuB
kärsinyt osansa siitä
.Huonosta maineesta, johon ensimäi­set
koneet aluksi joutnivat. Sel­laiset
pätevän ja puolueettbnian
väivohnah alaisina tehdyt kestä­vyys-
ja luotettavuuskokeet kuin
edälämalnlttu, pvat omiaan va-kuuttaniaan
yleisöä {armitraktorin
suureiimoise^a edistyksestä nykyi­seen
täydellisyyteensä.
Perunanostchohjeita
Perunanviljelyksen alalla enim­män
kiinnitetään huomiota peru­namaan
muokkaukseen, siemenen
valintaan ja käsittelyyn, ostolanto-jcn
käyttöön ja ruiskutuksiin tau­teja
vastaan. Harvemmin puhu­jaan
mitään perunaannosta huo­mioon
otettavista seikoista, vaikka
ei ole suinkaan yhdentekevää, mi­ten
siinä asiassa menetellään. Sen-pälähden
ovat seuraavat Canadan
ylimmäisen perunantarkaslajan J .
Tuckerin antamat neuvot sekä
ajanmukaisia että tarpeen vaati-inia.
Varhaisten perunoin nosto.
Varhaisten perunain nostossa
tehdään alituiseen suurta vahin­koa
sillä, että vastakaivetul muku­lat
jätetään hetkeksikään näivetty-
*mään päivän helteessä. Kesällä
^n perunoita kaivettava ainoastaan
viileinä, pilvisinä päivinä, taikka
^hyvin aikasin aamulla ja pantava
.säkkiin sitä myöten, mahdollisim­man
kylminä. Perunoita on aina
suojattava auringonpaisteelta,,mul­ta
erikoisen tärkeätä se on kesken­kasvuisia
perunoita kaivettaessa.
Jos varret lakastuvat syyskuun
alkupuolella, eikä perunoita ole
tarvis tai aikomus heti lähettää
• myytäväksi, voi perunat jättää
.maahan pariksi-kolmeksi viikoksi,
'ainakin useimmilla seuduilla. Tä­nä
aikana «n vaikea vielä pitää ta­vallisia
säilytyspaikkoja tasaisen
viileinä.
VanbaiaikaiBen inaäd-ei
kelpaa
Maito on niin yleinen ja tärkeä
ravintoaine nuorille ja vanhem-' lämätön se on pdbjoiseinuiulla seu-
Syysliyntö t^Ktävä
: Yleensä judkäan.. syyskyntöä
edullisena tapana melkein käik-ikialla
Canadässa, mutta'ihan väit
mille, että sen laadusta ja puhtau­desta
olisi pidettävä mitä tarkinta
huolta- Maitotalouden alkuaikoi­na
ei ollut muita keinoja näiden
seikkain selville saamiseksi kuin
näkö-, maku- ja hajuaistimme. Mut­ta
viimeaikoina on kemia ja hakr
teerioppi siinä määrin edistynyt,
että on keksitty täsmällisempiä tar-kastusvälineitäJ
Useimmissa suu­rissa
kaupungeissa ovat terveyden-hoito'-
virkailijal vaatineet näitä'me­netelmiä
pantavaksi käytäntöön,
suojellakseen maidönkulutiajiaJ A i ­kaansa
seuraavat maidonvälittäjät
ovat myös ruvenneet niitä käyttä­mään,
turvatakseen yhtähyvin ku­luttajia
kuin välittäjiä ja huolelli­sia
maidontuottajiakin.
Canadan hallituksen kocfarmien
bakterioloogisen jaoston palveluk­sessa
olevat tutkijat € . K. Johris ja
Vaihtelua puu-rössaldn!
Jos henkilö joka aonm syö puo­lesta
kahvikupillisesta kejtetyn puu
röannöksen, tuleie hän vuoden mit-taian
syöneeksi sitä lajia noin neljä
ämpärillistä. Kun samaa puuroa
samalla tavoin valmistettuna tarjo-iäan
365 päivää-perätysten, niin
onko ihme, jos perheen jäsenet,
varsinkin nuoremmat, alkavat pitää
jiiitiiron syöntiä ikävänä velvolli­suutena
eikä suinkaan nautintona?
Viljaravinto on välttämätön osa
hyvin tasatussa rubkajärjestelmäs-sä,
se kun, on täyttävää ja B-vita-miinia
sisältävää. Koska sitä
.säännöllisesti tarvitaan ruokajär-jestelmässä,
täytyy sen laatua sil­loin
tällöin muutella ja valmistus
lapoja vaihdella. Paras puuro syn
tyy keittämällä kaksipoh jäisessä
kattilassa vähintään tunnin ajan
Pienille lapsille annettavaa puu
roa on keitettävä 2 tai 3 tuntia.
Niin keitetty puuro on kevyttä,
kuohkeaa eikä, tahmeaa. Kaikkien
puurojen' hiatistaniiseksi on ripo­tettava
hiukan suolaa.
^ Jos puuro keitetään maitoon ta-
"'lii'bsaksi maitoon, osaksi veteen,
on.se herkullisemman näköistä ja
ravitsevampaa kuin paljaaseen ve­teen
keitettynä. Alapainoisissa
perheissä olisi puuro aina keitet­tävä
maitoon.
Semmoiset hedelmät knin rusinat
ja pähkinät lisäävät suuresti aa-miais-
annoksen miellyttävyyttä se­kä
ravintoarvoa. Houkuttelevan
näköisiä annoksia har^'Oln kieltäy­dytään
vastaanottamasta.
Tottuneet fuomarahoihin. —
Matkustaja: "Etteko löytänyt tyy­nyni
aha 50 dollarin setelituk-koa?"
«HÄH
Makuuvaunun siivooja: "Kyllä,
lierra. Paljon kiitoksia, herra I"^ j
Terveet myöhäiset perunat
on nosteltava kohdakkoin senjäl-keen
kun varret ovat kuolleet, ja
milloin ilma on sovelias. Yleen­sä
on sitä parempi, mitä pikem­min
varsien kuoltua perunat ote­taan,
maasta. Keveässä, hyvih-oji-tetussa
maassa tosin ei ole suurta
•vaaraa, vaikka perunat jätetäänkin
maahan vielä viikoksi tai kahdek­si,
mutta harvoin tuosta viivyttä­misestä
on mitääti hyötyä, päinvas­toin
on se vaara tarjona, etlä ilmat
muuttuvat epäsuotuisiksi, joten pe-runannosLo
myöhästyy liikaa* Näin
sattuessa "•- oivat -'^ varhaiset • hallat
useasti tehneet suurta tuhoa peru­nasadolle.
Jos\taas tulee pitkälli­set
sateet, niin jokainen tietä^,
kuinka vaikea on kaivaa perunoita
märästä maasta, varsinkin jös maa
on raskasta savimaata.
Huonosti ojitetuilta, märkäperäi-siltä
mailta on peruna nostettava
aikas<^mih kuin kuivilta mailta.
Ne on nostettava kuivalla, viileällä
ilmalla, jätettävä tunniksi tai pa­riksi
pellolle kuivaniaan )a sitte
vietävä säilöön. Siten mukuloilla
on aikaa kuivahtaa ja kuorilla sit­kistyä,
etteivät ne niin helposti
loukkaannu ja irtaannu. Jos mä­rässä
maassa kasvaneet perunat
heti nosteltua viedään kellariin,
kulkee niiden mukana liikaa kos­teutta,
joka voi aiheuttaa mätäne-misen.
Perunannoston jälkeen on ylei-semä
tapana ollut haravoida pelto,
jolla sinne huomaamatta ^äneet
mukulat tulisivat talteen otetuiksi.
Jos näin kerätyt perunat ovat saa­neet
olla pinnalla tai lähel^ pin­taa
yökauden alttiina tuulelle ja
yökylmälle, on »^syötettävä elu­koille
eikä pantava toisten peru-nain
joukkoon säilöön. Jos riKtä,
kun ne kellarissa pehmenevät, täy­tyisi
ruveta erottamaan, pelastaak­seen
koko varaston pahentumasta,
teettää se enemmän työtä kuin mi^
tä muutamat pellolle paleltumaan
jääneet perunat maksavat.
Ruton vaarassa olevat perunat.
Jos perunanvarsiin on ilmestynyt
myöhäinen perunarutto eli "kole­ra"
(blight), pn käytettävä vähän
toisenlaista menettelyä kuin ter­veen
perunasadon korjaamisessa-
Jos varret ruton ilmestyessä ovat
jo jokseenkin täväikasvuiset, ei sil­loin
pidä ruveta perunoita nosta­maan,
sillä se tartuttaisi ruton;yhä
pahemmin itse mukuloihin. Paras
keino sellaisessa tapauksessa on
tappaa Varret äkkiä, ruiskuttamalla
niihin vaskivihtrilli- (bluestone) -
liuosta ja vetlä, sekoltamalla 15—
20 paunaa vaskivihlrilliä 40 reen
gallonaan veliä. Vahinko, mikä
tästä koituu perunan kasvulle, tulee
monin verroin korvatuksi sillä, et­tä
suurin osa perunasatoa saadaan
siten suojelluksi. Ruiskutuksen
jälkeen on välttämättä odotettava
viikko tai pari, ennenkuin ryhdy­tään
perunannostoon. Sillä aikaa
näyttäytyy rutto niissä mukuloissa,
joihin se on kerinnyt tarttua ennen
ruiskutusta, niin selvästi, että ne
A. G. Lockhead kuiteiikin valitta­vat,
ettei asia ole saaniit osakseen'
riittävää huomiota riiidfen taholta,
joita se ensi sijassa koskee. Sen-tähden
he ovat kirjöttäheet mtudön
laatua koskevaa tarkastusta käsit­televän
lentokirjasen ("Testing
the Producer's Milk for Quolity"),
jonka voi ilmaiseksi saada tilaa­malla
osotteella: Publicatiojis
Branch, Department of Agricul-ture.
Ottava, Ont. Siinä «eliletään
tärkeimmät tätä alaia koskevat ky­symykset
tavalla, jonka pitäisi saa-
4a kaikki asianomaiset vakuutetuik­si
koneellisen —•' siifi puolueetto­man
ja lahjomattoman — mäidoii-tarkastuksen
, tarpeellisuudesta ja
^yödyllieyydestä itsekullekin.
Kuinka takapajuisella kaninalla
maidontarkastus Cänadässa ny­kyään
vielä on, käy ilmi seuraa­vasta.
Saadakseen selville,, mi^ä
mäarlii ''miaidöid" laatua IrlVkyisin
edes kaupunkipaikoissä iatlcaste-taan,
lähettivät edellämainitun kir­jasen
tekijät kyselykaavakkeen,
186:lle maidonvälittajälle 47 erii
kaupunkiin ja kauppalaan Cana-dassa.
Ainoastaan 37 lähetii vas­tauksen,
ja näistäkin 37 rstä, ai­noastaan
19 havaittiin käyttäneen
mitään muuta maidon luokitteluun
vaikuttavaa tarkastusta kuin ettil
olivat tunnustelleet, oliko saapuniut
maito minkä verran hapanta. Ja
lämpömittarilla koetelleet, kuinka'
lämmintä se oli, voidakseen ar­vioida,
miten kauan se säilyy. Kir­jotta
j at toivovat, että näistä vah-hoista
tavoista luovutaan ja ruve­taan
säännöllisesti käyttämään uju-sia
ajanmukaisia menetelmiä. Sa:-
maila he valittavat, että joillakin
seuduilla tuottajat ovat osottaiieet
vihamielisyyttä koko sille ajatuk­selle,
että maiitoa ruvettaisiin liib-kittelemaan,
pitäen 'sitä vain hex-rain
metkuna, millä farmarille l i ­sätään
työtä ilman vastaavaa rahal­lisia
hyötyä. Kun muutamissa har­voissa
piireissä on yritelty sovittaa
maidosta maltettava hinta maidon
laadun mukaan, oh farmarien
enemmistö kyllä osottänut oival­tavansa
tämän periaatteen oikeu­denmukaisuuden,
mutta ei ole
päästy yhteis-ymmärrykseeh siitä,
millä perusteilla laadun ja hinnan
ero olisi laskettava.
Maidonvlenti kaupunkeihin al­kaa
yhä enerrimän ja enemrirän
muodostua eri^ois-alaksi, Jolla vaa­ditaan
perinpohjaista tietoa ^kai­kista
korkealaatuisen maidoÄ tuot­tamiseen
kuuluvista seikoista. M i ­kään
muu ravintoaine ei niin suo­ranaisesti
vaikuta väestön tervey-
-dentilaan kuin maito, ..ja sentähden
on yleisö täysin oikeutettu vaali­maan,
eitä vanhanaikaisen, huolia
mattoman ja terveydellisistä sei­koilta
tietämättöimäfl' tai "Jraliiipitll-niältömän
maitomiehen on väistyt­tävä
ammattitaitoisemman ja huo­lellisemman
maidontuottajan tieltä.
dullia, missä kasvukausi oh lyhyt
Jo ammoin oli Suomessa tultu sii­hen
kokemukseen, että "parempi
sian tuhrima syksyllä läiin miehen
kyntämä keväällä". Sillä tarko-lettiin
sanoa, ettei paraskaan'
muokkaus keväällä voi korvata'
syyskynnön laiminlyömiseelä- joh­tuvaa
vahinkoa. Eräällä Pöhjois-
'Ontariön korfarmillä on päästy sii­hen
tulokseen, että kaikki tavalli­set
viljelyskasvit olisi lö^Ivettävä
niin varfiain keväällä kuin niaa
suinkiii saadaan siihen kuntoon, et­tä
kylvön voi tehdä. Se on mah-'
dojlista ainoastaan sillä ehdolla!
eitä pelto on kynnetty edellisenä
syksynä, ja vielä [Jdrempi, jos jb
kesällä siksi aikaseen, että sen voi
äestää kahteen kertaan. Siten vbi-daah
pitää rikkiaruöhbt kurissa ja
saada maassa sailymäää kosteutta ja
ravintoa keväällä kylvetlavälle «e-menelle.
Ediiiiisinta on tehdä kaik­ki
tämä ja ajaa tarvittavat vesi-vaot,
ennenkuin mak lulee liian
märäksi taikka roujtajäituiu.
Kaikkea syy«(kyntoa tosin ei voi­da
suorittaa kesällä tai varhaijd
syksyllä, sentähden että edellistä
laihoa ei säädä kyllijU aikasin kor-i
jatiiksi kylmettävältä aUlta, mutta
alettava on niillä paikoin, missä-se
käy päinsä. Iltalaitumet ja van­hat
niityt soveltuvat erikoisen Hy­vin
varhain kyahettävikfii. •
Maito-ohdake ysdtaa
; Lsmipäitteii
on toimitettava säähh<)llisesti kah-desii
vuodessa: keväällä ennen lai­tumelle
lasbeiaSsia jjä jonakin läm­pimänä
päivänä syksyllä, ennen-kni^
nlpmpiaat ^otetaan talvekisi suo­jaan.
Täiua tehdään punkkien ja
täiden poi^attiiBeksi, ne kun suu­resti
vaivaavat lampaita, seinmiiit-kin
huonjosti hoidettuja. Mlolem-tnat,
sekä punkit että täit ovat syy­nä
lammasten laihtumisen, villan
vähenemiseen jä vikaantuhiiseen,
koska elukat näiden syöpäläisten
takia liänkaävat itseään j;^ilun, £U-toihin
yjtn. Täitä lammasJteiQii^iita-jat
pitävät vielä pahem^ink kiiin
punkkeja, (ticks). Kaugpiäi^a on
saatavana ujpobius-anuneissa, käytet­täviä
puhdistus-aineita, J^bideh
inUkana on ohjeet, kuinka fiäljö
niitä 6tt veteen sekoiteltava^ Lampai­ta
jä karitsoja on pidettävä i^^ok-sissa
vähintäin 1 minuutti, paremi-pi
jos 2 ininuuttiä.
S f helma (scab) iamp^^i^fia on
»vin tarttuva, joien on i^l^yttä-vä
tehokkaisiin tolmenpitelsnn hfeti
kun se hubinataan. ^ n al&euttaa
pienenpieni, tuskin paljain «Imin
nähtävä mato. SyhelmäiäiitS lam-'
paista alkaa villa lähteä, tavalli­simmin
ruumun yläosalsla ja kau­lan
tienoilta. Hyvin ru<ii^tut ja
ftoSdetut lanipaät ovat tätiekiiöi tau­dille
vastustuskykyisenimät kuin
huonosti ruoHtut ja kehnoissa suo­jissa
pide^t. Syhelraäiset las^ädt
kihnaaval Itseään alituiset, saa­den
shen rapia pintaansa. Syyliy-^
madot piilevät ruplen allai Viriä
roikkuu irtonaisena, ja jos ei vii­pymättä
ryhdytä asiaan, leviää tar­tunta
hyvin pian koko laumaan.
Upotus' on tässäkin tapauksessaj
aihöa parannuskeino- Lammk^
Siitä huolimatta, 7 että pniaripn
maakunnassa on litkkeellä «ioni-män
kuin-BSO rikJambKbjäiaJHkks{
tajaa, ja että eneömiistö farmareis­takin
osaltaan tekee voitavansa^
mouivuolineh maho-ohdake vain
valtaa lisää alaa. Tuo rikkarubhoj
jonka engl.kiellnen nimi on "soiv'
tliilslle" ja joka Suomessa tunne­taan
sekä valyatin että maito-oh-daldceien
nimellä, on mitä vaikeim­min
hävitettäviä rikkaruohoja, se
'kun leviää sekä hauraan maanalai­sen
juurakkonsa että haivenien
avulla lenfävleh slemeriiensä kaut­ta.
Monella pellolla niissäkin p i i -
rikuiinissä, missä maito-ohdake on
näihin asti pllut meikein tuntema­ton,
on siitä tullut farmareille kiu­sallinen
vasus. Jos se pääsee
kukkaan, valmistaa se slemenrasä,
vaikka se olisikin maasta irrotettu.
Aiuoa keino sen estämiscScsi sieme­niään
valmistamasta ja levittämäs^
tä, kUn se kerran on kukalle pääs-ysyt,
on poltLaa se. Parmärien ei
^pitäisi puida' viljiaänsa ulkoilmassa,'
sillä silloin pellossa olleiden oh-,
däkkeitten siemenet lentävät yl^'-
ympäri^ seudUii> Jokia siemenellä
öh hienoista haivenista tehty len-topurjeensa,
jonka varassa tuuli",
kuljettaa sitä mallien päähän. Mis­sä
suinkin mahdollista olisi maito-ohdake,
niinkula kJEiikki muutkin
rikkaruohot, estettävä pääsemä^
kuidcaan. Juurakon tappamigeksj
bn kesäkyntö paras keino; siten pi-
!4etääh piiunalle pyrkivät juurivesat
kurissai. ja samalla voidaan nb-pieasti
ja sakeasti kasvavilla rehu-taj
viljakasveilla tukahuttaa täihä
rikkaruoho.
. Viinie vuonna elbpertit ottivat
kbkelliakseen eräällä Strätfordin
luona olevalla jpellolla, jbka bli
paKbin maito-ondakkeen vallassa.
Pe|to jaettiin neljään osaan, joita
viljeltiin eri tavalla viime ja tänä
vuotena. EduHlsImmaksi osottiau-tui
heinäkuun kyjitö viime vUonha.'
Tänä vuönnia oh palsta n:o 1 oh­ralla,
<joka kylvettiin kesäkuun 1
p. Nb. 2 kylvettiin tolskertaan
t^tarilia; jälkimäinen kylvö tieh-tiiii
kesäkuulla. Nb. 3 kylvetyin
joka meille näkyy. Kuu olisi mai­nio
paikka "jj^hiinkattimtii" näkö­aloja
ihaileville matktulijoille.
Kalliövudil^kaM ei v i S i ^ v^ö^
ja kuim nälitavyykfiille; ainaläaii
jylhyydessä.
Mpnet vahhem^n polven* far
maxit pititvät tarkkaa vaaria kiliin
•vaiheista, sovittaen larkeafllmat
työnsä *'oikeaksi ajaksf, kylvöt
yjeneväle, kiorjuiui alenevalle- kuul-
,Ie, jne. Jos epasubtcusten' säiden
takia jokin tehtävä «^onnistun;
päättelevät he syyn oUeen siinä, et­tä'sie
tuli tehdyHi "vaarassa kuun
vallieeesy. Kauan on kuit^^kin
kokenaiiksesta Vedetty, ettei iäsia
kansanluulossa ole .mitään todellis­ta
perää, eikä vpi olla,' sen saa­tamme
sanoa tultuamme" tarkoin
tuntemaan, minkalajnen taivaan­kappale
kuu on- Ktuin vetövbi-
Imah kyUä' huoniiaainme valtame"
jrien biode- ja vuibl^si-iLB^issä, var­oinkin
utiden- ja taydeidcuun aikoi­na,
kiinse vaikuttaa" yhdensuim^tat-sesti
auringon vetovoiinan kanssa.'
'aliieuttaea . m. tulvavuokseh
<spring4tde). Saina' syy usein
myös aiReutfaa jÄyrskyjS saiäbina
mkoinä/
Kuun pinnassa- on onkalolta, joi­ta
tShtitieieilijSt nimitavat **kraa-ter-
eikö", vaikka eiväf vielä' ajvän'
varmJasti tkdä, ovatko nuo vijöu-
^»M^^i^^^ pu^
dbnfaeltten" 'hirvean' "suiirlen meteo­rien
jälkiä --- samanlaiseen kuin
Arizonaan todennäköisesti muutamia
satojatuhansia vuosia sitten pudon­nut
meteori, joka oh jättänyt 5(M)
jalkaa syvän ja enenamän kuin nel­jännesmailia
laajan kuopan. Se'51
kuitenkaan olisi mitään niiden rin­nalla,
mitä löytäisimme kuusta.
-Yhden siellä olevan kraaterin säno-
^taah' olevan'^ lapin^iiältft^n 50 mai
lia ja yli 2 4 W jalkaa syvän!
sekaviljalla viime lokakuussa kyn­netylle
maalle. No. 4 ön samaten
sekäVilj alla, mutta yviime viibileri
föinakiuissa kynnetyllä maalla.
KaiklHe palstoille on pantu yhtä'
paljon keinotekoista lannotus^!.
Viime vuonna niitettiin p^sta^la
nfo 4 kisvanut vilja rehuksi. Muil­ta
palstoilta saatu sato oli aln(^^-
taan t 5 bushielia eelSceriä kohden.!
Täiiä viiohna odotetaan Icäikista
'palstoista «duilistä satoa.
Eräässä äsken pidetyssä maan-vHjelyskokouksessa
kertoi Walier-loon
kauntin edustaja, että helilla
farmarit kdokälla pejkaavat kevät-'
laihonsa rikkaruohoista ja pitävä'
aldänvatret puhtaina ja siistinä,,
inu^tai kaikesta huolimatta rrtääo-
^lidake valtaa yhä enemmän alM*
•Kes^noh muokkaukseen on sieUä-kin
täytynyt turvautua piläiöcseen
p^uoliaan tuota vaaraa vä^äaÄ.
J Ontariossa, missä oh sellainen
ärnieija rikkaruohontarkasltajiä,
tarvitsee farmarin vain ilmottaa
joko lähimmälle tarkastajaHe l a i
kautio niaanviljelys-edustajfiflile, «t-tä
hän bn pulasäa niaite-c^'däkl£:een
takia, niin hänellä on kailäcea mih-f
db^lista ä^uä ja neuvoa saatavana.
Mutta tarkastajissakin näyttää piai-koin
olevan lev^>eräisyycfen vikaa,
koska tänäkin kesänä pn saiaUut
n^Shdä näitä rildcaruohoja täyd^sä
Kuli on' vähäi^^toihen, kylmä
möhkäle, jos sita'vertaa aurinOkooa
ja muihin kiintolalitiin, vieliipä nii­hin
planeettoihin eii aurinkpmme
kiertoiaisiiii, jbista jotain tiedäm­me.
Eknrae ede» tieJt^ ole­van
olemassakaan, ejldi siihen osu­nut
aurlBgöri valo heijastuisi maa­han.
Siinä valossa voidaan suur­ten
. kaukopiitklen , aviitla nähdä
;metko hyvin, mii^lain^n kd^pine
'kuu <m.
Tähtiiieieiiijäil j b i ^ ovat Uetä-vlnään,
ja ^ k ä tietävätkin, yhtä
ja toista suurissakin etäisyyksissä
olevista, "täivaanicappalelsta", nliin-kuin
he täpaayat noita öittemme
valaisijoita niioiitläa^ seliUäVät
kuun jöleviah vain osan maapallos­ta,
jekä siitä irtaiitiii muutamia sa­toja
miljbooiia vubsia takajierin,
eniten inei<}an pianomme jSality;
mistä ja njivkyiBfien muofoohea aset-tumista.
Luulevat 'Sdi lennähtä­neen
niillä paikoilta missä nyt pni
Iso eli Tyyni valtameri. Olle»
paljoa pienetQi^i kuin maa, läfiäsi'
kuu kalkki kiertolaisen kehitys-:
asteet monta vertaa nopeammin
kuin ma^, kiinnes se nyj yiiit
"vajtihuuden lepKia'' niin kylmänä
kolkkona, äuiibna jia kuollieena
kuin sen liyl näeraniei Siiellä on
peräti' vahan' ilmaa ja viblä vi^em
man vettä, i a jos siellä mitaan elä­mää
on, niinJcoAeiittaan voi siellä
; kaiävaa joku teinäii korsi tai iJse-pin^
Eunen ohdake. JiitiiV kii^huii
täi^liBneeka äJjitti^, J<ä£a' •sata meiii
tervaamaaih ja siellä vleläldh iiä
kyy tervaponttpiiieen, ovat. tiety^i
loirua. Ihminen ei, ?J«!Ma :(eläi«i
eoesapää kiiin nbin k^lme nusyttt'
t£a, ilmiön keveyden vuoksi. Hän
biisi kuid vedestä nostettu Iralä' ja
eläisi tu^ i n hiinkään kauan kuin
se.
Jäätä ja lunta.
Kuussa väitetään eräinä aikoina
olevan lunta ja jäätä — taildca jos
ei se'sitä ele, nliri mriakih kiiiiraa^
Kaikissa tapaul^ssa se on jotakin
valkoista, joka vuodenaikojen mu­kaan
ilmestyy ja taas katbaa: Se
näyttää todislayäh, eiltä siellä on
edes vähän iiinaa, vieläpä mahdol-llsesli
joitakin alhaisia elämän
.muotoja. Mutta kuu on kuole­maansa
kolideh m^enosi^a, kylinene-
»iässä päivä päivältä. Ilnlied^uiri
siellä olleet nieret kuivuivat, oli
niissä luultavasti kälbja, ja kaiketi
kiiiyilia alueilla- oli inaaieläiniläkin,;
•mutia'se oh oHutta ja nieuhyttäi
Kiiu on aikansa dänyt, ja jos se
ei vielä oleWän ihati kuollut, ei
siellä eiaää ole minkään arvoista
elämääkään. Ehc^n pitkää se^ kui­tenkin
tulee blemäah "maailma,'
jossa ei mitään ta|Jähdu".
Jos koskaan saatte tilaisutid^'
katsella kuUtä hyvällä l^iikofiut-keliiii
nuetie vaalem viiruii kiulkb'-
van vuorlselänieiden halki kaa­kosta
luoteeseen. Se on kuin
ehyeen källiboh leikattu halkeama
eli ro^ toista sataa mailia
pitkä jä. viittä mailia Jwfeä poh­jasta.
^ Tainan "älppilaakTO^
iyä ei ole osättU niuidllk tavoin se­littää
kumaii^^bku pyMtötahti' tai
muii fiviaruUdeh vaeltaja on oHl
kiitäessään pyylilälssyt khuhun tu«rl-liliken
yaöh, Örihäii malidbllistä,
dUtS^ jbtaih^ selliaista bh aikojen kii-
1 1 - ' ' • -IM. *'*• • 'l*^*'* 1 - " l ''
Muuan maitoulo
suutta väfaentäji
na, että syyslaitmnai,'
>Uiän Jypsykaj,,:.
ehlj-niään juuri
pitäisi Uhoa jtJkajf!!
va tahea vartcit'li^
saämpi talviraokinu
tön eläinteQ 0
lihäyuuteeÄsä;
enää, ennen poikiniW
kinnalla palauttaa
m«66ä se olisi pysnij^
tuneen iaidunru^^^
SI annettu riiiiävL«ti
Sekin lapa, eitä
Irarjah, ilman
:iujuella niin myöhiä?
tosulrteel sallivat, on
ijttäväa sii&laväisyffl^
dun ole erikioisen' hjii
päästetään laihtumaan,
fliiden säännöllinen
kin aikaa, jonkalähdeB
runsaammin ruoldltati
min. Moni karjaii-
,ne tullut' ajalelieela,
«ykfiyisin laihtuu, no;
muina vuoderiaikonia,
kun eläinten lajiyy ^
ja pitkä talvituddd "
Täiiiäii vaHingori TM
syysi aiduntamisla jat^
kun ilmat myöntävät,;
pieniä jauho^jöriibksii
karjalle sopivimmat ö
ohra- ja kaurajauhot,
vielä lisätä joku
("brääniä"). Lypsy!-'
seval muutaklri vaiär
sean eneoimän proteiiiiia
viljassa' ohi
Kähviplan^ai
Jäisieir
pälatgiVf
ki
i"! Suunnattomat vuDrlHärjähieet.
fiivdp» ptyftaS siM, että: iinba
koskaan voHnme kuu-
Ihin tdadä, oh eaemmän tai&a vii-
^emhiäh nätieläcuvitdkselliheh J a
tapahtuu kaukpputkejla eikä len-
^Ö0»slla. iMutta ^yvä hiinkin
on helppo nostalssa erottaa ter­veistä.
Perunankai%Ti on näissä
oloissa tehtävä maan ollessa aivan
kuivana, ja kaikki mukulat, joissa
vähänkin näkyy rvAmi merkkiä, on
hyljättävä. Jos viljelijän tarko-tuksena
on säilyttää terveinäkään
talteen otettuja perunoitaan pitem­män
aikaa, on ne pidettävä viileäsr
sä, kuivassa, hyvin tuuletetussa k d -
larissa, ettei ruttd alkaisi uudel­leen
kehittyä. ,
ön pidettävä kylvyssä täyteen 2
minuuttia, pääkin paineltava upok:-. kukassa mblehomin puolin mtääntie-siin,
ja puhdlstus-ämeella penis-^ig iha^ Toronton läheisyydessä]^
teellisesti harjattava rupiset päikitt| muualla maaknhnas^
Vähintään kaksi pesua tailvita^D^I — ——
j o in 10 tai 12 päivän v ä l l ^ l a . J ^^EkMAlii EROTTAJA
Paheranussa tapauksissa tanva||;H] .^./vV; v
vielä kolmas pesu. On käytettävä j «li a^raÄttoiri on välttämättä pun-tWaa
fHihdistfeäintt-i,#tettava joka _ käytön jäiestä.
^uUteh' on mahdoton saädat kun­nollista
kermaa. Kun on kuumaa
vettä ja jotain pesujauhetta saapu-saila,
on puhdistus helppo toimit­taa
iieti-paikalla. KoesCsemlMa teh­dyissä
kokeiluissa on todettu, että
jos jä^araaittbri puhdistetääu ai­noastaan
kerran päivässä, jää mai­toon
kolme kertaa ehemtnäh völ-rasvaa
kuin jos se puhdistettaisiin
heti joka käytön jälkeen- Jos se-fuiraattorin
lautasia ei itHoidlisesti
asta' §äätaVaa
ta, niitä seuraavan ohjeen
sesti. Parasta on keritä s y j ^ y i^
lampaat ennen upotusta. iKylvyQ
jälkeen on lampaat pantava pidb:-
täaseen suojaan, jö^a seihäi» nÄ)-
kintahäkit, ovenpielet y.m. pn si-vejtävä
jolldkin kiviluilteiva-fieo&-
sella.
Siistit ja sievät rahennuknet täi'
milja todistavat omistajan 'viralli­suutta
ja hyviä aistia. NB ilibn-ioattelevat
karjan- ja kaikodaistihi
tuotteiden ostajia, 1cesä\ierhita y-hi;
Mutta vetävät puoleensa myaa ve-rottajien
huomiota.
knivatälieti puhdistettua, TtaöAos-tuu
niihin ruostua, joka vdikent-taa
pesua ja samaten aiheuttaa ker­man
menetystä.
N^ykyäah kyetäää valmistamaan
kaukoputlaä, joilla voi "tuoda
kuun muutamaih ^ mailien p^ähah;
katsojasta ^Joehafi emme pääsi
sikäffiä sinne ^se. Vuoret, laaksot;
kutvuneiet jöenpdhjat ja TBM^at mäi
semat näraime nyt yhtä selvästi
kuin olisivat ne viereisessä kaun-tissa.
Jos siellä olisi niin korkei­ta
rakennuksia kuin esim- Nev)
Yorkissa, niin vanhaan näkisimnae
^ . Äella olevat 6öÄiitt«^
vuoret Ja vuoriselahleef. ön kläkki
luetteldi^ mitatta hiflle aiimet-;
tU nimiet, aivan kuin jos ne olisi
vat täällä mään bihnalla. Koko­naisa
4Ö vupris^^hhdta oh yli
2ÖfiÖ6 jalkaa i^rkeita, j<4kut niis­tä
hoboävat yli 3O«O0Ö jd&aa yleni-mäsi
kuhh . yleista pintatasoa.
Kyviiaeäm «ri vubi1|toi3nettä oh
kärtob^u — traia kiiikki «iHä yh-
«leliä kuim phoIisköUa, minkä kos­kaan
olemme nähheet. Koska knon
kiertöal^ aks^lix^ä ^ p a r i oh sa­ma
tein sen kiertoaika masun ym­päri,
seuraa siitä, ctteBusie ko^
käan öte hakc»^ kuu^ töistä pudl-ta,
mutta jökseehläui vänh^s^-yoi
otaksua, etta se on pääpiirteitään
j samanlainen kuin sekin puolisko,,
luessa tapantunjut, ja yksi arvelu
oh yhtä hyvä kuin toiaehkih.
Mielenkiintoinen iap^aU
:tähia iäheisih taivaallinen naapu-rihtme
jbka tapaiiksässa' ori, jä tie-dbrihaluiätä-
iHhiiktä häi^hiittaä', kun
pääse vielä likeiumaksi sita tut-kiitaaän.
Joku tutkija ph iajosunut,
;elEä kuussa biisi niöillb kiintoisaa
oppimista' eni^mhian ktiin kaikissa
muissa .tBivMnkhp^äleli^. yhteen­sä.
Silhä ky£lä saattaa olla vähä
tinkimisen varaa, miittä' kieltlhiattä
kuussa vielä on päljoh tiitkimista
jä oppinilsta.
Viime äiki^na oh ollut paljon
hölya ielki^hhkn lähettaiööesta
kuuhun johkuhiaisella räjiäitäväin
iakettieh kiidättättuiila ilmääaiVal-la.
Täihan kirjottaja ei sifsntään
ole siikbhut bstaet tikietiia ihin ensi-mäiselle
sinne l^ti^älle laivalle.
Ilmasto kuulostaa siel^ olevan
liian väiirteleva sille, jöllä on va'-
hänkin '^rMm^' Muii-tamain
t^tiäeteoa prpE^orien 1^
kelmalh nhdcaän laskee länpömit-tari
ktfu^a 3 ^ asteeseen alapho-lelK
Fifl^renlieifin nollan, ja ndh-
»ee päivälK,212 aBleeseeh »en yla-
)ldle! Kun siellä seh lisÄBi
on ilmasta puute jä veliä niin' vä­hä,
ellei ^ääfee uimaanko, uAäd
olla viisaampaa viettää Ueealonan;
sa.omaU^ pa|l<?Uau Kuuta pn k^r
l ä l ^ ^ l ^ l ^ t ^ i i ^ h a kirkkä^
ha' oinä — varsinl&i jos bh mie-
Vlerittäessään nyK
taajcöii' työtfitekevlea
valtiaat ovat tolÄ^ _
t^ri aseman huoiionttoiisli
.sivaUankumoiiksia
ilallstisea luoton etnjen
tusteri- muktdsästi; Niiniä
kahvlBkasvstustnaJlla on
pantu paTöcojeö' aieiin
ten olosuhteitten; huoi:
lisätty työttönilai
taas niiden iÄji"
lälsteji hlimttiniislln
kumouksiin" ttdee, jolti
nessa oh tolmeenjanto
Argentiinassa, niin
toistua Brasiliassakin,
Street Journal PäSttdee:
jUttlsta t3^yiiJät«fa*yg
nan piihkeanalsta ä.vet
ihmetellä".
Maailman, kahvin
taäh 22,$00,0fl0: sJölÄ
tään Brasilia' tuottaa 1
klä. Tämän vuoden
see 23,767,200 säkkiin,^
tus-säto, mikä. on ^
vuonna tätä ennen
Iten vuoden satoa < ^
mikä "likvlteeKittiin^, *
katettiin mereen. ^
137,936 ^Mciä, JOni»
en 175,000 EnglMK^r.
litusta vftä4it»n "
KahvikäuJ^ialUe.
UiEsta senraäT—..muUä
tä voisi oilh slefla käBoppiölla,
säatil*ä hikan rövetä taloksi.
Vuoden .
Brasiliassa oli 21
siihen fiisäJtyen
palkkiot, tehden nom»
Jannan säköä k^g-kyisin
myydään^*
^una. Hinnan «Jean*
O B k k i m a r k t o i c f e n ^
siitä että tässä t^rtg
jateen pääoma »Mia»
laista pääoma» pös
vimarkfcinoUta.
Tä;ssa ybte;rd&»
ö tvöäcentieleyjep ,
asetetaan koko t g . ;
yjviijäyi^ä t y ^ ^
sctaan J'^^^
Iristä aina.
vfpnim vfljele
-tyeh maanmi
jÖi ätkemii^,^^
öilnen. " — ' ^ i
30 sefltöä «
mUöih iiiJHi moHm iloä.
•Ajatelko j b t Ä i f e ^ hahsSaa",
sanoi liOTfhmjlaiiKfet alkäesiaän
porata haiöäiäsiai -niin ette huo­maa
uä mm
Potilas ei iÖfeväHlaniitkäah koko
aikana- ^
**M^iää^ fcesöite! ' * f i ti
ajatteHtte?"
fAjattelm va&i, etli anoi>pSnmo-rini
olisi tässä minun tilalläoi-^v
ennen — „
vihanneksia « ^ t t ^
tätä vastaan, » pr»
palkasta.
Ahdistaatoea»
S e taotsntokistiiBB*»»-
la tapaa»5»i»~
Iniperialisnan