Vapaus, March 17, 1930

              e i - j a -Maanantaina.-maal|gfe-17pnä—Mon.,M^ 17;
A H A A
j U O M E E N
;iSQoinenM:kka2
adan Dollarista
lähetyskulut:
H t M s t ä "»'e ?20.00, 60»
Stvksistä ? 8 0 . 0 0 - $ 1 0 0 . 00
f jokaiselta s e u r a a v a l t a al-sadalta
d o l l a r i l t a . . _
-.«.otn.Iihetykmta o v a t lä.
,lut ?3.50 lähetykseltä,
nen rahaa ostetaan. KursS
^^tSeg^S^sotteella:
VAPAUS,
, 6». S U D B U R Y , O nt
iaivapilettejä myydään,
ieduslakaa pilcttiasioita
udelle ottavat ranavälityk-an
myöskin:
VAPAUS
)RT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontano
US MONTREAL BRANCä
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
iOHN VUORI
South Porciipine, On .
ARLE5 HAAPANEN,
UBkauppa, Timmins, Ont.
:GHN~W7RTA.
oaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
kakuhnjlla keski-Ontariosaa
paavikirkon murhauttamia,
suurin osa tuosta 50 miljöö^
tietysti jäänyt-vain n i m e t -
lukuna vainon h i s t o r i a a n . :.
-ttavin paavikirkon m u r h a -
v^Kian ajatuksen esitaJu»-
on italialainen filosoofi
o Bruno. Viime helmik. 17
li kuluneeksi 330 vuotta siltä
jolloin Bruno poltettiin
Kampo di F i o r e l l a (kuk-
Seitsemän vuotta oli p a a -
pitänyt Brunoa k i d u t t a v a s -
dessa, kosteissa j a kylmisTi
oli aikansa tietämisen h u i -
yksinäinen ilmiö. Keskellä
pimeyttä ja taikauskoa e-n
tieteen valoa. Ne. j o t k a o-en
kirjojaan tutkineet, sä-
Bruno oli ajastaan sa-ia
edellä. Vasta viime vuo-
. uusien keksintöjen j a t i e -
tyksen ja uusien apuneu-i
nähtiin hänen s u u r u u -
ikessa loistossaan,
nykyinen paavi Plus X I ' oh
suurieleisiä julistuksia V e -
muka tapahtuvista u s k o i i -
uskovaisten vainoista, on m o ­inen
syy vetää esiin päavl-hirvittävät.
julmuudet ja ve-
' no. Brunon polttaminen on
tapaus miljoonien joukos-on
ilmoittanut menevänsä
19 p:nä apostoli P i e t a r in
rukoilemaan Venäjän " v a i -
' puolesta. Suurempi aihe
olisi mennä K a m p a d i P i b -
katua iedeltäjiensä k a u h u -
iTcmt^an ovat y b t y z ^ t kaikenkar­v
a i s t e n i i s k o n t o j e n edustajat. Por-v
a r i l k s e t h t i l l i t u k s e t ovat solmineet
" p y M h l i i t o n " k i r k o n kanssa' työ-
A - ^ i l i i t t e e n ituhöamlöcksl- j a Neu.
v t f i t o v a s t a l s en kAäitq?aiian järjestä-miseksL
V o i n u n e sanoa, että k o m m u ­n
i s m i n aaveen leviäminen o n y h d i s ­tänyt
"pyhään l i i t t o o n " tämän aa-veen
tuhoamiseksi - e i ainoastaan
E u r o p a n , vaan myöskin Amerikan
t a a n t u m u k s e l l i s e t voimat E n g l a n n in
l o r d e i s t a alkaen Rooinan paavllft
s a a k k a .
Niinpä o n Preussissa tehty sopimus
h a l l i t u k s e n j a k i r k o n välillä. K i r k on
käytettäväksi o n myönnetty l i ^ v a -
r o j a . ItävaDan k r i s t i l l i s e n puolueen
p ^ j e h u , k a t o l i n e n pappi £r;ppel, y k ­s
i työläisten j u l m i m m i s t a v i h o l l i s i s ­t
a , fttsciostlsen valtakomennon
j u u r r u t t a j i s t a , on v a l i t t u " m o n a r k i s -
t i s e n k a n s a l l i s p u o l u e e n " kunniajäse-hefcfei.
^Insimäisenä tämän neuvostovaj
täisen k a m p p a i l u n a l o i t t a j a n a us­k
o n n o l l i s e l l a a l a l l a on Rooman paa­v
i , ' P i u s X I . Hän on jo useamman
k e r r a n irinostunut j a lietsonut m a a ­i
l m a a i m p e r i a l i s t i s e n r i s t i r e t k e n jär­jestämisen
ajatuksella Neuvostoliit­t
o a vastaan. Jo v. 1920 liän avusti
P i t e u d s k i a taistelussa P u n a - A r m c i -
a a vastaan.
R o o n i a n paavin alotc oli signaali
k a i k k i e n m a i t t e n u s k o n n o l l i s i l l e jär­jestöille
neuvostovastaiseen esiinty­miseen.
Englannissa oli piispojen
kokous, j o k a päätti protcsteerata k u ­v
i t e l t u a uskonnon vainoamista vas­t
a a n SSSR:ssä. Rooman paavi a n ­t
o i käskyn järjestää k a i k i s s a k i r k o i s ­s
a erikoisia Jumalanpalveluksia,
j o i s s a Neuvostovalta ja sosialistinen
rakennustyö k i r o t a a n.
P a a v i n sotahuuden kuullvatkln
k a i k k i e n maiden porvarilliset, sosia­l
i d e m o k r a a t t i s e t j a uskonnolliset l e h ­distöt,
j o t k a nyt käyvät mitä jär-jettömintä
a g i t a t s i o n i a m u k a u s k o n ­n
o n v a i n o a vastaan .SSSR:ssä j a a-s
e e l l i s en " r i s t i r e t k e n " järjestämisen
puolesta ensimäistä työväen v a l t i o ta
v a s t a a n .
J o k a i n e n järkevä j a vähänkhi ajat
televa henkilö huomaa, ettei tässä o-le
l a i n k a a n kysymys uskonnosta ja
sen v a i n o a m i s e n vastustamisesta, et­tä
SSSErssä on uskonnon vapaus
j a ettei meillä u s k o n t o a v a i n o t a , sen
ovat tunnustaneet sanomalehtihaas-t
a t t e l u i s s a itse uskonnollisten jär­jestöjen
j o h t a j a t . Rooman paavi ja
k a t o l i n e n uskonto eivät lainkaan
t u n n u s t a vertaisekseen j a t a s a - a r v o i -
sekseen m u i t a uskontoja. M u t t a nyt,
k u n . m a a i l m a n k a p i t a l i s t e i l l a j a k i r ­k
o l l a oii y h t e i n e l i v i h o l l i n e n , k e h i t ­tyvä
vallarikumöiikselllnen' l i i k e ja
edistyvä so.^läilslineh rakennustyö,
ovkb 'tiskohnöf muodostuneet "täsa-a
i r o i s i k s i " jä 'löytäriefet ^yhteisen k i e -
S o d a nvalrnlstuksesta, i n t e r v e n t s i -
o o n i n järjestämisestä SSSR.ää vas­t
a a n oh kysymys. Tässä syy. joka
n o s t a t t i k a i k e n m a a i l m a n "pyhät
m i e h e t " t a k a j a l o i l l e e n . Tässä y k s i n ­k
e r t a i s e s t i se salaisuus, • m i k s i k a i -
kenka.rvalset uksoniiolliset järjestöt
ruRoilevät e i ä i ^ o a g ^ r i o m i a J i im
liaän (eivät. he n i i h i h luota, v a i k ka
ne övälkin Vka)f^kiyoipia"), v a a n 'e-tupäässä
o m i a pörvariilisia.; hällituk-.
300 M K . S A K K O A H A R J O I T U S -
«.EHDEN J U L K A I S E M I S E S TA
Äskettäin antoi V a a s a n r a a s t u v a n ­oikeus
päätöksensä pohjamnaan
nuorison harjoituslehden "Ptmaisen
N u o r i s o n " t o i m i t t a j a a t. A i d i A h n i a,
v a s t a a n nostetussa syjtejutussa.
K a n n e v i s k a a l i vaati A l m i l l e edesvas­t
u u t a "rikokseen kehcrittamisesta" ja
" r i k o k s e n ylistämisestä". R a a s t u v a n ­oikeus
tuomitsi A l m i n 30 m k n sak­koon,
vastaten 30 päivän vankeutta.
Neavostoffitm v&i
maan
•il IH
sinirenmoiseen
P A R I " S E N S O R I A " J O U T UU
S Y Y T T E E S E E N
A i k o i n a a n teki entinen kansane­d
u s t a j a , p o l i i t t i n e n v a n k i Yrjö Enne
v a l i t u k s e n oikeusministerille v a n k i -
laepäkohdista ja anoi oikeusminis­t
e r i n toimenpiteitä sen johdosta kun
v a l i t t a j a oli s i i r r e t t y pois toisten po.
l l l t t i s t e n vankien yhteydessä ja vie­t
y T u r k u u n kärsimään rangaistus­taan,
sekä näin vähennetty häneltä
poliittiselle vangille kuuluvia oike­uksia.
Eräät vankilaviranomaisct
p a l a u t t i v a t k u i t e n k i n Enteen vali­tuksen
laskematta sitä menemään
o i k e u s m i n i s t e r i l l e , sillä perusteella,
että valitus on muka sopimattomaan
muotoon laadittu. Tietääksemme ei
v a n k l l a v i r a n o m a i s l l l a ole oikeutta
t a r k a s t a a korkeimmille viranomai­sille
meneviä vankien kirjelmiä.
Enne valitti tästä v a l i t u s k i r j e l ­mänsä
pidättämisestä eduskunnan
oikeusasiamiehelle, joka nyttemmin
o n katsonut, että kantelukirjolmä
v a i k k a k i n se sopimattoman muoton­s
a tähden olisi voinut aiheuttaa
k a n t e l i j a n rankaisemisen, olisi joka
tapauksessa ollut oikeusministerille
esitettävä tai ministeriössä muulla
t a v o i n asiallisesti käsiteltävä, sekä
määrännyt^ että vankeinhoitoasiain
osaston päällikkö y l i o j o h t a j a A. P.
A r v e l o j a h a l l i t u s s i h t e e r i Y . Orkamo
o n T u r u n hovioikeudessa pantava
syytteeseen edelläkerrotusta v i r h e e l ­lisestä
menettelystään.
T U H A N N E N A V I O L I I T T O A P U ­R
E T T I I N V . 1929
fiD?ostoliitosta
^^aapujen risti-retkipuuhat
"S .^sialistisen rakennus-tymmen
maassamme, mak-kollektivisoiminen,
k u l a k in
nevittäminen, p i k k u p o r v a -
ainesten ominaispainon pie-n
kaupungissa — yhdeltä
a maailman taloudellisen
'heuttama luokkavastakoh-nistyminen
kapitalististen
i-alla toiselta puolen, panee
Jmperialistit vapisemaan.
o u L i , " " ' ^ " " ^ ajojahdin
ouK^llLsen t^yöväenlUk-ahduttamlseksl.
M u t t a sc
tahan. Sen silmätikkuna on
keältr""" ^«mlstuu so-vostovalian
parjausuL
s i a a n esiintymääh Neuvostojen m a a ­t
a ' Vastaan.
U u d e n i m p e r i a l i s t i s e n sodan v a l ­m
i s t a m i s e n j a lietsomisen merkeissä
lähetti k a i k k i v a l t i a s j u m a l a Rooman
p a a v i n puolustamaan j a v a r t i o i m a an
uskonnon (lue nepmannien, kulak­k
i e n j a yleensä neuvostovallan vas­t
u s t a j i e n ) etuja SSSRrssä.
J o k a i s e n k i r k o n j a uskonnollisen
järjestön sulkeminen merkitsee vas­t
a v a l l a n k u m o u k s e l l i s e n m u u r i n hä­viämistä
ulkomaiden kapitalistien
j a neuvoStovaltavastalsten vaikutus­t
en pienenemistä. N y t se on heille
v a a r a l l i s t a , nyt, j o l l o i n u l k o m a a l a l s -
tenrpappien y.m. k a p i t a l i s m i n edus­t
a j i e n k i i n n e k o h t a maaseudulla, k u -
l a k i s t o hävitetään luokkana. Jos
näin s a a j a t k u a j o n k i n a l k a a , mer-kitsee
sc v a l t a i s t a tappiota heille.
Kirkot j a yleensä uskonnolliset jär­jestöt
ovat v i i m e a i k o i n a muodostu­neet
Neuvostovallassa ;^äänkuln
toisekis puolueeksi, j o i h i n neuvosto­v
a s t a i n e n aines on keskittynyt. Ne
ovat v a s t a v a l l a n k u m o u k s e l l i s e n agl.
t a t s i o n i n esikuntia. Todisteena s i l ­tä
ovat monilukuiset jraljastukset.
Joissa entiset a k t i i v i s e t v a l k o k a a r t l -
l a i s - j a monarkistiset alnekest ovat
käyttäneet u s k o n n o l l i s i a järjestöjä
hyväkseen Neuvotsovaltaa vastaan.
Äskettäin selvisi, että P o h j . K a u k a^
s i a n i m j a s l a v t s i e n v a l l a s s a sanotaan:
E l saa mennä P u n a - A r m e i j a a n . E l
HAa, lukea sanomalehtiä, on odotet­t
a v a Neuvostovallan romahdusta"
j.n.e.
V i i m e a i k o i n a on Neuvostoliitos­s
a o l l u t h a v a i t t a v i s s a uskonnon rap­p
e u t u m i s t a , ilmeisen l a a j o j e n jouk­k
o j e n uskonnosta luopumisena, j u -
m a l a n k u v i e n , p o l t t a m i s e n a , uskon­n
o l l i s t e n pyhien poistamisena, k i r k -
k o j e n sulkemiisena j a n i i d e n k e l l o ­j
e n . l u o v u t t a m i s e n a teollisuudelle
j B . e . Tämä rappeutuminen ulottuu
myös papistoon. Siitä ovat todistee­n
a m o n i l u k u i s a t pappien virastaan
luopumiset. Äskettäin k e r r o t t i i n V o -
paudessa T a h s k e n t h i k a u p u n g i n pa-
Oikeusministeriössä valmistunut
t i l a s t o avioeroista osoittaa, että n i i ­den
lukumäärä viimeksi kuluneena
vuotena nousi suuremmaksi kuin
k o s k a a n a i k a i s e m m i n . K f i i k k i a a n kä­s
i t e l t i i n riiinisteriössa 1,047 eri v a -
pa.usanomusta, j o i s t a 992 koski avlo-c
r p n s ^ n t i a . . .
E r o a , anoi 221 tapauksensa mJe§,
404 tapaukses.sa vaimo Ja 422 t a p a ­uksessa
k u m p i k i n aviopuoliso. E r i -
vajjausanomus hyväksyttiin 979 t a ­pauksessa
j a hylättiin 63 tapaukses­s
a . jotapaiUii 5 pn. tqdgttu rauen­neeksi.
Anomuksen tekijöistä oli 316
Hrglstä, 64 V i p u r i s t a , 61 Turusta
j.n.e. E r o myönnettiin 688 tapauk-fsessa
eripuraisuuden vuoksi.
;, XJiiden a v i o l i i t t o l a i n a s t u t t u a ; v o i ­m
a a n ratkaisee avioerojutut a l i o i ­keudet,
eräitä ppikkeustapaukfiia l u ­kuunottamatta;,
otka, p r e s i d e n t t i ratr
kaisee. N y t käsitellyt j u t u t ovat n i in
o l l e n viimeiset, j o t k a k o r k e i n oike­us
r a t k a i s i.
PIDÄTYKSET JA N U U S K I N N AT
J A T K U V A T L A A J A L L A L I N J A L LA
Neu
N u o r t e n työläisten opiskelujärjes.
töihin kohdistetut polilsltolmenpiteet
j a t k u v a t yhä. Lahdessa, P a r a i s i l l a,
P o r i s s a , Toejoella. K a s k i s i s s a , Perä­seinäjoella,
Jalasjärvellä, Temmek­sellä,
Raahessa, Halosenniemellä,
H a u k i p u t a a n Martlnniemellä, K e l ­lossa,
Patenlemessä, Kittilässä y j n.
on opintoyhdistysten tolmlhenkllöl-den
luona pidetty p o l i t s i n u u s k l n t o j a.
Niitä henkilöltä on komennettu po-l
l l s l k u u l u s t e l u i h l n . jopa pidätettykin
sitä varten. Sanottujen järjestöjen
a s i a k i r j o j a on t a k a v a r i k o i t u j a sa­m
a l l a on viety m u u t a k i n täysin l u ­v
a l l i s t a k i r j a l l i s u u t t a . Lahdessa p i ­dätettiin
kolme nuorta työläistä,
n l m . Väinö j a L a u r i Sievänen, jotka.
I l l a l l a vapautuivat. Työttömien i l t a -
masta pidätettiin O l a v i R o s l u n d . Po­l
i i s i vartioi päivän työväen talolla
k a i k k i e n järjestöjen a s i a k i r j a k a a p ­peja.
Ketään osastojen t o i m i h e n k i ­löltä
el l a s k e t t u kaapeille. K y s y m y k ­sessä
lienee ollut op.-yhd. aslakh-jo-j
e n saalistu-s, m u t t a v a i k k a p o l i i ­s
e i l l a oli tieto mikä k a a p p i k u u l uu
t u o l l e yhdistykselle, eivät he luopu­neet
v a r t i o i m a s t a muiden järjestö­j
e n kaappeja. M a r t i n n i e m e l l ^ pidä.
tctyistä on tov. Isak M y l l y kuljetet­t
u Ouluun ohranaan ja v i i t t a i l tu
hänen jäävän kauemmaksi a i k a a p i .
dätetyksi.
Suomessa eletään " k a n s a n v a l t a i ­sessa"
maassa, kuten näkyy.
V A L K O I S T A T A U T I A MYÖSKIN
SÄÄMINGISSÄ
Säämingitsä kot. oleva talollinen
V i l h o Malmstedt kajosi v.k. alussa
k o t i p a i k a l t a a n . Sltte^nimin huomat­t
i i n , että O r a v i n puhelinosuuskun-p
i n v i r a s t a a n luopumisesta, j o l l o i n nassa, jossa hän oli rahastonholta-hän
t u n n u s t i tietoisesti Jj^mittäneen- j a n a pii M : n tekemä huomattava
sä k a n s a a j a o l e v a n uskonnon omis- kavallus. Sitäpaitsi on M : n ' ' c i » l l ty
OLEHE KIPEÄ
VAPAA f-t
a v i e n l u o k k i e n riistoase j a tieteen
j a r r u .
K a i k k i papit yleensä, n i i n Inke­rissäkin,
horjuvat perusteillaan e.
r.emmän t a i vähemmän. N i i d e n v a l ­t
a tulee häviämään u s k o n n tm perus­teiden,
j o i t a nyt hävitetään, tuhou-
T^7= ' « ^ ^ a t o S u S ^ ^ S Uskonnollisten järjestöjen Neuvos-
^ ' ^ i i - o u ^^H- — ~~ tovallan vastainen kamppailu, a-
^iw^.ti;=ji^*'f*^^v^= to^seelllsen " r i s t i r e t k e n " järjtetelyhom-kjrac.
au vDotia. "zhafc i m p e r i a l i s t i e n kanssa yhdessä
, . / ^ = = a i » i J J i ? ^ J ^ « ^ «todistavat vlela kerran uskonnon
! ^ i ^ Ä . h , ' ' ' " ^ " ^ ' » » ^ ^ ^ Asettakoot nämä
- »anri — scikat ajattdemaan Jokaisen ja rat-v^
itiuik, V M , » T . i i o i « » _ kaisemaan suhteensa myöskin us-öo.
» fciseriai^ ly^kontokysymyksecn. Me emme pelkää
väärentäileen vekseleitä, mikä lienee
Jo melko varmasti todettu.
pappien ja i m p e r i a l i s t i e n ' j i s t i r e t -
kcä". Me yhdistämme uskontovas-taisen
työn v o i m i s t u t t a m i s e n j a sy­ventämisen
kiinteästi k o U e k t i v i s o i m i.
r-ecn, k u i a k k i e n l u o k k a n a hävittämi­seen
ja maamme puolustuskuntoi-cuuden
kohottamiseen. T ^ m m e sen
s i k s i , et(ä se heikontaa m a a i l m an
i m p e r i a l i s t i e n asennetta Ja l u j i t t aa
N e u v o s t o v a l l a n olemassaoloa-
Se o n meidän vastauksemme "rls-t
i r e t k i p u u h i i n " .
Y . Olkkonen.
S u u r i sosiahstincn rakennustyö,
j o h o n NeuvostolUton työväenluokka
j a sen johdolla l a a j a n maaseudun
köyhät j a k e s k i v a r a k k a a t t a l o n p o j at
ovat ryhtyneet v i i s i v u o t i s s u u n n i t e l ­m
a n toteuttamiseksi, näyttää koko
k a p i t a l i s t i s e U e maailmalle nyt jo
y h d e n kuluneen vuoden saavutukset
niistä mahdollisuuksista, missä m i ­tassa
voidaan v i i s i v u o t i s s u u n n i t e l ma
t o t e u t t a a . Päättyneen enshnäisen
vuoden a j a l l a k u l j e t t i i n m a a n v i l j e -
lyksessä eteenpäin siinä m i t a s s a , että
v o i t i i n perustaa vilsikymmentäviisi
u u t t a k o l l e k t i i v i s e l l e muodolle r a ­k
e n n e t t u a suurvUjelyskollektiivia,
j o i d e n p i n t a - a l a vaihtelee 5(^—100
t u h a n t e e n hehtaariin. V i i s i v u o t i s -
s u u n n i t e h n a n mukaan olisi kulu-neen
vuoden a j a l l a pitänyt muodos­t
a a tällaisia t a l o u k s i a v a i n 44, joten
yhdellätoista s u u r e l l a t a l o u d e l l a en-simäinen
vuosi y l i t t i s u u n n i t e l m a n.
Nämä ensi vuonna muodostuneet
s u u r v i l j e l y k s e t ovat myös täydelli­sesti
k o n e e l l i s t u t c t u t j a s a m a l l a j a t ­k
u u työ s u u r m a a n v i l j c l y s a l u e e n t c o l -
l l s t u t t a m i s e k s i . j o k a nyt jo näyttää
m a a i l m a n s u u r i m m a l t a , sillä vaJn
A m e r i k a s s a C a m b e l l i n m y l l y t omaa­vat
60,000 h e h t a a r i n m a a - a l a n . Nä­mä
neuvostovallan Issällä syntyneet
tähänastiset suurmaanviljelyltset Jo
jättävät pahasti jälkeen A m e r i k an
saavutukset, n i i n koneellistumisessa
k u i n p i n t a - a l a s s a k i n . S i i s ensimäl-n
e n suurten saavutuksien vuosi on
l o i s t a v a s t i k u l j e t t u ylitse, m u t t a s U -
tä h u o l i m a t t a v a i k k a eteenpäinmeno
näyttääkin näin l u p a a v a l t a , o n k u i ­t
e n k i n edessä olevat vastukset vielä
suuret.
Tämän valtavan nousun yhteydes­sä
käy entistä k i u k k u i s e m m a k s i v i e ­lä
m o n i n p a i k o i n m a j a i l e v a t Neu.
vostövallan viholliest. Kulakkien»
r i k k a a n t a l o n p o j a n ja heidän käty-riensä
v a s t a r i n t a voimistuu, jotka
näkevät maatalouden koUektivisoi-mlsessa
ehdottoman tuhon y k s i t y i ­selle
talonppjalle, j a sen vuoksi he
punoovat kaikennäköisiä juonia
k a u t t a l a a j a n maan, k a i k i l l a käy­tettävissään
o l e v i l l a k e i n o i l l a /koet­t
a e n vahingoittaa yhteistoimintaa
m a a t a l o u d e n yhteenliittymisessä,
t u r v a u t u e n toimitsijoiden m u r h i i n,
m u r h a p o l t t o i h i n , koneiston vähiri-golttamLseen
sekä m o n i i n s a i n a h l a i -
s i i n t o i m e n p i t e i s i i n , ' saadakseen hä-'
j a a n n u s t a sekä sekasortoa' alkäari.
M a h d o t t o m a t jutut. Jotka nämä k u ­l
a k i t saattavat Neuvostovallan r a j a ln
u l k o p u o l e l l e siitä hirveästä "terro­r
i s t a , j o k a on m u k a v a l l a l l a heitä
k o h t a a n , pitää aina poikkeuksetta
ymmärtää pälnyastoln, sillä J u u r i tä­mä
k u l a k k l a i n e s on valmis' käyttä­mään
k a l k k i a keinoja, estääkseen
maaseudun väestön y h t e e n l i i t t y m i ­sen
m a a n v i l j e l y k s e n kohottamiseksi.
N e u v o s t o v a l l a n olemassaolfiajalla gn
m a a n v i l j e l y s , i d i l k ( j ö h t * U i n ^ : ^ i p^
t l a eteenpäin, m u t t a tuotannolllses-t
i e i s e västää k u i t e n k a a n "tö^ollisilu-d
e n voimakasta, n o u s u a . / , L o k a k u u n,
v a l l a n k u m o u s ajoi s u u r t i l a n o m i s t a ­j
a t pois s u u r i l t a m a a t i l o i l t a a n , j o t ka
k a s v a t t i v a t viljaa vaan kauppaa
v a r t e n ; heidän maansa kansallLs-t
u t e t t i i n j a maat j a e t t i i n ' köyhille
t a l o n p o j i l l e . Suurmaatilojen ase.
masta muodostui j o u k o t t a i n p i c n l a -
l o u k l s a , joiden l u k u koohsi kuudes­ta
t o l s t a m i l j o o n a t s a , j o k a l u k u o l i e n ­n
e n ^ ' a l l a n k u m o u s t a , kahteenkym-meneenkuuteen
miljoonaan, joiden
omistus v a i h t e l i v a a n kahdesta n e l ­jään
h e h t a a r i i n . Suurtalous miltei
k o k o n a a n t u h o t t i i n . Tämän johdosta.,
ennen myytäväksi lähetetty vilja
supistui huomattavasti, koska nämä
s u u r v i l j e l y k s e t muodostuivat vaan
2—4 hehtaarin v i l j e l y k s i k s i , l u o t t i ­vat
vaan itscfään v a r t e n , j a tuottivat
vielä vähemmän yhteisestlkln kuin
s u u r k a p i t a l i s t i , j o k a v i l j e l i koko a-l
a a k o n e i l l a , joten tämän p i k k u v i l ­jelijän
kylvön kautta, väheni vleia
h u o m a t t a v a s t i .satoisuus. V i i s i v u o t i s ­s
u u n n i t e l m a , joka sLsältää ei y k s in
m a a n v i l j e l y k s e n kollektivisoimista,
myös tavattoman suuren t e o l l i s u u ­den
kohottamisen, josta on seura­uksena
että m a a n v i l j e l y k s e n pitää
nopeasti astua niitä k e h i t y k s e n uo-mia,
j o t k a kohottavat pikaisesti v i l ­j
a n t u o t a n t o a teollisuuskeskuksiin,
joiden teollisuuksien k a u t t a tarjo­t
a a n maanviljelysalueille t a r v i t t a ­v
i a teollisuustuotteita.
ponnistelevat yrityksen oaniEÄupa4
Seksi, siUä he tehdyll» kartalla huo*
toaavat että tämBii jnrl^^tiMO-totfe^
tettua lyhenee auiMtt»? pälvtA
raskas työ Ja elämäfiik' Carvittay^t
tarvQckeet paljon m6nlnateem|toai
tulevat qiddaa käytettftnttsefea. ^titi
tävät, että ovat asttthMi |)lUeia~as>
keleen kohti ^IflnsmlH tdänttUimis-kansanosaa.
ollen lukutaidottomia. J ^ * ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ » ^^
kirjotuskyvj-ttömiä . J a m o n i n p a i k o l n ] ^ ihmlsyyd«n aamuaurinko: ^ybä
vielä tavattoman laiskojaidn, jotka
eivät paljon huolehdi huomisesta
päivästä. Lisäksi siellä Ja täällä k y ­län
nurkUla yksityisiä r i k k a i t a ta.
ionpoikia, j o l t a ei vielä ole hävitetty
j a j o t k a eivät millään h i n n a l l a yhdy
n o i h i n yhtcisvHjelyksiin. vaan en­n
a k k o l u u l o j a synnyttävät Uetämättö-mään
köyhäänkin talonpoikaan, jo­k
a omistaa kahden ja neljän heh­t
a a r i n maa.aluelta. parhaassa tapa­uksessa
yhden j a k a k s i lehmää. N6-
niä kuljettavat maidon kaupunkiin
myytäväksi. Jokainen erikseen. Näil­le
pikkuviljeltjölUe o n h y v i n ymmär­rettävän
y k s i n k e r t a i s i l l a esimerkeillä
näytettävä miten suuri on tuhlaus
r a h a l l i s e s t i k i n , että tuhannen täl­l
a i s t a pikkuviljelijää toimii jokainen
erillään. Muodostamalla yhteisen
k o l l c k t i v i n alueelleen, v i l j e l l e n nämä
pikkumaat yhteisesti joista muodos­t
u u aseita tuhansia hehtaarelta kä­sittävä
viljelysalue, ythelsomistus
koneissa, ynnä muut j a y h t e i n e n t o i.
m l t s i j a maidon y.m. kuljetuksessa,
j o h o n pikkutaloudessa on käytetty,
sanotaan tuhannen kuljettajaa ja
tuhannet työtunnin hukat, sekä k y y -
t i k u l u l . jotka muodostavat vuosit,
t a i n satoja tuhansia, nämä poistu­vat
kaikki s i l l o i n k u n siirrytään y h ­teistalouteen.
Ainoastaan t a r v i t a an
y k s i henkilö ja sille auto j o k a t a r ­vikkeet
kuljettaa. Näillä tämän ja
monen m u u n l a i s i l l a y k s i n k e r t a i s i l la
selostuksilla on syntynyt kymmeniä
s u u r t i l o j a , joissa on tuhansia en­tisiä
plkkuvlljelljöltä ja tuottavat
j o viljaa sekä k a r j a t u o t t e i t a m o n i n ­kertaisesti.
S a m a l l a tämän k o l l e k t i ­v
i s o i n n i n johdosta häviää maaseu­d
u l t a työttömyys kokonaan, koska
k a l k i l l e siellä oleville työtä h a l u a ­v
i l l e on mahdollisuus yhtyä tähän
k o l l e k t i i v i h i . joka siellä j a siellä
k u l l o i n k i n perustetaan. Jos hänellä
e l ole ennen ollut minkäänlaista
maanviljelystä, eikä hänellä ole i t ­sellä
varaa maksaa slsäänkirjotus-maksua
päästäkseen tähän, l a i n aa
kylänevuosto hänelle, j a s a m a l l a s i ­j
o i t t a a vastaavan osakemaksun j o n ­k
a näin yhtynyt saa työnteollaan
vähin erin m a k s a a t a k a i s i n.
Tämän kautta tulee mahdollisek­s
i ' kaupunkien neuyoRtoille palaut.
taa maalta tuleva työtön takaisin
sh}ne mistä hän ört t i i l l a t k l t i . koska
•jl^ntä a m m a t t i t a i d o t o n t a miestä t ai
nal-^ita el kaupungissa tarvita. Ja
hänellii on siellä mahdollisuus pääs­tä
työhön mistä hän on lähtenyt.
Tunnussana k a i k u u tänään Neuvos­t
o l i i t o n , l a a j a s s a maassa ääriltä äS^-
r j l l e : Jokainen maanviljelysalue on
muutettava viiden vuoden ajalla
suurtuotannoksi, josta kaiken n l.
k c m m i n k u l j e t a n sosialismin tote­u
t t a m i s e n • t i e l l e . - j f t ' J o s t a h e t i m i t en
.saadaan sc voimakas t u r v a mitä v l i -
.sivuptLssuunnltelma toteutuakseen
tarvitsee.
T e o l l i s u u d e n kohottaminen
Mistä muodostuu koUektilvIsct
t a l o u d e t?
Köyhistä j a k e s k i v a r a k k a i s t a t a ­l
o n p o j i s t a sekä maaseudun p a l k k a,
työläisistä. E n n e n y k s i n omistaneet
maanviljelijät ovat luopuneet y k s i ­tyisestä
talouden h o i t o t a v a s t a , m u u t ­t
a m a l l a yhteiseen suureen, j o k a r a ­kennetaan
heidän crr.zT. ^IkaLsem-m
a n yksityisomaisuuden pohjalle.
Tällä kertaa k a u t t a l a a j a n m a a n on
käynnissä kolme k o l l e k t i i v i s e n ta­louden
eri muotoa: 1) Yhteinen
maa, asein yhteiset maanmuokkaas-vällneet.
K a l k k i muu omaisuiL<; ja
5cn käyttö yksityistä. 2 ^ A r t t e l i ) . Y h ­teinen
maa, y h t e i n e n k a r j a , yhteiset
t a l o u s r a k e n n u k s e t , r i i h e t , navetat,
t a l l i t y.m. yhteisomistusta, .ja yk­sityisessä
käytössä a s u i n r a k e n n u k­set
j a k a i k k i mikä koskee k u l u t u s t a.
3 ( K o m m u t l h i t ) . K a i k k i yhteistä, se.
kä tuotanto että kulutus. K u l u t u k ­sen
tasapuolisen järjestelyn j a käy­tännöllisen
etuisuuden -vuoksi y h t e i ­nen
r»joka!a. K a i k k i a näitä kolmea
muotoa nimitetään ' yhteisellä n i m e l ­l
ä : k o l l e k t i i v i n e n talous. Näiden t a.
louksfen tunnetuksi tekemisen hy­väksi
tekee tänään uupumatonta
työtä t u h a n n e t väsymättömät j ä r j e s ­täjät,
sillä o n h a n a i v a n smnnärret-tävää,
eitä maaseutu Venäjällä on
ymmärtämätöntä, kehittymätöntä
Sc kulkee aivan r i n n a n m a a n v i l ­jelyksen
kpUektivlfioimisen kanssa
j o s k i n eteenpäin p y r k i m i n e n ei ole
niin r a s k a s t a k u i n on maaseudulla.
M u t t a paljon voimia kysyvää joka
fapauksessa. Sillä satojen uusien
tcolllsluuslaltoksien luominen. .Van­hojen
k o r j a a m i n e n j a laajentaminen
ky.syvät s a t o j a m i l j o o n i a r u p l i a . Jo­ten
entisissä teollisuuslaitoksissa p i ­tää
työteho m o n i n k e r t a i s t u t t a a . s a a -
(iak.seen uuden teollisuuden luomi-
.sren t a r v i t t a v a t varat. Sillä ainoa
muoto on rakentaa uutta vanhasta
norstetulla pääomalla, j a tuon pääo­man
pitää l u o d a teollisuudesta siellä
työskentelevien työläisten. Moni a-j
a t t c l e m a t t a asiaa pidemmälle ky-
.syji tokasee: mistä neuvostohalU-
(ij." saa k a l k k i nuo t a r v i t t a v a t varat?
iinhotAaen kysyessään että työ on
kaiken r i k k a u d e n lähde j a tästä t l c -
toLsnna r a k e n t a a Venäjän p r o l e t a r i ­aatti
u u t t a Venäjää. Siellä miljoo­n
a k a u p u n g i n kadulla Iltapimeässä
nou:»e kymmeniä t u h a n s i a käsittävä
kulkue, j o t k a päivätyönsä päättyes-
.SH ovat lähteneet kadulle, Joihin
liittyy l a k k a a m a t t a uusia tehtaiden
t.yöväestöä, j o i l l a on suuret tunnus-
Umcel: Jokainen kohottamaan o-öaltaan
työtehoa tehtaissa, pajoissa
ja verstaissa. A i n o a tie on v i i s i v u o ­tissuunnitelman
toteuttaminen ja
työn teholsuus.
Tämän suuren ykflimielisen innos-tuk-
cn valtaamina on ensimälsen
vuoodn saavutukset, uusien teolU-s
u u j l a l t o s t e n syntyminen rohkaise­va
saavutus. Sillä kymmeniä o n t u o l ­la
v i i s l v u o t l s k a r t a l l a Jo tänään näh.
tävLvsä u u s i a t e h t a i t a , sähköasemia
ja voimalaitoksia. Suuresti t ä t ä e-tccnpälnmenoa
on kaupungissa t u r ­va
amas.sa kasvava a s u u s t o l m l n t a l i l -
k';. joka u l o t t a a t o i m i n t a n s a k a l k k l -
r n kulutustarpeiden Jakoon j a vielä­pä
valmistukseenkin. Lapsijärjestöis­tä',
alkaen tekee jokainen järjestö
lanaan työtä .jvlsivuotlrisuunnltelraan
toteuttamiseksi. Yksinpä neuvosto-»
jcn v i r k a i l i j a t k i n rientävät l a i l l i s i na
juliiapäivinä t e h t a i s i i n ja pajoihin
tekemään puhdistus- ynnä muun-lai.
sU tehtävää j o h o n he i l m a n a m -
m a t c i t a i t o a pystyvät, ollen heilläkin
omaksuttu tunnuslause tämän suur-r
y n n i s t y k s e n perille viemiseksi: sc
on vietävä tai jos siinä epäonnis­tumme,
n i i n me s i l l o i n saamme 4äh-trv.
«ahtavistamme kävelemään. Siis
hr- jokainen k o h d a l t a a n ovat otta­ne';
» jo a l k u u n lähttCoSä «»juren e-'
de-stastuun harteilleen; ikäänkuin
s a n o m a l l a ettet sellaisia suuimitel-;
m l a s a a tehdä Joita e i v o i d a toteut­taa.
Pitää Jokateen k o h d a l t a a n t o i ­m
i a n i i n , että y r i t y s täysin o n n i s t u u.
M i l j o o n a t neuvostomaan työläisistä
voimakkaammin kaikuu heidän kev
kuudestaan IntemaUonalen tniloisei
säveleet» joiden kaikuessa he pu*
haillaan rakentavat JOkalscst» mir-kasta
proletaarista maataan^ Jota e)
kohta voi kaataa yhdistynyt maaU*
man kapitalisUhiokkakaan. SiUft jo­kainen
eletty, eteenpäin tiäästy p(U-vä
lisäö huomattavasti ivoletaarl*
vallan voiman kasvua. — J . L.
On löytynyt vanhan
Vänän ZDfttkah. päässä VeUu^in
kaup«in^ta Ves^ovon kylässä, paik­kakunnan
asukkaat kaivoa kaivaessa
dUvat löytäncifct •-M vatthanaikalsta
kuparikattilaa jotka olivat täytetyt
keJkenlalsilia Uimeclii£en muotoisilla
esindlfib Varsinainen tutkija-lähe­tystö
alkoi heU tutkimustyöt kai-vathallA
maata:' 2; metrin syvyyd^sti
o n K y d e t t y tS Imtfankoa. Jokaisen
luurangon luona on päUon hopeaisia
ja kiipaytsla eslntittt. PMnalustassa
oli keUuilden rautaiset teräosat. Jal.
käpälissä oH kupariset ksitilat täyn-lUt^
mlttt erllaisaztpia meildceja.' me­talleja;
klrj6itU6le»yJ& y.m.
Nlshegbrotsky*!!'museon hoitajan
mielipUeen mukaan on tiuta, hauUu
iöiaset^ja ifir-fajirinifi^ > tdinn
maahan haudatut todistavat.että
fcffltrtitmifHo mkaiOidKK^mimjiD
n«nem:atkaitt;:
Mordveillä samcto tom mariebäl-lä
ott t a ^ a panilia ' l a u i t e t t JTOI-^
milden MUkaha myfis esi'
neet Ja koristeet. TfälsriiUiiBiidfen vie- -
relle asetetuin tavalUseatl heidän:
bioot ' pukimensa -ja ^kmisteensa.
Jalkojen luo aaetettllD padat ruo.
kineen; sekE rahoja: Mfiis ruumii­den
luo asetettiin taisteluaseet Ja
työväjlneet. OSautekimUntoasa on
löytynyt buJigaarialäista alkuperää
blevu metailejav martetttliteee olHrat
kauan vaahanajaa buIgaaHalaisten..
alamaisia. — SUCRB. tO. e.~ -
Atpinrn. I««tfn opMiftiiliiJt, lid. —
ni<nbet(
'•
A l i i i l r f f i SatuUtj*. •upiii(Jt«l«,engl*nliI«inca. tl<l.
AU< S»ilaku«, kirj. W.. Mrt>i<Aliiiirffi Ul«,engl*nii
Al|;<!l>ran Alkrci, koulujen l*rp«rkii. kit). E. BoMdorn, «id. l.ii
AS
.IS
tJKJBIQPril, BlU. . . . . ..
A m c r i k a l i i M n TynviienUikkeeoVttMikko. kirj. W « . t. rodtf, nid. -M
Amerikan I t n i o D l i l i u n KduMajiaton VfaKjiJD MtlM» K(OT«rio«iUtO
nykyitiaiä olitints ia iMvutukVitU, Mom^nnp^ — A P
ApinaiD KuBinsa»,, kirj- E. ' B . Bturoucbi. HU. .. .75
AKintnnin Pojat, k(rj. tt. CoHHatMabtrr, . n I d . , . — — . 5 0
Attiatettu Rakktu». kirj. Rafael .^tbaUoi. . " v i l t t n Ja miakan ro.
maani" kr>k.Ujollta, nut. , ,...-..._„.-. .85
Auringon Poika. kir}. Jack I.oDtlon IkalkurlcläaiiUi). ald. — 1.00
Aulokir)». kIrj. Yrjii We«in, «iti. .«-._. 2.00
Aulomielirn Kaaikhrja. kirj. i . K . Tuokkola. 3S8 kutaa. aid. 3.00
AtuUomb. tumaani, kitj. J . I . Valanep, old. ™~. .50
Aviovaimo. Kirj. Aftua KaaJagaatd, nId. — .40
Dakirriii, Tirinaarrr, kitj. 0«*. Sircng, aid. —~— .60
Babliitt, kirj. Sinclair l.exi». n i d . . 1.50
i : ; Onnea Ilman Sloua. kirj. H. Gonrta-Mabler. aid. — 1.00
Egcrin Tiihdel. kirj. Geta Gärdonri. romaani. Unkaria atannai. .
. «yrdealii. 2 oaaa,' nId. . - . . . l . . . ™ . - ™ .—„ . - . — _ « _ » - . - . . p . , . . „ . M - I.SO
Ekaynrilii. kitj. A, ti. ICoakela. ijid. ..___..„_.: 40
yA$moien Kapina, kirj. Jack. Lopdon, aid. I.U
Klollialtn Olenlojrn Liauanlrmlnoo, ki»J. f. KoIplD llalro. aid. A)
K I M . kirj. Teuwo Pakkala, old. — — ..— .«S
Fnglannibkictro Oppl^UJa. kirj. K. Brekke. aid.. . — — f IM
Englantilaia.Suomalainen Sanakirja, br** opettelukltji, UtJ. Y,
llaloneo : , .. -~ -~ 9.65
Knglantia AluiKrlo ille. kirj. Enckell-SaarioeD. Ud. «—. 1.7S
Enelantllaia-SuomtUiaeo Sanakicja. tolnrilt 7.. Wa}les!oa. aid. 3.S0
Englannin Kieliopin Alkeet, kirj. Hanna AndtriiioB. telo. SoliBköI
j(i Craqairiia. nid ;,..-...„.»»™_.-~-.,~» .50
Erämaa Kalauu, kirj. Jack London (KIrilkka Sftja Uo. I). aid. .7$
Gorillamica, kirj. Heikki Nummi, nld . M
Criaeldia,. kitj. H. Cöuttka-MaJiler, «id. — 4S
Galirielle, kirj. W. B. Hnyle\\ (Klralkka Sarja No. 26). »Id. J>9
Hatiuraaia. kirj. I.auia Joie ib Vance (Klraikka Sarja No. 2S), aid. .75
Hulikon ilokuniakot. naiTelmlbibMkaia, Jiir|. JCtUio, tld. » . . . . M . . . - . 1.40
Haakairikkp, klrJ. BaliiodcanMbt i;ll>d>'
Ilauaka Kirja. kirj. JC. SitTa9ta,i)>4. —
Hellcrnil ja Barbaarii, l l r j . .8b(ibua Mlcbifelia, btd
HIralpuila. kifj. Kiiaal Aliinat*, .80
jilirir ro(naani,' klrJ. Jalona Ciaaeb, Bi/l. ~—.40
IlirmuIIallitua. kirj. Altitandra Dumaa, nld. (|aik. kirjaan Halaon
l i o a g e o i u i a r > ; > » . » . . , . _ „ , « w . . j r - - r ~ i " y t ^ . ' « - ' ~ " » -'^
Huilunauiuajan Kalu, xakkautroniaaai. JkIrJ. II. pa "crg äiac
poolo. aid. „...,i4. . « . . . .M .7S
HugUHarroaio ibmedlUaet Seikkailut, kirj. Alfred CUrk. old. .40
Huniorieline» laulukirja, as T i t r o o j n e n pilnpi .45
llau>uliani;un Perinlö, D u v e l l i . . kjtj. V. Luja., nld. — . 59
Impcrlalintnli Kiipllalitniin Uuilmpana KfhltTitalbeena, kIrJ. Ii
Lrxi^n, nid. , • , m . i n i . i . i ' ' ' , ' ' ^
Ibuitairilaa. kirj. Guy d« MaupaManl, aid. - -.—.....— 1.7»
IliniitayiUn, l^irj. Guy do MaupairfQlf t^d. ' .«S
Ihmiaiii. kirj. Kallo TiibleU'(aellaeinöl» pbvellla), aid. .7.^
Ihminen Hrrra. kirj. Hall C a i n c , ' U oaa. ;#ld,; »r- 2M
».7*
.40
1.2$
Ihminen Herra, tarina aynnliia, klrJ. Hatl.Calna, f oa»*..»!»!. » -
Ikuinen Salalanu»« kirj, Jack I.<>fldon, nld.
Ikuinen-Llona. kirj. nvdotph SIralir, «I*. j . . — .-.
lIn)oJeq Halki. k«floiBm l^atto^^ |uAioI»na*a)Ie, Urj. Ataiu<
aeti. nfd ^ „..«.-...,«,...». » 1.50
laoiiidin Kiivniclrja, klrJ. Arrld Lydecken, aid. « . — — — J H>
Jark London EUimiikerla, kiij. Uttmi Kt
Jenkkejä 'Maallihalta, kIrJ. Mark TWain,
• k i t f ^ i nld.
I, ala. ..»>*"_••
.90
1.75
Jrrin Vrii, eriiiin koiraa a«ikkaJluJ« EltlämfrflU^ kirj. Jack
..{.oi)ilo;i. aid. ......i.»..-.,..,.»^'.!"——T~~"-"* ^•"^
JUfv^ibfdlyliivi» /omaani, l i r j . E, M. DeUfielJ, . l l d . ......... ~.— ..90
XuretiHla. klrJ. UrJn Kaarti (NuotUudea; Mol»»*!"!»). , — » -M
Jumalien Ja Ibmlateo Suoaikll, kjrj. ISoJnl,, «Jd. — - ~ . — 14»
Juiistopatbupi,. kifj. Kallo ititaanen, olii., «m.y»ana.M.*a»«,...t>w*«*'Ma*aa»|HI>««a» ' »V
JiirjeateJradot Miebille. byvii «oimllteluklrJ*. U ' / . L Moeller lH
Kanaakoulun r.aakuo{,pi. No. 2, klr|. Nettor OJaja, aid. — — 1 . 0 0
Kanaakoukio Kari|a««<>, uuai, lolm. A. fi. JUogiqviat ]a E , , C. KalU I.OQ
KanaakouluR Karlla^lrja, Jlolip. Joiuni, aid., _.....r..~............. iM
Kamaran Smkaril. i i r j , Lauri Luoto, a i d , , . . ; . ' . - 1.»
Kcpitallimiiia . bpaiatitolliiii kirj.r AIf> M » - —- -'S
Kapanhojtokirja, t l r j . Mlkko . j l k k a , . »I(f. ^.—.... ~ - 1.25
kabdekaan Serkuala. kirj, tuuraa *I. AUoti, aid. » - 1.00
KauUoouba. , kifj. II. C;"uH»Mahler. , . p l d . - —•— -. .W
Kairotta Niilin J^lvolllr. ,9i4lkaiUi«Kar(<i!naa, kirj. Pakkab, old. .90
Kadotukien Kanta, ku«a»a t.nndnir-llj(pi(Ji*U, ktri, h L^n^on, «id. 1.00
Kakal Bakaitavalala.. ktrj. H,. C>)iirta4fali)ar. nld. «SO
Kiellelly Htdelmii. kirj. Nalaly *flq.-DacjbatfMtb. f l d . JO
Kirjanpidon Oppikirja, antakoblun Jatkakoubil* aarien, kirj.
f, V. Kaitila, ai/ :...,;^.,„,„„...- —. ^ ^ IM
Keaiiioen I.ojkki, roma..dl, kirj. Fredrik Dv«k, aid. I.2S
KfJiityaopin Aakko.«», i i r j . M, HabI, aid. - —J.?»
SS
— lÄ
Moraiutmaraii. kirj. Bj(iratl|erne Bjiirnton. nld. „.
tturtotajan I.auluja. ntookirJa.. kirj. Akn PäiYiö. aid. ~
7,00a Uailia Halki Afrikan A««ik«id<J>, k i r j . Ouo ZcIlloe.CoUrcIa,
aid. ^— 1.25
• ! . •
Naialen ja Tritöjen Urheilunpaa. lolm. Anot Cettaa (tnattetta) :S0
.elitabllnra RifläbdriniooMpri, kiitikltja taootlotio rakantaJiUa. toin.
, 1 inalaburl Viiinö t.aur>oe«,- aid. . .75
Nuoren Vettherip Kiirainykaai, kirj. CoeUie, aid. ... • -. .SO
Oberlea Perhe, klij. Kene Baiio, nid. .50
OUrer Tviatin l^dkkaiiiit. kirj. Cbartea nickena. aid. .~ —.1.25
raiöont Munchb3U<<:nin Retket Ja Seikkailnt. «aortea kirjoja
Ho. 51. nid.. ... n.,.,. .SO
Pakolainen, kirj. I.auri Lunlo. aid. IM
^'akkuj^alu, kuplemaitomuuiu tulkira TanUlaromaanl, kirj. Jack
'L<radiin — _ - . , „ . . . . . . _ . — . . » . ^ . . — . , . - . . 1 , , , 1.7S
fariialn äalajauudet. 2 auurta oaaa. kirj. Euxeae Sttc, «id. 3.25
Papukaija ja Kumpp.. kirj. Harold XacCratb. fid. . . . . . . . .75
Porrari. kirj. H. De »ere S*aepooI«. nld. — —- J40
Pct«pp«ne«ilaia Sota. kjrj. Tykydidea. auom. E n i l lUxdh, aid. I.2S
Perualuilain Olemua. kirj. O. Saari M-~~~~-.. .SO
P«rfceen, Ykaltyiaamalanaden Ja Vailioo Alknperä, klrJ. f. Engeli IJOO
PariRtö. Kelnin BaanaUa, romaani nykyauoailia, kirJ. fU»o Scblo.
kele, nld. ., . —.~ IM
Priraltiiiinen eli PeruaToImidelu, kirj. K«arla« Kari (nalaia vartaa) .50
CUtftUi Nnsrlaoliiitommo ValbcltU, lolm. S. KtrUor. nld. ... . M
PuuiepHn Oppikirja, laatinut Jubo tatiarl. tiit ' . ~ M..,.i,..,. 150
Puureltarllii Kultaa Vuotenaaia, kirj. Kalle Rlaaanen . M
t'uo)U^rn Lafrfuklrja. iKikpeUgja l«nloJa
PubeUldon Qpaa. kiri. Xrlbiur J 4 . Le«!a. aid.
Puolineitayt." \it]. Mareel. Prcvoai. aid. — . •«
|r«ltiaLatipn',jPuD)eaila —, ValkoIaJa Vaataan. IcbtlaU Suomen luokka.
' taiiteluö uuaitomaata klatorlaata, old. iM
PlRiDya. Erik X i V J a Jubapa III. JI bia. klrJ. Carl Bllnk — . JS
Plonl.vTiot^oakirja, Hl «taa. kpl., äid. _ 8*»..
Pirnl M«^^JIli^»kIrla, kIrJ. Mikl» Hkku .SS
Ptent KnmenlokIrJa. kouluja Ja lybyilii kurateja Tärt«o, fciaf.
JE. MUlo, : ^ ^
Vlenv tinihie, kir). Anatole Franck, nld. . . „ . „ . — M . - . . , , . „ • „ _ .73
PoiUen. OoM Kirja, tolmliianut Veli CjgiranBl. nld. JM
Bala. ja Kenltilutbeilun KUaiktrja. ktrJ. Jaakko J. MlkknU (172
, kuvata) - .„ ...» . . . . . . . . . . . . — . M . - . IM
rianiiortmgaa, blrl. Darid Potter, nlif. . . . . . . — . . « - . . . . . ^ — . ~. .40
Rakkaadoaia Oaatoo.. JJrJ. H. Cnnrla.Mabler, old. - . . » . _ M
Buiaia Al^ter t t o Yeara. "VeoiiJVn Malka" CntlanBlnUaletU ....... JtS,
.Sairaa t.ap«l.'taaten lerreyaboiloktrja. klr|. RootlalaloM, aid.
Salapcrjibetf B«uinlaar|^kui. kIrJ.. filela .Ritfr«4in,. llbf..
l a s
. „ „ . . . . ........... . as.
Bata" KuualkrnimentilV Ohjetfa' Laaladi, •MtideiN*. kitj, irl Jiile» '
Coaiby, aid. - > , . i,, ^»»,,.>XW.
SatukoDtll (pikkulapatlle). tnim. Helmi fCrdlin, nld. ... .J....^ ' SS
Katetokaarf.f liirjii .Bunar Sefaibft. *riJiLi . . L ^ . » .;.....,.„^ .40;':
Sakaao.Kumoustaittrlu.IB48, kir). JKarl Mars. aid. .TS
SalailittolalirJ. kitj. AtrfMndm Hatara,' fclatotialUnc» : hiouäal i
No. •>. n i d ——.. .75
SemeulllrklrJ.. GUilkö^ oM. '.;.;.::.;..*;.:._„;.: .J—i™..-.:......: . l .«
(•«iptituia, lirJ- Villiäni J. Locke (Klraikka Sarja Uo. 11). «Id. .75
Saik^iailllalar. k i r j . t . , P h i l l i p a Oppenbeioi, aid. —... .SS
Seuruatelun .Taito. kirj. nagheeia, nid. _ . — . . . . . . . . . . . . . . .75
Seurtufelun Taito', klrJ. BaBbecra, aid, —iM
Sllmulco^vfn (^uort Epra. klrJ, KaarU Ra/««. aid. _ .........1.25
S f r < , a o i a a . A J > a , ' « i r | . L . M. Atcolt, »14. .~...,„.». 1.25
gielulUactil Kauaa (l;miaeo Ja Hi<Q«a Vojtonaa. kIrJ. Karin
N«uihan-nabn , ..,»„.„„_ 1.7S
™ .75
.40
SI#ao PJiiraeth, kcrioraua. kiri. Jubo Koakimaa, nU.
Sireeoiffi Alla. kiri. L , M. Alcott, nld. . ~.
Soataltiliara filaorian Juuret, kirj. Prlelrlcb Kageb. nld. .
Sololarii Jiir/ettCdlyrdra KaUpuakl.: cilttiila Jbltaoi rakkaturooaani.
k i r i . f;.. Temple. Tbnratofl, aid. . . . . . . 150
.1 f l i f i . r . . . . . . i, t . ' i : tr. t « . ' e .i.'^' f iif.nr. ^ tL . : ^ f j i . ' 'i,'tM'
.75
M
^uuri; Hifjalauu», ktrJ. Ifelnrieb^ Llllenfelb, -nUI,
S^ejrlakua. kiri. («I«y^oitluoji. .rottiafni, ' n i d . . ,.
.75
.73
Keltainen Ooitiino, i i r j . Marcel Pt«voH. M., bl«do rakkaatromaaot .1.6
Knfunpryntiopaa, kirj, Edvard Kopoaeo.. nid. 1-90
Klondylrn Kuningai, aelkkailuromaanl Ataikatla, kirj. J. London 1.ZS
Kuningalinren Kaulanauha, klrJ. A. Oumai, bl»|orUIIioeD romaani
N«. r,, tili, i. • —
Kun Kuutii 1'ubkcaa. kir], Loulaa M. Alcott, nid. —
Kurkien Keralla A/rikkaan, matkailija, ja liptukertomu*. kirj.
n. Berg, niJ. —.............. 1.75
Ku%ia Mritän EUmiiatä. kirj, B. H. France. Tietoaarre, Ua«l Sarja •
I, nld, ...» « « . . . . , . . . „ . . . , . , . . j . « , . . . . . . . . . , . . M . . . . , . . ^ .40
Kun Buuiu Puhkeaa, romaani, kirj. L. M. Alcott, aid. —..—....... tJlO
Kultamaan Rakkautta. 'Uit}.. Jark f/oodoo. aid. ............>...~"...~.~. M
KunlMii'u {..alvpjcn Saari, kirj. Criitaaden. Marriott, aid. . . . . . . . . . AO
Kultaisen Ankkurin Hplelli. kirj. Läjoa Blrö, iniil. —- M
Kuninga» Salomon Kairokiet, kirj.. K . B.-Barrafd* aid. .75
Kuniofialar Haob<n|atan RavintoU, kirj.^iyil«te Fraitce. nid. . . . . . .75
Kuudea Maanoia, jiirj. Arnd Lydecken, nld. — . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .SO
Kuunlaakao, romaani, 2 oiaa, kirf. Jack London, aid 2.00
Kiiningaa Ludvig ja Hittien Letpmiliyoaii, kirj. />)Drtba.Habl«r, nid. AO
K«nirauni»linen ..Solu,. MJtii 8e On — Mitenkä 8« .Trirakentelec,
kirj. M. Jenka, nid : H- .20
Koti ja Maailma, kirj. Babindranatb Tafore, olj. . .75
Kohtalon Taoiitaa. kirj. Tofyo Tarraa, ojd. ——— .50
<Cjpiniilenn»ttiinen Toiminta, kuvitettu of»», kirj. Krlgaf Ja
- fiobki». aid ., ... .50
Kilpakniijat. arikktilvrpma^oi, kJrJ. D. litiai-.iot). nld. M
KIrjanpito-opat, tebnyt Jufaant Toiviainen, nld. . .« .7!i
Kirfanfiiio, laoppaoplttoja yaiieo. kIrJ. L . Kovero .... I.SO
Kriltoiiirja. kitj. Mlna W»lll,. aid. ...«...„ - - 2.00
Kruunun Periiinlea, kitj. Ijrid KyÄJli, nid. ~. 1.23
Lapp«/ai<(eo Koningartr, S'ert Sture Vanhempi Ja Uiaea Atkalaea
a a , t o«a, k i i j . C«>l Hlink, nld.
SriiilUten Ta(lo.,klrJ.,S,.lfctipIn« 0rltra|f. l ^ k a l . j»ri,,«Sil. 1^,
im S»aiM<.Eaii»ni(t.iil4., n; yihUt, mainlp eofUi^p^oklelaa
,,, ,b|.pikUJa 1.75
Tatran I—IJ (Apinain Kunlngaa Ja Painu), kir). E . R. Bnr.
rnugha,. atd. , . . . . . . . , < . . . „ . . . , » . — r » « . . < — . . . . . . . . . . . . . . . » . . ^ . . . i . . . , . » , IJSO
T a r i M . I l H V (Pedot ja /»olka), kiri. E. B. Burrou^., aid. l .W
Tarraa U Op»r!o /»t#ret ,V »««. k ' ' l . E . B . fhtrra^alif. «>d. .75
Tarrari V I I - V l l l (Taltar^ctdii ja. Tarua |a Valkoinen .Jfalato),
kirj. E. Bi Burrnugba, aid. 350
Tar/sn I X - X (Kauhea, Tataari Ja Kviuleljoaa), klrJ. E . R.
Beeririitd. t»id. „ ,„ . ; . „ „ . . . . . — „ . . . — . „ iM
Tarrab ja Pikkuriikl, kiri. E , R. Burraugba. »Id.' . .75
Tarraq. Viidakon Herra, kiri. C R.. Burroo^*. aid. ................... .TS
Terrtyaoppl. oppikouluja varten, kir). Rorert ,Ti«««tedt, aid. 1M
T«lljiev«iiailtte{u f. kuvitettu, klrj^ VMtaii .l/aberma ..1 ^..„««-I4KI
Trrveyl/ra'llteauageationin Avulla, kiri. Marry .Brooke, ntd. . . . . . . .^ 50
T*linrvoih^l«teIu H. kuvitettu. Hr). ;V»Inä Labetraui ^„......„ 1.00
Ti* Tervevfeea. henktlvkofataiaea terveydenboldoa opaf, kit).. K.
Beeratald, . o l d . .0 . 1.0
Tie Terv.evteen Ja Kaunejileen. na!«ten knilvolmlalelMOpati. JkIrJ.
i llltltM; Jalkanen-^Hetvi Salminen (B8 valokuvaa), ntd. .. .73
TJi^Mnaklrja. liiydellineri II oaaa. vaatekanalaia ...._.....__....80J)0
Tii(enpiiiU Lukema»«. kiri. .Sulo Vuolijoki . , .25
TubjUvuotinen Valtakunta, kirj. Hpton Sinclair, nid .65
Tpienliekki, aeikkailu- la rakkauaromaan). kirj. L. J . Vance, nid. .40
TropUklo Hebkitua. aelkkailutomaanL kiri. Maud Hiver. nid. l.«IO
Tylliijeo Oma Kirja, toimittanut Helmi Krohn, nld.
Triirieo OJympialaiter. toim. V/ Koivula, y.m., aid.
Tviiviiea J.4ntuklrja, 9 painoa, aid.
.55
I.aai<o Laulukirja, kirj. Hilja Liiaaraaa.Piiraffnefl. aid. nuoltipainoa M
f.aaten Kirja (toinen paloot). piqneerikoufujaa lukukirja, aid. .^1.00
LaateJB Oma Kirja, toiffiittanut "Vtll Clovaaal. «Id. _. „ .25
f,jjiea Synty, luoononbiatoria. kir/. Charfca-Danrio, aid. . - . _ . . „ . . . 3.00
I.enin ja I..enini«mi, kuuluu, aarjakirjaitooo, ;ki>J. f. .StaUa. gld. .75
I.enin — TaisUlija, Opellaja. Johtaja, nid. .v—.^-.......-. .40
§^H Kiiiintyy. Kaarle ja ftigiainond, kirj. f V l Blittk. old*. 55
Luonnontieteiden Vojitokvlku, Tietoaarre, kirj. Lannbardt, aid. 50
Luokkiea (xHa, kirj, Jack London, «Id. Jä
Luontainen Paviutojiirjeatelmä Ja KeiUokJrJa, toiv. (pb. I. S.
Niemi. nid. „_.„ „ . - . . . . . . • „ . , . , J. . . . . . . ^ .25
L i d o t l e n Naiminen, kirj. If. Courla-Mabler, nid. (-.-• — •• , . 2S
Lyhyt Terveyv/ppi Naiallle, kirj. tri Fr. HovitiB — 5 3
.Maapall», loimilur.kuanan l/>i(Tiil(ima, S oaaa. aid. ^40 fl
Maailman TniiMfitiliam Työviienbtkr. kirj, |f. , L o i w i k r ..75
Maailmanrakeone. kViittetee maailmankaikkri^ta, blrj, K. Becker 1.75
Maailmanliike, Tietoaarre. kirj. A)bree<fct <Vinb, aid. .50
Maanviljelyä, Kemia ja Fyciikka. kirj. Arthur Riodell, «id, I.7;>
M a a n T i l j e l y a o p p j . k i r j , Saniocp. aid ......4..». i . . , . ; , » j i _ IJ5
Maanviljelijöille fva*Unktia vaaluitajille), kirj. R. C. Ii^eraol, nid. .15
Maataloudellineo Kitaikirja, Amerikan auom. pie|ivllJ;Ujiiitä varten,
toiro. Wm. MarttiU, f:a ota, »i<t. j _._ 1.25
M a a i l n a n O i o i t t u r , kirj. Georgea bufaanel, old. .
Marttyyrien Eiätoiiii, aoiaUakärja mniatiapanoia/ k i r ; . C. Dubame) Jvt
Martin E'fcn. kirj. Jack L»odoB. »iiä. r ._„.„. 150
Maija.RonVan Onni. kirj^ H ^ C^rt>.Mabler, nid. — , „ ~jSO
_ J65
.75
Marain. Prioaeaaa, ktrj. E. R. rorr«acbf. nW. (.
Meuin Tyitii, hannOMfomuai, kirj. Maitriu Barre, aid. ..
Merikotka, kertomaa Sakaan kaapparilalvaatoata) aou.«ikaaa, ktrj.
Felie »on Lockner, aid. — . , .,„, .... ,,
Miren Ibmiikunta O» Parannettava?, kirj. B<^rt li>ceraell,..Bi<i! 'IlT
MiKo Jean» Kuoli, tuomentanut A . B. Sarlin, •!<!. « . . „ _ . . J 15
Minkä Jumal* Oo Vhdlaiioy», kirj. H. Coorta-tfabler, nld. .^"Z 50
Minkii Vuoksi?, kirj. Atgu», aalajoliialionutaal.i n l * . . - » . . . . , „ . . . „ . ! . „_ ^
Minun .Marttani, kirj. AryiJ JitatUU, lAi., kartomtia % ti
Hiou» äaaotaaa Pautepiikai, ykieitfc. roauaoi.i k i r j , tijttott Sfn. ' .
Uit. »id. . L . . , . . u . . . . i . . . . . ; . . : . , „ ...... _j, . _ „ . _ . i . ^ 1^3
.59
50
Minä Tahdcrp, kirj. H. CoorU.Mahler, »id,
Uieoi'Cafttb'a Kootof Teofcaet: I J» H «aa. «Id.
M-ttar Aikio. kirj. AtUg Jarga
.50
1.25
.40
Tjede ja Vallankotnout. toalnlo teoi, kirj. Eroeat Hatermano, aid. 50
Töiaelle LgvattU. kirj. Emille Flygare-Carlen, romaani, a t ^ .73
TyövSeo Lautokirja, nuoltipainoa. aid. —.___„ I.IO
Tvöriien V/heilutebt{ Vuodella 192». aid. _ _ 2.B0
Tyiimieheo Talouaoppla, kirj. O. V . Kuurinen, nid. 50
Tvnn Hiatoria, ktrj. Tjumenevr, aid. j „ MS
TafatiinaailmaaH, Arvflyn Tarinoita V, kirj. Arrid L y d ^ e n , atd. 50
ffrbeitupoikain nnaa, kiri, Vjiinö L»brim». kuvitettu, tld. - JMi
Urheiluviien Kitikjrja 1925, loini. Yrjö Halme, nid, 55
l/utl PaiU ja Multa Kertoniukaia. kirj. Dm. Serneoovkai, nld. . .25
Uttaroura ja Metiiimiea, romaani, kitj. Rudolph U. Barlacb, aid. .73
Vaarallinen Kosinta, ja muita ketlomukiia, ktrj. BjSmttjems
Björnton. nid, A*
Valkotet Intiaanit, r/imarnl,' kirj. E. G, Seliger, nid. M
V»bii) ja Vallankumoua, kirj. N, Lenin .ä
VedoDlrönIi, ruDjaani, kiij. Ileina Tovole. aid. , .90
Villit Vuoret, nrlinäylökiinen naylelmii, kirj. Ceaieli Parrat, old. JtS
Valkoinen Kuolriua. kirj. Rudolph fitrair, nid. ........,.;....„.__,._. Alt
Valkoaen Leijonan M e t u a t j j l i i , kirj. Lauri Luoto. aid. tJSO
Vainio.- Jonkaa Minulle Annoit, romaani eUmäiti), kJrJ. H a U ..
OIne, tili, „.;..,,„..„,.„, .. 1.73
Vaimo, /onkaa Minulle Annoit, kirj, Hall Caioe. II oaaa, aid. 2M
Valliv j l Vallankumout. kirj. N. Leahi. anom., « i H .— jgi
Vanhat pr>ttivaunni, kertomokala kirJailijaeUiaättii, kirj. Y . Hirn,
nld - r r--^ —- —,.,„ ., , 1.75
Vanhaa ArvoUukoen Batkaias. fcirJ,-T. fv Lalitlmlea . J L . . ™ . . . . M
Vaobaan HyviiJia Aikaan, kirj. Alma Aarni. Kovaaa kanuoetäaiiil
Vanajaaaa IBOO-ltivun edeliiaelli pooUakolbi, nid. .75
Vanha Ifcittiii. Urj. KilmSo Mikaxätb. nld. .40
VrnäJäoJtlelen Saaaato, kirj. A, Rantalainen, aid. J.50
Villivaraa, kirj. Jean de U Br^e (Kiraikka Sarja 20), aid. . .75
Vilkkuva Tuli. kirj. Friedebert To«laa. a i d . , jKrvellaJa Ja katkelaia .40
Vilmeiaea Tuomipa Meatarl. kJrJ. L«o Peruta, aid. ^...,...^..-:,„„„ _^ ,75
Vieraata ja Omaa KlcUii, Viertyateft, eo«I..)k^lea oppikirja « .75
Voimiatelutanaato Saaola Ja Kuvin, kirj. K . E . Ij^väiabU. «Id.
l JSrjetty^, vapaa, ja a«uraliikkeet,
It TeUoeliikkeet , , .... . | «
VoUalatelun Teoria. kIrJ. VikUr Heikel, nid. ~ {x^
Voloiiataluaatl a«kä Voimlatelupovul ' Ja Tellneit (13 kovaa), jiH
painoa.E. JKallion Volmiatelu Kiiaikirja I osan 7 luvaata 10^
Vtiimiitela Objajmla. Savvaliikfceitii, kIrJ. Arvo Vartia, oid. 73
.Voimiatala ObjekaU, Vapaa-, .Seur^. Ja F«rtnaiitoIIikkeiU. kirL
Arvo Voinaatel oBV arRtiyat,m, i«biadr. joi. tuktia: Motiikin M|. u•-k ••a- an, , kt irj; .Bil. m.: a .J al. 75
*a»«n (a«i«:iJ«), oid. . . _ w : „ " " .75
•j^ .Värmlaooin tbtka, kietlomua Scandinavian aaiotaomatäiälaU. kiri
-^Em»^ Lampea, nid. 150
Vitteir» Melaterio Oppivuodet, kirj. Jolnno W. Von cietbV.
I Ja II oaa, -nid. ... , : •: . , • • . • / i j j
Whf Co. o p e T t t i o n . Contumera' Co-operat!va Moremeat la IJ.S A
kirj. George Halonen, a i d . , •' • ,• . ' r •' JO
YI«l»e5.-Terveyaopin Alkeet Kaoaalaitilte. tolin. Taav. Laltiaea. aid I TS
Ykdefcaio Kymmeneaoaaa Kobufotta. kirj. K a n t i a , nld. .JL l!on
Tt«ävSo| Kirja. U r j . Anilole Fraaee, aJd. ~~
YbdlalTaopaa Nalavoiaaltleliioille, kirj..Kaarina Kari.,nid. - " " " " ^ 7?
Yöo Kuniasataa. kirj. Ifeadon HJU. nid. %
LV«i» kirjoja tule» jatknruii Susjaaarta «aaola knJa «nOakfaf b..^
U=t:ufca!a. S<nraikaa ftootuläa Vapaude«ta. IttUa «MMiä
VAPAUS, SudbiiiT» Ont »MK W,