Vapaus, July 20, 1929

              S i v i i2 Lauantaina, heimgk. 20 p;nä~-Sat, Jiily 20 No. 170 ~~ I92g
T O I M I T T A J A T :
S. C. N E H , A. VAACA («..1JU«»). B. TENHUNEN. M. POHJANSAIX). A. PXIVI6.
ImperialisHvaltain meri- ja ilmasotavarusteet
Lontoolainen Times-lehti on kertonut, että "Apuilmavouna' (Britan­nian
ilmavoimien vapaaehtoinen alueellinen jaosto) tullaan tana ke­sänä
täydelleen uudestivarustamaan kaikkein nykyaikaisemmalla lento-koneella,
jota jo käytetään varsinaisissa ilmavoimissa- Tama on koko-metallinen
kahden hengen lentokone viimeisintä ja nopemta mallia.
Enemmän kuin kuusikymmentä näitä koneita tullaan varaamaan apu-ilmavoiman
viidelle osastolle.
Yhdysvaltain laivastoviraston äsken julkaisemat tilastot osoltavat,
että Suurbrilannia johtaa suurimpien solfalaivojen, lentokoneilten kuljet-taja-
alusten ja n.k. ensimäisen linjan risteilijäin tonnimäärässä,
Suurbritannialla on 20 suurta sotalaivaa, joiden yhteinen tonni-määrä
on 556350, verrattuna Yhdysvaltain 18. laivaan, joiden tonni-määrä
on 525,850. Japanilla on näitä laivoja 10, tonniraäärä 301,320,
Ranskalla 9, tonnimäärä 194,550 ja Italialla 4, joiden tonnimäärä on
89,976.
Suurbritannian lentokoneitten kuljettaja-alusten tonnimaara on
107,550, Yhdysvaltain 82,500, Japanin 63,300 ja Ranskan 21,653.
Suurbritannian ensimäisen linjan risteilijäin tonnimäärä on 420,-
140, Yhdysvaltain S55,000, Japanin 213,955, Ranskan 135,955 ja Ita­lian
143,419.
Yhdysvallat johtaa ylivoimaisesti n.k. toisen linjan (keveissä) ns-telijöissä
tonniraäärällä 179,435. Suurbritannialla ei ole yhtään tähän
luokkaan kuuluvaa alusta, samalla kun Japanin, Ranskan ja Italian yh­teinen
tonnimäärä on huomattavasti pienempi kuin Yhdysvaltain yksi­nään.
Yhdysvallat myös johtaa ensimäisen linjan hävitläjälaivoissa tonni-määrällä
310,429. Suurbritannian tonnimäärä on 241,330, Japanin
135,460, Ranskan 124,792 ja Italian 109,531.
Ranska johtaa ensimäisen linjan vedenalaisissa tonniraäärällä 90,-
884, mutta sillä on läheisenä kilpailijana Yhdysvallat tonnimäärällä 87,-
327. Suurbritannian tonnimäärä näissä bn 84,785, Japanin 79,267 }ä
Italian 40,611.
1914-18 imperialistiseD so^ ja vauriot
Japanilainen pääoma Kiinassa
Japanilainen pääoma on virrannut ulkomaille aivan samoin
kuin toistenkin maiden kapitalistien pääoma. Kiinassa Japanin kapita-
Iktit erikoisesti isännöivät. Shantungin alueen pääomasta ra.m. 80
pros; kuuluu japanilaisille omistajille.
Tshingtaun 36 tehtaasta bmistavgt japanilaiset kapitalistit 16 eli
48.8 pros. Kun otetaan huomioon, että japanilaiset kapitalistit ovat
Idinnittäneet huomattavia summia myöskin kiinalaisten nimissä oleviin
teollisuuslaitoksiin, voidaan sanoa japanilaisten omistavan noin 80 pros,
Tshingtaun teollisuuspääomasta. Muissa osissa Shantungin piiriä japa­nilaiset
omistavat 7 piirin 10 :stä kutomatehtaasta, kaksi 8:sta jauho­myllystä,
kolme 5:stä tulitikkutehtaasta ja yhden 5:8lä sähkövoimalai­toksesta.
Shantungin suuret suola- ja kivihiilikaivokset ovat kokonaan
japanilaisten käsissä. Shantungin hiilikentät ovat maailman suurimpia.
Mantshuriassa on japanilaisilla aivan erikoinen asema, sillä esim.
eteläisessä osassa maakuntaa on japanilaisia, asukkainakin 214,139, poh­joisessa
8,170 ja Dalriin ja Port Arthurin alueella 1,056,076, yhteen­sä
1,278,385;
japanilaisten taloudellinen valta Mantshuriassa-on tietenkin suuri.
Huomioonottamatta heidän rautötietoimilupiaan, on heillä pääomaa sijo-lettuna
seuraaviin teollisuuksiin:
Vuosien 1914—18 sota, jonka tarko-tdksena
oli maaHman "uudelleen jaka­minen",
rasitti satoja miljoonia ihmi­siä
jokaisessa maailman kolkassa. Y l i
neljä vuotta miljoonat miehet taiste­livat
ja kuolivat Europassa, Aasiassa
ja Afrikassa.
Tänään, kun imjjerialismi jälleen
huotrissaan kalistelee eotasapeleita,
kun taasenkin on kysymys maailman
uudelleen jakamisesta, on työläisten
palautettava mieliinsä maailmansodan
ulnit Ja sitten kymmenkertaisella tar­molla
yhtyä taisteluuh sotakeinotteli-joita
ja sodanvaaräa vastaan, sekä
koko kapitalistinen Järjestelmän kukis­tamiseksi.
Seuraavat numerot ovat omiaan
nostattamaan työläisten vihan sota-keinottelijoita
vastaan Ja saamaan
heidät vallankumouksellisella päättä­väisyydellä
taistelemaan sodan vaaraa
vastaan.
SolakannallS asetetta väestö 1914-1918
Ranska (ilman siirto-malta)
. . . . . . . . . . . . 7,960.000 20.4
Englanti (ilman
siirtomaita) 4,971,000 10.7
Engl. alusmaat, siir­toni.
Ja India 4,525,000
Venäjä 15;123,000 8.5
Italia 5.615,000 15.3
Yhdysvallat 3,800.000 3iJ
Rumanla 1,000.000 13.3
Saksa 13.260,000 20.0
Itävalta-Unkari 9,000,000 17.5
nehiston runsautta ja tosipyrkimys-tä
keskustella ja analyseerata ca-nada&
feti tilannetta ja me odo­tamme'
että tästä seuraa tyydyttävä
poliittinen päätösponsi konventsio-nissa.
3. Canada on tällä hetkellä brit­tiläisen
ja amerikalaisen imperialis­min
välinen taistelutanper. Se on
yksi pääasiallisin maailman suunnat-
Yhteensä . . . . . . . . . . . . 70,000,000
Arviolaskelmien mukaan 70 miljoo-i:
aa parasta työläisainesta lähetettiin
vallihautojen kärsimyksiin, sodan kui­luihin,
raadeltiin Ja runneltiin. Seitse-mänkymentä
miljoonaa työnorjaa o-sallistul
mielipuoliseen lahtaukseen
suojellakseen kapitalistien voittoja.
Miljoonia vieteltyjä ja petettyitä työ-
Iäisiä ja talonpoikia kaatui sodassa
Ja miljoonia palasi kotiaan raajarik­koina.
Scdan aikaansaamat vaorfot
Kaatuneita ja
, kuolleita haavoista Haavoitettuja
Ranska 1,550,000 3,100,000
Englanti 725,000 2,050,000
Saksa 1,835,000 4,215.000
Venäjä 700,000 2,750.000
Kaikkien yhteiset häviöt 9.000.000 . 19,000,000
Eliniäksi
raajarlkkoutimeet
800.000 '
350,000
665,000
410,000
3,500,000
Seurauksena mailmansodasta kym­menessä
Europan maassa väkiluku
väheni 35 mUjoonalla. Sodan jälkei­sinä
vuosina niitti kuolema runsas­ta
s^toa nälän ja kulkutautien joh­dosta.
Noin 12 milj. kuoli influens­saan.
Tavallisesta teolUsuudesta vedet­tiin
soatarveteoUIsuuteen 1917—1918
seuraavat määrät työläisiä:
Ranska . . . . . . . . . . . . . . . 1.8 miljoonaa
Englanti 2.0 miljoonaa
Yhdysvallat 1.2 miljoonaa
Sodan aikana kaikki tehtaat kävi­vät
täydellä voimalla valmistaen mur-havällneitä.
Suurej; armeijat Ja hirvittävät tu;
hoamiskoneet kuluttivat ei ainoastaan
kaikkien sotaakäyvien maiden tulot,
mutta myöskin suuren osan valtio-varoista,
kuten seuraava taulukko o-soltaa:
Kans. Kans. Välittömät sotakulut
omaisuus tulot Yht. Vuot,
keskiarvo
Englanti Ilman , ,, 70.5 11.0 33.3 7.7
6.0 . 31.3 7.2
jp.5 46.3 16.8
3.8 24.8 5.7
Venäjä 6.5 26.5 7.6
Yhteensä ll:sta maasta . . . . .. . . . . 567.0 80.8 246.4 57.5
• • Yhtymiä Nimellispääoma Sij otukset
Jeniä Jeniä
21 30,111,000 8,961,000
7 4,465,000 2,365,000
Kalastus .............. 1,602,000 987,000
Kaivosteollisuus . 6 9,185,000 3,185,000
Kaasu ja sähkö .. «••••••«••••*••«•••<•• •«••••4 • »282 135,291,000 59,116,000
14 5,985,000 3,170,000
Pankit ................. •••••••••••••••••350 151,991,000 56,071,000
Luottolaitokset .... ^ 24 64,375,000 30,436,000
Kuljetus 82,225,000 29,303,000
Varastoimisliike .....:i:^:i..L:^li.\^...... 71 577,110,000 379,972,000
Vakuutuslaitos .... •••••••«••••%•••••••••••••«•••• X3 10,067,000 3,350,000
Taaskin on otettava huomioon, että ylläoleviin numeroihin eivät
sisälly ne pääomat, joita japanilaisilla on kiinalaisissa yhtymissä.
Nankingin pyövelihallituksen provoseeraama selkkaus Neuvostolii­ton
kanssa ei ole sen. omaa keksintöä, vaan sitä tukevien ja sille mää­räyksiään
jakelevien suurten imperialistivaltain suunnittelema, vaikka
ne selkkauksen nykyisessä vaiheessa näyttelevät "puolueettomuutta".
Trofskilaisttus menettänyt johtavimpia
kannattajiaan
Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta (bolshevikit) erotetun
trotskilaisen vastustusryhmän johtavimmat heäikilöt Karl Radek, Ivan
Smilga ja Eugene Preobrashenski,:jotka ovat olleet karkotettuina syrjä­seuduille
Siperiassa, ovat ilmottaneet luopuneensa Trotskin vastavallan­kumouksellisista
opeista. Puolueen keskuskomitealle lähettämässään
yhteisessä sähkösanomassa kerrotaiui heidän lausuvan:
"Me olemme yksimielisiä samaan yleiseen linjaan nähden
kuin puolue, joka teki välinsä selväksi trotskilaisten kanssa. Me
hyväksymme teollisuuden rakenlamispolitiikan 5-vuotissuunnitel-man
ja hyväksymme taistelun kulakkien maatalouskollektiiveihin
järjestäytymistä vastaan. Me tuemme, Kommunistista kansainvä­listä
sen taistelussa sosialisteja .vastaan, ja me olemme valmiit kan­nattamaan
sen päätöksiä oikeistovaaran ilmestyessä. Me olemme
yhtä mieltä Leninin kanssa ja vastustamme Trotskin teoriaa perma-hcnttivallankumouksesta.
Ale vastustamme salaista äänestystapaa,
jota Trotski esittää- Kuilu Trotskin ja puolueen välillä yhäti le­venee.
Me olimme väärässä julistaessamme politiikkaa, joka olisi
mahdollisesti johtanut proletariaatin diktatuurin häviöön. Me
olemme halukkaita pääsemään takaisin puolueeseen ja tulemme
taistelemaan sen kanssa maailman vallankumouksen puolesta."
Kolmekymmentäkuusi muuta Trotskin entistä kannattajaa on myös
lähettänyt sähkösanoman, jossa he ilmpttavat hyväksyvänsä Radekin,
Smilgan ja Preobraishenskin lausunnon sisällön.
Samaan aikaan kuin nämä ainekset luopuvat trotskilaisesta leiristä,
koettaa canadalainen Maurice Spector yhä jatkaa j a tehoistaa hyökkäyk­siään
kommunistipuoluetta vastaan trotskilaisten Yhdysvalloissa julkai­semassa
"The Militant"-lehdessä. Tässä Spector, joka vuosia seurasi
oikeisto-opportunistbta linjaa, turvautuu mitä julkeimpiin valheisiin ja
Cai^adan kommunistipuolueen historian väärentämiseen.
Se tosiasia että monta miljoonaa
kykenevää hyödyUicen työn tekijää
enemän kuin ipeljäksl vuodeko sijoi-tetiin
sotatarveteoUisuuteen ja lopuk­si
sodan aiheuttama hävitys aiheutti
yleisen köyhtymisen kalkissa sotaa-käyvissä
maissa. Vuosikausien puute
j R nälkä: on vieläkin tuoreessa muis­tissa
Keskl-Europan' maissa.
Työläiset valmistivat hävityskoneis-ton.
Yhdessä talonpoikien kanssa
käyttivät he tuota koneistoa. Eri kan­sallisuuksien
työläiset ja talonpojat
murhasivat toisiaan. Tänään Jokainen
tekee Itselleen -kysymyksen: Kuinka
oli tällainen mielipuolisuus mahdollis­ta?
Mutta toinen tämänpäiväinen ky­symys
on paljon suuremmasta merki­tyksestä:
Uhkaako meitä tuon järjet­tömyyden
uusiutuminen?
Kaikki ihmiskunnan harrastukset
taloudellisen, valtiollisen, tieteen ja
taiteen alalla tulee' syrjäyttää ja kaik­ki
tarmo on hinnalla millä taliansa
kohdistettava torjumaan uuden sodan
syttyminen Ja Ihmiskunnan pelastami­nen
perikadosta. Vain riistettyjen suu­ret
Joukot, vallankumouksellisen köy­hälistön
johdolla kykenevät tämän
tehtävän suorittamaan. Jos köyhälistö
muodostaa yhteisen rintaman sotaa
vastaan niin kaikki sortotoimenpiteet,
kalkki militarismin voimat ovat tehot­tomia.
Suurimmatkaan hävityskoneet
eivät merkitse mitään ellei ihmiskädet
niitä ohjaa.
Taistelua militarismia vastaan ei saa
siirtää hetkeen jolloin sota on sytty-njrt.
Silloin se on myöhäistä. Taiste­lua
sotaa vastaan on käytävä heti, jo­ka
päivä. Joka tunti".
Elokuun 1 p., 1929, viidestoista vuo­sipäivä
imperialistisen maailmansodan
syttjonlsestä, sodan Joka tuotti hävi­tystä
ja kurjuutta kaikkien maiden
köyhälistölle. Tänä vuosipäivänä kalk­kien
maiden työläiset. Kommunistisen
Kansainvälisen johdolla, kokoontuvat
miellnosotuksiin sodanvalmistelua ja
uutta verilöylyä vastaan. Amerikan
työläisten tulee seista olka olkaa vas­taan
veljiensä kanssa toisissa maissa!
Elokuun Irneri päivä osottakaa
mieltänne, sodan vaaraa Ja uutta sotaa
vastaan.
Elokuun -:nen päivä osottakaa
mieltänne puölustaaksemme Neuvos­to-
Venäjää, joka osottaa rauhan tie­tä
kautta maailman!
Osottakaa mieltänne kansainvälisel­le
vallankumoukselliselle yhtenäisyy­delle
Kommunistisen kansainvälisen
lipun alla! '
Komiitternih kirje Canadan kommunistipuo­lueen
toimeenpanevalle keskuskomitealle
Hyvät toverit: —
1. K. I. toimeenpaneva komitea lä­hettää
lärhpimimmät toveriterveiset
Canadan kommunistipuolueelle. Puo­lueen
kongressilla on edessään huor
mattavasti probleemeja, joiden rat­kaisusta
riippuu Canadan kommu­nistipuolueen
tuleva menestys. K
I. kuudes kongressi analyseerates-saan
maailman tilannetta, siirtomaa-kysymystä
ja imperialistisen sodan
vaaraa jo osoitti K. I. kaikkien
jaostojen edessä olevat perusprob-leemit
ja viitoitettiin taktillinen toi­minnan
linja puolueittemme ohjeek­si.
Kuudes maailman kongressi
osoitti päävaaran K. I. kaikissa
jaostoissa olevan • oikeistovaaran.
Canadan kp. ei ole poikkeus. To­dellakin,
läheisesti tutkiessamme
Canadan veljespuoluetta, me näem­me
huomattavasti oikeistotendensien
ilmauksia; sosdemokraatisista jär­jestömuotoista
kiinnipitäminen (ja-ostollisuus
ja itsenäiset kieliryh­mät),
joukkojen radikalisointumisen
aliarvioiminen, riittämätön huomio
ammattiuniotyölle ja järjestymättö­mien
järjestämiselle, puolueen alis­taminen
Labor Partylle^ puutteelli­suus
maatalousohjelmaan nähden,
sodan vaaran aliarvioiminen.
Jos Canadan kommunistipuolue
läheisesti seuraa maailman kongres­sin
päätöksiä, uskollisesti toteuttaa
Huhtikuun 8 p., 1929.
noiden päätöksien henkeä ja sovit­taa
Tie Canadan proletariaatin edes­sä
oleviin yleisiin poliittisiin kysy­myksiin,
teollisuuden ja maatalou­den
rationalisoimisen probleemeihin,
työväenjärjestöihin ja työväen luok­kataisteluun,
ottaa se harppausaske-leen
historiallista vallankumouksel­lista
pyrkimystään, s.o. työläisten
ja talonpoikain hallitusta kohden.
2. Olemme tarkkaavasti tutkineet
ainehiston mikä julkaistiin kongres­sinne
valmistavana "Workerin" hel­mikuun
23 päivän ja maaliskuun 9
päivän (1929) numeroissa. Teesit
"Tilanteesta ja puolueen tehtävis­tä"
meidän mielestämme sisättää
tarpeettomasti kuudennen maailman
kongressin päätöksien kertaamista
j a on ahdettu täyteen tilastoja siinä
määrin ettei ole annettu riittävää
käsittelyä Canadan kommunistipuo­lueen
edessä' oleville probleemeille.
Meidän mielestämme olisi riittävää,
että puolue hyväksyisi kuudennen
kongressin päätökset ja kiinnittäisi
enemmän huomiota canadalaisten
olosuhteiden analyseeraamiselle, ra­dikalisoitumiselle,
ammattiunioille
j a työväenliikkeelle yleensä, puolu­een
itsenäiselle toiminnalle ja sen
tehtäville, , dj»,jf;-, sulattaen kaikki
nämä kygyiQ^get yhdeksi päätös­ponneksi.
Mffcttervehtimme sitä ai-on
keskeisin ristiriita imperialisti­sessa
maailmassa. Canada on ke­hittänyt
vääjäämättömästi kapita­listisen
talouden. Aikaisemmin oli
sen porvaristo sellainen "nuorempi
kumppani" brittiläiselle porvaristol­le.
Canadan porvaristo on hajanai­nen.
Yhden osan taloudelliset edut
yhdistyvät Amerikan valtaluokan
etuihin; toisten ryhmien taloudelli­set
edut ovat sidottuna brittiläiseen
imperialismiin. Amerikalainen pää­oma
on edistynyt suunnattomin
harppauksin j a vetänyt hegemonian­sa
alaisuuteen lisääntyvästi Cana­dan
porvariston ryhmittymiä. Brit­tiläinen
porvaristo vastaa vasta­otteilla,
kuten pääoman sijoituksien
lisäämisellä, valtakunnan kauppaso­pimuksilla,
j.n.e. Sodan lähestymi­nen
ja kärjistyvä maailman kamp­pailu
kahden imperialistisen' hirviön
välillä tuo tämän ristiriidan kor­keimpaan
pisteeseen Canadan val­taluokan
sisällä. Maa tulee jakau­tumaan
liikehtimisiin, - yhtäällä kan­nattaen
Amerikan imperialismia jj^
toisaalla kannattaen brititläistä im­perialismia,
sekä puolueettomana py­sytteli
joihin. Puolueen täjrtyy val­mistautua
tällä haavaa kohottamaan
kumpaakin imperialismia vastaan
taistelun tunnukset, imperialismin
sotasuunnitelmien junaan vetämistä
vastaan, koko imperialistisen sodan
varustautumista vastaan, vallanku­moukselliseen
taisteluun sotaa vas­taan
ja Canadan työläisten ja talon­poikain
tasavallan puolesta. Samal­la
kertaa tulee meidän tarkkaavasti
eroittaa vallankumouksellinen tais­telumme
imperialistista sotaa vas­taan,
puolueettomuuden pasifistises­ta
propagandasta, eli sellaisesta pro­pagandasta
mikä voidaan käsittää
suoritettavan toisen tai toisen im­perialistisen
vallan taholta. Tämän
taistelun täytyy yhdistyä vallanku­moukselliseen
taisteluun maailman
imperialistiseen sotaan Canadan
osallistumista vastaan. Neuvostoliit­toa
vastaan hyökkäykseen tulee
puolueen kohottaa tunnus Neuvosto­liiton
vallankumouksellisesta puolus­tamisesta.
Erikoinen huomio on an­nettava
voimakkaalle brittiläis-vas-taiselle
mielipiteelle ranskalais-cana-dalaisten
keskuudessa, jotka suorit­tivat
tärkeää osaa viimeisessä so­dassa.
Taistelu imperialististen so­dan
varustelua ja läheistä sodan
uhkaa vastaan on yksi tärkein Ca­nadan
veljespuolueemme tehtävistä.
4. Canada nauttii jonkinlaista
"hyvinvointia" tällä hetkellä, mikä
pohjistuu maatalouden nopealle kas­vulle
ja vääjäämättömälle teollisuu­den
kasvulle, siihen luettuna vielä­pä
teollisuuden työläisten lukumää-rällinen
lisääntyminenkin viimeisten
vuosien kuluessa. Tämä kehittymi­nen
tapahtuu kuitenkin kärjistyvien
maailman ristiriitojen alaisuudessa
ja huomataan kasvavissa ristiriitois-sa
Canadassa johtaen kaikkien "hy­vinvoinnin"
oletuksien särkymiseen.
Suunnaton maatalouden mekanisoi­tuminen
suuresti lisää kasvavan
maatalöustyöväestön j a köyhien far­marien
luokkariistoa. Samanaikai­sesti
lisääntyvä riisto, johtuen ää­rimmäisestä
rationalisoimisesta ca-nadalaisessa
teollisuudessa aiheuttaa
kasvavaa radikalisointumista työvä­estössä
joka osoittaa valmiuttaan
taisteluun sen seurauksia vastaan.
Tämä on ilmaisu useissa lakoissa
mitkä eivät olleet kohdistettuja vain
palkanalennuksia vastaan, mutta
monessa tapauksessa erikoisesti ra­tionalisoinnin
kiihdyttämismenetel-miä
vastaan. Jokaisessa näissä l a ­koissa
(Oshawa) työläiset osoittivat
valmiutta 'hyökkäykseen. Nykyinen
kehityssuunta voi ainoastaan kehit­tää
yhä lisääntyvää vasemmalle kal­listumista
työläisissä tulevaisuudes­sa
ja yhä enemmän siirtymistä oi­kealle
ammattiuniobyrokraättien ta­holta,
5. Canadan kapitalismin vakiin­tumisen
prosessi ilmenee lisäänty­vässä
teollisuuden rationalisoimises­sa,
kummissakin, n.s. "vanhoissa"
teollisuuksissa "kiiht3rtys"-menetel-mien
esittämisellä ja tarpeettoman
poistamisella, ja "uusissa" teolli­suuksissa
yhä suuremmalla työn te­hostamisella
ja nykyaikaisen ko­neiston
käytäntöön saattamisella.
Finanssikontrollin keskittyminen
pankkien kautta ja yhtjrmien su­lautuminen
tapahtuu nopeasti; f i -
nanssisuhteissa raaka-aineiden ja
koneteollisuuden tuottajain lujittu­minen
jatkuu. Äärimmäisen korke­alle
käynyt kehitys sähkövoimiin
nähden ulotetaan kaikkialle teolli­suuteen
perustana yhä lisääntyvälle
rationalisoinnin suunnitelmille. Sa-manaikaiisesti
kun tämä prosessi val­mistaa
tietä kriiseille ja Canadan
kapitalismin sisäisten ja ulkoisten
ristiriitojen kärjistymiselle, sen lä­heiset
seuraukset ovat: työskentele­vien
proletaarien huomattava lisaän-tynainen,
sulattaen siirtolaiset ja
omistamattomat maanviljelijät ja
sovittaen uusiin teollisuuksiin tar-;
peettomat työläiset vanhoista teolli­suuksista,
ja siten pitäen työläisten
vara^armeijaa mahdollisimman nor­maalisessa
asteessa.
^ ^ taessa. j[a juctliieen tehtävistä" eivät
to^^en kii^oj^n TäyttämTis^r m i l ^ f ^ g ^ Pf^'
, , - . .^-7^^^ • nostivat liiaksi hvvmvomtia Ca-takaan
kansainvälisistä selkkauksis- gressive > Farmers Educational l i j.
ta mitkä kietovat maan. Yksi to- toksi nykyisten farmarien järjestö-distus
tästä on ylituotanto puuta-1 rakenteen sisällä, taistellen niiden
i _ n.^^iu^r,„A^^.^ luokkain yhteistoimintaa edustavaa
kantaa vastaan ja vaatien rikkaiden
farmarien j a viljan välittäjien (kej
nottelijain) syrjäyttämistä, siten
muuttaen nykyiset kaikkia farmari
luokkia käsittävät järjestöt sellai*
siksi jotka sisältävät vain kövhää
kerrosta.
g) Kehittäen
vara- ja paperiteollisuudessa seura^
uksena tuotantovoimien kehittymi­sestä
yli markkinamahdollisuuksien-
Puolueen tulee perinpohjaisesti tut­kia
tuotantosuhteet maassa ja krii-sin
näköpiiri. Teesiluonnos "Tilan-
. Fnrrow"-lehdea
köyhien farmarien aänenkannatta-jaksL
h) Tuhannet uudet asukkaat, joi
jalla, kuin myöskin ne jotka tulevat
Europan maista (mant^eelta)
muodostavat odollisen perustan he'
delmälliselle työskentelylle puoltjr
een taholta harhaluulojen pikaisen
paljastumisen näkökannalta.
Nämä tehtävät tulee toteuttaa jos
puolue pyrkii voittamaan köyhien
farmarien kanantuksen proletariaa­tin
vallankumoukselle, eritoten juu­ri
sellaisessa maassa kuin Canada"
on tämä kannatus menestymisen eh­to.
(Jatk.)
nostivat liiaksi "hyvinvointia" Ca
nadassa, osoittamatta tarkoin risti­riitoja
ja kokonaan sivuuttaen ky-»
sj'rayksen kriisistä.
7. Canadan työläiset, eritoten jär- ^a tuodaan nykyisin Canadaän' väli
jestyraättömissä teollisuuksissa, mis- tak-unnan asutussuunnitelmiea poh-sa
palkataan nuoria ja naisia, vas­taavat
rationalisoimiseen suoranai­silla
itsestään nousevilla lakko­aalloilla,
osoittaen "vasemmalle"
kallistumista työväenluokan ryhmit­tymissä,
mahdollisena alkuvirinä
yleisemmälle liikkeelle. Puolue ei
ole kiinnittänjt riittävää huomiota
tähän; onpa keskuskomitean istun­noissa
mainittu "vasempaan kallis­tumisen
liikkeen olemattomuus".
Tämä mielipide löytyä, ilmaisunsa
kykenemättömyydessä ottaa johto
näissä lakoissa, kuten osoittautui
Hamiltonissa. Virallisen ammatti-unioliikkeen
johdon saboteeratessa
lakkoa, sen hyväksyessä mondismin
ja luokkayhteistoiminnan, puolueen
tulee vastata tähän työläisten radi­kalisoitumiseen,
eritoten ammatit-tomain
työläisten, ottaen lakkojen
johto, rakentaen uusia unioita ja
värväten parhaat ainekset puoluee­seen.
Selvä pohjistautuminen tähän
puolueen perustehtävän suuntaan
radikalisoitumisen seurauksena tulee
tehdä heti konkreettisilla toimenpi­teillä
ja ohjelmilla.
8. Kiihtyvä rationalisoinnin pro­sessi
on käynnissä Canadan maata­loudessa,
samansuuntainen kuin
teollisuudessakin. Työtä säästävien
laitteitten käytäntöön sovelluttami­nen,
eritoten viljankorjuussa, ai­heuttaa
hintain halventumista, teh­den
mahdolliseksi suuremman kapi-taliseeraamisen
yksityisille farma­reille
ja siitä johtuvana lisäten
pienten kiinnityksien kahlehtimain
farmarien, pankkien, lainayhtiöiden,
y.m. taholta. Tämä kärjistää luokka-eroavaisuuksia
farmarien riveissä ja
tuo esiin yhä selvemmin luokkatais­telun
maatalousväestön keskuudes­sa.
• Lukuisa köyhien vuokrafarma-rien
luokka kehittyy, rinnakkaisesti
maatalouden palkkatyöläisten luku­määrän
lisääntymisen v kanssa,- seu­rauksena
pikkuomistajain takavari­koimisesta.
On kasvamassa yhä sel­vemmin
määritelty maatalouden pro­letariaatti
verrattuna nykyiseen vä­liaikaisesti
vuodenajoittain työsken­televiin
työläisiin. Samanaikaisesti
uuden työtä säästävän koneiston
käytäntöön sovelluttaminen lisää
työttömäin seisovan armeijan lukua.
9. Suurempi maatalouden tuo­tantokyky
tämän kehityksen seura­uksena
lähentää maatalouskriisin
mahdollisuutta. Sisäisten taloudel­listen
ristiriitojen lisäksi, ja johtu­vana
siitä että Canadan vilja myy­dään
maailman markkinoilla yleis­maailmallisilla
hinnoilla, tämä kriisi
kärjistyy kansainvälisen maatalous-tilanteen
seurauksena. Tämä kriisi
nähdään huomattavissa hintain alen­nuksissa,
seurauksena- hyvästä sa­dosta,
ja lisääntyvässä ylijäämässä,
mikä vaikuttaa tulevaisiin hintoihin
kiertämättömästä Argentinan, In­tian
ja muiden maiden kilpailu
markkinoilla ja Yhdysvaltain raken­tamat
tulliaidat canadalaista vehnää
vastaan, ovat eräitä tärkeitä tekijöi­tä
, mitkä lähentävät ja kärjistävät
tulevaa maatalouskriisiä. Perspek­tiivinä
on ankara kaaostila maata­louden
alalla.
10. Tämä tilanne asettaa seuraa­vat
tehtävät suoranaisesti puolueem­me
eteen, sitäkin painavampana
kun on pitempiaikaisesti unohdettu
maataloustilanne:
a) Läheisten vaatimuksien ohjel­man
valmistaminen köyhäin farina-riSn
herättämiseksi taisteluun rik­kaita
farmareita vastaan, joka yh­distyy
heidän läheisiin taloudelli­siin
tarpeisiinsa'ja terästää luokka-eroavaisuuksien
prosessia mikä on
kärjistyneessä asteessaan kapitalis­tisen
kehityksen seurauksena maa­taloudessa.
b) Maatalouden proletariaatin
järjestämiseksi unioihin. Tätä ei
voida tehtä ilman teollisuuden työ­läisten
edistysmielisen vasemman
siiven apua; sitä on vietävä eteen­päin
• vallankumouksellisen vähem-mistöliikkeen
kautta unioissa puo­lueen
johdolla. Konkreettiset jär-jestömuodot
tulee löytää vastaamaan
sitä erikoisluonnetta mikä näillä
määrätyn vuodenajan työläisillä on.
Uuden union täytyy palvella yhdys­siteenä
teollisuustyöläisten ja köy-
Puiainen päivä
tullaan Järjestämään puolueen kau­punkikomitean
toimesta elokuun 1
p:ksl, joka on maailman iodan alka­misen
vuosipäivä. Sinä päivänä järjes­tetään
ympäri kaupungin kokouksia
joissa tehdään selkoa sadonvaarasta
yjn. seikoista, joihin on työläisten val­mistauduttava
Imperialistien sotaval*
mistelujen Johdosta. Kalkki tilaisuu­det
jotka järjestetään ovat kansainvä­lisiä.
Prince Arthur Hallilla on suuri
joukkokokous jossa pääpuhujana o-siintyy^
"The Workerin" entinen toi­mittaja
Mike Buhay ja East Montrea­lissa
" pidetään ulkoilinakokous, jossa
on useita puheita y.m. Lisäksi on teh­taiden
porteille järjestetty puhujia
sUloin kun työväki palaa töistä.
Suomalaisille on järjestetty tilai­suus
suomalaisella haalilla. täksi i l ­laksi.
Se on myöskin kansainvälinen,
vaikka pääasiassa on pidetty silmäl­lä
suomalaista asutusta. Ohjelmassa
on puhe englannin sekä suomenkie­lellä
ja muutakin suomalaista ohjel­maa
on luvassa.
Työläiset, saapukaa sankoin joukoin
haalllle elokuun 1 p:nä Illalla. Tulkaa
kuulemaan mitä puhujilla on sanotta-v£
ina nyksisestä tilanteesta sodanvaa-ran
Ja sotavarustelujen suhteen. Saa­pukaa
lausumaan painava sananne
tästä kysymyksessä, mikä on yksi tär­kein
jokaiselle työläiselle joka kan­nattaa
rauhaa ja vastustaa ehkä pi­ankin
edessä olevaa suurteuraslusta,
jossa taas tullaan tuhoaniaan ehkä
miljoonia työläisiä oman luokkasi jä­seniä
Lsät ja äidit nouskaa, herätkää
taisteluim lastenne tähden. Vaimot
taistelkaa luokkanne mukana miesten-ne
puolesta. Neitoset, yhtykää luokka-tietoiseen
työväkeen veljienne puolesta,
jotka suursota tule puhjettuaan tur
hoamaan. Kaikki työläiset mukaan
punaisen päivän viettoon. Saamaan
itselleen tietoisuutta vaarasta joka
meitä uhkaa.
Paolostasliiton osaston
6. Huolimatta -näistä vSliaikaisis.
ta tilanteen Umaisuista, on jo huo­mattavissa"
tulevan kriisin merkit
canatfSlaisessa taloudessa, puhumat-hien
farmarien välillä.
c) Johtaen köyhiä farmareita
taistelussa rikkaita farmareita ja
niiden maakunnallisia hallituksia,
pankkeja, rautateitä, lainayhtiöitä
ja koko kapitalistista järjestelmää
vastaan.
d) Paljastaen Wheat Poolin pank­kien
väKneenä ja rikkaiden farma­rien
aseena ja yhteistoiminnan har-hakäsitteenä
kapitalismin alaisena.
e) Maatalouden naisia j a nuori­soa,
jotka kouraantuntuvasti koke-vat,
köyhien^ maanvajeKjäin ja työ-
^^^^^Tr^^F^^P^^y^ tilanteen seura-uksena,
ei voiäa. ylenkatsoa. Hei­dän
tarpeensa on otettava huomioon
laatiessa vaatimuksien ohjelmaa, jä
puolueen ja kommunistisen nuoriso­liiton
tulee kohdistaa propagandan­sa
suoraan heihin.
f) Kehittäen nykyisen järjestö-runjgon
todelliseksi toimivaksi Pro-ylimääräinen
kokous pidettiin t.k. 17
p:n illalla ja keskusteltiin sunä toi­menpiteistä
joihin olisi ryhdyttävä a-vustuksen
saamiseksi Gastonian lakko­laisten
puolustustaistelun tukemiseksi.
Kuten tiedetään on siellä syytettynä
13 työläistä murhiasta ja odottaa heitä
ehkä sähkötuoli, lisäksi on 58 työläistä
odottamassa pitkäaikainen vankeus.
Pelastaakseen nämä kunnon työ-läisgt
porvarilliselta luokkaoikeu-delta
tarvitsee puolustusliitto va­roja,
ja on senvuoksi kääntynyt työ­väenjärjestöjen
puoleen. Puolustuslii­ton
osasto päätti panna toimeen ohjel-malltamän
varojen hankkimiseksi .tar­koitukseen
ja kerätä myöskin varoja
listoilla. Iltama pidetään elokuun 4 p.
kello 8.15 iUaUa ja mikäU mahdollista
koitetaan saada tarkoitustaan vastaa­va
ohjelma. Tähän tilaisuuteen toivo­taan
mahdollisimman runsasta osan­ottoa
ja toivottavasti kaikki työläiset
pitävät tilaisuuden mielessään ja saa­puvat
antamaan kannatuksensa. Kaik­ki
kenellä on Ulkenevä nikkeli anta­koon
sen näiden työläisten puolusta­miseksi.
Antakaa roponne ja kehoitta-,
kaa naapurianne tekemään samoin,
sillä kysymyksessä pn kymmenien työ-lälstoverien
pelastus, el yksistään hei­dän
vaan heidän perheidensä pelas­tus.
Ajatelkaa asiaa, htu-kitkaa sen
tärkeyttä ennenkun kieltäydytte anta­masta
apuanne. Jää,kää kerran pois
elokuvista ja antakaa pUetin hinta
tähän tMkoitukseen. Juokaa lasillinen
olutta, vähemmän- ja antakaa se nik­keli
tarkoitukseen joka pelastaa ihmis­hengen.
Työläiset antamalla apunne
tähän tarkoitukseen, taistelette oman
luokkanne puolesta ja samalla taiste­lette
porvarillista hallitusta vastaan,
jonka päätarkoitufcsena on tuhota <yö-tätekeväluokka,
joka pyrkii saamaan
Itselleen edes hitusen ihmisoikeuksia,
S. J . osaston pnolivnoäkcäoiis
osaston huoneustolla X«5 Notre Da-me
st. •W., perjantaina t k : n 26 p:nä
keUo 8 ip. Kalkki tflivelvolliset j a vir­kailijat
tuokoot raporttinsa tähän ko­koukseen.
Kaikkien jäsenten sa^uvil-la
olo on välttämätön, jumie henkilöil­le
jotka ovat jättäneet jäsenhakemus-kortlt
sisälle, on msröskin saapuvilla
olo välttämätöntä, .rasenhakemuskort-teja
on saatavana Vapauden kontto­rista,
"osaston johtokunnan jäsenOtä
ja osaston vilrkallij(dlta. Kaikki jäsen-
\