1927-03-09-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 28 — 1927 Keskniildkoiia, maiallsk. 9 p:nä—Wed>, March 9 Sivii 5
S U O M E f iN
MI SQomM iarkkaa
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUTt
40c lähetykBtsta aUe $20.00, 60e lä-jMtsksistä,
$20.00--$49-e9. 80c lä-h
e ^ t e ^ $50.00—$79.99 js $1.00
lähetyksistä $80.00-^100.00 sekä
25e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta. .
SihlrTrtWT"*"»*r*'"»*T*"'**^ ovat .lär
faetyaknlot $8.^0 libetyksiltt. \
' "iaikki^^sSUKSlafiett^^aä^^hdäan
•Qoraan Sndbnrvsta Helsinkiin aa-aiana
päivänä kuin saapnTat Vapauden
konttoriin.
Sndbnryssa ja ympäristöllä asnvat
voivat käydä Vapaaden konttorina
tiedutamass^ ^Ucoiakccnna.
fJUVAPILETTEJÄ MYYOAXN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Boa «9. SUDBURY, ONT.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskih:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Street,
Pmrl \Ajrthur, Ontario.
• DAVID HELIN
erlpaikkaknimilla Pohj.^Ontariosaa.
A. T. HILL,
Toronto, Öiit. — Tavattavisisa iltasin
957 Bro%dview Ave., j a päivisin
Koom 304, 95 K i n g St., E .
päivänä esittää näyttämö kappaleen
Kaino rakastelija eli Kaino elostelija.
Näytelmä on jo nimestäänkin
päättäen jotakin erikoista, joten
kehottamatta on silloin täysi katsomo.
Poika pukeutui tjrton Taatteisiin
toivossa saada , j ^ r e m m i n työtä.
Maanantaina;^' HelmlUkuiiin 28 päivänä
pyrki kaupungin erääseen pesu-laitokseen
työhön tyttö, jolla oli
pukuna sininen karvakauluksella
^'aro9tettu naisen paltto, korkeakorkoiset
kengät, koristeilla varustettu
pusero ja musta naisen hattu. -Pe-sulaitoksessa
.kuitenkin huoniasivat,
että tgrttö'onkin vain naamioitu po-jästa^^
ja'iiiin''t^^ hänet ja
lähettivät poliisiasemalle, ja sieltä
oikeuteen. .
Siellä ' poika avoimesti, tunnusti,
että vilu j a näUcä hänet pakotti sen
tekemään, hänf'kun uskoi että pe-sulaitokseen
pääset paremmin tyttönä
kuin poikana. Poika oli ko-^
kotoisin jostakin Merritt nimisestä
paidasta, jonne hänet palautettiin
takaisin ilman mitään muuta rangaistusta.'
Eri paftkahHmilta
BORDER CITIES. ONT.
Soomahi«ten puohtejisexite^ -.hp-.
konlcscsM 27 p. helmikuuta luettiin
j a hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus,
joka. vuosikokouksessa
jäi esittämättä. Esitettiin r a portit
kymmenestä suomalaisesta
solusta, joissa on 83 täysin maksanutta
jäsentä.. Kokouksia ovat
solut pitäneet joka toinen Aäikko.
Kun jossain soluissa on liian pal-v
jon jäseniä j a toisissa taas liian
Raatatieläiseii hayain-toja
Canadan kansalliselta
rautatieltä
vähän, joten toiminta kärsii knm-massakin
tapauksessa, velvotettiin
agit.-prop.-komitea uudelleen järjestämään
sellaiset solut, missä epäkohdat
esiintyvät räikeimmin
2,500 Inintiojalkaa jnaata kaiveta
t i in toissa lauantaina t a ^ j U a ^ suomalaisen
seuran haalin kellarista.
30miestä heilui päivän Ja illalia
huomattiin, että kellari tuli valmiiksi
kaivettua. Naisetkin olivat
toimessa, laittamassa miehille kahvia
j a voileipiä.
Tiistaihin mennessä oli perustus
jb vafanis j a sikäli kovettunut, että^
keskiviikkona muurarit voivat alkaa
seiniä nostamaan. Ja nyt, ne jo
nousevat, hiljalleen mutta varmas-tL
Ja talo tulee valmiiksi saakka
SaaltSte.llIarieBinii»a
Naivtea vaivaa viettivät suomalaiset
j a ukrainalaiset yhdessä viime
sunnuntaina.' suomalaisella haaljlla
126 Thompson St. Mrsr. E. Koski
piti naisjaoston puolesta avausp;»-
faeen j a .lausui toverit j a toverit^
taret tervetulleiksi juhlatilaisuuteen.
Ohjelma. oli monipuolista- kummallakin
kivellä. Puheita, runoja, kerto-mukäa,-
lauluja, runoja, j a laulua
viulun säestyksellä, humoristisia
kappaleita. Ukramalaiset-^nuo-ret
soittivat Intemationalen ja Punalipun
kahdesti. Samoin ukrainalainen
naiskuoro esitti-useampia lauluja.
Suomalainen sekf^oro esitti
myöa illan kuluessa useampia lauluja,
joista mainittakoon Märseljeesii
Punalipt>u,Amerika j a Tähti.
Ravintola oli'vai>aa.
Yleisöä oli sali ihan täynnä ja
näytti olevan tyytyväisiä illan ohjelmaan.
Juhla loppui kello puoli 12
illatta. : ^
Nttotiio-oeastoB illaUoMa t. k. 3
pmä oli yleisöä ih^n tungokseen asti
haali täynnä^ Se on hyvin ilahdutta-osietölTe
k e & n ^ t o^
Tulevista ikamiata mainittakooa:
12. 3. esitetään . murhenäytelmä
"Viettelijä"; 19. 3. taijs«a; 24, 25
j a 26 päiyä oh kevätiyn^ys. Silloin
esit^iään: 24 p. "Matka Kons-tiantinopoliin'';
25 paiyä. on yan-banmaah
- tapaiset tanssit, soittoa
tatÄoaJhatta; 26 päivä esitftään
"Korpivirroilla^V
TySaoliteicla tiedottivat kieliset
lehdet joku aika taJkap«ui, että 7
I^iiänä niaalisk. ote^aa^terästehtaalle
1,300 TTJp^^fi enämpi työhön
kuin, viime vuonna^ -Allekirjpttanut
kävi d e M myös tr-STÖimaansa tär-j
o l la saman paivZ:: aamulla, vaan
tuloksetta. Työttji ä oli keräänty-nyt
sänne noin 2''>i« tai 300 miestä,
j a näkyi niistä ^vän 10 t a i 15
töihin. Jofen jäi !: >vin laihaksi se
työnraänti, jota i/orvsurilehti niin
lihavasti lupasi. •— Syrjästäkatsoja.
yhtät varmasti, j ^ vaan saadaan s i tä
varten riittävästi rahaa.
PariUia kommuunia muistojuhlaa
järjestää kaupungin keskuskomitea
"Eegent" teatteriin Ottawa-kadulla,
sunnuntaina, 20 p. maaliskuuta a l kaen
kello 8 ip. Kun tottumuksesta
on tultu huomaamaan, että keskuskomitean
tilaisuuksia varten ei milloinkaan
saada tarpeeksi tilavaa
juhlapaikkaa, on viisainta että ne,
jotka haluavat nauttia hyvästä oh-jehnasta,
tulevat sisälle jo puoli
tuntia aikaisemmin. Ohj^ma suoritetaan
4 kielellä j a paljon on sellaisia
ohjelmanumeroita, joissa ei
mitään kielitaitoa tarvita. Siellä
siis tavataan.
Joku.
ROSE GROVE, ONT.
t i i a saavutti rauhaa satarcaa.
Tov. Fommy Korhonen, joka on
sairastatiut pitemmän ajan, kuoli
t-k. 8 p. kotonaan. Hän oli noin
26-vuotia8, jätti jälkeensä puolison
j a kaksi lasta, jotka häntä li^nnä
rauistel(^va^. ' '
Maatilaa kauppa. A. Wääran^n
on myynyt omistamansa tontin Sam
Syrjalalle. Kauppasumma $500.
Vastaanotto tapahtui heti.
TYÖVÄEN URHED.1
8xagn»p«|»eBiii.ii L,m, m \m mmi\ i iaasaan
K I R K L A N D L A K E N J Y M Y N JÄRJ
E S T Ä M Ä T E N S I M A I S ET
P A I N I - J A S I S Ä H V P P Y -
K I L P A I L U T
tämän kuun toisena päivänä onnistuivat
l^yvin. Yleisöä oli saapunut
tilaisuuteen runsaastL Osanottajia
oli seitsemän. Kahta ' poikaa oli
kohdannuiit loukkaus työmaalla, jotenka
eivät voineet ottaa osaa.
Hyppyihin otti osaa n«ljä.
Korkeushyppy;
1. - M . Rinta, l m . 30 sm.
2. A. W. Kivinen, 1,m. 22 sm.
3. J . Mäki, 1 m. 22 sm. .
4. A. Kivinen 1 m. 22 sm.
KolmUoikka
1. M. Rinta, 8 m. 57 sm.
2. A. W. Kivinen, 7 m. 65 a n .
3. A i Kivinen 7 m. 43 em.
4. J . Mäki, 7 m. 35 sm.
Pituushyppy;
1. M. Rinta, 2 m. 90 sm.
2. A, W. Kivinen, 2 m. 60 sm.
3. J. Mäki, 2 m. 64 sm.
4. A. Kivinen, 2 m. 44 sm.
Sitten seurasi painL Raskaassa
sarjassa paini viisi miestä. A. K i vinen
olisi kuulunut sarjaan alle
155 paunaa, mutta kun e i ollut
va j^ia, , että. yleisö antaar^Aooriso-: siihen sarjaan - kuuluvia, nixn-lupaä
painia - raskaassa -sarjassa.
Paini muodostui mielenkiintoiseksi.'
Mutta nsej[ssa pojissa ilmeni h i o tuksen
puute.
Yleensä j|ujuivat kilpailut hyvin,
palkintottiomarit toimittivat tehtävänsä
ensiluokkaisestL '
Painikilpailujen loppujärjestys oli
seuraava:
Sarja alle 176 pauaaa:
1. ' ^ B . Kanerva (mesta^"" 4* voittoa.
2. V. Jnntila 2 yoittpä, ; 1 häviö,
i ratkaisematon.
3. A. Kivinen 1 voitto, 2 häviötä,
1 ratkaisematon.
Sarja alle 140 painnaa; -
V- Järvi 1 voitto. '
A. W. Kivmen 1 häviö.
-Käykää edelleen treenaamassa, ei
ainoastaan painia, mutta myöskin
voimistelua j a urheilua. N:o 2.
Työmaalla sattuu usein mitä hul-lunkurisempia
keskusteluja j a väittelyjä'
työoloista, työn nopeudesta,
palkoista j a työläisten eri maailmankatsomuksista.
Tulkoon tässä
kirjotuksessa jutusteltua yhdestä
sellaisefta keskustelusta rautatie-työläisten
keskuudessa.
Kuten kaikkialla, niin täällä rau-tatietyöläistenkin
—keskuudessa on
kahta lajia työvoimaa- Täällä - on
niitä, jotka osaavat, säästää työvoimaansa,
j a niitä, jotka aina pyrkivät
korkeimpiin' rekorteihin työn
nopeudessa j a "pokkuroivat", työnjohtajaa.
Näitten eri mielipiteillä
varustettujen ryhmäin välillä on
vireillä seuraavanlainen väitös:
Joutuuko rautatietyöläinen . työskentelemään
pienessä. työryhmässä
«nemmän kuin suuressa?
(Tämä tarkottaa etupäässä radankorjaajia.)
Yhdeltä: puolelta väitetään,
että 4 tai 5. miehen joukon
pitää tehdä yhtä paljon työtä kuin
7 tai 8 miehen joukon j.n.e.
Tämä ehkä lukijasta tuntuu hieman
yksinkertaiselta kirjoteHa tällaisesta
lehteen. Mutta kun seuraa
tarkemmin niitä £yitä, mistä väitteet
on lähtöisin, niin tuntuu että
näistä on liikakin vähän kirjoteltu
meidän lehdessämme. Eikä tässä
vielä kaikki. Mainitunlaisia asioita
ei täällä työmaalla sivuuteta pelkällä'
keskustelulla, mutta mikä pahinta,
tätä teoriaa, että pienen työryhmän
on tehtävä yhtä paljon kuin
aikaisemmin suuremman ryhmän, pyritään
täällä käytännössä toteuttamaan.
; Pitää myöskin ottaa huo-mipon
sen, että työläiset itse pyrkivät
juuri tässä nopeistuttamaan
työtä ilman työnjohtajan ruoskaa.
Tämä on surkuteltava ilmiö, että
vielä 20 vuosisadalla työläiset omaavat
täysin porvarillisen mielipiteen:
jos me emme tee tätä työtä, jää se
tekemättp j a meidän pitää tehdä se,
j a se, mi^uten ^juna syöksyy pois
raiteilta j a komppania kärsii vaurioita
ja "postaa"! Työläinen, joka
ei olfe rätrtätrekromppanialle muuta
kuin eräänlaista tavaraa (työvoimaa)
, ajattelee j a suree niin paljon
komppanian hyvinvoinnista,- että
pää käy harmaaksi «nnen aikojaan:
missä on "loojointi", missä pultit
poikki, missä on ratakisko pois suo-rastalinjasta
j.n.e. Ja tämä ei^ ole
mikään satunnainen ilmiö, yaäli' bn
'se hävaittavisisa suuressa >niitassa
raufatietyöläisten keskuudessa.
Tällaisen mielipiteen omaavia työläisiä
pitäisi hieroa niin kauan kuin
porvarilliset harhakäsitykset alkaisi-
.vat lähtemään. Tai antaa sellainen
hivutus kuin Ylönen näytelmässä
"Mestarihuijarit" antaa isälleen,
kuten hän kertoo Kerolle: "No, jo
toki koetin viinalla j ^ saunalla, t a lilla
jä tervalla. Hieroinpa j a hau-telin
ukkoa, haastattelin väliin hissukseen
j a taas hieroin j a kalttasin.
< Väliin taas jyrähytteiin pääl^
lensä sanoja, ankaroita ktiin pitkäi-sen
jylinä, niin että mökkitönön
katosta karsta karisi j.n.e." Tuo
viina tässä reseptissä ehkä on l i i kaa,
«iUä sitä heillä on kylliksi itsellään.
Mutta muu annos olisi ehkä
auttava ensi apuun.
Vakavasti puhuen ja käyttäen
( ä ^ Marxin määritelmää, jossa
hän £iam>o: Työmies myytyään työvoimansa,
ei ole enää sen jälkeen
työvoimansa omistaja eikä vastuussa
sen käytöstä niin kauian kun kapitalisti
ön 'ostanut sen. - Kapitalisti
tulee pitämään huolen siitä, että
työvoima, jonka hän on ostanut,
k ^ n tehokkaasti imetään tuotteeseen.
Edelleen sanoo Marx
"Pääoman" ensimäisessä niteessä
sivuna 142: "Työmies työskentelee
kapitalistin tarkastuksen alaisena j a
^ n e n työnsä kuuluu tälle. Kapi-talisti:;
pitää huolen siitä, että työ
sujuu kunnollisesti j a että tuotantovälineitä
käytetään tarkotuksenmn-kaisesti,
ettei siis rasdca-aineita tuh-hita'
j a että työkaluja säästetään,
S.O. että niitä kulutetaan sikäli kuin
niiden käyttö työssä vaatii." Nämä
Mandn määritelmät ovat Iqrllin selväpiirteiset
osottamaan, että palk-kajarjjBstelmäpalais^
> ,ty51^se]d,
työvoima muuttuu. ;:tavaraksi, - jota
työvoiman ostaja käyttää tarkotuk-siinsa
pusertaakseen lisäarvoa, huo^
liroatta siitä mitä työläinen osaa
ajatella siitä tai tuosta J a osaako
hän itse määritellä fyötään, sen
nousua j a laskua, sen nopeutta ja
hitautta. Sen määrää työnjohtajan
ruoska, eikä työläinen.
Tässä olisikin ajattelemisen aihetta
varsinkin sellaisille, jotka
pyrkivät itse lisäämään työn . rio-peutta
j a niille, jotka ajattelevat si-t€*,^
ttä meillä on jotain yhteistä
rautatiekapitalistin kanssa, että
rautatiekäpitalistin vastoinkäymiset
olisivat meidän vastoinkäymisemme
j a että työläisen pitää murehtia
työasioistansa niin ettei yötän-sä
nukutuksi. Seuraamalla Marxin
kapitalistista tuotanto- j a arvoteoriaa,
löydämme mofsille iM)rvarilli-sille
käsitteille niistä ainoan j a oikean
selityksen j a vain tätä tietä
voidaan rätktdsta työläisten osuus
tuotannossa. Päästäksemme selville
kuka haolehtä työn nopeudesta
yjxu lainatkaamme vielä. Marxin
"Pääoman" ensimäisen niteen sivulta
283 seuraavat sattuvat lauseet:
"Samoin kuin sotajoukko tarvitsee
sotilaallisia, tarvitsee saman
pääoman käskyvallan alaisena yhdessä
työskentelevä joukko' teollisia
yliupseereja ja aliupseereja, jotka
työprosesrin ..aikana komentavat
pääoman nimessä" j-ni-e.
Rautatietyöläinen.
tari-
Vanhan linnan vangit
Synkkinä, kolkkoina kohoavat
vanhan linnan muurit tummaa taivasta
vastaan. . Ajan hammas on
heittänyt merkkinsä seiniin. Paksu
muuri"" on paikoin lohkeillut niin, että
tuulen tuomat, sateen kastelemat
siemenet ovat löytäneet sijan missä
4tää V j&\xi!eh>tty&
Paikoin on taas aikoinaan kirkas
väri tummentunut, tullut harmaaksi
j a kuluneeksi, kuten ham^a^niu^
kaikki, mihin aika satoja vuosia yä
littömästi vaikuttaa. ". : ,v •
Korkeat, tornit ojentuvat., taivasta
vastaan kuin tahtojen..uhmata-sa
teitä j a myrskyjä, kuten ovat tch
neet jo monta, monta \'uotta.
Alhaalla muurin juurella loiskivat
aallot syöksyen rajulla voimalla k i vitystä
vastaan tyyntyen N-ihdoin
hiljaa valittaen muuria ympäröivän
kaivannon syvyyksiin.
Kolkko hiljaisuus vallitsee kaikkialla,
ainoastaan. silloin tällöin u l vahtaa
myrsky, jossain muurih lokeroissa.
'Korkealla, kukkotornin viimeisessä
huipiis^ pyörähtelee kitisten
aikojen kuluessa ruostunut,
vanha tuuliviiri.
Linnasta liikkuu kummia
noita. Oudot,' hermoja väristyttä-vät,
aavemaiset tarinat syntyvät ja
kehittyvät noissa matalissa, hämärissä
saleissa, ' kiertelevät aikansa
salaperäisissä,' mutkikkaissa käytä-v
i s ^ j a täyttävät kaameilla aavistuksilla
linnan': älakiiloisen asukkaan
mielen.
finnen, linnan, loistoaikoina tapa-siyat.
täällä^toisensa, elämän hurja
riemu, sen intohimoinen, kuohuva
leikki ja hiljainen, hyytävä tuska.
Se oli silloin, k u n linnan juhlasalit
täyttyivät sotasankarieista, torvet
törähtelivät j a • pihalla korskuivat
uljaat ratsut.
Niin, se oli p i l o in kun linnan p i meissä,..
kylmäIi>,^kosteissa • kellareissa
viruivat kuolemaantuomitut onnettomat
* vangit-, nääntyen vihdoin
helvetillisiin kärtimyksiin j a tuskiin.
Nyt, noissa saleissa ei.kuule enää
aiseiden kalsketta, ei ritarien kannusten
helinää; Aika on pyyhkäissyt
pois -tuon meluavan, rajun jou
kon heittäen kaiken ylle hiljaisuu
den salaperäisen verhon.--
Enä näkemältä luulisi, että kaikk
i on muuttunut, mutta niin ei kuitenkaan
-ole.- Hiljaisina syysöinä,
kun myrsky hetkeksi vaikenee,- kuulee
; toif^inaan vienoa ..valitusta' j a .,8y-viä,'
'tuskan esiinpusertamia huokauksia.
Loisto linnasta on kadonnut, mutta:
kärsimys ja tuska-ovat jääneet
ehka^ entistään suurempina.
Käytävät kajahtelevat nytkin yksinäisen
yövartijan ariceleista. Paksut
rautatangot sulkevat lujasti
käytäviltä saleihin johtavat ovet.
Ikkunat ovat vahvoilla kaltereilla
suojatut
Se kaikki on vain siksi, etteivät
muutamat heikot naiset, jotka muodostavat
linnan nykyisen asujamis-ton,
pääsisi pakenemaan. ' '
Heillä on myöskin kaikilla samanlainen
puku, sekin keino |>akoa
vastaan. . "
Heidän kasvonsa ovat kalpeat,
silmät syvät j a kuumeiset, ilme s i -
cäSnj^in kääntynyt, kuten se<i, joka
on kokenut ji^rkyttäviä tapailkaa
j ^ hiljaista, pitkäaikaista tusina,
l^mä naiset eivät ole tehneet
mitään pahaa, t.8. rikosta, josta olisivat
ansainneet nuo runrnt vaatteet
j a kolkot, raudoilla suojatut
asunnot. E i . He ovat vain väärän
yhteiskuntajärjestelmän uhreja.
He uskoivat elämään, antautuivat
sen salakavaliin ^ houkutuksiin
luottavina kuin lapset tietämättä,
.että,,^kauniiden «^pjen ^ a piili
viettelys ja*^ suloisissa onnen uneK
missä hinrittävä lankeemus?
He rakastivat elänc^aä nuoren sielunsa
koko Voimalla, uhrasivat lemmen
jumalattarelle .kirldcaat lap-suusunehnansa,
kunnes näkivät olevansa
ryöstettynä putipuhtaiksi, heräsivät
keskelle alastonta totuutta.
He uskoivat hyvuä Eiita, mikä ei
hjrvää ollut j a rakastivat sitä, mikä
ei rakkautta ansainnut.
Äänettöminä he katselivat tuota
hävitystä, kunnen. suuri ikävä ja
kalvava yksinäisyyyden tunne värisytti
alastomakid riistettyä sielua-j
a teki sen kuolemansairaaksi. . Ja
niin he kulkivat väsynein, sairain
sieluin , kaduilla välittämättä mistään,
pyrldmättä mihinkään, kunnes
raadat miehet tart^ivat heihin,
raastoivat johonkin, jossa sisäinen
tuska kasvoi satamattomaksi ja
tielle. Niin he elivät revityin, kuolemaan
saakka väsynein sieluin,
kunnes eräänä päivänä tapasivat i t sensä
tuon vanhan, vnoasataisen
linnan' komeroista.
Mutta täällä katseU heitä sääli
ivallisin hymyin j a pieni ystävällisyys
c l i vain rajattoman • halveksumisen
verho — _
He katselivat ympärilleen j a huomasivat
olevansa merkittyjä — vankeja,
jotka eivät milloinkaan enää
voineet viskata pois kohtalon heit-tämää
häpeän verhoa, eikä pyyhkiä
pois lankeemuksen jättämiä tahroj
a sairaaksi lyödystä sielusta.
He ovat niin onnettomia, niin
sanomattoman onnettomia ja ykän.
Kalvava koti-ilrävä — kaipaus
entiseen tahrattomaan lapsuuteen
kalvaa mieltä. Elämän raju* tuska
painaa raskaampana täällä, missä
ei ole mitään lievityskeinoa, ei lohdutusta.
—- —— — ^
Kun''joskus sattuu, -että. laiva
kauniina kesä-iltoina kulkee van*
han Knnen ohi ja iloiset sävelet
kantautuvat laivasta aina linnan
harmaille muureille saakka, nojan
kalpea pää viileää kalteria vastaan.
Kuumeiset, syvät silmät katselevat
kauas järvelle laulajain jälkeen.
Jo^cus saattaa tapahtua, että laivasta
huomataan ylhäällä muurissa
avattu ikkuna, ja kaltereihin nojaava
kalpea päa. Silloin heilahtaa
valkea liina laskevan .auringon kultaisissa
«äteissä j a laivasta' katsellaan
ylös muurille.
'Yksinäinen vanki näkee tervehdyksen.
Haavotetussa sielussa ailahtaa jotain
j a hän ojentaa ulos kaltereiden
raoista kapean, hienopiirteisen
kätensä jp heiluttaa vastaterveh-dyksen.
Tolsinaan pieksee muuria raja
myrsky. Salamat sinkoilevat vihaisella
voimalla linnan ympärillä.
Koko luja rakennus tuntuu huojuvan
j a valittavan.
Sellaisina öinä painautuu vanki
kuin haavotettu eläin muuria vas<
taan j a Itkee kyynelettömln nyyhkytyksin
sirpaleiksi menneen elämänsä
tuskaa.
i A. Sdahti.
/kuudes maanosa^
kiinalainenkin on oppinut uuden so-dankäyntitavan,
ampumaan vihollistaan
kohti. V _
Valtava on se "kuudennen maanosan"
synty j a kehitys, jota filmissä
lentoteitä kulkien esitetään kat-seltavaksL
Eikä filmi ole ainoästaa.i tältä
puolelta omalaatuisensa. -Se opettaa
myöskin maantiedettä tavalla,
jota ei muuten niin suppeassa ja
tiivistetyssä muodossa mitenkään
v^oisi opettaa. Idästä länteen, pohjoisesta
etelään, kaikkialta, missä
ihminen elää ja toimii, tapaamme
hänet askareissa^, milloin jousella
vielä otuksia pyytämässä ja pnu-aurall
maata muokkaamassa tai
mahtavien terässprvien ääressä
traktoreita tekemässä ja niiden
avuHa viljaa korjaamassa. Valtä-vimmaksi
muodostunee filiniss^ esitys
merestä. Mahtavana aaltoilee
Mustameri, .jota suuret kuljetuslal.
(Jatkoa kahdeksannella sivulla)
Suomen
Pääkönsuliviragto
koko Canadaa varten suorittaa k ^ >
kia maan viralliselle ednstokBelle
kualavta tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan t ai
munalle, vahvistaa asiiöärjpja, kääia.
nöksiä yon., selvittää permtS- ja
muita Suomen kansalaisiin kobdis-tuvia
asioita,
psoite:
Coasttlale General e( Fialaad,
518 S t Catherine S t , Montreal
AKSELI RAUANHEIIfO.
pääkonsuli
Lisäksi ' on 'Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Eriek J . Korte,
Port Arthur, Ont ^ D. J , Cahle,
40 King S t , S t John, N. B. —
Adiel Saarimäki, 319 Bay S t , Toronto,
Ont — G. W. Törnroos 551
Howe S t , Vancouver, B . C — H .
P. Albert Hermansoh, 470 Main St»
Winnipeg, Han. — T h o m a s Kranssi.
Box L, Copper Cliff, O n t
Taannoin esitettiin Neuvostoliiton
Helsingissä sijaitsevan ka,uppaV9l-tuuskunnan
. huoneustolla . harvinainen
opetus- ja propagandafilmi,
"Kuudes maanosa". Sen mielenkiintoisuutta
eräs sikäläinen toveri-lehti
kuvaa seuraavaan tapaan:
Filmi alkaa oivallisesti osottaen,
kuinka työtätekevät kaikkialla kapitalismin
vallitessa joutuvat raatamaan,:
Siperian salojen a^kas
korpien eräretkillä, Jäämeren - rantamaiden'
eläjä pyyntimatkoillaan,
suurten jokien kalastaja nuotan vedossaan,
mustanmullan viljelijä sa-donhankinnassaan,
arojen paimen
^ r j a - ja lammsBhoitomatkoillaan,
tehtaan työläinen j a työläisnainen
sekä värillisten klansojen keskuudesta
otetut orjat suurilla puuvilla-y.
m. viljelmillä kokonaan kapitalistien
hyväksi. Tehtaan työläinen
saa työskennellä kuumien sulattojen
ääressä raskaassa työssä tai Icil-pailla
koneiden kanssa tanssien silloin,
kun kapitalistit huvipaikois-saan
nauttivat palkkaamiensa ^ans-sijain
esityksistä ja muusta ylellisyydestä.
Heidän osansa on vain
huvitella ja huvitella. Työtätekevän
osa on raataa j a syödä sormin
riisiä,, jos rikkaiden riisiviljelysten
hoitajalle edes sellaistakaan suodaan.
Kapitalisti nauttii elämästä
kaikin mahdollisin keinoin. Hän
järjestelee huvikseen ajokilpailuja,
mutta aron kansojen uljaat räteas-tajamiehet
joutuvat kilpailemaan
niistä ruuan tähteistä, joita ^ i l le
suvaitaan heittää. Luja on se ket-
'^xx, j o ka työtätekevät on kytkenyt
tähän asemaan, i ^ t t y e n vihdoin
pappeihin ja kinkonmiehiin, jotka
heidän sielunsakin eristävät paremmasta
elämästä.
Mutta heidän silmänsä aukenevat.
He huomaavat, että työläinen sittenkin
on maailman luoja j a valtias.
Kahleet kirpoavat. Lokakuun vallankumous
Venäjaia tyotäU^
kevät isänniksi n^aaÄsaan.' "Aletaan
rakentaa uutta maailmaa, "kui^dez
•fl
•ta
•ji
•fl
• a
•A
• B
• a
•B
•fl
• B
•fl
^ B
• B
TOINEN SÖIJRI HUVMATKA
suoraan Helsinkiin
erinomalcella Cunard rj^jaa uudella SIjya polttavalla UivaUa
16,506 tonnia
lähtJMNeC Yorkista .
KESKiynKKONA, TOUKOK. 25 PÄIVÄ
Viime vuoden Andania-retkeen osaaöttaneet voivat kertoa
teille matkan suuresta menestyksestä j a suurenunoisesta vöa-
[ taanotosta Helsingisisä. Tfin^n vuoden retken .oletetaan nijdo- ,
- dhBtuväri vieläkin ohhistnneemmaköL LANCASTBIA~'pii'. rao-r
e m p i l a i v a kuin ANDÄNU. Kolmas^te^^ hyvin mtel-
I lyttfiyä j a käytetään sitä vuodet ympäriinsä, kolmannen loo-
( kan turistiluokkana, josta johtuu sen tärJQamat suuremmat
•• '-mnkavnudet" x..,-.^..^,., - » -
. J ä t k ä n New Yorkin, tulee laiva jbysähtymään ainodSlain
i Flusbingissa, HollMinlssa j a jaticaa se^ mticaa K l e E kE
.navan kautta Helsinkiin. " , •
^Tilatkaa ajoissa byttlnne, sillä ainoastaan rajoitetta määt&^
on niite saatavana.
M. O. Tofferi, tunnettu snom^ai-nen
musiikkeri; on muodoistantit^en8i<?
luokkaisen snomahiisen orkesterina^
.'joka huvittaa tämän retken matkv^
, t ^ i a . Soittajat, jotka haluavat yh-^
\i^y^^ nukasm, samaten kyin Suonil-soittokantiaan
viime vuotisella And»«'
v^??*W**r<***^*^ " » y ^ j a fcirjoit-v
' teisiyat: heti osoitteella: O, .Tolferi»
A p t 3 A , 647—41, Brooklyn, .N.y7
H I n n a tt
Kohaa* luokka .... $I10;S0.
Edestakaiaen matka .,.,f lO&OO.
ja •otavarar
... . "I ' • '
Lähempiä .tietoja- varten, kirjoittakaa
kenelle tahansa C i l -
nard Linjan asiamiehelle taikka
saoraan:
CliliROIliE
TORONTO. ONT;
maanosa" s,y ntyy. Kaukaisimmjjla-kin
seuduilla tehdään nyt tyi»tatyö-tätekeväin
hyväkRi^^___Syrjaisimpien-kin
salojen someroista toimitetaan
tavaroita markkinoille työtätekevien
valtion välityksellä raatajain jatkoko
heidän valtionsa h)'väk8i. Tuotantovälineitä
uusitaan jä kehitetään.
Sivistystä kohotetaan. Sorrettujen
vähemmistökansojen, suomensukuisten
heimojen keskuudes-sakin
julkaistaan omakielisiä sanomalehtiä.
Lukutaito lisääntyy. R a dio
puhuu niillekin, Jotka eivät « le
tilaisuudessa muuten: asioista selville
pääsemään.
Kaukaisen Idän kansatkin heräävät
Hekin haluavat vapautua niistä
kahleista, joihin imperialismi on
heidät kytkenyt. Jould(öja kootaan
heittivät heid|t Jälleen tallattavaksi J j a harjotetaan. Sotavaenjonkot pa-lokaiselle,
syyssateiden liottam^e raadeissa esiintyvät oivaJMsesti. Ja
Kiri. A. TJUMEN£W.
Tämä viimeksi ilmestyiiyt kirja ' konina j i r i e ^ k s e s s S kol^
mantena siihen TYÖLÄISEN TIEIt)KIRJASTÖ^£S^ jota
alettu kuBtentamaan erikoisesti sillä, nimellä. Enslmäinen tissft
Harjassa on KommaalsUaea Maalfcsti ja folseaa Napolooa III
; Vallankaappaus. • • ' • ^
• Milia baVTY^ÖN HISTORIAN^^. «itg.-mitil
nimikm jo ilmaisee; nim. kun työksi kutsamme ihmisen taottavaa
toimintaa j a historialla ymmärretään menneen aikakauden
vissin alan kertaamista lyhemmässä mnodbssa. niim, tämä' osa-puiUMn
antaa käsHyksen kirjan sisällöstä. Se on: 1> taotanto-tepojen
ja -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) taotanto-tapojen
muuttuminen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen
eri ^muotojen vaihdokseen, j a 3) näistä muodoista/johtnvaS-yb-teiskunnan
eri luokkien välisten yhteisknnnallisten suhteiden k u vaaminen.
•/
, .,-?^'J» on fiidoitu erittäin aistikkaisiin vaatekansiin, lasittaen
kaikkiaan 248 sivua j a hinta ollen ainoastaan 80c.
. Saatavana kaikkialla asiamiehiltämme tai tflaamall suoraan'
kirjakaupstamme osotteella:
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SPDBURY, ONT.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 9, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-03-09 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270309 |
Description
| Title | 1927-03-09-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 28 — 1927 Keskniildkoiia, maiallsk. 9 p:nä—Wed>, March 9 Sivii 5
S U O M E f iN
MI SQomM iarkkaa
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUTt
40c lähetykBtsta aUe $20.00, 60e lä-jMtsksistä,
$20.00--$49-e9. 80c lä-h
e ^ t e ^ $50.00—$79.99 js $1.00
lähetyksistä $80.00-^100.00 sekä
25e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta. .
SihlrTrtWT"*"»*r*'"»*T*"'**^ ovat .lär
faetyaknlot $8.^0 libetyksiltt. \
' "iaikki^^sSUKSlafiett^^aä^^hdäan
•Qoraan Sndbnrvsta Helsinkiin aa-aiana
päivänä kuin saapnTat Vapauden
konttoriin.
Sndbnryssa ja ympäristöllä asnvat
voivat käydä Vapaaden konttorina
tiedutamass^ ^Ucoiakccnna.
fJUVAPILETTEJÄ MYYOAXN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Boa «9. SUDBURY, ONT.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskih:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Street,
Pmrl \Ajrthur, Ontario.
• DAVID HELIN
erlpaikkaknimilla Pohj.^Ontariosaa.
A. T. HILL,
Toronto, Öiit. — Tavattavisisa iltasin
957 Bro%dview Ave., j a päivisin
Koom 304, 95 K i n g St., E .
päivänä esittää näyttämö kappaleen
Kaino rakastelija eli Kaino elostelija.
Näytelmä on jo nimestäänkin
päättäen jotakin erikoista, joten
kehottamatta on silloin täysi katsomo.
Poika pukeutui tjrton Taatteisiin
toivossa saada , j ^ r e m m i n työtä.
Maanantaina;^' HelmlUkuiiin 28 päivänä
pyrki kaupungin erääseen pesu-laitokseen
työhön tyttö, jolla oli
pukuna sininen karvakauluksella
^'aro9tettu naisen paltto, korkeakorkoiset
kengät, koristeilla varustettu
pusero ja musta naisen hattu. -Pe-sulaitoksessa
.kuitenkin huoniasivat,
että tgrttö'onkin vain naamioitu po-jästa^^
ja'iiiin''t^^ hänet ja
lähettivät poliisiasemalle, ja sieltä
oikeuteen. .
Siellä ' poika avoimesti, tunnusti,
että vilu j a näUcä hänet pakotti sen
tekemään, hänf'kun uskoi että pe-sulaitokseen
pääset paremmin tyttönä
kuin poikana. Poika oli ko-^
kotoisin jostakin Merritt nimisestä
paidasta, jonne hänet palautettiin
takaisin ilman mitään muuta rangaistusta.'
Eri paftkahHmilta
BORDER CITIES. ONT.
Soomahi«ten puohtejisexite^ -.hp-.
konlcscsM 27 p. helmikuuta luettiin
j a hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus,
joka. vuosikokouksessa
jäi esittämättä. Esitettiin r a portit
kymmenestä suomalaisesta
solusta, joissa on 83 täysin maksanutta
jäsentä.. Kokouksia ovat
solut pitäneet joka toinen Aäikko.
Kun jossain soluissa on liian pal-v
jon jäseniä j a toisissa taas liian
Raatatieläiseii hayain-toja
Canadan kansalliselta
rautatieltä
vähän, joten toiminta kärsii knm-massakin
tapauksessa, velvotettiin
agit.-prop.-komitea uudelleen järjestämään
sellaiset solut, missä epäkohdat
esiintyvät räikeimmin
2,500 Inintiojalkaa jnaata kaiveta
t i in toissa lauantaina t a ^ j U a ^ suomalaisen
seuran haalin kellarista.
30miestä heilui päivän Ja illalia
huomattiin, että kellari tuli valmiiksi
kaivettua. Naisetkin olivat
toimessa, laittamassa miehille kahvia
j a voileipiä.
Tiistaihin mennessä oli perustus
jb vafanis j a sikäli kovettunut, että^
keskiviikkona muurarit voivat alkaa
seiniä nostamaan. Ja nyt, ne jo
nousevat, hiljalleen mutta varmas-tL
Ja talo tulee valmiiksi saakka
SaaltSte.llIarieBinii»a
Naivtea vaivaa viettivät suomalaiset
j a ukrainalaiset yhdessä viime
sunnuntaina.' suomalaisella haaljlla
126 Thompson St. Mrsr. E. Koski
piti naisjaoston puolesta avausp;»-
faeen j a .lausui toverit j a toverit^
taret tervetulleiksi juhlatilaisuuteen.
Ohjelma. oli monipuolista- kummallakin
kivellä. Puheita, runoja, kerto-mukäa,-
lauluja, runoja, j a laulua
viulun säestyksellä, humoristisia
kappaleita. Ukramalaiset-^nuo-ret
soittivat Intemationalen ja Punalipun
kahdesti. Samoin ukrainalainen
naiskuoro esitti-useampia lauluja.
Suomalainen sekf^oro esitti
myöa illan kuluessa useampia lauluja,
joista mainittakoon Märseljeesii
Punalipt>u,Amerika j a Tähti.
Ravintola oli'vai>aa.
Yleisöä oli sali ihan täynnä ja
näytti olevan tyytyväisiä illan ohjelmaan.
Juhla loppui kello puoli 12
illatta. : ^
Nttotiio-oeastoB illaUoMa t. k. 3
pmä oli yleisöä ih^n tungokseen asti
haali täynnä^ Se on hyvin ilahdutta-osietölTe
k e & n ^ t o^
Tulevista ikamiata mainittakooa:
12. 3. esitetään . murhenäytelmä
"Viettelijä"; 19. 3. taijs«a; 24, 25
j a 26 päiyä oh kevätiyn^ys. Silloin
esit^iään: 24 p. "Matka Kons-tiantinopoliin'';
25 paiyä. on yan-banmaah
- tapaiset tanssit, soittoa
tatÄoaJhatta; 26 päivä esitftään
"Korpivirroilla^V
TySaoliteicla tiedottivat kieliset
lehdet joku aika taJkap«ui, että 7
I^iiänä niaalisk. ote^aa^terästehtaalle
1,300 TTJp^^fi enämpi työhön
kuin, viime vuonna^ -Allekirjpttanut
kävi d e M myös tr-STÖimaansa tär-j
o l la saman paivZ:: aamulla, vaan
tuloksetta. Työttji ä oli keräänty-nyt
sänne noin 2''>i« tai 300 miestä,
j a näkyi niistä ^vän 10 t a i 15
töihin. Jofen jäi !: >vin laihaksi se
työnraänti, jota i/orvsurilehti niin
lihavasti lupasi. •— Syrjästäkatsoja.
yhtät varmasti, j ^ vaan saadaan s i tä
varten riittävästi rahaa.
PariUia kommuunia muistojuhlaa
järjestää kaupungin keskuskomitea
"Eegent" teatteriin Ottawa-kadulla,
sunnuntaina, 20 p. maaliskuuta a l kaen
kello 8 ip. Kun tottumuksesta
on tultu huomaamaan, että keskuskomitean
tilaisuuksia varten ei milloinkaan
saada tarpeeksi tilavaa
juhlapaikkaa, on viisainta että ne,
jotka haluavat nauttia hyvästä oh-jehnasta,
tulevat sisälle jo puoli
tuntia aikaisemmin. Ohj^ma suoritetaan
4 kielellä j a paljon on sellaisia
ohjelmanumeroita, joissa ei
mitään kielitaitoa tarvita. Siellä
siis tavataan.
Joku.
ROSE GROVE, ONT.
t i i a saavutti rauhaa satarcaa.
Tov. Fommy Korhonen, joka on
sairastatiut pitemmän ajan, kuoli
t-k. 8 p. kotonaan. Hän oli noin
26-vuotia8, jätti jälkeensä puolison
j a kaksi lasta, jotka häntä li^nnä
rauistel(^va^. ' '
Maatilaa kauppa. A. Wääran^n
on myynyt omistamansa tontin Sam
Syrjalalle. Kauppasumma $500.
Vastaanotto tapahtui heti.
TYÖVÄEN URHED.1
8xagn»p«|»eBiii.ii L,m, m \m mmi\ i iaasaan
K I R K L A N D L A K E N J Y M Y N JÄRJ
E S T Ä M Ä T E N S I M A I S ET
P A I N I - J A S I S Ä H V P P Y -
K I L P A I L U T
tämän kuun toisena päivänä onnistuivat
l^yvin. Yleisöä oli saapunut
tilaisuuteen runsaastL Osanottajia
oli seitsemän. Kahta ' poikaa oli
kohdannuiit loukkaus työmaalla, jotenka
eivät voineet ottaa osaa.
Hyppyihin otti osaa n«ljä.
Korkeushyppy;
1. - M . Rinta, l m . 30 sm.
2. A. W. Kivinen, 1,m. 22 sm.
3. J . Mäki, 1 m. 22 sm. .
4. A. Kivinen 1 m. 22 sm.
KolmUoikka
1. M. Rinta, 8 m. 57 sm.
2. A. W. Kivinen, 7 m. 65 a n .
3. A i Kivinen 7 m. 43 em.
4. J . Mäki, 7 m. 35 sm.
Pituushyppy;
1. M. Rinta, 2 m. 90 sm.
2. A, W. Kivinen, 2 m. 60 sm.
3. J. Mäki, 2 m. 64 sm.
4. A. Kivinen, 2 m. 44 sm.
Sitten seurasi painL Raskaassa
sarjassa paini viisi miestä. A. K i vinen
olisi kuulunut sarjaan alle
155 paunaa, mutta kun e i ollut
va j^ia, , että. yleisö antaar^Aooriso-: siihen sarjaan - kuuluvia, nixn-lupaä
painia - raskaassa -sarjassa.
Paini muodostui mielenkiintoiseksi.'
Mutta nsej[ssa pojissa ilmeni h i o tuksen
puute.
Yleensä j|ujuivat kilpailut hyvin,
palkintottiomarit toimittivat tehtävänsä
ensiluokkaisestL '
Painikilpailujen loppujärjestys oli
seuraava:
Sarja alle 176 pauaaa:
1. ' ^ B . Kanerva (mesta^"" 4* voittoa.
2. V. Jnntila 2 yoittpä, ; 1 häviö,
i ratkaisematon.
3. A. Kivinen 1 voitto, 2 häviötä,
1 ratkaisematon.
Sarja alle 140 painnaa; -
V- Järvi 1 voitto. '
A. W. Kivmen 1 häviö.
-Käykää edelleen treenaamassa, ei
ainoastaan painia, mutta myöskin
voimistelua j a urheilua. N:o 2.
Työmaalla sattuu usein mitä hul-lunkurisempia
keskusteluja j a väittelyjä'
työoloista, työn nopeudesta,
palkoista j a työläisten eri maailmankatsomuksista.
Tulkoon tässä
kirjotuksessa jutusteltua yhdestä
sellaisefta keskustelusta rautatie-työläisten
keskuudessa.
Kuten kaikkialla, niin täällä rau-tatietyöläistenkin
—keskuudessa on
kahta lajia työvoimaa- Täällä - on
niitä, jotka osaavat, säästää työvoimaansa,
j a niitä, jotka aina pyrkivät
korkeimpiin' rekorteihin työn
nopeudessa j a "pokkuroivat", työnjohtajaa.
Näitten eri mielipiteillä
varustettujen ryhmäin välillä on
vireillä seuraavanlainen väitös:
Joutuuko rautatietyöläinen . työskentelemään
pienessä. työryhmässä
«nemmän kuin suuressa?
(Tämä tarkottaa etupäässä radankorjaajia.)
Yhdeltä: puolelta väitetään,
että 4 tai 5. miehen joukon
pitää tehdä yhtä paljon työtä kuin
7 tai 8 miehen joukon j.n.e.
Tämä ehkä lukijasta tuntuu hieman
yksinkertaiselta kirjoteHa tällaisesta
lehteen. Mutta kun seuraa
tarkemmin niitä £yitä, mistä väitteet
on lähtöisin, niin tuntuu että
näistä on liikakin vähän kirjoteltu
meidän lehdessämme. Eikä tässä
vielä kaikki. Mainitunlaisia asioita
ei täällä työmaalla sivuuteta pelkällä'
keskustelulla, mutta mikä pahinta,
tätä teoriaa, että pienen työryhmän
on tehtävä yhtä paljon kuin
aikaisemmin suuremman ryhmän, pyritään
täällä käytännössä toteuttamaan.
; Pitää myöskin ottaa huo-mipon
sen, että työläiset itse pyrkivät
juuri tässä nopeistuttamaan
työtä ilman työnjohtajan ruoskaa.
Tämä on surkuteltava ilmiö, että
vielä 20 vuosisadalla työläiset omaavat
täysin porvarillisen mielipiteen:
jos me emme tee tätä työtä, jää se
tekemättp j a meidän pitää tehdä se,
j a se, mi^uten ^juna syöksyy pois
raiteilta j a komppania kärsii vaurioita
ja "postaa"! Työläinen, joka
ei olfe rätrtätrekromppanialle muuta
kuin eräänlaista tavaraa (työvoimaa)
, ajattelee j a suree niin paljon
komppanian hyvinvoinnista,- että
pää käy harmaaksi «nnen aikojaan:
missä on "loojointi", missä pultit
poikki, missä on ratakisko pois suo-rastalinjasta
j.n.e. Ja tämä ei^ ole
mikään satunnainen ilmiö, yaäli' bn
'se hävaittavisisa suuressa >niitassa
raufatietyöläisten keskuudessa.
Tällaisen mielipiteen omaavia työläisiä
pitäisi hieroa niin kauan kuin
porvarilliset harhakäsitykset alkaisi-
.vat lähtemään. Tai antaa sellainen
hivutus kuin Ylönen näytelmässä
"Mestarihuijarit" antaa isälleen,
kuten hän kertoo Kerolle: "No, jo
toki koetin viinalla j ^ saunalla, t a lilla
jä tervalla. Hieroinpa j a hau-telin
ukkoa, haastattelin väliin hissukseen
j a taas hieroin j a kalttasin.
< Väliin taas jyrähytteiin pääl^
lensä sanoja, ankaroita ktiin pitkäi-sen
jylinä, niin että mökkitönön
katosta karsta karisi j.n.e." Tuo
viina tässä reseptissä ehkä on l i i kaa,
«iUä sitä heillä on kylliksi itsellään.
Mutta muu annos olisi ehkä
auttava ensi apuun.
Vakavasti puhuen ja käyttäen
( ä ^ Marxin määritelmää, jossa
hän £iam>o: Työmies myytyään työvoimansa,
ei ole enää sen jälkeen
työvoimansa omistaja eikä vastuussa
sen käytöstä niin kauian kun kapitalisti
ön 'ostanut sen. - Kapitalisti
tulee pitämään huolen siitä, että
työvoima, jonka hän on ostanut,
k ^ n tehokkaasti imetään tuotteeseen.
Edelleen sanoo Marx
"Pääoman" ensimäisessä niteessä
sivuna 142: "Työmies työskentelee
kapitalistin tarkastuksen alaisena j a
^ n e n työnsä kuuluu tälle. Kapi-talisti:;
pitää huolen siitä, että työ
sujuu kunnollisesti j a että tuotantovälineitä
käytetään tarkotuksenmn-kaisesti,
ettei siis rasdca-aineita tuh-hita'
j a että työkaluja säästetään,
S.O. että niitä kulutetaan sikäli kuin
niiden käyttö työssä vaatii." Nämä
Mandn määritelmät ovat Iqrllin selväpiirteiset
osottamaan, että palk-kajarjjBstelmäpalais^
> ,ty51^se]d,
työvoima muuttuu. ;:tavaraksi, - jota
työvoiman ostaja käyttää tarkotuk-siinsa
pusertaakseen lisäarvoa, huo^
liroatta siitä mitä työläinen osaa
ajatella siitä tai tuosta J a osaako
hän itse määritellä fyötään, sen
nousua j a laskua, sen nopeutta ja
hitautta. Sen määrää työnjohtajan
ruoska, eikä työläinen.
Tässä olisikin ajattelemisen aihetta
varsinkin sellaisille, jotka
pyrkivät itse lisäämään työn . rio-peutta
j a niille, jotka ajattelevat si-t€*,^
ttä meillä on jotain yhteistä
rautatiekapitalistin kanssa, että
rautatiekäpitalistin vastoinkäymiset
olisivat meidän vastoinkäymisemme
j a että työläisen pitää murehtia
työasioistansa niin ettei yötän-sä
nukutuksi. Seuraamalla Marxin
kapitalistista tuotanto- j a arvoteoriaa,
löydämme mofsille iM)rvarilli-sille
käsitteille niistä ainoan j a oikean
selityksen j a vain tätä tietä
voidaan rätktdsta työläisten osuus
tuotannossa. Päästäksemme selville
kuka haolehtä työn nopeudesta
yjxu lainatkaamme vielä. Marxin
"Pääoman" ensimäisen niteen sivulta
283 seuraavat sattuvat lauseet:
"Samoin kuin sotajoukko tarvitsee
sotilaallisia, tarvitsee saman
pääoman käskyvallan alaisena yhdessä
työskentelevä joukko' teollisia
yliupseereja ja aliupseereja, jotka
työprosesrin ..aikana komentavat
pääoman nimessä" j-ni-e.
Rautatietyöläinen.
tari-
Vanhan linnan vangit
Synkkinä, kolkkoina kohoavat
vanhan linnan muurit tummaa taivasta
vastaan. . Ajan hammas on
heittänyt merkkinsä seiniin. Paksu
muuri"" on paikoin lohkeillut niin, että
tuulen tuomat, sateen kastelemat
siemenet ovat löytäneet sijan missä
4tää V j&\xi!eh>tty&
Paikoin on taas aikoinaan kirkas
väri tummentunut, tullut harmaaksi
j a kuluneeksi, kuten ham^a^niu^
kaikki, mihin aika satoja vuosia yä
littömästi vaikuttaa. ". : ,v •
Korkeat, tornit ojentuvat., taivasta
vastaan kuin tahtojen..uhmata-sa
teitä j a myrskyjä, kuten ovat tch
neet jo monta, monta \'uotta.
Alhaalla muurin juurella loiskivat
aallot syöksyen rajulla voimalla k i vitystä
vastaan tyyntyen N-ihdoin
hiljaa valittaen muuria ympäröivän
kaivannon syvyyksiin.
Kolkko hiljaisuus vallitsee kaikkialla,
ainoastaan. silloin tällöin u l vahtaa
myrsky, jossain muurih lokeroissa.
'Korkealla, kukkotornin viimeisessä
huipiis^ pyörähtelee kitisten
aikojen kuluessa ruostunut,
vanha tuuliviiri.
Linnasta liikkuu kummia
noita. Oudot,' hermoja väristyttä-vät,
aavemaiset tarinat syntyvät ja
kehittyvät noissa matalissa, hämärissä
saleissa, ' kiertelevät aikansa
salaperäisissä,' mutkikkaissa käytä-v
i s ^ j a täyttävät kaameilla aavistuksilla
linnan': älakiiloisen asukkaan
mielen.
finnen, linnan, loistoaikoina tapa-siyat.
täällä^toisensa, elämän hurja
riemu, sen intohimoinen, kuohuva
leikki ja hiljainen, hyytävä tuska.
Se oli silloin, k u n linnan juhlasalit
täyttyivät sotasankarieista, torvet
törähtelivät j a • pihalla korskuivat
uljaat ratsut.
Niin, se oli p i l o in kun linnan p i meissä,..
kylmäIi>,^kosteissa • kellareissa
viruivat kuolemaantuomitut onnettomat
* vangit-, nääntyen vihdoin
helvetillisiin kärtimyksiin j a tuskiin.
Nyt, noissa saleissa ei.kuule enää
aiseiden kalsketta, ei ritarien kannusten
helinää; Aika on pyyhkäissyt
pois -tuon meluavan, rajun jou
kon heittäen kaiken ylle hiljaisuu
den salaperäisen verhon.--
Enä näkemältä luulisi, että kaikk
i on muuttunut, mutta niin ei kuitenkaan
-ole.- Hiljaisina syysöinä,
kun myrsky hetkeksi vaikenee,- kuulee
; toif^inaan vienoa ..valitusta' j a .,8y-viä,'
'tuskan esiinpusertamia huokauksia.
Loisto linnasta on kadonnut, mutta:
kärsimys ja tuska-ovat jääneet
ehka^ entistään suurempina.
Käytävät kajahtelevat nytkin yksinäisen
yövartijan ariceleista. Paksut
rautatangot sulkevat lujasti
käytäviltä saleihin johtavat ovet.
Ikkunat ovat vahvoilla kaltereilla
suojatut
Se kaikki on vain siksi, etteivät
muutamat heikot naiset, jotka muodostavat
linnan nykyisen asujamis-ton,
pääsisi pakenemaan. ' '
Heillä on myöskin kaikilla samanlainen
puku, sekin keino |>akoa
vastaan. . "
Heidän kasvonsa ovat kalpeat,
silmät syvät j a kuumeiset, ilme s i -
cäSnj^in kääntynyt, kuten se |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-03-09-05
