Vapaus, March 9, 1927

              Keskiviikkona, maaligk, 9 p:nä—WedU March 9 No, 28 —1927
KBB tyoiaisisla
Amerikan imperialistisen valtaus­politiikan
laajentamisen ja teknilli­sen
koneiston tehostamisen ja työ­tehon
kohottamisen kanssa saman­aikaisesti
työskentelevät sadat ja
tuhannet pääoman palveluksessa
olevat aivot kapitalismin sosiaalis­ten
prohleemieiT järjestämiseksi
niin, että Inokkarauha ja sovinto
voittaisi luokkaristiriidat ja luokka­taistelun.
" ; •
Aivan äskettäin on kirjamarkki-noille
ilmestynyt kolme merkitse­vää
teosta tästä asiasta. Sosialisti-luopio,
William E. Walljngr, on kir­joittanut
yli 400 sivua sisältävän
teoksen, "Amerikan työväki j a de­mokratia".
Toisen ja paljoa arvok­kaamman
teoksen, "Poliittinen ja
teollinen demokratia", on kirjoitta­nut
työväen tilastotieteilijä, W. Jett
l A U c k . Kolmas teos on koottu yh­teiskunnallisten
probleemien tutki­joiden
lausunnoista, väitteistä ja
esityksistä, ollen nimenä "Yhteis­kunnallisen
taistelun uusi taktiik­k
a " ja on sen toimittanut Harry.
"VV. Laidler ja Norman Thomas.
Porvarilliset kirjallisuusarvosteli­jat
laulavat yksimielisessä kuorossa
näiden teoksien johdosta työn ja
pääoman sopusoinnun ja teollisen
rauhan kannan voittoa. Suurin piir­tein
katsoen heidän "todisteluta-pansa"
liikkuu kahdella alalla. En^
(unnäldn he lähtevät siitä sodan
«dellisesta olotilasta, jolloin sosia­listinen
ja radikaalinen liike maassa
oli yhtenäisempi ja ^ eheämpi koin
nykyisin Ja jolloin todellakin oli ole­massa
monenlaisia ryhmiä ja radi-
^ a l i ^ i a kokoomuksia enemmän
kuin nykyisin. Silloin myös viralli­nen
unionistisen liikkeen gohto pu-ibui
päjlomaa ja: sen valtaa, vastaan.
Porvarillisen arvostelijan mielestä
ityöIäisten."a^taättori oli tällöin to-deUinen
hirmu". Työläisten järjes­täjät
'tuijottivat vain taisteluun ja
lakkoon, järjestivät niitä ja suun-aiittelivat
lakkaamatonta hyökkäys-itS
päSfifmaa vastaan. Näin porvarin
anieleatä' ennen sotaa.
Nyt ovat "olot muuttuneet" ja
tämä seikka sen mielestä osottaa
ikehitystä kohti luokkasovinnon^ op­pia.
Toiseksi porvarillinen kirjoittaja
pitää luokalleen .ilahduttavana merk;*-
Idi^ jo sitä, että sellaiset kysymyk­set^
j a termit lenin "uusi taistelu­taktiikka",
**uusl demokratia", "te-oUinen
demokratia", "Järjestetty
teollinen yhteistoiminta" ij.n.e. ovat
astuneet laajempaan käytäntöön ja
että niille annetaan siin^ määrin
:3raomiota, että kokonaisia laajoja
teoksia pyhitetään niille. Porvari
on sen Johdosta olevinaan varma
teollista raahaa kohden kehittyväs­tä
muutoksesta työväenulokan toi­minnassa.
'
. l^tokkuonniion opin perntte
Kymmenet ja sadat koulumiehet
istuvat nykyisin hartaina työpöy­tienpä
ääressä, yrittäen rauhoittaa
Icapitalistieta maailmaa "vaarallis-teji
agitaattorien" ikuiseksi ajaksi
väistymisellä. Heidän silmiensä edes­sä
kertovat historiat, PuUmanin,
Homesteadfn, Buffalon, Philadelp-thian,
Ot^oradon y.m. paildcakuntien
verisistä lakkotaisteluista. -Siellä
esiintyy Joukko nimiä —-kuuluisia
työvaenjärjestäjiä, lakon johtajia,
taistelijoita. He tarkastavat häitä
l^lonsekaisella mielellä -rr ja loh­duttavat
itseään ja luokkansa Joh­tajia:
E i koskaan enää. Nämä tais­telut
eivät enää tule toistumaan.
- Luokkasovibto, sivistys, järjeste^y-ikyky
Ja hsrvä tahto voittaa raa'an
intohimon ja sovittavat ristiriidat
amerikalaisessa talousjärjestelmäs»
eä. .
Sille, joka tuntee kapitalistisen
järjestelmän luokkaristiriitojen pe­rusteen,
tuntuvat nämä lavertelut
lapsellisilta. Mutta porvarioppineet
Ja monet heidän "henkisistä varjer
Iijoistaan" uskovat näihin tosissaan.
Vieläkin hullunkurisemmaksi osot-tautuu
näiden yhteiskunnallinen
tieto ja ymmärrys, kun huomioon
otamme, että määräävimpänä ja
ikonkreettisimpana syynä luokkaso-pusoinnun
katsomuksen voitolle he
esittävät
työläisten kofaontumiten kapita<
luteiksi.
Eräissä yllämainituissa teoksissa
ja niiden osissa samaten kuten jo­kapäiväisessä
selityksessään nojau­tuvat
nämä luokkasovinnon-aposto­lit
Ja työväen pimittäjät. sellaiseen
, hullunkuriseen perusväitteeseen, et­tä,
nyt—• maailmansodan luomien
olosuhteiden perusteella Amerikas­sa
—^työväki kehittyy vakavarai­selle
taloudelliselle, pohjalle —- tu­levat
kapitalisteiksi Tai jos ei ai­van
kapitalisteiksi, niin kuitenkin
henkilöiksi, joilla on kiinteä osa ka­pitalistisen
järjestelmän etuoikeute­tuille
yksityisille sallimista mahdol­lisuuksista.
Mutta samalla he itse Joutuvat
paljsistamaan väitteensä alastomuu­den
ja heikkouden. He kirjoittavat;
"Suuri muutos on tapahtunut. Työ-väenjohtajat
ovat tulleet kapitalis­teiksi
ja kapitalistit työväen johta­jiksi.
Työväen uniot kilpailevat
pankkien, vakuutusyhtiöiden, kiin*
teimistö- ja taloyhtiöiden perusta­misesta,
samaan aikaan kqn kapita­listit
ovat tulleet heidän . kanssaan
l:ilp-:!:r~:2n työläisten järjestämi­sestä
unioihin (yhtiönuniot) työpai­koilla.
Työväenjärjestöjen virkaili­jat
nykyisin keskustelevat vakavas­ti
sijotuksista omien neuvonanta­jiensa
kanssa ja samaan aikaan
työnteettäjät palkkaavat erikoisneu­vonantajia
työolojen järjestämisek­si
— ja järjestävät vanhuudenva-kuutusta,
asnnto-oloja, pallokenttiä
työpaikkojen läheisyyteen, samoin
kuin klupihuoneita, ravintoloita,
puistoja, lepohuoneita, j.n.e."
"Luokkataistelun päivät, joista
sosialistit ennen puhuivat, ovat siis
olleet ja menneet." —
vat nämä kirjoittajat.
Xäin jatka-
Walling "todistaa" sitte erikoi­sesti,
että yksityisomistusjärjestel­mä
liittyy erottamattomana osana
amerikalaisiin traditsioneihin j a et­tä
Amerikan työväenliike ja Gom-persin
perustama oppi "sopusoin­nusta'^
on ainoa terve peruste Ame­rikan
työväenliikkeelle. Hän tekee
hjrvin "selväksi", että itse teoriassa
on sosialistinen talousjärjestelmä
"tuomittu mahdottomaksi", josta
sitten johtuu, ettei "työväki tais­tele
eikä tee lakkoja vastustaakseen
kapitalismia eikä yksityisomaisuutta
sellaisenaan, vaan saadakseen koh­tuullisen
osansa yleisestä hyvinvoin­nista,"
, "Työväki vastustaa vain lii­allisia
voittoja; vahvistaa asemaan­sa
pankkien kautta kapitalistisia
pankkeja vastaan. Työväen pankit
ovat nyttemmin muodostuneet kapi-taliitisen
järjestelmän erikoisiksi
osiksi." Ne kohottavat työväen voi­maa
ja merkitystä. Ne samalla.ta-sottavat
luokkaristiriidat, tuovat
teollisen rauhah talousperusteet. Sa­moin
kiinteimistö- ja vakuutusliik­keet.
. ' T .
Tämä on vanhan luopiioh nykyi­nen
kanta.
Yhtiöiden uniot ja demokrati*
W.' Jett Lauck antaa kuitenkin
yhtiöiden: uhipid^n ja työväen pank­kien
liikkeestä ^huomattavasti toisen
kuvan. Ennen kiikkpa 'Ään tulee
siihen merkitsevään tulokseen, että
teollisen .kainsahvällatt ' ' perusteet
täytyvät nojautua työväen omiin
järjestöihin ja sen perusteella .tuo­mitsee
periaatteesäai yhtiöiden union
liikkeen. Ne eivät nykyisellään ol­len
an^i riittäviä kansanvaltaisia
talceita ' työv^entoiminnalle teolli­suuksissa.
Kiiuluisaa &. & O.-suun-nitelmaa
hän pitää askeleena siihen
uutintaan, mutta se vaatii paljon, ke­hittymistä.
Toisia yhtiö^^n järjes-tömttotoja
hän pitää kerirassaan so­pimattomina
ja työväen oikeuksien
kannalta katsoen mahdottomina.
Hän pitää välttämäiiömänä työläis­ten
omien unioiden muodostamisia
ja niiden kehittämistä. Vain ne voi­vat
taata ^ työväelle välttämättömät
oikeudet.
• Uutta taktiikkaa käsittelevässä
kirjassa • on eri lukuja, joissa eri
kirjoittajat kokonaan hylkäävät
vvalUngilaisen näkökannan ja osot-tavat,
että työyäenpankit eivät rat­kaise
mitään luokkataistelun perus­kysymyksiä,
vaan ovat muutamien
p'ääomanomistajiksi kohoutuneiden
johtajien laitoksia. Toiset arvoste­levan
kannan omaksujat tyytyvät
lievempiin termeihin ja selittävät
unioiden pankit perustetun ilman
jäsenjoukkojen tietämättä ja ilman,
että kenelläkään olisi .ollut mitään
varmaa suuntaa niiden tulevasta ke­hityksestä
ja tarkotuksesta.
Joitakin saattaa inni>staa isellai-nen
leveä puhe, että "meilläkin on
meidän pankkimme", mutta sen to­dellinen
merkitys on mitätön.
Todellinen asema
Lauckin näkökanta työväen itse­näisestä
toiminnasta osuu parhaiten
oikeaan sikäli kuin nykyiset käy­tännölliset
tarpeet ovat kysymyk­sessä.
Mitä työläisten kapitalisteiksi ko-houtumiseen
tulee, niin herrat -pää­oman
Hehakoitsijat jo itse joutuvat
paljastamaan väitteensä onttouden.
He nimenomaan myöntävät vain
unioiden johtokerroksien kohoutu-misen.
Ja niistä he puhuvat. Mu­kaan
saattaa liittyä- vielä joku etu-oikeätetussa
asemassa oleva a,m-mattitaitoinen
työväen ryhmittymä,
jolla on- ammattinsa, ryhmänsä tai
muuten taloudellisen • asemansa
vuoksi erikoisetuja ja joka aseman­sa
j a katsomuksiensa puolesta erot­tautuu
työväenluokam kokonaisuu­desta.
Tällaisia erikoisryhmiä pn aina
löytynyt työväenluokan keskuudes­sa
Ja tuskin ne kokonaan poistuvat
kapitalistisen Järjestelmän aikana.
Luokkasovinnon apostolit, perus-tautuvat
"tutkimuksissaan" näihin
ja erikoisesti — varsinkin kun uni­oiden
liikelaitokset ovat kysymyk­sessä
— unioiden byrokraattiseen
johtajistoon. Se mikä oh sopusoin­nussa
näiden ryhmien ja kapitalis­teiksi
kohoutuvien johtajien eduille
ja harrastuksille, et 'suinkaa.n mer­kitse
samaa työväen laajoille Jou­koille.
Nämä ryhmät kohoutuvat
etuoikeutettuun asemaan ja unio-johtajista
tulee kapitalisteja juuri
työväen laajojen joukkojen kustan­nuksella.
Kun näin on asian laita, niin saat­taa
helposti käsittää kuinka ontto
koko luokkasovinnon saama on. He
puhuvat entisaikojen kiivaista lak­kotaisteluista.
Entäs nyt? Mitä
osotti Passaicin lakko, taistelut New
Yorkissa ja suuri hiilenkaivajain
lakko pari vuotta sitten. Viimemai­nitut
ovat jälleen suurtaistelun
edessä, Uniobsrrokraatit,. joiden aat­teellisten
käsityksien tulkkeina pro­fessorit
esiintyvät, koettavat tehdä
voitavansa - taivuttaakseen joukot
epäedullisiin' sopimuksiin — yhä
ankaramman pääoman riiston alai­seksi.
Ja JOS he siinä onnistuvat,
voidaan salongeissa rauhallisesti pu­hua
luokkasovinnon voitosta, mutta
kä3rtäntö näyttää päinvastaista. Se
osottaa ensinnäkin työväen suurien
joukkojen elintason laskemista ja
samalla kun pääoman riistosaaliit
moninkertaistuvat ja "se osottaa yl­tyvää
tyytymättömyyttä ja liikehti­mistä
työväen keskuudessa, joka an­taa
pahanlaisen kolahduiisen kai­kenlaisille
pikkuporvarillisille hai­hattelijoille
ja itsetietoisille pää­oman
asianajajille, jotka koettavat
tehdä todelliseksi hartaat halunsa
työväen tyynnytettyyn orjuut;een
alistamisesta. Niin ei kuitenkaan
voi tapahtua. —- T—o.
NORWEGiAN l
Suora ja nopea tie edestakaisin Suomeen
Oslon <Cbristum!aB> j a Stockholmia kantta
New Yorkisi*
Huhtik- 1 p.
Huhtik. 19 p.
Toukok. 5 p.
Toukok. 24 ,p.
Oblosta <Clmstuiniasta)
Maalisk. 16 p. BERGENSFJORD
Huhtik. l p . STAVANGEHFJORD
Huhtik. 21 p. BERGENSHJORD
"Toukok. 6 p. STAVANGERFJORD
Matkallaan New Yorkiin poikkeavat laivat Halifazissa.
Kohnannenluokan edestakainen piletti Suomeen ..$186.00
Matkustakaa Suomeen ja tuokaa .sieltä omaisenne joko Yh­dysvaltoihin
taikka Canadaan Norjan Liljaa, joka tunnetaan eri­koisesta
mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan. Ja kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Suomeen teillä on tilaisuus
poistua laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan)
kuuluisilla näköala junilla läpi Norjan huimaavien vuoris­tojen
(ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen.
Tulli taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin
Kolmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maihin
pääsylupa, ei tarvitse takaisintullessaan kulkea EUis-saaren kautta.
Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän paikal­liset
akenttimme, taikka
NORWEGIAN AMERICA LINE
22 Whitehall Street, New York, N. Y.
OsäEftoj^ ja Jarjesto-jeil
osoteiliiratukset
Jack Seppälän Sauna
ÄTOtnna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, keskiTiHdcona, perjantaina ja
Uuaataina kello 1 j.p.p. kello 12:tn yoUa.^
S p m ^ St. Puhelin 1107 —— Sudbnry, Ont.
Lähellä Vapauden konttoria.
STAR BOTTUNG WORKS
Box 1028
VALMISTAA
K. V. NURMI, pmUtaja.
— Sudbury,Ottt. —
PARHAAT JUOMAT SUDBURYN
Phone 94&
PIIRISSÄ.
Vähän ajattelemisen ^ e t t a juhliemme
epäkohdista
IV
Näytelmistä j a niiden valinnasta
Näytelmien valinta on sang^en
vaikeata. Niillä luonnPllisesti py­ritään
jättämään vaikutelmia' Juhli<
Joihin. Valinnasta on vaikeata teh­dä
kutiansa pitäviä.väitteitä. Mut­ta
paljon kuitenkin oh sellaisia te­kijöitä,
joita voidaan näytelmiä va­litessa
ottaa huomioon.
Eräitä sellaisia: Teatterihuoneus-tomme
ovat* vaatimattoniia ja. pie­niä.
Juhlien aikana tavallisesti on
tukahnttayan kuttma. Saleissa täy­tyy
pitää ikkunat suljettuina, "kos­ka
ulkona on /vielä valoisa, kun
näytelmä alkaa. Saleihin on ko­koontunut
satoja ihmisiä jo ttinte-ja
aikaisemmin, saadakseen- edes
jonkinlaisen paikan itselleen. Huo­nossa
ja kuumassa ilmassa tunti­kausia,
ennen .esitystä istuneelle y-leisöUe.
siis -esitetään näytelmä.
Mistä tuollainen katselijajoukko
saa parhaita vaikutelmia? Se pn
sangen • pyöreä kysymys. Allekir­joittaneen
käsitys on;. että, edelläku-vatunlainen
ihminen on jö siksi
painostavassa mielentilassa, että jos
näytelmä» sitä vielä lisää, niin ei
se- hyvää vaikutelmaa jätä.-
Väittää voidaan, että näytelmillä­kin
yritetään tehdä agitatäionia.
Kieltämättä hyvä tarkoitus. Mutta
onnettomuudeksi se ei vielä' määrit­tele
ollenkaan näytelmän laatua.
Kevyt näytelmä voi olla yhtä agi-teeraava
kuin raskassisältöinenkiit.
Porvarin piiskaaminen komiikalla ön
vaikuttavaa. Meihin on oikeastaan
kasvanut sangen voimakkaaksi har-hakäsite
"yhteiskunnallisen näytel­män"
laadusta, jonka muka aina
pitäisi olla murhenäytelmän.
. Edelleen on otettava huomioon,
ett|i hyvä esitys agiteeraa myöskin.
Se kohottaa köyhälistöliikettä • tai­teen
alalla, osoittaen köyhälistöliik-keen
olevan kykenevän sellaisillekin
aloille, joita porvaristo niin usein
omaksuu erikoisalakseen. Hyvästä
esityksestä nauttija kasvattaa luot­tamustaan
siihen, että köyhälistö
kykenee taidealallakin saavutuksiin.
Kevyet näytelmät ovat kiitolli­sempia
esittää, kuin raskassisältöi-set.
Jos raskassisältöisistä näytel­mistä
ei kyetä tuomaan oikein esille
ajatuksia ja tunteita, joita ne sisäl­tävät,
niin ei niiden vaikutus ole
suurenkaan ärvoineny sisälsivätpä ne
sitten puolestaan kuinka arvokkaita
opetuksia tahansa. Kevyemmät näy­telmät
"puhuvat itse puolestaan"
helppotajuisemmin, kuin raskaat.
Tässä mainittu ei ole mikään poik­keukseton
sääntö, sillä on murhe­näytelmiä,
jotka ovat helpompia e-sittää,
kuin huvinäytelmät. \
Kuinka hyvänsäkin najrtelmä va­litaan,
traagrillinen, koomillinen tai
komi-traagrillinen, niin huomioon on
otettava teatteriemme mahdollisuu­det,
katselijoiden • sulatuskyky ja
näyttelijöittemme taidollisuus. Näy­telmällä
on- tärkeä sijansa. Sen
täytyy kyetä mukautumaan tilan­teeseen.
Konscarteuta
,^ Konsertit lienevät kiitollisimpia
järjestettäviä. Ne on kyettykin
saamaan monipuolisiksi. Nuorisom­me
taideharrastuksien taso tulee
konserteissamme parhaiten punni­tuksi.
Ja tähän saakka olemme
iloUa" saaneet todeta, että se on­kin
l^dyttävän korkea.
Konserttiin; olisi allekirjoittanut
taipuvainen esittämään pienen pu­heen
köyhälistön musiikkiharrastuk­sista
ja musiikin sisällöstä. Koke­mukset
ovat osoittaneet,.että se aut­taa
yleisöä paljon ja vetää- lähem­mäksi
egityksiä. Karl, Liebknecht
kirjoitti vankilasta lapsilleen, että
heidän -on konserttiin mennessään
tarkoin tutustuttava jokaiäeen sä­vellykseen,
mitä niissä esitetään.
Siten he voivat niistä täydellisem­min
nauttia. Harvat meidän juh­lijoistamme
ovat . tutustuneet edes.
musiikkiin yieehsäkään, puhumatta­kaan
eöitettäyistä sävellyksistä,, jot­ka,
etukäteen eivät aina ole tiedps-sakaan.
; '
Konserttitilaisuuksissa tavallisesti
suoritettu palkintojen jako saisi ol­la
reippaampi Ja nopeampi. Pieni
urheilupuhe on kylläkin paikallaan
sen yhteydessä, mutta . se ei saa
muodostoa'venytteleväksi. Urheili­jat,
joille palkinii^t jaetaan, olisi,
jotenkin saatava : sellaiseen järjes-tyksfeen,
että he nopeasti voisivat
noutaa palkintonsa -vuoröliäan.
Hieman yhteenvetoa
Ylempänä olevissa arvosteluissa
ja esityksissä on jätetty juhliemme
monia puolia, jotka mahdollisesti
tärkeydessä voidaan asettaa käsitel­tyjen
rinnalle, huomioonottamatta.
Tämä johtuu osaksi siitä, että alle­kirjoittaneella
ei ole kykyä kaikkii^n
näihin epäkohtiin puuttua. Kaik­kiin
epäkohtiin ei voida hyvällä tah­dollakaan
paränt^uksia isaada. Niistä
I siis ei kannata mainitakaan. Toisia
ei ole tullut arvioitua kyllin tär­keiksi.
V
Näitä . kirjoituksia lukeva toveri
voi saada esitetyistä ajatteluista
; sellaisen käsityksen, että ne ovat
I liian yksipuolisesti kevyemmän j«h-i
laohjelman puoltajia. . Sellaista
"syntiä" mahdollisesti arvosteluissa
ja 'esityksissä löytyy." , Mutta se
johtuu pääasiallisesti siitä, että juh­liemme
luonne T>n painumafsa liian
raskaiksi. ja rajoittavat tekijät ovat
ehkä jääheel : kyllin, voimakkaasti
huomioon ottamatta.
Väärinkäsityksien välttämiseksi
olkoon kuitenkin mainittu, että ar­vostelujen
ja esityksien tarkoituk­sena
ei ole ollut se, että juhlis­tamme
tehtäisiin joitain tyhjiä
maxkkinatilaisuuksiä tai karnevaali-näytöksiä
pajatsuineen ja muine-tyhjyyksineen.
Siitä on jLäiden kir­joituksien
alkusanoissa tehtykin sel­koa.
Päinvastoin on tarkoitus, että
juhlistamme saataisiin aatteellisesti
yhä vaikuttavammat ja Juhlijoitten
lukumäärään nähden voimallisem­mat.
Aatteellisuuden jakaminen
Juhlillaname ei merkitse yksinomaan
mahdollisimman suurta hartaina j'a
painostayaV tunnelman .ylläintämis-tä.
Vaikutuskeinot ovat' mita mo­ninaisemmat
» kun vain sel-vänä on
perimnaainen tarkoitus. Jota koh­taan
vaikutelmaa kaikkien esityk­sien
yhteydessä koetetaan kohot­taa."
•
Esityksien suhteellisuuskin on o-tettu
huomioon. Jos esimerkiksi
sattuisi siten, että saataisiin Juhlil­lemme
erikoisen; .hyvä puhuja, jota
juhlayleisö suorastaan on kokoontu­nut
kuulemaan, esimerkiksi joku
suuri lakko- tai vallankumoustaiste-luitten
Johtaja, niin ei tulisi kysy­mykseenkään,
että eikö silloin Jätet­täisi
muut ohjeimanuinerot vähem­män
arvoisille sijoille; Jos. taas
tutuilla'puhujillamme on jokin eri­koisen
tärkeä asia esitiettävänään,
joka koskee läheisesti työväenliiket­tä
-ja juhlayleisöä^ hiin suhde on sa­ma.
Sellaisia tapauksia ei kaikkia
voi tietystikään tämän yhteydessä
mainita.
• •» • J^ykyajan köyhälistöliike pyrkii
kaikilla 'l alpilla lisäämään vaikutus-
^eihbja. , Lukuisille. taidealpille löy­detään
kokonaan uusia muotoja, jot­ka;
mahdollisesti' oVat ohimeneviä
muoteja, mutta joissa yhtä • hyvin
voi pila pysyväistä vaikntustakin,
kuten historian «jkaiisempinakin ai­koina
- on ' ollut laita. Meidiän juh-lillemmekin
olisi löydettävä uusia
ja entistä tehokkaampia puoleensa
vetäviä - ja vaikutuksellisia keinoja
ja -taas päinvastaiset vaikutelmat
täytyy olla mahdollisimman hyvin
cunnettuja, että niitä voitaisiin vält­tää.
• ' •
' Jos juhliamme mbnipuolistutetaan
ja kevennetään h!cn«an entisestään,
niin allekirjoittanut on taipuvainen'
uskomaan, että meikäläinen liike on
jo siksi arvostelukykyistä, että se
ei salli juhlien järjestäjien mennä
siinä liian pitkälle. Juhlien peri­aatteellinen
viehätys täytyy olla
ylinnä kaiken. Ja siinä ne kyetään
pitämään niin kauan kuin liikkeem­me
bn tervettä ja arvostelukykyis­tä.—-
rsk— (Eteenpäissä).
Farmi myytävänä
20 eekkeriä maata josta 15 eek­keriä
asuttua ja 5 eekkeriä hyvää
metsää, 3 eekkeriä mustaa pohja­maata
ja 12 eekkeriä mäkimullah
maata. Hyvän .autotien varrella, 5
mail.ia länteenpäin Salmon Armista.
Diana näköala järvelle. Hyvä, hir-isistä
tehty asuinrakennus 28x40, 6
! huonetta alhaalla ja 2 ylhäällä,
i kaikki hyvässä kunnossa, samoin
r makasiini*ja puuvaja, lehmänavetta,
talli, kanala, sauna ja 2. heinälatoa
ja kuoppa. Hyvä vesikaivo keskellä
pihamaata. Puoli eekkeriä vaarai-roia
istutettu, 17 omenapuuta. Yksi
maili koululle. Lähempiä tietoja saa
allekirjoittajalta maksuehdoista ym.
y.m. joko suusanaisih tai kirjeelli­sesti
Psoitteella
G A B R I E L - H I L L ,
R. R. No. 2, Salmon Arm, B. C ,
Canada. (29)
PALLOHAALI
Puhdas ja ajanmukainen miesten
oleskelupaikka. -Tupakkaa ja vir­vokkeita
myös saatavana.
Omistajat.
H. VALSI ja J. K E S K I ,
77 4tli Avenne Timmins, Ont.
Ruokaa ja Kahvia
C A N A D I A N C A FE
210 Minto St., Sudbury, Ont.
Lähellä C. P. R. asemaa
Tilaa yövieraille. ~ Phone .2269
Box 1862 JOHN LEHTELÄ
Canadan Kommnnlst^oIaeeB
sihteerin osbte.
Kommunistipuolueelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava allaoleval-la
osotteella: Mr. J . MaicDonald,
Room. 304, 95 King St, E., To­ronto
2, Ontario.
Bowie'n S. S.^o:ton kokoukset pi*
detään l:nen ja 3:ma8 sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C
Beaver Laken S. osaston kokoukset
" joka kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, Worthington, Ont.
Voimisteluseura Jehun osote on
.sama.
Canadan Suomalaisen Järjestön,
laillistetun, sihteerm osote on:
A. T. Hill, 9R? Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliitto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan Kommnnistipnolueen piiri
n:o 5:nnen (K.-0:n) toimeenpa­nevan
piirikomitean j a kp;n Sud-buryn
kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—-
Kommunistipuolueen Sudburyn
järjestön, sihteerirahastonhoitaja,
S. G. Neil, ion tavattavissa Va­pauden
toimituksessa, Liberty-rakennuksessa,
iiorne-kadulla.
Cobaltin 8.S. osaston osote onv Box
818 Cobalt, Ont,
K. F. S. ^. Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen Ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje­vaihto-
osote on: J. E. Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J . CreiBhton osaston kokous on
Joka kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp..P. O. Box 92.
Colemanin S.3. osasTton kokoukset p i ­detään
joka toinen ja -viimeiiien
sunnuntai klo -1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.~
C. Kp.. Connuasi:ht Sta. j a ' Metsä­miesten
unio-osaston osote: Box
35, Connaught Sta., Ont. Ko­koukset
pidetään Joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai.
C. S. J . Pottsviilen osasto No. 14.
Porcupine, • Ont.
Suomalaisen . Järjestön Finlandin
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote on: S. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont.
Fort Wil!!Bmin S. J . Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen: kuun en­simäinen
Jä kolmas ' suhnnntai
kello. 8 illaila. Johtokunnan ko-kpukset
edellisenä tiistaina, omal­la
huoneustolla 211 Robertson St,.
Fort William, Ont..
I N T O L A N S.8. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nnntäi, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola, Ont.
North Branchin S. J . Ö. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, Port
Arthur, Ont.
Canadan Saemaiaisea jarjesitoa L a ­ke
Coteau osaston no. 41 kokonk-
*set pidetään osaston haalilla Joka
knun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen osaston
kokoukset pidetään , joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello 7
illalla. Kifjevaihto-osote on:
Box 153, Ladysmith, B. C.
Long Laken K. P. S. osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Victor
Hänninen, Rheault, via Sudbury,
Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2.ip.
C. Työl. Naisten ; Liiton Timminsin
Suom. Naisosaston kokoukset pi­detään
joka maanantai klo ,7.30,
joka töinen kokous ollen työ- jä
joka toinen ohjelmakokous. -Uu-
• det jäsenet tervetulleet joka ko­kouksessa.
Jäsenmaksut vapaat.
Jäseniksi "pääsee ennen järjesty­mättömätkin,
-r-i Postiosote: Box
1090, Timmins, Ont-, Canada.—
G. T. N L . Timminsin Suomalai-nen
Naisjaosto.
tdu^dnr Lakv C. J & F . Suomal^se^
osaston, osote. pn: Biox 20, Laid»
Lake, Ont
Lnmber Wo)rkers ""ladnstrial Uaion
of Canadan itäinen piiri. Kirie.
vaihtorbsote on: Alf. HantamiS'
223 Seeord S t , Port Arthur, (W
Rahalähetykset on .tehtävä «yljt^
olevalla osotteella. '
'Suomalaisen jSrjeston ^
saston No. 33 kokouloet pide.
tään Joka kuukauden toinen söa.
nuntaL Sihteerin osote: Box 68,
Levack, Ont.
S. J . Nolalun osaston kokoukset ÖQ
Jokaisen kuukauden 2men BOH'
nuntai keDo 2 J. pp. Kurjevaihto.
osote: Frank Nurmi, Nolalu, p
A. D., Ont.
Montrealin is. k.- osaston kokoukset
pidetään Menard Hall, 57 Mullin
SL, jokaisen kuukauden ensimäi­nen
ja kolmas torstai-ilta kello 8
Kirjeenvaihto-osote: 795 Galt
Ave., Verdun, P. Q.
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
K. P. S. J . Nnmmolan osaston osota
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nipigon S.8. oisastpn .työkokoukset pi-detään
joka kuiin ^ Ja 4 sunnuntai
Ja kirjeenvaihto-osote on: S-s. o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont.
C. S. J . Port Arthurin os. kokoukset
joka kuukauden ensimäinen sun­nuntai;
johtokunnan kokoukset
kuukauden -viimeinen tiistai; näy-telmäseuran
kokoukset joka toi­nen
keskiviikko; naisjaosto ko­koontuu
joka. toinen tiistai. Kaik-kien
kokousten aika on klo 8 i l ­lalla.
Kirjeenvaihto-tosote: 316
Bay St., Port Arthui;, Ont.
P i i r i . kuuden t; p., komitean osoite
on 347 Cornwall Ave., Port Ar­thur,
Ont.
Rose Groven suom. järjestön osas­ton
kokoukset pidetään joka kuu­kauden
toinen sunnuntai klo 2
j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Dan
Hela, Rose Gr-pve P. Q., Öht.
Sanlt Ste. Marifin.S. J . o. n:o 5 työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunntmtai Ja öhjelmakokou^et
toisma, alkaen kello 8 i.p. Osote:
126 Thompson "St., Sault Ste.
, Marie, Ont. .
Sontii Porcupinen K; P. S. osastoa
työkckoukset pidetään joka kuu-kauaen
kolmantena sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Bö»
528. •
Sointulan Össato (Canadan Suoma-
V laisen Järjestän Osasto ,56) ko­koontuu
omalla' HaälSlaan joka
kuukauden ensimäisenä Sunnun­taina
kello 1 päivällä. Osote:
Sointula, B. G.
C. P. Sointulan Keskuskomitea
kokoontuu' yllämainitussa paikas­sa
joka kuukauden kblmentena
Sununtaina kello 1 päivällä. "Oso­te:
Sointula, B. C.
rimminsin C T., P . Suom. osaston
V bpkbukset pidetään joka .toinen
sunnuntEd. Osaston kirjevaihto-ötote:'
S'. Osasto, Box 1090, Tim-
• mins, Ont • Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto--
iä metsätyöläisten järje»-
;.t5örV ' .'
K. S. J : n Toronton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957' Broadview Ave.i jokaisen
•' kunkauden ensimäinen ja kolma»
sunnuntai-iHa, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja kesknstelukokoukset
• -.pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadview Ave.
C. K. P. Websters Cornerin ossaton
• kokous pidetään Jokaisena ensi­mäisenä
sunnuntaina kuussa, joka
kolmas sunnuntai kuussa pidetään
suom. järjestön paikallisen osas­ton
kokous. Kummatkin koko­ukset
alkavat' täsmälleen kello
• "h-iO illalla. Kirjeenvailfto-osote:
p. Salmi, Webster3 Go^ners, B,C.
K. P . - S . J . Wanupin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään joka
kiiukauden 3:mas sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote: Q"^'**»
Vancouverin The Finnish Societyn
kokoukset; pidetään joka toinen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
St., E., Vancouver, B. C.
Amerikian .Wprkerspuo1ueen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
-Finnish Federation, 1113 W.
Washington St., Chicago, 111-—
> Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe-
' . lykset on tehtävä yllämainitulla
I osotteella. '
ywwwe>^wwsnswww,ww<i'eu'w*ww^ww^u'w^^wwiwwot»<»'ee>*ww>*>*'^ ' S A U N A I
Peter''ja Richmond Sts. kulmassa |
TORONTO. I
K A L L E P D U K A M A N
SAUNASSA
kylvetään perjant. ja lauantaisin
SUDBURY, ONTi
Puhelin 457. ^ P. O. Box 1122
Liha- ja Ruokatavara-kauppa
n Cedar St. ——^ SnAiirr« Oat;
Telephone 844. - . i . Bo.K 824.
NIEMI « V A L K E A P AX
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!