Vapaus, September 10, 1930

              Sivu 2 Keskiviikkona, syysk. 10 p:nä — Wed.; S^pt. 10
/ A A TT 91 Ctaait» nomäJMlmn trBrtatte dae* na«itasastts)«. OmmrT 8*'-
VAPAUS (Libertr)
M a M h « « n of nraUL Voffcan ia Cuuda. FubliihH dcU, tt SUimj. Ouad*.
T<|tMOTd tt th« Po« «Mlie» Ocpotoicat. Otlt«>, at Mcoad e lM aatMr. ^
• PeruHtaksi katsaukselle Canadan
Ijittoparlamentin vaaleihin on otet­tava
yhä pahentuva Canadan ta-
Euuri luku yhtä neljäsosaa Cana­dan
teollisuusproletariaatin luku­määrästä.
Tukkukauppahinnat las-louspula
ja pahentuvat kansainväli-i kevät, mutta jälleenmyyntihinnat I sesti kymmenen kommunistista par-
•'^»IftM^ tBottori, tttiifaan>a i» piin» omi— ttlomm EUa StretilU.
JriihonHi y«pu*, B«s 6»* Ssdburr. Oat.
Iii" " •
Kcottoti 1038. — Toimita» S36W. — Kiijffaopp» SSSTV.
. ^ a J o ^ a u . . » r i s t i r i i t a i s u u d e t , joihin myös eivät laske samassa snhteessa. ai-
»afaäiiBaaia: — Jiitimmaaiioiimoiaita u>c kett^^ SrntpBailm^toiuet IIXJ i Canada on sotkeutunut. Tunkeutu- heuttaen palkkain epäsuoraa alen­tamista.
Teollisuus teollisuuden
jälkeen — lukuunottamatta metal-likaivosteollisuutta
— menee ales-päin;
yksikään teollisuudenala ei
ole osottanut muuta kuin laskua
tämän vuoden aikana.
Moisen tilanteen Tallitetsa tulee
konservatiivisen hallitaksen suhtau­tuminen,
riettaine imperialUtisine
ohjelmineen, selvän selväksi. Sa­malla
kun se itsepäisesti pyrkii
murtamaan tien marfckinpiUe, niin
samalla on se myös mitä riettain
ien
na, entistä enemmän paljastanut
todellisen' luonteensa ityöläisjoU'
koille. Paljastamista edisti melkoi-
TILADSinNNATt
^ 1 fftMJO. 6 tk. a kk. II.7S j* 1 kk- ».OQ. — TUrmltaiU* is j työläiäiltä, ja huomioon ottaen
I näennäisesti katkeran "epäsovun"
kahden vanhan kapitalistisen puo­lueen
välillä, huomataan se tosi­seikka,
että Canadan porvariston
jpolitiikassa on tapahtunut terävä
l o . <»• «niola j d i M » « » i « « i u m.imau.m kidi«..«^^ hyökkäävä käänne, kun konser­vatiivinen
puolue sai ehdottoman
enemmistön parlamenttiin viime
vaaleissa. Tätä hyökkäävää kään­nöstä
osottaa selvästi konservatii-
« T M i l ta b« »oittm^t Ttpiui. fJ). Bot 69.~ Budhiiir.'Oia.
«faaJCT per»oco«Ili»en« Bla>ellai J. AU^TUI, mkkeenlioiuj».
TyjiftpnjLfibi l^kummrä — hallituksen sensus
' mVjteelljuien — työtä tahi palkka
Paljon ilmotettu Canadan työl-.meija tulee lisääntymään tuhan-tömäio
työläisten lukumäärän lag- silla ja tuliansilla työläisillä. Pu-kejminen
on suoritettu. Kokonais-m^
äfjaiisi iJmoletaan 117,930 työ
töntÄ kaupungeissa, joiden väkiluku
on 10,000 tai enemmän." Ensi talve­na
(frviQJdaan työttömäin määrän
. jto^oavan 176,930 :e^n. Tämä on
Bi^npcUiu hallituksen ensimäjnee
tbitnenpide "lupaamansa" työttö-itiyysproblcemin
ratkaisemiseksi:
.|,oii^ hän lupasi toteuttaa, tahi
ikuQlJa sitä tehdessään!" Tyypil­lisenä
merkkinä sosialifascismin
kehityksestä Ganadassä on se seik-
.fca, etlä 9pnpett valitsi työttömyys-pjrobJecmin
"ratkaisijaksi" Gidepn
Elobertsonin, sähkötläjäin liiton
vajapresidcntirj, ja miehen, joka
1919, murskasi WJnnippgin suur-lilkpn
konservatiivisen hallituksen
f^uolcsta. '
Nuo numerot ovat valheellisia.
Ensiksikään ei niihin sisälly ne tu-hajgojet
•• kuljeksivat työläiset/ jotka
vadtaVat' mia^n' yhdestä laidasta,
^^i?en työtä, etsien ja joita ei ole
lan pahentuminen raskaissa teolli­suuksissa
— teräs-, auto- ja kulje-sen
puolueen suuriääninen sotahuu- työväenluokkaa vastuslava hallitus,
to "Canada etutilalle — valtakun­nassa",
ja sen uhkaus "aukaista
tie markkinoille".
Kahden porvarillisen puolueen;
liberaalisen ja konservatiivisen,
vaaliohjelmain välillä ei ollut mi­tään
peruseroavaisuutta. Tämän
joka saattaa hyökätä ei vain työ­läisten
vasemmistojärjestöjS, mut­ta
ylipäänsä työväenluokkaa vas­taan.
tusteollisuuksissa (Algoman teräs-1 ^^jj^^^ ^.^^^^j julkisesti hallitsevan
tehdas esim. suljettiin äskettäin'luokan finanssilehtj, The Financial
epämääräiseksi ajaksi) — tietää Post, joka koko vaalitaistelun ajan
työpalkkain menetystä niillekin
työläisille, jotka ovat saaneet olla
työssä näihin asti. Samalla ker- kummankin vanhan kapitaHstiseii
johdonmukaisesti koetti tehdä tä­män
seikan selväksi ja arvosteli
taa tullaan palkkoja alentamaan
ja työpäivää pitentämään; sikjiifi
kuin ratsionalisoimisen metodeja
tullaan käyttämään entistä enem­män,
tulee riisto entisestään te­hostumaan.
Pulan pahentuminen tietää myös
sitä, että Bennettin hallitus ryhtyy
toimenpiteisiin työttömäin työläis­ten
'järjestöjen ja niitä johtavan
puolueen, 'Kommunistisen Puolu­een,
murskaamiseksi. Sosialifas-
Cistien Robertsonin, Heapsin,
Woöd8Worthin ja ammattiliittojen
byrokraattisten johtajain avusta­mana
tulee liberaalis-lyöväenpuo-luelais-
konservatiivinen kolmiyh-;
rieki$i0röity;' Niihin ei siiälly ne{ teys entistä lujemmaksi työläisten
tuhannet lännen aroilla elonkor- vaatimusten vastustamisessa sikäli
juuhömmissa' olevat työläiset, jpt-
, ka väliiOJkaisesti työskentelevät yh
^sn tahi' kahdeij dpilarirt päivä-pulkalla
jä joista useat näkevät
liälkäja)'kauppd^^ joiden '''asu-!
k^jlu^^ii ori pienenipi kuin 10;0Ö0.
^ispksi niissä ei ole otettu hiio-
- niiböri'tuhansia osittaisajalla työs-
%%leyir lyoläi f;tahi työläisiä,
• j6^ii-s^ "tyori" yain njuuta-raiksi
päiviksi. Ja ennpn kaikkea
nuo numerot ovat petin .valheelli-
/ sj?^ kun niissä sanotaan/että esim.
Sadbibryssa on vain 100 työtöntä,
vaikka Sudburyn'työttömäin yhdis­tykseen
kuuluu noin 150 jä­sentä,
joiden ulkpilmakokoukset
poliisi armotta murskaa. Manito-bje^
sa v ä i t i t o l e v a n ' vain kuusi-tiiJhaUa
y^del^änsataa työtöntä työ-lajstäv
vaikka Wirinipegin pormes­tari
viime vaalien aikana lausui,
et^, yksistään /\yinnipcgin kaupun-giss^
a r plib likiiriäärin 15,000 työ-tSfltä;
työläistä. Manitoban maa-
. kililiiäri ' pohjn^isosissa' sijaitsevilla
I^j[ya«kärapikoi.Hä on tuhansia
tyiöttömiä työläisiä sekä Brandönis'
• fitt'jäÄtoisissa kaupungeissa useita
satoja- ilädcTissakini' •; •
••Ei' ole "^tarvis mennä pitemjnäl-le.
Jos olisi mahdollistä toimit­taa
todellinen tyött<^äin rekiste­röinti,
ja vaikka ei 'ötetta,isi In^^
kuun c^sittaisaijalla typskentelijöitä,
pjifef se hyvin lähellä 3<)0,Q()b.
"tällä tavalla aikoo' Behheltin
hallitus käsitellä ja ratkaista työt-tömyysprobleemin.
Tuleva talvi tulee olemaan an­karin-
Canadan työväenluokan his-totiassa.
iiien työttömäin ar-kuin
pula pahentuu ja yhä suu­remmat
joukot työttömiä työläisiä
sysätään kadulle.
"^ammoiseen tilanteeseen saate­taan
tehoisasti vastata vain siten,
että työttömät työläiset järjestetään
vaatimaan työtä tahi palkkaa.
Vielä tällä haavaa ovat työttömäjn
järjestöt maan yhdestä rannasta
rtoiseen heikkoja ja tehottomia.
Tässä suhteessa täytyy saada ai­kaan
korj aus. Kommunistisen Puo­lueen
velvollisuutena on valmentaa
työttömät työläiset tehokkaisiin,
ensi talvena käytäviin taisteluihin,
ryhtymällä järjestämään työttömiä
heti. Työttömäin järjestämisen tu­lee
tapahtua käsikädessä Työläis­ten'
Yhlcnäisyysliiton rakentamisen
kanssa, että voidjaan välttää se
eristäytyneisyys . ja perusteetto­muus,
mikä on ollut tunnusmerkil­listä
työttömäin järjestöihin näh­den
näihin saakka.
Bennettin valheisiin ja lupauk­siin
on vastattava vaatimuksella
ty<jtä tahi palkka! Pulan esiin-loihtimat
tosiseikat tulevat paljas­tamaan
Bennettin valheelliset sa­nat
työttömyyden "ratkaisemises­ta",
mutta että tämä paljastaminen
tapahtuisi nopeasti ja tehoisasti,
tulee Kommunistisen Puolueen ja
(Työläisten Yhtenäisyysliiton tehdä
väsyniättömästi organiseeraus- ja
agilatsionityötä työläisten keskuu­dessa,
että työläiset tulisivat tie­toisiksi
taistelijoiksi luokkataiste­lussa.'
- y
Työtä tahi palkka! Alaa kon­servatiivinen
hallitus ja sen so-sialifascistisct
kannattajat!
puolueen virheitä. Canadan por­variston
perusprobleemina on
markkinain hankkiminein tavaroil­le.
Tämä probleemi on käynyt
varsin kärjistyneeksi teollisuuden
ja maatalouden ylituotannon ta­kia.
Ylituotannon aiheuttaman pu­lan
käsittelyyn nähden on kum­mankin
vanhan kapitalistisen puo­lueen
ohjelma samanlainen. Kum­pikin
tahtoo alentaa tuotantokus­tannuksia
teollisuuden ratsionali­soimisen,
raatajain elintason alen­tamisen,
työyauhdin kiihdyttämisen
ja palkkain alentamisen kautta.
Nämä seikat olivat kummankin
vanhan kapitalistisen puolueen po­litiikan
perustana. Riitaa oli vain
siitä, miten tätä politiikkaa aje­taan,
miten manöveerailla Yhdysval­tain
ja Brittein valtakunnan kans­sa,
MIKÄ OLISI PARHAIN TA­P
A PULASTA VAPAUTUMISEK-
•SL ", • '
Pula Canadassa pahentuu nope­assa
tahdissa. -Tämä on ollut sel­västi
huomjattayissa vaalien jäl­keen.
Maat&lotispuiän laajentumi­nen,
yhtenä osana yleisestä pulas­ta,
on ehkä kaikkein huomattavin
taloudellinen tapahtuma tällä haa­vaa.
Kilpailusta johtuva farmi-tuotteiden
hintain alentamisen tar­peellisuus
tekee Canadan porva^ris-tolle
ehdottomasti välttämättömäk­si
maanviljelystekniikan ratsionajli-soimisen.
Tämän toteuttaminen
t i e t ä ä lopuksi sitä, että tuhannet
köyhät farmarit joutuvat lähte­mään
farmeiltaan ja hfeidän elin­tasonsa
välitöntä alentamista.
Maanviljelystuotteidensa viennin
ylläpitämiseksi ja suotuisen ulko­maisen
kauppabalanssin takaisin
voittamiseksi etsii Canadan porva­risto
kaikilla keinoin vientipaikkaa
vehnälleen. Tässä' sitä kuitenkin
vaikeuttaa ennen kuulematon kil­pailu
toisten maitten, Neuvostolii­tonkin,
taholta, sillä vehnän yli­tuotanto'
on saavuttanut kansain­välisen
laajuuden. Työttömyys l i -
Elämä itse on täydelleen poista­nut
kaikki epäilyt siihen nähden^
onko Canada imperialistinen maa
vaiko ei. Viime vaalien aikana
määräsivät Canadan imperialistiset
edut täydelleen kummankioi van­han
kapitalistisen ^»uolueen agitat-sionin
suunnan. Näitten etujen pe­rustana
on vientipaikkain Hankki­minen
maailmanmarkkinoilta, joi
den löytämisestä riippuu Canadan
imperialismin olemassaolo. Viime
vaalien tulos kärjisti Canadan si­säisiä
ristiriitoja, kansainvälisiä
imperialistisia ristiriitoja , jotka
koskevat myös Canadaan, ja eng
lantilais-yhdysvaltalaista taistelua.
Canadan porvariston vastauksena
Hooverin tullipolitiikkaan, joka
rankaisee Canadan vientiä Yhdys­valtoihin,
ja Camadan porvariston
vastauksena Britannian suhtautumi­sesta
Argentiinaan, oli palkkion
vaatiminen voiton hankkimiseksi.
Tämän vaatimuksen esittivät kon­servatiivit
julkisella, uhkaavalla ta­valla,
korkeaa suojelustullia; asee­naan
käyttäen; liberaalit sitävas-,.
toin suorittivat vaatimuksena tah-dikkaammin,
sovintoa hieroen.
Mutta kummallakin oli sama pää­määrä,
kumpikin julkilausui Cana­dan
imperialistien tärkeimmät vaa­timukset.
Vaalit olivat sattuvana
todistuksena niitten kirjeidehl paik-,,
kansa pitävyydestä, joita Kommu­nistinen
Kansainvälinen prijjviime,
vuosina lähettänyt Canadan fK^om-munistiselle
Puolueelle, ja elävä­nä
todistuksena niitten ainesten
harhasuunnasta, jotka ovat mennei­syydessä
vastustaneet Kommuaiisti-sen
Kansainyälisen linjaa.
Kummankin vanhan kapitalisti­sen-
puolueen yhteiskunnallista re-formiohjelmaa,
jossa haikealla ta­valla
puhuttiin joukkojen kurjuu­desta
ja työttömyydestä, käytet­tiin
harkitusti Äänien kalasteluun,
kummankin kapitalistisen puolu­een
suuret lupaukset ovat räikeitä
vastakohtia vallitsevalle poliisiter-rorilie,
jolla työttömäin työläisten
vaatimukset vaimennetaan. .Näitä'
lupauksia tulee Kommunistisen
Puolueen käyttää tulevan talven
aikana kapitalististen puolueitten
•paljastamiseksi, esittämällä tilan-,
teen esiinloihtimat tosiseikat por.-
varispuolueitten komeita lupauksia
vastaan. Tämän täytyy olla työt-lamcnttiehdokastä
- ja - j ^ i p ä ^ s ä.
kommunistinen vaalitaistelu ja
Kommunistisen Puolueen agitasio-ni.
• • ' , - V
Sosialireformistien ohjelma oli
aivan yksityisseikkojaan myöten
hyvässä sopusoinnussa vanhain kar
pitalististen puolueitten ohjelmain
kanssa, kun se riisuttiin "sosialis­tisesta"
valhepuvustaan. Sosialire^
formistit puhuivat aivan yhtä hai­keasti
työläisten kurjista olosuh­teista
ja pulasta kuin vanhat ka­pitalistiset
puolueetkin, käj^ttä^en
kaikkia työläisten pariamentaaeisia
harhaluuloja omain yksityisten pyy-teidensä
ja knnnianhimojensa t^yyr
dyttämiseen. Työväenpuolue toimi
julkisesti ja häpeällisesti yhteis-'
toiminnassa liberaalisen puolueen
kanssa. Ne tekivät keskenää^ jul-:
kisen vaalisppimuitsen ehdokkaitjten
asettamiseen nähden. Liberaalisen
puolueen ja työväenpuolueen i o - .
neistoja ja rahavaroja käytettiin
kummankin puolueen ehdokkain
vailitsemiseksi. Työyäjen ehdokkiaan
määrä — ottaen huomioon porva-
,neri sa\&\iähiää^t ^toimenpiteet se- j
kä poliisiterrorin ja poliisihurttain
toimenpiteet -^l)sotti selvästi kuin­ka
suuren Irannattajajpujcpn Puolu­eemme
voi mobilisoida. Pidettyi­hin
yäalikokoak^in oli erittäin
hyvä osanPttd^ • ja- ^työläiset: olivat
niihin aomesti kiintyneitä. Puo­lueemme
iö^hljämtUi paölesta äänes­täneet
jtyöläiset äänestivät tietoi-
Vaalitaistelnmme
arvostelua
sesti komnuimsmin ja vallankumo
valitsemista pitivät liberaalit libe
.raaliscn puolueen voittona. Työ­väenpuolue
muuttui julkisesti libe­raaliseksi
työväenpuolueeksi, tahi
"liian äkkiä liberaaleiksi", kuten
porvarillinen lehdistö ' sanoi.
Tämä osottaa, että sosial.irefor-mismi
on kiinteänä osana jolkisis--
ta porvarispuolueista, - j a toteaa
Kommunistisen Kansainvälisen te­kemät
• poliittiset • arviolaskelmat-paikkansa
pitäviksi. Vaalien • aika-'
nä pitivät spsiäjUref pKmistit yllä
määrätynlakia fascistisia' iflanetel^
miä. Winnipegissä esim. uhkasi
työväenpuolueen ehdokas <^eapf
maasta karkotuksella radikaOliäia
työläisiä ja kutsui poliisin -4ieijtä
ulos heittämään kokouspaikasta.
Vaikka sosialireformisteille ap-nettu
äänimäärä ci osptakaan; hoi­dan
asemahsa yahvistumista, niin-liberaalisen
ja typväen' puplueeni
yhtenäisyys osottaa sosi,a;lir^orBiiS-*
tien tulleen kiinteäksi osakäi ka­pitalismin
valMokoneistosta. ^^ässä
Suhteessa tulee meidän 'puolueem­me,
Kommunistisen Puolueen/ -te­hostaa
ja - voimistuttaa taisteiuaan
reformistien paljastamiseksi työ­läisjoukkojen
edessä. • : "
Kommunistisen Pu^olu^een
'^•^••''^aKtÄistelu'^'-'''^-*
'uksellisen •toiminnan puolesta. Mis­sä
hyvään ilmenee toivottomuutta,
pessimistiBjyttä, ja häviön koros­taakista,
' d^eaiismfa, ^^uolueemme
saaman ääriimääräii takia, tulee
ne mui:skata ja osottaa, että nii-djep
ajä^*ilta puuttuu luptt^usta
Jpukkpihin.' Komniunistisille eh-dokiaille
annettu äänimäärä olisi
lolldfc-suurempir jos meidän Piio-
^luieeinme" oHsi toiininut 'paremmin
Vaikkapa vaaleja. yioidaan -pitääkin
jonkinlaisena' ilftapuntarina''3PUP-'
lueemme väikutusyaltaj^ nähden
Oliin juuri tällä aikakaudella oli
ituo ilmapuntari perin epätäydelli­nen.
LTikuisat seikat ehkäisivät
iPuoIueen - saamasta 'kaikki sille
(Kuuliivat ääU^ti' - Kaikkein tär­keimpänä
oli tietysti''sej ettei vbi-asettaa
ehdokkaita munta; kuin
ja^i harvoissa yaalipifreissä, koska
<pli varain puute vaplisijptnsten
hankkimisen ja itsensä Vaalitaiste­lun
- aiheuttamain menojen takia.
^Toiseksi;- tuhannet niistä työläisis-
Jiä> jotka kulkevat paikasta toiseen
xi^ptä etsimässä^ menettävät tämän ^
litkiä" äärtJöikö^tehsa^^
•si, äänestyspajkkoje^ sulkeminen
k^llo kuusi illäiia teki niahdottjo-maksi
lulaiisten työläisten äänestjä-
^mi8en> vaikka'' jokaiseUa- työläisellä
-pitäisi olla "^öikeus?^ kahden tunnin
pplssaolöbn ryöstä - äänestämiis^tä
Varten:'' Puoliieemme äänipiää^ä
North Winnipegin;" vaäKpiirisfeä
^2200 ääntä),-Nrnrth Centre Win-nipögin
vaäiipiirlsää (500 ä ä n t ä ) •
fsekäriiPuoItije^^ äänimäärää; To­rontossa
j a Montrealissa; voidaan
p i t ä ä ; e r i t t ä i n hyvänä;' North Gent-'
re''Winiiit>iegin .yaalipiirissä" sai eh-i^
pkkäammb 500-' tybläfaäänt^ suo-il^
äsa^ • •• ti^telussa Wopdsworthia;
johtavaa' sösidJidPmokl^a^^^^^^^ "V^s-
,taan; NpxlJi; '^lAJ^i^egiM^^ 2200
sääntyy harppa-askelin. Itse por- tömäin järjestöjen yhtenä tärkeä-vatistonkin
täytyy myöntää, että
Canadassa on 275,000 työtöntä työ­läistä,
vastaten tämä' huimaavan
nä tehtävänä tulevana talvena.
Yhteiskun'nallinen reformiliike
Näissä vaaleissa kohotti Puolu­eemme
oikean tunnuksen: "MURS­K
A T K A A K A P I T A L I S T I EN
HYÖKKÄYKSET T Y Ö L Ä I SI
VASTA A N " . Tähän- tunriukieen
yhdistettiin m ä ä r ä t ^ l a i n e n agität-sibni
taistplevain teplUsuusliititpjien
rakentamiseksi, työttömäin jäjpjps-tämiseksi,
työnteon kiihdytyksen ja
palkkain alennuksen Vastustäittisek-si,
•Neuvostpliiton- • puolu^afinseksi,
imperialistisen' sodan va^usjtaini-seksi
sekä Kiinan ja J ^ t i a n vallaii-ku.
mousten turvaamiseksi. Tubah-':
sia agitatsioriilehtisiä'ja lentoleh­tisiä
julkaistiin j a jaettiin, satoja(
kokouksia pidettiin • j a käytiin kaik­kein
onnistunein vaalitaistelu mitä,
Pöolueemine historia t'uhtee; Puo-i'
.työläistä äänesti H.eapsia yastäan
J a -Toxonto^ säi piip lueemme
^riemihän' ääniä kuin saniassa väa-"
Jipiirlbä ' ollut" - ''työväen". • ehdokas.
•Tärkeyteenpä ja merkitykseensä
jnälidbri huomaa dli toveri N a
ivlfis^ä^ säamtt^'"ää^^^ jibhjojs-
.Manitjob^an ''jpä^lhlitä '^'^farmareitta
ITJBI ä ä n t ä J^iuölubeMte piltistä, ; m i^
sä- iuöli^öjag^ ei • Ple itiil-lojnkflan
ennen tebty, osottaa köy­häin
farmarien iraäikalifioi^umista
kuin myös sitä, että Puolueen tulee
h(?ti kiinjnittää huomiotaan työhjön
''larmaripn':-kfeskuttdfissa. -Sieliä on
tilan/le^' äärimäisen' lupaava taiste­luita
vartan,.'
Ylipäänsä Puolu,6 osptti, että ai­noana
työyäeptlupkan puolueena
BG' saa tuhabsijen luokkatietoistjen
työläisten ^ * kannatuksen' suoransa
haistelussa jopa-»; riippumattoman'
't^iiväeijpupluee^ • parlämbnttiedUs-on,
vnme vaalien eräänä tulokse- I lueemme ehdokkaille aniiettu ääni-
,sa. saa,tiip sdk^n yliteirten
tosin hyvin räjötetussä määrässä,
ja-' Canadan kymmenessä yaalipii­rissä'
käytiin suojaa vallan.kujnouk-
BfeHista-;'i;äi8teluai ''T- '
Samalla kertaa kun vaalitaistelu
osotti Puolueemme lujuutta, osotti
se myös räikeästi meidän heikko­uksiamme.
Nämä heikkoudet 'ei­vät
- olleet ^erikoisia vaaliheikkouk-siä,
viian ovat l i e abia- havaitta­vissa.
Niitä on käsiteltävä j a har-
J?.*'.®.^?^* itsearyostelua.
' 1;' • Nyt 'väaben jälkeen'' on' en-
^ ä ä n 'selvempää, ettäi meidän
puolueryntäyksiämme ei johdeta
siten kuin kommunistisia ryntäyk­siä
pitäisi johtaa. Niinpä vaaleja­kin
johdettiin vanhaan parlamen­taariseen
tapaan, pidettiin katu
kokouksia ja talosta taloon jaettiin
painettuja vaalilehtisiä. Myönnäm
me että tämmöiset toimenpiteet
ovat tarpeellisia, mutta jos vaali­taistelu^
irajdttuu niihin, ei se ole
kommunistista vaalitaistelua. Teh-
Idasagitateipnia, työpaikkalehtien
julkaisemista, kokouksien pitoa teh­taiden
porteilla — sanalla sanoen
tehdasta ei pidetty vaalitaistelun
perustana — ei suoritettu muuta
kuin 'umpimähkään. Meidän vaali-phjelmantme
oli oleellisesti oso-tettu,
mikäli sen linja on kysymyk-jsessä,
teollisuUÄtyöläisille ja työt-itömille
työläisjoukoille. Kun vaa-litaistelumnae
ei pitänyt perusta-
.naan tehtaita, niin se ei vastah-inut
•vafaliohjelmaamme. Ohjel­mamme
linjan ja ohjelmamme käy-t?
5nnpssä toteuttamisen välillä oli
melkoinen ero. Tämä Puolueem­me
huomattavin heikkous oli eri­tyisen
huomattava vaalien aikana.
Työttömiin työläisiin ei kiinnitetty
riittävää huomiota. Suuriakaan
yrityksiä ei tehty työttömäin työ-
TäiötPn • käyttämiseksi vaaliagitat-äionin
perustana mielenosotusten
j a paraatien kautta.
2- Muutamissa tapauksissa jä­tettiin
toteuttamatta annetut oh­jeet,
j o i s s a ' m ä ä r ä t t i i n vaalitaiste­lun
pohjaksi työläisten rivimiesten
yhteisen rintaman konferenssit
fWinnipeg), toisissa tapauksissa
taasen näiden ohjeiden toteuttami­nen
jäi pelkäksi muotoseikaksi.
Työläisten joukkojärjestöjä sekä
, vallankUmpuksellisia teollisuusliit­toja
- ei' mobilisoitu aktiiviseen
työhön. Näihin joukkojärjestoihin
tosin tehtiin vierailulta, pidettiin
ftfuheita, saatiin ne muodollisesti
fcännättamaah vaalitaistelua ja s:i-hä
kaikki. • Matta" todellinen agi-tatsipnj
näitten järjestöjen sisällä
j a hiistä nriuodostettavain komite-ain
kokoonpano vaaliagitatsionin
johtamiseksi lyötiin laimin. Tästä
On etupäässä' syytettävä joukko-järjestöissä
- toimivia puoluef rak-tioitä
ja my;ös piirien agitatsioni-j
a prppagahdakomiteoita. Puolu­eessamme
olevan federalismin mur­taminen
ja federalismissa ilmene-
•vifen kaikkien sosalidemokraattis-tfen
taudin jätteiden hävittäminen
säättaä • tapahtua vain sitä työ­metodia
käyttäen, jonka vaalitais-
.tölii 'osotti yälttäniättömäksi.
3. Koko vaalitaistelun ajan oli
ihuomattavissa suuri määrä organi-i
^ t o r i s t ä ' välinpitäniättörayyttä ja
höllyyttä. Puuttui seikkaperäisiä
järjestöllisiä suunnitelmia, mistä
oli seurauksena sekaannus ja huo­no
työ. Koneistomme tiivistämi­seen-
on kä^ytävä vakavasti käsiksi,
'jltsekunkin^-komitean on, ei vain
suunniteltava työnsä, vaan myös
sen suoirttaminen; on annettava
vastuun alaisuos
^^"'^ työa suor
jestöllinen väliapii
J-^-t^nä esteenä P n o_
- l e k,hitty„,i,--r
Joukkopuolueekä^,.
voida toteuttaa
jtaoirsiustuatiyjffefl;^'^ai snntfimn
-aluaisteJusta, jäi
•f Totu että useita
värvättiin pidettyjen S-
-•'tetyn kirjallisuuden.;,
mutta useimmissa tapai
vättiin uudet jäsenet „
»A puolueen aktuvisand-taniain
aktiivistea tot
tuloksena, eikä PUoi
KoJEN SUUNJJITELMA
SEN TYÖN mOKSEU^
seikka, että satoja f '
3ia saatiin vastaan
silta, jotka knuih-at f
mamme, osottaa mitä
tehdä suunnitelmanmiu,
lä jiiscnten värväämiseJm''
Hecmme. Voimme sanoa,
lueemme laahustaa työläii^
sä välinpitämättömyytesi;
joka muutamissa tapankai
nee suorana tehtäväin
sen kieltämisenä.
5- Ryntäystä Workenn-^'
numerojen myj-nnin
minkä piti olla erotti
osana jäsenryntäyksesti,
tettu. Pidettiin pnheitj-'
tiin painotuotteita, joiiai
nittu halaistua sanaa'Wr
Kuitenkin olisi jokaisessi
ja jokaisessa lentoleht&
nyt korostaa paolueleb'
misen ja lukemisen Va^
myyttä. Sama koskee
kirjasten myyntiä. Se i
resti niyjTiti^n, järjit
ohjeiden antamisesta jäi
suorittamiseksi; '
Jäsenten keskuudessa i
tavissa hitautta niitten
suorittamiseen, jota
heiltä vaati. Muutamat'
vät toimineet edes
vaikka piiritoimistot oi
telleet työn heitä v!
hyvin. Nykyisenä ajaii"
ka vaatii jokaiselta
tistu enemmän, on ma
samaa kuin toiminnjrfi^
niinen ja Puolueen
ja on se kaikkein vakav;
sämme olevista vaaroai''
suudessa tulee puolufr
niistä alimpiin saakka,
valvoa kaikkien jäsentä^
taa, ja huolehtia, että ^.
määrätyn suunnitelmar'
Me emme voi sietää
Puolueen on tehtän'_
moisten toverien Voi"
tiivisen työn tekijöM,;
he siitä kieltäytp^ät
päästävä eroon. TämäOB..
todi nykyisenä kärjisty
jaksona.
Nämä ovat suu
mattavimmat punttee'1,
ten ohella voitaisiin
monista muista,
edistämiseksi tulee
tuniän kirjeen ja or^,
ten konkreettbten ^
perusteella ryht^^ -
vaalitaistelun opetuksia^
tarpeellisiin toimenpit-kouksien
korjaarois^
nin ylläpitämiseksi ja Canadan im­perialististen
suunnitelmain edis­tämiseksi
ovat maata kontrolloivat
harvalukuiset finanssiporhot pako­tettuja
ryhtymään toimenpiteisiin,
jotka antavat vauhtia yhdistetyn
tulos pitkästä neuvottelusta pank­kien
kanssa •— tietää sitä, että tu­hannet
farmarit tulevat menettä­mään
kaiken uskonsa vehnären-käan
Ichoisuuleen. Tämä toimen­pide
paljasti "osuustoiminnalliset
Vallankumouksellinen yhtenäisyys työläisten
jat^enfarnit^
CANAP4N KOMMUNISTISEN PUOtUEEN POLIITTISEN KO-
' MITJEÄN iJvsuNjro: NYKYISESTÄ MAATALOVSPVLASTA
1. Canadan nykyisen talouspu­lan
yhtenä tuhnusmerkilliseriä
pfiiiteienä • on yhä - laajemmaksi
kfehftlyyä maätalouspula.' Teolli-suu^
piilain murskaavain vaikutus-ten
lakia eivät vain kaupunkien
työläiset * joudu epätoivoiseen ase­maan,
vaan kapitalistisen maan-vifjelyksen
takia joutuvat myös
t a j ^U maan farmarit puutteeseen.
l^prilisuuspulaa j a maatalouspulaa
ei-''Toidä' ei"ottaa toisistaan; niistä
kumpikin on yhteydessä toinen
tö^j^sa. kanssa j a ne keskinäisesti
kallistavat sitä talouspulaa, joka
vallhsee t3anadassa j ä koko kSpilk-listisessa
maailmassa.
töön ottamiselle, joilla menetelmil­lään
alentavat tuotantokustannuk­sia.
Tämän maan finänssilehdet
vaativat julkisesti "viidenkymme­nen
sentin vehnää". Yliopistojen
"asiantuntijat" selittävät julkeasti.,
että farniiseutujen väkiluvun täy­tyy
vähentyä ja suurviljelystä on
ryhdyttävä toteuttamaan; ^ I t ä ai­noastaan
kymmenen prosenttia ny­kyisistä
farmareista tullaan tarvit­semaan.
3. \'ehnärengas on jo täydel-
2. Nopeasti tapahtuva maan-^ jp^^ paljastanut todellisen ' luon-viljelyksen
mekanisoituminen kär^ teensä'IukiOsiilel^;men farmareil-jistaa.
farmituotteiden, eril^oisesti ,p Sen sijaan, että vehnärengas
leikkuu- ja puimakoneet käytän- myynti"-harhat, joilla pMitiikot jä
kaikenlaiset poppamiehet ovat niia
kauan maalaisraatajia narranneet.
kennettu "farmarien etujen yhte-a
ä i s ^ d e n " hiekkaperustalle, tiije'
vat.yhä enenunätfjä enemmän ka-p^
alistisen taantumuksen" • yälj^ai>-
paieiksi, pettämällä köyhäin far­marien
asian j a kylvämällä reför-mismin
ja luokkarauhan härhakä-sitteilä.
5. Vaiiankumouksellisten työ-
4. Maätalouspula tietää suu^vil- läjslen tehtävänä on yhtenäisyyden
tpttaya. madaisr^ keskuu : Viljan lajittelu farmarien kä- M y ^ P ^ ^ f l ? ^
näyttää hyvin lui
vehnän, ylituotantoa. Hinnat las­kevat
köyhäin farmarien tuotan-tohiiilain
alapuolelle. Kansiiinvä-linen
agraaripula, jota pahentaa
imperialististen valtain keskeiset
ristiriitaisuudet, pakottaa Canadan-kin
laskemaan agraarituotteittensa
hintoja, pystyäkseen kilpailemaan
maailmanmarkkinoilla. Tämän
maan finanssiporhot. joilla on yh­tä
luja ole maatalouden kuin teol­lisuuden
ylitse, ajavat harkitusti
maänviljclysluoltciden tuotantohin-taiii
alentamista. Canadan vien-turvaisi
Canadan farmareita fi-nanssipaäomaä
vastaan," on se mi­tä
kurjin Canadan pankkiirien vä­likappale.
Sen avulla Canadan
pankkiirit varmasti kontrolloivat
viljan myyntiä. Sen presidentti,
MacPhail. julkisesti kehottaa far­mareiden
"alentamaan luolantokus'
tannuksiaan", esiintyen täten fi-nanssipääoman
propagandistina
farmarien keskuudessa. Vehnären-kaan
äskeinen toimenpide asettaes­saan
60 senttiä ensimäiseksi mak-
I suksi vehnäbushelilta — mikä oli
jelykseö käytäntöön ottamista, tu­hansien
köyhäin farmarien puille
paljaille joutumista nälkiintyoiisen
kautta ja kodittomiksi kuljeksi-joiksi
muuntamista. Aivan päin­vastoin
suunta on käynnissä Neu-voslollitossa,
jossa talonpoikaislo
vapautuu suurviljelyksen avulla
kulakkien (rikkaitten, farmarien)
ikeen alta ja yhteisen, kollektiivi­sen
tuotannon kautta pääsevät va­paasti
nauttimaan työnsä tuloksis|
ta. Canadiin maätalouspula osot­taa
selvästi tuhansille farmareille
ja työläisille sen kommunistisen
teorian paikkansapitävyyden, että
maaseutuväestö ei ole "yhtenäi­nen",
vaan on jakautuneena tais­televiin
ryhmiin. Tuotahlomelo-dien
riickanisoiniinen tulee syven--
tämään rikkaitten ja köyhäin far­marien
välisiä luokkaeroavatsuuk-sia,
ensinmainitut ollen liitossa,
finanssipääoman kanssa ja viime­mainitut
Taasen ovat teolfisunstyö;'
laisten liiönnollisia liittolaisia.
Farmarien järjestöt, jotka on ra-'
aikaan saaminen
rieu kanssa farmarien tulevissa
taisteluissa f inarissij^ääöman eli­miä
vastaan, johtaakseen taistelua'
;farmarien mailtaan • häätöj ä vaa­taan'.
Tähän saakka oii ollut var-,
sin yleistä se väärä" syndikäliätinen
Icäsite, että yhtenäisyys ' työläisfeti
j a farmarien kesken on mahdoton-''
la.' "Vallankumousliikkeen'hfetoriä
rön ' ospftäriiit '"möisbn "käsityl^en
.vääräksi; ja että: ainoastaan työ­läisten
ja farmarien yhlfenäiseb'
taistelun perusteella riistäjiä Vas-i
ä ä h on sosialisnriin räjkentanjinen,
inahdollista. KpmmunLStihea Puo-siuil
• ^. Komnj^unislin^ Puolue ke-,
hottaa Jkaijdciä''niit^^ farma­reita,
jotka pVat tieljoisia asemas-t^^
rt, liittyjään riyeib^n^^^^ Ko)ni-m'imistitifen
' Puolue" ilti^ää esittää
•Jkeinot, joilla on-majhd,<yllista laa--;
jeritaä Puoliieen vaikutiisvältaa Ga-a
ymenaisyyden köyhäin fariiiärien keskuu-koyhain
farma- '^^b-j^l laS^sä^kiM^lähndssaltiri
ja asettaa vaatimukset, jotka vas­taavat
itsekuäsäkin- piirissä vallit­sevaa'
tilä!inettä. On ^ rakehn^täva
vÖimakkäitäköyhäib^ifai-mäil^Ä^
semnjisCojäri^stöjä. r^urfett teh^ä-
Täiiä' •' ori '" hävittää oikieä-öppisten
f äimänjäjyes^ taähtiimiufeelli-:-
neid yaikul^ii^^ Niitten perus-lana
talee:.pjla 'tpimin^jan r^kpmiteat
liäätojä j a yj^^arisä kapita^stisen
.fsurmäuksen semraukäia vastaan.
7." Paavaatimulcsel,; joiUeii pe-
Toiminnan komiteain muodos-itäminen
köyhistä farmareista!
8^ Köyhäin farmarien taistele­vaa
äänenkannattajaa. The Furroiv-lehteäj'jota
julkaisee farmarien va-jlisfiisUittÖ;
on tiiettaya. Omalla
^kohinaltaan lupaa Kommunistinen
Puolue "lukea mainittua lehteä se-
;kä/ kehottaa jäsenensä jä sympati-ieetäiyäfi^
amitämään kannatuk-si^
hsa lehclelle ja kehittämään sc
joilkkolehdeksi.
" • Canadan' Kommunistisen Puo­leen
Poliittinen Komitea.
loronfoii kmdimusia
Kommunistinen nuorisoliitto oi:
Omabuuden riistäminen köyhyv-den
takia feellettavär-^''^ '
IB^ääiöjen 'tplmerapane ko-lue
ajaa tätä marxilaista teoriaa. ^^"^ ^^^^P^^ ^'äy-
Se kannattaa ja edistää työläisten
ja köyhäin farnjariejn keskeistä
yhtenäisyyttä, pitäen velyallisuiite
nääri keinojen löytämisöi seti to-teUrtaum
IVTehyeiöyjfcleS^ on
m^ldäii Puolueemme äritänut" liian'
vähä huomiota riislfeltyjen- farma-reitlen
probleemeille ja ollut *här-hässaV
J^jot du korjattava ja ifiit^,
fe/a työskentely on valtavasti a!ö^
. Verönmalksun jä xyöstömy>'i^tie7t
l>pikotti! VJ.
;'^a\]^}i^?n luottoa ilmap kor-u-
seura Yrityteeri tytöt'jä pojat ot­tivat
osaa runsaslukuisena. Vaikka
JeiVsän ei öUuttaiän - minkäänlaiseen
..valmisteluun' olivat he reippaita o-
SÄlllätumaäri näihin juhliin, näyttä-en.
että-voimistelijat on tinkimättä
kiinteä "^osä'" vallankumouksellisesta
iyöväe;^liikkeestä. Voimisteluseuran
jjohtäjffle-lailkeaa parhaimmat kii-tc&
set. sillä heisyi riippuu, että vo:-
jcisteluseura pysyy puhtaalla - luok-lEäpohjän^
Meidän naisten voimiste­lun
johtaja, '-tbve^ritar Heino, on jo
l^uojmessa tunnettu yoiniistelijain pii-feissä;.
hänea ;i^pnsä on kantanut
h t d ^ l ^ - ^ » ^ Toronton naisvpimis.
teWatac^kesflMUdessa; T^^^^ hänellä"
edelleenkin ^isamaa innostusta. —
— i T v a n l i a t ^ '
voimisteluun. Ea^J: .
m\n kyllä hyvä tule*. _
Työnpäivänä oli
juhla Toronton suo-leirillä,
Tarmolassa,-.
päivä nuo^oyfflMtt?!
mär, yhteydessä Ob
rainalaisten ja juo
ten V.- Ja u^seur^^^,
sattuneesta syystä « J ^
Mutta sen sijaa»
na Neuvosto-Karja^^-'
sätvöläisten Joii'^'™*-
saa kilpailuun^^r
että oli sima ylei«»f^^
citystä 1^""^^^^,
poikain ja ^"^r^y,.
metrin i^o^ .fj
nittävä. Enan^S-mutta
sitt^^-^^^.f^
trömin Vili. nun s?
kuin Paavo Nurmi
Mutta edelleineaogr •
lä hän menioluT»^
ten tuli viimeinenj»'.
n poika otti
jättäen Klemolf? f^'^
mutta ennen- roaarap
taas painui tmna^,.
ennen n i ä ä r a p ^
koi.0 juoksu M»
vo:nut sanoa ^f..
Seuraavassa on
luista.
Kolmiottelu mi^l^
jaaksu._keM^
Pitkämäki
4) E. Johnson lw F??