Vapaus, July 30, 1921

              !ij»t ojenterr^sta auttavaa katt«in Ve-tsa, nii«ä B c a kasitj* pr^jfma «n.^To;£c-n Internatior.alen sstteeihntn tjroajn tnnnnslasjejtttn <fj-37ÄSjaisa ^ "»»«HJI
'näj&j!e Ja tpsijemiitiä toivövat sopi- tlsiätä. • j&htajs Kzv'>.i'iiy on pääkohdiiHa yh' K a a n e r ä S E ä . Tätä feJv&t käsitä to> s
EnEjroinäinen kohta eisältää kansai tynjt tähän Springin^Bauenn eeittä-jeen Ja Kahden Ja puolen jnternatio- s
- Isusntal
H.
Vastaava _
VAPAUS
(Liberty)
^ The only organ of Finnish Wor1i- i jjf:
m in Canada. PaUhhe^ in Sud-boiy,
Ont, €veiy Xoesday, Tborsday
und Saturday.
, „, , ,„ ..räämisoikeutta koikevajta tunnuslaurta «en tajuaa jokainen, ken vain vai-1s
tena tansalhsuu^^jyFynjyH tavallueBtJ,,,,^.^ by^-äkneen käjf.äer, imperia.jVakseen tutustua mainitun |2
HcJIisen
mäisiä olvomasga neuvo3to.faallituk.!j-.g^^ eerb{aJai«et
sen syrjään suistamisesta. • Tähän
ulvontaan yhtyvät kaikkien fnaitten
til^iBet, tshekit, puolalaiset, euoma»
armeenialaif^t,
!Juutilaiset Ja muutamat muut Euroo
. iacb. Minimum cbarge for em/ieL .^^^^^ pan kansallisuudet mux>dostivat cen
iBBeition 75^ Dificount on etandmg „ ^ ^ , , LI • .
Svertisment. Tbe Vapau» is the ma taantumuksen huuhkaimet ovat
1»est'adverti£ing medium among tbe | kylliksi *katalia' asettakseen kuivun-
Rnnifib People In Canada. den aiheuttaman nälänhädän netivos-kontolle.
Ilmotusbinta 50e • paletatoamalta.
— Alin hinta kcrtailmotuk8esta'75c.
—Euolemanilmotukeet $2.00 (muu-'
tovänyista 50e kultakin lisäks]).
Eihlans- ja aviol. Umot alin hinta
12.00, nimenmuutosilm. (muuten
Kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — AvioeroUni. $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntyroä-ilm*
92.00 kerta, -r- Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotok-sista,
joisia ei ole sopimusta, tule<>
rahan seurata mukana.
' ' : . "'
TILAUSHINNAT:
, Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vfc $2.25, kolme kk. $1.50 Ja yksi
hk. 75c.
Ybdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $(.60, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.76.
Tilaaksia. joita ei seuraa raha, ei
.tnlla lähettämään; paitsi asiamiesten
joilla on takaukset
Vopauden konttori ja toimitus on
Uberty Building, Lome St,- Puhe-
Iin 1088.
Postiosote: Box 69, Sudbary, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonalliselta nimellä.
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
' Registered at the Post Office De­partment,
Ottawa, 08 second, cisss
matter. , , ,
Ymäjm nälänhätä ja
kapitatisihi
•Kapitalististen, hy^enain eläimelli-
' nen rikollisuus astuu uuden kerran
esiin entistä ^eittelemättömäm, muo­dossa
uutisten juuri. levitessä suun­nattomasta
nalänhätäVitsauksesta,
mikä on ankaran kuivuuden takia
kohdannut kaufaeitten kärsimysten
lävitse sankarillisesti- ponnistellutta
suurta «idän kansaa^. Mailmonkuti-lun
kirjailijan Maksim-Gorkin vedo-tessa
Anatole Frdncen, Blasco Ibane
zin ja' muitten kirjailijntoverienea se
kä muitten suurten humanistien kaut
ta mailman kansojen apuun tässä Jät
tiläismaisessä Venäjän, kansaa' koh*
' danne^Esa iskussa, syöksyy kapitalis
tisen yhteiskunnan eläimellinen raa
kuus mitä katalimman ja Julkeimman
parjaustulvansa kautta esiin. Bikol-lista
kapita[li8tista järjestelmää puo­lustavat
raatelevat pedot, jotka ei-vätkycnneet
mitä moninaisempien
vebkeilyjeneä ja hydkkäystensä avul
la kukistamaan tyoläls-Venäjää, av^^a
vat lokaviemärlrisä selköselälleen,
vnoaattaakseen siten mailman kan--
tohallituksen kontolle. Ja vaativat
että csivistynyt» mailma antaisi «ve­näläisten
raakalaisten» kuolla näl­kään
ja sen aiheuttamiin tauteihin.
Mutta vaikkakin Venäjän kansa
on saanut ponnistella sitten suurso­dan
alkamisen jälkeen, noin 7 vuoden
ajan, mitä ankarampien, aivan mit­taamattomien
vaikeuksien lävitse,
niin me saamme h^mmästykseksem-me
nähdä, että se kykenee läpäise
mään jättiläismäisen, luonnon aiheu
taman, vitsauksenkin lyöneistä, jos­kaan
ei suinkaan ilman suunnattomia
kärsimyksiä, mutta kuitenkin neu
vostoballituksen lujan järjestokyvyn
ja suuren fhmisyystunnon aiheutta­man
hyvän halun kannustamien e-nefkisten
ponnistusten kautta tul­laan
Venäjän kansan auttamiseksi te
kemään kaikki mitä suinkin koyhälis
tdhallitus voi tehdä, Ja se voi, sekä
tahtoo tehdä kansalaistensa kärsimyk
sien lieventämiseksi monin verroin
enempi kuin yksikään porvarillinen
hallitus on milloinkaan tehnyt.
Ja huolimatta Neuvosto-Venäjän
ja yleensä proletariaatin vihollisten
ulvonnasta, parjauksesta ja koston-huudosta,
mailman luokkatietoinen
proletariaatti ja sen kanssa yhteis­toimintaan
liittyvät kaikki todelliset
ihmisystäväj tulevat epäilemättä te­kemään
— se ollen heidän suuri vei
vollisuutensa Venäjän sankarillista
köyhälistöä kohtaan — kaikkensa, a
vustaakseen suurta> Venäjän kansaa
sitä iSohdanneessa suunnattomassa
kärsimyksessä. Samalla kun kapita­listinen
taantumus^petomaisuus rää-vittpmällä
kostonhimollaan ja eläi­mellisyydellään
tässäkin asiassa pal­jastaa
itsensä entistä suuremmille
kansajoukoyie ja kulettaa syvät rivit
kaikissa maissa y!liä lujemmin neuvos
tpaatteen ja mailmanvallankumouk-sellisen
köyhälistön taistelun kannat-taj[
jksi. • I
Kansallisuuskysymyk­sestä
Kommunistinen asettelu kansalli­suuskysymyksessä
poikkeaa olennai­sesti
Toisen sekä Kahden ja puolen
Intemationalen johtajain ottamasta
kannasta samoinkuin kaikista muista­kin
«sosialisteista», «sosialidemokraa­teista
», menshevikeistä, es-erreistä
y. ra.
, Erittäin tärkeää on korostaa seu­raavaa
neljää enimmän luonteeno-maista
ja tunnusmerkillistä paä'koh-rajoitettujen
oikeuksien kansallisuuk
Sten piirin, joiden kohtaloihin toinen
Internationale kiinnitti huomionsa.
Kymmenet ja sadatmiljoon. Aasian
Ja Afrikan kansat, jotka kär­sivät
kansallisuussortoa mitä rai-keimmässä
muodssa, Jäivät, ta­vallisesti
^«sosialistien»*näköpiirin ui
kopuolelle. Valkoisia ja mustia «sivis
tymättömiä», neekereitä ja. «sivisty
neitä» englantilaisia, «takapajulle»
jääneitä hinduja ja «valistuneita»
puolalaisia ei mitenkään' rohjettu ^
settaa samalle taululle.' Vaitiollen o-taksUttlin,
joi tuleekin taistella Eu­roopan
vajaoikeudelllsten kansalli­suuksien
vapautuksen puolesta, niin
ei ainakaan kuulu «kunnon sosialisti!
U» vakavasti puhua siirtomaiden.va­pautuksesta,
jotka ovat «välttämättö
miä» «sivistyksen» «säilyttämiksi».
Nämä sosialisteista käyvät ellei edes
olettaneetkaan että kansallisuussor-ron
hävittäminen on järjettöm. Aa­sian
ja Afrikan kansakunnat vapau
teta imperialismin sorrosta, ^lllä eh
ainmainittu on elimellisessä yhteydes
sä jälkimäisen kanssa.; Kommunistit
ensimmäisinä kytkivät Jkansallisuus-kysymykfen
siirtomaakyaymyksen yh
teyteen', laskivat sille tietopuolisen
perustan ja perustivat valläfikumouk
sellisen käytäntönsä'sinne. Sen kaut
ta jmuri hajoitttiin'muuri valkoi§ten
ja mustain väliltä, Imperialismin <sl-vfstyrieitte^
ja «sivistymättömien»
välimailta; Tämä seikka.huomautta­vassa
määrin helpotti takapajulle Jää
neiden siirtomaitterijaistelua" rinnan
eturivin maiden proletariaatin kans­sa
'yhteistä vihollista, imperialismia,
vastaan. •
• Toinen kohta sisältää vetelöityneen
unnuslauseen kansojen itsemäärää­misoikeudesta
vaihtumisen selvään
vallankumoukselliseen tunnuslauscer
seen kansakuntien ja siirtomaitten o|
keudesta valtiolliseen ' eristäytymK
seen, oikeuteen muodostaa itsenäisiä
valtioita. Puhuessaan itsemääräämis
olkeudestaj eivät Toisen - Intematio­nalen
Johtajat tavallisesti hiiskahta-neet
valtiolliseen eristäytymiseen: It
semääräämisolkeus tulkittiin parhalm
massa tapauksessa vain- oikeudeksi»
saada yleensä vain autonomia. «Eri­koistuntijat
» kansallisuuskysymyksen
alalla, Sprinier Ja Bauer menivät
niinkin pitkälle, että muuttivat itse-määräämlsoikeuskäsitteen
• Europan
sorretuille kansoille vain kulttuuriau
onomlaksi, t.s. oikeudeksi vain omiin
sivistyslaitoksiin Jättämällä koko po-ilttinen
jä taloudellinen valta hallit­sevan
kansallisuuden käsiin.T.s. täy
siä oikeuksia vailla olevan kansakun-aln
oikeus itsemääräämiseen oli vää
risteltyhallitseyan kansallisuuden e-uolkeudeksi
pitää poliittinen ; valta
(äsissään samalla kuin ei ollut puhet-akaan
valtiollisesta eristäytymisestä.
sota käytiin itsemääräämisoikeuden den akana aadslai^sa ja afrikalai-lipnn
alla. Siten löyhistynyttä tun- sissa siirtomaissa.
tr.
LENININ PUHE KUL JETUSTYÖLÄISTEN/
• KONGRESSISSA
Maaliskuun lopulla pidettiin. Mos- tä. «Tää on viimeinen täls^^o», lan-kovassa
yhdistyneen rautatieläis- ja
merimiesliiton ensimäinen kongressi.^
KoAgressi Edusti noin 1,500,000 lii­ton
jäsentä. Siellä oli läsnä edusta-
. jia kaikilta rautatielinjoilta ja vesi­reiteiltä,
yhteensä 1,032. Osanptta-jat
kaikki työläisiä. Rautatieläisillä
oli 818 edustajaa joista 579 kommu­nistia,
258 puoueetbnta, S muita;
«vesikuljetustyöläisillä» edustaja 234
joista 187 kommunistlai 24 puoluee-
, tonta ja 3 muita.
Kongressin lausuman toivomuksen
mukaan piti Lenin kongressissa^yleis-poliittis-
sisaltoisen puheen, jonka tos
£S osaksi lyhennettynä julkaisemme:
«Ennenkuin siinyn ;^puhuinaB~n ai­neesta,
joka välittömästi koskee kon­gressimme
tehtäviä ja jota koko nen-vostovalta
odottaa kongressiltammci
tahtoisin alkaa eilmäämollä taakse­päin.
Huomasbi äsken kulkiessani
salin poikki ilmoituslehtiscn, johon
oli kirjoitettu: «TySläisten ja talon­poikia
valta «i kolaan lopu». Kuin
luin tuon merkillisen tiedoksiannon,
ajattelin: «Ksjf .tcossaban, mollä.on
alkeelliset ja perustuvat kysymykset,
joista keskuudessamme vallitsee \ää-rinkasitystä
ja väärinymmärrystä».It
: se asiassa, ellei työväen ja talonpoi­kain
valta koskaan lonpuisi, merkit-
T sisi se my5s_sitäj,.että sosialismi cl
:^ milloinkaan toteudu, sillä sosialismi
sisältää,luokkleii häviämisen.
' Ja kun sitten aJattelLn, että kolnic
• vuotta kestäneen nemvjs^vallan jäl­keen
vielä_ saa nähdä — joskin har­vemmin
nyt kuin ennen — tuollaisi*»
. plakaatteja,» aliija.; myös tuumia» mi
lamme kaikki. Se on erjls kaikkein e-nlten
levinneistä tunnuksista, joita
kaikin tavoin toistamme. SSuttn pel­kään,
että jos kysyislmmö useimmil­ta
kommunisteilta ketä vastaan he
nyt käyvät ~ ei viimeistä — se olisi
liian paljon sanottu —• taistelua,
vaan viimeisiä ratkaisevia taistelulta
pelkään, että vain harvat antaisi­vat
oikean vastauksen. Ja minusta
tuntuu, että tänä kevännä niiden po­liittisten
tapahtumain yhteydessä, jot
ka kiinnittävät kaikkien työläisten
huomion, on meidän vielä kerran tut­kittava,
tahi ainakin koetettava tutkia
kysymystä: Ketä vastaan me juuri
nyt Mjrmme,erfistöjril^^
sevistä taistelttist^me?
PäSstfiksemme selvyyteen .tSstS ky
symyksestäf on meidän* ennen kaik­kea
niin perusteellisesti ja G«hästi
kuin mahdollista vielä kerran katsas­teltava.
i^ikki toisiaan vastassa ole­vat
voimat, joiden taistelu ratkaisee
neuvostovallan kohtalon; toisin
,$anoen, tarkkailtava proletaarisen
Vallankumouksen kulkua ja kehitys­tä
sekä kapitalismin luhistumista.
Tai^levia voimia on pääasiassa
kolme; ^lan jilta mflS on meitä lä­hinnä
: alan proletariaatista ja käsit­teestä
«proletariaatin diktatuuri».
DIktdtuuri-käslttcellä on vain sil­loin
jotain merkitystä, kuin yksi
'!Uten kaikki hyvin tiedämme^ sftngört
monta, mutta ei mjssään tapauksessa
proletariaatin joukossa, sillä prole­taarit
oyat tuon tunnustaneet valtio­muodossakin
ja kirjoitaneet tasaval­lan
perustuslakeihin,«että proletari­aatin
diktuuriöta on kysymys. Tuo
luokka on ymmärtänyt yksinään ot­taa
vallan ja päällepäätteeksi äärim­mäisen
vaikeissa olosuhteissa. ^Ja se
on toteuttanut sen siten kuin kaikki
diktatuuri toteutetaan, t,s. suurim­malla
lujuudella ja 'taipumattomuu­della
ja sitäpaitsi näiden 8 ja puolen
vuoden aikana kärsinyt sellaista hä­tää,
puutetta, nälkää, taloudellisen
tilansa kurjistumusta, ettei moista
minkään luokan historiassa ennen.
On luonnollista, että tuollaisten yli-inhimillisten
voimanponnistusten täh
den ovat proletaarimme väsyneitä ja
uupuneita.
Miteo Veaajin proletamaUi ea tSi-
Miten on mahdollist&, että inaassa
Biissa proletariaatö on rnn hanaln-kulnen
mutihun väestöön veisten,
maassa, mikä on niin takapajuinen,
mikä sodan ^ k i a on ollut eristettynä
maista, joissa on lukuisampi, luoldca-tietoisempi
ja 'kurilllsesti järjtetetty
prol^riaatti—^ miten saattaa olla
mahdollista, että sellaisessa maassa
tuo luokka on /pystynyt ottamaan
vallan ja säilyttämään sen huolimat­ta
koko mailman porvariston painos­tuksesta
ja vastuksesta?
Jos kehiCtyneitten maitteh sijasta,
takapajuiset maat olisi taistelleet
meitä vastaan, niin emme olisi saat­taneet
kestää kolmea kuukauttakaan,
sillä ne sotavoimat, jotka ovat olleet
nuslausetta kansojen itsemääräämis­oikeudesta
kansakuntien vapautuk­sen
Ja tasa-arvoisuuden välille ruvet­tiin
käyttämään kansojen sortamis-keinona
ja aseena pidättää kansojen
imperialismin vallan alaisuudessa.
Tapausten kulku koko mailmassa vii
me vuosien kuluessa, vallankumouk­sen
loglkka Europassa sekä vapautus­liikkeen
taajeneminen siirtomaissa,
vaativat tämän taantumukselliseksi
käyneen tunnuslauseen hylkäämistä
Ja; korvaamista toisella vallankumo­uksellisella'
tunnuslauseella,, joka oli­si
omiansa haihduttamaan täysiä oi
keuksia vailla olevain kansakuntain
työtätekevien joukkojen ilmakehästä
epäluottamuksen ballitsevain kansa­kuntien
proletaareja kohtaan, mikä
saattaisi puhdistaa tien kansakuntien
tasa-arvoisuudelle ja näitten kansa­kuntien
työtätekevien , yhteydelle.
Tällaisesta tunnuslauseesta käy<^ kom­munistien
esittämä vaatimus suoda
täysiä oikeuksia vailla oleville kansa­kunnille
ja siirtomaille täysi valta
valtiolliseen eroon. Tämän tunnus­lauseen
suurmerkitykseltisyys ' sisäl-'
tyy siihen, että:
1) se hävittää kaiken perustan e-päilyiltä
•toisen*kansakunnan työtäteJ
kevien pyrkimyksistä yaltauksiin toi­sen
työtätekevän kustannuksella, sa­malla,
valmistaen maaperää keskinäi­selle
luotolle ja vapaaehtoiselle liit­toutumiselle.
2) että se kiskoo naamar. imperia­listien
kasvoilta jotka petollisesti le-pertelevät
itsemääräämisoikeudesta
samalla pyrkien: vain pidättämään
vallanalaisujudessaan imperialistisen
valtionsa puitteissa täysiä oikeuksia
vailla olevia kansakuntia ja siirto
maita ja idillä samalla syventää näit­ten
viimemainittujen . imperialismin
vastaista vapauskamppailua.^:
TUskimpa tarvinnee i()solttaa, että
Venäläisten työläisten olisi onnistu
Mt vallata Lännen ja Idän vierashei­moisten
kansojen myötätuntoa puolel
leen, elleivät he, vallan käsiinsä otet­tuaan,
olisi julistaneet kansoille oikeu
den valtlolllseenj eroamiseen; elleivät
he olisi tositoimin todistaneet val­miutensa
panna täytäntöön kansoille
eittämättä kuuluva oikeus; elleivät he
olisi luopuneet .«oikeuksistaan» esim.
Suomeen nähden (v. 1917,) vieneet
sotajoukltojäar^' pois pohjols-Perslas
ta V.. 1917) elleivät ollsr lakanneet
avoittelemasta vissiin osaan Mongo-iaa,
Kiinaa jne.
Yhtä epäilyksetöntä on, jos kerta
itsemääräämieolkeuden lipulla keino-ekolsesti
verhottu imperialistien po-itlikka
karsii viime aikaan Idässä
tappion toisensa, jälkeen, että tämä
m.m, johtuu siitä, että se on törmän­nyt
yhteeh siellä voiralstuv^ vapa­usliikkeen
kanssa, joka on versonut
meidän, kansojen valtiollista eroa vaa
Kolmas kohta sisältää kansallis-siirtomaakysymyksen
sekä pääoman
vallan, kapitalismin kukistamista ja
työväendiktatuuria koskevain kysy­mysten
välisen elimellisen yhteyden
erplttamisen. Toisen Intemationa­len
valtakautepa katsottiin koko laa­juudessaan
äärimmäisyyksiin pohdit­tu-
kansallisk}'symys muista Irrallaan,
itsenäiseksi proletaarisen, vallankumo
uksen ulkopuolella olevaksi kysy
mykseksi. Valtellaasti oletettiin, et­tä
kansallisuuskysymys ratkeaa «luon
nollisesti» ennen proletaarista vallan
kumousta kapitalismin puitteissa suo
ritettavain uudistusten tietä, että pro
letaarinen vallankumous voidaan suo
rittaa olennaisemmin ratkaisematta
kansallisuuskysymystä, ja päin v ^
toin, viime mainittu kysymys voidaai^
ratkaista ilman kukistamatta pää­oman
valtaa, ilman ja ennen prole­taarisen
vallankumouksen voittoa.
Tämä todellisuudessa imperialistinen
näkökanta-kulke«ipunaisena lankana
Springerin ja Bauerin kaikkien kan-salliskysymystä
käsitteleväin teosten
kautta. Mutta viimeinen vuosikym­men
on paljastanut:koko virheellisyy
dessään ja mädännälsyydessään tä-reS^^
mSlsSSro^^^^ inilHIIIIHIIiilllil |J
tanut ja vallankumouksen käytäntö E
VAPAUS
Sadbiiiy,Oiit
= Torontossa ottaa rahaJähetyksiS vastaaa tov. A. T. Hill n?
5 fair Avenue. »•^•'BsIIe.
ifiiiiiiiiiniiiiiiiiHiiiiiJiiiiiiHiiiiiiHiiiiiniiiiiiiiiiMiiiiiiniiiinniiii,^
^inininiiiiniiiiiiiiniiiiiiiiiiiimijiiuiiiiinumniiiiitiinininiiiiiiiiiii,,,,,,,
I Työläisten Karjala
s Tämän niminen julkaisu on nyt; meillä myytävänä Tnit •
= on toimitettu tarkotuksella levittää oikeita tietoja Xeuvo^r^''
E lasta jaBanmjIa hanldcia varoja Neuvosto-Karjalan ylösraikpnff^^
= varten.' Julkaisun sisältö on erinomainen ja suurella huoIellaTr!?
S Kuvitus on yksinomaan Neuvosto-Karjalasta, Julkaisun kJn!«^
E jokaisen hankkia niiden tietrfjen tähden mitä Elina on Ja S
E ei sitä, joku haluaislkkaan tietojen tähden niin on jokaisen mit^^
S me uhrattava pieni summa niin hyvän asian eteen kuin <* mii,;.^
5 mä rahat käytetään. Julkaisun hinta on 60c. ™' ^
csilaan taloude
S i t ä sibryttaf . t
S s a sovellutte
Y Tutustua taka
iijnsakiintlen ja
taloudeUkeen tila
s5rijtyfceen. 2)
^grätystä. 3)
im-^ i) Asteett
• - ne.
I Box 69,
VAPAUS,
Sudbury, Ont
^ lorieimmista
jiriMtäinään taloud<
jjäs takapajulle jaa
jpeeaipien kansaku
K3 kesken.
Uo-kovan tPravdJ
iFflsterYenäj
kumouk
lisäksi on "Vahvistanut' viime
na, että:
vuosi-' =
meitä Vastassa s ja puoli vuotta, jot-luokka
tietää yksin ottavansa pöliitti ] ka tukivat Koltshakia,- «Judenitshia,
sen vallan pettämättä itseään, tahi JDenikinlä ja Wrangelia — ne sotl-muita
puheella yleiskalisallisesta, f laalliset-roimat ovat ehdottomasti
kansanvalitseniasta, «koko kansan tun ^moninkertaisesti yUvoimaisia meidän
"skuudäisam-1 nustamasta vallasta.»
Niitä, jotka ] joukkoihimme nähden. Sangen hy- lopun ijäksi päiviksi, hävittänyt^ sen
äsrInkSsttys- pitävät tuoJlaisesta teoretilkasta on, |vin tiedämme että ne olivat asetta-1 herruuden tavattoman nopeasti, ilut-
. ten 'juuri eniten levinneitten tunnus
• lauseitten sohtcen on ke.^kuudeisam-' valasta.me tavattoman fiuurta vä3
Seet pfiämääräkseen neuvostovallan
kukistamisen ja etteivät ne sitä ku­kistaneet
Mistä se johtuu, .sen voim­me
selittää. . j
Emme me voittaneet^ sillä sota­voimamme
olivat mitättömiä^ vaan
voitto riippui siitä, että valtiot eivät
voineet mobilisoida koko sotavoimi­aan
meitä ^ vastaan. Korkeammalle
kehitiyneitj^en maitte^ työläiset ovat
saboteeranneet tätä sotaa passliviisel
la ja puollpassiivisella vastarinna]r
laan.' Tämä on tosiasia, tarkoin .to­dettu
ja se antaa vastauksen kjrey-mykseen,
mistä Venäjän proletariaat
ti on ammentanut;moraalisen voim.an
sa nämä 3 ja puoli vuotta.kestääk-sen
osaksi Euroopan kaikkien suur-nen
voima kesti, kun^e tie8l,.tunsi ja
havaitsi sen avun ja tuen, joka tuli
sen osaksi Euroopan kaikkien suur­valtojen
jirxiile^^ tämän kamp
pailun aikana.
^...PBtkoporm^ ulcaiiiojat.
Toinen "VoimateEäja on se, ymika
on pääoman ja proletariaalän "Talina
— pikkuporvarit ja talonpojat Jo­kapäiväiseen
pääoman g'a työn väli­seen
taisteluun eivät he ota osaa, he
eivät ole kouluuntuneet tast^un kou
lussa; taloudelliset ja poliittiset elä­mänehdot
eivät lähennä heitä toisiin
saikaan päinvastoin tojdittaVat,:työn
tävät heidät erilleen täiden heistä
miljoonan pikku vuokratilallisia. Mit­kään
kollektiivit ja kommuunit eiv-vät
vöi muuttaa tätä tilannetta kuin
vasta monien vuosien "kuluessa. Ja
meillä on Vastassamme'tuo vöimateki
jä, mikä neuvostovallan voiton kaut­ta
on tullut tavallaan pikkupörvaril-lisemmaksi
kuin ennen, Minkätähden?
Koska tuo voimatekijä, kiitos köyhä-listödiktatuurin
vallankumouksellisen
tarmon ja häikäilemättömyyden, on
tehnyt lopun vihollisestaan oikialla
maanomistajaluokasta —- tehnyt
1) kansallinen ja silrtomaakysy-mys
on eroittamaton pääoman val-lanalalsuuskysymyksestä;
2) imperia
lismin (korkein muoto kapitalismi^)
el voi olla olemassa Ilman, ettei se
sortaisi poliittisesti ja taloudellisesti
täysiä oikeuksia vailla olevia kansak
lisuuksla ja siirtomaita. 3) Täysiä
oikeuksia vailla olevat kansakunnat
ja siirtomaat eivät voi vapautua pää
oman Valtaa -kukistamatta. 4) Prole­tariaatin
voitto el ole ennen turvattu
kuin täysiä oikeuksia vailla olevat
kansat ja siirtomaat ovat vapautu­neet
imperialismin sorrosta.
, Jos Europpaa ja Amerlkaa voi­daan
nimittää rintamaksi, näyttä­möksi,
jolla sosialismin ja imperialis­min
keskeiset päätalstelut käydään,
niin täysiä oikeuksia vailla olevia
kansakuntia^ Ja siirtomaita raaka-,
poltto-, elintarveainelneen, suunnatr
tomine varastoineen Ihmisainesta voi
daan kutsua selkäpuoleksi, iiiiperialls
min reserviksi:" Voittaakseen s^dan
ei ple voitettava vain rintama vaan
on myöskin • vallankumoukselllstutet-tava
vastustajan selkäpuoli, sen re­servit.
Tämän vuoksi on mailman
proletaarisen vallankumouksen voit­to
vasta silloini taattu, kun proletari­aatti
osaa yhdenmukalstuttaa ja kes­kittää
oman vallankumoustaistelun!»
sa yhteen täysiä oikeuksia vailla ole­vien
kansojen ja siirtomaiden työtä­tekevien
joukkojen imperialistien
VI.
on saatavana Vapauden kirjakaupasta, hinta öBc.
Tilatkaa kesä-ja sunnuntaikouluja sekä kotiopetus­ta
varten.
?iiiiiiiiiiiiiiiiiimmiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiniH^
ta mitä nopeammin se on -poistanut
(vanhan) herruuden, mitä nopeam­min
se on siirtynyt työkentelemään
kansallistetulla maalla, mitä lopulli­semmin
se on päässyt irtl^lenestä
vähemmistöstä, kulakeista, j ^ a riis­tivät''
köyhempiä talonpoikia—- sitä
nopeammn muuttuvat he riippumatto
main plentalonpoikain luokaksi: Ja
tiedämme, että Venäjän maaseutu
on tällä aikaa tasoittunut: suurtalon-potklen
ja köyhän pikkutllallisen lu
ku-on pienentjmyt ja «keskisuurten»
talonpoikain luku suurentunut .Venä
länen maaseutumme on saanut pikku
porvarillisemman» leiman viime aikoi
na. Ja nyt on tämä Itsenäinen luok­ka,
tilanomlstajain ja kapitalistien
karlcolttamisen jälkeen tullut ainoak
si luokaksi, mutta voi vastustaa pro­letariaattia,
ja eentähden ofh sopima­tonta
kirjottaa ilmoituslehtiseen, että
työläisten ja taloTipoikan valta ei
milloinkaan lop"U>. V
Kaikki te tiedätte in.nkäl|iinen on
tno' tekijä, katsottuna poliittiselta
kannsilta. Se on 'bprjuvaisuuden 'voi
ma. Sen näimme vallankumolikaen
aikana lotiklssa osissa maata: Venä
jällä yhäellä tavalla, Sipeliaäsa tdisei
lä, Ukrainassa Icölnfön^, mutta kaik­kialla
öli tultiä "sBrnÄ; epäröinti ja
päättämättötfyys. Pitkän aikaa dli
tuo voimatekijä sodalivallankumoulb-sellistöh
'jä Ttaenshevikieh tälutus-nttötasäa,
liiin Kerenskih, 'kuin Kolt-sUäldh
aikataa ja silloin kuin perus­tava
kokous oli Samarassa Ja kiin
menshevikki Majevrskij öli Koltsha-kin
tahi hänen edeltäjänsä ministeri
nä. Lyhyesti sanoen, tuo-voima epä­röi
proletariaatin ja porvariston "joh­don
välillä.
Pikkdnorvaruton -bykenemitlomryc
näytellä johtavaa poliittista osaa
Miksi ei sitten tuo, yhteiskunnalli­nen
voma, jolla on maassasuuri
enemmistö, ottanut johtoa oraiin kä­siinsä?
Seatähden, että tuon joa-valtaa
vastaan proletaÄaatin dikta­tuurin
pystyttämisen puolesta käy­män
vapaustaistelun kanssa. Tämän
«pikkuseikan» ovat 'Toisen ja Kah­den
ja puolen Intemationalen teki
jät jättäneet huomioon ottamatta ir­rottamalla
kansallissiirtomaakysy-myksen
proletaarisen vallankumouk­sen
keskeytymisen kautena Lännes­sä.
.
Neljäs kohta sisältää uuden ainek­sen
sisällyttämisen kansallisuuskysy­mykseen,
toslasiaUisen aineksen Xei-kä
vain oikeudellisen) saattaa eri kan
sallisuudet tasa-arvoisiksi (auttaa ta­kapajulle
jääneitä kansallisuuksia
kohoamaan sivistyksellisessä ja talou
dellisessa suhteessa edelle päässelt-ten
kansojen tasolle), yhtenä/ehtona
aikaan saada veljellinen yhteistoimin
ta eri kansallisuuksien työtätekeväin
kesken. Toisen Ihternationalen Val­takautena
tavallisesti vain rajoitut­tiin
julistamaan «eri kansallisuuksien
tasa-arvoa»; parhaimmassa tapauk-kon
taloudelliset olosuhteet olivat
sellaiset, että se ei itse voinut liittyä
yhteen. Se on selvää jokaiselle, jo­ka
el anna tyhjien fraasien yleises­tä
äänioikeudesta, perustuslaista y
m, samanlaisesta demokratiasta joh­taa
Itseään, jolla petettiin kansaa
vuossatoja kalkissa maissa ja meillä
ova^ menshevlkit ja sosialivallanku-moukselllset
tehneet ^samaa satoja
viikkoja ja aina on heidän puuhas­taan
tullut pannukakku.
Tiedämme omaätia kokemuksestam­me
ja me näemme vakuuden kaikkein
vallankumousten kehityksessä; vaik­ka
viimeisten 50 vuoden aikareä ko­ko
mailmassa proletariaatti ja talon-poikalsluokka
taisteluissa, ovat V ol­leet
eniten muuttelevissa asemissa
toisiinsa nähden, tulos kaikkialla ja
aina on ollut seuraava: koko pikku­porvariston
politiikka yleensä ja ta­lonpoikien
erikoisesti, joka ' tähtäsi
oman/Vallan luomiseen ja politiikan,
ja eHnkeihojen iohtaiaiseen heidän ^
mien toiveittensa mukaan, on päätty
nyt tomaliäukseBn. Joko proletariaa
tin talu'porvariston joiitamina—-
keskitietä ei die. Meille kaikille oh
tämä totuus erikoisen selvä sentäh-den,
ettö kaikki olemme kokeneet
Kerenski-aikakauden, jolloin kaikki
naimöie, että polittisten suunnan joh
tajat dlivat-viisalta.ja -sivistyneitä inle
hiä poliittisesti kokeneita ja kokenei-ta,-
valtion jdhtöon, joita "Kerenskin
sessa ei menty toteuttamisraatijiJ
ta pitemmälle. Mutta kansal&l
tasa-arvoisuus, itse asiassa varsin t l
keä poliittinen keksintö, uhkaa H
tenkin Jäädä/ pelkäksi ääneksi, ell|
löydy riittäviä edellytyksiä ja H I
dollisu uksia käyttää hyväkseen m
var-äin hyödyllistä oikeutta.. Tais
pajulle: jääneet kansat eivät kyia
samassa määrin kuin kehittynsei
mät hyötymään tästä, koska ne toa
lisuudessa ovat entisyydeltä peräel
kansallisuuksien sekä sivistykseiy
että taloudellisen eriarvoiäuudeii,d
tä el vuodessa parissa voida \mM
Tämä asiantila tuntuu varsin selTjl
ti.Venäjällä, missä koko .ionkkoM
sallisuuksia ei ole ehtii^-t saati oi
si astunutkaan kapitalismiin, niil
el ole tuskin lainkaan omaa prolea
riäattia, missä täydestä kansallM
tasa-arvoisuudesta huolimatta Diiä-|
työtätekevät joukot eivät kykene i
kaperoisuutensa vuoksi^ hyödybKl
aikana oli hallitusta tukemassa sato­ja
kertoja enemmän kuin bolsehvi-keilla.
Se dli hallitus, joka nojautui
menshevikkeisiin ja sosialivallanku-mouksellisiin:
heillä oli enemmistöi
matta kärsivät sittenfan, tappion:
Löytyi luonnollisesti tekijöitä, jotka
painoivat enmniän vaaassa kuin sivis
tykseilisesti konluatettnj. loimien ta
vaton määrä, jotka olivat tottuneet
valtion johtoon ja vuoslkj-mmeniä
vallinneet tuota tahtoa. Tämä koke­mus,
vaikutti eri tavoin Ukrainassa,
Donilla ja Kubanissa. Jfutta 'kaikki
johtivat samaan tulokseen. Ei
saattanut olla mikään sattuia.
Oli pikkuporvarillisten ainesten laJ^j
dellinen ja pölittinen laki. Had
täytyy, olla proletariaatin, tabi atti|
porvariston johdettavana.
Mieliala talonpoikain keiknndaa
Kronstadtln tapahtumat näjtg
salamanvalaistuksessa millairen
liala oli tuon ryhmän kcikuccei-l
Se auttoi meitä vailankamouksc^^
mutta se oli epäröivä. Se tuHe:;^
sen väsyneiksi Ja väli^^pitlmM
si vallankumousvuosien aikasa- vij
lankumouksen taakka o!i raJö^
sen hartioilla ja vii-no \-B05ieD^
na lamautti ^ita yhä enemmän.
vuosi oli katovuo! Ja tihusten-Öl
tammen vuosikausien kestäessä .-p^
Bytti hädän, varsinkin karjaruf
rehunpnutteen y.m. yhdessä. J » .
lisäksi pakollinen kaupunkien «^^"l
minen-saamatta rtdn&m^^
pua kaupungeista, koska tcofc-^^
me« kuten tiedätte, ei saaj^
päTstä-jaloilleen, e'"'^"'^'""-3
saaneet Imntoon k n l j f ! ^^
Se oli tuhottu 6-vuotiseUa S3w^
tuhottu siihen määrään, ettei
saattanut toimittaa «hrasH
tynyttä viljamäärien jakelua. ^
hän on 'sangen käsitettävää, e »^
lonpojat tulivat epätoivo^^
kaikki taakat tulivat heida»
He eivät saattaneet o d o » » ^
parannusta asemaansa, ^
siitä, että kolme vuotta o ^
maahomistajäln V^^^^Z,^^
nus talonpoikain alenaan
aaton; demobflLcoitu_arffie« ^
mahd-olfisuutta » y t t a a L ^ ^
maansa, koska sen
miehet ovat uuvutettuja, _j
neitä ja repaleisiin P j ^ ^ ^
eivät voi hoitaa n^aanvil/^
vaan lisäävät rikolh-^jou^-^^^
hänvoi-toL^in ollakaan.
käiseträäsysetihmuetova^
rÄtkakemaan ^^'^1^^.^^^',
la; ne eivät voi l ö y t a a ^ ^ ^ i
JPiBiaJnen armeija '
pnoluitt
Toinen peruspulm
I neijalla oli vastassa
inneijan kontrollisti
iTsaarin armeijassa
Ijea katkeruus miehi
toa välillä. Upseeri
1 Enonaan aatelistoa,;
oM käyttämättä ti
tiessään tavallisia s
knaonksen tultua s
lisea vaatimus oli s:
ipieerinsa. Tähän s
ä järjestelmä panti
[laisa araeijassa ja
M-anneijassa, kun
[•Jaantnnut. • . .• , Sen vaikutus oli
! jnneijan rappeutum
j tji ja sotilasryhmät 1
kostuen 'väittelevik
Idissään ei ollut päJ
i Eykmentille voitiin
i aä ja mahdollisesti
: mia voitiin lähettää
ji pitkän tutkisteluii
[ti saattoi päättää, el
l&at epäkäytännöllii
'•pa totella. Aseist
loiknus taistelevar
laskeutunut melkein
Pma-ameijan uj
i.nt tämän asian. H
• tehän heikkoudem
i nlkella äänestyksi
i"taoa ryhmän muut
I fceksi ainekseksi. .
( Usuomistajat ,
. llikä on kolmas
«i ole Venäjällä, n
vt»ps'ntumat osoittiv
K on. Ne ovat u
-^t maanomistajat .1
%i7ä ei löydy I
Mm maata joka
blaartilaisaineksia.
•panttien luku nc
ovat kapitalisteja ja
enrät voineet SO
maltaan. Tuota koi
Däe; se on pa^
Datta se elää ja to
Jseen koko mailmi
oasa, Jotka tuke
^oia. hin avustiv
*^tKolt8liakia,Ja
f^; tukevat heiti
^•»eillä on yhteis(
^Seonköm yksi
"»oa orkesteri. Se
? «istereissa ei fc
Joirtajaa, Joka joht;
"""«ien mukaan
»^pääoma on siini
johtaa Tähen
pf» hin taVallii
tahlSpnikolIaa.
« oÄesteri selviä
;»*ioka sitaatista
^ ^ ^ « t t ä Jos t
^ « 5 t w a l t a ilmi
Si?^ähyisirätl
W f t a oikealle
Sj': «il^^tta n
' ^ - ^ ^ erittel'
Iflllltlll
I J |i iki 1 1