Vapaus, July 30, 1921

              VJeiäkJa ^oi
proletaarises
isenä päivä'
>.-ttäm5ne as-la.
kehityeas'
vHJsiirtoroaat.
ältänJätontä
akuntien voit
Itäisi avuksi
kaiseen.avan'
Icansakuntien
i\-istyl5e)lisen
kobottaniisek
a on mahdo-
1 rauhallista
saknntien kes
3, roikä on
ismin lopulli-i.
' .
ettei ole ra-
:ans3lliseen ta
on tästä vält-iasiallisiin
ta-
, laatamaan ja
aan seuraavia
ijuile jäänei-kansallisttuksi-
, elintapoihin,
ehittämään nii
alistamaan po-n
ja kivtitto-lallisiksi
talou»;
luodoista. 6)
inen viiörov^i-jiden
jäTcehtt-ien
työtäteke-
!a> I. Stalin.:
n vallan-esta
liankambukaen
ma
j o k a punä-aTr
1, o l i k y s y m y s
j a johdosta;
allitsi ääTimäi-on
j a u p s e e r i s -
0, j o k a o l i y k -
poTvarlstoa, e i
i s n u t t a . o r j u u t -
iIaitä.^Vanarf.
i l a i d e n luonno"
da v a l i t a o m a
o s t u t t i i n j a n n -
v o i m a a n v a n -
lyöhemmin p u
l e l l i n e n o l i h a -
l a o s ' j a y l e i n en
ien. K u r i höl
ppentuivatimuo
. y h d i s t y k s i k si
i eikä häntää,
; n t a a . määräyTc-ikicoa
myohem
ana päämajaan
aikeen r y k r a e n t!
i määräykset 0-
i j a mahdottb-u
n joukon t e -
järjestönä o l i
l o l l a a n . :
äerit huomasl-osoHäyat
järjes
Iita u p s e e r i t t a -
ä j a ' s e l i t t i v ä t,
että josMn tämä vaatimus oli täysin
Iccnnollinen Jmperialistisessa armei.
jsssa» jossa hallitsevat voimat olivat
sotilaita vastaan, mutta se olJ,täydel.
lisejti fopimaton kansanvaltaiseEsa
armeijassa, jossa hallitus oli järjestä
nyt työläiset j a sitoutunut antamaan
upseeristolle ja miefiistöJle tasapuoli,
sen kohtelun. Tämä katsantokanta
hyväksyttiin ja järjestelmä, että so­tilaat
itse valitsevat upseerinsa, pois­tettiin
p u n a i s e s t a armeijasi.
5Iutta kuinka voi hallitus hankkia
tarpeelliset upseerit? Sotilaat itse
tiesivät hyvin vähän tai ei mitään ny­kyaikaisesta
monimutkaisesta sodan­käynnistä.
Suuri joukko entisiä
t s a a r i n upseereita oli'saatavissa ja
mpni heistä Ijaliisi liittyä uuteen ar-meijaah.
Mutta, heihin ei voitu las­koa
ja voimakas ennakkoluulo oli hei
tä vastassa. Lopullisesti k u i t e n k in
moni iheistä tuli hyväksytyksi ja pan-nuksi
joukkojen pääksi. Mutta hei­dän
auktoriteettinsa oli- rajotettu
vain puhtaasti sotilaallisiin a s i o i h i n.
Eitirinnan heidän kanssaan tyoskeh-lelemään
oli asetetu armeijankomis­saarit^
jotka liuolehtivat poliittisesta
tySstä aTmeijassa. He seurasivat so­tilaiden
Ifflsvattamistä ja t e k i v ä t heil
le ymmärrettäväksi mitä vallankumo­us
tarköttaa. He myöskin katsoivat,
ettöhallitulcsendekriitit jaettiin ja
että aTmäjaä;^^ käytetty v a l l a n k u ­m
o u s t a :vä8taan; Yleinen suunnitel­ma
oli Tcäyttää vanhojen upseerien
riiiilitaarisia tietoja, mutta ei antaa
heidän "käytettäväkseen mitään todel­lista
voimaa. J a nin hyvin on tämä
suöritettUj' etfö l i a f l i t u s oij 4yehni?t
kasvattamaan •ötfUren; j o u k o n ^oläis-:
Ijsesti sitä vaitaan hyökätä. Kun laa- ilaisen'on Algosjan linjan metsaiät. tanmaa tätä historiallista tapausta jtityiRetMyhst iammttim voi Jto
daan vankeja, niitä ruokitaan, hu>>'iän asema. Ja tästä jo luulisi tyh.j Kivikosken osaston historisssa.
tetaan, kasvatetaan ja viedään kst-j»«»»»är.kio käsittävää aseniansa ja j Komea j^e on, ei paikat nytky vaik
somaan proletariaatin oppilaitoksia!huomaavan, ettäjotain on vinossa j a j k a haalin täysi olisi pyöriviä tanssi-
Venäjällä. Sitten heidät palautetaan j että se olisi korjattava, yhtymällä yh pSreja. giinä se seistä töröttää kau-takaisin.
Tämän ohella painatetaan Iden punasen hpan juurelle taisteluun
suuret määrät kirjallisuutta j a jae-[yhteisen päämäärän toteuttamiseksi.
taan vihollisen joukoille. NiUsä se. I Kauhean pitkällinen kuivuus ja
lostetaan kuinka nämä taistelevat her
rojensa etujen puolesta ja miksei heil
lä ole itsellään harrastusta käydä so-tia.
Tavallisesti vaikutukset näky­vät
hyvin pian. Pian vihollisen so-tilaat,
joista suurin osa on työläisiä,
heräävät näkemään tilanteen sellai­senaan
ja kieltäytjnrät taistelemasta
Venäläisiä veljiään vastaan. Eipä a
merikkalaisetkaan -joukot voi taistel
la punaben armeijan propagandaa
vastaan, jota todistaa niiden kapinoi­minen
Siperiassa.
Punainen armeija on merkittävä
laitos ja;^piva välikappale «puolustaa
suurta Venäjän vallankumousta.
,... . . .'o——' • ,.
1
MILE 160» A. Ci R;
Pieni yleukittaat Olalti A. C. ftym
^»arrelta
If&iutt iomalla? ^ T ä ä l l ä , pit
kin linjan vartta vangilla' kämpiköil
la on-suuret joukot miehiä loma-ai-liaansa
viettämässä. Ei suinkääii sen
£ahdenvCttä seUtö olisi,niih ihana ja
..V * . 4. i j > ^ - miellyttävä, vään tämän ntnrjan.yh-kapitalistit
)imatekijä. Sitä
tta Krönstadtiii
; selvästi missä
omailla piilefle-kapitalistit;
Tär
roppassa ainoa­si
suojelisi val-
Venäläisten e-see
700,000. Ne
'irkamiehiäj jot-äutua
neuvosto
atta mahtia em
nut ulkomaille;
lii siellä* liittou-kapitalistien
Jt sitä samalla
ja finanssieera
nitshia ja T^ran
välillisesti, kos-kansamväliset
noa kuoro, yksi
lisissä poliittisis
aa olla -mitään
äi koko joiikkoa
lan kansainväli^
tahtimestarina,
Iän selvällä ta-'
n orkestelinjbh-
Muttaj että se
kouraanturitu-
He ovat kirjoit
inussanana \oUsi
bolshevikkeja»;
Mikäli olisi
anarkismiin-, ei
. haomata. Siel-ronstadtissa
t a -
'ä sanoisini mo-ä
häiritkö, Mik-ekkäästi
tuosta?
«nossa, siitä on
ijeta». Ja se ^ n
Koska hänsaa-
»kkavoiniien ta­laatta,
: :että
tetta"yari anneijan;
kan yksinoikeus tuntea sotilasasioita
on' taiydiellisesti Tiköttu. Sotilasäsi
ain tuntijat selittävä*, että'ellei tata
olisi tehty, niin työläiset eivät olisi
voineet muodostaa • ny^äikaista ar­meijaa
nykyaikaista sqtaa vartan.
J a niinpä «loijifkin, probleemien sar
jan «kautta, on verraton sotHaaillises^*
sa taidossa; 'Punainen a r m e i j a tunsi
iloa heistä ja oli kykenevä aiamaaii
pakoon ja murskaamaan "Venäjän l u ­kemattomat
viholliset. "Nyt seist)o
jpunäirieri; ärmeij^ suunnattoman stiu-
TTia j a vdimäkikäana., Sen miesmää-
Tää ei juuri nyt tunneta,'' mutta y-leensä
sanottuna se on voimaklcain
'sbtilaätlinen 'jäTjesto mailmagsa.
Venäjän vihollisten taholta on teh^
ty ponnistuksia osotjtaa, että p n a i;
nen armeija on -samallainen Icuin
muuilnnraTmeiiiat ja että ,sillä on sa­mat
Virheet. '
Mutta se on' ehdottomasti toisin.
Punainen aTmejja eroaa juuri yhtä
paljon
kuin Venäjän hallitus eroaa Ttapitalis
tisista hallituksista. Se onlcansan-vallaiseri;
hengen läpitunkema, joka
pn tuntematonta millekään muulle
sotnaaHiseHe järjestSUe mailmasSa.
Upseeri^'ja ^otilaideri Vainiä vallit­see
• veljellisyys, lie pukeutuvat Than
samalla tavalla j a kutsimt toiäaan^^
tlOVCTelksi». ' Tinainen .armeija.on
kansin armeija,* joka puolustaa, val-lanlcumoiiksen
etuja.
Punainen armeija on •vallan"kumo-
•uksen jäTiesletty ristiretki, l^iin
taistelttvalms ja -kykyinen on sen
proletäaTinen henlti, että sen johta­jat
vöivät ylistää, etteivät valkoiset»
europaläiset voimat voi menestyksel-minen
anarkis-^ kumoonnienp. saattaa; koitua joko
pröletaarid|ktatUurin, tahi kapitalis­tien
eduter,^ muussa 'tapaulcsessa el
mitään ppliiltista mahtia ole olemas
sä. Mutta heillähän on välttämätön­tä,
että; kunippn mennään, - että bol-diediklreja'ei
ole, ja että^k^ Inis^
taa sitäi latua^' mitä he toivovat.
Luonnollisesti pn tuo pikkuporva­ri-
anarkistinen; aines vahvempi ineitä
,IB se on myös eräs jjToletaaridiktatuu
rin vaara. En^^^^ luonnollisestikaan
näe tässä viimeistä, vaan yhden vii­meisistä
ratkaisevista-kan^
ja-ainoa oikea vastaus on, että koto­na,
köskuudessäinme'käymme .eräs­tä
viihieistä ^ratkaisevaa taistelu^cn-me^
j)ikkuporvarillisla aineksia vas­taan.
;Sotia ei 7i3?kyineh iapitalis^^^
tä vastaan voi, olkoonpa se vaikka
sata kertaa meitä voimakkaampi
• 'rbletaarifsaboteerasi tuota sotaa ei
fenjatulee/vielä varmemmin
iaamaan;sitä tänään, sillä sodan seu-radkset
käyvät ifhä kurjistavammifc
sL jMutta pildcuppmrillineu aines
yöntyy yhäenenimän etualalle ja sii
hen luottavat inyös maanomistajat ja
kapitalisitit,' varsinkin 'ne heistä, jot
ka Miljuköffin tavoin ovat viisaita:
Olkaahan rauhassa ja vaiti toistaisek
si, muuten autatte vain neuvostoval­taa
vahvistumaan.
'elinSustanriukset ovat 'kauhean kai
liit .kaupungeissa^ ettet metsämies
voi siellä monta päivää o l l a k u n rahat
O t a t menneet patiempiin taskuihin;
Ja toiseksi etia nykjisen tilan valli
tessa- Jei saa työvoimaansa kaupaksi
millään •hin'fea.ffiksipä onkin täyty
nyt suttiten joukkojen siirtyä met­sään,
laittamaan itseHeeh r u o k a a , jos
sattuu B s ^ a a i i ' k a l s T i ' Järvestä tai
muuta hampaansa icakoön: Ja ehkä
to'iset siihenkin lutrttaln, että taas
kämpät pian alottaa runnauteensa ja
näiniöTIen saisivat laas työvoimansa
kaupaksi; ja alksra taas sen ktrvan raa
dannan, tietystikin hyvin lalhaisiila
palkoilla. ToistaiisBksi ei p l ^ 'vielä mi
tään tietoa kiinika siiurella- voimalla
'metsätyöt alkavat näillä scnduin tal­la
Tcatkasukaudena, Onhan sSä ollut
huhuja, että silloin ja silloin taas l i i ­täisi
alkaa metsätyöt, vaan.jje.her­tat
ovat kieriä, että saagat työläiset
pysymään ympärillä jarnhallisina.
Koska työläiset alkavat tuntea Ictfr
'jan kohtalonsa, että rupeavat käsit­tämään
järjestymisen 'tärkeyden ja
Mdaamaan nyk. nurinkurista; jär-jestfJmää,
sillä pitäisi jo huomata s7i;
talein että -va^iklca talvet Taataa niet-sisä,
niin ei voi kesän lämpimällä e-,
des Irayitella Tcaupungissa lypn
misen Jälkeen vaan on paTcotettu tule;
maan tänne, m e t s ä n ^ . p ^ e e n ' j j ^ ^^
tkiusattavaksi elättaaTcseen, itseänsä lä tavalla edes hnatavampia epäkoh-kuumat
ilmat ovat aiheuttaneet suu
ria metsäpaloja pitkin kesää., Viime!
sin suuri metsäpalo oli Mile !40, teh-den
selvää jälkeä eikä tulen valtaa
voi mikään estää kauhean kuivuuden
tähden, vaikka on paljon miehiä sam­mutustyössä.
Tervehtien koko Vapauden lukija­kuntaa.
— M . J .
KIVIKOSKI, ONT.
^ Koska Kivikosken S.S. Osasto ko
kouksessaan t k 3 päivänä määräsi
allekirjottaneen * Vapaus-lehden kir­jeenvaihtajaksi,
iiiin tässä kesken kii
reen enslmäiseksi piirtelen hajanai­sia
piirteitä paikkakunnan pyrinnöis­tä,
• . •
Paikkakunta on farmikontri ja sitä
mukaa asujamet maanviljelystyöläi-siä.
Mutta" eipä vielä tahdo maa
muokkaajaansa elättää, useammassa
tapauksessa on elämän tarpeet han
Httava kom'ppaniän töistä ja levätes­sä
tehdään farmitöitä.'
Paikkakuflnah väestö on supisuo
tiialaisia ja jakaantuvat niin kuin ta
valista uskontunnustukfieltaan: Sosia
listeihin ja «kirkollisiin». Puolueit­ten
kesken puolueina ei ole ollut ilmi
riitoja t lukuunottamatta pieniä. kah
nauksia. Itsekullakin on omat ihan­teensa.
Sosialistit tuntevat rahayal
an yhteiskunnan riiston ja häikäile­mätöntä
kiristystä jp «täällä ajassa».
Sitä vastoin ne jotka uskoo, että ra­havalta,
jonka pn esivalta säätänyt
ori jumalälta,s,pn heillä tunnuslausee­naan:
«Rankaise täällä, ja säästä
siellä>.s Se tahtoo sanoa kirkon opin
mukaan, että he saavat loppumaton
ta iloa kuoleman jälkeen taitahissa.
«Molempi parempi» häistä eroavni-suoksista,
mpbtoon. ja väriin katso­matta,
n& kaikki tällä haavaa olem­me
aina valmiit ja.yhtä kilttiä keh­nommankin
/kamasaksan kynittävä^.
^. Ei Buuremmaikaanruoslmn iskut
saa joukkoja'hereille..
Olkoon tässä esimerkin vuoksi mai
nittu miten näppärästi sylki Port Art
burin ja 'Port •Wiiiamin kauppiaat f ar
mareita vaaten • naamaa, ostamalla
kyramehiä vaufrtUnlastia Amerikan
puolelta perunoita, eikä paikkakun­nan
"perunan "kasvattajilta ostaneet
hinhällpeH£ä-ff^llään,vaiBra perunat
ja niiden kasvattaminen pn farmarien
päätuote ja perunain hinta oli suh­teellisesti
h^lvfempi >uin muiden ruo-katavarain^
hinnat. On"ko ilettäväm-pää
ja hävyttömyyiaessä Ijilpaiievam-paa
teTfoa tehty joka vefSisi vertoja
sille mitä kauppiaat omille ostajilleen,
ja-samalla elättäjilleen teTivät; joita
be ovat nylkeneet • monehkertäisilla
birinoilla. Ja nylkevät-vieläkin jos
meillä on nylettävää. Jo luullsj jouk
nilUa kummulla, keskellä kesäistä
lehtoa niin kuin vapauden jumalatar
ainakin, julkisella paikalla, keskellä desta.
kylää. Niin siinä se nyt seisoo—- jo
oli aikakinl
Siinä tullaan takomaan j a tasotta-maan
ennakkoluulot ympäristön kes­kuudesta.
Ja tämä ensiniäinen pääte
tyy tähän.^ Aika veistäköön toista. —•
KoiTpelaa äijä.
TcalaBtulcseila, 'kuten Tnuin^^iri villi'
alkaasuTckaat. Silloin • Tcun pn taas
talvet työssä Icämpällä, niiii .joltainen
sentti menee tiiflcasti; -ynäpitöön
ei ätä jää suuriakaan -varoja näitä
IpmaaiKbja Tarten, että v oM elättää
itsensä y l i työttöniäin a'ikoJen. Täi­set
saamatta hyvikettä. He- e^ivät• nyt
voi kestää sellaista ponistusta ja sik
si syntyy ialoripoikaisjoulckojen kes-
Tnradessa sieluinrien epätoivo,, halu
seurata ketä vain ja Tniniie Train. J a
näihin olosuhteisiin -rakentavat Tiho
lisemme kaptalistit,. jotka sanovat
jospa se vain alkaisi huojua ja borjua
kyllä se sitten pian kaatuisi! Kas sii
nä Kronstadt-tapausten sisältö, valais
tuna luokkayoiraiert arvioinnin k
naita venäläisten mittasuhteitten mu
Kas siinä erääri viiriieisen j a ratkai
sevan taistelun sisältoj jota käymme
sentähden, ettemme vielä ole, voitta
neet noita pikknporvaris-aharkisitisia
aineksia, ja niiden voittamisesta riip
puu. vallankumouksen kohtalo lähiai­koina.
Ellemme niitä voita, tulem­me
vaipumaan, kuten Ranskan
Tautelä pörvariMnatrldstlab iu>
nekila VMtaan.
.Tuo osoittaa myös selvästi prole­tariaatin
tehtävät j a \;eIvollisuudet:
Heikontumisen, kuulumattoman väsy
myksen ja uupumuksen vaikutukses­ta
ilmenee eräänlaista toivottomuut­ta,
jonka ilraSnemismuöto on anar­kismi.
Niin oli kaikissa kapitalistisis
sa maissa, ja niin on käynyt myös
meillä: medäa pikkuporvarilliset ai­neksemme,
elävät kriisiaikaa: viime
vuosina ovat neeläneet vaikefssa o-loissa,
kun talonpoikien oli pelastet­tava
valtio täyttämällä tavaratilauk-me
vallankumous teki.- Tätä el voi -vält­tää,
vaan on otettava huomioon, sen­sijaan
että sulettaisiin silmät ja s i
vuutettaisin asia fraaseilla. Jfyt on
meidän tehtävä kaikkemme noiden
joukkojen elinehtojen parantamisek­si
ja säilyttäacsemme proletariaatin
johdon: ja silloin tulee Euroopassa
kasvava kommonistinen vallanku­mous
saamaan uutta vahviketta. Kas
siinä minun, vastaukseni siihen mik
si nyt taistelemme ja käymme erästä
viimeisistä ja ratkaisevista karappal-luistamme.
Vaarallisin TihoBisemme
erole Judenitsh, ei Koltshak, ei Deni
kin, vaan meidän tilamma, oma ym­päristömme.
» -
Koljehutyolaisten tchlavdt.
Minä laalen, että'^ kailcxi mistä-täällä
olen puhunut läheisimmifi ja
eröittamattomasti liittyy kongrjs.Vi!!-
ne tehtäviin. Löytyyköhän toista pro
letaariryhmää Venäjällä, m.ikä olisi
läheisemmässä koskerukst-fa talo/i-poikain
kanssa, kuiri rautateiden ja
vesikuljetustyöväylien työläiset; mi­kä
»olisi niin läheisessä yhteydessä
heidän jokapäiväiseen toimintpörisa
fia saataisiin korjatuksi.
Paljon myöshästynyt' on se. uuti­nen
että osastolla oli uuden talon
vihkijäiset Ne olikin komeanpuolei
set juhlat, näytelmäkäppaleineen ja
kenttäjuhlineen. Juhlayleisöä " oli
saapunut läheltä ja kaukaa kunnioit-
NICKLETON, ONT.
lämmin kesäinen tervehdys laajal
le'Vapauden lukijakunnalle: (ei var­kain
lukijoille)! Eipäs sitä ole tääl­tä
niin paljoa pakisemista. — T>;Ötä
mitä täällä tehdään mainissa,.ei ole
isonnettu, eikä vähennetty. Se on
15 miehen Voimalla. -— Huhuja käyn
tiin panosta m[tä ympäristöllä on,
että nyt se alkaa — ja nyt - " j a nyt
ensi YJikolla. Mutta «itä «nsi.viik­koa
vielä el ole ollut. Kyllä kalkki on
kunnossa kaivos ja sulatto, että odo­tetaan
vain tyyneenä sitä kaunista on
nen päivää milloinka saadaan käsivar
temme kaupaksi ja mistä hinnassa?
Tuota minun piti pakista kuin On­tario
on kuiva — \9 päivää vasten
yöllä astui laki voimaan. Osataanko
tuota kieltolakia nyt käyttää työvä-enluokan
edstämiseksi? Luulen että
korpirojupetleriä ilmaantuu Entistä
enämpi (kai lait koventuu) ettei hal­lituksen
Virkamiehet riitä — saa­maan
kaikkia kiikkiin. Ei se on tosi
se — mutta muistetaanpaa näitä kau
niitä päätöksiä mitä pojati tekivät >net
sissä vuosi kaksi aikaa.. He antoivjat
varotuksia pieninä joukkoina edeltä­päin,
koiratorppien runnareille, puo-
Inelebtien palstoilla^ että olette varo­neilla
suoritettavan työn kanssa i u l '
pailla, «Svät «"Oi o s t M koneita. O.
fiuusfarmari voi slää siellä missä yk.
"eityistä uhkaa nälkäkuolema. Kyt
olen lyhyesti selostanat osuusfarma.
'uksen vältiämättömyydes^ j a oikcu
Myös tämän paikan ctuisuu.
desta. / Toivon tovereiden, jotka v i -
luissanne värjötätte Canadan korvls.
sa, sääskien vielä kesäaikana kiusa-tessa,
kääntävän purjeensa tänne. O*
sakeraaksut nousee, nykyisin on
$580.00 niinkauan kuin saadaan
18 jäsentä sitten tapahtuu nousu.
Minä tulin tänne Websters Corneris.
t a , B.^C, farmasin siellä 20 vuotta.
Olin aasi, hampaat irvissä tappelin
päin, IVömies ja Punik­k
i ! Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla olevia
lehtiä!
ole hyvä ja saavu kotiasi lastesi liiok
jättiläiskantojen ja kivien kanssa ja '»J l J S . ' ' ' ' ^ ' ' ^ ^^
«unnHn vMs„„u«n i, . ,U n,„,.w . s i saJrastänut sutä lahtien. Velvolll-
FREEDALE, MAN.
Preedalen osaston ensimäinen ko­kous
oli ensimäineii^^unnufltai hei­näkuuta
ja onnistui melko hyvästi.
punotin yhtäpnljon kuin ihmiset siel
lä.. rastaissaan nytkin punottaa, ja
vältettiin pblitillisesta ja taloudelli-sesta
vallankumouksesta.. Vallanku
mouksellinen tervehdys teille raata­jat
ja terve näkemiin. Jos haluatte
kirjottaa niin kirjottakaa osotteella:
OsuusfarmI, Jesup, Box 214, Geor-gia,
U.S.A. — Matt Kerttu.
20 l^vää Suomalaista
katkaisemaan {>uitä
$2.00 b ) ^
ottaa myös katkaista-
Vak^en 3»000 koordiä
vaisia kuiu he täältä korvesta tule? Iiräkalla. Kämppä S l
vat — mutta kuinkahan kävi? Luu- ^'
Ien että monenkin talviset ansiot ^lui­suivat
koiratorpan Tunnatin taskuun.
Mutta nyt se olisi tehtävä, kun e i heil
lä itsellä ole ymmärrystä kuinka suu
rl yhteiskunnan pahe on viinan myr­kytys.
-.— Tämä olisi minun. mieleslS-hi
tärkeä kysymys 8.s.o. kokouksis­sa,
että yjcsiloinä antaisi muistutuk­sia
viinatrokareille ja jollei tämä au­ta,
niin olisi käännyt^vä virkavallan
puoleen. — Latsaruksen mietelmiä
o
jaitsee 2 inailiä m
asemalta.
Elmsdale; Ontario
suudcsi äitinä vaatii sitä. Samalla
voimme tehdä selvän meidän vällsls.
tä suhteistamme asialUseBti .
3314 Vensilea St., Vancouver, B.C.
Biscotasing toveritta-reille
ja tovereille siitä
kauniista kahvipöytäs-tä
ja kauniista lahjoisi
ta, joita toitte mukanan
ne Olgan päivän iltana.
Kiitos herttaisin siitä
hauskasta illanvietosta;
Muistonne säilyy.
Tosi toveruudella/ /
Olga ja Yrjö Lep^^
ja myös teollisuuteen? Kaikki rippuu
proletariaatin yksimielisyydestä
luokkatietoisuudesta kokonaisuudes­saan,
mutta lähin aika eniten kulje,
tustyöläsistä. Meidän on välttämät­tä
saatava uudelleen khntoon maan
viljelys- ja teollisuus, mutta jälleen-
Takennustyössä tarvtsemme aineellis­ta
tukea. Mikä aineellisessa suhtees
sa tukee ja .yhdistää maanviljelyk­sen
ja teollisuuden? Rautateiden ja
vesiteiden kuljetusliikenne. . Siksi on
erikoisesti pantava painoa tuohon l ii
"kenteeseen. Ei vain- niiden meistä,
jotka ovat Kommunistisen puolueen
jäseniä ja siten proletariaatin dikta­tuurin
itsetietoisia käyttäjiä) vaan
n ^ s niiden, jotka eivät Juoluees^n
]u, mutta jotka kuuluvat 1% mll-
SKiaan kuljetustyöläiseen:»kaikkien
niiden on käsitettävä nykyisen tilan­nen
vaikeudet, eivätkä saa millään
ehdola sokaista käsityskykyään kaikil
noilla tunnussanoilla: tulipa puhe
vapaudesta, perustavasta kokoukses­ta,
vapaista neuvostoista j.n.e. on hei
dän ymmärrettävä valtasuhteet eri
nokkien välillä, jotka yksinään saat
tavat antaa pohjan kaikille poliitti­sille
päätelmille.
Taosta tietoisuudesta riippuu, jos-
:o proletaarinen vallankumous kul­kee
voittoa kohti yhtä vakavasti,
tuin viime aikoina, vai huojuuko se
horjuu päättyen valkokaartilais­en
voittoon, mikä ei tule muutta^
maan olosuhteita, vaan sysäänöän
vallankumouksen* muutariiia vuosl-cymmeniä
taaksepäin: satakertaisesti
vahvempi yksimielisyys, satakertai­sesti
lujempi proletaarinen kuri. Tuo
overi'on meidän toteutettava var-mentaakserame
voittomme. *
Jäseniä yhtyi 26 ja ehkä«?jelä saam­me
uusia -jäseniä seuraatassa kokor
uksessa. Järjestön sihteeriltä, oli tul
lut ohjeet, jotka luettiin kokoulcselle
ja hyväksyttiin. Sihteerin kirjelmä
selitti mitkä syyt pakottaa työtäteke­vän
luokan järjestymään ja yhty
mään sen lipun alle,, joka tulee vie­mään
voittoon ja hävittämään kspita
listlsen järjestelmän. Kitje koskien
järjestön edustajakokouksen pitoa lu
ettiin. Vastustettiin ainakin nyt -tois
täiseksi. Jäsenveroa päätettiin kan­taa
20 senttiä kuussa jäseneltä, 5 sent
tiä jää ipsaston kassaan jäsentä koh­den.
Valittiin tarvittavat virkailijat
osastolle; 7-henldnen huvitoimrkun-ta,
lehti- ja kirjallisuus asiamiehet.
Seuraava kokous päätettiin pitää en­simäinen
sunnuntai elokuuta toveri
Huson paikalla.
Aina vain kuulun nifn sanotusta,
Rollasta eli nöln 15 mailla pohjoiseen
Freedallsta sotaa ja riitaa. Siellä a-sustacr
sievoinen joukko kansalaisia
Viimeisen vuoden ajalla on siellä käy
ty käräjiä jos minkälaisista kimuju-tulsta,
joskaan ei Freedalekaän ole
jäänyt aivan osattomaksi. 011 ollu
loijarilla edustettuna yksillä kirnu-käräjillä.
No pois semmoinen'bom
ma. Ei kelpaa. Ei siltä hyödy muu
kuin herrat. — Kirjeenvaihtaja.
1-0———-••,:•
TERVEHDYS GEORGIASTA
STAR BOTTUNG WORKS^^^^^^^^^^
NURMEN V E U E S T E N POPPISAPPA
Box 1028 Sudbury, Ont. . Phorto 940
Suosittelee hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiaan. Kaikellafsla hll«
llhappoifiia juomia, raittlusolutta ja portterla. Chewlng Gurala,
Chocolate y.m. Cändiä aina varastossa.» • , ;'„':
Teemme myös huonekalujen j a muiden tavaroiden nluuttoa tro-
Icilla. :.
1
-'1
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE 5
ANGHAl IlM^ I
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230~J. V
I KJaukset toimitetaan nopeaan. —^ Kirjeosote (FINNISH BÄKERY) s
iiiiiituiJiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiii|iiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiim
^finiiiiiiiiiiiiiniiifiiiiniHiHHiiiiiiiiiiiiniiiiiiuiiiiimm
mmm
Pyörii «e sittenkin ja sen täytyy,
nälkä panee sudenpojan ulvomaan,
niksi el siis ihminen tubautuisi nä-ässääU;
toistensa apuun jä panisi o
suusfarmia, helpointa elämlskeinoa
pyörimään. Rikki viisain osa kehlt-
;ynelssä työläisjoukoissa väittää että
ei menesty. El maksa halvaa yrit-tääkään,
ne väliaikaiset parannukset
vain pidentävät ajkaa vallankumouk­sen
tulolle. Eikö juuri ne, jotka 0-
juusllikkeitä perustavat, ole kylliksi
tietoiisia edistämään vallankumousta
jäämäärään, voittoon ja siinähän o-suusliikkeen
päämäärä juuri onkip,
saada ivalta työläisille. Siis ei ole ri­kos
kbmmuriistellta >- sosialisteilta,
bstlusliikkeiden avulla tyydyttää näl-
"käänsä ja opettaa työläisjoukkoja tie
toisiksi vallankumouksen välttämät-töroyydestä.
Täällä Georgiassa on nyt käynnis­sä
osuusfarmi, kaikki edellytykset!
sen menestymiseen ön. Jäsenet ovat i
vuosikausia kuuluneet 9osiali6tlllik-keeseen.
Kyllä siis tiedämme, että
punaiseen armeijaan kuuluriime lop
puiysäygtä suprittaissa. Ilmanala pn
mitä miellyttävintä, maa, on viljavaa,
ei, ole kivet haittana. Monta satoa
vuodessa, sadetta on kylliksi, päivi­sin
käy vilvoltava tuuli. Minuista on
ihmeellistä miksi ej niitä maita, ole
o ennemmin otettu viljelyfcelle. Yk-
Vapauden omassa kiiJapalhoBsa tehdään nyt kalkenläatuislatdlS.
K E S Ä J U H L A M E R K K E J Ä - N I M E L L Ä J A O S O T T E E L L ^ ^ A -
R U S T E T T U J A K I R J E K U O R I A . - K I R J E E N P Ä I T Ä . NftlW
K U T S U - J A K A I K E N L A I S I A L I I K E K O R T T E J A . - L E N T O L E H '
T I S I Ä . - I K K U N A L L A P I D E T T Ä V Ä I L M O T U S K O R T T E J A . -
S E K Ä K A I K E N L A I S T A J O B I T Y Ö T Ä . ^
HinnotUksessa käytämme Torontossa vallitsevia taksoja, jotka o-vat
alhaisemmat kuin missään Canadan pikkukaupungissa.
K A I K K I TYÖ TEHDÄÄN NolEÄSTIJA^UbLELLA
Asiamiehet voivat paikkakunnillaan kehottaa liikemiehiä tilaai
maan meiltä kaikkia niitä tarpeita mitä liiketoimissaan tarvitsevat.
H ; IlPÄUS
' ' .-Vi S»flwiy^ÖiiL I
UUSI K f f i J A SUORAAN SUCMÄESTA
Meidän kirjakauppaamme on juuri saapunut uusi kirja suo*
raan Suomesta ja tällä kerralla sellainen kir/a jollaista ilmestyy. ai«
: n o a B t a i W . h a i t y p i R , : Kirjan nlmi.on:
{a on sen kirjottanut suurta kuuluisuutta aaavattanut kirjailija,
[pnrad Lehtimäki. Kirjassa on neljä eri kertomusta: 'Hullun päi-
'väkirja, Turvapaika, yallankuriiöuksellinen ja Hävittäjä. Kerto­mukset
pvat viimeisien vuosien sota- j a vällanktimous aikoja kuvaa-via.
Jokainen joka on kerrankaan ennen lukenut Lehtimäen teok­sen
tietää että hänen vertaistaan kauhujen kuvaajaa ei löydy töistä;;
suomehkielisessä kirjallisuudessa. Hän on etevä silttä että hän '
voi pukea sanoiksi sen mitä kansa ja yksityiset ihmiset voivat a i ­noastaan
vaistomaisesti tuntea, ja'mikä kultnekin on a i v ^ selvää
jokaiselle kunhan on va|n saanut lukea Lehtimäen esityksen. Mutta ;
valkain Lehtimäki onnistui kuvauksissaan jo silloin kun aiheet ei­vät
olleet niin suuremmolsia kuiri nykyään, niin hänen viimeinen te­oksensa
sentään vie voiton kalkista edellislstS. Uskomme siis että jp
kainen tämän ilmotuksen lukija lähettää tilauksenpa aivan heti. Asla-mlehiämme
myöskin kehotariime tätä kirjaa •tilaamaan: Hinta '/-5c.
Box 69.