Vapaus, January 1, 1924

              XAPAUS
Gaxudan suomalalseo työräestSn «änenkanattaia. ihoeS'
^ SndbaiTBsa, Ont,, joka tiiatai. torrtai ja^ianantaL
- ONNI SAABI S.,G. ^ I L
^ Vastaava . Tohmtagat»plainen
V A P A U S
(Liberty)
- The only organ of Finnish Vforken in Canada. Pub.
iiahed in Sodbury, Ont, evcry Tuesday. Tharsday and
Satcrday.
Advertisinc rates 40e per eol. incb. Minimum charjce
for sinjdle insertion 75e. Discomtt on standins; advertise-zaent
The Vapaus is the best advertisin}? medium amone
the Finnish People in Canada.
Vapauden Itonttori ja toimitus on: Uberty Buildins:
lionie St., Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury,
'Ont - •
, TILAUSHINNAT:
Canadaan ylsi vk 14.00, puoli yk. $2,25. kolme Tck.
tl.50 ja ykid kk. 79c . ~
Yhdysvaltoihin ja SoömeJhi, ykti vk. 15.50, puoli yk.
$3.00 ja kolme kk.fl.76.
' Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämaSn,
|)8!t»i asiamiegtcn joilla on takaukset
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
Monallistlla nimellS.
J. V.KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotut flmotukset pitää olle kont­torina
latianättaa, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lAteea torstaina kello 8.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
as seeond class matter. . • • •
O. B. U. kiristää sUmukkaa kau­laansa
I^temine unionistisessa osastossa on julaistuna
Sudbuntssäiuuri koolla olleen Canadan puutavara-työläisten
järjestön Ontarion piirin konventionin O.
B. tJ:n konventionille lähettämä kirjelmä, jo^sa ehdo­tetaan
yhteisiä neuvotteluja yhteisrintamatoimiin ryh­tymiseksi
metsätyöläisten keskuudessa. O. B. U:n ko­kouksen
antamasta vastouksesla selviää, että se ei halua
edes kedcusteltavankaan työläisten yhteirintamasta. Se
ei tunne työväenliikkeen ensimäistä velvoitusta liittyä
yhteen, tai ellei omahyväisen lahkolaisuuden vuok­si/
eliipeltinen järjestötoiminta ole mahdollista, niin
pyrkikää löytämään edes- yhteistä toimintapohjaa työ­läisille
tähdellis-ren, jokapäiväisten kysymysten ratkai*
semiseksi. «
Vai eivälko Canadan metsätyöläisten kurjat olo­suhteet
edellyttäisi kaikkien työläisten ja kaiMcien jär-i
jCstöalkujen yhteistoimintaa? Se mitä palldcatyöläisen
-työsuhteissa, asunto-oloissa, palkoissa, työpäivissä - ja
I yleensä elinehdoissa kurjaa ja viheliäistä saattaa olla,
rehottaa vielä surkeassa kukkeudessaan .Canadan,käm-piköillä.
Suuret metsäkorporationit hallitsevat vielä
yksinvaltaisella valtikalla, ja niiden monenkaltaiset
' imutorvet, mitä erilaisimmat fapparit ja piiskurit suo­rittavat,
sen' yksityiskohtaisen raatajien .kalvamistyöh,
mitä suuret komppaniat tuskin olisivdt tilaisuudessa
«' tekemään. Työläisten elinditoja kiristetään lakkaamat-
• la. Kurjinnnistakin , olosuhteista Canadan metsäkäm-piile
saapuneet työläiset' tuntevat^ tutuneensa «todelliit
^ n Israelin kansan .vaivaan ja vankeuteen.
O. B.U. on viime aikoina tinkaamalla tingannut
itselleen yksinoikeutta metsätyöläisten elinehdoista huo-
Idbtimisessa. Nyt antamallaan vastauksella on se "ve­tänyt
päällensä kaiken vastuunalaisuuden nieuätyöläis-
.ten,kurjista oloista. Jos se olisi edes pienellä esimer­killä
voinut osotlaa pystyvänsä tekemään jotain käy­tännöllistä
puutavaratyöluisten olojen korjaamiseksi
sen omahyväisen kielteinen' kanta olisi jossain mää­rin
ymmärrettävissä. Mutta kun me alinomaa kuu­lemme,
kuinka itse O. B. U:ta tunnustavat työläiset
lakkaamatta vajoavat yhä kurjempiin työsuhteisiin ki­ristyvän
urakkatyön ja muun sorrori muodossa, niin
ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin sen, että koko
mefsätyoläisleh •olojen korjaamisesta, puhuminen ei;ole
O. B. U;n palkallisille ja muille johtomiehille i mi-
, Itään muu kuin keino lyödä mynttiä oman itsensä ja
kituvien virastojenpa ylläpitämiseksi työläisten joka-päiväistdn
puutteiden ja jatkuvan sorronalaisen aseman
kustannuksella. - ^
; Caoadatii'puutavatatyöläisten tebllisuusjäi^estön
Ontarion konventioni qn yhteisrintamatorjouksellaan
halunnut ahtaj\ O.BUip nimessä esiiiityville tilaisuu­den
astua vaikkapa vaan omissa pikku askarteluissaan
yiiteisloimintäart muiden työväen järjestöjen kanssa.^
) Sillä juuri yhteistoimintaa, herra paratkoon, ;O.B.U.
kaipaa. Kuri muistamme, että jäsenmäärässään loisel­le
tuhannelle nouseva O.B.U. värjöttää yksistään ja
kokonaan erillään kaikista rnuisla työväen järjestois-tä
koko laajassa Canadassa, niin huomaamme^f kuin­ka
alastomana orpona se on joutuilut jakelemaan val­lankumouksen
onttoja synninpäästöjä omassa karsinas­saan.
Tämä myöskin selittää miksikä sen vjirsinai-seksi
-taistelumuodoksi on tullut kaikkien muiden työ-väea
järjestöjen tuomitseminen ja sokea vihan lietson­ta
niitä vastaan. Siksipä O.B.U. ei nykyisellä p<A-jallaan
olekaan kyennyt käymään yhtä ainoata kun­non
lakkc% tai työtaistelua, samalla kun toiset Cana-
' dan työväen järjestöt ovat kyenneet järkyttSinaän ko­ko
yhteiskuntaa työläisjoukkojen yhteisillä voimain
. ponnistuksilla. - ' f ,
, ^Työväenliikkeiden ja taistelujen historia osottaa,
^: .varsinkin niin epämääräiset
ja heikot kuin aB.U., on tohista työväen jai^festöistä
«ristäytymisellä valinnut perikatonsa kaltaisen polun.
KnnJ OJS.U. nyt jo' on kutistunut jokseenkin koko-naan
sekavilla periaatteilla varustettujen suomalaisten
liikkeeksi, ön sen lähitulevaisuus jo osottava, että se ei
kykene ylösinään; teemaan .niin mitaan^ metsätyöläisten
hyvajk», muista työväen kerroksista puhumattakaan.
harj ottaneet-salakäfamäisti jfaastoimintaa sellaisten
ainesten kanssa, jotka muiden työväenjärjestöjen. ta-,
holta on merkitty petturin, ja hylldon poltinraudalla.
Niinpä on O.B.U:n virallisten edustajain kautta levi­telty
anarkisti Berkmannin lentoluista Kronstadlin
kapinasta ja tehty näistä kapinallbista todellisten val­lankumouksellisten
lämpimiä ystäviä, samalla kun nä­mä
heittiöt a/at nauttineet Suomoi ohranakomennon
hellää suojelusta. Yhteisrintama kyllä käy päinsä nii­den
hyliciöiden kanssa, joita kukaan kunnon ^työläi­nen
ei voi kuin sydäniensä pohjasta vihata-ja inhota.
Samoin 0,B.U:n johtomiehet ja viralliset jukaisut ovat
lakkaamatta yrittäneet t^dä Canadan metsätyöläisille
uskollisia /ystäviä niistä ariaikisti- ja syndikalistiryh
mistä, jotka Europan eri maissa taistelevat epätoi
von vimmalla todella vallankumouksellisten työväen
liikkeiden hajottamiseksi. Ne jotka tähän asti vilpittö­myydessään
ovat luulleet ja odottaneet, että O^B.U:n
sydämen asiana olisi metsätyöläisten etu, huomaavat­kin
nyt mielikarvaudekseen' joutuneensa heidän kur­jan
politiikkansa välikappaleiksi.
Kun Canadan järjestynyt työväestö ja ennen kaik­kea
metsätyöläiset nyt inhoten katselevat O. B.' U:n
johtajien kurjia edeSotlamisia, niin ymmärtäköön se,
että se on itse omasta tahdostaan vetänyt päällensä
koko valistuneen työväestön tuomion. Metsätyöläisten
etujen puolesta taistelun täytyy olla siksi pyhää ja
korkealle tähtäävää, että siinä täytyy noudattaa mitä
parahimman työväen solidaarisuuden vaatimuksia.
Keisarien tilinteon hetki
Jos äskeinen suursota sai mitään pysyväistä aikaan,
niin aiheutti'se ainakin monen kruunupään kukistu­misen,
joiden tilalle ei enään koskaan minkään ku­ninkaan
poika ole nouseva. Ja yhä edelleen sinkoilee
kruunuja kantajainsa päistä. «Vastikään on Kreikan
kuningas taas joutunut painautumaan rajan taakse
Ruraanian puolelle. Kreikkakin valmistautuu tekemään
lopputilin kruunupäisten hallitsijainsa kanssa. .
Ennen suursotaa oli kruui^upäisten hallitsijain lu
kumäärä kaikkiaan 41. Nykyään sainotaan niiden luvun
kaiken kaikkiaan nousevan seitsemääntoista.
Yhdelle maailman mahtavimmasta kruunupäästä
Venäjän Nikolaille, tuli kaikkien pikaisin lähtö. Itä
valta-Unkarin keisari Frans Josef ei liioin ehtinyt näh
dä suursodan ratkaisevia vaiheita. Hänen seuraajak
^een istutettu Kaarlo-keisari joutui ennen pitkää läh-
'temään maanpakoon. Montenegron kuninkaasta .on
enään muisto jälellä. Kreikan kuninkaan Konstantinen
kuolfemä 'oli ikäänkuin ennustusta, että hänen seuraa
{ansa pitää myöskin erkaneman, ellei nyt heti \ elämästä
niin ainakin kunin^skunnasta. Turhaa on keisarien
enään ajatella palaamistaan Saksassakaan;
Ja > niin jatkuu romdiduksiär~sarja kaikille' Silmin
nt^htävänä todistuksena siitä, että kansa se on sittenkin
korkeampi kuin sen kruunupäiset mahtajat
-TeollisuuskjiyhälisJ^ riist^tty:jen
lipun kantafa/ •
Kaikkien riistettyjen kerrosten yhteisissä täisteluis
s a t ä ; ^ y :aina teollisuustyöläisten ,etujen johtaa tais
telua ja yhteisiä toimintaa. Jo siitäkään syystä ei vo:
toisin olla, koska ainoastaan nämä. edut käyvät yhteen
todellisen ja mahdoUiseh kehjkyksen kanssa ja i ovatkin
sen takia pysyväisen menestyksen takeina. Muni riis­tetyt
Ja sorretut X^rokset saavat seurata mukana ja
antaa tukeansa' palkkaköyhaltetön kumoukselliselle oh
jelmalle tsikäli kqin' kykenevät. TeoUisuusköyhälistÖs
täulkona olevieni kerrosten omat erikoisedut eivät ole
täydelleen toteutettavissa, koska ne ovat ristiriidassa
tosiasiallisen kehityksen ja ennen kaikkea' palkkatyö
Iäisten ja kapitalismin; välisen luokkataisteluni seuraus
ten kanssai Sellainen työväenpuolue, joka antaa toi
minnassaan vaikuttaa joidenkin muiden -ainesten kuin
nykyaikaisen palkkaköyhälistön, joutuu'lopulta palve<
lemaan taantumusta javflöytää itsensä poroporvarini-suuden
umpikujassa; Köyhälistö pysyy varmalla poh
jalla ainoastaan siinä 'tapauksessa, että se pitää hor
jumattomasli kiinnijomahfitsensä elämän vaatimuksiin
perustuvasta: vallankumouksellisesta^ ohjelmasta.
Toottap (ieDd^
tBottei»a
'Hiteistoiminnallisessa yfateisktm-nassa,
joka perostnu tuotantoväli-neitten
jrhteisomistukseen,- tuottajat
eivät vaihda tuotteit^n; yhtä vä­hän
ihnenee taotteisiin ruamiillistU'
nut tyo niitten laatnim nähden Tai-kuttavana
ominaisuutena, sillä nyt
(^päinvastoin kuin kapitalistisessa
yhteiskunnassa^ ei työn yksilöllisiä
tekoja Epäsuorasti e^iää okT olemas­sa,
vaan ne ilmenevät snoiranaisesti
yhteenliittyneen työn yhteistekijä-nä.
Siten määritelmä ctyön tuote>,
joka jo tänään kaksimielisyytensä
takia on avoinna vastaväitteille
muottutt kokonaan merkitystä vail­la
olevaksi
iMitä me 'tässä olemme käsitelleet
on kommunistinen yhteiskunta, ei
sellaisena' kuin miksi se mahdolli
sesti olisi kehii!tynyt omasta alot-teestaan
j a riippumattomana muista
tekijöistä, vaan sellaisena kuin minä
se syntyy kapitalisesta - yliteLskun-nasta.
Joka suhteessa, niin henki­sestikin
sitä häiritsevät siitä yhteis»
kunnasta lähtöisin olevat viat^ jos­ta
se on noussut^ Niin muodoin
kaikkien näitten poistojen jälkeen
yksityinen tuottaja saa takaisin täs­mälleen
sen mitä hän antaa yh-^
teiskunnalle. Mi'tä hän on ^antanut
on hänen yksilöllisen työnsä mää­rä.
Esimerkiksi yhteiskunnallinen
työfpäivä yksilöitten työtuntien sum­man;
tuottajayksikön yksilöllinen
työaika on se osuus, minkä hän on
suorittanut yhteiskunnalliseen työ­päivään,
hänen osansa siitä päiväs­tä.
Hän saa yhteiskunnalta kuitin',
mikä osottaa, että hän on tehnyt
niin ja niin palgon työtä (sen jäl­keen
• kun yhteiskunnalliseen varas­toon
hänen r t y ö s t ä n on poisto teh­ty).
Esittämällä tämän kuitin hän
saa kunniallisesta kulutusesineitten
varastohuoneesta, niin paljon kuin
minkä arvoinen tämä työn mäarh
ön. Hän roa yhteiskunnalta takai­sin*
saman työn määrän toisessa
muodossa. -
Ilmeisesti on sama periaate täs­sä
käytännössä kuin mikä säännös-teiee
tavaroitten vaihtoa milloin kyr
symyksessä oii yhtä suurien' arvojen
vafhto. Sisältö ja muoto ovat vaih­tuneet,
koska vaihftuneitten olosuh­teiden
• vallitessa kenelläkään ei ole-muuta
antamista: kuin omaa työtä,
•-UjftuTvkoskaf td(^Klt%'\»i1iMn^»JDiuiöa
kuin esineitä ^ ^ H o n i s t ä kulutusta
Intiaanit ei^imerkkinä valkoisille
Intiaanit:^aikesta&V|atimalbmuudestaan huolimatta
ovat monessa quhleessa edellä vajjcoisista. He esiinty-vSt
useinkiix;työläisten .'mitä. usköllisimpina^ ystävinä.
Juuri Vancouverissiff^k^ylyi^^'i koskevissa
uutisissa on ikerrottu^fjettff^^ikaän intiaani ei luopu­nut
lakkotaistdusta ja'alistunut rikkurin^^a^ am
mattiin. Intiaanit ovat olleet tienraivaajana satamatyö­läisten
uniola jär|estai^«a B^tish Columhiassa. Jo
viisikynunenta. vuotta sittenIntiaanit olleet lak-kotaislelussa
Vancouverin salamilla paremman palkan
puolesta ja yoillaneeh
Eräs äskeisessä Vancouverin satamalakossa mulcaÄä
ollut Intiaani on kitjottanut sanomalehdille seuraavaät
' «Sivistys on opettanut meille paljon asioita, jot­kut
hyviä; jotkut huonoja; joita voisi kuvata inonella
tavalla. Ennenkuin minä voin puhua englaimitikieltä
siinä V raJDtelussa ~ määrässä niitä.: minä nyt voin puhua;
en minä;;VoinutintianinkielelIä kirota, mutta jos minä
nvt.haluan kirota, voin minä: sen tehdä enelanninkie-lellä.'
Surullisi|i asia; anitä sivistys on yrittänyt tehdä,
varsinkin tässä "lakossa, on : se; «että', se .o
<>sotiai i iniiaMeille ^t<nmittaw^
kiirina.- kuten ön yritetty, joskin' ilinanr' tulosta, Van­couverin
saarella.
Minun järjelläni on mahdoton käsittää miksikä ne^
Kyseessä oleva t). IB. U:n vastaus osottaa, ettei se iotka kerskuvat korkeammalla älvHä ja sivistvksella
• — -»-Jti'''-:!'—l j u i n mitä'intiaaneilla on, ovat kuitenkin niin alhaisia,
etta menevät rildnireiksi jota intiaani ei tee. Jospa
r^dqiiritv^iinmai^
aie tuntenut eika tahtonutkaan tuntea etsildcoaikaansa.
Sen sijaan, että 0;B.U:n jc&tomiehet olisivat opet-taJieet
seuraajillpen yhteenliittymisen - tarpeellisuutta
toisten Canadan työväen järjestöjen kanssa, ovat he ^ Hstusta intiaaneilta'siitä mitä on lakon ri^ri.>
varten ei voi ? siiftyä yksflölliseeh
omistukseen. Mitä kuHenkin näit­ten
yksilöllisten • ' kulutusesineitten
viaihtoon tuottajayksilöitten keskuu­dessa
; tiflee, on sama periaate käyi-tännössä
vallalli kuin milloin sa­manarvoisia
tavaroita vaihdetaan,
nimittäin jokin työn määrä toisessa
muodossa.'
>Srten yhtäläinen oikeus j ä ä voi­massaolevaksi
periaatteeksi • ^ p o r ­varilliseksi
oikeudeksi — vaikka­kaan
periaate, ja käytäntö eivät
enää, ole v a ^ k k a i n siksi, et1;ä yhtä
suurien arvojen ^ vaihto . tavarain
vaihdossa on ;rolemassa ainoastaan
yleisenä menettelytapana, eikä yk­sityistä
tapausta vartan. .
Tästä etukäteen -tehdystä* oletta­muksesta
huolimatta jääv sellainen
yhtäläinen • oikeus porvarillisen ra-jotuksen
«rasittamaksi. Tuottajain
oikeudet ova£ suhteelliset kunkin
yksilön osallisuuteen työhön; yhtä-
Sisyys on, siinä^ että samaa mitta-perustaa,
s.o. työtä, sovellutetaan
caikkiih nähden.
' 'Miitta toinen henkilö on fyysilli-sesti
tai^^henkisesti etevämpi kuin
totnen ja. voi sen vuoksi tehdä jos­sakin
vississä ajassa työtä enem­män
kuin; töinen; ja .jos työtä pi­detään
mitt»perustan4, on välttä­mätöntä
rottaa huomioon/ työn teko^
aika tai sen tehokkuus, sillä mUÄ-ten
«i ole;:.^lemassa mitään tnltta^
»uuta. Yhtffläinen oikeus edellyt­tää
f erifeista oikeutta erilaisesta
tySstä. Mi&än luokkaeroaVaisuuk-sia
ei oIe,rsiIlä' jokainen työläinen
sulautuu toisten 'joukkoonrmtitta
on olemassaäänetön tunnustus '»ri-aisiOe
totmintsdcyvyilTe, niille jot-ca
luonto ;on varustanut erikoisilla
lahjoiUa. Kuten kaikki oikeus,; se
on.: oleeUisesh' epätasainen oikeus.
Itse luonnp^an seuraa, että oi-ceus
voi muodostua vain sen so-vellottamisesta
yleiseen. perustaan,i
mutta erikudin-yksilöiluD (erilaisiin
yk^nkertaisesti' k o ^ ne ovat eri
yksilöitä) voidaan sovelluttaa ; sa-naisuutpnsa.
Toinen työläinen taa­sen
on naimisissa, toinen naimaton,
toisella on enemmän lapsia koin
toisella j.n.e. Otaksukaamme, että
ne kaikki tekevät saman määrän
työtä ja että~ jokainen heistä saa
saman osnoden jfitei^nnnallisesta
kulutuse;^neiden varastosta, .v^p
tästä, seuraisi, että toinen saisi e-oemman
kuin toinen, toinen oliai
paremmassa asemassa koin. toinen
j.n.e. Jos aijomme välttää tällai­sia
väärinsovellattamisia, niin oikeu­den
tulee olla erilaisen, ei ybtäläi
sen. '
Mutta sellaiset väärinsovellntta
miset tulevat' olemaan väistämättö­miä,
kommunistisen yhteiskunnan
ensimäisellä asteella siksi, että se
on syntynyt kapitalistisesta yhteis­kunnasta
ja jatkuneista synnytys­tuskista.
Oikeus ei milloinkaan voi
saavuttaa korkeampaa tasannetta»
kuin mikä saavutetaan yhteiskun­nan
taloudellisen perustan ja joh­donmukaisen
yhteiskunnan sivistyk­sellisen
kehittämisen ^kautta.
Kommunistisen yhteiskunnan kor
keammalla asteella kuin yksilön or-jamainen
alistuminen työn jaon
ikeen alaisuuteen on kadonnut ja
kun samanaikuisesti eroavaisuus
henkisen ja - ruumiillisen työn vä­lillä
on lakannut olemasta, kun
työ 'ei enää ole elämisen väline
va'an se itsessään, on ensimäinen
tärkeimmistä tarpeista, kun yhteis­kunnan
tuotantovoimat ovat laa­jentuneet
suhteellisesti niitten yksi­löitten
moninaisen kehityksen kans­sa,
joista yhteiskunta on kokoon­pantu—
silloin tulee porvarillinen
katsantokanta täydelleen jalostu­maan
ja silloin tulee yhteiskunta
kirjottamaan lippuihinsa: cJokaisel
ta kykyjensä mukaan, jokaiselle
tarpeittensa mukaan !> — Marx
Teollisuusuniatiisnii
Eri paikkakunmlta
maQusta perustaa vain - mikäli nii­tä
^voidaan katsella ; samalta näkö-
Ibnnalta; mikäli iiiitä^v^^
sella • yksinomaan^^^ ^^^^^^^^ .visassa
suhteessa^ < ^Kysyibyksessä olevassa
taiiaukessa" meidän tulee katsella
NORTH BRANCH, ONT.
Kokoufaaioita. W.'P. 6. J . Osas­ton
kokouksessa joulukuun 23 päi­vä
valittiin edustaja piiriCtonventio-niin,
joka pidetään tammikuun 19
p. Port Arthurin osaston talojla.
Valituksi tuii Karl iMantere. Oskar
Selkämaa, osastomme monivuotinen
piiritoimikunnan jäsen, pyysi vapa­utta
ehdokkuudesta ensi. vuoden
piiritoimikuivtaan,' huonon tervey­tensä
takia, -joka hänelle myönnet­t
i i n ; ja nimitettiin ehdokkaiksi Karl
Mantere ja Tom Alexon^. Valittiin
alustuskomitea, jonka tulee laatia
alustukset puolueen ja "järjestön e-dustajafcoboukselle.
-"ValitttkBi tuli
Sanna Kannasto, Oskar Selkämaa
a Tom Alexon.
•/^uomen^ punaorpojen avustuslis­tat
otettiin>huomioon ja listoilla ke/
raajaksi. valittiin Tulla (Mantere ja
Senja Koski,
Kommunist International julkaisu
päätettiin tilata osastolle, jota sit­ten
kokouksissa luetaan,' joten jä­senet
saavat lähempiä/tietoja kom-munistfsen
internationalen työstä.
'Osaston omaisuus päätettiin siir­tää,
järjestön omaisuudeksi, omai­suuden
siirrosta päätettiin ilmottaa
suomen- ja englanninkielellä, joten
o^uUinen' päätös tehdään 12 päivä
tammikuuta 1924. Omaisuuden vi­rallinen
luovutuskokous ja samalla
vuosikokous ipidetään Tom Alexonin
asunnolla lauantaina 12 p. kello 8
illalla. Tuohon kokoukseen velvoi­tetaan
saapumaan kaikkien osaston-jäsenten.
.!
Keskusvirastosta tullut kirje, jo­ka
koski lasten osastojen välttä-mättömyyttä^
luettiin ja <keskustel-tiin
kirjeen johdostai Keskustelussa
ilmeni, että kaikki jäsenet ei vielä
käsitä lasten luokkaopetuksen ja
joukkotoiminnan- merkitystä, koska
lausuivat niinkin keveän : lauseen,
että ei halua pakottaa lapsiaan las-i
ten OM^toon. Miksi kuulua itsi
sellaiseen järjestöön jota ei halua
tehdä pakoksi lapselleen ? Jos lap­sille
Selitetään kotona "ne syyt; jot­ka
-pakottavat meitä luokkataiste­luun
j a sitten kehotetaan vuorostan
jatkamaan samaa tyofi, nun lapse
kyllä menee lasten kouluun j a osas­ton,
kokouksiin, oTi kehno isä j a äiti
ja vihdiäinete hoitaja se • ihminen,
joka ei saa lapsilleen selväksi niitä
aatteita jo,ita itse pitää oikeana ja
joiden puolesta taistelee, vaikkapa
vaan nimellisestikitt. Eiko' nyt jo
ole aika puolueen jäsenten tajuta
sitä suurta totuutta; että luokka-opit
on lastemme kulttuurin j a elä­män
onnen hinnaksi paljon tärke­ämmät
kuin'on sivistyksen ensimäi-set
askeleet,;luku, kirjotus ja las-kotaidon
alkeet;^^^^ 1^
lapset, ilman kokkaoppta ja järjes­tynyttä
Inokkataistelukustoa; on ka­pitalisteille
pelinappuloita j a yhteis­kunnan
sirkusilveilijöitä, joita ei
enää saa kasvattaa /työlaispuolueen
jäsenet, valtion koulut ei saa ' t u l -
Metsätyöläiset herei
a B. U, johtajat laulettavat uniotaan
. , perikadon polkuja
Sudburyssä joulukuun loppupäivi-» oikeutta lääiitää selkänsä
nä kkoooollllaa ooUlluutt CCaannaaddaann PPuuuuttaavvaarraa'- työväen järjestöille rikkomaft!"'^
työläisten Teollisuusunion Ontarion
piirin konventioni • lähetti kirjalli­sen
ehdotuksen samaan' aikaan Sud-buryssä
koolla olleelle O. B. Um
edustajakokoukselle - yhteisten nen-'
voitelujen järjestämiseksi tarlcotuk-sella
pohtia käytännöllisistä menet­telytavoista
yhteisrintaman luomi­seksi
metsätyöläisten ' keskuudiessa.
Tuo kirjelmä kuuluu ^ kokonaisuu­dessaan
seuraavasti:
L. W. I. U. ofi OnCtHo of O. B. U.
Työläistoverit: -
Ontarion ja yleensä Canadian
metsätyöläisten järjestöjen takapa­juisuus
on kaikille aikaansa seuraa­ville
työläisille liiankin tunnettua:
Sikäli kun metsäityöläisten järjes­tämiseksi
niin suomlalaisten kuin
muidenkin kansallisuuksien keskuu­dessa
on tehty työtä, on se tuotta-,
nut sangen. niukkoja'tuloksia. Järr
jestämistyötä ovat tavallisten han­kaluuksien
lisäksi kaiken aikaa hai­tanneet
katkerat erimielisyydiet jo
alulla olefien järjestöjen keskuur
dessa. • i
Tätä huutavaa epäkohtaa silmällä
pitäen L. W. I. 'U. of Canadan On­tarion
piirin konventioni, kokoon
tuneena Sudburyssa joulukuun' 27
—28 päivin4 kpntyy L . ' ,W. I. U .
of O..of the O. B . ' U : n konventionin
puoleen vakaalla päätöksellä ryhtyä
yhdessä "tuumin pohtimaan kysy­mystä
yhteistoiminnan:' aikaansaami­sesta
näiden järjestöjen välillä kuuj
niyöskin mahdollisieta toimenpiteis­tä
metsätyöläisten järjestöjen luo­miseksi
ja kehittämiseksi niiden
mahdollisuuksien ja • vaatimusten
mukaan, mitä yleepsä työväen jär­jestäminen--
ja tänÄR<''öäi'vän, Jnok-
<ataistelutehtävät meilld "asettava?^
Samalla kun meidän täfityy todeta
se seikka,- että O. B. U : * järjestöl-inen
voima metsätyöläisten keskuu­dessa
on sangen heikko, dm. meidän
tehtävä j sama 'havainto . »öisenkin,
nimittäin edustamamme Lj|. W. h
'Ui of Canadan suhteen, jolSca 'tie­tääksemme
.ovat ainoat jlrjestöt
metsä- ja puuta vara työläist«i kes-heitä
vainfyksir^rtaisestili t y ö l a it
nä, me emme saanähdä . hdssä la luokkaoppien tielle, jos valmta
mitään muuta, < meid^ tulee si-]pitäisi- teh^, niin viimemainittu on
vuuftaa heidän kaiidd ^ toiset omi- tärkeämpL:
{uudessa^ Canadassa. Kuminankin
union järjestöllistä työtä hfflritsee
keskenäinen kinastelu, josta »sein-kin
onl seurauksena syvän eptluot-tamuksen
syntyminen «vielä laiiois^
ta ulkona olevien työläisten \kes-;
kuudessa. Lihavinkaan riita eifoso-ta
järjestämistyön ^^edistymistä A eri­koisemmin
- kummankaan järjestön
keskuudessa; Jäijefstämistyö tahtoo
: äädä väkisill&in kitumaan jatku­van
vihollisuuden ylläpitämisen täh­den.
, j \
Ajan virtauksena j a vaatimuksena
on ja täytyy olja tarpeettoraigri
kahnausten ja- ristiriitain. selvittä­minen
ja poistaminen työväen r i ­veistä.
Tätä seikkaa silmällä pitäfen
me kehotamme teitä työläisten ylei*^
siä luokkaetuja silmällä pitäen poh^
timaan mahdollisuuksista yhteisrin-;
taman aikaan^amiseksi vallitsevien
metsätyöläisten järjestöjen keskuu
dessä. Sille täytyy löytää pohja
ei ainoastaan samoilla kämpiköillä
j a työmailla, vaarv vieläpä eri käm-pikkojen
ja tuotantokeskuksien ke5r
ken. Sahialla kertaa on meidän aja-t<;
ltarva metsätyöläisten järjestöllistä
yhteyttä toisten , teollisuusalojen
työläisten ja heidän järjestöjensä
kanssa niin pitkälle kuin suinkin
mahdollista; Canadassa on useilla
teollisuns aloilla jo verrattain voi-'
mnkkaita unioita;^ joiden yhteyksiin
pyrkiminen on yhtä välttätaiäton
kuin on yleeissä työläisten yhteis^
ten luokkavoimien icäuttairahen.
'Kaikld ne epäkohdat, joista metsä-työläiset
nykyään. * kär3ivät,jrövat
samanlaisia ep^ohtia käiKIte met­sätyöläisille.
Niiden^ arvosteleminen
ja niiden korjaamiseksi taistelUsuun
nitelmain pohtiminen on meidän
kaikkien asia. Me emme liae yh­teisrintamaa
jonkun erikoisen tyo-"
väeriliiKkeen pirrteen kaavalk, vaan
meidän kaikkien yhteisten etujen ja
ahmamme -pohjalk. Ja meidän kä­sityksemme
on, että mikään tyovSen
väenliikkeen ja luokkataistelu 2
teisiä etuja. Paraskin järjestö J
korkeintaan osa työväeniiiHeel
suuresta kokonaisuudesta.
•Metsätyöläisten järjestöjen xbt^
rintaman lopullisena päämiäöoi
täytyy luonnollisestikin olla jtieyk.
siin pääseminen Canadan mEij
taistelevien työväen järjestöjea
kanssa. Meidän täytyy hiilenk&a:
jissav-terästyöläisissä ja muiden te-ollisuusalojen
työläisissä ja hiiir
järjestöissään nähdä niitä jouIi.5Ja,
joiden yhteyksiin pyrkimällä me n-kennamme
Canadan työläisten yv
teistä, luokkataistelurintamaa. Mut^
ta me emme ole siihen otollisia, en^
nenkuin me olemme alkaneet ttteu.
rintaman rakentamisen meidän o-massa
keskuudessamme.
Tämän velvoituksen, täyttämijek-si
me siis ehdotamme teille yi-teisiä
neuvotteluja niiden käySn-nöUisten
keinojen ja muotojen löy­tämiseksi,
mitä metsätyöläisten yleir
set tarpeet jk asema meiltä kaiiilJ
ia vaatii. Odotamme ratkaiseva/
vastaustanne ehdotukseemme kel\l
I:teen mennessä i.p. tämän kua-,
28 päivänä, 1923.
Toverillisesti:
' T o m Holm E. H j . Kuusela.
' Puheerijohtaja ' Sihteeri
Ylläolevaan mitä solidaarisi v
paan ja painakaamme mieleem?^ .
itse metsätyöläisten tekemään e •,
tykseen lähetti O. B. U:n koko.
sitten seuraavan vastauksen: 1
. • • . :
•Sudbury, Ont., 28 p. 1923.\;
L. W. L U. of Canadan
Konventsionille.
Työläistoverit:
•^Kirjeenncu johdosta jonka lähetit­te
'L."Wririr'orOrit:'~örthe Om
mi-. I
Big Union konventsionille. Konvent-sionin
käsiteltyä' asiaa hyväksjitiir
allaoleva ponsikomitean tekeri
ponsi. . : ,
«E. ja K. luettavaksi ja keskus
teltavaksi L.' W. ..I. U. of Canada»
järjestöorgaaneilta saatu kirjelmin
jossa kehoitetaan yhtymään mainit­tuun
järjestöön. Hyväksyttiin päi-tös,
että L. W. I. U. of Ont 4;
the One Big Union edustajaksi};
uksella ei ole oikeutta mainitun W:
jestön kanssa kompromissiin pyrsi
vien päätösten tekemiseen, 'syyni
että yhdelläkään edustajalla ei o!:
valitsemiensa valtuuksia, jotka edc-lyttäisi
yliämaiijitun askeleen ptt-miseen.
ja edelleen koska L W.
U. of Ont. of the One Big Uni­on
voimakkain Canadan Puulav. •
teollisuudessa, niin käsitämme *.
jos L.- W. I. U.' of Canadan
nistöliä On todellinen pyrkimy
teiseen toimintaan, niin voivat
tyä One Big Unioniin.» |
. Ponsikomifcea: O . :>.
Jalmar Salmi; -lohn Nicj
^. Uuno Järvi.
Tämän vastauksen luettua e
olla-ihmettelemättä niitä «poin;
joilla O. B . U : n edustajat koet
vältellä joutumasta* kosketa
toisten työläisten kanssa. |
lähetetyssä kehotuksessa ei |
sikään ole sanaakaan sellaista,!:
heitä olisi > kehotettu «yhty
^Canadan puutavara työläisten
puus-unioon.,: Kirjelmässä ei
^ ^mitään ehtoja ehdotetuilll -
votteluille. (Siinä ei edes tvtlr
ty mitään käytännöllisiä suj
^ i a yhteisen työskentelyn
Jiinä yksinkertaisesti,
raan -yhteisistä neuvottelj
ätettiin lähemmät toimen;
en suunnitelmien - v^
] ieuvotteluissa mahdollisen
yöskenteljm puitteika^
1 Jytämään. O. B . U:n pfl
, dostäjaa käsittävän ckonvcntioni»^
lusunto 'jostakin yhtymisestä jo
m sus siitä, että- nämä ednstsj»^
A'vät~ ymmärrä painetun sanan e
, ä ä kieltä tai sitten he orat oUet,
savinaan' ovelaa politiikkaa, joi^
nlikkamaisnndessaan hajoaa ke?
nkin itse, näiden Musta jäin fajjl
Kun Canadan puntavaratyölaist^
ärjestö Canadassa' ei ole vidä miiiiteollisnnsnmott taholta ^ ^ " ^ ^
korkeassa ascassa» että sillä oKsiflsitä t<Kiasiai' että vihdcHnkm