Vapaus, July 12, 1926

              VAPAUS
Canadan auomalaisen tySväestSh ainoa Sänenkamiattaja,
'Slmestyy Sndbtoyssaj Ont., maanantaina, keskiviikkona
j a , perjantaina. - , '
— ^ T . o i m l t t a j * t :
S. « . N E O . AEVO V A A B A.
V A P A U S (Liberty) v
C'-:: T h e lö^^ in Canada.. P o b ;
l i s h ^ i n Sndbury, O n t , every Mbnday, Wednesday
And f^iday. -
- Begistered'.at the Post Of^ce Department, Ot^wa,
as^seeond class matten
. - ' TILAUSHINNAT:
' Canadaan ykra^vk. f 4.00,-pQoli. v k ; $2.25, kolme kk.
$1.60 J a yksi k k . ' 7 S c '
* 93.00 j a kolme kk. f T V S .
Tilanksia, j o i t a e i seuraa raha, e i t u l l a lahettatnaän
paitsi asiamiesten j o i l l a on takaukset. -
' General ,adverti8ing rates 76c per c o l . inch. i m -
. nimnm' cbarge f o r single insertion 76c.. The Vapaus
' fs the best advertising' medium among the" F i n n i s h
"Tfeople i n Canada. '
- . I L M Q T U S H I N N A T V A P A U D E S S A ;,
^ i m a i l m o t u k s e t $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
' ; Avioliittoonmeno. ilmotnkset -bH^ palstatuuma.'
NimeiTmuutosilmotukset 60c kerta,^$1.00 3- kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
' A v i o e r o i l m o t u k s e t $2.00 kertaa, $3.00^ b
'Enolemadilmotukset $2.00 kerta, $f Oc lisäiqaksu
kiitoslauseelta tai ^muistovärsylta.
; Halntaantiedot j a osoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kolme kertaa. - ^ -
Tilapäisilmottajien i a . ilmotusakenttnurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
M
konttorissa lauantainaj^- keskiviikon jlehteen tiistaina j a '
perjantain lehteen .torstaina kelk> 12 päivällä;:
: Vapauden konttori j a toimitus: L i b e r t y B l d g L o me
St. Puhelin 1038. TPostipsote: Bo« 6 9 , Sudbnry. Ont.
Jos- ette milloin: tahansa,saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottsdcaa uudelleen liikkeenhoitajan per-:
soonallisella nimellä. _»
J . V . KANNAsTO,~Liikkeenhoitdja.' 7
jSosk^deinpkrat|aii f appeutuminen
ja hajaaiitumiiieii
Taistelu ruhtinasomaisuuksien y)iteiskunnan haltuun
ottamiseksi syventi'ja laajentifaokluitaistelui^^
>y IcasUtelyä" Saksassa, kirjotetaan eräässä (of^
. ' Kutien tunnettua, olivat kommunistit alkaunganevana
voimana tassatais^teluss^
|je .JyOT
:> 'takeita->monarkismin^kasvavaa vaaraa vastaan.: tasaval­lan-
säilyttämiseksi .ja'parantaa t
' > VallaidcumöukselHset voimat eivät tietei&ään tyyty-
<r-'neel<^ pelkkiin :;!lakooi^|iin arvon
' ^^t^^^^^^^^^^^» vaan -vaativat nihtinas-
^: ~ V omaTsu^iiksien käyttäipistä työttömien ja -puutteenalaisesi
-to asemassa olev orpojen, leskien
ja rfiotainvaliidfen avustamiseen,- sekä pakkoluovutetta
^ ^ tviettr maatilojen Jakamista koyhillp pikkuviljelijoille ja
' vtto&ralaisiIle;>^^
teen ja tahtoivat sen-kautta, tehostaa sorrettujen yleistä
taistelua, porvaristoa vastaan. ' ' "
.Tama..B^kka, entisten erimielisyyksien lisakäi, tuU
' kärjistämään kriisiä Saksan 'sosialidemokraattisessa
'^^Jii^eessä. Kuten t^^ kuin
' IJiuissakin maissa; viime - aikoina alkanut ilmetä työ-
^ V läisjouköistä lähtevä tyytymätön.,pppositsioniliike sos-
'yjdemien johtajaministerejä i ja virallista taantumitkselH
^^ta kantaa'vastaan. Oppositsionivlähra
teja ja pyrkii puhtaan^^^.l^
nalle. Se ei ole selvä ja sen edustajiksi tulee toisin
paikoin vasemmidtolaisuudella^x
joita, mutta pohjaltaan se kuvaa kuitenkin työläis­joukkojen
rehellistä taisj^glupyrkimystä.: Kun:. ruhtinas-
. oinaisuuksien j^akkoluovutus: tuli Sdcsassa yleiseksi
: taistelukysymykseksi ja ktJQir siinä toimittiin yhteisrin­tamassa
'kommunistien kanssa,-niin: vaikytti - tämä käy-vtännöllinen:
taistelutoiminta -työväenj eukkoihin^ "^hä
enemmän yhdistävästi:ja siten heikentf taantumuksellis-
' ten sosdemien vaikutusvaltaa omienkin joukkojensa yli.
Seurauksena oTi^taistelpkriisi^sosdemien keskuudessa ja
hyvin kireä tilanne ennen kaikkea Saksissa,
: Sosialidemokratian hajaannusprosessi tuntuu Sak-vsissa
huomattavammin siitäkin syystä, että kaikki^ —
jopa tasavahakisporvaritkin —^ tunnustavat nyt Saksin
-radikaalisen hallituksen kukistamisen muutamia vuosia
sitten. laittomaksi. . Se oli monarkistien ruokoton-väki­valtainen
teko. Työväenjoukot tuntevat seuraukset nyt
; kokemuksensa kautta. Ne ovat turhaan odottaneet; sos-
: demien lupaamia-: olojen korjauksia. ja sen sijaan näh-
»>^neet perääntymistä ja pelosta. Seurauksena on vakava
hajdantumis- Ja kriisitilanne Saksanv;so$ialistipuoIuees-sa,
erityisesti Saksissa ja muuallakin työväenjouTtkojen
tyytymättömyyden seurauksena.
Vielä 'hullummin ovat asiat Tshekkoslovakian • sos-demien
keskuudessa.
' ^ Kuten mujsletaan, saivat kommunistit Tshekkoslova­kiassa
luniiiVan- vaalivölron jo kolme vuotta sitten.
Viime syksynä heidän voittonsa oli vieläkin huomatta­vampi!
Kommunistien voitto, aiheutti pahan 'pärmSn.
öekä porvariston' että sosdemien keskmid^sa. Mutta
-«parannusta» he eivät ole voineet asemaansa saada.
Päinvastoin sosdemien vomassa keskuudesp myönnetään
nyt, että asiat ovat kehittymässä yhä huonommalle to­lalle
'ja että sos.-demokraaltisen liikkeen- koko -jeheys
ja tulevaisuus on vakavassa vaaransa. .-
Pääprobleemina' on^kansalHskysymys ia ~siitä ^oh-tttvat
^:monenmoiset kjiylännölliset- ja poliittiset kysy­mykset.
" Kautskyq .sodan aikana kehittämä • teoria «so­sialidemokratian
kansallisesta luonteesta» tulee, nyt-
• kalliiksi hänen oinille puoluelaisilleen Tshekkoslova-'
. kiossa. Maassa on suuri 'enemmistö tshekkiläisiä, jot-
' ka pyrkivät - hävittämään kaiken-saksalaisuuden'. Tah-'
' -tovat nujertaa saksankielen saksalaisis^fikin asutuksissa
ja erottavat saksalaiset virkamiehet. Saksalaiset taas
hautovat tuumiaan liittymisestä Saksaan.:. Varsinkin
sainvälisesta luokkataJstelaofajelniasta loopumuieD J
kokoomushallitn^politiikan kannalle vasettqminen sitoi
heidät porvarillisen valtion positivisiin toimiin; ja teb-täviin,
niinkovat he Jontuneet myöskin näiden kapita­listisen
järjestelmän ylläpitämien kansallisten. ristirii­tojen
ja enaakkoluulojett' uhreiksi i Nämä: ^ristiriidat
ovat ^kulkeutuneet Itavalta-Gnkariii kaksoismonarkian
ajoilta penntÖnä työläistenkin Jceskuud^sa^ja s^csa-lainen
mahtavuus jä'tshekkiläinen kuuluisa ylpeys.raäl
telee: nyt. I^ntumuksellisten . iyöväenjärjestöjen rivejä;
Se «rakentava taistelu jraltiossa», jonka Kaut^<m^
auttanut sosialidemokratian ohjelmaksi, ilmenee^ Tshdc-koslovakiassa
nyt; niin, että tshelddläiset sosdemit tdce-vat
hallitusta ehdottomasti niin* kansallisnuskysymyk'
sissä: kuin kaik|ssa muissakin?'jota eivät saksalaiset sos­demit
voi Jdidä. Työläisjoukot näk^ etta k ^ o iiSce
on luhistunut porvarien yUäpitämiea kansallisten "en-jiakkoluulojen
palvelukseen Ja kantavat' palttuavkQko
liikkeelle»::: Vähemmän tietoiset' ja y^rsinkin saksalai
si&talne, jotka -ovat -oppositsionissa vain saksalaisuuden
puolesta,, jäävät pois • kaikesta liikkeestä, niin -taloude^
lisistä kuin poliittisistaan järjestöistä. Mutta : tietoir
seihmal ••: työläiset ^ liittyvät kommunisteihin. ^ Xuopumis-ta
'80s.-demokratiast^ ja liittymistä kommunisteihm ta­pahdu;
nykyisin suuressa -mittdcaavassa, sen myöntä­vät'^
itse sosdemir valitellea.
Sosdemien .'keskuudessa' o1\t2ieidän kansainvälisten
järjestöjensäkin avulla tehtyn useita^^rityksia^voit^
kansallisia ristiriitoja ja Jakaantumisia- omissa Jarjes*
töissään^ -mutta-heidän luokkataistelua tcarttava ja por-
TapstoIIe antautuva politiikkansa- on ne tehnyt'tuldc-settomiksi;
Näiden jyriddenfcansallisnusrajdjen mu­kaisesti
'.oli maassa: kommunistinen liike myöskin alku­aikoina
jakaantunut rkansallisuuk^i^n^^^j^ er
fiuoluejärjestöihin., Mutta tästä - seikasta tehtiin:Jopjpu
Perusteellisesti kansalliset rajottumiset murrettiin liikr
ceessämme nyttemmin uudelleenjärjestämisen-ja puo-ueen:
soliipohjälle asettamisien , kautta.; v Siinä. ~oli. :Tai<
jceuksia kommuimteillekin. r Muttii ne-voitettiiib^^^^^^^^^^T^
väenjonkot koottiin ^teen» alueittain^ ja työpaikoittain
a ^eri' kansallisuuk^pin: Ihiuluvat työläiset • löysivät' yh-eiset
taisteluperustan * porvaristoa Ja kapitalistista ^hal­itusta
vastaan; Työväestön^ yhteinen ;luokkatunto ja
uokkahegemonia - kohoutui porvariston : ylläpitämien
kansallisten ennakkoluulojen yli: Ja, taistelir ylidistää.
Comnaunistjt'ovat työväenluokao^^^
vat 'een taistelua, huolimatta siitä^^mihin kansallisuu-^
eear^ne kuuluvat, porvaristoa' vastaan^ huolimatta\^
uinsaliisista peifl^teista. v Ja niinpä nähdäänkin, «ttd
porvarillisessa;^ politiikassa- keinottelevien sosialide-mokraattisti^
johtajien^ ja^^lteid^p yltäpitämäiisll kan-sallisuusrajottainen..
-puoIu£pohtiikkans& l.'a]aa työläi­set
oman asemansa taisteluvaatimuksiensa pakotta-mana
-ulo^ >1ieid^:Järjestöistään-ja .niin lisä
munistfpuolueiden jäsenmäärä Ja niiden. merkitys, lau
sutaan lainaamassamme Ididessä. ..
, i Coolidgea
• : Englannin'pariamenrih.kommunis
purji Säklatx-aiia, jolta Yhdysyaltain hallitus viime syk­sy
rtä." kielsi oikeuden , päästä'; maahan - ottamaan ^qsaä
Washiiiglöhissa^^'^^ P^
-könfefenssimr lähetti • Ämenkan ilsehäis^^
Vuotispäivänä :Yhdysivaltairi'^'\ jpresidentille seiiraavan-sisältöisen
"«ofiHilteluh».: ' £ ' • * ' .' "
• «Qpnittelen^ it.senäisyyteririe
ja';, yhteisVunnöilisen .edislyfcsenhe .:jqhdostal ~ Kansa-kunlanneM^^^
kiilollihoi, -ettei kellöggeja.v(Kel-.
lögg;y Yhdysvalta
lal^a: maahanpääsyn)^
lui silloin^'.(iso Vuolta sitten) estämässä George .\5as-hingtbnia
jia ^iOnuita vallankumouksellista - saapumasta
maahan.»':'\^:•- • '^'••••.J'^; •
monärkiStfset,.piirit Saksassa tukevat heitä. Seurauk-,^ Porva«islehdet .eivät .Icerro, mitä'Coolidge on tähän
seha ovat kireät välit. Kun sosialidemokratian kan-
Siiiiirbntai^
pysrtävät lisää avusttista
Suurbrltanniän kaivostyöläisten liitto on losottanut
caikkien maiden :• ammattiliitoille vetoomuksen, missä
>yydetään Jatkamaan - reiällisen avustuksen keräämistä
äkossa oleville kaivostyöläisille ja täydellistä hoäcot
ia hiilW'muista maista Suurhritanniaanviennjn estä­miseksi.
''"^ ~ . .
- " . '
Kaivostyöläisten liitto j ulistaa.: sopimuksen kaivos­ten
omistajain kahssa olevaq mahdollisen vain seuraa
villa ehdoilla:' 1) hiilituotannon ^pikainen uudelleen
ärjestäminen, 2) .palkkasopimuksen kansallisen poh
an säilyttäminen, -3 h > ennen :>työnsu|ku^ maksettujen
laikkojen säilyttäminen Ja* 4) , 7-tuntisen. työpäivän
säilyttäminen. ^ - ' , '
Vetoomuksessa osotetaan^v että kaivosten .omistajat ja
lalkkioiden (royalties) saajat ^ovat viimeisten kahden­toista
vuoden kuluessa saaneet 287,000,000 puntaa: voit-foina:
180,000,000 pääomalle ja esitetään hiilituotan­non
uudelleen järjestämistä .seuraavilla toimenpiteillä:
1) Hiilituotannon: ja kaikkien sen yhteyteen kuulu­vien
: työalain^uudelleen Järjestäminen toteutettava^ kan*
sallisella pohjalla, sisältyen tähän kaikkien ei-kannat-tavien
kaivosten':.sufkeminenjä^: kaikista täten työttö­miksi
joutuneista kaivosmiehistä ;huolehtiminen.
2) Välikäsien^ syrjäyttäminen hiilen . kunnallisen
jakamisen kautta kotimaassa ; Ja osuustoiminnallisten
myyntiasioimistojen muodostamisella '.ulkomaankaup­paa
varten.- - Täten tulisivat. kaijrosten tulot lisäänty­mään
ilman että kuluttajat Joutuisivat siitä kärsimään,
maksamaan hiilestä korkeammanhinnan. •.: r
3) ^Tuotannon vapauttaminen siitä taakasta,>minkä
muodostaa palkkioiden ipaksaminQn7 Johon nyt >mencf
6,250,000 puntaa vuodessa. ~ ' , ~"
Katolisen kirkon tatranärakalnen
sakraQienttBcongressi-- kokoontui:/^ &e>
s a k . ' 2 0 - ^ 2 4 p. Chicagossa., Se «li
sumivBooman: k l r k o n i a paavin -flia»
m^sten ik^uäinvälinettTyoimannäy-tö3.^
f^, Einigres^sja pideten itaväÖL-s
e s t f 'j«^^ l o i n e n v u o s i . - . K a t o l i l a i -^
sen - k i r k o n :'päärubtinaatc:valitsevat
paikaii. ; Tä en^mainen Iter"
ta^ k u i n kongressi pidettiin' Yhdys-'
valloissa; J a k i r k o n ruhtinaat j a
koko ^Tkatblilainen' maailma ' r i em
seyat ^ tyytyvSi^deätä k o n g r ^ p ^ -
kan ~-yälitsemisen: euhteen.. ;SiI|^' ae^
;nnod.qsti)^:jronremmak8i.ja huoraat*'
tayamm^^sjtSkuih^ mitä.' o n f t^pahtu^
nut; TOosikymmeniin. : goko^Ameri-^
ka puhtKt^^siitä.' ^nomaleSUet ker­tovat
sanoin j a k u v i n juhlasta. r C h i -
cagon;.kanpunU ;on ^oristet£n:'e^
remmoisesti.: Muutamia mailejä^kau^
pnngista oleva^^^Munde^nin-.kanp^ala'
muistici^a«I:^^: mahtavine^ ^.^tB^isnutla
varten; lakennettnine: laitoksitfe<sn,:
temppeleineen Vatikaania pienois­koossa.;?:
Siellä pidetään varsinaiset
kongresdn .istnnnöti^^^-
ntiljppnia'. o i c kulutettu:^, kpngresäin,
valmisteluSiin-, rakennuksiin :ja^'Iait=;
teisiin. , / \ , -
' Englanninkielellä nimitetään ko-kotlsta'
'^Ehehartistic" kongresmM-"
Niitä on;vietettJr läpi-keaBajan, a i ­na
-l2-8ätaluvulta asti... - K i r k k o se­littää
sen. tarlcöiiokseksi^l^tolilai-sen
k i r k o n i^oimiehundes^an.'yhdis­tämisen.
«'Pyhiinvaeltajina "kerään­tyvät
katolilaiset täUoin . k a i k i s ta
maatfösista ylistämään: ^istnsta" ja
julistamaan uskoaan ihmisten- edes­sä."./
Erityisesti nautitaan sakra;
menttejä ^ j a ylistetään tätä^ t o i m i ­tusta.^;
<E[ncharistic-sana johtuui^ah-d
e n : k r e i k ^ I a i s e n -sanan, yhdistämi-"
fiest8,Jokä inerkitsee . t a i llöitseinis^;
ta. s Uskonnollinen asältd annetaan
sanalle^. Luukkaan - evankeliumissa,
jossa -kreUdcalaista termiä "eucharii»-
tie" Mytetaän " j a hän'otti leivän
j a .kiitti'>sanojen~ yhteydessä. ^ Sa-naa^
on.siitli;.lähtien käytetty k i r k on
piirissä sakramentin yhteydessä; U u ­den
^Testamentin mukaan j a sen
mukaan kuin ^juutalaisessa tekstissä
Saklatvalan «onnitteluun» vastannut.
selitetään, on^ salsamentissa leipänä:
esiintyväni ;^ Kristuksen;.; ra
viininä -.esiintyvän' Kristuksen veren
olemus l^käsifettävä vain: symboolir
sesti, mutta ^katolilaiset uskovat
nauttiessaaif " siunattua-' leipää X j a
siunattua- viiniä nauttivansa iodel-ista
Kristuksen ruumista, j a verta;
Kun~" Kristuksen piti',sakramentin
perustamistiläisnudessa, > päivää' -t e n ­nen
kuolemaansa, : lausuman: - " t & h -
cäa tämä minun muistokseni''j >niin
catolilaiseii; käsityksen mukaan näi^
den sanojen:.voimasta .ehtoolli^eipä
a viini ikuisiasi ajoiksi' muuttuivat:
toiseksi aineeksi."; Sen: vuoksi kysy-,
myksessä: olevat j katolilaisten-^^^j
ovat' heille ' oikeastaan enemmän
kuin sakramenttijufalatr ne ovat i o -.
delliseksi muuttuneen :'Kristuksen
ruumiin j a veren nauttimisen j a r u -
couksen juhlat.'
Nyt pidetyillä - Chicagon juhlilla
: cäytettiin _itse spaavin- :siunaamaa
eipää j a viiniä, :j'onka^vahvaV-kuu^
4 enneltatoista ivuosisadalta polveu-i;
uva , j a sen: aikaisia'Btraditsioneja
ylläpitävä Vatikanin ; isveitsiläinen
suojeluskaarti:!^^^
raasta Chicagoon-kulettanut. -rKuteri
sanottu, oli.; tämävkon^essijärjesr
tettysuuremmoisesti.:; S u u r i . j a lois­tava
ul|coiIm'a-raIttaxioli: rakennettu
paavin persoonallista -edustajaa var­ten.'
; Katolilaisen; Jcirkon :Jca?äinaa-;
eja, arkkipiispoja,. piispoja,; k i r k k o
r u h t i p a i t a , . pappeja,:-munkkeja ^ j a
nunqia^oli tuhansittain kerääntynyt'
kaikista maista.>>;: Erikoisjunat t o i ­vat
eri'maiden edustajia ; Chicagoon.
Täällä ja" Mundelinissa järjestfettnn
calkueita^. hartaushetkiä j a juhlatir
aisuuksia, joissa ;&atolilaisten pää-^
miefiet esiintyivätrTmitä'rsuurimmas»
sa loistossa. 7Tuhann€t"-c0ttivat osaa
veisuun. Noin 62,00^ lasta o l i jär-estetty
juhiiin;^v^:Eri ;.osista Yhdys-^
valtoja riensi'katolilaisia:^^ j a katoli-^
sen kirkon"^ virkamieh^,ä niin, että.
j u h l i i n osanottajien: yhteinen lukur
määrä nousee moniin satoihin t u -
ansiin. ^0:ttä , päivää vasten
yöllä täyttivät^katolilaiset noin;.400
Chicagpn kirkkoa'\alkajaisiksii' lAon-.
ta päivää jatklettiin seremoniaa.
Nämä seikat^, , itse 'kongressfn
uonteesta "ja -olemuksesta, -'
Uuden BDglannin';^: puritaaneista:
sanottiin kerran^ - että 'ne' iayttivä^
man mustaksi. :saamoilIaan.-i:Niiiv
tekevät nyt katolilaiset Amerikassa
J3 - e r i t y i s e s t i C h i c a g o s s a . • - K a i k k i
feodaalisen: yhteiskunnan^ ja~ sen _^ai-caisen
henkis€n»::<ylimyston pimeät
voimat .ovat .valloillaajn^,.jav ne. rier
muitsevat voittoisan-^ .armeijan • t a ­voin.
Roomalaisen., kirkon: muinai­set
vallahpitäjät,' saavat uutta - roh-'
keutta chicagolaiseen ' p i i s p a n h a r -
rasmielisestä -u^jolistuksesta, . jossa
esiin tuodaan tunnustuksen vaati-,
mus "katolilaisen-i k i r k on nuorim-
Jnalle ffsareUe" — Yhdysvaltain ka­tolilaisille
siitä, että. he ovat: voi-^
makkaimpia kirkon perheessä " j u l i s -
"^amaan :xvaltaansa-'.'ihmiskunnalle^..
Todellakin-y *tä8sii j ^ i a a ^ o n ' 20
miljoonaa ;.katolil2dlsta:'^ ^ducagossa
ykrin,'*oh ^miUoona.^^f S^jpä WoksF
-jk<^';-kaupn^l;£^-<tmk^
munkeista j a ; nunnista, Koko ' e l E -
;ffla;. <m >' ttikehtnmässa - katoililmsen
Idrkön «'jnUistä^ja saärnofeta J&oi'
laa ollnt^vmknttavä' jalmisya^^Yh-dysvältainTyleisessa
elämässä.-^ ^Snur:
jonkkoMmäs^i: johtevistä piireistä
kuuluuVaiSäaanln :.^ alämajsuuteen.
Täh^n tbäahan on lietetty vnme~
-vuo(sina. aina .'uudestaan? .ja-^CMude^'
taan. ^vkotkelmpia. >: kirldconihtinaitsi^
jotka> täällä ^toimivat paavin,kätenä;
Uusia korkeita - prelaatt<ja 'kirkon
h o v i i n , on: otettu Yhdysvalloista, -c^
^ 'Amerikan'taantnmukselUnen^^
t a l u o ^ a : tuntee' tarvitsevansa kato^
Jilaisen.^ k i r k o n hoivaa- j a turvaa.
:Heidän : . t^steliinsa^ : k^
vastaan johtuu.: ^pimeiden; keskiai-
Jpaisten^ voimien kumartamiselta. j a
n i i d e r r ; palveWmisesta. Kerettiläis^
jahdit, j a taistelut v "vaaräoppisuutr:
tSi" ^^vastaan .: Kuuluvat . J k a t o l i l a i^n
kirkonn ikiunohtumattomiin, tradit-sioneihin.^
Imperifdistinen^k^^
rai ^tarvitsee- jäUeeu;^^
.visitoreja . j a ; ; room^aisen - kirkon:
-apua 'H^väenlnokan ' j a - yhteiskun
nalliaten, valistnsrientojen kahleht -
iniseksi. J
'Nämä' iseikat tosiasiallisesti 'muo-;
' dostavat - syyn vsiihen, ^' että': s a k r a -
melbttiköhgressi oli ~ nyt Järjestettyä
Yhdysvaltoliyn;^^^
Joonat ' j a ' niillä aaatä^nssa^ oleva
loisto' 'asetettiiuv:'taantumuksen''^t^
kotuksiem palelemiseksi ^pimeideilt
ennaJ^oInulojen v- j a . keskiaikaisen
tietämättdmyyden:: jaloilleen;::~.yhä
vpiraalckaa^mmaksiv hallitsijaksi - k o ­hottamiseksi.
' Vielä'^ läheisemmät 'poliittfaet ja
käytännölliset ^syyV olivat mukana
vaikuttamassa katolilaisten Juhla-J
menojen, •inettämiseen'^ j u u r i
valloissar - Kongressin Tyirkailijoiden
taholta, oh; lausuttu; ;^ttä^ kongressi-.'
jpaikan. valiteeminen j o M u u . auureksi
' o s a k ^ siitä'^astoinkäym
Jpatolilaisella kirkolla on .viime'?ai-:
koina ollut' Meksikossa. Katolilai­nen
.kirkko,: huolimatta heidän-^ul­kokultaisista
puheistaan, on v a h va
poliittinezT laitos. Aina siitä . a s ti
;kuin ae^aikaisin: 16-sataluvulla~antoi:
Espanjkn hallitukselle oikeuden val­loittaa
jä': ryöstää f*iiutta raaailmaa*?;
on sen- 'hallituksen ^^raskas^ ies tun-:
n^ttu Ciatinalaisessa^ AmeriMssa; Eri
Europan jnaissa oiT^illä yhäkin suu
r i valta,'- m u t t a latinalaisessa Ame­rikansa,-
siihen \kuuluen Meksiko, 'se
o h ; i«henXell^t'. vielä" ankarammin;:
Boomalainenr kirkko on ^ellä nojau­tunut^
talonpoikia:' orjuuttaviin "Suur­maanomistajiin.
' M u t t a olosuhteet
ovat nyt ;muuttuneet. j^^rkko jou­tui
vaikeuksiin' .titfden^Meksikon
kanssa;-. Pappeja j a kirkon'^ v i r k a -
herroja ••: on eroitettu toimestaan;
.Heidän .taantumuksellisten- : t e i t ­tensä:
j,a toimintansa eteen on - ase­tettu,
esteitä.-: Opetus- j a kasvai;us-oloissa
on tehty muutoksia j a ase-t
e t t u i hallituksen valvonnan alai-s
e k s i . '
Muuan nimeään ilraottamaton
kirkkoruhtinas on; sanomalehdille
antamassa ha^tattelussaan valitta-nut'^
katoliIaisen kirkon :poIettua ase­maa
Meksikossa. "Me -emmej v o i
ryhtyä politikoimaan;*€mmekä: aseel­liseen
taistöiuun", • Ificpöttelee p u -
":naiseenr. silkkiviJttaan puettu pre-laattr.-.
Mutta kaikki^ tietävät' kui­tenkin,
että katolilainen kirkko k a i ­kin
tavoin: tuki Dei^la Huerftm aseelr
lista; Jcapinaa., Kun .Meksikon uusi
hallitus antoi'rifoyhille- talonpojille
osan heille" kuuluvasta maasta t a ­kaisin
j a siten, " l o u k k a s i " -;akraari-;
kapitalistien etuja, niin ne j a . Icato-lilainen
-kirkko^tihelposti. löytiväfc-tien
p o l i t i i k k a a n j a aseelliseen taiste-:
luun.
-Sakramettikongressi järjestettiin
Yhdysvaltoihin - siis V"myöskin sen;
vuoksi,. että kirkon vallan:;^ lujitta--
mista^^täällä*voitaisiin^ Yhdysvaltain
hallituksen kautta käyttää'. Meksi-koii..*-
hallitnksen^-.taivuttaifliseksi : ja
sen kautta katolilaisille .n-riistäjille
parempien mahdollisuuksien : saavut-?
tamiSeksi eteläisessä, naapuritasaval­lassa.
: Yhdysvaltain imperialismffc
tulisi taivuttah Meksiko.maalobrdien
j a kirkon- ruhtinaiden esteettömäksi
nisto-T-ia hallintoalueeksi: t'nja palk­kioksi
siitä selittää : .katolilainen
kirkko muodostavansa . Meksikossa
parhaimman tuen radjkalismia- vas­taan;
.: Sillä : kirkkoruhtinas jatkaa r
" A i n a : a l u s t a - asti on ' k a t o l i l a i n en
kirkko toiminut-'kaiken - vointinsa
mukaan "estääkseen'bolshevisminrke\
hittymistä-lSaassa." - , -
- .V-.:* '•*"*•:: ' .::•;•:•^':' :*.::":.':"** '::'''\';'-•C: ',•-"'•./:'^:'::f4^'.'-'7 j;. - ':.:' -• '-•i ' -'.'.t' '". -'.-
KejsMaikaisen taantumuksen ja
ennakkoluulojen edustajana nauttii
katolilainen kirkko yhä .tänäkin ^päi-;:
vänä.suurinta kannatusta' alkuperä!-;
sissä oloissa elävieu maalaisten kes­kuudessa.
: .Useissa maissa talonpoi-;
kalsväestö muodostaa varsinaisen
katolilaisen ^ perusjoukon. - . M u t t a
tässä^maassa.;. « v a t ; Buurefr jonkot^
teöllisnnslaifokrien : o i j i s t a :myöäUua^
Rooman Mrlcon-' kahleissa. " H e .-ovat
tulleet-:aikupexslästä maalaisoloista,
joissa 'karkko on m i l t e i - y k a n v a l t a i -
nen iialUtsija. Nämä työläiset e i ­vät
v o i ottaa o ^ J d r k ^ s a juhlameT
noihin^- mutta he .eenraavat s i ^ sa­nomalehdistä
j a l i i S ^ ^ s t a k i m ^ '
Täpaoijun%: tietämättömyys: j a >mi|l-.
naisajan ennakkoluulojen' täsJcka-ra-,
s i t t ^ ' j a sitoo heitä. 'Vallitsevat
kirk<m ruhtinaat ^ j a enhenkajkkea
nykyaikainen' kapitalisti j a riistojär-jestelfflän
tnkipylväC- s o v e l l n t ^ : tS»
idän: täikanäcoisenOienkisen:
palyelemaan ^,nua tarkoitukaain -
rooSku «en kantta t y ö r ä « ^ ! ^»
Henkisesti samalla' SH^ä
mitä jokapäiväisessä tnotannoW
s a elamaKsa. Katolilaisesta
ta, joka piHmporvarillisen
a j a n - j a - porvarillisten vaDarfc^
.kutustaan, muodostaa nadenan^
«^..imperialistinen k a p i t a J i s^
leen ruoskan käteensä orjnrtetS
i e n . j a haluttujen kurissa^ S "
s e t e i : _ T ä a ä tarkoitulS
kan -taantuva valtaluokka
myksessä -olevat juhlat nim 2'
xemmoisesti järjestänyt. ~ w p
l i i » WyöVsLeri lirheilu
ONNISTUNEET URHEILUKILPAti
. LUT TIMMINSISSX, -QNT.
Timminshi .suomalaisen^ osaston
voimistelu-. • j a - u r h e i l u s e u r a H o jär­jesti
: yleiset rata- j a :kenttäurheilu-kilpailuttämän
kuun 4 päivähä. K i i -
paUnt onnistuivat saavutuksiin näh­den
hyvin.-- Yleisöä pH runsaasti j a
feurasi: kilpailuja mielenkiinnolla.
Osanottajia rfrheiluun: e i ' o l l u t muis­ta
. ^ i n South Porcupinen^ 'Viestistä
j a toimeenpanevasta seurasta.' . J E f l -
pailut alettiin v juoksusaxjalla,^ johon
kuului 100,^400 j a " 1,60»-. m m juok­su.
- . _ -
400 .'mtn^iBatkalla .sa&vtitettiiii:
' «earaavat tnlokaet:
1. - H . - Soini .-29.6 .sekuntia.
- 2 . V , Grönholm €0.3 sek.
- S ; ' V . - Jermilä.-60.7 sek. , ~ -
. 100 mm jnokva:
1. H." Soini'12.8>-Bek.^
2. V . Valenius 13 sek.
3. V. Grönholm 13.4 sek ' -
4. V . Koski 18.4 sek. ~;
. - 1,500 m:n jnoksn: ^ *
1. H . Soini 4 fa. 50 > sek.
- Z. V.: Jermilä 4 m. 55 sek. ^
3. .:Y.'^Grönholm > 6 :imvj .7^ sek;
4. V. , V a l l i 6- m . 7 sek.
'Osanottajia oli;-: 6 : j a palkinnot j a ­kautuivat::
seuraavasti: ' i -
- L H . Soini, Viesti. ,
It. , V . Gröhholmv Bo^
m. V. K o s k i , B o .
Heittosarjaan, - johon: kuului kuula;
uekko ja) keihäs, o l i osanottajia 5
a tulokset": jakautuivat: seuraavasti:
- 2 . - E.- Tyniai 15.8 sek.
- "3. ' A ; Banta 16.4 sek.
L ' E*,Tynjälä, Do.
I L H . Niemi, Ilo.
- H L A; Banta, Bo.
•Osanottajia. oli- kolme.
, P o i k a i n alle 15 vuoden kolmiot,
telassa,,-johön kuului kuula, pitnpg.
hyppy j a 100 mm juoksu, -jakaV
.tulvat tuloiset, seuraavasti:
l \ ^ KnaU:
. «1. Vv Vesa 8 m. .82 senttiä.
- - 2 . . L Niemi 6 ra. 62 s.
• 3. ^ . J u t i l a € m. 58 s.
— ~ ^ PituMhjrppy:
-1. V. V e s a 4 m. 22 senttiä.
2^ E . *:Jutila 3 m. 76 s. •
^ L. Keto 3 m. 44 s. -
100 iii:n jaokau
" l . vV. Vesa. 15.3 sek.
2.. L . N i e m i - 0 6 sek.
3 . . E . Valenius 16 sek.
:lK>pu11inen järjestys:
' t . V i V e s a , - Viesti.
I L • 1. Niemi, B o .
- I I L , E . JutHa, B o .
I V ; E. 'Valenius, Ilo.
; Osanottajia - oli viisi.
>Tyttöjen alle 16
60 m :n : matkalla:
•vuoden juoksu
1.
2.
3.
E.
H.
Knnla:
Sneeder 10 hb 78 senttiä.
Hilden 10 m: 26 s.
Soini 9 m. 72.6 s.
1. - K . Sneeder^^8 m. 92 senttiä.
2 ^ H . Soini 26 m. 82 s. ^
J . - JJjSalorantä 26 rau^.97 s.
KeiUU
1. H. ^Soini 42 m. 86 senttiä.
2. "^RrrSneeder .40 m. 55 >B,
3. E.--Hildetf 33, m. 99 s.
Lopullinen;
jassa: ' '
: järjestys' heittosar.-;
I. K. Sneeder,.^Bo.
II.^ H . Soini, Viesti.^
III. E. Hilden, B o .
Hyppysarjaan, johon, kuului - p i ­tuushyppy,
kolmiloikka j a seiväs:-
hyppy, oli osanottajia 6, _ j a " t u l o k ­set
seuraavat;
' L " H e l v i HiU; B o , 10 sek.
: - I L ' I r j a lÄuusela, Ilo, 10 sek.
m. Äyllikki Valo, Ilo, 10 sek.
I V . i T a i m i ' Aarnio, Ho, 11 gek.
».-Uusinta ;ratkaii3i kolmen ensimäi-sen
s järjestyksen.
'": ''•\-!^:.S,000'nirnjuokiu:
. I . - . J . : . S a l o r a n t a , Bo, 18 m. 238."
n. Antero Salminen, Ilo, 18 a ;
25 sek.
III. T. Kumpula, Ilo, 18 m. 35 B.
I V . "Vl Grönholin, , Ilo, 18 n j . f
. , ,55 -aek.
V Osanottajia o l i viisi.
K-ilpailuihin oli pyrkimässä usei<
t r hyviä^> urheilijoita, jotka eivät
kfiuluneet mihinkään seuraan. Oli­si
hyvä, että > kaikki urheilijat yh­tyisivät
peuroihin ja liittoon, sillä
nyt e i ole enää kilpailuja muille
k u i n ' seuroihin' kuuluville urheili­joille.
Pitunahyppyt
1.
2.
3.
K. Sneeder.5 m. 70 senttiä.
V. Valenius'6 m. 68 s,
H. Soini 5 m. • 38 s.
^KoLmUoikka;
Kommunisfipuolue
1.
2.
3.
1.
2.
3.
K. Snseder 11 > m. 88^ senttiä.
H . Soini i l m." 20 ' s^'; - :;• ;
V . Jermilä: 10 m^T 98 ' s .
. ^- ,.;',:SeiTä»hyppy:" •::•/.
H. Soini 2 m. 60 senttiä. .
- K . Sneeder 2 m . 56 s ; ; : ; ;:•
V> Jermilä-2 ,m.r 40. S ; ^ ; .
- Hyppysarjan lopullinen - j ä r j e s t y:
'l." K. Sneeder, Ilo.
l i . H . Soini, Viesti. „ y]
IIL -V; Jermilä,:ilo.- . \
*C ' •••:'•-
Naisten k o l m i o ^ l n s s a , ''johon": k u u ­l
u i kuula,-pituushyppy j a ilOO ma*,
'juoksu, -f/jakautuivat - tulokset', ^ u -
raäv^ti:' 1 ' ;
1. A . B a n t a '8 m. . 77 "'senttiä.
- —- "ICCanacfan suomalaisten työ­läisten'
' urheiluliiton uusi
ennätys.)""
" 2 . Eflfynj^ä^Tlm. 72 . s . ' \.
3. H. Niemi 7 m. 28" s.
^ " PItanshyppy: - >• "f
1. E. Tynjälä, 3 m. 80 ieiittiälv
2. H . ' l S i e m i 3 m, 9',8. - l
1,3. - A . R^mta 3 m. ^ s.'-,
; .. .- • 100 in:ii jnokan;-— <
1. H . Niemi 15.5 Sek. _
Puöluelehtiemme asia-tniesten-
ja kirjeenvaili-tajien
teiminnan te-
/ hostamineii .
Allaoleva ::pöytäkirja toteaa, et-:
tä: Port. A r t h u r i n piirin, toverit ovat
oHaneet-oikean askeleen etsikossa
raainitun..;ä|ian suhteefl. Ja vaikka
osanotto-'-heidän pitämäänsä koko-iikseeu.
prf :<3 ' j r a r s in pieni, 'loii;
muitteny keskuksien tovereilla syy­tä'ottaa-
varteen- tämän vähälukui-;
sen •kokouksen: työn tulokset, tehos­taa?
niitä; omassa piirissään.
POYTXKIItM
"tehty PoH - Arthurin, Fort .
•VVillfamin ja ympäristöjen
..puoluelehtiasiamiesten yhtei-
^sessä neuvottelukok.ouksessa
t 1 päivä, heinäkuuta 1926.
1 §. ' Kokouksen avasi J . Stahl-berg
lyhyestr selostamalla kirjeen­vaihtajien
. jä^asiamiesten tiiikeytta :
^öväensanomälehdillä,; sekä senjäl-keeh
kehot'ti kokouksen valitse­maan
puheenjphtJBJan, joksi valittiin
kokouksen^-aVaaja. , y
2 §. K i r j i j r i k ^ i valittiin kokouk­selle
L . Heino Fort Willianii?ta; Ja ;
ponsitomiteaan täj Sevander ja A-Asmund.-
.
" 3 Edustajia oli kö-K6uk5eeTi
saapunut ainoastaan Port Arthuns-
4 a ^ F o r t W«l/amista ja Nolalusta^
kokouksen lopussa myös Conmeestt
4 ' g. Keskusteltiin kirjeenv^-
t a j i e n . ,iehrttämiseatä meikäläiseDe
lehdistölle. Esitettiin useampiakm
ptiöUa kysymyksestä, j a senjälkeen
lähetettiin asia ponsivaliokunnaUe.,
'6 J.-Asiamiesten toimi j a niiden jar-