Vapaus, February 14, 1925

              TYöLÄisim jy^ TMmmamAm KÄSIIN HALLITUSVALTAI
lyovaeä Tapautos taptahtou
vaiii Ben itsensä kautta!
No. 20 —1^25 Federated Preada jäsen.
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
ns-
Toronto. — Lainlaatijakannan
avajais- (ns. "valtaistnin"-) pahees­sa
aJnotetaan hallituksella olevan
arkomafeena esittää joitakin nura-toksia
Ontarion kieltolakiin. Var­sinaisia
"Viinatrokäreita" ei ollen­kaan
päästetä sakoiHa,, vaan tuo­mitaan
heidät heti vankeusrangais­tukseen,
kun taas henkilö, jolta sa­tutaan
löytämään puHo . taskusta,
päiLsee nykyistä lievemmälla ran-gaL<
i;uk38lla. Henkilö, joka elin-
Iceinonaan . harjottaa väkijuomain
vahnistusta j a myyntiä, joutuu ko­ville,
milloin hänet tavataan.
Mutta samassa puheessa oli eräs
kohta, joka on nostattanut raittius-väen
koko maakunnassa takajaloil­leen.
Nykyisen asetuksen mukaan
ns. "raittius-olut" saa sisältää kor-keintaan
2 % prosenttia alkoholia,
mutta nyt ihnottaa hsdlitus .aiko­vansa
elidottaa tuon prosenttimää­rän
korotettavaksi 4.45;cen. Siten
saataisiin mukiimnenevää olutta
(semmoista, jota yleensä sanotaan
5 pros. olueksi) vapaasti myydä ho­telleissa,
ruokalofssa, ehkäpä jääker-mamyymälöissäkin.
Pääministeri
Fergruson vastaa raittiuden. harras­tajille,
että niin mieto -ohit ei ole
päihdyttävää — ei, ainakaan pienis­sä
: mää^n nautittuna, eikä siihen
tottuneille — vaan se on omansa
lopettamaan liikkeen viinatrokareil­ta^.:
Tavallinen mies kun saa noin­kin
suunsa mukaista ryypättävää,
ei välitä antautua tekemisiin viina-trokamn
- kanssa ja maksaa heille
* iaij l^- doliaria puUosta kaikehlai-eirta
'jCpäily;^^ Pää-
^xaioist^i ; on
""^^uv^S^tlS^S:: mikään muu
mitä tämän aatteen hyväksi on vuo­sikausiin
Ontariossa, tehty.
Selitys ei kuitenkaan ota mennäk­seen
jaittiusmiehiin. He väittävät
faalUtuksen antaneen periksi -olut-tehtailijoille
ja muille juopottelusta
hyötyville, vaikka yleisäänestykses-sä
enemmistö maakunnan ° asukkais­ta
ilmaisi tahtovansa poistaa, päih­dyttävät
juomat,. sekä. •miedommat
että "väkevämmät.
Naista tarvittaisiin
Saksan huijaus-
. jutuissa
Berliini. —• Barmat-jutussa, jo­hon
Saksan sosialidemolaraattiset
pomot niin ilkeästi ovat sotkeutu­neet,
tarvittaisiin koko sokkelon
aukasevaa avainta, ja se on «rään
naisen hallussa. Tuota naista Preus-in
poliisi henki kurkussa etsii, niil-ä
kaikilla kolmella nimellä, joilla
net tunnetaan. :'\
Naisen oikea nimi on Katarina
uber, mutta hänet tunnetaan pa-emmin
varietee-laulajat t a r e n a
largra Lundgreehin nimellä. Viir
eisimmäksi hän esiintyi Berliinin
hnmeltävän yöelämän ' perhosena,
itty von Hagenin nimellä.
Hänen hallussaan^ uskotaan ole-an
ne poliittiset ja rahakeinottelu-alaisuudet,
joita' eivät tunne ket-än
muut kuin itse asianomaiset
littkoitstjat ja keinottelijat Sillä
mä neiti Lundgreen, jolla nimellä
net silbin parhaiten tunnet|tiin,
keinottelijain päämiehen Julius
armatin uskottu, seri miehen, jo-oli
varsinai^na syynä hallitus-iesten
turmcilnkseen. Tuo nainen
i ollut emäntänä millä samppanja-ekkereillä,
joita sanomalehdet ku-ailevat
mässäyksiksi . ja pbrsaste-ikÄi,
mitä Harmat pani toimeen
Uituksessa oleville vaikutusvaltai-le
ystävilleen. Näiden kemujen
hteydessä laadittiin yksityiskohtia
yöten valmiilai kaikki ne suunni-hnat,
joiden, avulla^ määrättömät
mat vaitiovaroja työnnettiin
annatin käytettäväksL l^äissä ti*
suukiiäsa kerrotaan ahkerimpina
annatin vieraina -olleen vasl^ikään
roamaan pakotettu ylipostimestari
nton Höfie, Preussin kpmmanisti-sisäministeri,
aosiialidcmo-tti
Severbg ja Berliinin sosia-demokraattinen
p o l i i s ioiestari
ichter., • r. '^/^ '
Yleinen syyttäjä aikoo nostaa
!n asetta tunnettuja poHtikoit^
oita vastaan :'Osanisande3ta noi-satoihin
mUjooniin markkoihin
Wille keisari huolissaan
Venäjän ja Japanin
sopimiiksesta
Henkilöt, jotka nykyisin ovat
käyneet Doomissa, Hollannissa, k u ­tovat
Saksan ent. Wille , keisarin
olevan tavattomasti huolissaan sen
uutisen johdosta, että Japani on
tehnyt sopimuksen Neuvosto-Venä­jän
kanssa..
"Tämä sopimus merkitsee hirvit­tävää
muutosta mailman - tilantees­sa",
hänen kerrotaan sanoneen. "Se
vaara, mitä minä yksinäni kaikista
Europan hallitsijoista 2S vuotta ta
kaperin ennustin, on nyt toteutu­nut.
Tämän tapahtuman vaikutuk­set
tulevai ennen pitkää tuntumaan
kaikkien Europan valtojen välisissä
suhteissa, ja sen pitäisi aiheuttaa
syvää miettimistä j a sydänten tut­kistelua
niin Saksassa kuin liittou-tuneittenkin
keskuudessa. \ Ranska
tukee ^jnustaa rotua, Venäjä kel­taista
rotua, yhdysvallat j a Eng­lanti
tukevat valkoista rotua. Mille
puolelle Saksa asettuu? Mille puo­lelle
sen olisi asetuttava?"
Jaa-ah, mahtaa se Wille riepua
harmittaa, kun ei enää pääse kii­nalaisille
näyttämään "panssaroitua
nyrkkiä!"
Muutenkin on Wille huonolla hu-moorilla.
Se, pojan vetkale, ent.
kruununprinssi, pyrkii liiaksi esille
siellä Saksassa, ja natsionalistit, mi­litaristit
y. m. .monarkistit osotta-vat.
hänelle sopimattoman paljon
huomiota. Wille vielä pitää itsensä
ainoana laillisena.. HohenzoUernien
valtaistuimen vaatijana, tienee, un­hottanut
koko sen erokirjan, mlnk^
^lekii^jotti Hollantiin paetesiia^n. '
•O
IX Vuosik—Vol IX
SjnfikaJ^Bonfaki enin­tään
räikeahunaksi
fi£^sBa
Btri^e, Idaho-.. — Kuumaa k e ^ s ^
telim jälkeen- fijiiväksyttiin' vidtiön
lainTaatijakunnassa ?6r ään^Ia! 26^
vastaan lakiesitys- ntimero 11, jon­ka
mukaan IdkBön Immfntf-syndi-kalfemilaki
töTee- pajjon räiSeäm-mäksf
ja laajakantofscmmaksi: Uli­si
laki mäluTttelee ' sahoteesiksi-
"kaikki tahain^. ja ilkeätatieliset
yritykset, joina koetetaan valientää
•tai tnhota- omarsuntta, tai BflÖientaa-tyMitekovatrhtfii,
TyöVä«tamoitten-virfcaiTijat
selittävät, että moinen'
saboteesin inäärilteleimneB» tekee-kaikki
lakot liittonrifci.
sissä mäissä 1;äl-laista
Moskova. .— Koko Venäjän kou-lunopettajain-
kongressissa kerro­taan
valistuSministeri Lunatisatskin
lausuneen, että tämän vuoden bud­jettiin
on kansanvalistuskuluihin
merkitty summa 75 prosenttia suu­rempi
kuin viinie yuonna. .san<aan
tarkotukseen käytetty, .summav ;
Viime vuoniia oli,hallituksen'toi­mesta
kustannettu noin 28,000,000
koulukirjaa maakylien kouluja var­ten.
Opettajain kuukausipalkan
alimmaksi rajaksi on neuvostohalli­tus
määrännyt 28 ruplaa.
51,000 henkiorjaa Ne-paliassa
Lontoo. — Nepaliassa, joka on
puoli itsenäinen valtakunta Indo-
Kiinan ja Himalajan-välillä, on 51,-
419 henkiorjaa ja - 15,719 orjan-omistajaa.
Tieto orjuuden. olemas-saolosta
sanotaan tuleyan hämmäs­tykseksi
brittiläiselle .yleisölle, joka
ei tiedä orjuudesta, tässä brittiläis­ten
vallan alaisessa, indialaisessa
valtakunnassa. Nepalian hallitsija
on tehnyt alotteen orjuuden pois­tamiseksi.
Hän suunnittelee toi­menpiteitä
orjien pelastamiseksi os­tamalla
heidät entisiltä omistajil­taan
ja sitten vapauttaen heidät,
tehden täten' orjuuden laittomaksi.
Uuden Bmr johdosta ovat valtibn<
kuvemöörin puheiira käyneet valti­on
työväeirneuvostott sihteeri I. W..
Wright, rautateiden konduktöörien'
järjestön yfefnen puheenjohtaja G.
H. Oram, rautatieninsinSSrifen .jär­jestön
jäsen <J. W. Hunt* sekä tof-sia
ammattiunioitten vtrkaHijoita j"a
sanoneet olevansa vastustavalla kan­nalla
uuteen lakiin Rähden.
-Lamisatfjakunnassa käydystä vä%->
telysta selvisi, että aasi laki oli etu­päässä
tähdätty I. W. WAä vas-tian.
Clearimter nimisen paikan
edustija Smith lausui mm. "tufcki-paroonien
edut. vaativat muutoksen
tekemistä". Kootenain edustaja
Taylor, jokar vastusti pauutoksen te-ko£
t, puolusti ylioikeuden päätöstä,
jolla viime. vuonna laskettiin va­paaksi
useita I. W. W:n jäseniä,
jotka olivat tulleet vangituiksi sen-tähden,
että olivat järjestäneet met-sätyöläisiä.
Merimiesten union pre^
sidenttiä sakotettu
rSyidiiey. Austraalia. Poliisioi-keudessa'
oli käsiteltävänä syytös
merimiesten union presidenttiä
höttamisesta". - Tuomari ei 'katso­nut
olevan riittäviä todistuksia, voi­dakseen
langettaa häntä syylliseksi
tähän rikokseen. Hän teki kuiten­kin
mitä voi: tuomitsi Walshin 100
punnan sakkoon siitä, että hän oli
erään paikallisunion . sihteerille lä­hettänyt
sähkösanoman, jossa ke­hotti
tätä "lakon luontoiseen te­koon",
sekä 50 puntaa eräälle toi­selle
union virkailijalle antamastaan
PtaT&»^—— Viime jitralJifcualla on
Slhmrjev- KöllBsnnetriikajisarnvälisen
puol^str Ihvanjtot .Rieskan kommu-niSttiffe
l,5Wjrötr^ polsevis-tiäen
kiibotukaQD' j^vl||bähn1seks^ pob-jbi^
fHkkalBiseen^^i^^ keskuu­dessa
ja aseellä^^raniankumouk-
•sen- varmi&tt*ii1ui»i;--Ä^ Liberte-leöti;
jota vastaan hmitn» on nos­tanut
kanteen vaflteel|lsten natisten
ireottSmfsestS pofcetiftkien toimih-
;n-4sta Ransfassa. ^ ^|
Lehti* on saamxt kasimsä (millä-
Mn tavalta ja toiiBtä: Jthteistä?) Si-novjeviir
4h>3«en Ba^^sfcan kommu-
Bistren jbhtajalte Miartm -Cachinille
ja jttlkaae» sen kokonaisuudessaan.
Kirje on pSivfitty Moskovassa jou^
luk. 2^ PL j a merkitty| "hyvin «ilaK
seksi*^ Siinä Sinofjer käsittelee
Pohjois-AfrifcB» fcansijen asemaa,
pitäen niitS faeikoimpfla ja kyken^-
mSftönumpinä j&rjes^mään taiste-=
Ittun omaa taikka jri^rasta porvaris­toa
vastaan. Ranskui kommunig-teille
hän antaa tunneiksensa hei­dän
toimekkaodestu9^ j a kehottaa
heitä yhfi anuremplin jponnistukaiin
Aäisterdamiir Känsaihv
välisen täytyytäi--
pua^
amiremplin |ponnistukaijn
Pohjois-Äfrikan työlämen kongres­sin
yhteydessä. ' ,51
EBTPt! tietenkin on jtärkein hy$k-^
fcäyspiste, Egyptin:; Kommunistisen^
Bikkeen avustamiselta] | kehottaa r^i-novjev
alottämaan kii|otu8työfl:;.Al-gierissa
ja Tripoiissa. ~ j
Sinovjevin kirjeen o^keaperäisyyt-
*ä ei ensinkään epfijUlä. enempää
kuin Englannissa epiiiltiin y tuota
tunnettua vaaliyääreiivystä. Sen
julkaseminen. antaa h^Htukaellflvhiy-vän
aiheen ryhtyä " toimenpiteihin
Sinovjevin kehumia j ranskajaisia
kommunisteja vastaamv
Omituinen virma niillä : Sinovjö«
_ _ vih kirjeinä, etenkin -kajkkj^jh'• "sa- .
vat vieraisiin käsiin ja kapitalistin
lehtien palstoille- Mistä . Ij^fteväl*.
kään kotoisin?
samanlaatuisesta kehotuk998M<<
Sotaveteraanit ovat päättjiöeei'
taan, väittäeri etteivät. nfje lastaus*-
töissä Sydneyssä noudateta voimassaa-olevaa
.asetusta eotavetex»anM«n
oikeudesta työnsaantiin^'.
Amsterdam, T— Kansainvälisen
toimeenpanevan neuvoston- kerro­taan
ryhtyneen myönteisiin toimen
piteisiin Anisterdamiri Kansainväli.:
se» ja Punaisen Täldudellisen Kan­sainvälisen
yhteisen neuvottelukö-'
kotlksen pitämisestä.
• Tähän . saakka ovat amsterdami­laiset
väittäneet, etteivät he ryhdy
•minkäänlaisiin tekemisiin Punaisen
Taloudellisen Kansainvälfsen kans­aa
ennenkun viimemainitut hyväksy­ivät
heidän ohjelmansa. Matta ny­kyiset
virtaukset osottavat, että hei­dän
taholtaan on ruvettu peräänty­mään
P. T. iK:lle edulliseen suun­taan.
'
~ > Myöskin kerrotaan toimeenpane­van
neuvoston äänestäneen myöh'
teisesti sellaisissa tapauksissa, kuin
venäläiset uniot ovat pyrkineet seN
^laisten kansainvälisten teollisuus-ainioitten
yhteyteen, jotka ovat
Amsterdamin Kansainvälisen jäse*
niä. Venäläisten unioitten pyrkies-
'sk jäseneksi eri kansainvälisiin jär­jestöihin,
oli Amsterdamin Kansain­välinen
pakotettu merkitsemään
kantansa tähän kysymykseen näh­den.
Amsterdamilaiset ovat tähän
'taakka kieltäneet venäläisiltä unioil-ta
liittymisoikeuden sillä perustcel-i
a , että ne ovat jäsenenä P. T. K : 8 -
sa,. jonka he väittävät olevan it­selleen
kilpailevana järjestönä.
o —
MAKSOIVAT
LUONNOSSA
; Shanghai. — Poliisien antamain
tietojen mukaan hyökkäsi kuusi tu­hatta
Naigai Wata Kaisha pumpuli-myllyn
lakossa olevaa työläistä teh
taaseen, pieksivät ja ajoivat tiehen­sä
tehtaan japanilaiset omistajat jä
peräänicatsojat sekä tuhosivat kalus­toa
ja koneistoa noin 30,000 dbllla
Kun poliisit saivat hälyytyskiit-sun
ja , saapuivat paikalle, oUVat
lakkolaiset jö menneet matkoihihsa..
Kaksi japanilailta löisivät poliisit
syvin huonossa tilassa ja useita toi­sia,
joilla oli pienempiä vammoja.
Nyttemmin on kaildden japanilais-nostaa
Jäänteen laivayhtiöitä vas*. jten myllyjen ympärille asetetta
lomatia täydes^ toulmssa
Lontoo. •— Enemmän- kuirr tah­d
i n kuukauden ajan on Ehgtamrfn
j ä Ranskan välillä käyty saTaisfa
neuvotteluja näiden .mofempafn
maiden "turvallisuudesta"; eikä niis­sä"
vielä ole' lähimainkaan päHsty
lopullisiin tuloksiin. Vii^lliselta ^ta­holta
on tosin kielletty miläan seT-Iäisiä
nenvotteliija olevan taikka oT-leen—-
j a nuo kiellot ovat sfinS
suhteessa totuuden mukaisia, että
ne- viranomaiset, jotka niitä ovat
julkasseet, eivät ole näistä neuvot-teluista
tosiaan^ mitään tienneet.
Neavottfelujä on käyty niin salas­sa
ja niin harvaliikuisten henkilöi­den^
kesken; etteivät edes näiden
valtojen mihisteristöh jäsenetkään
ole tienneet jä tUskih vieakääo
tietävät, mitä on~ hommatta heidän
selkänsä takana;.
Neuvottelijoina ovat olleet Rans­kan
puolelta pääinihistBrf Herriot
ja Englannih-. puolelta löordi" CVewc,
brittiläihen lähettiläs Pariisissa, jo^
ka on-snoTtmaiäessa yhtbydessä EThg-lännin
ulkoasiain sihteerjir Austin
Chamberläihih kanssa.
Brittlläiiet alottivat neuvottelut,
koska olivat kovin huolissaan ns.
Geneven pöytfikirjän suhteen.' Vaik­ka
tätä pöytäkirjaa ei' ole' Britan-niön'
puolesta allekirjöttettu, syntyi
se silloisen pääministerin Ramsay
MacDonaldih alöttJsesta j a siihen si­sältyvät
' ne toimenpiteet, , mitkä
brittiläisten sotiläseitsperttfen mie­lestä
ovat välttähiättöhiät niin Brl-^
tanniän kuin Ranskankin turvalll-suudellCi.
ItsehallinnoHiset britti­läiset
alusmflat ovat kuitenkin jyr­kästi
kieltäytyneet sekaantumasta
koko aslaänj jonfcatöhden Britanni­ani
täytyy yrittää, jollafn muufle
tavalla hankkia takeita "turvalli-suudcBtaäT}!'.—
takeita, jotka sa-maliä
tyydyttäisivät Ranskaa.
Sitä «e; "kansanvalta" teettiltt t
oleville.
4. Urheilun ja huvitilaisuuksien
järjestäminen uniojcn toimesta, s
Jokaisella ammattineuvostolla on
oikeus lähettää yhden edustajan
kansalliseen- ja noljä edustajaa pai­kallisiin
konferensseilHn.^ "
ivankka polhsivartijosto.
Lakkolaiset' väittävät japanilais­ten-
peräähkatsojain ruoskineen heD-tä'solmuruoskilla:
DoDiinion haUitus^i^
•Ei aihoBstaari - odtisKnttnaltÄ; - vaarff Vsuritöjä '•yni; ^atJog«rffir^'^'8«
vastuunalaiselta niinistoristöltäkin
salassa hierotaan kauppoja kanso­jen
selkänahasta,' eikU niistä kansa
saa, ennen kiraflia kuin tcnrsstua-kentille
vietäessä tahi kun kaupun­kien
väestöt jonakin yönä: läkähty­vät
myrfckykaasuihin. Kyllä pidet­tiin
sota-aikana suurta suuta salai­sen
diplpmatfan lopettamisesta —
ja nyt se on salaisempaa kuin kos­kaan
ennen. Ja kansoilla ai ole
älyä eikä tarmoa sulkea mokomia
niiden perikatoa suunnittelevia ih-mlshfrviöitä
aennnoiseen paikkaan,
missä ne eivät voisi tehdä tuhoa
pirullisilla salavehkeilyillään.
Unioitten yhtenäislyt-tämisliike
edistyy
Suurbritanniassa
Lontoo. — Amntattiunioitten kon­gressin
yleisneuvosto on ryhtynyt,
toimenpiteisiin läheisemmän yhteis­toiminnan
aikaansaamiseksi ammat-tfunioitten
kongressin ja paikallis­ten
antmattineuvostojen kesken.
Tofmenpiteisifn on ryhdytty etu­päässä
Hullin kongressin tekemän:
päätöksen johdosta, jossa määrättiin
muodostettavaksi yhteinen neuvotte­leva
komitea.
Komitea on päättänyt kutsua
koolle kaikkien ammattlonioitten
neuvostojen edustajain konferenssin
Lontooseen holralk. 27 päiväksi se­kä
. lisäksi pitää paikallisia konfe­rensseja
maan kalkissa tärkeimmis­sä
keskuksissa.
Siiadaksoen yhteistoiminnalle var-man
pohjan, tallaan kansallisen
konferenssin ratkaistavaksi alista­maan
suunnitelma, jonka makaan
järjestöt tulisivat tiedottamaan toi­nen
toIscHoen toiminnastaan ja me­nettelytavoistaan.
Strarcupaa jrlitetiSUjryttE.
Palkallisia konferensseja on eh­dotettu
pidettäväksi maalis- ja huh­tikuulla
ja että niissä tultaisiin kä­sittelemään
seuraavia asioita:
1. Ryhtyä toimenpiteisiin työ­läisten
elintason kohottamiseksi;
vaatia hallituksen ratiflolmsan Was-hlngtonin
konvontsionin on&ftritel-män
työajan pituuteen nähden; an­taa
puolustusta seTlaisille työläisille,
joiden olosuhteita uhataan huonon­taa;
ja painostaa Hullin kongressin
hyväksymää tooUisuuksittain järjes­tämisen
toteuttamista.
2. Suuremmasta yhtenäisyydfis-tä
ammattiunioliikkeessä Ja sadan
prosentin jBrJestfiytymiBtä.
3. Kannattaa oBuustotmlnnalli-sis.
jTrityksi^ ja hankkia, TQO
nousevain, hallituksen varojen hur-
•vitteluihin, mutta hänellä ei ole tar­vittavia
todistuksia, ennenkuin nei­ti
Lundgreen löytyy ja purkaa tie­tonsa.
Neidin suhteet Barmatin
kanssa rikkoutuivat vuosi takaperin.
Sittemmin hän on ollut eiaän va­rakkaan-
tsekkoölovakiälaisen liike­miehen
seurdstelutoverina ja enim­mäkseen
oleskellut Praagissa.
Ent. valtakunnan kansleri Gustav
Bauer, sosialidemokraattien tunne­tuimpia
pomomiehiä, i»akotettiin
eroamaan valtiopäivieii jäsenyydes­tä,
ko6ka Lokal Anzeiger niminen
porvarillinen lehti julkasi kirjeen,
josta kävi selville, että hänelle oli
ollut rahallista etua läheisistä suh­teistaan
Barmat-veljesten kanssa. -
Kun valtiopäivien tutkintovalio­kunta'
muutamia päiviä takaperin
häntä Jcuulustellessaan oli kysynyt,
eikö hän ollut rahallisesti hyöty­nyt
Barinateista, vastasi hän jyr­kästi
kieltämällä. Heti sen päälle
t a l i ' lehden jaljastns, joka todisr
taa hänen -useanunissa eii tilai-sanksissa
saaneen rahoja Barmat-veljeksihä.
Viime kesänä teki vartavasten
siihen toimeen nimitetty hallituksen
komissaari W. T. B. Prestdn tutki­muksia'
"Pohjois-Atlannin .konfe­renssin"
nimellä toimivan, 25 suurta
laivayhtiötä käsittävän renkaan me­nettelytavoista,
ja on nyt ttftkimus-teiisa
tuloksena jättänyt Ottavan
parlamentille . räikeän syytöskirjel-män
tuota laivatrustia vastaan. Se­littää
sen mielivaltaisesti määrää­vän
sekä rahtimaksut että matkapi-lettien
hinnat Amerikan ja Europan
satamien välillä, Canadan j a Isobri-tannian
satamat, niihin luettuna, ja
käyttävän tuota määräysvaltaansa
aivan kohtuuttomaan Iriskomiseen.
Tuo Pohjois-Atlannin . yhtymä on
sitäpaitsi liitossa toisten suurten
laivayhtiöiden kanssa, jotka välittä­vät
liikettä Europan. mantereelta
Etelä-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan^
Intiaan, Anstraaliäan ja Uuteen
Seelantiin. Canada on ^joutunut
tämän kaikille mailman ~ merillfe
ulottuvan verkon silmukoihin. Ca-nadalaiset
kauppiaat, liikkeenhar-jottajat
ja laivaajat joutuvat mak­samaan
sakkoja, jos uskaltavat näil­lä
reiteillä käyttää muita laivoja
icuin niitä, jotka ovat välittömästi
tuon laivatrastin isännyydessä. Yk­sin
Canadan hallituksen kauppalai­vastonkin,
voidakseen ollenkaan py­syä
pönkillään, on näihin asti täy­tynyt
kuulua samaan trustiin-
Tämä "konferenssin" nimellä
kulkeva trusti syntyi v. ISOO,. ja
muutamien tavarain rahti on « U ä
päivin noussut aina 700 prosentilla.
Englannista tai Europan mantereel­ta
pääsi siirtolaiiien vaimonsa
ja "viiden lapsensa' kanssa Ca-,
nadaan 122.50 dollarilla ennen
raotta 1900; sodan edellä samanlai­sen
perheen oli maksettava $227.00,
j a V. 1924 oli maksu $600.0(>.
Ptestonin kertomuksen läMmpi-nä
tarkotuksena o;i- tukea- ha-Httuk-sen
aietta. ruveta rahallltesti: avus­tamaan
Sir William iPotersemnaut-ta
laivalinjaa jollakulla- miJjaonalla
dollarilla^ vuosittaiö; saadökseem niin
tavoin Atlannin. rahdit alenemaan
ja laivayhtiöt edfes? hiukan-' ottamaan
huomioonsa canadäläistenktn etuja.
Nyt ne tekevät kaikkensa Xanadan
viennin ehkäisemiBeksi: j a hallituk­een
niin hartaasti! sutHiiman siirto­laisuuden
kuriy^ami^ksi:.
' Toinen kysymys, en sitte, missä
määrin kapitaiistiiien hallitus pys­tyy
— vaikka todeHa tahtoisikin —
noin voimakasta kapitalistista yhty­mää
kurissa pitömään. /- Huonosti
onnisbäi tämän samaisen hallituksen
yritys pitsa aisoissa sisäjänien vil-jaiiikettä
nylkeviä laivureita. Huo-j>
osti myös on saatu kannattamaan
edellämainittn ballitnksen kauppa­laivasto,
j o k a— sekin — perustet­tiin
ecEtst^mäSn Canadan valtameri-liiketfÄ.
Vaikka, kuten sanottu, se
on viime aikaan asti olhit "konfe­renssin"
jäsenyydessä ja siis kan­tanut
ylettömiä rahtimaksuja, ja
vaikka miehistön palkat, nioka ja
kaikki muut olot noilla laivoilla
ovat olleet; kurjemmat kuin mis­sään
muissa laivoissa, on se joka
vuosi tuottanut huikeita tappioita,
-jotka esim. viime tilivuodelta — ko­rot
ja arvpnalen^minen lukuunotet'
tnina —- nousivat niin; sievoseen
SummaaiT kuin 9 milj. dollariin.
Kaikkein tuhoisimmat ovat kaiten-kin
hallituksen omistamien Kansal­listen
rautateiden tuottamat tappi­ot.
Jotka nousevat useihin kynnne-niin
miljooniin vuodessa. Viime­mainitut
tappiot joutuivat Caniadan
kansan niskoille vain siitä «yystäy
että senaikaiset hallitukset väen vä­keen
taibtolvat avustaa kahta rau-tatienrakentaja-"
sir"iä, Haekenzie'-
ta ja Mann'i8, moDimiUooeereiksi,
Nyt kai on avustettavana sellaisek­si
fcolmas,^ "Sir" Winiam Petersen.
Sinä mitäpä muuta tarketusta voisi
Olia sillä, että avustettavaksi vali­taan
Juuri tuollainen uusi, vast'al-kava
linja, jolla ilmotetaan vasta
olevan kymmenkunta laivaa eli noin
100,000 tonnia. Sitäpaitsi voi lai-vatrusti
— jutiri noihin hallituksen
apurahoihin vedoten — melko pä­tevästi
väittää, ettei sen kannata
aiemmilla hinnoilla liikettä harjot­taa,
ilman ulkopuolista avustusta.
Miksei hallitus ryhtynyt "konfe­renssin"
kanssa neuvottelemaan asi-asta:
täällä olisi ollut laivoja, ja
olisi tänne apurahakin kelvannut.
Niinpä vastapuoluc, j a mielestäm­me
täydellä syyllä, ennustaa, tästä
rehtisodasta koituvan vain- uud^n
suuren "vuodon" Canadan- valtio-varoille
— aikana, jolloin; kaikin
mokomin pitäisi kpettaa ©ntisifiicjn
vuotoja tukkia;
ICuitenkin on pääministori' Kjng
2 % tuntia kestäneensä:, voimak­kaassa
puheessaan juiistamit,
hallitus täydellä todella ryhtyy- so­taan
meriliikettä- hallitsevaa "k<jnfe-renssia"
vastaan-.. "Hallitus ©n**,
hän lausui, "valn»^. vitmeise«n «saak­ka
taistelemaan tätä laivayhtfeymää
vastaan, vaikuttaakseen vkartiliik-keemme
sen knristukst^a, matta
toivottavasti Canadan hallitjgts ei jää
siinä täistelassa yksin. Canada on
valmis ^ tekemään osansa, mutta on
hyviä toiveita että kaikki brittiläl-set
aliutmaat ja itse «mämaakih yh­tyvät'
taisteluun taota suurta trus­tia
vastaan, jonka toiminta tuottaa
toraidta ei yksistään Canadalle,
vaan 'kaikille valtakunnan osille."
Peterscnin 100,000 tonnin Ksäksl
on aikomus Atlannille sijottaa 20
hallitoksen lahraa, mutta ne ovat
pleaiä, yhteensä noin 80,000 ton.
nia. Nyt pohataan, että Canadian
Venäjän täytyy lisätä
viljaostoksiaan
Moskova. — Viime vuoden huono
sato jo antoi huolta neuvostohalli­tukselle
syömäviljah hankkimisesta
hädänalaisille seuduille. Nyt on
käynyt «elväksl, että täytyy ostaa
siemenviljaakin. Tämä talvi on
muualla Venäjän alueella, paitsi
Kaukaasiassa, ollut tavattoman leu-to
ja vähäluminen, siis talvioraille
vahingollinen, joten melkoisia alu­eita
täytyy keväällä kylvää uudes-taan.
Keskuskomitean kokouksessa
ilmotcttiin neuvostohallituksen käyt­täneen
70 milj. kutaruplaa sieme­nen
hankkimiseksi: väestölle tulevan
sadon varalle.
Padficyhtlön laivat yhtyisivät rah-itisotaan
hallituksen- puolesta, Jos
siitä tulisi vaimista,. voisi tosiaan
oila jotain perustusta sille toivolle,
että Atlannin < rahtipfiaksut piankin
saadaan alenemaan^ aina 25 prosen­tilla
nykyisestään.
Eräässä suhteosaa on tämä uusi
tilanne hyvä selventämään näkö­alaa:
se'osott8B>. että tnllttalua ei
ole ainoa keino, millä voi parantaa
liikesuhteita brittiläisen mailman-vallan
eri osfeA kesken. Britannian
hallitus atkoo^ tnUShalv^inuksien si­jasta,
käyttää miljoonan puntaa
vuosittain alas- j a siirtomaatuottei-den
kal|etuksen ja myhnin helpot-tamieeejEt.
Canadan hallituksen tar-
^kotulkSena on yrittää samalla tavoin
lisätä vientiä Isbbritanniaan ja^ Ea-ropan
mantereelle. 'Saamme sitte
n^hdä, kuinka . se siinä onnistua.
Tähän saakka ainakin me olemme
harvoin sattuneet näkemään sellais-
^ tapahtuvan, että ikorppi olisi
korpin s i l m ^ pubicassut.
Rahapösojen täytyy
saada etuoikeuksia
vankilassakin
Atlanta, Ga. — IThdysvaltaln pll-rioikeuden
edessä todisti roomalais­katolilainen
piispa ja entinen van­kilan
saarnaaja Thomas P, Hayden,
että Atlantan vankilasta vanginvar-tijantoimesta
erotettu vanginvartija
A. E. Sartain ja apulaisvartija L.
J . (Fletcher olivat ottaneet vastaan
lahjuksia Ja niiden perusteella an­taneet
erikoisoikeuksia vankilaan
tuomitulle varakkaille rikoksellisille.
VankilavirkailiJain parhaita hoi-dokkeja
olivat rikkaat koiratorppa-rit.
Saarnaaja Haydenkin oli hei­dän
kanssaan tekemisissä. Suorit­tamistaan
palveluksista oli hän saa^'
nut vähintäin 2,100 dollaria.'
Kerrotaan, että pappi Hayden on
ryhtynyt valtion todistajaksi ja et­tä
hänelle sentäbden on : annettu
vapautus kaikesta edesvastuusta,
vartijat olivat maksua vastaan an­taneet
Vangeille mukavampia ma­kuupaikkoja.
Mutta - heidän tekon,
sa tuli. julkisuuteen ja se muuttaa
asian tykkänään.
Meni väärällä vuorolla
rosvoamaan
Windsor, Ont. — Kahdesti on A;
Cunninhamin rohdoskauppa viime
kahden viikon ajalla rosvottu^ liike-apulaisen
Edgar E. BrownIn ollessa
yksinään kaupassa. Ensi kerralla
kolme rosvoa vei kassareklsteristä
$50, toisella kertaa kaksi rosvoa
hyötyi |70. Mutta nyt oli liikkeen
isännöitsijä David M. Pieree aset­tunut
revolveri kourassa vahtiin
erääseen pimeään nurkkaan siltä
varalta, jos rosvoja taas talisi. Ja
talikin kolme asestettua neekeriä,
jotka komensivat Brownin nosta­maan
kätensä ylös. Brown totteli,
mutta silloin alkoi Pieree kätkö-paikastaan
ampua rosvoja. Yks!
niistä kellahti, kuolettavasti haa-votettana.'
Hänen . kumppaninsa
juoksivat säikähtyneinä pdcoon/
mutta ovella mennessään tointuivat
»en verran, että ampuivat lähtölau­kaukset
Bro-nmia kohden. I^ksiläo-ti
sattui hänen leukaansa, särkien
leukaluoo, Hänen tilansa On arvch-luttavs.