Vapaus, February 14, 1925

              1 ^ 2 Lanantama, hehjflc. 14 p ^ a t , Feb. 14<ii, 1925 N0.2D
VAPAUS
fkoadaa momaiahen ty^väeitSn iänenkaBnatteJa, !Iiws-tn
SadbuTjtBM, OBL, jok» tiatoi, torstai j a laaaataL
T o i m i t t a j a t :
A, B. MÄKELÄ. ABVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only vrgan of Flimiah Woiter8 in Canada. Pob-
Usbed in Sodbury, OnL, every Tacsday, Tbnr»day and
Satnrday.
Eegistered at the Post Office Department, Ott8wa,
ai «eeond class matter.-
General advertising ratea 76c per coL inch. M i -
nimom charge for dn^e inacrtion 75c The Vapaus
is the best advertising medium among the Finnish
People in . Canada. : • • " - -' •
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatunma.
Nimenmuutosilrootnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroiknotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotokset $2.00 kerta, $50e lisämaksu
ditoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja Umotosakenttunnen on, vaa^
dittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Jos kmnpi hyvänsä aViopaolisp joutaa päätteeseen tai
työkyvyttömäksi, on toinen^ pnoUso velvollinen \^äatä
elättämään, jos hän siihen (cj^cenee.
Äidin ja lapsen etujen tnrvaamisdkn on raskaalla
naisella oikeus paäkakunnan rekisteröimistoimistoissa
rekisteröidä lapsen isä, jolle tästä ilmotetaan. Jos
isäksi ilmotetta ei kahdoi viikon kuluessa tee vastaa-väitettä,
pidetään hänet lapsen isänä. Jos oikeudessa
tulee toteennäytetyksi, että muillakin ^dhillä koin
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c;
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
jpaitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Jos ette milSin tahansa saa Vantaasta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
persoonalliselta nibisllä.
3. V, KANrTASTO, Liikkeenhoitaja, i
sillä, jonka nainen on ilmottanut, on oUat läheisiä
suhteita naisen kanssa, tuomitsee oikeus heidät yhtn
sesti' vastuuvelvollisiksif
Vanhempien oikeudet määritellään yksinomaan las-ten'
etujen perusteella, ja milloin ntio oikeudet eivät
ole sopusoinniossa lasten edun kanssa, voi tuomioistuin
ottaa vanhemmilta pois heidän oikeutensa.
•Kaikki lapsia koskevat toimenpiteet edellyttävät
molempien vanhempain suostumtdr«en. Jos vai&em-mat
ovat erimielinä, radcaisee riidanalaisen kysymyk­sen
valtion holhoustoimisto, yksissä neuvoin vanhem­pien
kanssa. Vanhemmilla on oikeus lähettää lapsensa
yleisiin kasvatus- ja opetuslaitoksiin. Mutta heillä ei
ole oikeutta tehdä sopimusta lastensa työhön panemi­sesta
ilman asianomaisen lapsen omaa suostumusta.
Molemmilla vanhennnilla on yhtäläinen velvollisuus
lastensa ylläpitoon; kuitenkin riippuu kmnmankin
vanhemman ylläpito-osuus heidän kumpasenkin talou­dellisesta
asemasta. Milloin vanhemmat eivät täjrtä
velvollisuuksiaan lapsiansa kohtaan tahi jos he käyttä­vät
oikeuksiansa vastoin lain periaatteita, tahi kohtele­vat
lapsiaan julmasti, ottaa tuomioistuin lapset pois
vanhempien hoidosta ja antaa ne soveliasten holhooji­en
huostaan. Toisaalta on lasten velvollisuutena huo­lehtia
työkyvyttömäin ja puutteenalaisten vanhempien
sa toimeentulosta. Puutteenalaiset henkilöt, jotka-; eivät
voi saada avustusta Vanhemmiltaan, lapsiltaan, miehil­tään
tai vaimoiltaan, joutuvat suoraan ylenevässä tai
alenevassa sukupolvessa olevain sukulaisten sekä vel­jiensä
jä sisartensa elätettäviksi.
Ottolapsien ottaminen on sallittua ainoastaan silloin
kiin se on lapsille eduksi. Jos vanhemmat ovat elossa
tahi jos lapsella on holhooja, on vanhempain tai hol­hoojan
suostumus hadcittava. Kynuqentä vuotta van­hempain
lasten ottamista ottolapsiksi ei sallita ilman
lasten itsensä suostumusta.
'<Vaikka täinän todenperäi­syyttä
on koetettu cvata, pn
tätfevUdn selvää koin päivän­valo,
että neekerit ovat ' yhtä
välttämiittömiä Georgian maan
viljelemisessä * kuin. kirveet,
kuokat tahi muut maimvilje-iyetyökalat,"
Besco määrää mitä fyoläisret saavat
syoda
Ken haluaa, voi nähdä teollisuusfeodalismin toi­minnassa
Cape Bretonissa jossa British Empire Steel
Corporation (Besco) hallitsee työläisiä. Viime vuoden
kuluessa ovat tämän korporatsionin palveluksessa ol­leet
työläiset saaneet vähemmän kuin puolet siitä, mitä
he todelh'8uudessa tarvitsevat kunnollisesti elääkseen,
ja se on pakottanut heidät asemaan,^ jossa Besco on
määrääjänä vähäpätöisimmissakin asioissa samoin kuin
tärkeimmissä, palkkoja ja työoloja koskevissa 64sikoi8sa.
Bescon omistamissa kaupoissa määritellään, miten pal­jon
kukin «aa käyttää tavaraa.
Kaivannoilla asetetaan miehet riviin kerran viikos
aa,' j a saavat he seista kylmässä ja tuiskussa odottamas-,
sa kaivannon «paasia»^ saadakseen puotiin vietävän
luettelon niistä ruokatavaroista, joita kaivosmies ja tä­män,
perhe saavat ostaa viikon kuluessa. Tämä on jon»
fcinlainen leipälinja, mutta erilajnen kaikista muista
mailman leipälinjoista. Muilla leipälinjoillaihiessäa
vadillisen keittoa ja leipäpalanjsenvuoksl että hänen
on nälkä, ja siihen loppuu se toimitus. Mutta B^con
leipälinjalla ei välitetä siitä, onko miehen nälkä vai
ei; Bescon isännillS on muita asioita mielessä kuin
tuollainen pikkuseikka. Se mitä isäntien on määrät'
tavä, on "--••tuleeko kaivanto käymään yhden tähi kaksi
päivää, ja onko kyseessäoleva mies yksi niitä Onnel­lisia,
jotka saavat^ työtä. Kun jämä kaksi asiaa on
ratkaistu, saa .mies luvan ostaa Bescon kaupasta viiden
tai kymmenen dollarin edestä tavaraa, ja.täten määrit
telee Besco, mitä hän saa »syödä. SenjäBccsen määri
teilaan, mitä nuif^dvarat tulevat oilemaäh.
Parhaiten voi nähdä, kuinka Be^^^ taan Venäjällä, ja sitten kirjottaa Georgiasta (Gruusi
Icaiv^iehet saavat syödä, kun menee tuon ^^^^^ asta) ja Toisen kansainvälisen suhtamumise^
kauppaan New' Aberdeenissa jonakin perjäntai-iltana.
Nainen tulee hakemaan tavaraa, hän oh jiksi «onnelli­sista
»! hänen miehensä on saanut $7.50 luoton kaup
paan; nainen on kirjoittanut paperille ruokalajien ni­met,
joilla hän yrittää taas tulla toimeen yhden pelot'
tavan viikon. Pauna sokeria, pauna voita, ja ajatelles­saan
lastaan tilaa hän kolme kannua maitoa, jpitalan
perunoita, keltajuuria tai sipulia keittoa varten ja pie­nen
palan halpaa lihaa (mausteeksi keittoon> jauhoja ja,
muistaessaan oman huonon terveytensä ja kuinka hä­nen
tekee mieli jotain maukasta kuivan leipänsä kans­sa,
tilaa hän pienen purkin «jämiä». Pelokkaasti hän
antaa paperin kaupanhoitajalle. «Mitä helvettiä teet
sina jämillä ja vielä voilla? *Öta pauna laardia ja
pauna siirappia. Sinun ei kannata käyttää valkoisia
jauhoja, osta maissijauhoja. Kolme kannua maitoa!
Kuka sinä luulet olevasi?» Nainen sopertaa jotain
«lapsesta»» «Yhden saat, et enempää», ja kauppias
pyyhkii pois mainitut lajit ja huutaa:; «SEURAAVA!»
Nainen kokoaa vähäiset ruokatavaransa. Hänen sy­dämeensä
on syöpynyt yksi kipinä lisää sitä koston
tulta,, joka kerran leimahtaa esille ja hävittää maasta
hänen feodaaliherransa ja sortajansa.
Perhesuhteet Neuvosto^Venäjällä
Niistä on niin paljon huudettu ja melua pidetty,
että lienee paikallaan julkasta täikeimmät kohdat niis­tä
avioliittoa, peihesuhteita ja lasten holhousta kodce-vista
lakisäädöksistä, jotka oikeuskomissariaatti on alis­tanut
Sosialististen Neuvostotasavaltojen liit<6n
(RSFSR) kansankomissaarien neuvoston vahvistetta
vdcsi, sikäli kuin Moskovan Isvestia niitä selostaa vii­me
jouluk. 21 p:n numerossa:
Laillinen naimaikä määrätään naisille 16 vuodeksi
ja miehille 18 vuodeksi. Kielletty on laillistamasta
avioliittoa henkilöiden kesken, joista jompikumpi tiet
tävästi ön tylsämielinen tai mielisairas, tahi jotka ovat
sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, taik<
ka ovat veljiä-ja sisaria keskenään.
Aviopuolböt voivat käyttää yhteistä sukunimeä, jos
he tekevät siitä ilmotuksen rekisteröidessään avioliit­tonsa.
Muuten he pitävät oman sukimimehsa, niinkuin
ennen naimisiin menoansakin.
Kun RSFSR :n kansalainen ja vieraan maan ala­mainen
menevät naimisiin, pysyy molempien kansalais­oikeus
entisellään. Se omaisuus, mii^cä mies ja vaimo
(rekisteröhnättömäiJdn) avioliiton ajalla hai^cival,
kuuluu heille molemmille, yhteisomistuksen pohjalla.
Sosialidemokraatit ja siirtomaakan-
SQJen itsenäi^
Belgian kommimistien pää-ääneidcannattaja on jul-kassut
erään huomiota ansaitsevan kirjeen, jonka tun­nettu
'hollantilainen sosialidemokraatti Edo Fimmen
on kirjottanut Belgian sosialidemokraattisen puolueen
sihteetrille. Vandervelden puolue oli, näet, kehottanut
silloin Moskovassa käymässä ollutta Fimmeniä käyttä­mään
tilaisuutta pannakseen vastalauseen «Georgian
kansan sortoa vastaan». Fimmen vastasi sähköteitse
lyhyesti ja varmasti: ^Kieltäydyn juoksemasta öljy-kapitalistiefi
asioilla».
. Perustellakseen tätä s^ikösanomalla lähettämäänsä
vastausta Fimmen lähetti puolueensa sihteerille kir-i
jeen, jota sikäläinen sosialidemokraattinen sanomaleh­distö
ei ole uskaltanut julkasta, ja jonka Fimmen soi-tähden
on antanut tuon kommunistilehden käytettäväk­si.
Kirjeessä hän ensin julistaa perättömiksi saksalai­sen
Vonvärtsin valheet ja väärennykset hänen puheis-tuihin
kansoihin seuraavasti:
«Teidän ja minun välinen ero on siinä, että te ilol­la
tervehditte jokaista uutista ja huhua, mitä,nykyisen
Venäjän viholliset levittävät, kun minä pUolestuii olen
taipuvainen;' epäilemään ' noiden : uutisten todenperäi­syyttä,
vieläpä olen tullut siihen käsitykseen, että //ö-läisiä
hävyUömäsii petetään ja heille syötetään vdlhei^
tä kaikesta mitä Venäjä^^ tapahtuu.- Mitä tähän men­nessä
on saatu tietää mukamas sorronalaisen Georgian
kansan n. s. vallankumouksesta, saattaa mitä suurim­massa
määrässä epäilemään kapitalistisia ja vastaval-lankumoidcsellisia
tiedonantoja sieltä ja sitäpaitsi osot-taa
varsin selvästi, mitkä edut ne ovat liossa tuossa
Georgian kysymyksessä.» Eräästä öljykapitalistien ää
nenkannattajasta otetulla lainauksella Fimmen todistaa,
että n. s. Georffan kapina oli öljykapitalistien toi­meenpanema,
ja jatkaa:
«Teidän tulee tietää, ettei minulla ollut eikä ole
pienintäkään halua antautua suoranaisesti taikka vä­lillisesti
öljypohattojen kätyriksi. Sitävastoin olen val­mis
voimieni mukaan vastustamaan sekä sanalla että
työllä kaikkea sortoa^ ennenkaikkea tekeinään voitavani
kansainvälisen kapitaalin harjottamaa työväenluokan
sortoa ja riutoa vastaan, minkälaisia edustajia ja väli
käsiä se siinä käyttäneekin. Mutta minä olen myös
valmis yhtä hartaasti taistelemaan vieraan vallan ikeen
alla kärsivien vähemmistökansallisuuksien orjuuttamis­ta
ja sortoa vastaan. .Tervehtisin ilolla ja antaisin
kaiken kannatukseni, siitä saatte olla Varmat, «jos sosia*
lidemokraattiset puolueet ja Lontoon kansainvälinen
ryhtyisivät joihinkin toimenpiteisiin vieraan ikeen alla
oleyain kansojen vapauttamiseksi Intiassoy KiinassOf
Vähä-Aasiassa, Egyptissä^ Pohjois-Af rikassa ja Kongo-alueellcL
Taikka — jottei tarvitseisi lähteä niin kauas
— jos L'bntoon kansainvälinen siihen kuulttvihe puo-lueineeri
protesteeraisi niiden miljoonien sortamilla
vastaan, jotka rauhansopimuksessa vastoin tiahtoaan si­dottiin
vieraan vallan alsosuuteei^ siis sortoa vastaan
Tsekkoslovakiassa, Puolassei, Italuasa Ja SdgiassOy tar
hi vaikkapa esimeikin vaoksi iTuidyooreja kolaan teh­tyä
kansallista vääryyttä ja vakiyaltaa vastaan, hbidi^
kun pakotettiin elämään b^^iläiseiä ja rumanialaiseh
vallan alaisuudessa.» '''
Nim Fimmen. Voimme käsittää, m ^ i sosialide^
mokraattien sanomaldidet eiy^ halua julkasta tätä
puoluetovermsa kirjettä eivädcä vastata sidie». Miksi
se pitusi jiDkfdse» sosialidemokraatäsei^
tietää. Kysa^apS, suotta, «^ia^^emelkj^^
kaveriltanne!
Henry W. Gradyn muistopatsas
seisoo Atlantan kaupmxgisisa, kes­kellä
knomeisinta liikennettä, ru-,
mana, likaisena, mutta tukevana ja
kiinteänä: Hän omasi irlantilaista
älyä, etelämaalaista tulta ja kauno­puheisuuden
kukkasia. Hän työs­kenteli
tavallaan mustaihoisten "hy­väksi"
j a kolmen vuoden ajalla lau­sui
hän kolme merkitsevää lauset­t
a : New Yorkissa vuonna 1886
piti hän esitfelmän "Etelästä", joka
teki hänet jauhanen lauseensa kuu-luisaksL
"Kerran oli olemassa or­jia
pitävä taantumuksellinen etelä.
Se etelä on kuollut," Pohjoisvaltiot
osoittivat hyväksymisensä tämäg
johdosta. Augustagsa v. 1887 hän
jatkoi: "Teollisessa kasvussaan
saavuttaa etelä yhä uusia ystäviä.
Jokainen etelään sijoitettu dollari
pohjoisvaltioiden rahaa taottaa
meille uuden ystävän tuossa osas­sa
maata." Etelä toivoi pohjoises­ta
pääomaa - j a ilmoitti teollisia
^mahdollisuuksiaan. Ja vihdoin sa­noi
- hän -avoimesti Bostonissa v.
1889:. '«Milloin tulee mustaihohien
mies äänestämään vapaan miehen
tavalla? Silloin kun äänestyksessä
ei pohjoisvaltioiden työläiden vai-kiutä
hänen työnantajansa."
Toisin \ sanoen^ Grady sanoi poh­joismaiselle
pääomalle: Tule ete­lään
ja ota^ suunnattoman suuria
voittoja ja etelämaisUIe teollisuus­pomoille:
Vetäkää puoleenne poh­joisvaltioiden
, pääomaa, saattamal­la
voitot mähdpUiseksL Sitten näi­den
kahden luokan aikomus o\i jh-dessä
ryhtyä riistämään etelää, ja
he aikoivat tehdä Georgiasta ei a i ­noastaan
teolUsen keskuksen, vaan
mikä olisi >pafjoa ' hyödyllisempää,
keskuksen, josta rahastettaisiin ete­lävaltioiden
liikeyritykset, -ja he
ahtaisivat teollisuudelle työvoimaa,
johon voisi varmasti luottaa.
Tämä viimeinen seikka, luotetta­va
työvoima, oli suurin kysymys.
Täällä oii olemassa suunnaton or­juutettu
luokka, jonka tapstista ei
tunnettu ' pohjoisessa. Täällä oli
puolimiljoonaa jänteviä neekerityd-läisiä
j a j^iiolirmitjoonaa köyhiä val­koihoisia.
Joa heidät saisi pidettyä
tiensä kohottama hnnto tulee Jcös-kemaan
"neekerikysymystä", ja
niiniä meiltä usein kysytään: kuin­ka
suhtautua uniomme neekeriin ja
valkoiseen samassa järjestössä?
Vastaus: Kuinka sahtautuvat ka­pitalistit
.Nonantajat heihin?
.TyShantajalie ei työmies ole muuta
koin voittoja tuottava eläin, eikä
hän välitä vähääkään~^ikä tuon
eläimen väri on — valkoinen, mus­ta,
punainen; ruskea tai keltainen;
onko hän tässä 'maassa, vai ulko­mailla
syntynyt; onko hän nskonnol-
•nin niHIä aloilla joUIs eeekerit Ssom. tov.
vähenunän kilpailivat loiten pnm- Saont.
pulimyUyissä. . hasto
Senjälkeen saatiin valkoihoiset.
äänestämään vain yhdestä, nim.'
avnstus rah.
lehtien t a ­linen
vai uskonnoton — kun vaan
hänellä (työläisellä) on voimaa pi­tää
,tokit liikkeessä, siinä on kaik­ki
mitä isännät tahtovat tai ky­syvät.
Vasta sitten kun he näke­vät
orjien liittyvän yhteen, kuu­lemme
heidän ulvovan '*yhteiskun-nalHsen
yhdenvertaisuuden" kau­huista-;^
Vasta sitten-tulemme.^ta-
'delia. tietämään, miten pyhää työn­antajille
ja heidän käskyläisilleen
"valkoisen miehen ylemmyys" on.
Taas toisaalta, heti kun työläi­set
saadaan vihaamaan, pelkäämään,
halveksimaan toisiaan kilpailevina
ryhminä, ovat työnantajat levolli­sia.
Kuten eräskin yhtiö lausui.
V. 1901, verratessaan mustaa työ­voimaansa
. valkoiseen: "Tekerät
saman työn ja tottelevat parem­min;
enemmän voittoja, vähemmän
neekereitä koskevasta aäasta, aoka
^ t i syntymästä mitään- hcomatma-
•paä liikettä kapitalismia ja ykd-tyispmaisuntta
vastaan. Näin on
Georgiasta , hävinnyt kansanvaltai­nen
haSitas ja''''todellinen poliitti­nen
elämä. '
Joitakin pieniä uudistuksia voi
vapaamielinen yleinen mielipide
Georgiassakin yritellä ajaa, mutta
sääläistep kapitalistien i>oliittis-ta-londellinen
liitto on kuin kallio
kaikkien todellisten uudistuksien
Suom. "Työv, Järj. l i e d ."
rahasto -~..-«.......^„.
Leningradin "Vapaus" r a ­hasto
. . . ^ . ^ ^^
Karj, Suom. Opettajasem.
rahasto ........
41.90
llOjt
orjuutetussa' asemassaan —- heltiä^
mättömästi työskentelemässa teol­lisuudessa
ja maanviljelyksessä —
kasvattaisivat he puuvillaa, valmis­taisivat
puuvillakangasta, tekisivät
lukemattomia muita arvokkaita töi­tä,
j a täten rakentaisivat ylös '^ku­koistavan"
valtion. Jos he liittyisi­vät
yhteen ja ryhtyisivät politiik­kaan
parantaakseen yhteisiä olo;^
jaan, hankkisivat he nopeasti itsel­leen
äaiiioikeudek. Miten oli tämä
vältettävissä? [ Millä keinoUla saa­taisiin
näinä työläiset työskentele­mään
kovjästi ja jatkuvasti? Te-hoisa
menettelytapa .pantiin käytän­töön
hitaasti, V inutta taidokkaasti
ja se tuotti tuloksia. Nämä tulok­set
ovat tulleet maksamaan, mut­ta
ne ovat tehneet Georgian rik­kaaksi
maaksi, joka tulee rikkaam­maksi
päivä päivältä. Uusi rHc-kaus
jakaantui hyvin epätasaisesti;
se kasaantui määrätyille paikka­kunnille
ja erikoisesti^ALtlantaan —
uuden "Näkymättömän Kuningas­kunnan"
syntymäpaikkaan ja pää­kaupunkiin.
Menettelytapa, jonka avulla tä­mä
kaikki saatiin aikaan, perustui
kaiken työn ja säästäväisyyden l i -
vastuksia."
Maanviljelyksessä saatettiin köy­hät
valkoiset j a neekerit pian toi­senlaiseen
epäsuoraan kilpailuun.
Neekerit työskentelivät pelloilla,,
cöyhät valkoiset kaupungeissa, jot-ca
olivat markkinapaikkoja neeke­rien
tuotteille. Asteettain muut­tuivat
valkoihoiset pikkukauppiaik-sL
He rahastivat viljelykset ja ky­nivät
työläisiä. He järjestäytyivät
pitääkseen työläiset "alallaan", es­tääkseen
heidät karkaamasta, es­tääkseen
heidät ryhtymästä lakkoi­hin,
pitääkseen heidän palkkansa
alhaisina, terroriseeratakseen heidät
roskajoukkojen avulla. Neekerit
taas työskentelivät päästäkseen o-mistamaan
maata, päästäkseen
maalta kaupunkiin, pettääkseen
tiellä. - Päättäväinen ''rotujen-väli­nen"
r y ^ ^ della vaatii muutosta.
Moutoks^la useimmat, heistä tar-kottavat
lynkkausten ja korpilakien
poistamista, kunnollisia palkkoja -ja
henkilökofataisten loukkauksien lo­pettamista
värin vuokst Mutta e-^
nimpäin mieleen ei johtuisi vaatia
äänioikeutta mustille, ei erikoisten
neekerivaunujen_,poistamista raata­j
a raitioteillä eikä yhtäläisiä öike
uksia julkisissa puistoissa^ kirjas­toissa
ja teattereissa eikä sitä, et­tä
mies, valkoisesta naapuiistostaan
ittämättä, said kutsua mustan
ystävänsä luokseen päivälliselle. On
joitakuita, jotka sydämessään us­kaltaisivat
-raatia' kaikkea tätäkin,
mutta siitä heidän ei saa hHskah
i taa — se tunnelisi kaiken, lopet­taisi
hefdän uudistusliikkeensä he-tipaikalla.
Harvat näistä uudistäk-sen
harrastajista kuitenkaan täysin
oivaltavat rotuvihan pohjalla olevan
taloudellisen tekijän, että todelli­nen
vihollinen piilee suunnattomien
voittojen hahmossa. He luulevat
uudistuksen saatavan aikaan oi­kealla
ajattelulla, uskonnolla, kor­keammalla
sivistyksellä, eivätkä ta­jua,-
ettei mikää niistä vie perille,
niinkauan kuin on rahallisesti edul­lista
kiihottaa ja pitää eleillä rotu­vihaa.
saksi siihen, että kilhoitettim rotu­vihaa
valkoisten ja neekerien vä­lillä.
Tätä oh helppo kehittää, sil-iä
nämä kaksi rotua jroutuivat t a ­loudelliseen
kilpailuun muuraiistöis-
^ rakennustöissä, kaUcenliaisessa
konetyössä, joka kuului uusien teol­lisuuksien
yhteyteen. Sen tapai-sossa
töissä olivat neekerit j a yal- i
koiiset ehdottomasti kilpailijoita,
pyrkien samoihin työpaikkoihin,
työskennellen tai pyrkien työsken-teleitnään
samoissa paikoissa. Nee­kereillä
oli erikoisia etuisunksia;
He olivat ennen {dsälfissotaa olleen
laikakaudien konetyolustä. Valkoi-siila
oli yksi suuii: etuisuus^ ääni­oikeus.
Hoke Smith ^raaistettavassa vaali-k
a u p p i ^ ^ p e t t ^ maanomis^
Senjälkeen laajemmasti ja enem­män
epäsuorasti, molemmat työ-läisryhmät
joutuivat kilpailemaan.
He tulivat jaotelluiksi tosin ynteen-kiiuluviin
mutta eri asteisiin teol­lisuuksiin
ja työaloihin. ; Neekerit
valmistivat perustuksen rautatielle;
valkoihoiset kuljettivat juniäy Nee­kerit
olivjat lämmittäjinä, valko­ihoiset
k^ljettejina. Neekerit oli­vat
kantajina, valkoihoiset mylly­jen
isäntinä..- Ja loppujen lopuksi
oli; olemassa neekeripalvelija, suu
rista, palatsimaisista asunnoista val­koihoisten
tehdastyöläisen mökkiin
saakka koskettaen valkoihoisen elä­mää
joka Suunnalla.
Pian alkoi -viekas kilpailu teolli­suudessa.
Pianr tavalliselle georgia-laiselle
miehellp, muuttui neekeri
henkUöksi, joka tahtoi ottaa hänel­tä
hänen työpaikkansa, henkilökoh­taisesti
alentaa häntä ja häväistä
häntä toveriensa silmissä; tappaa
hänet salaa nälkään. Tavalliselle
georgialaiselle neekerille oli kes­kinkertainen
valkoinen mies hen­kilö,
joka tahtoi ottaa hänen työ­paikansa,
tappaa hänet nälkään,
alentaa hänet, pitää hänet' tietä-mättöihjrydessä
ja 1 palauttaa > hänet
orjuuteen. Ja näxnä kaksi mieli­pidettä
eivät olleet huolellisen jär­keilyn
tuloksia. Ne olivat niin kie­toutuneet
tunnettuihin ja puolek­si
tunnettuihin tositisioihin, että ne
liittyivät perittyihin ja^ -vaistomai­sin
sekköihin. Niistä ei voinut
väitellä-; niistä ei voinut antaa ei­kä
saada tietoja,
Ön omjlnaista Georgiassa käyvälle
vieraalle,^että hän ajatt^ee rotu­ennakkoluulojen
j a rotuvihan ole­van
suuren, tärkeän j a muuttumat­toman
tosiasian, j a että hän käsit­telee
yleispiirtein rotneroavaisuuk-slhjä.
niitäy seikkoja. Joista ihmisr
kunta pitää tahi ei pidä. Mutta
tuollainen katsantokanta ' johtaa
harhaan. Georgiassa ei- suorinta
huomiota ansaitseva ,_asia ole rotu­viha;
se p n i r a t a v i l i a n ^ y t t i i n^
teollisaade^ 'js; i kaupassa;'-Voitto-jen
saavnttamisekffl.
helposti lakkoUtumiso3ceus otettiin
pois molennnilta, sekä valkoiselta
£tifö'mustilta työläisiltä.- Ensin käy-taistelussaan
Georgiassa v. 1906 K- yilkoihoisten äänioikeutta
kipitäen kertasi Stephensin neljä- „eekerieh tilanteen akhtamisekm ja
kymmentaviisi vuotta ennemmin te- ^^^^ mahdot-kemän
lausunnon kun hän smoi: tomaksi valkoihoisten MlpaUn jä
"Uskon olevan-Jmsainta myon- valkoihoisten j o u k k o j e n väK-t
a ^ sen tosiasian, että neekeri ei taisuijksien uhka. Jatkuvasti riis-
Geogiassa ole ollenkaan valkoisen, t e t ^ neekerefltä kmkenlaiset ää-nuehenWertmnen
ja että hän el juoikendet teollisuudessa j a dviili-tulevaisnudessa
vpi täss» valtiossa
Kertomus
Canadan. Kommunistipuolueen
Suomalaisen . Järjestön toimeenpa­nevan
komitean^ tileistä huhtik.. ^ 16
päivästä, 1924, joulukuun 31 päi­vään,
1924.
T u l o t : / :
Sisäänk. merkeistä j a lupa­kirjoista
380.50
Jäsenveroinerkeistä ......... 45^4.70
KansainväL yeromerk. .... 608.10
Edustajak. veromerk. .... 784.76
Puol. ja Järj. rakennus-rahast.
Workerin avustusta
Workerin $5000 rahasto
Nuorisoliitolle _
Karj. ilmalaivarahasto
Agitatsionirahasto
Näyteimieh vuolaista
Suom.. PUnaorvoille ........
Suom. tov.- avustusrahasto
Suom. vasemmistolehdille
Suom. l Työv. Järj. T'ied.
lehdelle ...
Leningradin Vapaudelle ....
Karj. Suom. Opettajasem.
Kan. (Saksan) avustusta
Piurikok. veroa puol. 3:lle
Vapauden punaisista " t i -
Osastojen tileille ..i.....r...
Tarpeista .........
255.27
1696.20
194.18
42.62
983.80
8d9.96
125.10
21.25
649.44
30.00
43..80
41.90
11.82
243.20
40.00
6,38
1.25
359.03
Kassajäännös 4-16-24
$11903.25
. 2293.85
$14197.10
sat^a tasa-arvoista asemaa,'*
l&äs valkoihoinen, työväen johtaja
Brbtherhood of T^mher WoÄer8
union ahteeii, Idrjoitti samana a i -
Eana*:
^evtraava isStftiea |a leeidia tatji^r
rf^tnaw>n- Ja "taas toisaalta neeke^
rijonkot teldinit lialyemmaDa tySfi
koin kukaan valkoihoinen. Siten!
oli-«^ valkoihoiset pakoltetut niji
M e n o t :
Sisäänkirj. :merkeistä, ja
lupak. .... ..-....'$ 3ÖÖ.00
Jäsenyeromerkeistä ' ......... 2600.00
Edustajakokous veromer­keistä
Workerin avnstustilitykset
Workerin $5000 rahaston
, tjlitys •••«•••»••••«••»•••••••••*••
Karjalan ilmalaivarahast.
tiUtys
Konttori- y.m. tarpeista....
Konttorin -vuokrasta
Dmotnksista
Näytelmistä
Postikulut^ j a sotaverot...
Edustajakokouskulut ........
Puol. ja Järj. rakennusra­hastoa
tilitetty ..
Puolueen 341e piirille ....
Nuorisoliitolle, jäsenveroa
Nuprisoliitolle, a-vustusta
Vapauden , punaisista ti-
Can. Suom. J&rj., lahjo­tus
Velkaa maksettu osast. ....
T. n. E. L-JIe lipuista....
Kan.- (Saksan) avustustiL
• •••••»•••••»I
310.00
: 906.15
192.53
1005.80
349.94
180.00
59.60
41.80
136.61
229.71
110.00
40.00
88.07
60.00
5.63
Puhujain palkit j a kyydit 16006a
Sihteerin palkka 9 kk. l i
päivältä : ................ 1176,00
Kassasäästö 12-31-24 - 2787.34
$14197.10
^eloatns
Canadan K. S. Järjestön varoista
jä veloista, jouluk. 31 p., 1924
V a r a t :
Konttoritarpeista inv. 20.OO
Tavaravarasto inv. 230.OO
Näytelmiä inv., 26 pros.
•poisto, ..;...r......
Konttorikalnsto inv.
Saatavaa osastoilta
Saatavaa puolueelta (jä­senveroa
maksettu etuk.)
210.00
190.00
282.44
l^haa kassassa
212.65
... 2787.34
$3932.43
V e l a t :
Sisäänkirj. ja lupakirj $ *80.50
Edustajakok. vero ............ 784.75
Kansainväl. vero 608.10
Puol. ja JäiO. räkennusrah. 17.63
Puolustusavustiis rahasto .... 14.35
Workerin avustusrahasto.... 800.05
Workerin $5000 rahasto.... 1.65
Velkaa osastoille 532.05
Varat y l i velkojen ... 1093.35
$3932.43
Tilintarlcastajaln Uiisanto.
Olemme tänään tarkastaen läpi--
käyneet Canadan Kommunistipuolu-een
Suomalaisen Järjestön toimeen­panevan
komitean kassa- ja tilikir­jat
huhtik. j 16 päivästä, 1924, jon-lukuun
31 päivään, 1924, ja ha­vainneet
ne todistuskäppaleitten
mukaan oikein pidetyksi ja olevan
hyvässä järjestyksessä. Rahaa kas­sassa
joulukuun 31 p., 1924, $2787.
34.
Toronto, helmikuun 8 p,, 1925.
Esther Rautiainen. L. A. Johnson.
(Toronton osaston valitJsemat
tarkastajat)
K. P. Keski-Ontarion
osastoille
Oppilaiden lähettäminen Inentolrart*
seille on o>a«tojen TälttamB-ton
vehrollunus.
Simnu^ Pttiiaorpojeii^ rah.
Soom. vainottiijieii rahasto
j Suomen 'Työläisnaisen^
joittamaan vaatimaksensa aThafsänH{ tabasto
pään rajaan fiaalcka ja yrittiunäSn'SQOjnen ^HTapaa^^^^^S^
J S k j c s ^ lntsE8sti j a vaikattayasti rahasto
75.00
51.55
23.90
251.77
231.11
148.12
Kuten Suomalaisen Järjestön tp.
comitean julkaisemasta matkaohjel­masta
olette huomanneet, alkavat
lentokurssit Sudburyssa maalis-cuun
4 p:nä j a Soossa maalisk. 22
p:nä ja kestävät kaksi viikkoa mo»
emmissa;^ paikoissa. Kumpainenkin
uennoitsija tulee silloin olemaan
äällä koko luentokurssien ajan. Ta­en
muodostuvat siis kurssit pitem­män
aikaa kestä-väksi kouluksi, jossa
työläisille opetetaan kommunismin
periaatteita ja menettels^apoja, päi­vän
polttavampia kysymyksiä, jois­ta
'jokaisen työläisen olisi oltava
selvillä, '•
Läldympäriston osastojen olisi njrt
ähetettävä näille kursseille osas­tonsa
paraimpia j a toimeliaimpia
äseniä, jotka täten olisivat tilai­suudessa
täyttämään niitä aukkoja,
'. oita heidän tietoisuudessaan on ja
samalla olisivat yhä kykeneväinpiä
palvelemaan osastoaan ja sen kant-.
ta. koko tyQväenluökkaa. He voisi­vat
silloin olla ohjaajina ja opetta­ma
vähemmän tietoisille tovereil-een
ja voisivat silloin ohjauksenB»
;ehdä Keounaiiistipaolaeen periaat­teita
jia nitinettelytapo ja silmällä pi-'
taen.^
Osastoissamme on vielä suuri os»
sellaista jäsenistöä, johon vanhat
sosialidemokraattiset'. Icäsifykset ovat
juurtuneet erittäin syvälle, ei sen
takia, ^ttä he haluaisivat olla niitä,;
mutta siksi, että he eivät ole tietoir
aia kommunismin periaatteista. Täl­laisten
tovereiden, jotka osastojöi
lähettäminä tulevat luentokursseille,
velvollisuus on alkaa karsimaan
osastojen jäsenistöstä näitä lop­puun
• kuluneita ja vanhentuneita
käsityksiä. He voivat sen teh^
ainoastaan siten, että itse pääsevät
selville siitä, mitä luokkataistelu en­sitilassa
vaatiL "
Ylläolevassa on esitetty muuta­mia
velvoittavia syitä, joiden taki»
osastojen^on otettava täydellä tar­molla-
asiaan kiinni OsastoiDa o
ole"^ oikeutta jäädä välinpitämattö-mäka
asian suhteen, sillä me olem-
381.81
178.10
me^ hankkineet itsellemme p&3*o
puolueessa, joka vaatii toiminta* j *
meidän tulee myös padckamme koo­malla
täyttää. •••
Luennoitsijat tulevat, kuten ma*"
kaohjehnasta nälq?y, kulkemaan jo-kaisessa
^osastossa, »uttä yhden j ^