Vapaus, June 24, 1926

              m0m
Torstaina, lge$lg& 2ir p:na—11iiir4 Jane^al^
mi
l i i ' -
VAPAUS
l»/liainnixw; Ont, jpka tii8ta<.;toz«t8i |» lanaDfaL
' • - ^ T o i m i t t a j a t:
8. G. NEIL, - ARVO VAAEA
V A P A U S , (Liberty) .
^' The only orgän of flnnisfi Wodcer8 in Canada. Pab*
lUhed ID Sodbnnr, jQnt.» etrery Taesday, Tlitinday and
^^Ib^rtered at tbe
« • «eeond ctaas jnatter.:
_TILAUSHINNAr:
{^Mäaavkäiyk.^^4^^ vk^ 92.26; kolme kk.
J1.60 ja ykri 3*.' TfBc. • V
. Y&dysvaltöilun i a Suomeen, ykai - fc f 6.60, pnoll vk.
«8.<K» j a kolme Jek. «1.75. , ^ 2^
Tflauk«ia, jolta « i Mana nba. ei to^la läliett3maan^
, , . v fi^taf "ariamiesten joflla on takaakaet.
| | v ^ ' / . ' 4 - - IfiMOJTO^INNAtHVAPAXJDESSA: ,
' ^ ( r > ' . ^ ^ Näimaflmofofaet $:.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
'«««nIiittoonmpnonmofakBet 50c palstatmiinair v^^^
. roagiimuuloglingfciflcge» «Oc kerta. $1.00 ^S-k^taa.
[^tyndmnotalaet tl/öO kc^a, »2.00 .8. k « ^
.,,Äfo«oS!motak«et f2.«0 kerta, 18^00 katoijcertea.
r jaiöI«man!lmoeak8et 12.00 kerta. fSOe Usamakra
ffitmdänseäta tai mnfstovarssyl^^
BiI9fcakntfe«ot |a «SSfet^neMkset 60e kerta, $1.00
lM>1mekertaa»
s^: TdupSisflmottajien J
jUttaMsa. lähetettävin nmotqflMntaetakäteen;&^^
Vanauden konttori^ ja toimitas: Liberty Bldg Lorne
et Pobelln 1038. Postiosote; Box 60. Sadborv. Qnt
te
P J - / » * ' :»
p i i
mi9
\
mi
-1 *
Jos ette mirrin tafiansa saa vastausta eiudmälseen
Utjeeseenne. kirjoittakaa vndelleen liikkeenkoltajfui
'peraoonanisella nlwen&
» jr, V . ITAUigASTa LHkfceenliQitaia.
LakkoTartiointia jatkettava
Canadab yliol{ceaden päätös, julistaen rauhallisen
Idckovartioinnin rikokseksijrikodain 501 pykälän no-jalla,
on isku Canadan immattiyiidistysliikettä vas*
. taan; - lausiiu' puolueemme pää-äänenkannaltaja. Koik
' fcien työläisten^ katsomatta^^^^^y^^
' taloudellisiin järjestöihin, täytyy yhdistyä maan kor­keimman
kapitalistisen oikeuden tätä toimenpidettä
vaslaan,vtoimenpidettä, jolla se tahtoo tehdä työväestön
k>3cenemättömäksi taisteluun parempien 'olosuhteiden
puolesta. Ne, jotka eivät täysin arvostaheet Rennersin
jutun merkitystä silloin, kun siitä taisteltiin
oikeuksissa, eivät nyt v^i ummistaa silmiään sen kan-
^ kalliselta merkitykseltä -^••tosiasia, jolle Canadan?typ-i
väen puolustusliitto koetti saada j<^isen. työläisen ar­vostuksen.>
•
On inelkein tarpeelonta* painostaa, että lakkoa ei voi­da
käytä ilman lakkpvartiointia. Ylioikeuden päätös
. ,mei)dt£ee käytännössä samaa kuin päätös lakkoutumis-oikeutta
vastaan. Kaikki järjestetään työnantajain. ja
Jdconrikkureiden /eduksi. Työväestöltä, jolla ei ole"
sellaista,sanomalehdistöä eikä sellaisia tulolähteitä kuin
työriäiitajaluokalla, ryöstetään taivutusikeino,. taistelu-ase;
Poliisit, oikeuslaitokset, sanomalehdistö, raha, la-
' Oconrikkurit, hallitus, sotaväki^ kaik^ asetetaan liike-
^ kannalle työläisiä vastaaa
Me odotamme, että ammattijärjestö ryhtyy painos­tamaan
lainlaadinnän puojlesta, millä f-muutettaisiin
rrkoslalda lakkovartioinnin sutteen. Ja'olSttakäiamme,
, eitä "'tällainen lakiehdotus jumalan j a Mackenzie Km-gin
armosta todella läpäisisi ,liittoparlameintissa, niin
•onko mitään taetta .siitä, että taantumuksellinen se­naatti,
joka on jcun^onniit'Vanhuudeneläke- ja muun
työväenlainlaadinnan, antaisi 8ille':ihmismäisemmänkä-
- sittelyn? Kaikkein tehokkain keino ylioilgeuden tä­män
kapitalisteille edullisen päätöksen tekemiseksi mi-
' Iättömäksi on '/otAoa lakkovartioiiuia. Työväen on aina
täytynyt .taistella^^oikeuksistan. Ja jos, työväestö aset­tuu
riittävän lujaan vaistarmtaan, niin kapitalistit-tu­levat
pakotetuiksi perääntymään. Joka tapauksessa
- tulee taistelu olosuhteiden parantamiseksi jatkumaan.
Samaten Idckojen vartiointi. Varustautukaa bistelua
varten, liittymällä Canadan työväen puolustusliittoon,
; Canadan työväenpuolueeseen ja Canadan kommunisti­puolueeseen.
AmmattiyhdistysigissL vaatikaa Cana­dan'^
ammattiyhdistysliiUceelle^ yhtenäisyyttä ja itse-määräämboikeutta
taistelussa yhdistynyttä työnantaja-luokkaa
vastaani .
i
«Se venäläinen raha"
I-Suurhritannian
hallitus, brittiläisten kaivosten omis­tajien
ja kapitalistien -hallitus, hallitus, joka rikkoi
yleislakon ja ilmottaa, että icaivostyöläisten täytyy ru-
! vela tekemään tuhtia pitempää työpäivää, lähetti Neu­vostoliitolle
nootin, jolla tahdottiin synnyttää selkka­uksia
näiden maiden.välille. Konservatiivinen lehdistö
on useiden viikkojen ajan ään^kääsliyaatihuti että
Baldmnln pitäisi protesteerata sitä vastaan, että neu-vjbstohallitus.
lähetti ensin rahaa yleislakon ja nyt kai­vostyöläisten
tukemiseksi. Kapitalistilehdet eivät voi­neet
sietää, että neuvostomaan ammattiliitot täyttivät
velvallisuutensa luokkaansa^ työväenluokkaa kohlaah;l»H
hettämällä kaivostyöläisille rahallista Avustusta. Ve:
•> näläiset ammattiliitot haluavat tdidä| hrittiläisille tyc*
-<läisille vastapalveluksen" sen johdosta, että näiden toi-mintaneuvostot
v. 1921 estivät Lloyd Georgen julista-masta
sodan Venäjää vastaan. Venäläiset ammatti­liitot
haluavat korvata hrittiläbille työläisille sen avus-
.tuksen, ihinkä ne saivat lievikkeeksi Venäjällä vallin-
;neen nälänhädän aikana.: Brittiläisiä tovereitaan aut­taakseen
vapaaehtoisesti itseään verottaneet venäläiset
• työläiset ovat jo lähettäneet. Englantiin kaksimiljoonaa
dollaria avustusta.
. Tämä loukkaa Englannin. porvarislehdistön ja -luo­kkaa
tunteita. ;.Nämä pitävät kaivostyöläisten ^nälkään-
A ; ^ kiireellisimpänä tehtävänään: He
haluaisivat: estää -"avustuksen lähettämisen, kuten yleis-
•lakon" aikana tapahtui. Avustusta lähetetään Saksas­ta,
Ranskasta,. Canadästa ja muista,maista. Mutta sitä
:\'pldetään:kaikkein ;piihimpana, että^ s tulee Neu\:osto-
'rvenäjälta, jossa-tyoIäiseÄ.pvat.;^^^ Britannian haU
r litlJksfD ^lähettämä; nootti - y i ^ ollut 'niin ankorasanainen
o^/^in,;iotk|u^. ^olisiv^t |Lälunnfe^t. Afutta ylcsi osa kod-fiervätiiveistä
on' halukas käymään kauppaa Neuvosto-'
tystö on juuri palammt Venajalta.^tuoden; mukanaan
tietoja suurista mailckincnsta ja vakiintuneesta' yhteis-'
kunnallisesta ja poliltfisesta järjestelmästä^; vBaldivinin
hallitus myös tjietäa ylbtä Jiy^sin /kuin mekin, että avu^
tusraha ei tule NetmfötdbatCttikselta, vaan venäläisiltä
ammattiliitoilta. J^feuvostoSrallituksen vastaus on so-vittelematbn
ja,arvokas, niinkuin-työläisten' hallituksen
arvo vaatiikin, lausuu Workerj, Icehottaen jokaista cä-nadalaista
työlaista miettimään ^ jä 'harkitsemaan sen
luokkalnonnetta.^^^^ kutoi se iekee»^ lausu­taan
venäläisessä nootissa, «lienvöstoliiton . työläisten
j a -talonpoikain tahtoa,"^ neuvostoSi^litus - ei voi lueltää
Neuvostovenäjän nuljooma työlisiä käsittävien animatr
tiliittojfm -lähettämästä maasta rathaa jonkun 'toisen
maan amm^tiliittojen avustsmsdlcn.
: «Neuvostohallitus samalla kiinniltää -Britannian hal­lituksen
huomiota muntamMn bnttSaisen halUtidcsoi;
jäsentei/ lausuntpjcn vastakkaisuuteen 'tosiasioihin Ja
hallitusten välisiin: normaalikin sdhteihln nähden, jois­sa
lausunfloissat väitettiin, että Britannian ammattijärr
jestölle .lähetetyt rahat lähetettiin ' neuvostohallituksen
toimesta, kun ne: todellisuudessa oU lähetetty ^euvosto-venljän
ammattiliittojen •^ktisneövoston <^ l;oimesta v jä
Neuvostovenäjän ammatiliittojen' keskndcomitean' suos­tumuksella.
» ' ' "
/ Mahtava talonpoikain lehti
; Venäläinen talonpoika oli^tsaarivallan^aikana tietä­mätön,
^lukutaidoton ja^ kaikkien halveksima. Olipa
hänellä täsflä 'Suhteesi 'oikein^ kan8ainvälineh'-^-«nlusik-ka
»-maineen8a.^ ^ . - . , ,« '
Suuri proletaarinen vallankumous kohotti talonpojan
työläisen: rinnalle valtaan.: Se samalla nosti^Ionpojan''
kokonaan uudelle--sivistystasolle, koska se ei aindas-:
taan avannut tiedon saavuttamisen |nahdollisuuksia,
multa^berätti^talonpojisi^a itsessään^^^ ti
asetti. häneen valisl^umisen välttäiuättömyyden - tunteen.
Historiassa vertojavetämätön~'taistelu lukutaidottomuut'
ta ja tietämättömyyttä vastaan alkoi Neuvostovenäj ällä.
Ja sen ohella nousi esim^ talonpoikain^ sanomal^tikir-jallisuus
niin; nopeasti ja niin laajaksi, ettei sellaista
dlisiijoitakin vuosia sitten Voinut kukaan edes kuvi-
Maalisk:'16 p:nä juhlittiin.^Moskovassa suurta juhlaa
sen Johdosta, että talonpoikain lehti,- Krestijanskaja
Gazetta oli sivuuttanut 1,000,000 levikkimäärän.
Täniän lehdeiT levikin nopea kääminen käy selville
seuraavista numeroista: J
Maaliskuussa 1924 oli lehden levikki 160,000. Maa-islniussa
1925 oli leVildci 600,000. Ja tänä vuonna
maaliskuussa oli levikki 1,015,000.
Lehti oh: sananmukaisesti kansan Jehti, kansanjouk-cojen
lehti joka suhteessa. Sellaisissa kapitalistimais-
TZTZ
K i t j , L e o . Trotski
ESsitämme^ terään engL aikakaufikirym mokaan Trotskin t^n^
toisen esityksen ylläolevas^ kysymyksestäL Knn p o r v a r i t - j a .sosl-demit:
pyrkivät 'Neuvostoliiton^-kelut73tä:arnoiinaan:'^o
sa ja*^^ poliittisten intressiensä' znukaisesä.^ niin lienee ajattelevien
.työläisten; kiintoista v tntnstoa snnren? vanänkamonksellisen ja;^ asioi-:
-ta läheltä tuntevan miehen esitykseen. '
prps. kaappaan
omasta.''
Idinnitetystä^^pää-
III
, T y o l « i s . j « t a l o n p o i k a u l i l t to
lljitäiaulee'kysymykseen tyoISisr
ten- j a talonpoikain liitosta, on. sa­nottava,'
että kaupdngin j a , maasen-dnn
taloudelliseen rinnasteluun nähr
den antavat? Gosplaniiu taulukot pe^
riäattefl|llisia : j a todistusluontoisia
tosiasioita.
Näistä . t a u l u k o i s t a voidaan - näh­dä;
että talpniJojat tuottavat mark­kinoille
vähemmän . kuin kolman­neksen
' n i i d e n ; kokonaismSärästä ja
nämä maanyiljelystuotteet mnodosr
tavat., y l i kolinuanneksen tavaran
vaihdosta.
Suhteet maanviljelystavaroiden ja
teollisnustavaroiden -välillä vaihte^
levät vähä,: ollen suhde 37: j a 63
Tämä.': merkitsee arvioituna, e i puu-dissa
j a ; arshinoissa j.n.e., vaan'rupr
lissa^:^että .tnaanviljelystavaroita . a r -
yioidaan olevan markkinoilla vähä
sa kilin esint, Amerikan Yhdysvallat^ on olemana mii
oonälehtiä, joita ^runnaavat lehtimiljoneeritliike^rityk-r
sinä, kapitalistista propagandaa kansalle niiden i^väl^
tyksellä tyrkyttäen. Ei ole am
tuin canadalaisellaj' köyhällä, farmarilla mitään.:isano-muta
lehden toimituspolitiikkaan nähden. Kapi^^
ne määräävät siinä - tarjottavat annokset ja. lukija
"armarikin 4- saa vain kiltisti niellä. Eikä: monenjFar-marin-
päähän näihin asti ole pälkähtänyt, että muuten
asian tulisi' ollakaan. Ei hä^ kapita-islien
palkkarengit hänen edestään /kirjottavat —, ja
länelle kirjottavat. - v
Toista on Krestijanskaja Gazettan laita, r
Se on talonpoikain lehti. Päivittäin saapuu sen luki-akunnan
keskuudesta: laajan ^ Neuvostoliiton maalais-cylistä'
sadbttdin talonpojan kirjottamia kirjeitä. Ne
coskevat talonpojan elämän kaikkia puoliai Kaikille
niille annetaan lehdessä asianmukainen huomionsa.
1924 lähettivät talonpojat lehdelleen 13,000 kirjettä
oka kuukausi. 1925 lähettivät talonpojat kuukausit-^
tain 40,000 kirjettä. Ja 1926 saapuu lehdelle kuukau­sittain
65,000 ^talonpojan kirjettä.
lehdellä on 5,643 maaseutukirjeenvaihtajaa eri kol­eilla
maata. ^ . •
Tämä kaikki osottaa^ että lehti on talonpoikain lehti.
Kuinka farmari voi maksaa^
velkansa ^
LiberaaIiIehti~-«Nation» .julkaisee-yleisön: osastossaiEin
seuraavan kirjotuksen:
* «Nationin toimittaja: Italian sotavelka Yhdysval-oiile
en $2,042,000,000. Minä, farmariji jouduin
myöskin sota-aikana velkaan ja on, velkani ? $2,042 .eli
täsmälleen yksi miljoonasosa Italian.velasta Yhdysval-oille,
ja minun vekselini on Federal Reserve' pankissa.
«Nyt kun Italian velkaselviltely, on suoritettu ja
minä olen varmaa että -^ed.jResetve pankki on liiankin
lalukas sitä noudaltanlaan,i niin minä-myoskm teen
^elidotuiksen reserVipankin- edustajille oman velkani
maksusta tällä perusteella.; ' ^
«Italian sopimfikseen nojaten maksan reservipankille
oka vuosi $5.00 aina vuoteen 1930. Vuonna 193L
maksan summan tl2.10, vuonna 1923 $12.20 ja niin
edelleen, asteittain koroltaen, kunnes vuonna 1^
fiervätuveista
'^'liiton ' kanssa. Ii - Iconservatiiveistä muodostettu lähe-teen
loppusuoriluksen eli $79.40, joka vie velkani
sujuun. I
«Tunnen syvää katumusta sen johdosta, että -o{^
arvosLellutrepublikaani](»uöluetta ja'Coolidgen hallitus­ta'
näiden välinpitämättömyydestä maanviljelystä koh­taan.
Italian . velkojen: maksamisperiaate on suurin
apu köyhäfle velkakuounan 'alla huokailevalle farma­rille.
— Leverne Hamilton, Musselshell,Mont.»
Tuo farmarin kirjotus, jossa oni syvää katkeruutta
huijareita vastaan,-osottaa ainakin sitäj että amerikalai-nen
farmari - aika käsittää yhteiskuntaa. Velkoihin va­joava
farmarli ajattelee, etta eikö hänen: velkojensa
kanssa vpisi tehdä samalla tavalla kuin ulkoj&aisten
sotavelkojen kanssa antaa .zAaksuaikaa., Vihlovalla
ivalla hän huomauttaa noiden, kahden velkarasian sel-yittelysta
- i - ' odottamattakaan* että ''Samaapsuopeutta
ipsolettaisiin silk; joka 'uurasta pellolla "^'ja' Icöyhtyy
uurastamisesiaan huolimatta. , , .
y i i - kolmasosa j a teollisuus- t a i kau-punkitavaroita
vähää vaille kaksi-kolmannesta;':
Tämä merkitsee, tosir
asiaa, että niaaseutu tjrydyttää tar­peensa
sunres^ määrin ilman ;mark-;
kinoiden apua, kun kaupungit;'heit­tävät
miarkkinoille koko tuotanton­sa;'
: N o i n : kaksi kolmannesta e r i l a i ­sesta:
talonpoikaisaineksesta ei .ole
osallisena yleisessä tavarainvaihdos-,
s a j ä ainoastaan yksi kolmasosa vai­kuttaa
.suoranaisesti maan kansal-listalonteen.
'
V a i k k a k i n , ; k un tuottajat itse kuu­luttavat
/maanviljelyBtuotteet, se. ei
vaikuta markkinoihin, niin' se^ ei
kuitenkaan merkitse sitä, ettei tuo­tannon
tällä osalla ole -vaikutuspa
kansallistalouteen yleensä.': Tosiasi-"
eilisesti :'kansantaloutemme^:: n y k y i ­sellään
-ollessa luonnollinen väittä'
mätön.:.tulos on^ että kolmannes ^ko­ko'tavaramäärästä
heitetään mark­kinoille
talonpoikien toimesta. - Tä­mä
tavaranvaihdon kolmasosa' on
sff," j o k a määrää arvon, a j o l l a - maa­seutu
vaatii samanarvoisuutta kau­punkien
kansqa. Näemme' siis suu­renmoisen
;;_tär|ieyden, -joka maan
yleisessä tuotantotaloudessa on maa­seudulla
ja ,4ämä tavaroiden kol­masosa-
.ÖAJiei^oJsesta merkitykses­tä.^
Sadon' ngiyynti ja erittäinkm
-vientitoiminta on tärkeä tekijä: -vuo-r
sittaisessa: ta^gurabalanssissar. >; M a a ­seudun
j a kaunungin yhteismekanis-mi
tulee yhä kiinteämmäksi. Kysyr
mys ei ole enää xajot^unUt talon­pojan:
-vii jabush<Blimäärä^n, mikä
vaihdetaan ^ puu-villajardeihin. Ta^
loutemme on: astunut: maailman sjär-jcstelmään.
, Tämä -on: aiheuttanut
kaupungin j a .maaseudun liiton uu­den
^ kiinnikkeen : muodostaminen.
Talonpojan v i l j a vaihdetaan nyt v u l ­komaalaiseen
-puitaan; -/rKuIta -vai]}-
detaan koneisiin, : työkaluihin ja
muihin artikkeleihin, m a a s e u d u n ja
kaupungin tarpeiksi. Kutomakoneet,
j o i t a on saatu / k u l l a l l a , ' ; j o t a :'saa-daan
-viljanviennistä, elvyttävät : k u -
tomateollisuuden ja tämän / kautta
alenevat maaseudulle r lähetettävän
vaatTtavaran hinnat.: ' Y l e i n e n kier-tokulkuprosessi
:talee -yhä monimut­kaisemmaksi,
mutta se pohjautuu,
^uten ennenkih, - määrättyihin maa­seudun
ja kaupungein suhteisiin..-
Meidän^ ei tule kuitenkaan tällä
hetkellä unohtaa, että nämä suhteet
ovat vaikuMavia voimia j a että johr
ta-vsl osaa näiden ^vaikuttavien v o i ­mien
yhtymässä näyttelee teollisuus.
Tämä merkitsee, että ' v a i k k a k in
maan vii jelystuote, • erittäinkin sen
tavaramäärä määrää vissillä laajuu­della
teollisuuden kehityksen rajat,
min nämä rajat eivät .ole lujat ja
kiinteät. Tämä merkitsee, että teol­lisuus
kehittjry - vielä suuremmassa
täntSön- ottamiseen maanvDjelykse£(-
sä, ..sen sähköistämiseen j a vjleensä;
sen • teollisoimiseen.:-.-rTämä^'m
see, että..^sekä teknillistä, 'että so-sianstista
V m a a n v i l j e l y in
tä ei voida erottaaUisääntjrvätf-teol­lisuuden
tärkeydestä : maan ^ylei
talonteen.
^ IV
r . . Lo|ipapaateIinSt
Teollisuuden .tuotanto: -vv. 1924-r—
25 ' - n o u s i ' 48 pSrosentflla. , ^ e l l i s en
vuoden määrästä. Vv: 1926-^26
sen -kohoamisen määräksi; o n : a r v i o i ­t
u 33 prosenttia,"; jos hintojen alen­tumista
ei ' 6t»eta: huomioon.: .;Mutta
eri teollisuuden - haarat eivät ^ole
kehittyneet aivan' samassa-8uh"Ues-sa.-
. Suuryritykset ovat lisänneet
tuötantoaMi 64 prosentilla; toinen
ryhmä, jota voimme kutsua keski­kokoiseksi
ryhniäksi, on liä^lnnyt
'se o l i -60 pros., kun 1925—^26'^njnstä j a demoluiotiasta, kaikki täajä^
se arvioitu 75 pros. jön Icoettn Idkakmm vaDankoiaonfc.
Kaupan alalla, joka on kansal-Jsen J a ^neuvpstotalouden stQatnsna.
^ K s t u t e t t u . C ^ o . : v a l t i on
kuntien) pääoma :C^^l£uodostaa;^ ^ todcäli^mpienj muotoja edesÄG^
plamn^numeroiden yhteenveto, \J
lot saattaa «Da summittainen
Ulkomaankauppa on kokonaan noastaan- -valmistavassa muodossa;;
kansa^istettu ja valtion ulkomaa-|<)sottaa^^ CT
kaupan •mönopoolir.muo3o8taapol^v;kreettisten. k o k e m i n e n tulokset por-tiikkamme
kulmakiven' t ^ l ä aIaUai.|variIlisesta yhteiskunnasta sosialisi
Ulkomaankauppamme^ >-^varanv siiiryttä^;.
don: koko arvoksi VV- on'ja näemine;efl^ yhteenveto on erit-'
antioituiähes 2,200 m i i j . ruplaa j a ! t l ^ :jj^
yksityispääoma ~ on v^sijotettu: tähän, | maailmassa nuiata, joka olisi nijQ
vaikkapa •lisäämme'^ ifähen-^^^
jetetutadn,v j o k a ! ; on Laivan t«ff IniiQ }^en-sanottuna
tuskin pros. - jvosto-Venäjä. Kaikki kapitalistiset
, , P a n k W ^ j a luottbjärjestelmä on maat flman poikkeusta ovat jäl-yleeuÄ'
kansallistettu melkein;' tSy-Ueenrakeimttut,^v^;^^^ pää^
tfeen- .100»an prosenttiin, j a voi- oman avulla. Ainoastaan neuvosto-
^^makasja kasvava Inottokoneisto t u - » a a » Joka ennen o\\ mitä takapa-lee
yhä" suotniseminaksi; s e ' auttaa l»»»™" j a joka oli ^eniten tuhoutu-kokoamaan
kaikki maan säästSva- Ja uuvutettu sodan ja vallan-rat
tuotantoprosessin ' larkotuksiln. kumoustaiateluiden . takia, nousi pe-trinpohjaisesta
luhistumisestaan o-
V a l t i o n budjetti nousee nyt 3.7 ponnistuksillaan j a hnolimätta
miljaardiin ruplaan^ joka muodos- t o k o kapitalistisen maaihnan aktii-t
a a ; 1 3 pros..koko^^k^ vastarinnasta. Ainoastaan
(29^ mUjardia r u p l ^ ) tai 24 p r o a l g n ^ g n maaomaisuuksien perusteel-tavaroiden
joukkoarvosta (15,200 jisell» jpakkoluovutukseUa,. porvaril-m
i l j . r u p i . ) . Budjetti on yhä sun- ijg^en 'omistuksen poistamisella ai-remmassa
määrässä muodostuva voi- ndastaan oleeHisempien tuotantovä-makkaaksi
tekijäksi maan talous- j a ifneiden kansallistuttamisella aino-sivistyselämän
kasvamiselle. |astaan valtiososialistisin keinoin ko-
Tällaiset ^ v a t G o s p I a n t a u l u k k o - k o a W l l a ' j a tärkeim-numerot.:>
Tosiasioilla,:v j o i t a ne'mät apulähteet, x o n Neuvostoliitto
tuotantoaan~55 prosentilla, kun p i k - l e s i i n t n o v a t , - o n : m sekasorrosta ja tullut yhä
määrässä kuin ; mitä Icuvastaa: sad6n
lisä3^s. Molemminpuoliset suhteet
ovat ra'itä monimutkaisimmat. Teolr
lisuus, vaikkakin se nojaa pääasial­lisesti
- maaseutuun, kehittyen ikään­kuin
'• kehityksen myöhempänä; tulok­sena,'
tulee fiitä ^huolimatta yhä
euemmän saamaan suurempia mark­kinoita
tuotteillensa.
Samalla aikaa, kun sekä maan­viljelys
että r teollisuus-\lähestyvät
jälleenrakennusprosessin loppua, t u ­lee
teollisuus-' yhä enemmän kehi­tyksen
vaikuttavaksi voimaksir K y ­symys
kaupungin vaikutuksesta maa­seudun
sosialistiseen^ kehitylcseen, ei
ainoastaan halpojen'^^ kulntui&tavaroi-den
muodossa, - vaan myöskin n i i ­den
työkalujen /.saamiseksi maan­viljelykseen,
jotka^r ovat välttämät­tömät
kollektiivisessa maatyössä,
kohtaa: nyt teoUiisuutta todetlisessa
j a -välittömässä muodossa. ^
. Sosialistiseen ' maanviljelykseen
siirtyminen tulee ' tapahtumaan ei
yksin ..yhteist^iminnallioillar;^ järjesr
tömuotokeinoilla, vaan yhteistoimin­nalla,,
joka- pezöatao-: .Jconeiden käy*'
kuyritysten lisääntyminen: on aino-asCoan
30 pros. Olemme siis saa­vuttaneet
aseman,/jolloin suuryri­tykset
ovat sivuuttaneet keskikokoir
set ja pikkuyritykset aivan ilmei­sesti.
- Tämä e i : kuitenkaan merkit^
se sitä; että olemme saavuttaneet
mahdollisen sosialistisen kehityksen
taloudellisen . l a j a n . : Sikäli kuin > o n
kysymys suuryritysten tuottav^isnuf^
dennsuuremmuudesta keskikokoisiin
j a pieniin yrityksiin, verrattuna,
niin me olemme saavuttaneet edisr
tystä ainoastaan .'Siinä: määrässä
kuin se on: ominaista suuryrityksien
luonteelle vieläpä kapjtalismin' a i ­kana.
Me olemme - k u i t e n k i n juuri
astumassa .oleellisen : sosialistisen
teollisuuden'kysymyksen '-eteen, ku­ten-
-tuotannon säännöstelemiseen
kansallisessa mittakaavassa, yritys­ten
> erikoistamiseen, tehtaiden siir­tämiseen
yhdistettyyn tuotantojär-jestöjen
yhteisliittoon ja järjestel­mällisen
lujan yhteyden muodosta­miseen,
joka yhteys käsittäisi-kaikki
teollisuushaarat. K a U ^ lämär l u ­paa
meille = nousumahdollisuuksia
tuotantomme vanhasta asteesta
muutamien -vuosien kuluessa; Mutta
tämä on tulevaisuuden tehtäyä ja
siitä' ei ole tS&peellistai puhua nyt.
Me"lähestymme v. 1913 tuotanto-
DKäärää, kun maamme; on nyt huo­mattavasti
köyhempi kuin ennen sor
taa: Tämä ; merkitsee, että me
piemme saavuttaneet vastaavan, tuo­tantokyvyn
vähemmillä: .yhteiskun­nallisen
yläkerroksen kustannuksil­l
a : tämä' koskee jnonarkiaa* aatelis­toa,
porvaristoa^ älymystyön etuoi­keutettuja
osia. Loppujen lopuksi
ollemme. 'Rapautuneet lo^pitalismin
mekanismin :: kitkasta. (Johto- ja
korkokustannukset w . 1924-^25 ei­vät
nousseet 11 pros. suuremmiksi
vuoden 11913 kustannuksista. Seu­raavan
vuoden > lopussa tämä suhde
on arviqitu 36 prosentiksi. Mutta
tämä todistaa täsmälleen, ^ t t ä kun
mefdän johto- ja korkomaksumme
o-vat 11 pros. sodanedellisestä teol­lisuutemme
ollessa .75 pros. ^ sodan-edellisestä
tasosta, työläisten j a t a -
lonpoi^en valtion Jiallinnon hal­vemmaksi,
- tarkotuksenmukaisem-maksi
ja • s ä ä n n ö l l i s e m maksi
kuin porvarillinen •: järjestelmä.
Tosiasia, että j kuljetusjärjestel­män
kehitysmäärä on hitaampi kuälh
maanviljelyksen j a teollisuuden;: on
suurin piirtein selitetty tosiasialla,
että ennen sotaa tuonti y j a vienti
näjrttelivät tärkeämpää osaa : - kuin:
nykyään)., Siitä, että olemme ky­enneet
mobilisoimaan -vielä rajote^
tut aineelliset lähteet. suoranaisesti
tuotannon tarkotuksiin,: lankeaa k i i ­tos'
sosialistisille menettelytavoil­lemme
javtttmä' suunta helpottaa
kohottamaan väestön elintasoa maas­samme
- seuraavien : kehitysasteiden
Irulnessa.
Me olemme
neet. ipaan, yhdenmukaistuttaneet
talonpoikaistalouden - j a tavaratuo­tannon,
joka on kohonnut vain: hie­man
^ l i kolmanneksen «markkinoilla
olevien tavaroiden määrästä. Kan-sallistettn
maanyiljelyspääoma ar- .*
nen merkitys.;.. Jatkuva sosialistinen vo
toiminta, : j o k a utopistisesta so­sialismista
kehittyi -myöhemmin tie­teelliseksi
teoriaksi j a jota on ollut
y l i vuosisadan, on ensimäisen ker­ran
saanut valtavien taloudellisten
kokemusten vahvistusta/ yhdeksättä
tekijäksi maail­man
taloudessa. - Gosplanin- • sisäl-lysrikkaissa:
r taulukoissa • esiintyy
M a r x i n j a Engelsin Communist Ma-nifeston
. (Kommunistisen manifes­t
i n ) ' k a t k e a m a t o n lanka j a ne viit-ttiavat'
.eteenpäin; tulevaisuuden so-yuoden
aika. Kaikki- mitä .on. ^kir-' sialistiseen • ^yhteiskuntaan. Kaikki-jotettu
sosialismista j a - k a p i t a l i s m i s - jen näiden kuivien numeropalstojea
t a , vapaudesta^ j a pakosta; diktatuu-Vnä leijaa Leninin henki.
Suoidäiset ka^antykjeotäpi
Uusi: Kotimaa kertoo kertoo suo­malaisten
prominenttien
lystä: - pankkitilien hoidossa:. Ne-vs;
York'Millsissä - seuraavaa:
Paikkakunnallammb : h y v in tunnet^
tu, täällä syntjTiyt j a kasvanut: se-t:
ä-, kansalaistemme ;^ ;:jatkamatonta
luottoa: nauttinut pankinjohtaja
Chas. G. H y r y Vangittiin t.k. 1 p.
j a kuljetettiin Fergus F a l l s ' i i n syy­tettynä
erinäisistä pankin johdossa
tapahtuneista - rikollisista teoista.
V a l t i o n p a n k m t a r k a s t a j a n C . Ck
Melbeyn -; tiedonantojen ••• "mukaan
voimme jutun vaiheista^ j a niistä
rikolcsista,' j o i t a pankin johto' on;
tehnyt, kertoa seuraavaa:
Pankinjohtaja H y r y ' tunnustaa p i ­täneensä"
j a "onaiin 'syksityisiii) tar­kotuksiin
käyttäneensä pankilie
kuuluvia varoja kaikkiaan $7,635.
Tähän summaan:,-, sisältyy vain - ne
erinäiset väärentäen hankitut erät,
jotka HsnryV sattui muistamaan. Ke­nelläkään,
ei oie vielä tiedossa, r a -
jottuuko :kavailusten määrä, yllä­mainittuun
summaan tai tuleeko se
kohoamaan mahdollisesti moninker­taiseksi,
ennenkun. pankin-tiliasema
on : yksityiskohtiaan myöten .tutkit­tu.
Pankinjohtaja Hyry, ollen _kan-s
a l a i s t ^ m e ' jakamatonta; luottoa
nauttinut, on tullut^nimitetyksi mo­n
i i n - k u i h i n k i n ludttotehtä-nin, j o i ­ta
.: hän on hoitanut. pankkitoimensa
yhteydessä j a j o i l l e : kuuluvia>varo-j
a on : talletettu-yllämainitussa ^^pan-kissa.
Saavatko tai eivätkö' saa
Hyryn: hoidettavan^ olleiden kuo­linpesien
perilliset pankin pesänsel-vittelyssä
kaiken omansa takaisin;
se tullaan^ näkemään vasta-'sen jäl­keen,
kun pankin asema on lopul­lisesti
selvitetty, joka muuten voipi
ottaa useita kuukausia.
. Huhtikuun 12 p. 1926 on Mr.
Hyry kiiifottanut $700 persoonalli-
I Kolmantena kavallusjuttuna csiin-rähmäste-
t y y erään-; Ollila-nimisen henkilön
valtion maalaiaan yhteydessä ta­pahtunut
selkkaus. : Ollilan ottama
valtion^ :laina on .oilui^: $4,000.00.
Summasta on L maksettu , F i r s t State
pankille kuuluva laina , $1,OOO.OOJ'
jonka jälkeen / maalaina on siirret­t
y J . J . Luskille $3,000.00 suurui­sesta
summasta. Huolimatta siitä,
että 'tämä maalaina on ^siirtynyt-pankista
J . J . Luskille, on pankin­johtaja
Hsrrymaalisk. 22 p. otta­nut
'pankista, Ollilan tiliä vastaan
$1;500.00 • j a myöhemmin • ..toukok.
15 P i $ 1 , 3 5 4 . 0 5 , jotka summat hän
on : käyttänyt v persoonallisten asi-ainsa
korjailuun. Kun Ollilan tilil-^
lä ei ole ollut mitään hyvänä, on \
siis. .varsin:: mielenkiiätoista^,, miksi
H y r y on yrittänyt käyttää: juuri tä­tä
ti^iä. persoonallisten asioidensa
k o r j a i l u n iVälineenä. Tästä jutusta
merkitaän^Hyryn kavaltaman sum­man
osuudeksi $2,854.05.
Neljäntenä . juttuna ^ mainitaan
erään: Michaelaonin kuolinpesää
Koskeva juttu. Vuosi sitten on Hy­r
y ottanut tämän kuolinpesän talle­tuksena:
'':omia 'tarpeitaan: varten
11,000.00 sekä tämän vuoden hel­mikuun
,9 r p . uudelleen $500. Yh-teensäv
si!s :^<$l,500.do Michaelsonin
kuolinpesän -varojaa on käytetty Hy­r
y n .persoonallisiin tarpeisiin.
. V i i d e n n e k s i mainitagto ,^ ^ erään
Tolppi-nimiseh. i henkilön maalaina,
j o k a alkujaan on otettu .Valtiolta,
mutta - myöhemmin myyty. J . . , J . Lus­kille.
Kun maalaina on; siirtynyt
Lusknie,*rolisi Hyryn, tullut suorit­taa
Minnesotan valtiolle $1,181.00.
Se on :"jäänyt häneltä lähettämättä
j a sen :sijaan on :se omien persoo­nallisten
tarpeittensa -vaatimana
käytettyi, hänen yksityisten asioit­tensa
jäf jestelyyn. Joutuuko Tolp-sei^-
shekinl Jacquet HendricIräoniUej'pi 'maksamaaff^' t^ vai
jonka. Hendrickstm ;|bin.;:iuövuttanät
Jos Rutten-nimiselle henkilölle.
Eutten lähetti shekin > F i r s t State
pankille - hyvitettävälöl ; h k i ^
leen. Myöhemmin otti Rutten tuo­t
a ; shekkiä vastaan^
H y r y n kirjottamaä sfiddtiä ^ei ^^^^
Velotettuna häntj^l - ^lään^^t: iJ^hi^^
vähän- kuin sitä - löydetään hyvite-^
SIIS kansallistutta-^y'^^ • Pankiptar-vioidaan
ainoastaan
koko määrästä.
TeoUisuustemme ':
4 prosentiksi
1, ^ oa kotuksessa- lähettämä -$100.00 erä.
on kansalhstettu 89 pros ja t a m a j ^ ^ ^ lähettämälle >800.00' arvoi-kansallistettu
teollisuus tuottaa 79,^^,,^ rahaerälle kävi siten, että
pros^ koko suurteollisuuden t u o t a n - | H , „ „ ^ ^ ^ lankomifeLeUeen
tomäarasta. Sus kansallistuttamat-.^j^^^j Haaralalle, lonka ^sheMK.
tiollei 'siitä^iii ? t i e d o n a ^ mainitse.
:.'.. KiiUdennfeksi •: mainitaan New
York? MH
viime - k^vänhä: . t^^ -bondien
myyntiä; r^.^^.T^^ on
Creamery-yhtiölle jjäänyt .tilittämät­tä
, Thqinias % PöykSn i; o§tama bondi-erä,
jonka arvo on $600.00, Tämä­k
i n summa/ on tullut käjrtetyksi Mr.
H y r y n persopnallisiin tarpeisiin..'
Juttu^r jäänee tap-piolöi,
3v^{J:§g:g:;^^ . :\ ..
F ^ yhteenlasket-t
u i n a teskevät $7,635.00.
P a i i s i i p a n ^ j o h t a j a Hyry^ syy­tetään
ija'., parhaillaan etsitään myös-khiy,',
pankih; ä^ula Harry -
Almquistia, joka ; salaperäisellä ta-löytyy
toinen Luskinsanmssatar-.pvalla::katosi^^^ heti
kastaja asentaa tuon. $700.00 arvoi­sen
shekin- H y r y n vastattavaksi. *
Toisena juttuna esiintyy''$900.00
suuruinen rahaerä, jonka eräs Wis-consinissa
asnvatj. J . Lusk on lähet^
tänyt pankiller^talletettavaksi maa-lainaa
Vastaan. Tätä summaa ei
löydy pankin kirjoista. ^ Sen sijaan
ta olevat -tuotantovälineet^ 11 pro­senttia,
tuottavat i 2 1 proS. teolli­suuden
koko tuotantomäärästä^ ; ,
Bautatiekulkuvälineiden : kansallis­tettu-
määrä on 100 pros.; ne lisään*'
tyvSt jatkuvasti. Vv. '192I7-22
tuotti -• knljetassysteemi -'ainoastaan
21 pros;'' ennen -sotaa' olleesta mää­rästä.'
Vv. 1922—23, tuotti se 37
pro8.^ 1923—24 44 pros. 1924U-25
t i l i .silloin on ollut - tuota cmääfaS
lyhynnä. r ^ n m m l ^ .'ei ole:^merkit^
t y Haaralan t i l i l l e velkana,' yhtä
-vähän, k u i n sitä o l i s i ' -viety Lnskin
tilille
pankin. ovieii sulkemisen jälkeen.
Häntä vastaan. on vangitsemiskäsky
[erään; myöskin : Lpskille myydyn
matddlnnityksen - kautta saata jen va--"
rojen .käyttämisestä omiin persoo­nallisiin
v tarkotuksiin. AJlmquistin ,
kavaltaman summan suuruuS' on eh­kä
$1,538.18.
Pankinjohtaja Hyryn asia on ol-
H y r y : ön luovuttanut L u s k i l l e ' hä
nen' rahaansa vastaavan $1,000-air-voisen.
'maqkiinnitykseu;:^ TäUiäg
kautta V on' pankin varoja' kavallettu
$900.00. *
saatavana.'. • Siitä: huolibatta Ipt käsiteltävänä tuomari Parsonia
edessä Fergus Falls'issa.. Tuomio
langetettiin jo t k . 1 p. huolimatta
siiiä^ vaikkakin uskotaan Hyryn ka­valtaman
tsumman^ nousevaii' -ilmotet-tua
Bummaa: mokiinkerroin suurein-
. / . i " . '/'J.^.'. ' r . , . ' . ' . r ' . ' . ' - '•'..'"'"''•'•.^^1. '.';.';"'.,.'.,.(•-.. • ' ~ >