Vapaus, January 30, 1926

              f' . . . ..
Kom
iiaiiif. ffl
iVsdlan.
Työn
H r .
laaii:
Neljäs Sarjäkirioista on nyt vahnistoBiit.
iuhan TabDdelhen TyMenlike
> Kujottanat A . LOSOVSKYp
Punaisen Taloudellisen KanBainvSlisen Sihteeri.
Suomentanut Henry Poro.
Shruja 216. .
" Kiija on kirjotettn venäläisiä yliopistoja j a korkeampia oppi­laitoksia
varten,, joka todistaa sen patevjrytta. Se on oikea taktil­linen
j a teoreettinen teos; vaan on kuitenkin kirjotettn niin sel-vaSn
j a s^nmärrettäväSn muotoon, että sen jokainen vaivatta k a ­ottaa
j a lukee' mielenkiinnolla,
laSÄLTÖ: Maailmani taloudellmen työväenliike ennen j a jäl­keen
sodan* Maailnmn unionistinen l i a Am- 4
mattiumoiden kansainvälinen liitto, (Anuterdamin Internationale).: :
Amsterdamin Kansainvälinen/ teoriassa j a käytännössä. V TySväen-nnioiden
Punainen Kansainvälinen. Punainen Kansainvälinen j a ^
selvenemisprosessi, tehdas^ j a työpajakomiteat. - Reformistisen ja: t
vaUanki^mouksellisen unionistisen uikkeen voimasuhteet ja niiden
perspelrtiivi. v
- 1 ^ on' "Katsaus Amerikan unionistiseen iliikkeeseen", v
kirj. H. Puro.
' ^ i m ä kirja' samoin> kuin muutkin 1 tähän sarjaan kuuluvat
:kirjat on perus- j a pohjokirja^työTOenkysymysten oikealla tavalla;
ymmärtämiselle; j a koska jokaisen työväenluokan jäsenen on omat
luokkakyssrmyksensä' käsitettävä voidakseen toimia parhaalla taval­la
luoklränsa eduksi, niin on myöskin selvää, että: jokaisen en täma-
\ kirja »luettava.
K i r j a on saman kokoinen kuin TYÖN HISTORIA, sidottu
kauniisiin vaatekansiin. Hankkikaa MAAILMAN TALOUDELLI­NEN
TYÖVÄENLIIKE itsellenne heti^; sen hinta on 75 senttiä,
saiatavanaasiamiehiltämme sekä kirjakaupastamme. ^
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
jSox 60, SUDBURY. ONT.'
Toivo Nuuttila
joka - oh;Jähettäi^yt ;crahaa Suomeen
Vapäudeh kautta lähetysnumerolla
11227, Smk. 394.—, pyydetään i l -
mottamäan : rahojen vastaanottajan
tarkemman osotteenj sillä antamal­lanne
osotteella ei vastaanottajaa
ole löydetty ja siksi ei rahoja ole
voitu hänelle Suomessa maksaa.
VAPAUDEN KONTTORI
,Box 69,_vSudbaryj; _Ont.
haluaa' voimiensa - mukaan edistää
työväen luokkataistelua, toimimaDa
suomäl^assa työväenyhctistyksissä
ja osuustoiminnassa niin,. että K.
, X : B osottama luokkataistelun oikea
suunta niissä vahvistuisi ja torjut­taisiin
6itä eksyttävät pyrkimykset,
m.m. ne, jotka tahtovat harhauttaa
ainoan todellisen luokkataistelupuo-lueen
pois selvältä kommunistiselta
linjalta.
Work€rs'Puolueen Suom. Toimisto.
H. Puro, sihteeri.
Larder Lake 25 päivä.
' ^ose Grqve; .maa3isk. 1 ja; 2 päi­vä.
Cobalt, maalisk. 3, 4, 5, 6, 7, 8
j a 9 päivä.
. Osastot j a jäsenistö ottakaa yllä-mcrkityt
ajat muistiinne j a toimi­kaa
siten, että näissä tilaisuuksissa
puhuja saa selitellä asioita huoneen
täyteiselle kuulijakunnalle. Lähem'
piä tietoja: puhetilaisuuksien järjes­telystä
y.m. lähetetään osastoille
IdrjeellisestL /
P.-0. piiritoimikunnan puolesta
Hihna Selenski, siht
F t WilDamin uutisia
Puolueen virallisia
tiedonantoja
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUOM.
PUHUJA J A JARJESTJUÄ
tov. A . T . HiU pahna helmOraalla
searaavissa paikoissa
New Pinland, Sask. 3 j a 4 päivä.
Quibell, Ont., 5 päivä.
Sioux Lookout, Ont., 6 j a 7 päivä.
Timmins,. Ont. 9 'päivä.
Tinuninsin ja ympäristön. matka-ohjelmision:
. saa Pohjois-Ontarion
piirito&nikunta määritellä parhaan­sa
, mukaan. Lähemmät tiedot ma­jasta
3^nä muista matkaa koskevis­ta
seikoista lähetetään L Pohjois-On­tarion
piiritoimikunnalle kirjeeDi-sestL
* ~ ^
Osastoja pyydetään tekemään
parhaansa järjestääkseen toveri A .
T. Hillin kokoukset ja puhetilaisun-det.
• Järjestötoimikunnan puolesta:~ r
A L F . HAUTAMÄKL
Piirien virallisir
tiedonantoja
P.-O. piiritoimikunnan
tiedonantoja
;••;;'.' .„...' '^'•>''y''-'y'iy''-'''''':-\'.
i Kommunistipuolueen • suomalainen
puhuja j a järjestäjä, tav. A . T. HiU,
puhun helmir j a maaliskuulla'% seu­raavissa
paikoissa Pohjois-Ontarios-sa:
' , , _
Timmins helmik. 9, 10, 11, 13,
18, 19, 21 j a 22 päivä-
South Poroupine Jl;2^-16, 17 ja,20
pSiva. ' * N _
Connau^t ,Stä.' 14 j ^ v ä .
Pöttsville -16 paivS;:^ *
Kirkländ Lake 23, 2'4, 26, 27* j a
28 päivä. ' .
Kp.. otastOB vvotikolcoaluessa 17
päivi Camnukaata käsiteltiin muun
annassa seuraavia asioita:
Luettiin piiritoimikunnan pöytä­kirja
28 päivältä joulukuuta. Ei
antanet aihetta pitempään keskus-t^
nnn.
Metsätyöläisten jätjestäjätoimi
kunnalta saapunut kirjelmä luettiin
j a jätettiin toiminnankomitealle.
OU/saapunut keräyslista 'Workerin"
] avustamiseksi. Kerääjäksi, valittiin
Tabnie Heikkinen- ^
Kutiin jäsenkirJurin, agitatsioni-komitean,
lehtiasiamiesten ja las­ten
sunnuntaikoulun opettajain ra­portit,
jotka hyväksyttiin.
Rahastonhoitajan raportti ei ollut
täysin valmis, joten . se täytjri jät­tää
seuraavaan kokoukseen.
Valittiin virkailijat alkavaUe vuo-delle.)
Organiseeraajaksi A . Heikki­nen.
Johtokuhtaan J . Keskitalo, A.^
Matson, ^C. Hohn, K. A . Merikallio,
M. Ranta, H . Niemi j a A . Heikki­nen;
varalle .L. Heino, L . Sevander
j a V. Tuomi.
Agitatsionikomiteaan Lyydia Tuo­mi,
Tyyne Heikkinen, Lily Sevan­der,
M.'Ranta, H . iNi€fau, K. A . Me­rikallio
ja /C. Holm.
Lehti- ja kiijallfsnUsasiamiehiksi
C. Holm j a K. A . Merikallio. To­verittarelle
Lempi Heino ja Lily
Sevander.
Kaupungin keskuskomiteaan va­littiin
Alfred Saari ja Aino Perkiö,
A i Heikkinen ollen siihen jo valittu
aikaisemminjj 'X
Lasten 'Sunnuntaikoulun. opetta­j
i k s i valittiin V. Tuomi, K. Sevan.
der, M. Ranta, K. A . Merikallio ja^
O. ' Holm. Lasten voimistelun^htar
jaksi E. Heino.
Keskusteltiin j a päätettiin velvot-taa
jokaisen puolueen jäsenen tilaa­maan
joku puolueen lehdistämme.
Kehotettiin naisia herättämään
naisjaostoa henkiin ja. alkamaan ri­peään
j a tarkotustaan vastaavaan
toimintaan. Naiset päättivät pitää
enämäisen kokouksen keskiviildcona
20 päivä L k. kello 8 iUalla.
SläMi anaettomaas tapahtui tove­ritar
Liina Saarelle tämän.kuun 19
pluvä. Hänen ollessa.. luistelemassa
j a ollen jo sieltä paluumatkalla^ al­keissa
'mennä;.jättämään luistimet
pois;, Jalastaan y oheiseen .naapuriin,;
kompastui hän sillä ikävällä' seuraa
uksella, etts vasemman kädet k a l -
irosfn murtui,' iSrkyen siinS, ISIikS*
zin^ laosunflion. .inukaan. pienemptS
Inita\kflim0sta e i i kohdasta. .Ikä.«S-onnettomnna^
joka jnrinkaan ei olisi
i;q|vottavaa perheen udiBe j a umaL^
;Ia;;ditä:]^r£ät:.'näyt^n^i^
taOtLiäxs. S^i^^ on jatkuvasti attrn^
nnt osaa nij^tefanäsenran toimintaan,
joaj^Ueu^ mnnnf m t ^ ^
'män. /kuun 16/ päivänä ' esitetya^^
näytelmässä *7app]lai^ ndcastelijat^'^
edin^en nina Ruustinnan osassa;
Tmvomme Mrsi Saarelle pikaista: p a ­rantumista.
' OMutomme . aaytt^jatir Hilma
Ericson on surastellut jo pitemmän^
aikaa ^-jonkinmoista-kylmyjrttBr^-oitt-T'
en se häntä j o vuoteen «nanaikin
useita päiviä. Tpivomme,e^
kin pian 'paranisi 'sairaudestaan; ^'
' Niytelmisearanuae ' oli !: aikonut
vierailla Port Arthurissa 23 päivä
tätä kuuta operetilla "Unkarin sata­kieli",
vaan Miss Ericsonin sairatf-den
tähden,' oltiin pidcotettu luopu­maan
: aikeesta;^ koska Mnellä on
Ufaigitin vaativa ^.osa esitettä^nmä
mainitussa opere^Hssa. ' ' Kuitenkin'
Miss Ericsonin parannuttua tullaan
tämä; aikomus täyttämään, josta i l -
motetaan sitten lähemmin. ,
Satatti kirveelli; jalkaaoM. TäkS.
Iäisen poikatalon vakituinen ruokaii
Uja: Rialmar Degerman. ^ ollessaan
metsakämpällä, satutti kirveellä j a l ;
kaansa sillä seurauksella, että oli
pakotettu saapumaa^:. kaupunkiin'
saamaan lääkärin apua. Degernuin;
oltuaan parisen, viikkoa sairaalassa,
antoi lääkäri hänelle sellaisen lau­sunnon,
että hän;'on kykenevä lähr
temään työhön; vaikka Degermannin
omien. arvelujen mukaan ^ tuskin j a ­lasta;
tulee enää: koskaan entisen ve­roista,
vielä vähemmän sillä nsrt voi­si
työhön lähteä, koska ei sillä tahdo
päästä edes kävelemään.
Tässäkin selvästi huomaa, kuinka
lääkärit .-ja komppaniat kulkevat kä­sikädessä,
kun komppania pelkää,'et-tä
hän joutuisi nyt maksamaan tuol­le
työläiselle jonkun vaivaisen dol­larin
tuosta loukkauksesta, niip koet.
taa lääkäri, toimien komppanian ren­kinä,
usuttaa työläistä lähtemään-kiirenkanpalla
työmaalle, että komp­panian
'taholta voitaisiin sitten to­distaa
miehen' olevan työhön' kyke­nevän,
vaikka ei se sitä^ todellisuu'^
dessa: olekaan. Tällaista on; tapah­tunut
työläistä kohtaan aina j a ta­pahtuu
edelleenkin, ellemme me -työ­läiset
järjesty' niin tiukasti/ että
voimme joukkona korjata täUaiset
epäkohdat. Me kyllä voimme, jos
me vään tahdomme. ,
Naiajaoatella oli kokoaa 20 päivä
tätä kuuta, jossa he teki-vät suupni-telmia
tulevaa toimintaa varten.: A l ­ku
näytti kokolailla lupaavaltani vaik.;
ka joukko ei oHut kovinkaan snuri,
niin vallitsi heidän keskuudessaan
kuitenkin- innostunut mieliala j a jo-^
kainen lupautui kykynsä mukaan
toimimaan siihen suuntaan, että saa­daan
joukko senraa-vaan kokoukseen
mennessä jo puolta I suuremmaksi.
Olisi toivottavaa, että kaikki työläis­naisetkin
käsittäisivät järjestäytymi­sen
tarpeellisuuden r j a .liittyisivät
naisjaostoihin, joiden tarkotuksena
on kehittää. naisistammä^-tietoista - j a
tfli<?*e1ukuntoista: joukkoa^ työläisar-meijaamme.
Navtelman "Onnen pam"'esitys on
täyfynsrt siirtää riikko eteenpäin s i i
tä syystä, kun haalilla on ollut niin
nalfon muuta touhua, että ei ole voi­tu
saada kylliksi harjotuksia maini­tulle
näytelmälle. Esitys tapalftuu
6 päivänä helmikuuta. Saapukaa jo­kainen
tähän tilaisuuteen.
Kokouksessa valittu.
jotka on~ enä kuun ,10 päivSnäl
M e t ^ l n M ^ nvSriät ovat paikka^
niallamme. kovassa ;;]|&keens& Jaajen-iandqpun^
ssa, koska ne pi&trokarit
köeäavat saada itselleen lisää myy-jO;':
SeUt^en inuka etta H aiiqä
nitaatt pahaa o l ^ koska meitäkin
suontaan'osastoni haalilla; yhtä hy­vin
kuin' muitakin, mutta "^kyOä'-se
^liin on, että .parempi on fcuhi py-poissa,
mllä'«i aeUä teidän-laistenne
läsnäoloa kaivata.
Tietäkää hyvät työläiset, etta äl­kää
kantako hikisiä penniänne sel­laisten'
myrkkyvesien myyjille. P a -
reinman'^hyödyn-niistä; saatte ItseK
lenne, ostamalla hyvää työväen k i r -
jaUisuutta. Lukemalla ja tutkimal­la-'
niität voitte fayödj^Usenmai^
tää senldn; ajan koin juovuspäis­sä
kulkien pitkin katuja j a pitäen
sellaista' ääntä, ;;kuin alemmillakin
a s t ^ l a olevat eläimet. ' .
Lenin ymautojnUaa vietimme 24
p., jossa toveri 'D. Helin arvokkaas­sa
:puheessaan^ selosti uuddJleen jär­jestämisen
välttämättömyydestä L e ­nin
muiston yhteydessä. — A. A .
^ N G LAKE. ONT.
Kokonsa»! eita :' puolivuosikokouk-sesta,
joka piäettiin t.k. 3 päivänä.
Tilintarkastajain lausanuon perus­teella
myönnettiin johtokunnalle tili-vapmis.
Valittiin virkailijat tälle
puohvuodelle.Snti8etvu-kailijat jäi­vät
'kaikki 'Virkoihinsa, päitä pu­heenjohtaja
valittiin uusi.
Keskusteltiin ; myöskin jäsenmak­sun
suuruudesta: j a päätettiin pitää
se «ntiseliaän, sii^ :35 senttiä kuu­kausi.
Tanssien suhteen oltiin ^itä
mieltä, että lopetetaan ne talven
ajaksi kun nähtiin^ että ne tuotta­vat
.vain aineellista - tappiota. On
siis r päätetty ottaa kesälomaa kes.
keUätalv^, sillä haalUIamme ei olo
toistaiseksi tanssia; Ainaiset pyryt
j a pakkaset tekee haalilla kulkemi­nen
pitkiltä matkoilta kovin hanka­laksi.
'
Ilmotamme sitten taas Vapaudes­sa
koska kaalillamme on jotain eri­koista;—-
Empsn.
FORD CITY, ONT.
Oikai^^] Lauantain eli t. k. 23
p. lehdessä oli selostus virkailijain
valinnasta seuraavasti: Vakinaisiksi
äänestyksen kautta V. Luoto, J .
Mäki, S. Pehkonen, E. H i l l , J . Mek-konen,
Laurila ja E. Tuomi.
Puheenjohtajaksi S; Hilpiö ja va­ralle
H . - Tuomi. -— Asian tulisi ol­la:
puheenjohtajaksi E. Tuomi j a
varajäseniksi S. Hllpio. j a H . Tuo­mi.
Kynä. J
Eri paikkakmmOta
SOUTH PORCUPINE^ ONT.
, ?1
laman Iraan 17 päiväni oli.osas­ton
^ työkokouksessa keskustelun a-laisena:
kuinka saadaan kaikki, jä­senet
liittymään taloudellisiin järr
Jestöihin j a kaikki kokouksessa oli­vat
yksimielisesti liittymisen kan­nalla,
-vaan siirrettiin seuraavaan ko­koukseen
enempi keskustelu j a pää­töksien
teko asiasta. Silloin on jo­kaisen
jäsenen saavuttava kokouk­seen,
joka silloin poissa Sman päc
tevää syytä, niin tyytyköön läsnä­olevien
päätöksiin. Keskustelu kos^
ki erikoisemmin kaivostyöläisiä, sO-lä
metsätyöläiset, ovat nyt ainakin
etukynnessä. '
Tehkäämme päätöksiä j a toteuta
takaamme niitä myös käytännössä!
Ei se ^mainarinkäan elämä ole niin
varmalla pohjalla, että olisi ,syytä
ruveta ^odottelemaan,, sillä kyllä kul­talankakin
joskus katkeaa. ; .
Kniskasenpa siitäkin, että tästä
aikain jäsenknjuri pitää . luetteloa
siitä, kuinka mdnastikuldn on pois­sa
kokouksista ilman pätevää syytä,
j a kuten entinen päätöksemme edel­lyttää.
Sen mukaan kuuden kuur
kauden perästä arvostelUan asiaa
sen mukaisesti.
Tulevista ;fcaveista voin sanoa, et­tä
Timminsin nuoriso-osasto tulee
'Vierailemaan " kaalillamme .^tämäei
kuun 31 päivänä runsaan ofajelmaä
kanssa, j a ^ myös huomatitabj niistä
suuren suurista naamfobnveista.
MENZIES BAY, B. C ,
Lamb Lnmber ;Co. Camp
Talla Lamh Gom kampailS työs­kentelee
noin sataviisikymmentä
miestä. Olosuhteet ovat huonommat
tällä mainitulla kämpäUä kuin mis.
sään B . C : n kämpillä., Puhuessa
nyt tai vertaillessa;saman kokoisiin
kämppiin, en tarketa kaikkia pieniä
japparien hommia, jotka ovat ulko­puolella--
niiden pienten parannuk­sien
mitä, kämppäolpihin on saatu
viimeisten -vuosien nikana. _
Palkat ovat pienemmät tällä käm­pällä,
sillä pienempipalkkaisissa töis­sä
maksetaan kaksikymmentäviisi
senttiä vähempi päivää kohden, mut.
ta isompipalkkaisissa töissä vaihtelee
eroavaisuus jopa kahteen j a puoleen­kin
dollariin astL Tästä tulkoon
mainittua selvikkeeksi: Joidenkin
työläisten kysyessä lisää palkkaa
Lamb Co m isännältä, sanoo hän
vastaukseksi: Ooh, kyllä minä sen
tiedän, että kaikki enempi maksavat
kuin minä, mutta minä saan työ­miehiä,
siltikin; joka tietenkin joh­tuu
siitä, että ,hän ^ miehiä saa mies­ten
• ollessa rahatohna • j a työtönnä,
ollen pakotetut lähtemään ulos työ­hön
Vancouverista, josta hänkin
kaikki työläisensä saa. Kyydin.mak.
saessa mainitulle kämpälle kuusi
dollaria kymmenen ''senttiä, mutta
siilien vuode laivassa, lisää sitä dol­larilla
j a siitä ylös päin.
Työläisen saadessa esimerkiksi
$3.75 päivälle ja maksaessa ylös­pitoon
$1.35, tarkottaa se, että täl­lä
palkalla «i viikossa vielä saa
niin paljoa, että tulisi kyydit mo­lemmin
päin maksettua, vaikkei tar-vitseisi
mitään vaatetustakaan os­taa.
Niin ollen joutuvat työläiset
pakostakin olemaan kolme neljä viik­koa
työssä ilmaiseksi, ^'ämän mene­telmän
jatkuessa — kertaantuessa
yhä uudestaan ja uudestaan — käy
niin, että Lamb €0. saakin työläisiä
j a palkan ollessa vielä pienemmän
kuin muualla, tarkottaa se, että on
työskenneltävä kauemmin päästäk­seen
— takaisin — uutta työtä vah­taamaan.
/ Mutta onhan niitä paljon kämp.
piä, joille menokustannukset maksa­vat
kymmenenkin dollaria, kahtaalla
päin 20 dollaria, j a . näinhän ne
kämppätyöt. tulevatkin tehtyä työ­läisten
maksaessa kjrytejään^ j a muu­tamaa
dollaria työpalkan vaihtoa
varten tienatessa,
•Niinkuin jo aluasa mainitsin, ett»
olosuhteet ovat huonommat hiaini-tulla
kämpällä. Riiokahoito on pe^t
•rin huono, - joka selviää hyvin. kun,
tietää, et|£ < moka-aineet maksavat
henkilöä kohden idnoastaan 27 sent­tiä
päivässä. Tämä on kokin anta­ma
lausunto, sillä'kokin'tiedetään
laittanrcn ruokaa prosenttipalkaUa,
ruokatavaran ollessa kt^kki kolman­nen
luokan tavaraa; /Puidinen pitää
kaikkien, miehien syödä : metsässi,
josta: allfieutun,:'fettä miehet imouseväi^
viideltä jo aamulla yBs laittamaan
evästä itselleen. Yleisen ylösheiä.
tyksen tapahtuessa kello kuud ja
noin varttitunnin perästä syödään
aamiainen. Kohta aamiaisen: syö­tyä
ryntäävät miehet phneeseen kyU'
^mään ^ rautatievaunuun 'varttomaan
metsään kuljetusta^ Sillä juna ei
anna' minkäänlaista merkkiä ulos^
4ähdöstii, niinkuin kaikiUa «luilla
kämi^llä. Jokainen joka vähänkin
on metsässä ollut tietää, minkälais­ta
on syödä met^ssä, lumi- j a ved-sateessa
kylmää lunssia. Tämäkin
johtuu siitän että: komppania sääs>
tää ruoka-aineissa j a myös .juna'^
miesten palkissa) kun junamiehet
tekevät sen' työn puolisen aikana^
joka olisi heidän: tehtävä varsln^sen
työajan loputtpa, jos nimittäin k u -
lettaisivat miehet syömään kämpälle
päivällistä, smä ei tämä matka niin
pitkä ole, ettei/ehtisi^ sillä monessa
paikassa kulotetaan kauempaakin
syömässä. c^Siihen on kuitenkin edeL
lämainitut seikat ja muut samanlai­set
; syjrt, /joista on tuloja komppa­nialle.
Tällaiset kuin viimeisemmät puut­teellisuudet,
joista mainitsin, olisi­vat
helpot korjata jos työläiset oli­sivat
edes jossakin määrip- järjesty­neet.
. Siksi olkoonkin jokaisen mei­dän
met^työläisen I velvollisuus kuu­lua
L. % . I.' U . of C. j a myös
tehtävä se tunnetuksi vielä siitä tie­tämättömille
työIäisUle. että järje».
tjrmällä ainoastaan voimme taistella
järjestynyttä puutavarakapitalistia
vastaan, joka jatkuvasti alentaa
meidän työläisten palkkoja j a tekee
kaikkensa työn nopeuden yhä lisää,
miseksi, pakottaen yhden meistä te­kemään
sen työn, johon on tarvinnut
kaksi miestä ennemmin. Logger.
NIHHtlSOIME
Nuorisokysymyksestä
Ennenkuin voimme ymmärtää nuo-risokysymystä
jotenkin perusteelli­sesti,
on ensiksi tehtäviy yleiskat­saus
maailman työväen luokkaliik-keen
kehityksessä.
Historiaaiisena ilmiönä merkitsi
Venäjän vallankumous mailman val­lankumouksen
alkua, ollen sytyk­keenä
koko mailmaa käsittävässä
yhteiskunnallisessa palossa, jossa
vanhat voimat?-:- ryskyen kaatuvat
ja uudet ottavat asemansa histori­allisessa
tehtävässään. Me siis e-lämme
näiden suurten ^ tapahtumien
aikakautta, jolloin luokkarajat ja
vastakohdat selvenevät räikeäm-mäksf
päivä päivältä,^ kaikki todis­teita
siitä, että lopullisina tekijöinä
tulee^ esiintymään vain kaksi suur­ta
vastakkaista voimaa. Näiden, u l ­kopuolella
ei voi ilmetä mitään
puolueetonta välikohtaa sen takia,
että joukkoliikehtiminen, joka syn­tyy
välttämättömänä hetkenä, vie
hyökyaallon tavoin kaikki muka­naan.
Jo tänäpäivänä imperialis­tien
salainen politiikka sotavaruste-luineen,
fascismin leviäminen, us­konnon.
tyrkyttäminen j a kommu­nistien-
vaino, ovat oireita viimeis­ten
kamppailujen lähestymisestä.
Näin voimme kuvailla nykyistä
ajankohtaa, mutta; onko meillä työ­väenluokan
jäsenillä syytä ruveta
odottamaan, että "kun se puhkee".
Mehän aiomme tässä voimien mit-telyssä
suoriutua voittajana, sillä
se on velvollisuutemme ihmiskun­nan
tulevaisuudelle. Kapitalismiin
nähden on historiallinen hetki lähel­lä,
sillä se on tänäpäivänä kaiken
korkean kehityksen jarruna ja tuo­tannon
anarkian -vuoksi ei voi tyy­dyttää
yhteiskuntamme perusvaati­muksia.
Vanha järjastsns on kuul­lut
tuomionsa jo Marxin' ajoilta,
jolloin kapitalismi oli vielä nuori,
mutta jo tänäpäivänä on niin laho,
että vaatii lisääntyvää tukea työ­väenluokalta,
voidakseen edelleen
'seista.
Tässä vasta voimme siirtyä nuori­son
pariin. Kapitaiistisan järjestel­män
vahvint takipxlvi* ja viimeinen
toivo on tjröväenlaokan rappeatu-nat
nuoriso. Tässä on meille kier­tämätön
totuus vasten silmiä. Kat­sokaamme
tuota huikentelevaa par­vea,
joka illan - tullen vilisee ka­duilla,
perustamaton päivän rasi­tuksista,
huolimaton huomisesta, er­sien
kiihkoisesti nuorelle sielulleen
huvia ja tyydytystä. Nämä on
luokkamme jälkeläisiä illalla kaduil­la,
päivällä porvarien hikipajoissa.
Siinä-on todiste, kuinka paljon työ­väenluokka
välittää tulevaisuudes­taan.
Ihminen; se sivist}myt eläin,
on sittenkin . alempana villieläintä
tässä suhteessa. Ihminen hylkää
jälkeläisensä selittämättä, kfika oh
hänen vaarallisin .vihollinen^ :pfiin-vastom
uhraa hänen ruumiinsa ja
Vapaadea karjakaöppaan on: Mapanal hi«oawttaivi». aiila •-»•«.
Hans Ritter j a hänen vaimon83,> kiihkeä ? rakJ^UBroaMMuiir M»!!*^ H..-, '
Courtha Ma^«> nid,- ,
lauttamaan Tsikkautta, hienoja xakkausseikltalluJB, U r j . 9$fiklSin^
•ry:
don, nid.
Kohne Muskettisoturia, jäunitysromaanl, - kirj.^ AI«xan4er'-IhaMui» %'V}.\4^'^^ mmsm
S osaa, nid. 11
Yksin maaihnalla, kaunis'romani, kirj.-Mabell Pames Qraand^l^-siA.. iJlM
Valaveljet, romani Islannin asttttamuea ajoilta; k i r j . , . O . ' t i o n n a r ' - ' ' " ' ' '
son, sid ;
Suloisen järjettömyyden kaupunld, ierit;täia hieno , xakkaasronaiU^.
kirj. E . Temple Thurston, sid. .
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen keijtomns, rentpa rahkantte, " ^" ^
kirj. Kaarlo Halme, sid 1.80
Silmukorvan nuori Epra, aataknntalainen kerttfmust sreimaa vok» - \ '
— {mutta, jkirj.^ Kaarlo^ BiUme»^ sid.,; <'«••••••• M •^f««»*akia*»a« »ta •»«««•••»••••••• *wo*« f*' Virallinen sulhanen rakkaunomaanlji snomenhoSi^ aid.
Saarelaiskuvia, I j a U osa yhdessä, k i r j . Emil Elenius, sid. 1.00
Ylläolevat ovat kokonaan n.k. jSnni^rskirjallisDutta, jota e l Vapauden
kirjakauppa ole ennemmin välittänyt» vaan j o t a ' nyt-,oIemme. useitten
kirjallisuuden harrastajain pyynnöistä hiukan välipalaksi tibMUieet Jos
saamme näille kirjoille hyvän menekin niin tilaamme lisää laamansuun-taista
kirjallisuutta Suomesta. , . ' »
VAPAUDEN KIRJA^LAUPPÄ ;
Boa 69, SUDBURV, ONT.
>^A''';','.'-,(>i*;fJrä
verensä sen käytettäväksi, mutta
eläin päästää vasta sitten kun on
antanut. kaiken opastuksen . puolus­tuksessa
j a ravinnon .etsinnässä.
Villieläinten esimerkki on vielä tä­näpäivänä
luonnonlakien mukaises­ti
: soveltuva ihmiselle. ~ Nuorison
rappeutumisen perussyitä on luon­non
hylkääminen; ihmisen: noustesr
sa yläpuolelle eläinkuntaa, siis s i ­vistyksen
tulos. '
Uuden sukupolven no^sn merlirit-see
sen ihmiskunnan nousua, joka
haiUitsee tulevaisuuden yhteiskun­taa.
Siinä kaikkein selvemiÄln huo­maa,
miksi on niin tärkeä kysymys,
sen ihmispolven henkisen j a mo-'
raalitason kohottaminen mahdolli­simman
suosiolliseksi onuua luok­kansa
eduille. On ehdottoxpasti
P9lttavin kysymys kasvattato > tule­vaisuutta
varten uusia kykeneviä
taistelijoita, sillä sen ajan pikai­nen
j a ratkaiseva taistelu tulee vaa­timaan
suuremman määrän kykyä
ja enerkiaa kun tänäpäivänä; Jos
mieliV työväenluokan suoriutua voi­tokkaana
tehtävässään,! niin s^n en-simäinen
velvollisuus on ojpaataa jäl­keläisensä
j a kohottaa ne käytän­nölliseksi
taistelijaksi luokkarinta-maan.
Myönnettävää on, että tämä työ
on raskasta, mutta on kuitenkin
perhesuhteissa 'helpompaa, sillä sii­nä
on kosketus niin JäheistB, että
sen voi tehdä hyvin: vaikuttavaksU
Näistä tietoisista ylcsilöistä voi a-sia
sitten Fevitä ulos kodin rajoista.
Käytännössä tulee esille mitkä o-vat
parhaat keinot velvollisuuden
tunnon herättämiseksi nuorissa; E i
tule kysymykseenkään minkääiilai
nen komenteleva kohtelu ennenkuin
olemme täydellisesti voittaneet laot^
tamuksen. Nuori mieli, jos se on
normaali j a terve, on luonnollisesti
vilkas ja vallaton etsien alinomaa
jonkinlaista huvitusta. Ho^ riemu
ja leikki on se, joka estää synkkä­mielisyyden
sekä kasvattaa Ihmi­sestä
hilpeän j a hyväluontoisen; Se
kohottaa ihmisen henkisesti yhtä
hyvin kuin ruumiillisesit j a on niin
ollen suvaittava. Juuri sen takia,
että luonnollista huvitusta on'^ l^an
vähän on nuoriso pakotettu turvautu­maan
kaikenlaisiin moraalittomiin
tapoihin j a rappeutumaan. Joku voi
ehkä tuomita, kuten porvaritkin, et­tä
se on heikkoutta j a himojensa
orjuutta, mutta tämä on lyhytnä­köinen
tulkinta. Luonnon vaistot
ovat ne, jotka pakottavat täyttä­mään
sen vaatimuksia. Ne ihmi­set,
jotka ovat aikuisina synkkiä,
ovat juuri niitä, jotka^ ovat joutu­neet
osattomiksi nuoruuden ajan
ilosta, eli pakotettu turvaantumaan
luoniiottomiin huveihin j a siten
rappeutuneet. Siis älkäämme syyt­täkö
nuorisoa, silläv heitä on tuke­massa
luonto, - vaikka tietoisuus oli­sikin
pientä j a älkäämme riistäkö
pois niitä vähäpätöisiä ilohetkiä,
jos emme voi tilalle hankkia pa­rempaa,
vaan kohdistakaamme kai­keti
voimamme nuorison oikein ym­märtämiseen
kaikissa asioissa j a sit-
S U O M E E N
Ktsä Suonien Markkaa
1 0
Caiiadan DoUaristiEi .
i;XHETYSKULUTt
40e lähetykBldtä alle $30.00, SOe
IjQietyksista (30.00-^59.09, 76e
lähetyksistä 160.00—90.09 ja %1M
kolkilta 9100.00 talkki sitä suurem­milta
lähetyksiltä.
! SShkSsaDomalihotyksUto on kolot
$3.60. -
.Siidburyssa j a ympäristöllä aravat
voivat käyd& Vapauden. konttoriss»
tiedustamassa erikoisknrHrfa.'
Kaikki aahkölähettykaet tehdfifin<
suoraa Sudburysta Helstnkiin; sa­mana
päivänä kuin eaapovat V a ­pauden
konttoriin. ^ ' ,
LAIVAPILETTEJX^ MVYDXXN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA.
Tehkää lähetykset oNtteella^
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
Vapaudelle ottavat rahavSUtyksU
vastaan myöskin:. ,
VAPAUS BRANCM Ol^PICE
816 Bay Street,^
Pbrt Arthttr, Oatarfo.
' ^ DAVID HELIN
eripaikkakonnilla, P<)hi4-OntarIoflb.
kaällS innostuksella ja fiUcäännnd
koskaan luottako siihen, ,että nuo­riso
itse voisia itaensä^Jkasvattaa*
\ ' . - . A . B .
KAIXIIKSI. T U L E V A T JMUSTA-TAKKIEN
VlRKATALOmiN
Entisen ministerivaltlosihteerinvii
raston arkiston luovutiiuK on alka^
nut. Sopimuksen' mukaan o v a t v e ­näläiset
luovuttaneet Suomelle noin
4/6 arkistosta. Luovutus tapahtui
jouluk. 22 p:nä. Luovntetnn osan
Suomeen «iirtäminen alkaa heti vuo-ten
vasta meillä on pohja, 'jonka. <*en alussa j a sUoitetaan asiakirjat
päälle voidaan rakentaa todellinen •^«»«»««"stoon. Ulkopuolelle luo-kasvatusjärjestelmä
ja siten olem- vtftnssopimusta jäänyt 1/6 arkistoa
me voittaneet puolellemme sen ar­vokkaan
luottamuksen, joka on en-simäinen
ehto.
Työväenluokan tulevaisuus on sen
nuorisossa, sen taistelut eivät voi
menestyä ilman nuorison täydellistä
osanottoa, mutta tämän totuuden
tietäessämme emme -vieläkään anna
nuorisoasialle kyllin suurta huomio­ta,
että voisimme sen käytännölli­set
vaikeudet voittaa. Yhä edel­leen
kulkee aikamme; nuoriso ' pää­oman
viitoittamaa tietä,; katkeroit­taen
monen isän j a äidin sydämen,
j a tätä sanotaan^ vain' kohtaloksi,
että' voimme siten pestä kätemme
puhtaaksi kaikesta osallisuudesta
jälkeläistemme tulevaisuuteen näh­den.
. M u t t a nyt on tämä velttous kat-kastava;
jonkinlaisen tilaisuuden tätä arvo^
kasta työtä varten.- Kilnnittäkääm-me
itsemme siihen työhön epäjtsek-aiotaan
ensi tilassa tarkastaa j a t u ­lee
tarkastuksen toimittamaan ja
neuvotteluja sen luovuttamisesta jat-^*^
kamaan aikasemmin 'toiminut esSka^
komissioni, jossa Suomen edustajina
ovat valtioneuvos Ylönen j a yliopet.
taja Toikka.
POSTIPAKETTI RÄJÄHTÄNYT
Kun: ylimääräinen postUjooni T u ­run
postikonttorissa leimasi zistisi-delähetyksiä,
räjähti hänen paina«(-
saan leimaa muuan pienehkö käär^»
joka sisälsi-räjähdysafaieita j a hau­leja.
Postiljoonin, jonka- nimi on
Johansson, vasen k ^ i ruhjoutui pa­hoin.
Paketin' kääreen rubjontues^
ia, ei saatir selvää kenelle se oli' o-sotettu.
'' .
I
'm
, Opetusministerift O Q vahvistanut,
Rantsilan seurakunnan pSät^ksm
kirkkoherran: virkatalon r^nnosro-:
haston pääoman korottamiselta 10r>
000;mka8ta 100,000 ni|»8n j a Ro­vaniemen
seurakunnan päätöksen
pa|iistonsa, virkatalon pääomamää­rän
korottamisesta 12,000 inkasta
150,000 mkaan. \^ ^ ,
ARKISTOJEN VAIHTO SUOMEN
JA VENXJA|« VALILLX
'M
VM
f
;^^«P?
~A" ••'%'''*>'^
f
m
'MM
» i i
mm
mm
^vkaen, jälkeetu;;
.;;v«';-v*^;i':i;;Ä;;:>v;-;;;;;.v*i,
YLISTARON SUOJELUAT
Sok&inen päivä tarjoaaJjsaivat housurahoja--6,000 jou-,..
' ^ulraun -23 päivänä^p ^ iii
mmmmmm^-