Vapaus, September 9, 1927

              S m i 2 Perjantaina, syysknun 9 p:nä—-FrL, Sept 9
APAXJS 'tietä. Tuhansittain maita on myytävänä kaikkialla. \
CmDMdsn «noinaJaisen työväestön ainoa Iänenk*n=attaja. j ^> Työläiset tavataan tel:emä«ä epätoivobia yrityk-1
Qxnestyy Sudburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkotts]stä itsensä pelastamiseksi järjestelmältä — ostamalla i
!• perjantaina. _ jkodin, palasen maata, pienen määrän osalckeita tai j o n -K
Kommunistipuolue
E . PEHKOKEx.ikuniai^- vakuiiufaen. Jokainen m i ^ oma. «•»^^Taistelu öppositsionia vastaaii NeuvostoUitoii
jpuolesta on tulemassa saannoksi ja työläiset ottavat ^
^^^^n^\r^T.''^ ^"'''^ Department, Ottawa, ^^^..^ ^.^^ ^.^ pelataan. Jotkut voittavat kommUniStipUOlueeSSa
. helposti. Mutta suurin osa taistelee epätoivoisesti ja;
Canada. PDb-K<^' J " " " P'^^ päänsä vedenpinnan yläpuolella. He | .^'^^'«stoluton vanhojen
8 G. K E I L .
T o i m i t t a j a t :
T. X . C A R L S O N .
No. 104 - ~ . i § 97
V A P A U S (Liberty) bolshe-
! £ d Friday. _ i H k k u v i i l a k u v i l l a , n y r k k i t a p p e l u i l l a , hevos- ^ " ' ' ^ « ^ « ^ J - ^ ^ - ^ ^ - puoluejäsen-
T I L A U S H I N N A T :
Ca^adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25. kolme k k . i ankarana,
f 1.60 j a yksi kk. 75c- , ,
yadysvaltoihtn j a Suomeen, yksi vk- $5.50, pooli vk.
f ^ r,j j a kolme kk. $1.75. _____
k i l p a i l u i l l a , k o r i s t e e l l i s i l l a vaatteilla — mutta taistelu
General advertiaing rates 75c per col. mcb. M i -
nimum cbarge fur single insertion 75c. The Vapaus
Ia the ,best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
Maanantain lehteen aiottujen flmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina Ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori: Liberty B u i l d i n g , 35 L o m e Street.
Puhelin 1038.
Pogtiosote: Box 69, Sudbury, Ontario, Canada.
Vapauden toimitus: Liberty B u i l d i n g , 33 L o m e Street.
Puhelin 53€W. .
. c Joa ette milloin tahansa saa vastausta ensinifijseen
Kirjeeseenne, ktrjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallbella nimellä. - « 4
J . V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja. /
Mimi I " — — »
Baldwin taas painostamassa "yhteis­toiminnan"
tarpeellisuutta
4f Saadakseen tarpeelliset rahat "joka mies oman
etunsa puolesta"-peliin ovat työläiset jäämässä pois
ammattiliitoista, lyöskcntelemässä yliaikaa, ottamassa
alennuksia urakka- ja kappaletyötaksoihin, yksin teke­mässä
6aman työn, mikä on aikaisemmin ollut vähin­tään
kahden suoritettavana ja tekemässä mitä muuta
vain voivat saadakseen tulot riittämään menoihin. Työ
kiihtyy, rinnan olemassaolon taistelun kiihtymisen
kanssa.' '•' '
5) Havaittavissa oli suuhnattoraasti kiintymystä
Saccon ja Vanzettin asiaan, melko paljo kiintymystä
Kiinan taisteluihin, paljo kiintymystä "kokeiluun"
neuvostoilla Venäjällä, vähäsen kiintymystä Nicara­guaan
ja uuden sodan mahdollisuuteen.
6) Ulkopuolella Minnesotan valtion on olemassa
huomattava puute kiintymyksestä politiikkaan. Työläi­set
eivät enää luota politiikan tehokkuuteen. '
ten puoleen.
— Viime aikoina, sanotaan j u l i s ­tuksessa
— on tullut tiedoksi puo-laeoppositsionin
ko"vin räikeä toi­minta,
vieläpä heidän ilmoituksensa
siitä, että heidän keskuudessaan
olisi muka monta vanhaa bolshevi-kia,
jotka ovat rakentaneet puoluet­ta.
Vanhojen bolshevikien seuira
panee mitä jyrkimmän vastalauseen­sa
tätä toimintaa j a näitä ilmoituk­sia
vaataan.
Keinotellesaaan sillä, että löytyy
4, selcä toimeenpanevasta seurasta
18, yhteensä 41.
Sudburylaiset saapuivat Timmin-siin
myöhään lauantiä-iltana, var­sin
rasittavan kaksi päivää kestä­neen
automatkan jälkeen, j o n k a täy­tyy
myöntää ehkä hiukan myöskin
vaikuttaneen heidän tuloksiinsa.
j K i r k l a n d lakelaisten kuultiin jo
misesta j a nykyisten toverien paik-! myöhästyvän koko juhlista, sUlä
käin luovuttamisesta heille, oppo-! matkalla heidän ainakin tiedettiin
äitsionilaisille.
— Katsoen siihen vaaralliseen t i ­lanteeseen,
lausutaan julistuksessa
edelleen, — johon * oppositsionilais-ten
pieni ryhmä voi saattaa puo­lueemme,
olemme me sitä mieltä,
että on jo aika asetttaa päättävä
r a j a tälle kuohuttavalle oppositsio-nin
"katsantokannalle j a toiminnalle,
j o k a lakkaamatta asettaa puolue-r
päätösten tilalle omat esityksensä,
j o t k a ovat aina kaksimieliset ja
mahdottomat toteuttaa, asettaen s i ­ten
puolueemme vielä raskaampaan
vähäinen ryhmä vanhoja b^lshevike- asemaan jo ilman sitäkin vaikeissa
ja, jotka ovat nykyisin oppositsioni- j j a mutkallisissa nykyajan oloissa,
laisia, nojautuu oppositsioni tässä
kuten muissakin kysymyksissä t i e t o i ­hin,
jotka eivät vastaa todellisuutta.
Vanhojen bolshevikien
Balduin on jälleen Englannissa, tehtyään Walesin
prinssin kanssa matkan tähän maahan, kirjottaa kom­munistipuolueen
pää-äänenkannattaja, ja aivan ensi-mälsessä
Englantiin palattuaan pitämistään puheista
otti hän käsiteltäväkseen luokkayhteistoiminnan öljyi­sen
aiheen, joka on lyönjöossa tullut hänen osalleen.
Tämä sietämätön tekopyhimys, joka on ollut päänä
hallituksessa, mikä on ottanut kymmenen prosenttia
kaivostyöläisten jo kyllin surkeasta palkasta ja piten-länyt
heidän työpäiviään ja mikä on esittänyt ja ajanut
parlamentin läpi tyrannimaisen ammattiliittovastaisen
lain, näyttää jättiläismäiseltä häpeämättömässä julkea-dessaan.
Hän näyttää ajattelevan, että työväenluokalla
ei ole enempää aivoja kuin muistiakaan ja että kaikki,
mitä hänen tarvitsee tehdä, on punoa hämähäkinverk-koaon
sanoista:
"Emmekö me ole oppineet mitään kahtena viimeisenä
vuosisatana?" huudahti hän. "Eatnmekö me voi olla yh­teistoiminnassa
toistemme kanssa' s<\n sijaan, että tais­telemme
valtiota vastaan, joka on meidän oma lapsem­me?
Mitä takeita voi Maxton (Itsenäisen työväenpuo­lueen
puheenjohtaja) tahi kukaan muu ahtaa siitä, että
muutamien kuukausien levottomuutta ei seuraisi vuosi­satojen
alentuminen? Venäjällä muutamien kuukau­sien
levottomuutta seurasi kymmenen vuotta tyranniiit-ta
ja alennusta."
) Emmeko voi toimia yhdessä? Eivätkö työläiset voi
ottaa osaa "yhteistpiminlaäh" tyytymällä alennettuihin
paikkoihin ja työ^entelemälläpiitempiä työpäiviä, jot­ta
brittiläinen kapitalismi kykenee "amerikalaistutta-maan"
itsensä? Eivätkö: työläiset voi ottaa osao " y h -
'teistoimintaan" luopumalla lakon heille suomasta suo­jeluksesta?
Eivätkö he voi osallistua "yhteistoimin­taan"
"uudelleenrokentamalla" ammattiliittonsa sellai-
6ilc;si työncntajqiiittojen lisäkkeiksi ja yhtiöitten lii­toiksi
kuin on Havelock WiIsonih merimiesten liitto?
Eivätkö työläiset voi olla "yhteistoiminnassa" valtion
kanssa, joka punoo salajuonia ja vehkeilee sotaa varten
Neuvostoliittoa vastaan? Eivätkö työläiset voi osallis­tua
sotaan, minkä tarkotuksena on pitää kiinalaiset
brittiläisten kapitalistien vallanalaisuudessa, brittiläis­ten
kapitalistien, jotka tulevat riistämään kiinalaisia ei ole sodassa."
*'kuleja" ja edelleen alentamaan brittiläisten työläisten
palkkoja? Eivätkö työläiset voi "yhteistoimintaan"
csallistumalla avustaa "kaupan kehittämisessä valto-kunnan
sisällä", joka auttaa brittiläisiä kapitalisteja
81 jotusten tekemisessä Intiaan,, missä on rakastettavaa
ja halpaa järjestymätöntä työvoimaa, jotta brittiläisten
työläisten elintasoa voidaan alentaa? Emmekö me,
yksi ja jokainen, voi osallistua "yhteistoimintaan" toi­sessa
pienessä imperialistisessa maailmansodassa?
Kyllä me %'oisimme ottaa osaa "yhteistoimintaan", jos
olisi olemassa yksinomaan sellaisia työväenjohtajia
kuin Havelock Wilson, Frank Hodges, J . H . Thomas tai
Ramsay MacDonald. Huomatkaa, että Balduin ei puhu
MacDonaldille. Hän tietää, että MacDonald on yhtä
kova "yhteistoiminnan" kannattaja kuin hän itse. Mut­ta
on olemassa toisia johtajia, johtajia, joilla on sel­vemmät
päät ja näkö kuin Itsenäisen työväenpuolueen
johtajalla Maxtonilla, joka koettaa yhdistää luokka­taistelun
sosialidemokratian kanssa. Se ruoto, mikä
tarttuu Baldwinin kurkkuun, lausuu lainaamme lehti
lopuksi, on Suurbritannian kommunistipuolue ja vä-faemmistöliike.
Huomioita ja huomautuksia
Winnipegistä lähetetyn tiedon mukaan tulee yhdis­tetty
leikkuu- ja puimakone näyttelemään huomattavaa
osaa tämänvuotisen sadon korjaamisessa Canadan vilja-aavikoilla
ja alentamaan tuhansilla elonkorjuussa tar­vittavien
miesten lukumäärää. Sama tieto kertoo maan­viljelijäin
lukumäärän kolmessa aavikkomaakunnassa
laskeneen seitsemällätuhannella viidelläsadalla sitten
vuoden 1921. Tämä, merkitsee sitä, että niitä maatyöläi­siä,
jotka työskentelevät maanviljelijöillä kautta vuo­den,
tarvitaan useita tuhansia vähemmän nyt kuin
kuusi-seitsemän vuotta sitten, sillä suurimmalla osalla
maanviljelijöistä on kautta vuoden työssä ainakin yksi
mies, toisilla ollen kaksi ja kolmekin. Vähä vaikuttaa
maanviljelijäin lukumäärän vähentyminen myös elon­korjaajien
tarpeeseen, vaikkapa kylvöala ei olisi sen
kautta suuresti vähentynytkään, koska kerran elonkor­jaajien
tarvitsijain lukumäärä on vähentynyt. Jälellä
olevat voivat nykyaikaisilla koneilla korjata viljan sa­malta
kylvöalalta melkein samalla elonkorjaajien mää­rällä
ja samassa ajassa. • ^
« • «
Olemme sitä mieltä, että koko op-positsionille
on uhkavaatimuksena
asetettava kysymys ehdottomasta
seuran j alistumisesta puoluepäätöksiin. Tä­män
on kohdistuttava aivan samal-laisesti
kaikkiin oppositsionin ryh­m
i i n : sinovjevilaisiiri j ^ ' t r o s k i l a i -
toimisto pitää sen vuoksi tykkänään
vääränä sitä tähän saakka ennen­kuulumatonta
seikkaa, että puolueen
jäsenet yleensä j a erittäinkin vas- s i i n , vasemmisto-oppositsionin (tov.
tuunalaiset jäsenet, siinä puo- Sapronov j a Smirnov) samoin vas-lueessa,
j o k a on valtavan maan, e n -
simäisen Sosialistisen Tasavallan'
eturivissä, j o k a nyt on koko maail­man
taantumuksen raivoisan tulen
alaisena, — että nämä jäsenet roh­kenevat
polkea lokaan keskuselin
miemme, Kominternin, N K P (b)
K k : n ja K K k m arvovallan ja sa­malla
myös koko meidän puolueem­me
j a kaikkien veljespuolueittemme
arvovallan Sellaisten selitysten kaut­ta
kuin että meillä on muka "hän-nässäkulkeva
johto" (Trotskin seli­tys),
että me politikoimme " G o m i n -
d a n i n " alistamiseksi oikeistosivustan
a l a i s e k s i " (Trotski), että meidän
puolueessamme oppositsionin ulko­puolella,
jotka nimittävät itseään
•'vallankumouksellisiksi bolshevi­k
e i k s i " , on ainoastaan "hämraennys-tailmestyneeseen,
yhtä vahingolli­seen
bufferi- (väli-) ryhmään.. , "
Me olemme tykkänään sitä mief-tä,
että N K P : n Kk:stä erotetaan op-'
positsionin johtajat.
P u o l u e ^ l e on viimeinkin annetta­va
mahdollisuus kiinnittää kaikki
voimat j a k a i k k i huomio yksinomaan
sosialistisen valtion raTtennustyöhön
sekä maailmanvallankumouksen ke­hittämistehtävään.
Vanhojen bolshevikien seuran
toimisto kääntyy kaikkien puolue^
jäsenten puoleen kutsuen kokonai­suudessaan
ja ehdottomasti tuke­maan
puolueen johtavia keskuseli­miä,
mutta oppositsionin hajottavaa,
puolu«en , yhtenäisyyttä repivää ja
jakaantumiseen johtavaa toimintaa
tä, menshevismin direktiivejä ja v i t a a n on asetettava rautainen ja
t a p p i o i t a " (Trotski), että meiUä on horjumaton proletaarinen tahto t e h -
"ylhäältä järjestetty systeemi puo-lueajatukseri
_ tukahuttamiseksi"
(83:men selitys), että "marxilaisen
analyysin asemasta meillä on p i k k u ­porvarillinen
oppi sosialismin raken­tamisesta
yhdessä maassa" (83:men
s e l i t y s ) , että meillä "proletariaatin
d i k t a t u u r i heikkenee luokkaperus-teissansa"
(83:men selitys).
Oppositsioni selittää, että meidän
puolueemme muuttuu, että keskus­elimemme
harjoittavat pctospolitiik-kaa,
että sodan syttyessä työläiset
tulevat kysymään, minkä nimessä
taistelua käydään (Trotskin selitys
Kominternin pleenumissa, samoin
Joitakin päiviä sitten pommittivat brittiläiset meri-sotavoimat
Hongkongin läheisyydessä olevja kiinalai­sia
kyliä, joita epäiltiin merirosvojen pesäpaikoiksi.
Shanghaista saapunut tieto kertoo, että hyökkäys oli
onnistunut ja sen lopussa lausutaan: "Useita kyliä
hävitettiin tykkitulella ja dynamiitilla, mutta niissä
ei ollut mitään jälkeä merirosvoista." Tämän johdosta
huomauttaa vapaamielinen Toronto Star-lehti toimiius-palstoillaan,
että "brittiläisten merivoimien voitaisiin
odottaa panevan suunnitelmansa käytäntöön mahdolli-1 neljän oppositsionijohtajan selitys)
simman vähällä säälimättömyydellä, koettavan ottaa
huomioon svyttömien ja syyllisten välillä olevan eron ^^^'^ johtopäätös on tehtävä sel­ja
missä se suinkin on mahdollista, säästävän naisia ja ' ^ / f oppositsionin hillittömyydes-
. . « , .,.. . I .. 1 . . . . ... ta" Ensinnäkin se johtopaatos, et-lapsia.
Multa meidän ei kay kiertäminen sita rumaa kaikki horjuvat ja hatarat puo-tosiasiaa,
että kokonaisia kyliä ei voida hävittää pom- luejäsenet samoin kuin puolueemme
meillä ja kuulilla aiheuttamatta kärsimyksiä avutto­mille
yhtä hyvin kuin vaarattomillekin ihmisille ja että
on hyvin vaikea löytää oikeutus tällaisille hyökkäyksiH
le sellaisen maan alueella, jonka kanssa Suurbritannia
dä puolue yhtenäiseksi j a asettua
t i i v i i s t i kaikkia hajottajia," opposit-sionilaisia
ja ryhmäläisiä vastsian,
missä asemissa ne ovatkaan olleet
ja millaisia palveluksia he aikaise^m-min
ovatkaan tehneet vallankumo­ukselle.
Tulkoot meillä etualalle puolueen
edut j a yhteiskunnallisen vallanku­mouksen
koittava menestys.
Eläköön Komintern, K k . j a K K K .
Eläköön '^puolueen rautainen yhte­näisyys.
Eläköön horjumaton leni­niläinen
puolue!
Prof. Scott Nearingin havainnot
Matkustaessani Yhdysvaltain ja Canadan läpi New
Yorkista Vancomeriin — kirjottaa tunnettu luennoitsija
ja kirjottaja professori Scott Nearing yhdysvaltalaisten
ja cana<)alaisten työväenlehtien uutistoimistolle. The
Federated Press, jonka jäsen Vapauskin on -
minä seuraa\4it havainnot:
Lehti jatkaa, että kun ne tehdään tällaisena aikana,
jolloin propagandistit ovat leimaamassa brittiläistä
kansaa murhaavaksi, voi tuönlaisista hyökkäyksistä olla
paljoa enemmän vahinkoa kuin'hyötyä, yksinpä maail­man
tuossa osassa olevien ulkomaalaisten turv^allisuu-denkin
kannalta katsoen. Jos ystävälliset suhteet val­litsisivat
Suurbritannian ja erinäisten kiinalaisten hal­litusten,
joilta puuttuu sellaisia hirvittäviä merivoimia
kuin ovat esim. Suurbritannian, välillä, niin voitaisiin
kiinalaiselta taholta lehden mielestä "raalidollisesti saa­da
lupa toimenpiteille merirosvoja vastaan, mutta täl­laisen
suostumuksen puutteessa voisi brittiläinen laivas­to
vartioida merirosvojen pesiksi epäiltyjä paikkoja
siinä toivossa, että heidät saataisiin kiinni palatessaan
saaliineen paikalle. Helpommin suoritettavissa oleva
kylien hävittäminen maantasalle ilman minkään kiina­laisen
hallituksen tahi auktoriteetin suostumusta on
vastustettavissa jo senkin takia, että se nostattaa katke­raa
vihamielisyyttä ^inalaisten joukkojen keskuudessa
ja siksi, että aikaisempi kokemus on osottanut sen te­hottomaksi."..
. . . ..
Edellä olevassa selostettu lausunto kiinalaisten kylien
pommittamisesta ja merirosvojen pyydystämisestä brit­tiläisten
merivoimien toimesta on kuvaava näyte tämän
jä useitten muitten vapaamielisten por\arislehtien har-jottamasta
propagandasta. Siinä valitetaan syyttömien
ihmisten murhaamista ja selitetään, että Suurbritannia
julkiset j a salaiset vihollisetkin aina
täysiverisiin vastavallankumoukselli­siin
saakka, muodostavat oppositsio­nin
selkänojan j a tukevat sitä (se
on tapausten logiikka, siihen vie k o ­ko
periaatteeton, perinpohjin väärä
oppositsioni), j a että nämä ainekset
tunkeutuvat oppositsionin puoluee­seemme
tekemään rakoon toteut­taakseen
tarkoituksiaan proletariaa­tin
diktatuurin kukistamiseksi. Toi'p
sekseen koko kovänonnisten johta­man
oppositsionin selitysten sävystä
ja luonteesta saa sen käsityksen, et­tä
on kysymys johtavien elinten K o - '
Onnistuneet urheilu­kisat
Timminsissä
Uudet «nnätykset keihäänheitossa ja
1,500 m. juoksussa. .—• Suclburyn' mi 16,6.
olevan. Viimein kuitenkin j u u r i k i ­sojen
alkamishetkellä heidän mahta­va
buss-autonsa ilmestjri paikalle,
ja otti kisoihin saapunut runsas y -
leisöjoukko heidät vastaan innokkail­la
suosionosoitushuudoilla.
K i l p a i l u t alkoivat kello % 1 . Seu­raavat
tulokset saavutettiin:
Miesten 5-pttelu, ottelun suoritti
loppuun 14 miestä. 1) K . Schneider,
Ilo 350,85 pist. 2) E. Bask, Ho
346,4 pist. 3) E. Ristonen, Kisa
344,93.
Yksityistulokset eri lajeissa:
100 m. j u o k s u : V . Lähde, K i s a ja
E. Kuusisto, Ilo 12,3. A . W. K i v i n en
Jymy 12,5. ^
Kuulantyöntö: 1) E. Ristonen
11,31 m. 2) E. Bask, 11,09 m. 3)
K- Schneider 11,05 m.
Pituushyppy: 1) J . V a l l i , 5,71 m.
2) M. Mäkelä, 5,54 m. 3) V . J a s -
k a r i , 5,49 m.
KolmUoikkausr 1) J . V a l l i , 11,-
85 m. 2) K. Schneider 11,78 m.
3) M . Mäkelä 11,65 n i.
KöihäänheitoEsa onnistui Kisan
Ristdhen parantamaan H. Soinin
viime kesänä Timminsissä saavutta­maa
ennätystä 34 senttimetrillä. T u ­lokset:
1) E. Ristonen, 48,48 m.
(uusi Hiton ennätys). 2) M . Mäkelä
45,56 m. 3) K. Schneider 44,26 m.
2-ottelu (17 kgr. paino j a 12 pau­nan
moukari). Osanottajia 9. Tulok­set:
1) K. Schneider 118,22 pist.
2) K. Rantala, Jymy 113,63 pist.
3) E . " B a s k 107,72 pist. 4) A . H e i ­ni
Ilo 104,85.
Yksityistulokset: Painonheitto: 1)
K. Schneider, 6,93 m. 2) E . Bask
6,63 m. 3) K.. R a n t a l a 6,53 m. M o u ­karinheitto:
1) K. Schneider 33,14
m. 2) K. Rautala 32,56 m. 3) A .
Heino 30,84 m.'
K. Schneiderin tulokset ovat l i i ­ton
ennätyksiä, sillä niissä lajeissa
ei ole aikaisemmin liitossamme k i l ­pailtu.
•
A l l e 18 v. 3-ottelu; osanottajia 6.
1) Hebacka, Viesti 212,49 pist.
2) W. Wesa Viesti 188,2 pist. 3)
N. Mäki Ilo 185,69 pist. 4) W. S a ­lomaa
Ilo 178,25 pist.
Y k s i t y i s t u l o k s e t : K u u l a ; (8 pau­nan)
1) Hebacka 13,71 m. 2) W.
Vesa 11,20 m. 3) N ; Mäki 10,59 m .
; Korkeushyppy:'Hebacka, E . j a W.
Vesa sekä W. Salomaa 1,35 m.
300 m, j u o k s u : 1) Hebacka 47,2.
2) N. Mäki 47,9 3) E . Salomaa 49,1.
Naisten 3-ottelu: osanottajia 4.
1) Anni (jrönholm Ilo 146,19 pist.
2) Fanni Seppälä Viesti 140,79 pist.
3. Hilma Niemi Ilo 124,52 pist,
4. Linne Ojanen Ilo 100,4 pist.
Yksityistulokset: 8 paunan k u u l a:
1) A . Grönholm 7,55 m. 2) F . Sep­pälä
7, 54 m. 3) H . Niemi 6,76 m.
Pituushyppy: 1) A . Grönholm 4,20
m. 2) F. Seppälä 3,95 m. 3) H . N i e ­mi
3,69 m.
100 m. j u o k s u : .1) A . Grönholm
15,7. 2) F . Seppälä 15,9 3) H . N i e -
Ktsa voitti |,600 m. viestin
Sunnuntaina, elok. 28 pv., suori­tettiin
Timminsissä v.- j a u.-seura
Ilon ' järjestämät yleisurheilukilpai­lut
kauniin sään vallitessa. Enna­kolta
tiedettiin niistä muodostuvan
varsin mielenkiintoiset kisat. Toi­veissa
ei petyttykään, sillä osanotta­jia
saapui Sudburyn Kisasta 8, K i r k ­land
Laken Jymystä 5, Beaver L a ­ken
Jehusta 1, South Porcupinen _
minternin K k ; n j a • K K K : n muutta-I Viestistä 5. Connaughtin pyrinnöltä [rinUtta-'-äli: pakoitettu keskeyttämään
1,500 m. juoksu: osanottajia 6
1. J . Saloranta, Ho 4,33"(uusi l i i t on
ennätys). 2) V . Jermilä Ilo 4,38. 3)
C. Kolari, Pyrintö 4,42 4) V . Grön­holm
Ho.
5,000 m juoksu: osanottajia 5.
1) L. Salo, Ilo 17,41. 2) C. K o l a ri
Pyrintö 18,18. 3) V . Grönholm Ilo
19,12. 4) .\. Sahninen Ho 20,13,4.
Tähän juoksuun osallistui myöskin
M . Kyrölä, Beaver Laken ' Jehusta,
j a -olisi hän suoriutunut voittajana,
juoksunsa sopimattomien
vaojcsi, k u n ainoastaan ne?- '•.7^^
matkasta o!i enään jälellä. "o^iV"'"^
neliä siiloin etumatkaa l^^•e- - - ' n ^ '
1,600 m. (800x400x2002^00 nu
viestin j a o k f j : osanötia?'-. r-
2 d i a joukkueella. Ilo. J v ^ -'
rintö. *
Tässä tiedettiin k a m p p a i - ^-,,5
tilasta tapahtuvan Kisan Ja ^1"
Iillä, j o i l l a kommallakir/ o : r v - r lv
vahvat joukkueet. Jion --Jkkit
olivat kyllä hiukan lasks-e-^
t i e d e t t i i n , että heidän 800 r^,'
hensä oli, oltuaan alkuviikaiia' v-!"
sin hyvässä vireessä, sicter.T:"n vi"
lustunut j a sairastanut Ionr/^-.iikoä
lievää kuumetta, j a niinpä onnistui­kin
Kisan Jansson hankkimaa- jouk
kueeUeen noin 10 m. etumatkan
jonka seuraavat joukkueen jäsenet
säilyttivät loppuun asti, voittaen kq.
p a i l u n hyvällä tuloksella 4 m. '(}4,3-£V
j a saaden vuodeksi haltuunsa kiilta.
seppä A . T. Pommierin laijjof.aman
k i l v e n , ..ja-tulee siitä näinollen k j l .
paiKavaksi Sudburj-ssa.
Kolmannesta tilasta ottelivat Jy.
myn» Pyrinnön j a Kisa 2:n miehet
j a oli lopullinen järjestys seuraava-
1) Kisa, Sudbury; (P. Jansson, A,
Kantokoski, V . Lähde ja J . Valli)
a i k a 4,04,3. 2) Ho Timmir.s (J. Sa­loranta,
V . Jermilä, E. Kuusisto ja
V . Valenius) 4,06. 3) Jymy, Kirk­land
Lake 4,17. 4) Pyrintö, Con-naught
Sta. 4,19. 5) Kisa 2:n jouk-kue.
P o i k a i n alle 13 v. 100 rr.. juoksu.
1. P. Ojanen 16,5. 2) K. Suoma
16,7. 3) ^T. Tanner 17,5.
Tyttöjen alle 13 v. 60 ir.. juoksu.
1) Helvi H i l l 9,8. 2) Irja Kunseia
9,9. 3) Viesti Tynjälä 10,5.
K i l p a i l u j e n järjestelyssä onnistui­vat
palkintotuomarit tyydyttävästi ja
saivat ne menemään aivan täsmäl­leen
edeltäpäin' suunnitellussa ajas­sa.
Vieraspaikkakuntalaisetkin an­toivat
heille täyden tunnustuksen.
Yleisöä o l i kentälle kauniin ilman
j a jännittävien kilpailujen houkut­telemina
kerääntynyt varsin run­saasti
j a o l i heidän joukossaan mel­koisesti
vieraskielisiäkin.
I l l a l l a oli Ilon toimesta kilpailujen-päättäjäiset
Timmnisin suom. haa-l
i l l a vaihtelevalla ja monipuoU--fila
ohjelmalla. Tilaisuuteen saapui y-
-leisöä tungokseen asti.
K i s o j e n yleisvaikutuksena saattoi
varsin selvästi havaita, että urheilu-innostus
on joukkojen keskuudessa
nousemassa, j a voivat näiden kiso­jen
onnistumiseksi ahertaneet v.-
j a u.-seura Ilon jäsenet olla varsin
tyytyväisiä, sillä heidän vaivannjt-könsä
johti hyvään lopputulokseeiu
^ .. J — i -
K i r j o i t t a k a a seuraavalla kerralla
käsikirjoitukset • musteella. Please!
Latoja.
Luzernin internationa-len
kongressi Hel­singissä
Meidän täytyy taas muutamalla
sanalla kajota asioihin Atla&nin toi­sella
puolella. Olemme nim. huo­manneet
suomenkielisen hirttointer-naalin
äänenkannattajan. Uuden
Suomen palstoilla ranskalaisen maa­ilmansodan
aikaisen saurmurhautta-jan
Fochin haastattelun. Siinä van­huuden
höperö j a muutenkin ainai­sissa
murha-ajatuksissa päästään v i ­alle
tullut marsalkka-parka Euokai-lee
polseviikkien pahuutta, jotka
ikäänkuin kiusalla ishivat . p a i k o i l ­laan
Venäjän valtiaina. Eivätkä
välitä vähääkään hirsipuuintemaalin
herrojen uhkailuista j ä kiukkuisista
hampaiden leirityksistä. Naures­-
tein j tulee täten ansainneeksi murhaajakansan nimen jä nos­kelevat
vain vasten heidän kelloja
tattaneeksi kiinalaisten joukkojen vihamielisjTden it-| naamojaan ja sanovat, että pitäkää-
1) Kaikissa teollisuuskeskuksissa, on työttömyyttä, seään vastaan. Samalla kuitenkin pidetään aivan kuin j hän hyppysenne eriUään meidän a-mikä
ei ole missään vakava, mutta kaikkialla riittävän j luonnollisena'asiana sitä, että brittiläisiä sotavoimia on • sioista taikka . . . . ! Ja hirsipuu-uhkaava
huolestuttaakseen työläisiä. Monet heistä kvse- Kiinan vesillä ja lausutaan, että tällainen i h m i s t e u r a s - 1 h ö p e r ö t uk-
Ie^'ät: "Milloin tulevat kovat ajat olemaan käsissä?" tus olisi tävsin oikeutettua, jos oltaisiin sodassa tahi If^ ^l^l ole usk^taneet käydä
ct\ XM , t j ~ j » I. . . T ^ . . ' , „ . . ""«««il» ^xfua^^ luui Neuvostoliiton niskavilloihin, vaikka
. 2) Maanviljelijäin keskuudessa on tana vuonpa koh-j jos joku Kunan halhtuksista tai auktoriteeteistä olisi anta- sormet syhyävät niin rnvatustL Tn-tuullinentork-
o sellaisten satojen korjaamisesta, jotka |nut sellaiseen luvan. — Voivatko tällaiset Ididet tyy-hee kai mieleen ne muutamia vuoäa
tulevat korvaamaan hfeidän kulunkinsa, mutta myös' dyttää työläbten ja köyhien maanviljelijäin todellista sitten sattuneet komn^sllukset, jol-kasvava
tietoisuus siitä, että he pelaavat hävittävää,. lehtitarvelta? Eivät Sen voi ja todella tahtoo tehdä r * * ^ ° a n t o i v a t heitä nitis-toivotonta
peliä. He tunte^ at, että he ovat pankkiirien vain heidän oma lehdistönsä. Lue, levitä ia tue siis fjf^. ympärysvaltain
. V . .~ . 1 1 , I „ „ -• ^ ' kaskylaispojille sellaisen mallin vas-otteessa
, a ettatasta ei ole olemassa mitaan ulospääsy-,^^^^^^^ , 1 ien höskiä, että nifltS läksi vähäksi
ai^aa- ruumiiden tuoksun nuuskimi-s
e n ; l j a l n . • •
J a nyt valittaa tämä maailman­sodan
aikainen suurteurastuttaja,
Foch suomalaisellei hengenheimolai­selleen,
että kun er annettu hänen
silloin miehuuden voimissaan olles­saan
näyttää taitoaan Venäjän työ­läisten
murhaamisessa. Ei annettu
hänen, silloin kun -^maailinansota
vuonna kahdeks^toista syksyllä
loppui, jatkaa teurastusta, lakaise­malla
voittoisilla armeijoillaan koko
Venäjän maa sileäksi "ryssistä" ja
polseviikeistä. Ja nyt istuu polse-v
i i k i t vallassa lujemmassa kuin hir­sipuuintemaalin
pappojen päät hei­dän
harteillaan.
V o i maailmaa pahennusten täh­den
— että ne kuitenkin tulevat!
Kyllä siinä tosiaankin saa fascis-tiparat
toisenkin kerran surra itsen­sä
ripulille, odottaessaan Neuvostp-liiton
kukistumista.
Eikä tässä surevien Joukosisa suin­kaan
ikaikkein iloisinta naamaa suo­malainen
fascistiporvari näjrttele.
Se raukka on valmistaa tjTiännyt
polseviikkien äänien' valmentajia
puukosta' Petsamon vartioaJnkseen
a s t i , j a lipoo kieltään, päästäkseen
I näitä käytännössä koettelemaan,
mutta — housut tutajavat. Polse-v
i i k i t ovat asettaneet tykkinsä ja
muut puolustusvehkeensä kovin v a ­romattomasti
näitä verenhimoisia
möhömahoja kohden. Voivat vielä
kaupanpäälle olla ladattujakin. Ja
se peloittaa se.
Muuten olemme panneet merkille,
että porvari kaikissa muissakin mais­sa,
eikä ainoastaan "suloisessa Suo­messamme,"
runnaa täydellä höyryl­lä
sotapuuhissa. Joku aika takape­r
i n kerrbiinirie, että Englannin prins­sit
j a ISngläriiiiR työläisten päähies-
Aikaisemmin on tässä lehdessä
mainittu n.s. L u z e r n i n työläisurhei-luinternationalen
Helsingissä elo­kuun
5 pnä kokoontuneesta kon­gressista.
Kirjoituksen yhteydessä
m a i n i t t i i n , kuinka Suonien tröläis-urheilijat
varoittivat kongressia jo
edeltäpäin lähtemästä kansainvälis­tä
työläisurheiluliikettä hajoittavalle
kannalle. Päinvastoin lausuttiin sil­le
toivomus, että sen tulisi ryhtyä
sovinnolliseen yhteistyöhön Punai­sen
Urheiluintemationalen kanssa.
Kokemus on kuitenkin osoittanut,
etteivät noskelais- ja porraripam-put,
jotka ovat tämän sanotun L u ­z
e r n i n intemätionalen • johdossa,
p i i t t a a mitään työläisten ja pohja-joukkojen
toivomuksista, vaan pur­jehtivat
suurporvarien vanavedessä.
hirsipuuinternalistien asiamiesten
> t k o t u k s i i n , vieläpä hihkuu siimat
tapUlaan hurraatakin heidän järjet­tömille
puheilleen. j a paraateiUeen.
Suomalaisten siirtolaistenkin on
syytä pitää silmät avoimina.
porvari pääse lyömään meitä älli­källä.
E i missään asiassa. Parhain
keino pitää itsensä aikansa tcsoUa
on ryhtyä kiukkuisesti toimimaan
tämän Vapaus-lehden lev-ittämiseksi
j a tilaamiseksi. Ensi kuun ensi-mäisestä
päivästä tulee lehtemni.?, ,
ilmestymään viisi kertaa viikossa ja ,
tässä mielessä, pysyttääksemni^ len-tyttäjä
i5aldwin ovat Canadan mat-, temme aikansa tasoUa, on salmitta
suhteita useitten huomattanen u u ­tistoimistojen
kanssa. Sii^ etts:
l e h t i tulee sisältämään aina saiK-k
e i n tuoreimmat uutiset maailman
tapahtumista.^^ ^ :
Silmät ajiJd siis, suomalaiset, ma2j^;
k a l l a , puhaltamassa täällä kansaan
sotainnostusta. Nyt ovat j o elävät-kuvatkin
alkaneet sotapropagan­dan
teon. Meneepä mihin sähkötiat-t
e r i i n tahansa, niin aina on joka
sotasankarif i l m i esitettävänä. Ja
niissä isketään kansaan isänmaallista
innostusta ja murhaajien ihäilna.
Monessa muussa suhteessa on por­v
a r e i l l a täysi höyry päällä uuden
maailmansodan esiinlietsomisessa.
N i i d e n agentit kulkevat " k u i n kilju­vat
jalopeurat kansan keskuudesa,
k u t i t e l l e n ajattelemattoman kansan
itserakkautta kansallisuudella, toi­sen
kansallisuuden vihaamisella, y.
m. jderillä toimenpiteillä, saadak­seen
heidät tarpeen tullen nieltyä
so|dan liiolokin ammottavaan kitaan.
J a kansa on vielä suurimmaksi osak­si
nnn Bassna, että uskoo näiden <
ihnan tapahtumia seuratessa ja J
i a u i e n suomalainen khtemce -^iff"
j a k s i . Siinä olkoon lähin päämää­rämme.
Venäjän työläiset antava,
vastauksensa Chamberlainille JS iai-sipuuintemalisteiUe
ral-ientaraai-a
n u d a lentokoneita Neuvostoliittonsa
puolustamiseksi' Antakaamr:^ 3B«
Canadan suomalaiset siirtolaiset ^ .
tauksemme näiUe samoiUe uudöi
suoman laisiDe sotavätystelijo^e,
ryhmittymällä tämän oman ^^^^gj
me. Vapauden ympärille,
n i i n?
Isko.