Vapaus, April 21, 1925

              Wm2 iMiamji iiiiirfifc. 21 p, ^ Tne&, April 2iet 1925 No. 47
VAPAUS
T o f m S t t s J A t :
A . R l t t K E I J L . ABVO VAARA.
VAPAUS (Ubert7)
The only organ of Pumld» WoriMW In Canada- Pob-llÄed
la Sodbory» Ont, e»ei7 To«day, Ttenday aad
' " ^ ^ ^ t e r e d at the Post Office Department, OtUwa,
— •econd cla» roatter.
General advertmaz ratei 76c pej eoL fneh, MI-idmmn
charge for aingje ii»ertion 76e. ^ X*^'?
Is the best advertisins mediam amonjr; the Finnish
People fa Canada.
IMIOmiSHINNAT VAPAUDESSA-,
NaJroailmotokset 11.00 kerta, $2.00 Jcaksi kertaa.
ATioUittoonmenoilmotokset 60e palstataama.
Kimenaaotosilmotokset 60e kerta, 41.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset 11.00 kerta, 12.00 3 kertaa.
' Avioeroilmotokset $2.00 kerta, 18.00 kaksi kertaa.
.'Knolemanilmötokset 12.00 kerta, |60c Usämakso
«iitodatiseelta tai moistovfimyltä. ^, ^
' Halataantiedot i a osoteihaotidcget 50e kerta, 11.00
'kohaekertaa."'''''
TilapSisilmöttaiien ja .ilmotasakenttaarien on, vaa^
dittaessa. lähetettävä ilmotnshinta etnkatecn./
^ Omoitokset pitää oila kont­toristi
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen tentaina kello 3.
Jos ette mfl^in tahansa saa rastausta ensimaiseen
kfajeeieenne, Urioittakaa uudelleen liikkeenhoitajat
persocnallisella nfiiiellä. .; . . <
' ^ jr. V, KANfTASTO. Liikkeenhoitaja.
Siirtolaisten värvääminen Canadaan
Sanomalehdissä on tuontuostdkin n ^ n y t .uutisia,
jqitea pdiutaan Canadan hallituksen epäilevän oleyan
-olemassa jonkun «alaisen järjestön tyoskentelemässS
siirtolaisuuden esfamiseksi Europasta Canadaan. Var
«inkin «osialistts^^^ on huomattu levitettävän
epäedullisia tietoja Conadassa vallitsevista olosuhteista;
'Hallituksen vainukoirat Uetei^in^o^ koettaneet nuus*
:kia, nissä tuo vastakiihotuksen lähde inahtanee olla.
mutta ^atenkaan eivät ölemit^.löytäneet, koska
Dominion siirtolds* ja asutusministerion virkailijat
nyt ilnK^vat «saaneensa selville», että koko tuo pro­paganda
on Europassa valmistettua. Eikä siitä oikeas-
'laon voi syyttää ketään, sillä se ei ole tekemällä tehtyä,
vaan ikääkin itsestään syntynyttä: kaikki canadalais-ten
lehtien uutiset työttömyydestä ja leipälinjoista jos-
; s d c i n kaupungissa muka väärinkäsitetään koko Cana-v/
dassa vallitsevaa tilannetta kuvaavibi ja siten pelotel.
^ läan ketään Canadaan lähtemästä.
. Pahimmin tekee tämä epäedullisten'' tietojen levit­täminen
haittaa /siirtolaisuudelle Ranskasta' j a Saksas­ta,
sillä niissä maissa ei Canadail hallituksen taholta
voida tehdä mitään asian auttamiseni, niissä maissa
kun kaikki maastamuuton kiihottaminen on kielletty.
Shävastom kehuu siirtolaisministerio harjottavansa tar­mokasta
siirtolaisvärväysta 'Hollannissa ja Skandina-
Vita SMiasa. -NSIdi^n^nMui^^^C^Pit&däss^
Jidcaan eivät ole kotimaahansa ilmottaneet tänne saa-pimeitten
kansalaisteniw joutuneen tnihinkään vaikeok^
siin, paitsi erästä pientä rettelöä,Yhdysvalloista tänne
tulleitten tanskalaisten kanssa. Hollannista kuuluu ole­yan,
saatavissa tänne erinomaisen soveliasta U
vaä maan\^iljelysväkeä. S^^sasta taas on ruvennut Ca­nadaan
, muuttamaan «pakolais-saksalaisten» nimellä
tunnettua'väkeä, «. o. sodan aikana'ulkomaille paen­neita
Ja sittemmin kotimäkiänsä palanneita.
. Suurinta toipua pidetään brittiläisten siirtolaisten,
sekä aikuisten että lapsien, täiine tuottamisesta. Eng­lannin
j a Canadan hallituksien yhteisellä kustannuksel­la
on tänne jo avustettu muutamia satoja brittiläisiä
perheitä elinkautiseen velkaorjuuteen^4
kh» saloja puoliIi;a$vuisia poikia ja tyttöjä monivuoti
seen lapsiorjuuteen canadalqiisille farmeille.
.'Saurinitähänastinen suunnitelma on kuit«>kin'AI-
^ hertan Iceekij ja pohjos-osien asutusta varten äskettäin
pemtettu Brittiläinen maan-asutus-korporalsioni.jon
ka puheenjohtajana on Sutherlandin herttua. Korpo-ratsioni
myyskent^lee parast'aikaa Lontoossa 7 prosen­tin
bondeja aluksi 750,000 punnan (yli 3 ^ milj;
^11.) arvosta^, Silla rahalla on tarkotuksena ostaa
Edmontonm läheisyydestä 260,000 eekkeriä käsittävä
maa^atue, jokoi alkdaan kuului Canadan Pacific rau­tatielle
jd sttteLaosi^anadan miiayhtiÖlie. Se aiotdaii
160 eekkerit! palasina myydä tritUläisille siirtolaisille.
Mainitulle (maa-daile voitaisiin jo sijbttaa 1,6^ per
helta, mutta aikomus on ostaa jostain teuualta maata
lisää, niin että ainakin 3,000 brittiläistä perhettä tulisi
tällä tavoin Aiheitaan sijotetuksi. Niille lainataan
rahaa uuden kotinsa kuntoon saamiseksi ja lainat peri
tään vähissä - erin määrävuosien kuluessa.
V ; ^, ,Canadan ; Ixintoossa o kuukaus
julkasussaan korostaa^ että maaseuduilla Canadassa ei
ole mitään tietoa köyhyydestä eikä työttömyydestä,
vaikka kaupungeissa, sitä on ollutkin aina talvisin, niin­kuin
Suurbritanniassdun tapaa olla* Siitä ei mitään
mainita, että pikkufarmarit täällä ovat olleet vielä Hik
kemmalla kuin palkkatyöläiset — että kymmenien tu­hansien
on täytynyt jättää luotinsa ja paeta nälkää Yh­dysvaltain
puolelle.
Onhan se kyllä myönnettävä, että hallitusmiesten
kamialtä katsoen Canadaan olisi välttämättä s
caiemman väeä, ja ^upääs^ maanviljelijöitä- Do-tiön
pdastanusdkai viäaavaala vararikosta. Ei,, ortar
jalle liverreUäan niisfa Jtnstavifta voitfm mahdollJsadk-sisfa,
miä tässä olisi tarjona. Samaten'kuvataan SHT-t
d a i s i b i aikoville ainoastaan sitä onnellisia tnlevai-soätla,
minkä he tässä maassa voivat saavuttaa. Vasta
tänne perille tultuaan j a jonkun aikaa oloja 1u>ettuaan
he tulevat ymmärtämään, niihin asemaan ovat jouta­neet:
velkakafaleilla turpeeseen sidotuiksi kapitalistien
maaorjiksi > ' f
Näyttää kuin kapitalistien kätyrinä toimivaa halli­t
u t haluttaisi syyttää jonkunlaisesta > «maankavallA-sen
»/ tapaisesta niitä,'jodca «vät sen kanssa yhdy syyt
tömiä, mitään pahaa aavistamattomia ihmisiä tänne
väärillä tiedoilta vickottelteiaan. ^
Reunavaltiot yhä punovat sota­juonia
Moskovan Ididet ovat jnlkasseet Riiasta tulleita tie­toja,
jotka ovat neuvo^piireusa berattiaeet yakavaa.
huomiotal Tammikuun puolivälissä pidettiin Helsin­gissa'Puolan
ja Itämerenmaiden edustajien neuvottelu;
kokous. Sitä seurasi Viron ulkoministerin Pustan
käynti Puolassa, j a vähä myöhemmin Puolan yleisesi
kannan''edustajan Keslerin matka Riäaan- Maaliskuun
loppupäivinä alkoi. Riiassa Viron, Latvian ja Puolan
yleisM&untien edustajain / neuvotteltdu^ous, johtm
myös puolivirallisesti ottivat osaa Suomen ja Rumanian
yleisesikuntien upseerit. Neuvottelut pidettiin syvim­mässä
salaisuudessa.
Kuitenkin ilmottavat Moskovan Tehdet tietävänsä
kaikkien näiden neuvirttelujen tarkotuksena olleen yh­teisen
toimintasuunnitelman laatnninen Nedvostoliittoa
vastaan käytävän aseellisen taistelun varalta. Viro,
Latvia j a Puola .ovat.innokkaimmat näiden salajuo­nien
lietsojat.' Suomi ja Rumania" esiintyvät ystävälli
sinä avustajina.
Samaan aikaan levitetään^ jos mitdcälaisia valheel­lisia
huhuja Neuvostoliiton kuvitelluista hyökkäys-aikeista^
läntisiä naapureitaan vastaan.* Niiden Caiko-tuksena
^^on Europan yleisen mielipiteen yllyttäminen
vihamieliseksi Neuvostoliittoa vastaan; sen turvissa on
näiden' naapurien sitte mdcava «puolustustoimenpitei
den» nimellä verhota omia hyökkäysvarusteluitami.
Jos Riian neuvotteluihin osaaottavain valfioiden
cedken tosiaan saadaan^ aikaan sotilasliitto,, niin -sen tar­kotuksena
on mielistellä ja kiihottaa toimintaan erästä
kolmatta asianomaista. «Täysin tietoisina siitä vas­tuunalaisuudesta,'
minkä otamme niskoillemme», k i r
jottaa Isvestia, «me viittaamme £ng/!annm Jconjervolii-t;
i^//titiiA»een Riian, vdikeilyjen suojelijana j a innos*
tuttajana, ellei suoranaisena alkuunpanijana; Reuna
valtioissa on tapahtunut huomattapa käänne Englannin
politiikan puoleen, sensijaan kun ne ennen seurasivat
Ranskan ohjausta». Englaijnin puoleen kallistuminen
on vi^istunut Romaniassa, jonne E n g l ^ t i aikoo lait-aa
satamia ja ilmailUasemia, seka myös Puolassa^ pa-laumattakaan
Virosta, joka äskettäin on-ta^^^
suorastaan Englannin suojeldtsenalaiseksT, Neuvosto-i
liitto kaildcein/vähinunän ajattelee minkäänlaista hyök
käävää esiintymistäv.naapureitansa vastaan, .mutta ei
Komintmiin Ismah'
teätt ^ysi-ic i»jlnn
AnJainftsBtA.
Vie 22 p, iltana avattiin Mosko­vassa,
Kremlissä Kominternin T o i -
«leenpanevan Komitean täya-hämi-to.
IftmtÖMA <m läsnä 244 cdnsta-
Ja4 joista 104-äänioikendeIla.
Istuimon avasi tov. Sinovjev, jo-P
ka avajaispuheensa omisti tov. Ne-rimanovin
muistoUe j a tämän v jäl­keen
teldebdotnksen Son-Jat-Senin
muiston' kunnioittamisesta. Nämä
moleatmat persoonat, aanoi Sinov­jev,
ovat eläneet aikakautena,. jol­loin
vaUankumonksellinen liike Idäs­sä
on alkanut palaa. Koanntem
kiinnittää nykyään suurta huondota
Idän kysymyicsiin.
Katlfkralla «n havaittavissa porva­riston
ja aoaiaiidemokraaUien kiih­koista
esiintjnpistä ja hySkkäUyjä
kommnnististft' pooloeäa vastaan,
V:nnen:k<^.'-maailman kongressin
jälkeen emmie me voi panna mer­kille
mitään suurempia saavutuksia
tai menestymistä, mutta knitenBn
havaitsemme,: että työväenliikkeessä
on kaikkialla alkanut puhaltaa terve
henkii Tyrolilaisten kommunistien
esiintyminen^ • Urbansih ja kom­munisti
r Lanzaskin oikeosjnttu
-ovat sellaisia, jotka ansaitsevat saa­da
kunnioitusta osakseen.
Suligariassa pyrkii porvaristo fyy-sillisesti.
tuhoamaan proletariaatin.
Virossa järjesti porvaristo ennen
kuulumattoman verilöylyn.
Tästä-terrorista huolimatta voim­me
me havaita, suurta joukkoliikettä
Saksassa, Italiassa ja Skandinavian
maissa. Porvaristo kaikkialla on
hydkkäävällär ja proletariaatti puo­lustavalla
kannalla. Pariisissa, Ber-liinissä
ja Pragissa järjestetyt mie­lenosoitukset
merkitsemät proletari­aatin
alkaneen taistella kadun val-taanyseksi.'^
^ ^
Tshekko-SIovakian' kommunistisen
puolueen hajaantumisesta ei voi olla
puhettakaan/ sillä Tshetoco-Slavaki-an
työläiset haluavat yhtenäisyyttä
ja kuulua Kominternin lipun alle.
' He analysoimme maailman tilan­teen
antautumatta harhakuvien val­taan.
Me jäämme edelleenkin bols­hevikeiksi
: 'Ja mitävkauheammalta
kansainvälinen asema näyttää, 'sitä
sitkeämmin me tulemme taistele-'
maan. Vhron proletariaatti on kär­sinyt
tappion, mutta tästä tappiosta
se myödcään kehota^lcetään hautomaan hy^kkäyssifunni
elmia sitä vastaan^ saatikka yrittämään sellaisia aikei­ta
käytännössä toteuttaa».
V Joonaa dollaria r — samaten kuin melkein kaSduen
maakuntien omat velat ovat liian ylivoimaiset nykyisen
haryal^iiisen väestön kannettavasi. Sitäpaitsi ovat
NhalUmiolliset i menot i aivan suhdattoman koikeat; niillä
pitiaä mointa .vertaa vatirilAaaxnman maan asiat tulla
hoidetidc»^ Suurten rautateittenune? pitäisi s u
daenu^än liikettä kuin mitä niillä nyt <m, - jne.
'Lyhyesti sanoen:- Canadan hallitus tarvitsee tär-keiHi
enemmän verottavia, jä Canadan kapitalistit
^itieinfflan riistettäviä. ' ^ ^
' • Mutia eihän asiaa sovi ^inä valossa esittää, jos aj
koo tänne a u r t o l a i s i a v ^ u k i ^ l a . ' . Sehän olisi~samaa
Jbiin jos osakkdfa nq^tSvaäSTtojokvilyi^ ihnottaisi,
«tlk näiUä papereilla" vain tukotetaan saada rahaa yh
Taantumuksen riemukulku
Porvaris-liberaalinen «Nation» ^ käsittelee erääsi
kiintoisessa; aitildcelissaan taantumusta Keski-Europas-sa.
Kirjotuksessa osotetaan, kuinkd keski-europpalai
nen maa toisensa* jälkeen on joutunut taantumuk^n
kuristukseen. Saksassa esiintyy taantumus yhä raaem^
min. «Taloudellisen taantumuksen rinnalla, mikä ^on
teollisuusmailman ''siivoton sivutuote, on oikeusterrori
kuvaava nykyiselle tilanteelle Saksassa.» Tuomarikun
ta o'n edelleen keisarin vanhaa kaartia- 'Kappilaisel
kulkevat vapaina; samaah aikaan, kun työläisiä vaino
taan.> Itävallassa on kansainliiton valtuutettu, Zimmer-mann,
«korkeii/ taantumuksellinen mahti». «Itävallan
naapurin, Unkarin, ei tarvitsb lainkaan lähteä ulko­puolelle
rajojensa hankkiakseen taantumasta. Uidcari
on sdcä militaristinen exisL monariustinen. Unkarin
vapaamieliset haluaisivat tietaa;eikÖrh^
amiraali' HoHhytt; valtäbn iilla' ole. muuttunut murhaa-jäin
maal^si>, Täällä piilotellaan Erzbergerin murhaa­jia
j.n.e. Tehdckoslovakia sortaa alaisiaan vähemiAis-tökansallisuuksia.
Hallitus on yhtä taantumuksellinen
kuin koskaan hapsburgien sortohallinto. «Puola ei
ole mikään uusi r tulokas-! kansainvälisen taantumuksen
ketjussa.» Sen viimeinen vapauskausi on ollut taantu­muksellisen
käytännön jatkuvaa toistamista. Uuden
Puolan politiikan pääpiirteinä ovat olleet lausuntova
pauden sortaminen, kansainvälisten selkkauksien provo­soiminen,
työläiden ja kansallisten sekä uskonnollisten
vähemmistöjen sorto. Miten; se käyttää varoja, tietää
koko inailma. V. 1924 kokonaistuloista; 1,100,000,000
frangista käytti se 600,000,000 sotavarustubiinsa. Nyt
W Puolan tulo- j a menoarvio Imisimaisenjfapita^in
avulla saatettu «tasapainoon» ja sen .valuutta «vakau­tettu
». .«Mutta hätä vallitsee kautta maan. Taloudelli­nen
jiurmuvalta on huonontanut kansanjoukkojen ase-maa.;^>
«Fascismin kuristaman ^K(sk^Europank1Iva ei käy
minion velkataakka —- - prdcan matkaa kolmatta Bil* valoisammaksi; kääntyessamm'|p Itamerenv^ltioiden puo­leen.
Pikku Viroon näyttää fulkopta^sen lainan toivosi
sa tarttimeen eraänlainen u^oanolUtten vimma mail-inan
vapauttainisebikonmiunisiyita.» Siellä-vallitsee
^tenorit joka heratlM huomiota Eufppassast^
maila julmuudeltaan. Latviass^n nujerretaan k a ^ mitUvät kaikkia alempien puolue-oppositsioom.
» «duomessa/nh vallusee pemtUOapat^
nen, taaniumiSi jota on lujittamassa ameriSht^fänen
/auza.» Ja Iditi lopettaa:
«Fascismi, jonka juuret ovat Etela-Europassav le­viää
nykyisin^yli kaädden Keski-Europan maiäen. Se
edttstfxa^erSsiä maorin hintaafmika^
suorUeUÖBanaan^^^^ p halveisitmsta s kerjplSi-si^
iäheaittatkmu etfa ne edes päältäpäin nSyttavai
varnutUtOi. ja ^lyainooiviUa.*
sa. •
Eri maidea edattajat» tervdidykc«t.
Tov. Oesehke esitti Saksan edus­tajain
puolesta tervehdyksen porva­riston
.vankitynnissä viruville prole­tariaatin
sankareiUe.
Marhovski teki selostuksen Hallen
verilöylystä ja mainitsi, fttä 7 kuu­kauden
aikana on luetteloitu 35
nälkälakkotapäusta.-
Balkanin maiden edustaja , Marek
mainitsi, että Jugo-SIavian porvaris­to
' pyrkii hävittämään konununisti-sen;
ja R^ditshin puolueen. Ruma-niassa
ovat kommtraistien joukko-vangitsemiset
muuttuneet jokapäi­väiseksi
ohjelmaksi.
. Tshekko-Slpvakian ; edustaja Ha-rum,
sanoi, ettäi; v Tshekko-SIovakian
kommuidstinen pnoloe on päiätänyt
faijästi 'noudattaa Kominterxiin. V
kongressin päätantiä puolueen hols-hevisoindseste.
Tämän takia on SL
K»ta eroftettn kaUdd seHaiser a i ­nekset^
jotka -vastustavat tätä.
Jolistos' «aJkeists. terroria vaataaa.
Puhemiehistd ehdotti julistuksen
vatkdsta terroria vastaan^^joka Jiy-väksyttiin
yksimielisesti, x , .
^Julistsksessa sanotaan, että ~ka-lutalistit:
ja niiden sosialidemokraat­tiset
palUcazengi^ jrrittävät kaikki-kaiäiväisten
kysymyknen podesta
taistelemiseen. Nnoriso-orastojen
toimintaa ei yksin aaa' katooa «ilta
kannalta, että he ottaisvat osaa hn-vipnoleen,
mutta heidän työskente­lynsä
tulee tapahtua työväen jouk­koliikkeen
jokapäiväisellä taietehi'
areenalla. Sellä heitä tarvitaan
j a sinne heidät on saatava.
Toisessa osassa puhettaan selosti
hän voimistelu- j a urheilatoiminnas-'
ta, joka on myös meillä työläisillä
oleva yhtä' tärkeä Jnrin porvareilla­kin.
Sillä yhtäläisesti kuin T>orva-rtsto
käyttää voimistelua ja nrheilua
hyväkseen, voimme me, työväen­luokka,
käyttää sitä oman luokkam-
T
Port Arthorin iJDt^
SuBnaBtai-Utana^tk.' 12 p. oli pu­hetilaisuuteen
kokoontunut - ihan
haalin täydeltä yleisöä. Tov. Hill
puhui ensin nuorisoliikkeestä ja toi­sessa
osassa puheessaan puhui hän
urheilusta, x etenkin Uihei{ukinsain-välisistä.
Ensimäisessä osassa pu­hettaan
selosti hän nuorisoliikkeen
aikaisemmasta toiminnasta, sekä sa­malla
minä tekijöinä nuorisoliik­keet
olivat kussakin maassa sota­vuosina,
samalla miten sosialidemo­kraattinen
johto oli koettanut saa­da
nuorisoliikettäkin isänmaallisuus-innostuksen
vaikutuksen alaiseksi,
sillä tavalla saadakseen nuorisoliik­keet
tpistelemaan sodan - puolesta,
missä kuitenkin suureksi osaksi epä­onnistuivat.
Useammat^ suuret mie­lenosoitukset,
- {jotka pantiin sota
vuosina toimeen ^nuoriso-osastojen
alla muuttaa tydväenliikkeen hau-tanamaaksL
' Saksassa on mitä hie­noin
provokatsioni munttnimt tä^
män puolueen tärkeimmäksi tehtä-fme hyväka, eO^ä laskea^sitä suin-väksiv
Virossa ei tarvitse olla mun-1 kaan TnikrikSän vähäpätöiseksi asi-ta
kuin työläinen, kun on jo tuiy aksL Puheessaan selosti hän sä^
tävä^i syytä joutua hirsipuuhun.
Liettua ja Jaatin porvaristo ei-paljo­kaan
jää^ varjoon Viron porvaristos­ta.
Bnlgariaasa porvaristo ammut­taa
työläisiä ja .talonpoikia kaduilla
keskellä valoista päivää. Italiassa
fascistit valmistautuvat esiintjrmään
työväenluokkaa. vastaan.
Tämän takia i^ykyhetken tunnuk­sena
tuleekin meillä elia:
Työläiset, valmistautukaa ja t i i -
vis^kää rivinne taisteluun työväen­luokan
poliittisen vallan puolesta,
järjestäkää veljesapua kapitalistisen
terrorin uhreille.
Tämän jälkeen päätti istunto vie­lä
lähettää tervehdyksensä Ruotsissa
työnsulussa oleville työläisille. Sen
jälkeen päät^ avajaiastunto. r-västi
miten porvaristo käyttää suu­ria
urheiluliittoja ja. joukkoja puh­taasti
omien tarkoitusperiensä edis­tämiseksi,
miksi ei työväenluokka
voi käsrttää sitä samalla tavalla omi­en
tarkoitusperien edistämisdczi.
Hän selvästi näytti puheessaan to­deksi,
että urheilu ei voi olla puo-hieetonta,
koska sillä' voidaan edis­tää
omia työväenlnokan Inokkapyr-kimyksiä.
Loppu osassaan hän Pu-nasen
urheilnkansainvalisen toimin­taa
esitti numeroilla ja kuinka pal­jon
jo on urheilujoukkoja meidän
lo J . B. fivamdn vaatdkaapaaBa.
ne heti hälyytettän p a l o f a m i^
ka saikin tnlen, heti valtaoBa aiT
lÄcmmin taiiastettoa » i i i « - . - . 5 !^
että <Äensin tehty,sisäanajtotokl
sista, takapuolena olevasta, booaU.
te, josta oh-, päästy liikfeenpuoldle.
LukepuoIeKa ph viety paftoja. kaa-iaaaahoja,
anUda ynnä mujta. loit.
omistajan on va&ea oUut kailS
antaa ylöa.. Luullaan, että-^faS
ovat oDeet kellarissa ja käyttää^
siellä tuKÄkuja apunaan SS
ja yökänneet pabvan tniiöknn tään
mistä.mahdollisesti tali on alka3
Vahinko kokonaijsuudessaan
taan noin kolmentuhannen vaheflla.
Ifamy «UewäaB työssi
Brilliant puhdistus- ja silityda
kee8sä'WilIiamin-puolella poltti lasi
vonsa ja kätensä oHessaan puhdis­tamassa
gasolSnilla vaatteita. Tali-tikku,
joka sattui olemaan taskussa.
syttyi antaen aiheen räjähdyksS
edellä^ kerrotunkiseila eenranisella.
toronfon m
huolimatta 'tulemme me jatkamaan
proletariaatin luoHtataistclua Viros-j^toimesta sotaa vastaan, elivät omi­aan
osoittamaan, että sosialidemo­kraattinen
toimlntaki^^^^^ kovin-^
kaah-pa^pa: voinut ai^da-^vaikn^Bt^
tuä Jagitabionillaan nuori^^^ kes-kuudessa.
Vähitellen -siirtyi pu­heessaan
eri tapahtuman kautta ny­kyiseen
nuoriso- ja lastenosastojen
toimintaan, joita pii j^täällä Canä-dassakin,
vaikka ei welävniin voi­makasta!
'kuin pitäisi olla. Puhees-saanrpsoitti
hän selvästi mitä: tehtä­viä
«n iaikWalIa nuoriso-ösa^
silla^ olkootpa he sitten ; maatelpa-r
dessa oleviai tai kaupungeissa teolli
siiuden palveluksessa. : Kaikkialla
onjiyt jo tarpeeksi' nuorfso-osasto-laisilla;
työtä' samoinkuin lastenosas^
töteisillialiM, joten ei voi san^^
ei olisi: toimintaa •kaikillei ei yksin
huvittelua, mutta myös elämän jo-mukanamme,
sdcä samalla myös loi
pienen katsauksen Canadassa Kom­munistipuolueen
osastojen yhteydes­sä
toimivaan urheilujärjestöön.
Snnnuntai-Ulan luennot. oli erit^
tainkin otolliset, nuorisolle, sillä
molemmi8sa<> osissa puhetta tuotiia
juuri nuorisolle selvästi esille se,
mitä olisi> tehtävä oman luokkamme
puolesta. Olisi toivottava^ että tä­mä
olisi innostanul , niin paljoÄ
joukkoja . että nuoriso täälläkin
Port Arthurissa kaikista ahtauksis­ta
ja vaikeuksista huolimatta pe­rustaisi
kommunbtisen, nuoriso-osas­ton.
'
Ocaston! seka- ja Buealmorojea
konsertti-iltamat onnistuivat yli
toiveiden, ainakin yleisöön nähden,
sillä haaliimne oli ihan seiniä-, myö­ten
täyteen ahdattu. Ohjelma esi­tettiin
ilmotetussa järjestyksessä,
yhtä poikkeusta lukuunottamatta.
•Kaikki ohjelmaesitykset. palkittiin
ranaailla suosionosoituksilla, j a muu­tamia
numeroita" vaadittiin kahdes­tikin
Esittämään. Viimeksi lauloi
sekakuoro Vapaa Venäjän, jota
yleisö seisoaltaan kuunteli.
Lopuksi tanssittiin orkesterin soi­tolla.
Tällaisia suuria voimia ky­syviä
tilaisuuksia emme ole tilai
suuressa usein saamaan, sik^ .yleisö
olikin osannut .antaa sille kunnian­sa
ollen niin. runsaslukuisesti- tilai­suudessa,.
ljuvaliike alkaaät kaksoi^aupun-geissa.
Höyrylaiva Drummond oli
ensimäineh laiva, joka 'tänä vnon-^
na saapui k^^oiskaupungien sata­miin'
täydellä rataMskolastilla. Las­tinsa
purkaa 'Drummond Wllliamin
puoIellayLaivalitke alkoi tällä ta­valla
viikkoa aikaisemmin kuin vii­me
vuonna, sillä viime vuonna saa­pui
ensimäinen laiva 21 p:nä huhti­kuuta.
'
. SisIaBmnr^ ja tnlipalo tapahtui­vat
yhtä aikaa Fort Williamissa
West -Fortin puolella. Sunnujtitai-aamuna
pikaisin huomattiin tulipj^-
KaraevaaUtaBuit 7 p. touiokno-ta^
toimii naisjaosto haalille. Täi-l^
sta tilaisuutta ei tietysti tarvitse
sen enempää puhvata.
Tästä pitikm vain sentähden näin
ajoissa . huomauttaa^ että jokamen
kerkiäid suunnitella pukua itsel­leen.
Puetut pääsevät 25 sentin
ovirahalla, kun toiset maksavat 35
senttiä.
Pukujen aihe ja taide otetaan
huomioon palkintojen jaossa. Sus
miten rumina tai kauniina tahan­sa,
mutta ilman naamaria, saamme
tanssia hyvän orkesterin soitolla.
Myöhemmin iböoituksessa läbem-min.
— Naisjaoston puolesta E
Miten palvelijaa' kohdellun. En
malta ola kekomatta siitä norjas­ta
ja sydämettömästä kohtelusta,
jonka sai osakseen täkäläinen soo-malainen
palvelijatar aivan äsket­täin.
_ ..
Hän on palvellut kymmenen kuu­kautta
eräässä metodistipapin per­heessä.
Xa että hän on tehnyt työn­sä'heidän
itäydeUs^ksi tyydytyksek­si,
todistaa se seikka, että jokn ai­ka
sitten hänen aikoessaan muut­taa
paikasta, korotettiin häneDe
palkkaa, ' ettei hän vaan muattaisi
pois.
Nyt • kun'• palvelijatar ylenmäärin
raskaita esineitä on joutunut nos-telemaaUjr.
sai, hän sen johdosta m- ,
sallisen vamman rtsislleen ja" joo-tui
sairastamaan viikon ajan. Nyt
ajiavat hänet kadulle, ilman irtisa­nomisaikaa
tai maksamatta palk­kaa
irtisanomisajasta.' Kysymättaon-ko
hänellä edes tuttavaa, jonka
luo voisi mennä, tai toimittamatta
häntä sauraalaan. Hän saa mennä,
koska viikon tai parin aikana ei
jaksaisi heille raataa. Eikä pappia
liikuta, minne hän menee sairasta-maan
vammaa, jota papin perhet­tä
palvellessaan on saanut.
Njrt kysyy tuo palvelijatar, eikö
siirtölaispavelijaa suojelekaan laK,
vaan saako heidän suhteensa me­netellä
kukin oman mielensä ja o-
TyöfflaasolQt ja ionuDuiiistiset pnolueet
International Press Colresponden- een*ehdpkkaitle niinkin paljon ään-ce-
lehdessä Mrjottaa M. K . ylläole-vaUa-
otsikolUis ,
PäilädallidA ji^je&töllinen kysy-tnys,-
joka koskee kaikkien maiden
kommunistisia' puolueita on niiden
järjestäminen vr työmaasolupohjalle^
työmaasolujen yhdistäiSinen sieHä
missä niitä jo jon toiminhipsa ja
kommunististen ryhmien järjestämi­nen
kaikkiin työläisten ja talonppi-r
kain järjestöihin.
Minkälaisia konkreettisia' tuloksia
me olemme saaneet yrittäessämme
järjestää Jcommunistisia puolueita
työmaasolupohjallet Katselkaamme
tätä työtä kussakin maa§sa erikseen.
Saicta. Kpmmunistipuolueen nitt-delleenjärjestäminen
Saksassa alet­tiin
jo ennen 'Kommunistisen. Kan­sainvälisen
.'.viidettä kongresaa.
TyÖmaaisolnksRymyslä' • on tuskin
missään maassa:^^steltu niin per
rinpohjaisesti kuin" fiiitä keskustel­tiin^
Saksan Kommunistipuolueessa.
Raportista niinkä- Saksan . Kommu­nistipuolueen
toimeenpaneva komi­tea
jätti K . ^ K : n toimeenpanevalle
komitealle' 'näkyy, - että maassa roli
elokuun enämäisenä. päivänä, v.
1924," toiminnasj^ .1.092 työmaaao-lua.
Tällä kertaa on solujen luku
(»Ijon suuiempi.^^^' T^ toi-organien
tehtäw työmaiHa.^^ - > N^^
käsittelevät, j & f ainoastaan - y l e i^
puoluekysymyk^ " vaaii myöslmä
mtakin työnutaia" koskevia erikoi­sia
kysymyksS. ' Työmaasolujen
[»yrkimyksenä on johtaa riistetä-jen
työläisten.; taistelua riistäjiä
vastaan ja> sen kantta saavuttaa
heidän työläisten Inöttatnnksen. , Se
«eikka, etta VvinnPisi»» : kansani^
vaaleissa saatafa gommnnist^
tä porvariston harjoittamasta terro-
,riatB>^.hnolimatta. V oli melkein koko­naan
työinaiaolt)jen ansiota.
Noin (IkaKde^l&sadalla Saksan
työmaasolulla . on ' o m a sanomaleh­tensä.
(Nyt tuo luku on jo paljon
suurempi.) - Osoitukseksi siitä mis­sä
määrässä nämä työmaasolujen
julkaisemat lehdet ovat saaneet
kannatusta, mainittakoon' että siellä
julkaistaan työmaalehteä sekä po­liiseille
että sotilaille (viimemainit­tua
luonnollisestikin: ^^.1^
Melkein jokainen näistä työmaasolu­jen
' juHcaisemista lehdistä julkais­taan
painettuna niinkuin' varsinai­set
sanomalehdetkin. Kirjoitukset
näihin lehtiin varustavat työläiset
itse.: Niiden luku j a painos lisään­tyy
sangen -nopeasti. Liikkeenhoi­tajat;
jjn ' *yönjohtajat työnoailla
;^ttävät kaikiUa keinoiUa päästä
selville lehtien toimittajista j a sil­loin
kun he ~ saavat toimittajan tie­toonsa,
eroitetaan' hänet työmaalta
ilman armoa. 'Sosialidemokraatit,
vieläpä^ fascistitkin, tunnustavat
työmaälehtieni!. suuren merkityksen
j a ovat alkaneet niitä itse'^ levittä­mään,
In^bnffollisestSdn oman pro­pagandansa
lerittämisdcsL
: KffiimiuniBtit, Ijot^^^^ eivät työsken­tele-
tehtaissa; sellaiset' k^^
Ujat, tarjoilijat, y.m. järjestetään
n.a. katnsohuhin. Pnoluefyöstä
pääasialUsestiv huolehtivat kuiten-kiri
varsinaiset työmaasolut, toisin
sanoen, ne jotka ovat muodostettu
varanaisista e li d a s työläisistä^
Nuorten Työläisten laitto en jo
järie?tetty .kokonaan työmaasohi-
'pohjaBe^'Berliinissä^
BuhriOa j a : joissakin ionissa suu-xemmissa
te o33ysnndEeändcsissa.
Nuorilla työläisillä on jo noin 600
työmaasolua.' Monet ^nuorten ' työ­läisten
solut julkaisevat myöskin
omia työmaalehtiää^', joita he pai­navat,
monistuskoneilla. - Tällaisia
lehtiä on nuorten työläisten soluilla
jo enemmän kuin sata^: ..
Ranska. Sitten K. K ; n viidennen
kongressin Ranskan Kommunistipuo­lue
on ryhtynyt tositeolla järjestän
mään itseään työmaasolupohjalle.
Pariisin piirissä on 'puolue melkein
kokonaan rakennettu työmaasolnille:
Alueellisia puolueosastoja ei Pajrii-sin
piirissä ole sanottavasti ollen­kaan
enää. Tässä piirissä on ole­massa
noin <500 työmaaso}ua^/jaet­tuna
noin ^ kolmeenkymmeneen alar
piiriin. Pohjois-Ranskassa on. toi­minnassa
^ työmaa^lua; Muissa
osissa maata i.-rpuolueen järjestämi
nen. työmaasoluille' edistyy nopeasti.
Uudesta järjestelystä on -ollut seu-^
rauksena se, että- puoluetoiminta on
n^duttavassa määrässä -riikistynyt
sen kautta että kaikki työmaasolu­jen^
jäsenet ovat tulleet vedetyiksi
aktiiviseen toimintaan. Työttiaaso-hijen
kautta en myöddn onnistuttu
Pääsemään läheisempään yhteistoi-;
mintaan puolueeseen kuidumattonu*
en työläisten-fanssa. Kaikesta täs­tävvon
ollut seurauksena V se että
Ranskan Kommunistipuolueeseen en
'KKm viidednen: maailmankongres­sin
jäBceen saatu värvättyä 3,000
uutta jäsentä.
^- Ranskan Kommunistipuolueen: -työ-maasolujen
toimesta on myosKn
periistettu työnualehtiä; kommu­nistisen
KansainväHsen järjestämis^
"rirastossa on näyttStä enemmästä
kuin kahddcsastakyumenfötä työ-
'maasanomalehdesi& Pariidsta: iUaan
pohjoisosassa julkaistaan noin kym­mentä
eri työmaalehteä. Tulkoon
kuitenkin. maini^tuksi, että ranska­laiset
työmaalehdet.-ovat paljon ja-lellä
nustä mitä .gaksan kommunis­tit
julkaisevat ja työmaille levitti­vät.
Ranäsalaisia lehtiä toimitetaan
mekaanillisesti, eikä niissä usein­kaan
^äj^aa miÄkäänlaisia tietoja ai*
ta työinaasta, jota- niidea. pit«i^
edustaa. Varsinaiset ^ölaiset e-vät
suurestikaan- avusta.näiden leb-tien
toimittamista, mutta kaikes^
tästä huolimatta työ menee eteen-,
päin.
T.hehko.lovalcia. Vaikka Tsbek-koslovakiassa
on innokkaasti keskus-teltu'
sikäläisen Kommunistipnolneen
järjestämisestä- työmaasolupohiJpe,
jopa tätä keskustelua käytiin
KK m viidettä kongressia, ei W;
tännössä ole uudella järjestclyl»
kokeUttt vasta muualla kuin Braös-laviassa
j a Beichenbergissä. Viid^
nessä . maailmankongressissa wV
päätös->Sli kuitenkin omiaan anj»*:
maan-uutta innostusta Tshekkflslo--
vakiäilf Kommunistipuolueelle ös«;
suhteessa. Kysymys puolueen jjj"
jestämisestä uudeHe perustalle o»';
tiin viidennen kongressin j'al»^
uudestaan csiHe. Puoluekonferenft
si hyväksyi uudet määritelmät pno-lueen
holshevisoimisesta- On
nollista että puoluetta koion8isoo-|
dessaan ei ole vielä onnistutta 0»-
deUeen järjesömään. U s c a i ^ ?'
toja työmaasöluja on to"**'*?^
toiminnassa:. Puolueen keskusko»-;
tean päätöksen mukaan
hie olk jmjestetty työmaasolop»-
jaUe tämän vuoden toukokuun^
simaiseen pimrään mcnnessL-maalehtia
ei 'vieK ole P « f ^ :
muuta kuin yhden *SÖrmascm^
mesta, mutta tähänkään
Iäiset, ole vielä suurenuna^ »»^
tässä khjoitnksia lähettäneet ;
, Italia.. Italian Komnmnist5^
etta jäljestetään nudeneenj»^
missä <dpi8sa. Tästä j o l » * * *^
että järjestely"^ ele