Vapaus, October 13, 1921

              Csrjiden euomalsfEen
isDcnfeannsttaja
Is psntai.
H. PUBO, J. W. SLUP,
ITfistfiavd toimittaja. ToimJtU£sibt«eri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Wörfc
ws in Canada. Pobliehed in'Bnd»
fejuy, Ont., every Toesday, Tbureday
mä Saturday.
AdvertlBlng ratea fiOc per «oi.
JJinimani chaige for ein^ie
fnsertion 76c, Disconnt on atandtng
QdverHsement The Vapsos is the
Imi sdvertising medium eroong the
finniiih People io Canada,
Omotmhlnta 50e palstatooBaalta.
— Alin hinta Icertailinoto&sesta 75c.
—Eoolemanilmotobset $2.00 {mais*
«O7äwyi8tä,50c Mtaltinll^kri). f
Sihleos' a aviol. ilmot. aiin hinta
$2.00. himenmDatoeilm. (muuten
fcoin aNTioIiittoilmotuaten yhteydessä
. $2.00 faerta. Avioeroflm. 13.00
' &ssta (2'kertaa 13.00. .... Syntoma-
OQL 12.00 kerta, — Halataan tieto.
• ia osoteUmotnkset JI.0O kerta (3
totao J2.00) — Kaikista iimotuk-elsta,
joista ei ole nopiiiiusta, tul^c
eabao' seurata mukana.
TILAUSHINNAT: /
Cansdaan yksi vk: $4.00, pooli
o& $2,26,^ kolme kk. $1.50 ia yksi
I&..7BC
• Yhdyflvaltoihln ja Suomeen, yksi
> « k 85.60, puoli vk. $8.00 ja kolme
M L $1.76.^
Tilaok^, Joita el seuraa raha, ci
< tulla ll^ittSmään, paitsi asiamiesten
joilla'on jtakbukset^ • ^: '
Vapauden konttori ja toimitus on
Wberty Bnflding, Loroe St.,. Puhe­lin
1088. ^ ' '^l^ ' X i'
fostiosotet Box,69,,'.gudbury,^Ont:
Jos ette milloin >han6a saa.vas-tausta;
ensimaiseen''kiriefeseenne.kir-
Jottakaa budelleecl iiikkeenhpikjai}
persoonallisella ^jmellä. -yf' '
i. V, KANNASTp, liikkje^hoittjo.
Begiatered at the^J^ost 0|f|(fd'J)V
partment, Ottawa, äs ^^^nd*clasä
FariamentÖvaalit ja
työväki V
' Canadaii yleiset parl^menntlvaalit
tnlevs|t nyt viimeisen virallisen tiedon'
' mukaan toimitettavaksi joulok. 4p.
JLskettfiin järjestettiin ,eri maakun­tain
ty5väenpuolueitt0n, toimesta yh>
\ tenSinen Canadah' tj^vdenpuolue, jo*
kompromiseei^teo jfannarlpn
\ 'een ja nJcl prpgressiivi^^^l^anssa, tu-
• lee esUntymään eth4oi4laii}ee<^^'9la.fi::
telien työväenluokkalaistienääJik Täi
män Iisaksi Canjidan, sos|a]iatipuo^ue,
' varsinkin useissa lännen kaupungeis-
' 'sa on asettanut ömia/.eJid^kkait^an.
Työväki saattaakin .monin paikoin ol­la
innostunut työäkentelemään näi­den
«työväen ehdokkaiden» > hyväksi
ja tuiee äänestänen heitä pa^rlament
tiin» toivomuksellat että nämä parla­menttiin
päästyään tekisivät siellä
' jotain hyvää työväelle. Tässä suh­teessa
kuiienScin petytään. Työväen-j
ptiolueen reformistisella' ohjelmalla
purjehtivat reformistiset tyoväenpuo-lautuneen
porvariliiien parlamentin
humpuukiin ja harvoin saamme kuul­la
heidän edes puhuvankaan työväen
asioita siellä, joko sitten että harjoit­taisivat
parlamentissa kumouksellista
sgitationis, mikä on ainoa todellisten
työväenluokan edustajain tehtävä
psrlamentiesä. Näivettynyt Canadan
sosialistipuolue, teoreettisine viisas-teluineen
ei myöskään edellytä sitä,
että luökLttetoisten työläisten kan­nattaisi
avustaa tämän jooloeen eh­dokkaita
parlamenttiin.
Työväki voi kannattaa ainoastaan
luoUcatietoisten työläisten lujasti kon
trolleeraaifian luokkapuolueensa eh­dokkaita
parlamenttiin. Mutta täl­lainen
puolue ei esiinny vielä näissä
vaaleissa ehdokkaineen.
Ainoa Cana'dan luokkatietoisen tjrS
väen esiin^mi^ma&dollisuus siis nSis-
8& parlaiqenttivaaleissa on,, käyttää
peisten vai|liev enin loitsimaa miel
tenkiintoa 'hyväkseen,' paljastamalla
kapitalistisen järjestelmän nnrinko-risuuksiä
iyöväenluokalle, • paljasta­malla,
työväen riistäjien poliittiset
juone^ ja toimenpiteet, joiden avulla
kapitali^tiluoikka pyrkii vahvistamaan
valtaansa, pitääkseen ijröVäenluokan
edelleen riistetyssä'ja soiTonalaisessa
aisemassa. Samalla on tärkeää osot-taa
joukoille, että ainoastaan työväen
laajojen joukkojen^'järjestyminen ja
joukköliikehtimjnen ja päättävä, tie­toinenpa
yhtenäinen ;kumouksellinen
töimiifjUi' voi aikaahsaada muutoksia
yhteiskunnallisissa Oloissa ja-vapaut­taa;
tyoväeiiluokan orjuusasemastaan
)&. postatt^af'sen valtiolliseenv talou­delliseen
"ja yhleisjjunnalliseen her­ruusasemaan.
^Tällaisen aptationi-työn
kautta voidaan^ työväen syvissä
riveissä herättää hain itsenäiseen ja
tietoiseen valtiolliseen esiintymiseen
ja siten kerätäaineksia työväen todet
liseen luokki^puolueeseen;
OEUm konventioni ja
" tenÄvälisyysky- *
Tarkastapime. OBU:n , -ä£A:ettäin
päättypeen konventionip raportteja
«ÖJ.l]f. Bu)leiiini^ta», .mainitun jär-jestön
virallises. 'äänenkannattajasta."
.Toivomme löslävämme raportista jo-^
tain mielenkiiljtoista; Jotain tärkeää'
työläisille kerrottavaa.^'M
pd^yrtime. ikäväksemme emme löydä
mitään joka qsottaisi elämää, toimin­taa,
taisteluintoa,. ' Onko syy rapor­tin
klrjottajan? Toivoomme että niin
olisi; mutta koska raportin'dlla on lii­ton
yleissihteerin nimimerkki, • niin, ei
uskoisi hänen kirjottaneen elävästä,
vallankumouksellista täisteluintoa Uh­kuvasta
konvehtlonista. huonoa, "kui­vaa
ja tylsää raporttia. Erinäisten
työväen järjestöjen konventionit ai­nakin
pitäisi oUa heijastus kuvastin-
Jestön yksiköiltä tulleita . päätöslau­selmia.
Ainoana mainisemisen arvoi­sena
niistä löydämme, että järjestön
edustaja Joe Knigbt antoi laajahkon
raportin edustajatoimestaan Punaisen
Taloudellisen Intemationalen konveu'
tionista Moskovassa, selostaen myöS'
kin tämän työväen tai. kansainväli­sen
periaatteita; rakennetta ja toi­mintamuotoja.
Useissa jäi3'estöyksik
köjen esityksissä mainitaan vaaditun
OBU:n liittämisetä Punaiseen Talou­delliseen
Intematlonaleen, Kuiten­kin
ponsilauselmakomitea suositti ky­symyksen
lykkäämistä,- kuinka kan­aksi,
ei mainita, mutta nähtävästi yli­määräiseen
aikaan, tarkoituks. hau­data
koko tämä tärkeä kysymys un<
hotuksella. Useitten edustajain ker
too -raportti-.asettuneen «avonaisesti
vihamieliselle &annalle liittymiseen
nähden perustellen vastustuksensis
siihen^ että liittyminen /ulisi ehkäi-sen^
n jäi^estämistyötä». BCitä a-jattelette
te OBU:hun kuuluvat vai-lankomot^
llisei työläiset tästä? Ei
ole suinkaan ihm^, että vanhollisten
ammattiunioitten kokouksissa lausut­taisiin
täHäisiä mielipiteitä, mutta e-distysmielisen
(jopa monielRL' vallan­kumoukselliseksi
väittämän) 'järje^
tön koQventionissa- !saa, ilman 'Suu­rempia
muistutuksia puhua tällä ia-valla,
se>tuntuo suuresti: oudolta.* Toi
set edustajat taas, jotka eivät keh­danneet
suoraan avonaisesti lätty
mistä vastustaa, raportin mukaan,- sa­noivat
«joukoissa olevan sekaannusta^
tässä kysymyksessä ja s«ntähden, suo­sittivat
<kasvatnksel|isen toiminnan
tarpeellisuutta kansainvälisyyskysy-mykseSEsä,
jotta joukot voisivat «jär­kevästi
äänestää»^ liittymiskysymyk­sestä;
Ja kuitenkin jnäkijry kaikesta,
että joukot olisivat hyvlnkin-sfelvillä
ja valmiina liittymään Tunaisten U-nioitten
Ihtemationaleen; ja että juu­ri'
johtajat (herrat viisastelivat edus­tajat)
olisivat perinpohjaisen valis­tuksen
tarpeensa tähän kysymykseen
nälhden. Sillä raportti kerioo paitsi
Knightia, joka, oli^ järje.§tön edusta­jana,
Moskovassa, lukuisissa joukoll-taHulleissaesilykslssä
vaaditun OBU-
:n liittymistä Punaiseen Tai. Kansain-väliseen,
josta näkyy, 6ttä joukot ei­vät
ole epäselvillä tästä tärkeästä ky-symyksestä.
Mutta herrojen johta­jien
«vailstus» tarkottaneekin saada
joukot sotkettua kaiisainvälisyysky-symyksessä.
sena
nut sairastamaan samanlaista • muuden, tylsyyden ja toiminnan väis- S
näivetystautia kuin Canadan so-jtämieen johdosta «O.B.U. fiulletiinin> s
eialistipuolue, ja sen sijaan, että oli-iraportteeraaja ei haikaile lausua, et- S
si todellinen teollissusraatajien poh-jajoukkojen
vallankumouksellinen
järjestö, muodostuisi siitä samanlai­nen
arvottomien Tiisastelijain seura
kuin. on Canadan sosialistipaolaekin.
Jos OBU tällaiseksi näyttää muods-tuvan,
niin totta tosiaan ei joukkojen
kannata sitä pitää pystyssS. ^ /
Toinen kysymys, jossa edustajat
osottautuivat olevan oman ahtaan
karsipolittikansa kannalla, oli Cana­dan
Työläisten Pnolustoskomitea.
Mainittu komitea, joka on kumouk­sellisten
työläisten ISidBsS, oli lähet­tänyt
konventionille kirjelmän,^ano­en
sen apua 3 torontolais..'työläisen
tä «konventioni oli menestyksellinen».
Mutta vaikkakaan ei OBU:n vii­meaikainen
toiminta millään tavalla
näytä kykenevän ajamaan tehokkaas­ti
teollifinustyöläisten asiaa tässä
maassa, kuitenkin näkyy liiton toi
mintaraporteista, että se hapuilee e
delleenkin toimia Yhdysvaltain puo­lellakin,
jossa*on monin verroin eliU'
voimalsempi teolUsuustyöläisten jär
jest5. - • • —
Näyttää kuin työväen olisi vaikea
päästä hapuilevista, viisastelevista
henoista ja tehokkaan toimintansa
ja^ttajista taloudellisissa järjestöis-
Caoedfitf •aoraaldoet tySlSiMtidn •!<
ti eattaiitaaal .
Vapauden lukijatkin ovat saaneet
tutustua monien meidänkin lehdes­sämme
julkaistujen kirjotuksien kaut
ta NNeuvoscto-Karjalaan, jossa vaivo­ja
säästämättä on: mittaamattomien
vastuksen edessä työskennelty uuden
sosialistisen yhteiskunnan luomistyö»
sä. : Mutta kun ankarimmat vastus­tukset;
olivat vähitellen syrjäänty-mässä
ja talouselämä ko))oamassa,
kohtasi koko työläis-Venäjää
tä panneet toimeen iMkalsen raha- ja
tavarakeräyksen.
Me täällä Canadassa epme ole teh­neet
vielä mitään,-- lukuunottamatta
paria kolmea paikkakuntaa. Nyt on
meidän vihdoinkin 'riennettävä myös­kin
Karjalan avuksi. Kuten edelli­sessä
lehtemme numerossa huonjaU-
1 ... Nyt alkaa olemaan aika lähettää joulurahat oma-.--,
s vjlleen Suomessa. ' > ^ ^'^a-^-Jeea ?a
s Vanhassa synnyinmaassamme on taas tnllnf Vn^ '
I monen omaiset, isä ja äiti, veli ja sisk^ 61^5^°!°^^ h
s viattomat lapset orat puutteessa: He oStfl^"^tS:''
s puolen meren ja odottavat pientä apua. ^ ^tesijgi
s Parhain apu on pieni rahalahja. » '
s Sen voi lähettää meidän kauttamme.
LÄHETYSKUSTANNUKSfeT.
I Postissa ^6c kaikiUa smmaUta, SähkösanomaUk ?3.50 kaikflta
Kysykää crikoi^nresla suurille SutonlUe,
• i^^J^^^ ®? läheistä tehty jo tämän vuoden ai^iio $60.Äot^ tä^n n^nnessä S ^
I ' Rahaa;VäUtetään,mypd5in kalkädln Su^en pankkeihin.
timme, on ollut suuhnittelun alalseiia
samanlainen Taha-;. ja, täyarakeräys
kuin Yh^jjsvallolssakln.^^^^/M^ kun
S.SJ.tpimeenparieva komitea; ei kat-suuri
somit sitä soveliaaksi heti-toimeen-,
nälänhädän vitsaus, joka teki mahdot-' Ipanna,' el meidän tavarakgräyksestäm ^Olkaamme slis.yalmllt runsankäti-tomaksl
Karjalan Työkansan Kommu- me;koituvat tavarat ehdi silhen-erikoi sesti auttamaan ^ ^^^^^
seen laivaan, jolla Amerikasta kerä- . Ifoverit sellaisilla i paikkakunnilla,
tyt taavarat kohdakkoin lähetetään ?^.*?sä ei,ole" osasta
New Yorkista' suoran Karjalaan; -^P^^.^y^fsiä, yoivj»^^^
Näin ollen keräys mahdollisesti tällä ^sa, iähejttämälä r
kertaa sivuutetaan.' 1
Me toivomme,etteivät OBUm.joui
kot odota herrojen johtajiensa «valis­tusta
» t ä s ^ kysymyksessä vaan alka­vat
itse puolestaan valistamaan herro
ja johtajiaan, potljimalla. heidät pois
jblidosta ja asettamalla järjestön lUot
tamus- ja virkatehtäviin toimintaky-
.kyisiä' ja vallankumouksellisia henki­löitä,
näiden viisastelevien herrojen
tilalle, jos nimittäin mielitään OBU :-
sta saada edelleen :elävä, todella toi­mintakykyinen
työväen, järjestö.
On nimittäin käsitetläyä, että aino
nlllekln välttämättömän leipäviljan
ja muitten ravintoaineltten, .'saannin
muualta neuvostovallan alueilta. -E-täistä
Karjalan Työkansan Kommuu­nia
kohtasi näin dllen ankara - nälän­hätä
liiyöskln. . Uuden Karjalan uu-
X&at raaiäjatelvätenään, jaksa työs­kennellä,
kun heiltä puuttuu lelpääi
elintarpeita^ vaatteita ja välttämättö­miä
työkaluja.
i '• •• •
Lehtemme • edellisessä numerossa
julaistusta, Työmieh; otetusta artik­kelista,
jo kävi selville mltikälaliien
on tilanne Karjal^Tyolkansan Kom­muunissa
*jä mikä on Amerikan työ­läisten
velvollisuus sitä kohtaan.
V Yhdysvaltain suomalaiset työläiset,
S.S.Osastojeh, IWW. r-ryhmien, osuus
kauppoj'en ^ifa muiden suom. työväen­yhdistysten
loimesta Ovatkin pahneet
toimeen jo .monta keräys^,- monet" il­tamat
/ja kaikin tavoin avustaneet
TyöIäis;Karjalassa olevia veljiämme
ja sisariamme, keräämällä rahaa, työ­kaluja
j vaatteita ja mitä kaikkea,
runsaat määrät. Mutta p t ä huoli­matta,
ja huolimatta; lukuisista kerä­yksistä
joita siellä on ollut, ja huoli­matta
ankarasta työttömyydestä mi­kä
siellä vallitsee, ovat Yhdysvaltain,
suom; työläiset taa^ln, vllvyttelemät-1
VAPAUS,
l'Box.69, , Sudbuiy,Onti
I f a l Ä * ^ rahavälityl^lä vastaan A. T. Hill. m ^
fiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiriiAiiid^^^^^^^^
maan tavaroita ja elintarpeita Nevir
Yorkissa Karjalaan lähetettäväksi
josa niitä saa halvalla ja siten välte­tään,
kalliit rahtikustannukset, joita
kerätyistä . tavaroista jou^uttaisii n
maksamaan.
Karjalan avnstucbopdeja ostämatlq;
Sen sijaan' onNew Yotkissa toimiva
«Soviet Karelia Relief Committeei
julalssut 10 dollarin bbndilainapape-'
relta, jolta aletaaii m^^Vniään Karja­lan
Työkansan Kommuunin avusta­miseksi
Yhdysvalloissa ja Canadassa.
Canadassa näiden bondlen valtuutet­tu
myj/ga on allelklrjoittanuti Heti­miten
tullaan täkäläisille s>s; osastoil­le,
OBU. -yhdistyksille ja kannatus-renkaille
lähettämään klertolrirje,
jossa kehotetaan ostamaan näitä bon-deja.
Toivotaan, että el alnoastaa
työväen järjestöt vaan myöskin yksi­tyiset
toverit; jotka suinkin -kykene­vät,
rientävät näiden bondilalnojen
muodossa, mahdollisimman' runsain
käsin avustamaan • Tyoläis-Ka^jalaa
sen äärimälsessä hädässä.
derin, suoraan allaolevalla ösotteel-
Soviet ,K&reiia Relief Comntitte^,
Canadan »osasto,
K:tta HiPuro, Bx 69, Sudbnnr, Ont.
, o-
Leiiin mO^^isL poliitti­sesi^
kurssista
-. \ • '
Kunbondit on julaistut 10 dollari-a
Yhdysvaltain rahassa, on niittä Jnplc
tettanra; Canadassa i 11 dollaria, Cana­dan
rahan kurssauksen vuoksi.
Erässä Pravdan erlkolsrlumerössa
,bn Lenlnih artikkeli, missä häh lau­suu
m.m.:
«Meidän on tehtävä-suuria myön'
nytyksiä, sillä ne eivät ole vaarallisia
proleta^aatille.N-joka on hallitsevaa
luokan asemassa. ^Meidän on joudu­tettava,
luonnonveron keruuta, mei-iän
on -vuokrattava Iiikeyrityksiä,jol-ta
ilman me voimme selviytyä, me em
me; tule olemaan-. turhan tarkkoja
konsessionelssa ulkomaisille kapitalis­teille.
Proletaarisen valtioa ja val-tlokapitallsmiri
plofckl. on välttämä-'
ton-^stapalnona pikkuporvarillisille.
Kertyvillä varoillatullaan • osta- Meidän on rajoitettava taloudellista
toimialaamme, mutta meidän on
man aikaan keskitettävä voiaaB;
siten vähentyneelle toimialueen,
kontrolloitava kuinka meidän s -
telmamme sujuu kaytän1i>iäk rae]
on ainoa tie menestykseen Eiinä 3
keassa tilanteessa missä meidän '
kamppailtava».
Lisäksi lausuu Lenin, että m,
tbvallalla pn paraikaa varsin ^
tehtävä: m'aatalouden Ja teollisi
välisen vaihdon Järjestäminen. R
hollinen on voimakkaampi meiti
näemme vaaroja väijyvän yksili
ten. pikkuporvarillisten taholta, J
kä ilmenevät , mm. yksityiskaa' '
mutta, me olemme selvillä edessä
.wta: vsaaroistäi Ja; me olemme sclt^
tynä. voittaj^ana. taistelusta., Ti
taan enemmän; aloitekykyä maaaj
dulla,, on kiinnitettävä enemmänfe
miota. kokemuksiin siellä, ja työnä
luokan Kaavat tidevat siten vähit
lääkityiksiij&sfin. valta lujitetuksi,
maila kun talonpojat tulevat tml«
maan suurempaa luottamusta.pn)!e
taariseen^jöKtoonv . -, . r
Jokp olet hankkiimi
uuden tilauksen Vapaii|
delM'
• . ,, , • o • .
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSii
ja
i (Jatitoa n:roon 101)
Mutta hän el tehnyt matkaa yksip. - Tilavassa
kalastajapurressa oli kaikkiaan viisi pakolaista, jois-
'ta vain kaksi tunsi toisensa: nuori nainen ja mies,
pariskunta. Mutta kukaan el kysynyt mitään. Kos­kaan
ei olla Illan varovaisia. Mene ja tiedä, vaik-
]ta . Ja taakse jäänyt onnettomuus oli ai­van
liian kauhea^ jotta enää olisi tarpeettomalla
kevytmielisyydellä turmeltu" yhden kortin varaan
paiskattua .asiaa. Niin kauan kun oltiin Suomen
aluevedelläkään, liikutt)(n®?lelä mielivallan helvetis­sä
oltiin henkipattoja. Ja vielä saattoivat ulko­saarille
asetetut kytät, valkoisten vartiolaiva tai
saksalainen kanuunavene katkaista matkan.
Mutta mfenevää ei voida pidättää. Jo ilmoitti
karttojaan tutkiva pursimies oltavan vieraan maan
aluevedellä. Se sana soi kuin taivaasta. Vihdoin­kin
siis, vihdoinkin ays!
, Ja vähemmässä kuin; tunnin ajassa pääsivät mat­katoverit
selville toisistaan. Mukana oli kolme pu­nikkia
ja kaksi — valkoista. ; Ja kaikki pakenivat
samaa painajaista, valkoista kauhua—valkoisetkin.
' Pariskunta oli punainen. Nuori aviomies oli
vniitä miehiä, jotka eivät ole luokalleen häpeäksi,
, miehiä, jotka kirveensilmässäkin säilyttävät neu­vokkuutensa
ja ymmärryksensä. Hän oli karjalai­sia,
tapellut Antrean rintamalla luokkasodan alusta
alkaen, häätyrtyt peräytyvien joukkojen mukana
Viipuriin, puolustanut sitä viime hetkeen ja lopuk­si
joutunut näkemään, kun valkosudet tekivät puh­dasta
kuularulskulllaan lakaisten saartamiaan työ­läisjoukkoja,
niin aseellisia kuin aseeettomla, mie­hiä,
naisia ja lapsia. «Surkeinta oli nähdä — sanoi
hän—, kun pakenevat äidit pienine lapsineen ret­kahtivat
kuulien lävistäminä valtamaantielle, mikä
kilometrin* mitalta peittyi aikuisten ja lasten ruu-
Tniisiin». Mutta entä hän itse? Ei päivääkään edes
vankina. Kortteli korttelilta rähpii hän näkymättö­mänä
valkoisten ketjujen läpi kaupungista. Kylä
kylältä myöhemmin eteenpäin maaseudulla väärien
ja oikeiden lupalippujen turvm^;jifi;metsissä piiles­kellen.
Parisen viikkoa-nieniftiltei syömättä, mil­tei
nukkumatta. Pilasi omaistansa "luoksö. joskaan
ei kotiinsa: tiedettiinhän •kylällä^bänen olleen .niitfi
kaikkein «pahimpia?. Ksvi"'^! voimia, ja palasi h-jn-
' kensä uUslla —kirjaimeilisosti pitkin valkoisten pis-tiaten.
kerkiä — takaisin Viipuriin hakonia:;:! —
*ya{meftftn. Veti iänet satumaisella neuvokkuudel-ia
mukanaan iäpl Suomen —, silmääräpäyttämättä
' rientäen yhdestä valkoisten esikunnasta toiseen —•
ja tässähän nyt oli. Mutta väsynyt hän oli, ja vai­monsa
sitäkin väsyneempl. Vain tuskin huomatta­valla
hymyllä jaksol-tämä vakuuttaa miehensä ta­rinan'todeksi.
Mutta ihmeellinen se oli.
Mukana olevat valkoiset olivat työläjsLä. Kansa-v^
laisosadan puhjetessa oli heidän" määrä olla puolu­eettomia.
Mutta heidän kävi kuin muidenkin: jor
ko puolesta tai vastaan. Ellet lähtenyt valkoisten
matkaan, olit punikki, Ja se taas merkitsi; kuula
kalloosi tai vankileirille! Onnistuivat kiemurtele­maan
sotaväestä mutta suojeluskuntaan joutuivat,
ja niin edespäin ja niin edespäin, kuten heikkojen
luonteiden kanssa aina. Kunnes heidän tehtäväk-see
eräänä päivänä lankesi omain luokkatoveriensa
ampuminen. Tällöin joutuivat tyÖläissielut punta­riin,
ja luokkatietoisuus painoi toki sentään vielä
enemmän kuin oma mukavuus. Hävetti tie, jolle
oiivat Joutuneet. Pois sellaisesta maasta minkä
vallassaolijat pakottivat työläisen oman lu<>kkansa
pyöveliksi! PakeniVat kuin pahantekijät, ja niin­pä
hekin nyt viillettivät laineita lakkapäitä yhdessä
niiden kanssa, joita vastaan he jo olivat nostaneet
^^aseen. • • • : .••
Jos Hannes jo pakoaan suunnitellessaan ja myö­hemmin
matkalla ollessaan oli joutunut ihmettele­mään
luokkansa solidariteettia, joka paikassa kun
karkea mutta lämmin tyoläiskäsi oli valmis ojentu­maan
hädässä olevan toverin avuksi, niin sitä suu­rempi
oli hänen kummastukseftsa huomatessaan, et­tei
tämä solidariteettittsuinkaan tyrehtynyt raja­paalulla,
vaan^että se myös vieraassa maassa, missä
ei edes ymmärretty hänen kieltään, ilmeni jos mah­dollista
vieläkin vakuuttavan^ana, että sielläkin
jokainen luokkatietoinen työläinen otti Suomen val­koisesta
helvetistä paenneen toverin parhaana ystä-vänään,
veljenään vastaan, ifcäänktiin jatkuvalla,
uhrautuvalla rarkkaudentyöllä tahtoen pestä sen hä­peän,
minkä Suomen riistäjille myyneet irigadistit
olivat pyövelintoimillaan myös maansa työväenluo­kalle
tuottaneet. ; " ,
Maihin päästyä kelpo Vieraat toverit hoivasivat
pakenijat kunkin omalle suunnalleen.. Eivät nämät'
olleet ensimäisiäi Joskaan eivät viimeisiäkään.'Kaik- '
ki kävi joustavasti. Kellä ei ollut varoja, jatkaa
matk.iarsa, häntä autettiin. Eikä kuitenkRan tar­vinnut
ko]:ea.'nritä;-n nöyi-yytystä. Toverihan aut­toi
toi-taan. KanjninvV.linen köylvili?rö osoitti vain
yiitssnkuuluvaivsuutvann, suoritti toveripalveluksin,'
joita, jiiin luonnollisiaNtdn ovatkin, ^ei Suomen pro­letariaatti
koskaan tule Unohtamaan, yhtä vähän,
kuin se toiselta puolen unohtaa'Saksan sosialisti-luopioiden
petostakaan, joka ei näiden sitä ennen ja
sen jälkeen tekemistä liene pienin rikos kasainvä­listä
köyhälistöä ja- sosialismia vastaan.
Hannes!oli päättänyt suunnata matkansa aluksi,
maan pääkaupunkiin; mutta lepäsi sitä ennen päivän
pari matkan vaivoista ja jännityksestä, jolla aikaa
ystävälliset toverit 'ilmoittivat edeltäpäin määrä­paikkaan
hänen tulostaan. Niin että kun hän saa^
pui sinne, oli häntä vastassa jälleen tovereita, omia
kohtalotovereita, Jotka ennen häntä olivat onnis­tuneet
päsemään valkoisten verkoista. '
Nämä tiesivät Hannekselle ilmoittaa, ettäT sieltä­päin
oli saapunut muitakin pakolaisia. Kunimakos
siis, jos Hanneksen mieli ensimmäiseksi paloi pääs­tä
tapaamaan seutulaisiaan. ;
. Perille päästyä saattajat osoittivat Hannekselle
oven niistä astua sisään; itse oli heidän mentävä eri­näisille
asioille.
Hannes astui huoneeseen. -
Siellä oli Mari. ' . „
^ SUURI, KUOLEMATON.
: Kreikasta ei Jäänyt kiveä kiveh; päälle.
Sitä jaulioivat ^lersialaiset.gen orjuuttivat
makedonilaiset. Se oli roomalaisten legioonain
sotkuporras. Sitä hallitsi milloin yksi tyranni mil­loin
monet kymmenet tyrannit.
Koko vanha Kreikka jauhettiin nuuskaksi. Pe-rusteelllsemniln
ei die milloinkaan hävitetty mitään
maata eikä minkään maan kulttuuria.
Ja kuitenkin : kaikki mita oli suUrta, "kuolema­tonta,*
se elää yhä ja on yhä uudelleen ja Uudelleen
versonut kansallisten '.rajäin'kahleltten ynfpäri maa­ilman.
Solon, Sokrates,: Platon ja Aristeles elävät,
Sofokles, Euripides ja Aristofanes elävät; Feidias
veistoksineen elää, joonaläiset, doorilaiset ja korint­tilaiset
kolonnat pysyvät maailman arkkitehtuurin
alati vanhana ja silti yhtä nuorekkaana perintönä.
Ja nykypäivän diskonheittäjä, j'u9ksija, kolmiloik-kaaja
ja painiJa'on kreikkalaisen oppi-isänsä ihaile-^
va, kuuliainen-opetuslapsi. > ' ^' . w ' . • i - - ' - • •'' i
Myös suuri Rooma murskattiin.nyjruiksi.. Jokai-nen
kansa, rotu ja heimo piti asianaan teh^ä^ sitä
olemattomaksi. Ja kuitenkin sen todellinen suuruus
huokuu läpi koko nykyisen «sivistyneen» yhteiskun­nan.
Ken ei tahtoisi olla miosrQomal.iinGni-. II-ma:
M-oo!:i2aiaisi.-i kulttuuriperintöä olisimme mel­koista
'köyhempiä.' Vergeliuksen ja Horatiuksen
Rooma elää aina ja iankaikkisesti, v Roomalainen
lalnlaadinta on suuremmoisen sitkeähenklsempi
kuinr ne; taloudelliset olosuhteet ja tuotantotavat,
joissa se syntyi.' Mutta myös Spartacuksen Rooma
-r- korppikotkienV ristinpuiden saalis — myös se
•• elää. . • y .
Entä kristillinen kirkko? Pahasti erehtyi roo­malainen
prokonsuli Gallio aikanaan Korintossa
olankohauksella kuitatessaan «kynnettömän köyden-punojan
», Paavalin, ja tämäji opin. Sivistymättö­mät
kalastajat, köydenpunojat ja -kankurit • olivat
hypänneet kieltämättä monta vertaa rehevämmän
aatteen selkään kuin roomalainen siyistysyllmistö.
Paavali kasvoi määrättömissä mittasuhteissa, op­pinsa
sitäkin valtavammissa. Neerojen Ja Clau­diusten
toimeenpanemat joukkomurhat olivat apu-harventitista,
joka^vain joudutti kristillisen kirkon'
varttumista. Se ahmasi koko maailman
Galilei surmattiin, mutta «se pyörii sittenkin»,
Kaikki suuri Ja kuolematon elää Jk säilyy. Väki-'
valta ei koskaan voi tehdä tyhjäksi niitä, ennen-kun
ne itse kieltävät itsensä,, kuten kirkko. Köy­hien
uskonto taannuttuaan rikkaiden hiestytysväli-neeksi
kadotti kasvuvoimansa. Ulkopuolinen väki-
Valta ei sitä halvannut.
Aatetta, ihannetta, henkistä sisältöä el voida
asettaa alasimelle Ja takoa ntiuskabsi: Ristinpuul­la
kuolee vain ruumis. Roviolla palaa vain esine.
Pedot areenoilla tappoivat kristyttyjä, mutta
katakombeissa veisattiin hosiannaa.v Kristityt joTik-komurhashrat
keskiajalla miljoonia «liarhaTiskolsia»,
!tttntta nämä perivät aittenlsin maan.
Ei, ^kivalta pääsee käsiksi^ain ain^^Bfin eä-
Tieisiin, wutta'ei 'ilmiöihin. . >
Kehityksen kulkua se ei lainkaan TOI esSä.
^lävä-telämä, elävä aate, elinvoimainen ihanne
-•— ne öVat ulkopuolella "väkivallan vaikutu^iiriä.
. Napoleonin hirmuvalta~lakaisi lopuksi alkuun­panijansa.
Wilhelm sortui omain, orjain vetäinäin
sotavaunujensa alle., Satojen'mfljoonain tsaarin yli
vyörjnvät ärsytetj't massat. ' •••••.,:•'••:•'.[
Työläis-Venäjä seisoo avoimin rinnoin/koko
maailman riistäluokkia, kaikkia suurvaltoja, koko
universumin kapitalisti-opinonia vastaan, mutta sitä
j^staan lennätetyt nuolet singahtavat takaisin am-'
pujiinsa. Sitä vastaan on-taisteltu väellä ja-voimal-l
a . Sa on saarrettu, se on eristetty, sen-niskaan on
syydetty tulta, terästä ja lokaa, varsinkin lokaa.
Ja kuitenkin se seisoo voiciakkaapana — tuo
ryysyiner., raafioltii, nälkäinen Ja loukattu Itä —
kuin maa:lniankapitalL;nii kaikkine tankkeineen,
merihirviöineen, jättimörs^nsineen, kymmeniiietj
hanslne lentolalvoineen^tuhansine ampumataneteb-täineen
ja apulähteineen. Seisoo kuin elävä eläaf,
-'jonka nuorekkain,.tervein J^ suuremmoisin ilmas
se on, muumioita uhmaten, Jotka lyybistp-ät läjää
sen kosketuksesta.
. ' . . E n t ä . Suomen köyhälistö? Se on lyöty, se c
•murskattu, • se on viskattu tuuliajolle. Snonu H
suuri työläisyhteishauta Kittilästä KivennavaTi
Köyhälistö-suoneniskut Tampereella, Lahdessa, .^'ä
purissa Ja muualla, kidutukset joukkonäikäniarixl
vankileireillä7-"kaikkien.niiden olisi luullutlaaäst'
tavan sen vuosisadoiksi tekevän tyhjäksi koko
letaarjpyrkimyksen, kitkevän yapaudenaatteen j
rineen. Mutta ei. '
/• . On kuin maan pbbjakerta olisi lumottu. Seiä-"
voi kaatuessaan. Kynimenien tuhansien vainajO
haamut työntävät sitä vastustamattomasti
päin: Vasta väkivalta vihki. sen voimatebjaistj
I Vasta nyt^se tietää mitä sen olisi pnanyt tec^
mitä se tulee tek-emään. Tarvittiin Manneraa
opettajaksi. Tai*vittiin muita pyöveleita, jj:'"'^
lasivat sata yhdestä.
: Niin, Suomen työväki on lyöty. Mutta k
ei maan yläluokka ole ollut" sellaisen pelon T^J
kuin nyt, koskaan ei'se-ole riehunut niin to.iJ
manrkuin nyt, koskaan ei se ole ollut epävar:^^
• asemastaan kuin nyt; koskaan ei se suoreE^
• suosiota saavuttaakseen ole esittänyt sääd.vtt-i^S'
pää; sieluttomampaa lakeijan osaa kuin nyi
Sillä se tietää edustavansa yli-ikäistä sa-menehtymään
tuomittua järjestelmää, 5 ° ?^
ajan synnyttämää ihannetta vastaan, elävä"
hedelmöittämää järjestelmää, niin, itee elaina
taan. , . ' ^fj
Ja kauhukseen hubmaa se teilanneensa -
se ideaa, vaan sen ryysyisiä esitaistelijoita.
« ^ pyörii sittenkin».
' ' Suomen työläiskumous elää sykkien sanaj^
dissa koko maailman työläiskumcufeen tan:^
/haudoilla, elää nälkäleireillä, elää piilopiitei^
kaupunkien hökkeleissä; työpajoissa, ka*^^^^^^
Ja hetki on tuleva, jolloin ristiinn20iI^3^^_,^^
• tuva alas Golgataltaan ja suorittava iuare «f
, työnsä loppuun. . •
••'.Vastustamattomasti. ' _ tf <»Uc3"*^|
= ' Sillä hengetön, hedelmätön viiAival-S^-^;
• mattomana siuiren, kuoleniattof^i ede=^-
se teilaisikin sata,yhdestä.
Tt^nkokuull?. 1319.
fLoppa)