Vapaus, February 2, 1924

              0, 1.15
Kip'ssi
Smk. 37:-
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t :
lOc lähetyksistä «Ue I30.O0,
L lähetyksUÖ 130.00—
159.99 asti. 76c läfeetylasiatä
!500a-?99.99 3» f l - O O k a i -
!at8 $100.00 taikka aita BUO-omilta
lähetyksUtS.,Sähk3-
nBOfflalähetyksiUe on kolot
13,50. ' \-
' Torontossa ottl»a rahaxSU-lyisiS
vastaan A. T. -HILL,
957 Broadview Ave.
Xairapiletteji myy^*?*»'.
Tiedottakaa pUetMaMoiUu
< Vapaus
^ 69, Sadbnnr. Oat.
seeö; Idijottaa ^2.0(| ja fiaastaa^tov.
W. Aaltosen.-
- V . Aaltonen, vaäaten A Lon-gjn
haasteeseen lai^ottaa fl.00 ja
haastaa;W. E, Jundlin. -
tea tärkeää on osastomme niillekin
jäsenille, jotka eivät kuulu ammat^
iJrianss-unioon»-^ m
tyi, koska välttämättä 'sitä vaa^f
pBolaeenime, jonka . yhteydessä . -of
leanne. Osaston johtokunta velvoir
lettiin edellisessä kokouksessa Jaa-?
vthuaan puolestaan selittävä .\ selos­tus
puolueemme suhteista • taloudel^
lisiin järjestöihin. Jonka Selostuk­sen
johtokunnan .puolesta luki ^tov.
A. Keskinen, joka selostus fcokonair
kaudessaan on julaistuna;; lehtemme
tämän numeron unionistisessfi osas­tossa.
"
Asiasta käytettiij^ 25 i>uheenTUOr
roa, jotka suurelta osaltaan . olivat
kaikki taloudellisen järjestäytymi-,
«en välttämättömyyden puolella, oli
kuitei^ joita]^/ jotka hyödyttö­myyden
takia ipitivät turhana'Crom*.
. . penin "unioon -' ;liiltyniistä,. mutta
keitä vaivasi se lyhytnäköisyya,. etr
.teivät jaksaneet kiinnittää^ itseen-,
«a sitä' periaatteellista - pohjaa; Jonka
johtokunta seFostu^essaian kyllin
sdallisesti selosti. Tämän.; selostuk?
«en jos jokainen ei Untoonsa kuu^
. lu*a toveri lukee,^ ja jos: hän työ-
^Väenluokan • 'edistystä ^ ja': luokkapuo^
laetta takastaa,. niin epäilemättä
jokamen liittyy unioonsaV eikä -kos;
• fcaan ajattele conkohan siitä minulle
persoonakohtaista hyötyä»., Hänelle
«dviSnä selviää, että hyöty ön mo­ninkertainen
ja samalla i jouduttaa
TallankamouksfeUisen liikkeen -tun-
. keutnmlsta teollisuuden -.palvelukses­sa
olevien keskuuteen >ja myös kul-
.. kee lähemmäksi; päämäärää.: Eysy-ayksestä
ei mitään' päätöstä aijot-takaan
tehdä, koska kerfraskomitea'
Jokaoa osastomme jaseniäf^sellaisia,
jotka ei kuulu unioon, .vaatinut
En palkkakflftijilta
• SOINTULA, B. C. t
Olin niin sanotussa ^tupk-a^itsat-torin
toimessa; W.; P. of Can. 7 »sä
piirissä ja kua' mseat toverit eri
paikkakunnilla pyysivät tietoa siitä
miten se ;({ttnistou,ja koska^ nyt
olen matkani päättänyt, niin' ^ kirr
joitan siinä.tarkotutjessa lyhyesti
Se oonlstui/^yli toivettteni,-ei
« , että- inrinulla ^ i siihen ollut
mitään erinomaisia kykyjä, mutta
siksi, eW se oli 7"piirin toverien
yhteinen . ryntäys' ja kon -joukko
toimii, niin on jullä toiseolainen
mahti kuin;;.sillä jos jokuTsHNÄ
ioimii (sen ovat pionvarit huoman­neet
ja järjestyneet). :
Erityisesti tahtoisin painaa jnuu-tamia
seikkoja nuorten ja i n n o ^ i -
den-toverien huomioon, joilla on ha­lua,
toimia' v^^ankumousriveissä^
mutta puuttuu 7 itseensä luottamus­ta,
^1 ole kykjjä, tai ei ole kyllin
oppinut, y.m. Nämä tällaiset ^'aari-tukset
oyat-'vaan tyhjiä vertjkkei-ta
jotka ou jätettävä kotiin ja toi­mittava
niillä kyvyillä, mitä työläi­nen
'on ^ ollut tilaisuudessa itselleen
hankldnlaan.,^ •
.* iMiten ' se^^Tkäy • laatuun? ^. Tämän
Tmnen - piirin., piiritoimikunta otti
minua' ^Miskasta kiinni»^ ja näytÖ
mihinpäin on lähdettävä ja niin
menin. talosta taloon näytellen val­lankumouksellista
kirjallisuutta JÄ
sitä ostettiin niin' että jouduin
odottamaan/ ja kiroamaan'' piiritoi­mikuntaa,
kun ei se ehdS minulle
hankkimaan ".kyllin kirjoja. Piiritoi­mikunta
taas joutui puolestaan, k i ­roilemaan
Toverin ja Vapauden lii­kettä
ja Jiikkee^ taas puolestaan k i ­roili
'Sensuuria ja ehkä vielä mo­nessa
talossa kiroilivat minua, kun
lupasin poiketa uudelleen kun saan
kirjoja; mutta kun «n saanut lisää
'kirjotfa*en myöskään poikennut,- jo-ten
huomaatte^ että ei siellä pääs-
^ tarvitse olla niin paljon kannet­tavaa
" kun-' pusöissa on hyvä varas­ta
Miten se menee? kysyttiiUi Has^
su kysymys nykyaikana, kun "mel­kein
jokaisella, toverilla on oma
«F^ordin-iLisgui Jonka vipusinta l ii
kuttamalla kylän Väli: menee nifn
pian että ei syikemään^iähdo ^ ke
rita . • • . •
fiauskaakin sHä matkoilla croö-
"kaa». Eräs EJva, joka oli yhtä van­ha
ja ^ ruma kuin minäkin, raotti
vähän Tovea j a jkirkasi: <ei' täällä
ole < miehiä .kotoha>. En minä Käe
miehiä enkä naisia, mutta sellai­sia
ihmisiä, jotka ostavat minulta
työväen kirjallisuutta,' vastasin. Jod
misison h]nvä ja katsoisi^ kun paa
sen; sisään. Hisis läimäsi oven kiin­ni
nenäni edessä jai kiljäsi: Ole sit­ten
ulkona.- Jfo, täytyihän minun
Teolii isuusumonismi
pQOlaeeiie kanta Monistiseen liitteeseen
Alla oleva kirjötefana • on Toron.
ton W.. P./ S. 'osaston johtokunnan
laatima alustus osaston kokouluessa
keskustelun alaisena olleelle^ unio-kysymykselle,
/ . ^
1^ Me' katsomnie ammattiiuuoiluB
iyoTaealaokaD pohjimniaiwn« • j&r-jestöini,
ea«imiiteBi' ^uolti^taslinja-aa
riistoa irmstaM.' Työläinen jäije»-^
tyy^^unioon yksinkertaisesti siksi, et­tä
on tjetoiiöen' siitä, ^ttä työvoi­maansa
kauppaavana yksilönä^^-olles-saan
'erillään työläistovereistaan hän
on kapitalistisen työnantajan.^orja,
jopka täytyy ^ i s t u a mitä alhaisim-mille
työnantajan mielijohteille.
Jäiljestyneenä- yksilöi muodiostuvat
joulckovoimaksl iaisteluun, korkeam;
pien palkkojen, lyheppien työpäi­vien
ja parempien ''työoloijen puo­lesta..
/
2. '"Maidin pyrlciinrlc<«mme oa
kaavattaa - ja Totmiatuttaa niitä j»
istuttaa aiihia aelva. proletaarinen
Inoldcakataömiu. Kapitalistinen kes-kittäytyminen
ja trustivtuminen a-settaa
työvaenunitoille välttämättö­mäksi
ammattierovaisuuksi^n rat­kominen
ja voimien kiinteän keskit­tymisen
teoUisuiusunionistisdle poh­jalle..
Taanä muutos ei ole vielä ta­pahtunut,
maitta on vasta' kehitys-voiteen
toominterin ja puolueem­me
tahofta,-sekä f on tä?sä ymmärr
ryksessä jokaista .teollisuusalaa var­ten
luotu ohjelma, jonka paikkansa­pitävyyttä
el ktdcaan: voi asettua
vastustamaan.' Teten siis radikaali­set
pohja|joukot> icommunistien joh­dolla,
keskittyvät''jäljestettyyn ja
suunnitelman mukaiseen taisteluun
uudistuksien aikaan saamiseksi unio*
nistisessa V liikkeessä kokonaisuudes­saan.
Puolueemme taistelee rinnak­kain
kaikkien -eteenpäin pyrkivien
ainesten kanssa: työväenliildceessä.
Pieninkitt esitys nmmattiunioiden
elvytltämiseksi: • saas !|0mmuni8t/en
sydämellisen kannatuksen. Todelli­suudessa^
muodostuu, se yleiseksi, et­tä
rakentavain muotojen ajaminen
lähtee kommunistien taholta, .jossa
lepää niidei) edistys joukkoliikkees­sä.
• - ^ '
Meidän tuifQUsIauseemme: am.
mattiunioiden- yhteenliittämisen te-oUismisunioiksi
bn hyväksynyt kah­deksan
suurinta unioiden kaupungin
keskusnetfvostoa, Albertan Työvä-enunio^
iitto konVentionissaan, rau­tatieläisten
masinistlten liitto kon-ventionissaan
»^a ~ yleensä ' rautatie­läisten
: yhteenliittämissuunnitelma
on saanut hyväksymisensä yli kah­deksalta-
sadalta unio^osastolta ja
liitolta. Sitten 'on'' teoUisuusunionis-
Avioliiton Satamaan
ovat purjehtineet
Elna Leppiniemi
South Porcupine» Ont
ja
Elis Saari
South Porcupine, Ont
Bondattamaan puolueen^ säännöissä
olevaa kohtaa, joka' määrää jokai- Tässä lieventäivänä asianhaa-sen
pnolueenmxe jääenen koBltunaän '^na vtoinee ; mainita, että samainen
' ammatti- eli teollisuusalansa uniööh, »»isis myy iierran ehtotollistavaraa,
ja^n he/eivät ole keskiBkoinitean ^ minua, nuuskijaksi,
rehroitusta noudattaneet, on keskus-( ''Ujein pitemmällä kävelymatkalla
lomitea jättänyt lopuHiseapäätÖk aijatelleeksi että tähän pistee-
»n teon tulevalle puolufekokönksel- ««en kehittynyt työVäten kirjallisuus
Ie. Toivottavasti ei silloin löyiy taUut maksamaan paljon verta,
:?htöan sellaista jäsentä, jeka ei, oli-> kuiijuutta, sekä epä­si
uniossa, .jolle se on m a h d o l i i s t a ' m y ö s k i n samalla toi-ja
joita teöHisuusalorja .etupäässä!""'**" parempaan,*.niin olin taas on-kesknakomitea
pitäisi välttämättömi- ««Uipen ihmmen J a pussinikin tun-
»ä .jokaiselle puolueemme jäsend-le,'
jotka niUlä teollisundfen äloffla
otat. — J — j .
Tinumnsin
tul keveaii»^
SiiSi edelleen olen sitä mieltä,«et­tä
matkuu onnietdmiäen kuuluu sil-le
järjestölle j a eri paikkakunnilla
asuiyille tohrereille, jotka minulle an­toivat
sen, vastu^ toinsen- i^er-kä.
minua; samalla i; neu^ivat r ja
opastivat Edelleen toivoneetta jo^
Karjaan Hmalahraitiiaston aytis. :!ku nuori •,toveri: tai toveritar, joka
tanöseksi lahgolttavat seuraavat to-'näkee Ja tuntee velvollisuuden kut-asteessaan,'
.Amerikan' ammattiunio-nistisen
liikkeen hajanaisuudesta j a tisia järjestöjä, kuten Uidtedi Mine
heikkoudesta johtuu se ettei ne ny- Worker3 of Anterika yli; kivihiili
kyisissä työnantajain hyökkäyksissä alueiden v piirien 26 NoVa Scotiassa
4>le pystyneet käymään tehokasta jävlS Albertassa..ip.orcupine Miners
puolustustiajstelua; • työnantajain';Va-.'Unioni «Amalgamated^Cflothing Wor-
: verit Timminsissäi
V. Toko $5.00 i a iaastaa seuraa­jat
tov. G. J . Ahon^ L Heikkisen.ja
D. Louhent
L Hejkkmen, vastaten V/^Tokon
Jäänteeseen, lahjoittaa $1.00 jar
"«astaa tov. Bjf. Otoasen j a Väi­nö
Walon. — ^ .
D. Louhi, vastaten V. Tokon
een lahjflfttaa $S.OO j a ^laas-
^ tov. Hj. Kivirannan j a J - Kuu­siston.
Väinö Walö vastaten t- Heikki­sen
haasteeseen, lal^jottha $1.00-
Ja haastaa tov. P. Miettisen Ja E .
Bröijärin. _
Hj. Oksanen yastaten L Heikki­sen
haasteeseen, lafljjottaa $1.00
haastaa N . Sivulan.
AUna Toko lahjottaa $1.0'0^ilman
Jf^etta ja haastaa tov. Kauha
l>ttmberiix j a Anna Henräamin .Co-
^»altista, Ont.
E. Bröijär, vastaten V.-WaIon.
{"^asteeseen lalöottaa $1.0o' j a haas­taa
tov. Oskar ViriÄi ' ' '
Miettinen .vasiaten V. Wa-m
W e e s ^ lahjottaa fl.00 Ja
tov. .AB& L o a ^ Aug.
^og vastaten P. Mettisen haastee-
^uvan^tällaiseen toimeen, ei. jättäisi
sitä millään 'muv>toa tekemättä.
MyöJsiintdvon. tiiviimpää toiminta­tarmoa
: taisteluissa kaikille: tover
reille." , '
Jolm Parlckoo.
^ ' fr.i
' NiPIGON, ONT.
Nipigon Muoskatqun vuotikolcona
pidettiin 21 p. tammikuuta 1924.
Kaupan koonattaljia oli kokoontunut
xunsasluknisesti.tilaisuuteen..- l i i k -
keenune.' lyhyellä toiminta-^
näyttää: onnistuneen tyydyttävästi;
Joka' selviää tOikertomricsesta. Ti-^
voimen työ^rtijan hyökkäystä; vas­taan;
palkkoiien polkemista, työttö--
myyden kauhua, • vanhuusavutto-muutta,'
j a lapsityötä, vastaan. I9ä-mä
johtavat taistelun jo laajemmil­le
yhteiskunnallisten vaatimuksien
^loille. Mddän tarktoitvksemme on
voimistuttaa niitä tässä taistelussa;^
lujittaen - lukumäärältään. -ja«i:yl»te--
näistyttäen järjestöllisesti ^ «ulatta-;
maila n^ «Yksi unio yhdessä teolli-siiudessa
»-periaatteen pohjalla. A
iJös joku unio nykyisessä vvai-heessaan
onkin heikko ettei se voi
panna täytäntöön sääntöjensä mää­rittelyä
palkkasulhteifflin ym.V näh­den,
niin tulee muistaa että ne ovat:
•kuitej^in > lenkkejä yleisestä unio­nistisesta
liikkeestä Ja sellaisenaan
jo pohjana alan järjestämiselle.^ Jär-jestymättömäin
lukumäärä on- hir-vitlÄvä,
mutta mikään puolue tai
uusi unio ei voi niitä järjestäli ylc--
sikseen. Kuitenkm Työlaispuolue
käsittää eittämättömäksi täniin
Amerikan työväenliikkeen taistelu-kykyiseksi:
saattamisessa , ehtona
puolustustaistelulle ja sen kehittä-^
misdle hyökkäystaisteluksi, adettaa
se tämän tehtävän ensi tilalle poi­mintansa
ohjelmassa. :
3. Meudan pyddmyiuem^e on var
panttaa ne petolUsten: jav taaatamak
Mlliafen virkailijain kohtroUuta, ja
ceddttaS niistä > voimaUcaao ,<«teei|
, itdupäiTaiaeMa • talatelnssa ,ja hei­dän
lopulUaeaaa vaautokseasaan ka­pitalismin
orjautikeen- kita. V :K'
Tällöin tulee meitä;''vastaamme
kaksi voimaa, ei ainoastaan hyök--
MäVä työnantaja; mutta toyöskin
niiden kätyrinä toimiva, taantumuk­sellinen
työväen uniön • virkailija,
Joka on myynyi omat j a unionsa-ihanteet
kapitalistiluiokan eduille.
Aika-äjottain* ovat: ^ pohjajoukot
nousseet itsenäisinä järjestöinä tätä
petollisuutta vastaan ainoastaan tul­lakseen'
lyödyiksi. Uniollden taantu;
kers ja sen kanssa yhteydessä Jour-^
neyman' Taylors Jä Xadies Garment
Worker8 unioideo vaisemmistoryh
mät" .Amalgamated Textile Union,
Lumber Workers Indmtorial Union
of panada. Nämä; sellaisenaan ovat
pohjajoukkojen voimia yli sataviisi­kymmentä
tuhatta Canadan talou-deUisten
järöestöjen jäsenmääfästä,-
joiden kokonaisjSaCnmäarä M ' 276^;
021. Viimelseh' vi^oden ajalla oU
voimasubteemme Canadian Tr^dtes
Gongressissa. («panadan unioiden
vuosikongressissa) kasvanut kolmes-
'ta edustajasta neljäänkymmeneen
kolmeen Ja' sen lisäksi. öH ratkaise­va
joukko edustafjia; jotka astuivat
edistysmielisellä pohjalla tukemaan
sdlaisissa Itysymyksissä kuin^tyS-läisten
itsenäiseen poliittiseen toi­mintaan
osanotto, jossa suhteessa
kongreesi ensikerran velvoitti unio-osastoit'
liittymääni osatöinä suora-ranaisesti
kanadian Labor Partyyn.
Myöhin kongressin edellä Toronton
uhioiden : keskusneuvoston kautta
puolueemme v läpiajaman esityksen
Canadanv unioille toiminnan -auto­nomian
hanldcimiseata: hyväksyi kon­gressissa
54 ^edustajaa, ^saniAinTra-des-
kongressin ja' Canadian Labor
puolueen yhteisen toiminnan neu-voston_
muodostamleesitys sai 6S
edustajan kannatuksen. ' '
SÄILYliööN SOPU JA YHTEISYMMÄRRYS VÄLIL­LÄNNE
ELÄMÄN MONIMUTKAISELLA TAIPALEEL.
LA. SYDÄMELLINEN ONNITTELIJ SEURAAVALTA
TOVERIJOUKOLTA: . ..
Almi VaHI
l^uno Latvala
Jennie . ja Otto Latne
Aune, Arvid, Hilma Ja
Gast Korp!
Eino, Sandra ja C. Nurmi
Sam Rintala
JMauno Valo
Ida. ja Frans . <Nilgren'
Lyydia ja John Hill
Alex Grents
Anna ja Alfred Nervander
MatU VahämaU
Toini, Aino ja Tauno
'.: ^untkka"...
Toini Kinnunen .
Nikolai Ihander
Vaifdd, Holger, Eki Ja
Vaino Ketola
Aatto Klaar
Anni Ja Kalle PajaU
Toivo : Koivurinta ,
KusUr-RanU \
Jack Marjamäki . f *
KusUa Knuuttila
Hilja Jirvi ' , "
Jussi Hellddla ' f
wujam nm f
YÄIno, Pesola . ""^
Kustaa MakI ' '
Felix Saari
Eino Vesalii
Kalle Ikola
Jaaldco Torldco
Saara Reinikka
'Näistä seikoista johtuukin, että
taantaunuksellinen koneisto;; o n ai
}am\xt juUdsen hyökkäyksen /pohja-joukkojen
liikehtimistä vastaan uni-oissa
Ja tähtää _ ensiä iskunsa juuri
kommunisteihin. Mutta imolueem-me.^
on olemassa Juuri sitä varten
että se keskittää tietoiset ja toimi­vat
ainekset voittaakseen mahdolli­simman
suuret Joukko^'en ratkaise­vat
Voimasuhteet Se on ktfrinalai-uen.
järjestö, joka asettaa tiukat
vaatimukset jäsenilleen, joidöö täy­tyy
ottaa omiksi asioikseen unionsa
Kalle" Kauraa
Hulda i a WiUain Boström
perheineen
N: Safcri
Maiju Ja Yrje PikkumiU
perh*iaeen '""^
Kustaa Asunmaa '
Jusiii, Terho < \
Nikdal liUU ,
Toivo Laine
Eino, Vieno, Hilma Ja '
* Matti Kautto
Ingrid Klinga
Roosa Luhta'
Helmi. Annä Ja MatU
Kinnunen '
Aino l^ajala ?
'rHilua HendricksoB -
JnlU Ja Salmon Kivistö
tyttiirensi kansaa
Maiju Mäki l
Hilda Ja IlsaUd Kivistö
Sofia Ylinen
William Oja ^
Wilia Jaakkola
'Hanna Kangas
Hilda Ukkola '
MWald*^, Fiink Ja J a ^
^. lielsea
LaurVKostf, ^£|IM; 'ETvlTfa'
ja Antti Luhta
Irja, Aino Ja John Koski
, Vihtori Hautamäkiä.
Yrjö Mäntylä , '
Elina', Silkka, Mirjam,
Hilma Ja Jolia Vuori
mm
South Porcupinessa, 25 p. tammikuuta, 1924
Ja 'työväenluokan kokonaisuudessaan
mukselliÄen virkailijain koneisto on ^[^^ vallankumouksellisen pSä^
lujasti järjestynyt ja tietoinen.pyr-laaggrän puolesta, jatkuvasta eturin-kimyksissään
Jo^n sille' on ollut taniäsaa.
helppo lyödä hajanaisina ja itseni-:
sinä ryhminä radikaaliset työläiset> '
koska niillä ei o!e ollut jöukkojär-
Jeatöjä ja suunnitelman mukaista
yhteistä ohjelmaa.
Kommunistiti Työläisipnolue, as­tuu
tässä tilassa auttantaanpohjja.'
jonldcoija jäxjestöissään, . keskittä-laisuudessa
. «alittiin : toimihenkilöt inään' toimintansa j a . hiomaan oh-vuodelle:
1924^ Johtokuntaan tulivat
T. Hieino, Cr. Gordon, A. Mäattpi,
K; Kuusda; H . Mannila, K. Buoho
Ja S. Aiola. Preridentiksi valittiin
J . Nervala.
Tilien -tazkastajlksi J . Haaronen
Ja Otto Halme." 1 * ' „
; IBaviniola oli kavman puolesta' var
paa yleisönei ynhainan >oM^
lopidöd tansräa jota ^ne nuoret' aina
haluaivat / enmeäcuih he voivat.'! men'
nä zatdudlisesti nnkfeimaan. ^
iEat^ta ipuolesta - ' '
Otto iTalme*^
jelmansaT Tämän. mc teemme- s i ­ten;
että kasvatamme olevien ta­loudellisten
'Järjestöjen sisällä teol-lisuusunionismia
kannattavat solut,
joita nimitetään T. U . E . L . /(Uni­oiden
valistusliitoksiK Nämä solut
yhdtstjTäi yli koko- teoUisuudleii
Idinteaksi yhtenäiseksi ryhmäksL
Edelleen ne yhdistyvät toisten teiol-
Ksuuksien kanssa ^yhdeksi voimak­kaaksi
koneistoksL Tämä. on Jnnn
muut jrhteiskunnällM^^ jäarjeatäml-sen
laitokset, alkaa niiden uudelleen
j[ärjestäminen ja slUoin käy yMttä^
mättömltoi ty ^ttaa
huolehtiakseen tuotannon jäljestä
misessä perustehtäivistä. Tämä pn
yUiiieuoiuudeh vÄ
män . safliteiden kehi^miselle eittä-mätöin.
'
Paikalliseen järjestämiseen näh­den
tulee nyt erikoisesti käsittää,
että toisia aloja on, joissa; jäs^n-r
määrä viaikutuksejltaan on merjcity^k-
»eUinen, Vösvhteisiinkin'^^ M
kun taas on toisia heikompia, niin
myöskin on toisia unioita, joissa
jäsenistö on^ valveentuneenqiaa Ja
toisia • taaskin taantumuksirflisempia
joissa on'tuskin mitään vaikutusta
puolueeliamme. Tärkeimpiä' unioi-ta
'joissa, .puolueellamme on voima­suhteita
ja omaavat myöskin vaiku­tusta
työoloihin nähden, on seu-laavat:
;:^':;;;;v
.Neulomatyöläisten uniot. Amaä-
4. Meidän pyHdmyksemnie on gaijnated Clothing Worker8, Union,
taata ne perasJarjesCoina työväen- joka on voimakas kummassakin fluh-diktatttunn!
puolesta ja iuotannolU-i teessä. Jonneyman Tailors union
sessa uudelleen jarjesamisessa ,sen ei sellaisenaan kaikkia pa(joja kon-oloihin
nähden ja ei kontrölleeraa 'guonO- JB SOrldkataUll
rZtat^nrJv^:::!' kähenee Engiannfesa
dessä ja sellaisenaan- uusien ja jat-kuvain
toimintamahdollisuuksien
edistämiseksi on - ? vain tarpeellista,
e t ^ jäsenistömme luijittaa srtä IHt-:
tymällä tukemaan olevia voimia.
«e muoto, - jonka Punainen taloo-"
dellinea Kansaxxtva^en. on toiuuis*
taut oikeakn Ja Johon mestä~ vei- varikoituaan tuotannon välineet ja
alaisOTia.
il^lläesitettyjeo muotoljen edis-taininen
merkitsee: unioniistisen liik-keen
dpymistä ja Tapautumista
taantumuksellisesta^ painajaisesta ja
niiden vetämistä' laajempaan poliit­tiseen
taisteluun : yhteiskunnallisen
muutoksen puolesta, köyhälistön yli­herruuden
-kautta.^ Työväen iyliher-mus
ja työyäenvallan luominen on
mahdoton dlei ole Jäxjjestyneen työ­väen
tiyit sen takana, sillä ne mää­räävät
loppukädessä ijätjestyneellä
valkuttäcseQaan knnun^e ; podeOe
valta Joutuu ja kummalle puolelle
Järjestymättömät joukot kään^.
Tföläikea giS^ya. valtaan Ja taka-troUeeraai
Mutta on se merkityk-seliinen
siinäkin suhteessa ja lisäk­si
on- meidän jäsenistöllämme siihen
nähden-konWlli. Samo|n on myÖSr
kin vaikutusta , ladies Garment
Worker8 Uniossa Ja tulisi kaikkien
jäsenten ehdott^omasti liittyä^ ;sillä
silloin olisi mahdollista saada iner-kitykscllisemmäksi
lujitettua «e yh­teistoiminta
mikä näiden yälillä on
keskittymässä.
'Puuseppien kaksi eri järjestöä on
keskitettävä yhteistoimintaan, jotep
ie vaatii kaiken radikaalisen ener­gian.'
-Masinistien jäijestöön nähden on
käsitettävä. että pioolneellamme el
x>le kontrolleeraavaa voitpaa työ-
Toisilla aloilla voidaan sanoa et­tei
ole mahdollfsta järjesiymietä
käsittää vaikuttavaksi, mutta jokai­sessa
suhteessa edustavat V työväen-jäijestynyttä
voimaa Ja ovat ylei­sissä
, t y ö v. ^ e n keskusneuvostoissa
edustettuna ja sen kautta määritel­len
työväen järjertyne^n voimien
kannan yleisiin asioihin nähden ja
siten tulkiten koko paikallista tilan­netta.
*
Kaupungin '^keskuskomitean pai­nostaessa
sääntöpykäläa käytäntöön-panemisessa
ei ollut tarkoitus muu­ta
kuin, saada kaiken palvelemaan
puolueemme toiminnan ja merkityk-'.
sen parhaimpia etuja sekä viimei­nen
kokous ^päätti että koska tuleya
puoluekonventioni on näin lähellä
niin kaikkien sellaisten .Jäsenten
suhteen, jotka eivät'siihen meiines-sä
ole vrfvollisuustehtäväänaä, soo-rittaneet,
Jääk35n lopullinen päätös
konventiionin tehtäväksi.
'Lontoo. — Karjan kcjikaudessa
EAirlannissa riehunut kuono- - Ja
8orkka1!a»iti on Jo.Uonkun verean vä­hentynyt
'ja "Yiime viikon ajalla « -
motettiin vain '46 taudlntapaukses-ta.
Tämä on pienin määrä kiiono-ja
sorkkataudin tapauksia .sitten vii­me
elokuun, jplloin tauti alkoi le­vitä
karjan ke^^knudessa.
Työt rautateiden kone­pajoilla
vilkastuvat
Quebec. — Ganadan känsallisteii ^
rautateitten iSt. Maloit kone^iajan -
työläisten työviikkoa on pidennett/
40:8ta 44:jään tuntiin. Tässä rau-^
atieiTkonep^assa tVöskentelee nbin
400 miestä, jotka ivat iyöskennel-eet
ainoastaan 40 tuntia viikossa
viiraeisoÄ kV)l^en vuoden lajto. Työ-viikon
pidennys astuu voinoaan maa*:
nantaina,^
Venäjä tulee saamaan
'liisoja"
Kööpenjiamina. — Venäjän neu­vostohallituksen
j a ' , amerikalaisen
Ford Motor yhtiön edustajat ovat
allekiijottaneetsi^imtikgen Pariisis­sa,,
jonka perusteella Tanskassa ole­va
Por4^ asioitsija tulee lähette-mään
Venäjälle 18,000' Ford autoa
vuosittin' Kööpenhaminasta,' Kuinka
monta vuotta sopimus kestää; ei ole
lähemmin tiedossa.
Olisiko yhtään keski-ikäistS naista
joka haluaisi tulla samanlkaitnile'
miehelle kodin sulostuttajaiksi. Jos
on, soiHsi kirjottea allaoIevatEftvoso^:
teellä: - «
' • >
Valokuvat olisi myös teivetuUeU
ta..
ti
/AIJX-FOIKA '
Soiaftth^ B, C