Vapaus, April 8, 1929

              A H A A
s U OM E E N
Kurssi Svomen Markkaa
Canadan Dollarista
Lähetyskiäut:
40c lähetyksistä alle $20.00. 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sähkosanomalähetyksiatä ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Ont.
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioita.
maanantaina, tiuiiefc-^:p;nä~~Mon., April 8
hin työväenjärjestöihin on järjestetty
erikoisilla päätöksillä. Ammatillista
järjestäytymispakkoa ei koko valta­kunnallisena
määräyksenä ole. Mutta
Uittojen eri toimitsijoiden ja toimikun.
tien jäsenten on ehdottomasti kuulut­tava
ammatillisiin järjestöihin. Sak­sassa
ei voisi tulla kysjinykseenkään
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
A. T. HILL,
957 Broadview Ave., Toronto, Ont.
7. OKSANEN,
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Oht.
DAVID HELfN,
eri^j)aikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
sellainen tavaton tapaus, kuin esim.
Suome:sa.että llit43n johtoon valittaisiin
ammatillisesti järjestymättömiä henki­löitä.
Ja tuskinpa koko Saksan TULe­ssa
löytj-y henkilöä, joka sallisi liit­tonsa
johdossa työnantajajärjestön jä­sentä
ja edustajaa, kuten Suomen
TUL:n johdossa on. Jos Saksassa to­dettaisiin
tällaista niin varmasti siitä
nousisi suuttumuksen myrkky koko
maassa.
Porvarillisiin urheilujärjestöihin on
aikaisemmin oUut jyrkän kielteinen
kanta. Viime vuosina on sosdem. joh­to
• kuitenkin alkanut suopeanläisen
suhtautumisen niihin lähentelyihin
nähden, joita porvarien käsissä ja joh­dossa
olevaii h.s. tj'ömaaurheilun ta­holta
on esiintynyt^ (Kurv. tämä kysy­mys
on ollut suurinTpSnä" riidan alku­aiheena
Saksassa, kajoan "siihen tuon­nempana
eri kirjoituksessa lähemmin).
Ammattiyhdistysten ja puolueiden­kin
suhtautuminen työlälsurheiluun
oli aikaisempina vuosina hyvin pas-sUvista.
Olipa puolueiden taholta ha­vaittavissa
jopa vihamielistäkin aja-tuskantaa:
työläisurheilu muka vie­roitti
nuorisoa poliittisista kysymyksis­tä.
Virallisena ei tällainen kanta kui-tenkaan
koskaan ole esiintynyt.
Sosdem. puolue havahtui ensin ur-:
heiluasialle. Ben toiminnan ntnpUivinft
oli kuitenkin puölueitsekkyys. • Puolue
näki voimakkaassa työläisxirheiluliik-keessä
valtavat massat, jotka se tah­toi
kulettaa puolueen vaikutusv-altaan.
Sosdem. puolue miehitti liittojen joh­dot
ja kaikki toimitsijoiden paikat ja
valtasi sitä tietä pian koko työläisur-heilun.
Tämä kaikki oli mahdollista
syystä, että kommunistinen puolue ei
kiinnittänjrt vakavaa huomiota koko
urheilukysymykselle. Vasta vlimeisim-pinä
vuosina on senkin taholta kiinni­tetty
huomiota urheiluliikkeeseen.
Nuorisojärjestöihin on myöskin mel­ko
läheiset suhteet Aikaisemmin o-livat
nekin kyllä laimeanpuoleiset,
mutta viime aikoina on aktiivisuus h -
fiääntj-nyt.
Suhteet maihin maihin
••••• an !a OB tehokkaampia ascila koin
kaasot ja luodit''
Kcmmunismin ja kapitalismin välinentaiste^a antaa olemukselle "aavtsta-mattoman
jännityksen Ja mielenkiinnon"
"Tidevarvet" (Ajanjakso)-nimisessä j nset sen parempaa keinoa kun^palkata
julkaisussa kirjotti ruotsalainen por- . vastavallankumouksellisia joukkoja,
värillinen naiskirjaihja Elin Wagner jotka asekädessä hyökkasn^at Venäjän
hiljattain pitkän, paikottain tarkkana- joukkoja vastaan. Tämä yhteenliittl
köisen kirjotuksen otsikolla "Venäjän kansan ja armeijan, Sovietin ja isän-aseet",
josta lainataan tässä joitakin
kohtia:
"Millä ovat Sovietin johtajat pääs­set
toimiin ja edelleen pj-sj^ät toimis­saan?
Ei se ainakaan johdu heidän so­tilaallisesta
ylivoimastaan! Sellaista ei
heillä ole. E i , heidän suuri valttinsa
on siinä että vaikkakin ovat päässeet
maan yhdeksi kokonaisuudeksi ja s i ­ten
pelasti kommunismin.
Ja mitä tekevät maailman vallat?
Eristävät Venäjän parempien ihmisten
joukosta, kohtelevat kuni paariaisluok-kaan
kuuluvia, ajaen heitä Aasiaan.
Mitä tapasi Venäjä Aasiassa? Se
tapasi siellä heimoja, jotka olivat he­räämässä
kansallistuntoon, pahasti
Saksan TUL:n virallinen suhde
muihin maihin on nykyään sumin , , ^ , i. » . - ,
piirtein sama kuin Luzemin imr«in sama K u m i^uzernm "in»^te«mmaatt-- , ym^a^lt^aja^n^, ^^ka^tjs^e^le^v a^t ^^h^e^ mpraoaliehtanraiaa atjian kteaenns alrlaisshitetnamgeina . saJaas tuktatiakmkeiain, jpaa phuinutta-näkökannalta,
proletariaatin silmillä, se tapasi siellä aasialaisen proletart-
Heistä ei tullut ystäviä ja tovereita aatln, joka tehtaissa rftatol länsimal-toisten
maitten herrojen kanssa, vaik. selle kapitalismille, täydellisesti ilman
kakin pääsivät yhdenvertaiseen ase­maan.
Eikä heitä hämmentänyt salai­set
toivotit yhteiskuniian olemassaolos­ta
sillä he olivat pysyväisesti toisella
sionalin yleensä. Läheisemmät kilpa,
yhteydet ovat oUeet Sveitsiin, Rans­kaan
ja Suomeen. Yksityisten piirien
ja seurojen taholta on kuitenkin kans­sakäymistä
pidetty mjn. N;liiton ur-heUujärjestöihin.
Toveri Kräemer, joka on suuren
berliiniläisen Hchte-seuran yleisur-heiluosaston
johtaja, ja joka kertoi P"o'^"-
laajasti Saksan lu-heiluoloista, että
aktiiviurheilijat vaativat kautta maan
kilpailuyhteykslä kaikkien maitten
työläisurheilijoltten kanssa. m.m. Ve­näjään
ja Norjaan.
doissatuhansissa, niin siitä' huolimatta
ei Saksassa ilmesty erikoista naisten
urheilulehteä. Heillä on kaikUla. nfm
naisilla kum miehillä yhteiset leh­tensä.'
Huomattava kuiteiikitt on, että
lehdet; julkaisevat erikoisia naisten o-sastoja
ja naisten sivuja, jotka käsit­televät
..naisille tärkeitä erikolskysy.
myksiS.'
Mutta, vaikka naisten •nrheilutoimin-ta
onkii» järjestöllisessä suhteessa vä­hemmän
itsensiinen, niin väärin olisi
luulla heidän toimintansa siitä kär­sivän.
Päinvastoin on naisten toiminta
Saksan työväen urheiluliikkeessä ta­vattoman
voimakasta. Heillä on omat
järjestäjä-, kurssi- ja netrvontatoimih-tansa..
Ja viime vuosien kehitys on
kulkenut yhä voimakkaammin omien
naiskilpailuitten merkeissä.
Eniten on naisia voimisteIuseiu'oissa.
Kilpailuja taas järjestetään eniten
vapäaurheilussa ja voimistelussa. Mut­ta
tasavertaisina miesten kanssa he
kilpailevat Työväen Ampumaliltossa:
jossa on huomattava määrä myöskin
naisia. Onpa saksalaiset naistoverimme
uskaltautuneet raskaan atletiikan alal­lekin,
kilpaillen m.m. painissa.
Tuntui siltä kuin olisi voimakas
aatteellisuus määrännyt saksalaisen
naisurheilun järjestöllisessä suhtees­sa
niin läheisesti yleensä koko työ-läisurhöiluun.
Eräs saksalainen naisur-heiluliikkeen
veteraani kertoikin, iet-tä
"vaikka me emme jatakaan huomi­oimatta
kehityksen vaatimuksia imis-ten
liikuntakasvatuksen teknillisellä
alalla, hiin me emme myöskään het­keksikään
unohda liikkeemme yhteis,
kunnallista olemusta, ja siksi me tu­lemme
miestovereittemme kanssa niin
hyvin toimeen. Poryariurheilu vaanii
meillä iSn naisia kuin miehiäkin, ja
taistelu porvarlurheilua vastaan yhdis­tää
meidät".
Suhteet muihin työväen järjestöihin
Neuvostonaftan voHto
Naftan merkitys ei ole vain siinä,
että se on polttoainetta. Sillä on san­gen
suuri merkitys myöskin kansain­välisessä
politiikassa kirjotetaan e-räässä
neuvostoliittolaisessa lehdessä,
ja jatketaan seuraavaan tapaan:
Naftan osuus Englannin ja Neuvos­toliiton
välisissä suhteissa on yleisesti
turmettu. Englannin imperialistien
kiihkeä sotahalu johtui suureksi osak­si
heidän halustaan saada takaisin
entisen omaisuutensa Bakun ja Gros.
nen naftalähteillä. Imperialistien
myötätunto "ormetonta Grusiaa" koh­taan
johtuu Batumin suuresta mer­kityksestä
Bakun naftan viennille. Im­perialistien
hyökkäyksen pohjana Neu­vostoliittoa
vastaan on ollut taistelu
neuvostonaftaa vastaan. Deterding, jo­ka-
oji ostanut osakkeita Bakun ja
Grosnen naftalähteitten entisiltä yh­tiöiltä,
johti neuvostovaltamme ensi.
maisina olemassaolon vuosina valko­kaartilaisten
hyökkä,ystä Neuvostoliit­toa
vastaan ja sittemmin boikottisuun-taa.
Puheet joidenkin ulkomaalaisten
naftayhtiöltten sopimuksesta neuvos­tohallituksen-
kanssa antoivat sysäyk­sen
"Ranskalals-belgialaisen syndikaa­tin"
muodostumiselle'. T^män syndi-kaadin
edustajat yhdessä Deterdingin
.kanssa muodostivat "nafta-ententen'',
joka konferenssissaan v. 1922 päätti,
että jokaisen sopinjukseen yhtyneen
yhtiön on bolkotteerattava neuvosto-naftaa.
Siitä asti. on Englannin naftapää-cman
ja neuvostonaftan välillä" ollut
kiivas naftasota. On kylläkin totta,
että itse Deterding on Uittolaisiltaan
salaten useamman kerran ostanut neu.
vostonaftäa. Mutta nämä perään­tymiset
eivät kuitenkaan voineet py­sähdyttää
yhä kiivaammaksi käyvää
naftasotaa.
Provosoidessaan Englannin ja Neu­vostoliiton
suhteiden katkeamisen De­terding
laski, että Englannin esimerk­kiä
tulevat seuraamaan muutkin por­varilliset
valtiot ja tämän tuloksena
syntyy saarto, joka, yhdeltä puolen
ehkäisee neuvostonaftan tunkeutumi­sen
ulkomaisille m^kkinollle ja toi­selta
puolen pakotta neuvostohallituk­selta
puolen pakottaa neuvostohalli­tuksen
luovuttamaan omaisuutensa
entisille omistajille.
Nämä Deterdingin laskut kuitenkin
pettivät Deterding käytti kaikki kei­nonsa
Ranskan painostamiseen, saa­dakseen
sen rikkomaan suhteensa
Neuvostoliiton kanssa. Kamppailu,
joka nostettiin Ranskassa ollutta edus­tajaamme
Rakovskia vastaan, oli De.
terdingin järjestämä.
Neuvostonaftan boikotti ei onnistu-
Ei crmeijat, vain maan omat sairau­det
ja haavat pakottavat vallan­kumoukseen
He ovat huomanneet vanhan yhteis­kunnan
heikot puolet ja niihin he o-vat
hyökkäyksensä kohdistaneet. En
tiedä jos he ovat eteviä, nerokkaita
valtiomiehiä vaiko yksinkertaisia asei­ta
jotka saattavat logpuun aikansa y-lieläneet
muodot. Mutta otaksun että
kaikessa tapauksessa he tähän men­nessä,
elettyään 10 vuotta vallankumo-ushlstoriaa.
ovat huomanneet että vai.
englantilainen nafta, löytyi vuosi vuo­delta
yhä enemmän kuliittajia maail­man
markkinoilla. Samaan aikaan _
kärjistyivät suhteet englantUaisten jä']ankumöusta ei aikaansaada^ u^
amerikalaisten naftayhtymlen välillä. tuoduUla sotajoukoiUa. vallankumous
Kalkkein räikelmpänä englantilaisten kohoaa maan omista kivuista ja haa-
.ia amerikalaisten naftayhtiöltten vä- yoista. Heillä on tätä nykyä paljo sel-lisen
taistelun ilmiönä oli kilpailu
nut. Neuvostonaftalle, joka on laadul-
Työväen urheiluliittojen suhde mui-/taan parempaa ja halvempaa . kuin
Valkoisesta Suomesta
Scs.-dem. johtoherrain rötöksiä paljastellaan. — Kainuun köyhä kansa
nälkäkuoleman partaalla.
Kuten muistetaan olivat Suomen
scsialldemokraatit valtion peräsimessä
v. 1927. Hallituksessa ollessaan esiin­tyivät;
• sos.dem ministerit kuin täys-porvarit
konsanaan. Tilasivat vastoin
eduskimnan nlmenumuista päätöstä
'Wfsamoon rautaisen sotalaivan, otti­vat
vastaan suojeluskunnan paraattja
jne. Eirikoisestl kunnostautui sisämL
nisteri Puro, antaessaan kuuluisan
kiertokirjeensä, maan viranomaisille,
jossa-vaati, että poliisilaitoksen palve­lukseen
ei saa ottaa henkUöitä muu­ten
kuin suojeluskuntain suosituksel­la.
Tämä kiertokirje tultuaan yleisön
tietoon, on herättänyt myös sosialide­mokraattisissa
joukoissa pahaa verta.
Vähässä-Aasiassa ja Intiassa.
Amerikalaiset naftayhtiöt solmivat
sopimuksen Neuvostoliiton naftassno-dikaatin
kanssa neuvostonaftan osta­misesta
vientiä varten Vähäijj-Aasian
ja Intian markkhioille. Tähä& sopi­mukseen
Deterding vastasi hintaso­dalla.
Mutta hän el osannutkaan ar­vioida
oikein varallisuuttaan. Hintaso­ta
tuotti Deterdingin johtamsdle trus­tille
suiuria vajauksia. Lopputulok­sena
oli se, että harjoittamallaan neu­vostonaftan
boikotilla Deterding sai
aikaan vain vahinkoa Englannin naf-tapääomalle.
Tämä oli Deterdingin ensimäinen
tappio. Toinen Deterdingin tappio ta­pahtui
Engiahnin markkinoilla., Eng­lannissa
toimii Neuvostoliiton nafta-järjestö
"Rop". Tätä järjestöä vas­taan
nostettiin Englannissa mitä kii­vain
ja iljettävin- kamppailu, mutta
siitä huolimatta neuvostonaftan me­nekki
suureni jatkuvasti Englannissa.
Englannin kauppaminlsteriön tietojen
mukaan vietiin Englantiin v. 1927 neu­vostonaftaa
93 miljoonaa gallonaa
(gl. n. 4.5 litraa) ja vuotta 1928 kos­kevien
ennakkotilastojen mukaan 125
miljoonaa gallonaa, siis 34 prosenttia
enemmän kuin edellisenä vuotena.
Näitten tekijöiden vaikutuksesta De­terding
alkoi perääntyä. Viime vuo­den
syksyllä hän ryhtyi neuvottelui­hin
Neuvostoliiton naftasyndikaatln
kanssa. Mutta nämä neuvottelut eivät
johtaneet sopimukseen, vaan katkesi­vat,
sillä Deterding vaati, että 5 pro­senttia'
"Ropin" tuloista sijoitettaisiin
rahastoon, jonka tärkoit. olisi kor­vata
entisille naftanomlstajille heidän
menettämänsä omaisuus. Tämän puh­taasti
poliittisen vaatimuksen neuvos-»
tohallitus hylkäsi, sillä se olisi merkl-nyt
periaatteessa entisten omistajien
oikeuksien turmustamlste. Tässä vaa­timuksessa
eivät Deterdingiä tukeneet
amerikalalsetkaan. Näin ollen De­terding
kärsi kolmannen tappion. Joka
pakoltti hänet Erääntymään tästä
vaatimuksestaan ja solmimaan sopi­muksen
neuvostonaftan viennistä Eng.
lännin markkinoille.
Jo useita vuosia Deterdingin käy­mä
taistelu neuvostonaftaa vastaan
päättji hänen häviöönsä Ja neuvosto­naftan
voittoon. Naftasopimuksen sol-mlamisella
tule olemaan poliittiset seu.
raukset. Se tulee kiertämättä edis­tämään
huomattavasti Neuvostoliitolle
minkäänlaisia työväen suojeluslakeja.^
Eräs muistopatsastais-telu
Ranskassa
Robcspierre ja Marat elävät edeUeen
voimakkaina Ranskan kansan
mielessä '
että se saa palkan Pariisin vanhojen
talstelumuurien sisäpuolella, on vie­lä
tietämätöntä.
Rojalistit ovat kuitenkin jo aloitta­neet
häikäilemättömän sodan sitä vas­taan
ja julistavat, että he tulevat jo­ka
tapauksessa tuhoamaan muisto­merkin,
jos se pystytetään Pariisiin...
Näiden molempien pannaan julistet­tujen
miesten muistosta käy taistelu
tavattoman kiihkeänä.
Neuvostoliitosta
VAINO JOHTANirr KIRJEENVAIH-TAJ.\
N ITSEMURHAAN
Erään brjanskllalsen leliden työläls-kirjeenvaihtaja
Sereda on hirttäytynyt
tehtaan osastossa. Jossa hän työsken-teU.
Tutkimuksien kautta on päästy
selviUe. että hän hirttäytyi osaston
johtajan taholta harjoitetun säännöl­lisen
vainon Johdosta. Samalla on to­dettu,
että sekä tehtaan osaston am-mattillittojärjestö
että jatsheikan by-roo
ovat suhtautuneet sangen leväpe­räisesti
tehtaassa harjoitettuun k k -
jeenvaihtajaln vainoon. Kaikki am-mattiUitto-
osaston toimihenkilöt ovat
uudelleen valitut ja kaikille jatsheikan
bjToori jäsenille on annettu ankara
varoitus. Osaston johtaja Sevastja-nov
on erotettu työstä ja tullaan ve­tämään
edesvastuuseen.
vempiä ja voimakkaampia aseita maa­ilmanvallankumouksen
saavuttamisek­si
kuin kaasut ja ammukkeet, jotka
muodostavat muiden maiden suojelus-ja
hyökkäysvoiman. He eivät kaipaa
noin kömpelöjä aseita.
Tästä syystä en sekuntiakaan ota
osaa siihen Venäjän kiväärien yleiseen
pelkoon, tai uskoon että meidän tu­lee
ylläpitää armeijaa heitä varten.
Minua eivät venäläiset pyssymiehet
tule ampumaan. — —.
Odottaessamme tapahtumien kehi­tystä
ja toimien itsekukin järkemme
valolla yhteen tai,toimeen suuntaan,
niin myöntäkäämme, kuitenkin, että
olemassaolo saa aavistamattoman jän­nityksen
ja elävän mielenkiinnon vah-tlessaan
tuota kapitalismin ja kom­munismin
välistää mas^ilmaa käsittä­vää
mahtavaa taistelua^ Siihen verra­ten
niinkutsuttu maailman sota oli
alaansa rajoitettu, , yksitoikkoinen ja
sen tapahtumat^ mitättömiä. Siinä oli
miljoonia tuntemattomia mrhoja mut-
' ta el suuria johtajia eikä maailman
kysymyksiä ratkaisevia hetkiä. Se ei
ratkaissut mitään. Se päättyi yleiseen
tappioon. Se el herättähyt suuria hen­kiä
eikä uusia aatteita, ei 6des into­himoja.
Se oli lahonnut, kelvottomaksi
tuomittu taistelumuoto.
Sovietin viholliset omien menetelmi­ensä
takia jo ennakolta tuomittu
häviämään ;
Sentähden on kovin arveluttavaa,
että Sovietin viholliset edelleenkin
taistelussaan käyttävät, samanlaisia
aseita, Sentähden ovat he Jo ennakol­ta
tuomitut häviöön. He kärsivät mu­sertavan
tappion heti alussa taistelles­saan
Sovlettla vastaan, kun eivät tien-
Eräälle ruotsalaiselle lehdelle kirjoi­tetaan
Pariisista: Nyt ei ole kysymys
mistään poliittisesta huomatusta per­soonallisuudesta.
Vielä vähemmän on
kysymj's Joistakin monista kuuluisiksi
tulleista koronkiskureista tai vararik­koon
joutuneista keinottelijoista, joi­den
nimet nykypäivinä täyttävät sa­nomalehdistön.
Tässä kirjotuksessa ei
tulla tekemään paljastuksia eikä
syyttämään ketään, ei edes tekemään
reklaamia tai kertomaan skandaalijut­tuja.
Dulcosin täytyi Jättää Ranska
sen vuoksi, että tuomarit tässä val­lankumouksen
klasslU.fcessa maassa
ovat antaneet hänelle kymmenen vuo­den
vankilatuomion sen vuoksi, että
hän on harjoittanut agitatiota Poin-caren
hallituksen sotapolitiikkaa vas.
taan. Vielä vähemmän kiinnostaa
mieltämme rojallstijohtaja Daudetin
kohtalo. Joka mies Jo useita vuosia on
saanut olla, maanpaossa Belgiassa sen
vuoksi, että hänet on tuomittu viideksi
vuodeksi vankeuteen sopimattomasta
käytöksestä valtion virkamiestä vas­taan.
Pariisilla on vielä paljon vanhem­pia
pannaan julistettuja henkilöitä,
joiden kohtalo lähiaikoina tullaan ot­tamaan
yleisön keskuudessa käsiteltä­väksi.
Nämä ovat kaksi suurta joh­tajaa
Ranskan vallankumouksen ajoil­ta
— Marat ja Robespierre, Jotka vie­lä
tänä päivänä; 135 vuotta kuoleman
Siiomen
PääkonsulivirasCo
koko Canadaa varten socTittaB»
kia maan \iralliselLe
kuuluvia tehtäviä, antaa
matkustusta varten kotiguuifem tou
muualle, vahvistaa asiakirjoja, löäöio
nöksiä y.m., selvittää peaäodSk Ja
muita Suomen kansalaisin
tuvia asioita.
Osoite:
Contnlate General of Fn
Room 918
1410 Stanley Street, MeaäieBl
(Corner St. Catharine and Stastlcgr)
AKSELI RAUANHEUOOk
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella «jfliirtnjrna
Canadassa: Konsuli Erick J. Kmtc^,
Port Arthur, Ont. — Adid Saasi-mäki,,
319 Bay St., Torontcv 0 « k .—
H. P. Albert Hermanson, 479 Kmo
St.. Winnipep, Man. — llnaBaa
Kranssi, Box L . , Copper CfiEi; Ocft.
Charles E . Magnusson 54 Oodi St*
Saint John. N . B.
MARXISAHN OFISKEU3
NEUVOSTOVAAUT SAMOJEEDIEN
ALUEELLA
Arkangelista saapuneiden tietojen
mukaan ovat samojeedlen alueen neu.
vostovaalit päättyneet. Samojeedlen
osanotto vaaleihin on ollut 70 pro­senttia.
Neuvostoihin on valittu 31
henkilöä, pääasiassa köyhää väestöä.
Petsherissä kokoontunut samojeedlen
neuvostojen edustajakokous on lähet­tänyt
läänin tp. komitealle seuraava-slsältölsen
sähkösanoman: "Samojee­dlen
9:s edustajakokous lähettää ter­vehdyksensä
suurelle tp. komitealle
Arkangelissa ja kiittää sitä avustuk­sestaan
samoJeedelUe. Edustajakokous
ilmoittaa, että tämä vuosi on ollut
raskas. Samojeedlt pyytävät suurta
tp. komiteaa tulevaisuudessakin aut­tamaan,
yhdistämään kaikki yhteen
aluepllrihj. antamaan köyhille enem­män
luottoa Ja hyviä "Remlngton"-
kiväärejä". Pohjoisen piirikunnan Jär­jestelyssä
on päätetty muodostaa sa­mojeedlen
aluepiiri, jonka keskuksek.
sl tulee Telvisk (Petshera).
NKP (b) :n K K on hyvSkaaT^ytjnga»
kelusuunnltelman Moskovassa irirtrHii»
viä marxismin kursseja varten xteaBtSl-le
1929—30. Tänä oppi vuonna tnthnm
kursseille hyväksymään 200 cjflsfaS^aa
Ja nuorisoliittolaisten kursseille 50
henkeä. Kursseille otettavista an SB
pros. oltava naisia. Pääsyrtitrifata «aa
vähintäin 10 vuoden puploeessadbad*
ka ja tästä vähintäin 5 vuotta Jdtfia.
vissa toimissa aluepiirin, mizdn. «Sa-een
tahi piirikunnan ralttakaatrassa.
Pääsyehdolssa annetaan Ue^prHMtrua.
vain vähemmistökansalMsunlcÄaB « -
dustajllle Ja niille, Jotka ovat txMA'
neet pitemmän alkaa numiaciaSBo*
työssä. MandaattikomlteaBe cm aoxoet-tu
tehtäväksi päättää työnsfi ksdassn
vuoden heinäkuun 1 päivfiän mennes­sä.
Ennen kurssien alkamisia <9ss-kuun
15 p.) on palkallisten lOxmjA-nilen
annettava kursseille bjrrSSsslsil*
le tovereille kuukauden kesUama.
LUMIMYRSKY ROSTOVISSA
suut. Jokatapauksessa ovat he nyt ah­taalla
omiensakin taholta.
Olemme jo useampaan otteeseen
kertoneet siitä hädänalaisesta tilasta
mihin työläiset ja vähäväkiset talon­pojat
monilla paikoin öuumea Joutui,
vat kohdanneen kadon Ja vallitsevan
työttömyyden johdosta. Kerromme täs­sä
nyt lähemmin tilannetta Klainuun
piirissä "T. Tiedonantajan" liaastatte-vihamlellsen
suunnan häviämistä Eng­lannin
porvariston keskuudessa Ja t ä .
ten avaamaan tien Englannin nykyi­sen
politiikan muuttumiselle Neuvosto-
Uittoon nähden. Mutta tämä ei kui­tenkaan
merkitse sitä, että Englaimin
imperialistit ja erittäinkin Deterding
tulisivat laskemaan aseensa. Tämän
takia, huolimatta naftasopimuksen
suuresta poliittisesta ja taloudellisesta
merkityksestä sekä neuvostonaftan
kiertämättömästä voitosta, me emme
saa hetkeksikään heikentää tarkkaa­vaisuuttamme,
vaan meidän on edel­leenkin
tarkoin seurattava vihollistem­me
askeleita.
sa jälkeen, saavat tuntea kirouksen
päällänsä. Tässä ei suinkaan tarkoi­teta
heidän kuolleita jäännöksiään,
Jotka ehkä on haudattu jonnekin Pa­riisin
kaupungin alueille.
KysjTnys on vallassaolevasta julki­sesta
mielipiteestä, Joka on ruumiil­listunut
vallassaoleva-sa virkamiehis­tössä,
ja joka vielä tänäpäivänä p i ­tää
heitä eräänlaisessa moraalisessa
kirkonkirouksessa.
"Ranskan vallankumouksen ystävät",
eräs yhdistys, jonka tarkoituksena on
holvata suuren vallankumouksen tra-'
ditiolta ja pelastaa ne jälkimaailmal­le,
on Jo pitkät ajat yrittänyt saada
muistomerkkiä Maratllle Ja Robes*
KYLVÖALA LAAJENEE
Pokrovsk. — Uusi laki maatalous-verosta
on osoittanut vaikuttavan suu­resti
kylvöalan laajenemiseen keski­varakkaissa
talouksissa. Krasnokuts-klh
piirissä aikaisemmin .laaditut
kohtrcUinumerot kevätkylvöistä o-soittavät
kevätkylvöjen alan laajentu-van
viime vuoteen verraten 14—15
prosentilla, mutta heti uuden maata-lousveroja
koskevan lain Julistamisen
Jälkeen ilmoittivat talonpojat laajen­tavansa
kevätkylvöjen alaa vielä 10—
12 prosentilla. Kylvöjen laajentamis-alote
oh tehty samanaikaisesti useit­ten
kylien taholta.
Donin Rostovi. — Maalis3ainn M
päivän vastaisena yönä oU TRiOfftrafil»
seudulla ankara lumipyry. B u l a i i lu
kautta kulkeva rautatleyhtQ» K a o -
kaaslaan on katkennut. RonttsBcslBen
puhdistamiseen lumesta on mdtäBxA-'
tu koko lähiseudun väesttL KBXQBn-glssa
on myrsky katkaissut
jännltysjohdot, jonka johdoste
työt pysähtyneet neljässä
On ryhdytty klireellUiin torinfiyBrt»
slin sähköjohtojen korJaamiadaBL
KRIMIN HALLINTOELUaXESB^
TARKASTUS
Moskova. — Neuvostoliiton aödadr,,
ain kansankömisariaatin komitea «sa
suorittanut loppuun tutkinuttt^taiii
Krimin hallinnollisissa elindssS. On
käynyt selville, että Krimin tnöHnntjV-llnen
keskusjohto ei ole toiminut tss^
dyttävästi Ja rikosetsiväin
rastaan kehnosti. Sisäasiain
komlsariaatti on tullut siihen tifid:^
seen. että Krimin hallinnollisissa ä i ­missä
on suoritettava täydcUiben luBi*
distus.
sia
teellisiä lankeemuksia vedetään päi­vänvaloon
ja syötetään joukoille pe­riaatteellista
ravintoa, niin voitte olla
varmoja siitä että Purolle tulee seu- j lun mukaan, joiika on antanut työ-raajia
useampia kunhan salaisuuksien i Iäisten Ja pienviljelijäin eduskuntaryh-verhot
poistetaan. Sanotaanhan en. jmän jäsen K. Kulmala,
tisessä sosialidemokraattisessa halli-1 Kulmala mainitsee m.m.: "Kato on
tuksessa olleen "ohranan" kannattajia kohdaimut varsin raskaana K ^ u un
kaikkien toisten ministerien paitsi He­lon.
Ja koettihan samanen hallitus voi­malla
ja väellä saada eduskuntaryh­män
kaimattamaan hallituksen SmilJ.
määrärahaa laitoksen (ohranan) tuke­miseksi,
väittäen, ettei tämä kysymys
alueita. Esim. Suomussalmen ja Hyryn
salmen kimnissa, on kato vieimjrt ruis­sadon
kokonaan. Ruis ei kelpaa ollen­kaan
syötäväksi Katumato on mermyt
samaa tietä. Perunasato on myös heik-naksl
kilon pari jauhoja, joista, jos
onnlstuvt saamaan, keittävät laihaa
velliä suurimman nälän pidikkeeksi.
Työttömyydestä mainitsee Kulmala,
että se on kerrassaan huutava. "Yksin
Suomussalmen kunnassa on 5,000 nou­seva
Joukko, joiden huoltajat tarvitsei-sivät
ansiotyötä. Kuitenkin on vain
1/5 osaUe oUut sUloin tällöin tllajÄis-työtä".
Palkat työssä olevilla ovat
kehnot. "On tapauksia — — että
miehen ja vaimon yhteinen ansio on
supistunut 15 markkaan päivässä".
Väestöä painaa raskas velkataakka.
On maksamattomia lainoja aina vuo­delta
1914 asti ja verorästejä on pal­jon,
joita ei ole voitu maksaa. Näitä
on ryhdytty nj^t perimään ja haaste-miehet
ja pakkohuutokauppojen pi­täjät
kiertävät köyhien asunnoissa.
Veloista ja verorästeistä on äimettu
jo noin 450 haastetta. — — — Pak-plerrelle.
Heitä varten onkin olemassa
Jo muistomerkit, jotka on laatinut
vallankumousaikalnen Jakobineihin l u ­keutunut
laivanveistäjä Seraphin. Ma-ratlsta
on rintakuva ja Robespier-restä
kokonainen patsas. Heidän ys­tävänsä
ovat nyt anoneet Pariisin
maistraatilta, että nämä , muistomer­kit
saataisiin pystyttää Jonnekin Pa­riisin
puistojen hiljaisiin nurkkauk.
s l i n . . . . Marat Ja Robespierre eivät
kuitenkaan vielä tänäkään päivänä
ole kyenneet sovittamaan sitä suurta
syntiä, jonka he ovat tehneet Rans-
1can porvaristolle. Maistraatti, jossa
on varsin voimakas sosialidemokraat­tinen
ryhmä, antoi jyrkästi kielteisen
vastauksen pyyntöön.
"Ranskar^ vallankumtouksen ystä­väin"
yhdistyksessä on kaksi erimie­listä
ryhmittymää: toinen jyrkkä va-eemmlstolainen
jakobinistilaissuunta,
ja toinen keskitien suunta. Toinen
ryhmä syyttää toista kerrotun yrityk­sen
epäonnistumisesta. Robesplerren
ystävät sanovat, että Maratin vuoksi
he eivät saa pystyttää suuren miehen­sä
muistomerkkiä Pariisiin. Maratin
ystävät taas ovat kiertäneet malstraa.
tin päätöstä siten, että ovat pystyttä­neet
Maratin patsaan nimettömänä
Vapauden Vappunumeroon
Vapauden vappunumero ilmestyy taas tänä vuotena hiukan
Vappua. Saadaksenne onniticluilmotukscnnc tuohon numeroon»
ne heti Vapauden asiamiehelle taikka lähettäkää tulemaan snoraaa
pauteen.
Tervehdyksien hinta on 25c nimeltä ja osotteelta. Koko
nimen ja osotteen saa samalla hinnalla. Jos haluatte hiukan
ilmotukscn niin lähettäkää rahaa enemmän ja ilmotus julkaistaaxa
suurena kuin raha edellyttää.
Asiamiehille annetaan tavallinen asiamiespalkkio.
Älkää ottako tälle listalle mitään muita paitsc Vapauteen aijottaaia
ilmotuksia.
Osottakaa kirjevaihto nimellä VAPAUS, Box 69, Sudbary, Onl.
ko" — — — —Syksyllä oli pantu
enää olekaan periaatteellinen kysymys jonkunverran ohraa varastoon siemen-) „{Joff„..
(!) Myöntää täytyy, että ryhmässä viljaksi, mutta tilanne on ollut ggl-j'^^""**'^"PP°^^ ° " P'*^^"^ •
oli melko paljon henkilöitä, jotka kan. lainen työttömyyden ja rahapulan* Nämä muutamat Ifiinaukset kyseelli-
Sos.-dem. yhdistykset ovat V pitäneet ^ nattivat tämän määrärahan myöntä-! vuoksi, että tämä siemenviljakin on sestä haastattelusta jo kertovat kuin.
kokouksia ja ovat niissä vaatineet Pu- [ mistä, vieläpä eräät edustajat polemi-i ollut pakko syödä ja nyt ollaan siinä: ka suuressa hädässä Kainuun köyhä
ron erottamista puolueesta. Sos.-dem.i soivat tällaista "periaatetta" vastaan, tilassa, että lukuisissa perheissä ei ole. kan-a on. Se on jo iiälkäkuoleman
herroilla ön siis hätä kädessä, mitä! joka on niin ahdas, ettei voi hyväksyä saatu leipää syödä enää pitkiin aikoi-i partaalla ja ilman voimakasta apua
tehdä tilanteen selvittämiseksi! tätä määrärahaa". hin." j suuri osa seudun väestöstä tähän kur-
Kalken kukkuraksi julkaisee sitten Selvää ja avomielistä puhetta, joka Haastateltava mainitsee sitten, että juuteen menehtyy. Mutta tätä apua ei
taantumusporvariston lehti "Uusi Suo-nii"
erään nimimerkki "Sosäalidemo-r
kraatm" kirjoituksen, jossa ku-joitta-
Ja sanoo: "Jos tahdotte, että saman­laisia
ja vielä suurempiakin periaat-selvästi
kuvaa kuinka syvälle 5os.dem.
johtoherrat ovat painuneet porvaris-vallan
pönkittämisessään^ Saa nähdä
pystyvätkö herrat tukkimaan vielä
vanavedessään kulkemien joukkojen
kaupoissa oleva vilja on niin ylettö. liene odotettavissa, sillä kapitalisteja
män kallista. Jottei sitä voi ostaa. O- j a niiden edustajaa, valtiota, e! Ui­min
silmin kertoo hän . nähneensä, kuta köyhän kansan hätä. Se saa tul-kuinka
kurjimmassa tilassa olevat la omin avuin toimeen jopa nälkä-koettavat
saada varakkaimmilta l a i - j kuoleman partaallakin.
Ja ilman mitään omistuskirjoituksia
Buttes-Chamontin syrjäiseen puistoon
Pariisissa,
Robesplerren patsas seisoo edel­leenkin
säilössä eräässä varastovajas-sa
Cllchyssä. Cllchyn kaupunginval­tuusto
on sentään myöntänyt edes
jonkinlaisen palkan tälle maanpako-lalsmuistomerklUe.
Clichyn kaupungis­sa
onkin kommunistinen maistraatti.
Robesplerren ystävät eivät myöskään
tahdo, että Rot>esplerren julistaminen
kunnialliseksi kansalaiseksi pllattai.
siin juhlallisuuksilla, joita vietettäi­siin
ensin muualla kuin juuri kommu­nistien
hallitsemassa CHchyn kaupun­gissa.
Ja näin ollen on Robesplerren
surumieliseltä vaikuttava muistomerk­ki
saanut jäädä tähän yksinäiseen va-rastosuojaan.
Nyt on kuitenkin Pariisin vallan-kumoiikselllsten
työläisten ryhmä'
raastuvassa ryhtynyt toimenpiteisiin,,
että Maratin 135-vuotl-kuoliniyälvänä
saataisiin liänen muistomerttkiinsa
kiinnittää kurmiakas muistokirjoitus
Buttes.ChaumontIn puistossa. Tulee­ko
Robesplerren vanha muistomerkki
tällöin myöskin saamaan sen armon.
KERÄÄJÄN NIMI
OSOTE
Paikkakunta
NIMI
.il...
n
ir
"\\
II
n
..!L
It
...!f..
I
j
f
-SL
I
4-