Vapaus, July 18, 1929

              Torstaina, hemäk> 18 pniä—ThiL, Jqly 18 No. 168 —^192^
VAPAUS
Vk* <^7
TAPAUS tUkoty,
of nalA W e r b n i a CaauU. Pi ' ~ daOr «t Ssdbexy. OoUrie.
Mttfittmi « dl* P e « OJDe» DcrotSMst. Onava. M Mcood elsai euaa.
T O I M I T T A J A T :
C. KEtL. A. ^-AAKA (.«nliU-»). B. TEKHUSEN. U , POHJANSAtO, A - PÄIVIÖ.
TtLAVSBDOIArt
X rt. « « i » . < kk. ttSO. t kk. »1.75 J . 1 k k . flJ». — Tk<Jy»«l»oibi» J» Suaaeea ttiS. mcaälU
» I »k. »640^ 6 kk. «JJ6. S kk. «2J» J< 1 kk- » J O .
OMOTOSHINNAT VAPA0DKSSA. _^ c.-
tSdcnäuOaetskKf tljOO k a u . tiM k»k»i kertu. — ArfoliiMooo BMaaeflto oBB«irtoitre»«*»et 50t
««lir«wa.. — nöMmniutoilmotokjet SOe k « U . « I J » 3 - SjztTmÄOmoui^a flJ» teu-
EÖÖ^kertM. — A«BotoertnIiBotak«ct <2X0 k«t«. t3M k«kW kcftu. — Kuto«lmotok»rt flMJiaU.
— KK- ^ r f r f r f l ' - ^ ' ^ ' »2Ä) k«rt«. SOe litlaukaa kJitodM»e*la t«i n»«i*a»ir»yia. — ttaiut*MBUeAot i» » w 3 S I ^ S e t 5 f cK nXOk^ l a » k«rt«. - TilflÄiiaautuiic j . i t o « t « . « e a«Mn« « , " « I *
iMMk lik«Wtai« nnoHrAfiit» r m k i f f n.
f.T«"f— «lottajäi aiotjtfUa paaj «n» k«»ttori«« k«U<» 4 ig. lla«»tyB»t»piiTig eätmieoi «rkl|>»tT«iJ.
f niwi1 a4m!«!BC nte*. 75c per eol; i a d i . Miat
£hStJa!^^m^ riaaiit '•opi* k i c«>.ai:
efasx* fnr «ss|te isaotlaa. 7Se. Tka Tapau
I M ctta «nioia uluai» a u « « u o « . «orinOJ**» toriemnn». kixjoittki. «»aeli»» Ulkk«<ri»»h.f«
p i niimi ofaBcSi: J . V . K A Ä H A S T O , Uikki»b»:ta)«^^
Vapndca irfmlt»»: Hooeeoifo 507. U u k c r B a M h * . 4 Dorfi*» St. PoheUa M!W.
V*p«a<icB kcnaerit t t t m y Baadiofc »7 I A J M St. PohdUi 1038. Pot»!«»M«i Bo« 69. Sodbvr. Ost
•cpndca <« Utano» Ubcity B«IMin«. 57 t a n i a St. P a h ^ ^ ^ 7 W . „^ ^
Kansainvälisen proletariaatin velvol-1| TYÖVÄEN IIRHEILO
lisuudet Neuvostoliittoa kohtaan
Kansainvälinen proletariaatti, joi-. Siinä tapauksessa, että imperia-jmobilisoi sitä vastaan'kapitalististen
le Sosialistisen neuvostotasavaltojen j listiset valtiot hyökkäävät Sosialistisi i valtojen ja niiden sosialidemokraat-liitto
on ainoa isänmaa, sen val-jten neuvostotasavaltojen liiton itiseQ äsioimiston kiukun, mutta he-loitusten
tärkein suojelija ja sen j kimppuun ja syttyy sota sitä yas- rättää myöskin suurenmoisen myötä-
'tunnon sitä kohtaan koko maailman
laajojerf työtätekevien joukkojen
puolelta, kaikkien maiden sorrettu­jen
luokkien valmeuden taisteluun
kaikilla keinoilla proletariaatin dik-
Kansainvälinen punainen päivä
Uuden imperialistisen sodan pilvet käyvät yhä uhkaavammiksi. T a
pahlumain kulku on osottaÄut kuudennen maailmankongressin analyysin
oikeuden, osoltaessaan, että uuden sodan kysymys on päivän pulma. L i
koskaan «inen maailman historiassa ole nähty sellaista kuumeista sota­varustelua
kuin nykyään. Porvariston alinomaisen aseistanisumis-jutun
ia propagandan ohella ja pitkän rauhansopimussarjan ohella ovat soti-lasvarustelut
käymässä yhä kiihkeämmiksi ja sotilasbudjetit ama kas­vavat
jokainen tärkeämpi teollisuushaara voidaan nyt muuttaa sota­teollisuudeksi
mitä lyhyimmässä ajassa. Koko väestön militarisointi on
saavuttanut sellaisen asteen, mitä ei voida verrata ihmiskunnan historian
minkään aikakauden saavutuksiin. , .
ImperiaHstisen hyökkäyksen aalto sorrettuja siirtomaakansoja vas-laan
jatkuu. Amerikalainen imperialismi Romaanisessa Amerikassa,
britliläinen imperialismi Intiassa, Egyptissä ja Kiinassa, ranskalainen
imperialismi Marokassa, Syriassa ja Keski-Af rikassa, italialainen impe­rialismi
Albaniassa, japanilainen imperialismi Koreassa ja Kiinassa,
kaikki ne jatkavat sortavaa kulkuaan.
Kaikki nämä tosiasiat merkitsevät, että imperialistisen sodan aika
lähenee. Taistelu siirtomaakansoja vastaan on yhdistynyt uuden avoi
men hyökkäyksen varusteluun Neuvostoliittoa vastaan, joka ^on luon
nollinen liittolainen sorretuille siirtomaakansoille samoin kuin sie ör
maailman kumouksellisen työväenluokan isänmaa. ,
Imperialismin yhteisen rintaman lujittumista vastaan on mobili
soitava työväenluokka kautta maailman. Meidän on yhdistettävä kaikki
voimat proletariaatin viirien alle taisteluun imperialismia vastaan. Täs­tä
syystä Kominternin kuudes maailmankongressi päätti alkaa hyökkäyk­sen
ipiperialismia ja imperialistista sotaa vastaan kansainvälisenä puna-päivänä^
elokuun 1 päivänä.
Punapäivällä on paljon suurempi merkitys kuin pelkkä imperialis-inivastainen
mielenosqtus. Nykypäivän sotavaara on nykyisen kauden
kapitalismin peruspiirire ja taistelu sotavaaraa vastaan on osa taistelussa
koko kapitalistista järj^elmää vastaan, kaikkia sen työväenluokan pet
tämiseksi käyttämiä menetelmiä vastaan.
> kansainväiisellä punapäivällä on suuri merkitys puolueellemme ja
kaikille tämän maariluokkatietoisille työläisille. Punapäivä vietetään
aikana* jolloin luokkataistelu bnkärjistynrnssä. Nykyinen lakkoaalto
inaaii kaikissa osissa on merkkinä luokkalaisfelun kärjistymisestä. Ku-tomolyöläistOT
lakko GastoniassaVkenkätyöl^ lakko New Englannissa,
turkistyöläislen lakko New 'Yorkissa ja monet muut lakot sekä auto-ellä
muissa teollisuuksissa, eivät ole mitään erillisiä tekijöitä, vaan kuu­luvat
osana siihen uuteen nousevaan taisteluaaltoon ja amerikalaisen
työväenluokan taistelun kasvavaan taistelukykyyn. Siksipä valtiokoneisto
nyt mobilisoi kaikki voimansa taisteluun puoluettamme ja vasemmisto-labia
työläisiä vastaan yleensä. Yritys viedä sähkötuoliin parhaimmat
taistelijamme Etelässä, Chicagossa tapahtuneet vangitsemiset, 500 eri
koispoliisih liikekannalle asettaminen lakossa olevia turkistyoläisiä vas
taan — nämä ovat vain alkuna meitä vastaan suunnatussa terrorissa.
Työläisjoukkojen liikekannalle saattaminen punapäivää varten puo
lueen taholta onnistuessaan siirtää amerikalaisen työväenluokan nykyiset
taistelut luokkataistelun korkeammalle asteelle.
"Köyhälistön: nouseva tyytymättömyys, itsensä kapitalistisen tuo
tannon mekanismin yhdistämänä ja koulimana" (KI:n ohjelma) ilmai
see itsensä punapäivanä. Berlinin, Parisin, New Yorkin, Tokion ja
Shanghain köyhälistö osottaa mahtavaa voimaansa Kominternin viirin
alla.
Elokuun ensimäisenä päivänä imperialistista sotaa vastaan!
Elokuun ensimäisenä päivänä mielenosotukselle Neuvostoliiton puo
lesta! ,• , , ^ • • ' •s"»^
Elokuun ensimäisenä päivänä mielenosotukselle kumouksellisen työ
väenluokan kansainvälisen solidaarisuuden puolesta! — D a i l y Worker
kansainvälisen vapautamisen tärkein
tekijä, on puolestaan velvollinen
auttamaan sosialistisen rakennustyön
menestymistä Sosialististen neuvos­totasavaltojen
liitossa ja kaikin kei­noin
puolustamaapa sitä hyökkäyksil­tä
kapitalististen valtojen puolelta.
"Maailman poliittinen tilanne
on nyt nostanut päiväjärjestyk­seen
proletariaatin diktatuurin, ja
maailmanpolitiikan kaikki tapah­tumat
keskittyvät väistämättö­mästi
yhden keskipisteen ympä­rille,
nimittäin: koko maailman
porvariston, taisteluun Venäjän
Neuvsototasavaltaa vastaan, jon­ka
täyt}ry ehdottomasti ryhmittää
ympärilleen toiselta puolen kaik­kien
maiden eturivin työläisten
neuvostoUiset liikehtimiset^ toi^
seita puolen siirtomaiden ja sor­rettujen
kansallisuuksien kaikki
kansalliset vapausliikkeet". —
Lenin.
taan, täytyy kansainvälisen prole­tariaatin
vastata rohkeilla ja pon­tevilla
joukkoesiintymisillä ja tais­telulla
imperialististen hallitusten
kukistamisen Jiuolesta tunnussana­naan
proletariaatin diktatuuri ja
liitto Sosialistisen neuvostotasaval­tojen
liiton kanssa.
Siirtomaissa, erittäinkin Sosialis­tisten
neuvostotasavaltojen liiton
kimppuun hyökkäävän imperialisti­sen
maan siirtomaissa yitää käyttää
tilaisuutta, minkä imperialismin so­tavoimien
poisvieminen tarjoaa,
ponnistaa kaikki voimaf taistelun
kehittämiseen imperialismia vastaan
ja kutnouksellisten esiintymisten
järjestämiseen päämääränä imperia­lismin
ikeen kukistaminen ja täy­dellisen
riippumattomuuden valloit­taminen.
Sosialismin kehitys Sosialististen
neuvostotasavaltojen liitossa ja^ sen
kansainvälisen vaikutuksen kasvu
tatuurin maan puolesta siinä tapa­uksessa
että imperialistit hyökkää­vät
sen kimppuun.
Tällä tavoin nykyisen maailman­talouden
ristiriitojen paisuminen,
yleisen kapitalistisen pulan kehitty­minen
ja imperialistien sotainen
hyökkäys Sosialististen neuvostota­savaltojen
liiton kimppuun vievät
väistämättömästi ^rädtavaan vallan­kumoukselliseen
räjähdykseen, jon­ka
täytyy haudata kapitalismi useis­sa
niin sanotuista sivistysmaista,
valtavasti laajentaa proletaarisen
diktatuurin tukipohjaa ja siten ot­taa
jättiläisaskel eteenpäin sosialis­min
lopullista voittoa kohden koko
maailmassa. — Kommunistisen kan­sainvälisen
ohjelma^___
Kilpailuselostus
Timminsin v, ja u.-seura Ilo järjesti
CÄT.UJL:ton kansalliset urheilukil­pailut
t i . 7 p:nä, vaan ilmat eivät
oikein suosineet kilpailuja, sillä öa-
Yapanden puolnstns-taistelQ
PIENI OIKAISU J A USA&
R A H A A
Vapaudessa No. 161, teskiviikko-toi
koko päivän kuin saavista kaataen- na, heinäk. 10 p. teille tuli erehdys
Urbeilijajoukko näytti kouralliselle v- siinä missä ilmotettiin, että on saa-
* punut Vapauden puciustusrahastoon
?28.85 naisten liitcn osastolta Sai­ma
Rannan kai.'tta. Se piti olla
agitatsionikomitdalta. Tässä minä
lähetän neljätoista taalaa ja viisi­toista
senttiä^ joka oh South Por-cupinen
suomalaiselta osastolta. Va­pauden
Puolustusliittoon, — Tove-ruudella^
Saima ganta.
leisöä että sää;ei meitä säikyttää voi
Tulokset kilpailuista on seuraavat:
Naisten 3-ottelu (100 m., pituush.,
kuulantyöntö).
. Anni Grönholm, Timminsin Ho 199.
81 pist-, insa Tynjälä Timminsin Do,'
188.28 pist.,~Kymkkl Heino So. Porcu-pinen
Viesti. 164.81 pistettä.
HCesten 5-ottelu (Olympialainen):
A. Hanka, So. Porcupinen Viesti,
296Ä) pist.. E. Bask. Timminsin Jlo\^„ yli 15.000 henkilöä, järjestäneet
283.26 pist.. V. Vallenius Timminsm yj,den päivän protestilakon luttojen
Ho 282.27 pistettä. sihteereiden vangitsemista vastaan C. Kolfa^rJi oS*o*. Porcupmen vVi,e«stHi 1i«8 .- tLeaeksktaoaonn y5h.t0y0i 0 lisärkaskie nonmusatsytöal äaisitoät .
ITdPAIKOILTA
Huomioita ja huomautuksia
- Imperialismivastaisen liiton toinen kansainvälinen kongressi ko
kooDtuu Frankfurt am Mainissa t k; 20 ja 31 päivän välisenä aikana
Kongressi tulee keskustelemaan ja päättämään tehokkaista toimenpiteistä
kansainvälisessä taistelussa imperialismia vastaan. Kongressissa tulee
olemaan edustettuna eri maissa toimivat imperialismivastaiset liitot ja
monet muut järjestöt. Ammattiliittojen punaisen kansainvälisen toi­meenpaneva
toimisto on lähettänyt kongressiin kolmemiehisen edusta
jiston, johon kuuluu toverit Ford, Heckert ja Monmusso.
"Haluamme olla mukana työväenluokan etujoukossa ja asettua puo­luetta
hajottavien valekommunistien tilalle", ladsuttiin anomuksessa, jon
ka Neuvostoliiton erään tehtaan kaksikymmentäneljä työläistä esitti
kollektiivis^ta puolueeseen liittymisestä tehtaan puoluesolussa suorite­tun,
puhdistuksen jälkeen. Tämä tapiaus on vain yksi monista, joissa
työläist^t ovat esittäneet joukkoanomuksen puolueeseen liittymisestä N ^ *
vostoliiton kommunistipuolueessa parast*aikaa käynnissä olevan puolue-puhdistuksen
yhteydessä. Mutta ei vain Neuvostoliiton, vaan muidenkin
maitten kommunistipuolueissa ottavat rehelliset työläiset niistä luopu­vien
ja erotettavien valekommunistien tilan; ja myös täyttävät sen kun
nollisesti. .
"Oikeistolainen harhasuunta kapitalismin vallitessa merkitsee kom­munistien
erään osan pyrkimyssuuntaa, taipumusta, tosin ei muotoihin
valautunutta ja ehkä vielä tiedotonta, multa kuitenkin taipumusta poi­keta
pois marxilaisuuden vallankumoukselliselta linjalta sosialidemokra­tian
puolelle". — Stalin.
; • • • , , . . •»
Kommunistiset puolueet eivät "luhistu" ankarimpiinkaan vainoihin-sillä
niiden yhteys työväenluokan pohjavoimiin on erottamaton, elimelli­nen.
^ Työväenluokan voima on ehtymätön. Se nostaa yhä uusia tais-ieMjoita,
parhaimpiaan, etujoukkoonsa, kommunistbiin puolueisiin, tais-tdossa
sortuneiden ja uupuneiden tilalle.,
Lisäselostusta
Pohjoic-Ontarion met«ainie«ten edus-tajakokonkaen
R b t e y r o v e H a si-jaitsevan
Safnerin kampan
miehille antaman paheksn-mtalaaceen
johdocta
Kun Safnerin kämpän miehet vaa­tivat
allekirjoittanutta selostamaan
syitä miksi mainittu paheksumis-lause
on heille annettu, koska he
eivät itse sanoneet olevansa tietoi­sia
niistä virheistä, joista heitä pa-heksumislauseessa
syytettiin, kävi
allekirjoittanut aluekomitean mää­räyksestä
mainitulla kämpällä lä­hemmin
tutustumassa asiaan, jotta
varmasti saataisiin touuden mukai­nen
selostus. Mainitulla kämpällä
pidettiin allekirjojittaneen läsnäol­lessa
kokous, jossa oli saapuvilla
useiden lähiympäristön kämppien
miehet seuraamassa asian käsitte­lyä,
ynnä muita kokouksessa esillä
olevia asioita. , Kokouksessa tuli to­detuksi
ensinnäkin se, että ne mie-het^.
jotka ovat käyneet japparin
kanssa sopimusta tekemässä, ovat
tienneet mainitun laista orjasopi-musta
vaadittavan, onpa eräs heis­tä
lupautunut toimimaan. japparin
asettamien ehtojen mukaan, jotka
sisälsivät vaatimuksen, ettei mitään
rettelöitä saa koko työkauden ai­kana
ilmetä ja että japparille heti
ilmoi$;etaan jos joku. yrittää sellais­ta
.aikaan saada. Samalla kävi
Backus-Brooks CoiK^truction yhtiöl­le
Great Lakes paperi Co. tehtaalla.
sillä seurauksella, että laskemassa o-leva
nostokoneen lava ruhjoi .hänen
selkänsä poikki. Sairaalasta. Jonne
Closkl kuletettiln, Ihnoitetaan että
hänen tilansa on kriitillinen. — S.
TimmmsiD uutisia
Työn vaarat
Tämän viikon' maanantaina sattui
ikävä onnettomuus Hollincerin kai­vannossa
eräälle työläiselle. Hän oli
työssä stoopissa kahdensadan tasan­teella
Ja siellä hän Joutui alasvieri-väin
kivien Joukkoon, hautaantuen
syvälle. Monien tuntien ponnistelun
Jälkeen saatiin onnettomuuden uhri
pois kivien Joukosta, mutta henki oli
Jo silloin mennyt. Vaikkakin vaike­ammat
tapaturmat ovat tässä kai­vannossa
vähenneet, niin kuitenkin
sattuu niitä vielä useastL Työläiset
ovat kaivannoissa aina alttiina vaa­roille.
Lisää mainetta snomalaJsUle
Viime 6\mnuntaina,«yä5 toisMelihim
vaimo raivostui niin kovasti, että i^yt-ti
naisellisen sisunsa siinä muodossa,
että rikkoi akkimoita eräästä talosta.
Naisen raivoamista kesti pitemmän
aikaa. Ihmisiä kerääntj^ kadulle kat-sopjaan
tuota näytelmää. Syy n^en
raivostumiseen oli siinä, että hänen
miehensä oli suomalaisen naisen kans­sa
mainitussa talossa. Tiio ruma köh-tapahtumlsta.
Jonka Jälkeen Jokainen
suuntasikin tallukkansa käret korttee-rlaan
kohti kellon näyttäessä puolta­yötä.
Ylelstulot vMstä. Juhlista oli
$ 269.34, menot $120.70. puhdas Jään­nös
$148.64. Joka summa on luovutettu
sihteeristön. Icassaan. Lausun Jublatoi
mikmman puolesta kiitokset kaikille
jotka antoivat kannatuksensa täUe yh­teiselle
yritykselle. Ja varsinkin niil­le
liikemlehiUe sekä' yksityisille. Jotka
lahjottivat urheilupalkintoja varten
crvokkaita esineitä sekä useat suora<
naista rahaakin.
Juhlatoimlk. puolesta. — Aino.
myöskin selville, että suurin osal|^"%«* voinut nostaa suomalaisten
kämpän miehistöstä ei kuitenkaan ^1^^^^.^! ,'^.^_.^?^l^'^...f:
ole ollut tuosta sopimuksesta tie­toinen,
eikä ole minkään moista so­pimusta
allekirjoittanut.
Koska mainitun kämpän miehistö
kuitenkin on käytännössä osoitta­nut,
samoin kuin koko Rosegroven
alueen metsämiehet, että he ovat
alistuneet japt)arin häpeällisiin eh­toihin,
ryhtymättä yhdessä toisien
metsämiesten kanssa vaatimaan oloi­hinsa
parannuksia, katsoi kokous
annetun paheksumislauseen oikeute­tuksi,
kuitenkin lisäyksellä, että ei
yksin Safnerin kämpän miehet ole
syyllisiä tuohon häpeälliseen pelku­ruuteen,
vaan on syy langetettava
koko sen ympäristön metsämiesten
kannettavaksi.
Lisäksi päätettiin kokouksessa
ryhtyä herättämään kämpillä nuk­kuneena
olevaa järjestötoimintaa
Seuraavasta kokousajasta päätettiin
ynnä muihin samaan tarkoittaviin
toimenpiteisiin päätettiin ryhtyä,
Ymmärryksellä, että seuraavan met-sätyöläisten
esiintymisen aikana tu­levat
myöskin Rosegroven alueen
metsämiehet seisomaan taistelussa
toisten metsätyöläistoverien rinnal­la.
— K. Salo.
Port Aitharin uutisia
V. ja a.-seara I^ain
jäsenienväliset urheilukilpailut ovat
surmuntahia hehiäkuun 21 päivä Pa­lon
kentällä. KUpailuihto on Järjestet­ty
miehille 9-otteIu sekä naisille Ja
pojille 3-ottelu. Kussakin urheilusar-assa
Jaetaan! palkinto parhaan tu­loksen
saavuttaneelle. Ja. parhaan y-lelstiiloksen
saavuttanut saa vuod^sl
haltuunsa John Palon . lahjoittaman
pokaalin, joka kolmen peräkkäisen
voiton jälkeen siirtyy voittajan omai-suudeksL
Juhlat alkavat kello 12 päivällä
a soitosta tulee huolehtimaan osas­ton
torvisoittokunta. Kentällä myy­dään
Juhlamerkkejä, i a iskut ja is-kuttaret
sanovat takaavansa, että r a ­vintola
tulee varmasti tyydyttämään
vaativampiakin Juhlavieraita. Stone
siis mennään oikein Joukolla.
Ty^äiseitä katkesi selkä
Lewan Closki Fort Willlamista jäi
tänä aamuna — hetaäk. 15 p. ~ nos-tokimeen
väliin työskennellessään
lemmafoi. Nainen Joka puhui hyvin
englanninkieltä, selvitti ihmisille syyn
ra iksi hän on-^ryhtynyt tuohon ^ -
koon Joka on lainvastaista ja rumaa.
Nimitellen vielä suomalaisia naisia
vähemmän kunnioitettavilla nlmUlä.
Tuon laatuiset tapaukset eivät ole
puolustettavia miltään taholta,' vaikka
he on yksityisasioihin kuuluvia.
Rahat pois Ja miestä selkään
EdeUisellä viikolla sai kaduUa kulki­jat
nähdä miten koiratorpassa anne­taan
miestä selkään, kun ensin on ra­hat
kynitty. Verta vuotavana .palasi
vanhanpuoleinen mies takaista kohra-torpasta
missä oli Juonut. Eenempl a-siaa
kiinnostaa se, kun torpparin ka-rerina
oli kirkon kannattaja, nainen.
Milloin työläiset voi Jättää tuonlaatui-set
käymäpaikat? — Sivusta kulkija'.
Nyt ne ovat siis olleet ja menneet
Ne Timminsin alueen naisten toi­meenpanemat
kesäjuhlat. Joita vie­tettiin
kesäk. 30 p. Yläilinanukkelikhi
oli tavallista suotuisenunalla tuulella,
koska antoi aurinkonsa paistaa niin
vanhurskaille kuin syntisillekin.
Yleensä voidaan pitää näitä Juhlia
ciinlstuneina, vaikka puutteellisuuksia-
Eri paikkakunnilta
kin ilmeni. Mutta kun otamme huo­mioon,
että kesä meillä täällä pohjoi­sessa
on kovin lyhyt. Ja ihmiset kui­tenkin
ovat samoilla aisteilla varuste­tut
kuin muuallakin päin maailmaa,
niin eipä ihme Jos vähän Joskus ha-luttaisikin
livistää pois "areenalta" Ja
huokaista: Ah, herra, miten ihanat o-vatkaan
sinun laitumesi! Metsien (ter-vatien)
tuoksu, sekä järvien laineet.
Ma muuhun en suostu enhekun vaih­tuvat
vaiheet. Ja Matagamissa Jäätyy-pi
vesi.
Kenttäurheilu alettiin vähän Jäl­keen
yhden, tuloksista selostaa toi­nen,
paitsi naisten osastojenvälisissä
köydenvetokUpailussa suoriutuivat
voittajina South Porcuphie Timminsiä
Ja Pottsville Schumacheria vastaan.
Osastojen välisen pallopelin voitti S.
Porcuphien nai^t.
Nämät kaksi yMmainittua urhei­lulajia
muodostuivatkin päivän jän-nlttävimmiksi.
tahi toisin'sanoen
polttopisteeksi. Joista taisteltiin vie­lä
monta päivää Jälkeenkinpäin. var­sinkin
miestoverit, ja kyim se kai sai
fisun kasvamaan naisilleKn, koska lu­pailevat
seiuraavana kesänä yrittää
uudelleen.
Illalla esitetttin S. Parcupinen näyt­telijäin
toimesta "Kumotisnalnen" se­kä
loppujen lopuksi kupletti lÄivän
Chase, B, C.
Liikkeellä pUattu ei tämä meidän
kaupunki eli kylä, miksi tätä nyt sa­noisin,
ole sillä tämä on nykyään hor-itistilassa;
työmaat ovat hyvin vähäs­sä.
Sahamyllykin on ollut seisauksissa
jo kolmisen vuotta. Vaan nyt se huhu­jen
mukaan on muuttanut omistajaa
ja pitäisi ruveta käsmiään, toiset taa­sen
tietävät että*siihen tulisi paperi­mylly.
Muita työmaitahan tässä ei sit­ten
ole kun rautatien korjausta. Ja
jokunen on saanut työn "poolujaar-dllle".
Meitä suomalaisia tässä on
kjinmenlsen perhettä, vaan kalkki ei­vät
snti kuulu osastoomme.
Ulkoilma juhlan
päätimme kokouksessamme t.k. 6 p.
toimeenpanna, ensimälsen tänä kesä­nä,
28 p. t.k. Sillä toivottavasti ilmat­kin
Jo siksi lämpenevät; nykyään ne
ovat olleet hyvin koleat Toivomus ollsi-saada
näistä Juhlista oikein hyvät.
Siellä tulee olemaan ohjelmaa henkis­tä
Ja ruumiillista, joten koittakaapa
ruveta Jo vähän taivuttelemaan Jäse­niä,
ettsi ne olisi silloin kovin kanke­at.
Ravintolan puolelta koittavat nai­set
varmaan parhaansa «nulcaan teitä
palvella. Pitäkääpä ympäristöläiset
tämä mielessä Ja kääntäkää sillohi au­tonne
Chaseen päin.
Seuraavaksi uutistenkirjoittajaksl
haastan Alex Lindgrenin. — L.WJK.
Long Lake
Long Laken T.L:n tekee vierailu-
• retken
ensi pyhänä eli 21 p:nä heinäkuuta
Kelly Laken rannalle John Risti
mäen farmille. "Piknekki" alkaa
keli» 10 a.p. Tilaisuudessa tulee
olemaan ohjelmaa puhe, runoja, lau­luja
ja luetaan nyrkkilehti "Naisten
pyrintö". Kilpailuja: useamman la­jista
köydenvetoa, naulanlyöntiä,
langankerintää, juoksua y.m., ja sit-te
vielä ne herkut siellä ravintolassa
ne ovat monipuoliset. Tie^sti jo­kainen
tulee viettämään pikkuhe-ken
luonnon kauniilla paikalla.
Tervetuloa! E. H.
06.4 sek., L.'Salo Timminsin Ho 18.-
07.2 sek.. Sv. Luopa So. Porcupinen
Viesti 18.18.4 sek., V. Grönholm Tim­minsin
Ilo 18.52.5 sek.
Tyttöjen aUe 16 v. 60 m. J.
HeM HUI aika 9.6 sek.. Viesti Tyn­jälä
aika 9£ sek., Irja Kuusela aika 11.
sek.
Poikien alle 16 v. 60 m. juoksu:
R. Lindh 8 sek., E. Leino 9 sek., P.
Parkko 9.4 sek., S. Luhta 9.5 sek.
Poikien alle 18 v. 4-ottelu:
V. Vesa. So. Porcupinen Viesti 243.-
63 pist., E. Salomaa Tlmmiasln Do.
231.41 pist, S. Luhta So. Porcuphien
Viesti 193.75 pist, A. Korpi So. Por­cupinen
Viesy 188.62 pistettä.
PohJ.-Ont, V. Ja u.-seurojen välinen
4x400 m. viesti: Ho Timmlns, aika 4.-
04.8. (Edustajat Rinne. Grönholm,
Saloranta, Valenius). So. Porcupinen
Viesti aika 4.05.6. (Edustajat Luopa,
Kolari, Kemppainen. Hanka). Kk-land
Laken Jymy aika 4.09.5 (Edusta­jat
Jermilä, Teppo, Kivinen, Kuusisto).
N. L.
Lakkolaiset järjestivät myöskin mie­lenosoituksia.
Poliisien yritykset eh­käistä
työläisten mielenosoitukset
saivat aikaan vain joitakin pieniä
mellakoita, mutta eivät voineet py­sähdyttää
mielenosoittajia.
SOVINTOTUOMIOISTUIMET
TYÖNANTAJAIN PAL­VELUKSESSA
Anubatillinen liike
Toronton näyttämön
näyttelijäin kesä­kiertue
antaa kaksi näytäntöä CobaJtm S J
osaston ha^jlia. •
Keskiviikkona, hetoäk. 24 pnä esite-
M u s t a l a i s r u h t l i ^ ^ * ! ? ^ ^ " ^ ' ^ * "
jätär Sfw °^_fslintyyat: näytteli-valL
v k s i * ^ «oöert Grön-
^ ^ ^ ^ ^
Ja horjumaton vakaumus. ^
Etelä-Walesin iiiilen-kaivajien
kofkfe-renssi
/
Järjestö edelleenkin iefprmistien
kasissa i
. , f
Etelä-Walesin (En^nnissa) hii-lenkaivajain
järjestön vuosikonfe-renssi
päättyi kesäkuin 24 päivänä,
jolloin suoritettiin tffmihenkilöiden
vaalit. Kommunistien {ehdokkaat ei­vät
saaneet enemmistöä, joten kai­kille
paikoille tuli valituilcsi refor­mistit.
Konferenssi hylkäsi . V£ semmisto-siiven
ehdotuksen, jossa vaadittiin
yleisenglantilaisen hiileifcaivajain
konferenssin viipymätönte koolle­kutsumista,
jotta voitaisija valmis­tautua
'liaisteluun yleisengantilaisen
tariffisopimuksen solmiamsen puo­lesta
(nykyä^in on Engl^nissa voi­massa
vain piirittäin sÄmitut ta-rrffisopimukset,
jotka sopittiin hii-lenkaivajien
suurlakon lälkeen v.
1926). Tämän sijasta hjl^äksyi kon­ferenssi
päätöslauselmaii jossa vel­voitettiin
järjestön tomeenpaheva
komitea ottamaan yhteyien toisiin
piireihin yleisenglantilajusn tariffi-sopimuksen
solmiainista .jTarten vuo­den
loppuun mennessäj jolloir^ hy-kyisten
tariffisopimust^i voimassa­oloaika
päättyy. Konfefenssi hylkä­si
myöskin vasemmistoiiven toisen
ehdotuksen, jossa vaad^jbiin voimak­kaampaa
taistelua 7-ttntisen työ­päivän
takaamisen piuiiesta hiilen-kaivajille,
'jotapaitsi v^dittiin tar-peenvaatiessa
yleislaköi julistamis-ta.
: • I •
Konferenssi esiintjril myöskin sitä
ehdotusta vastaan, jc^a vaadittiin
Englannin hiilenkaiv^in federat-sionin
pääsihteerin elekin, syrjäyt-tämistä
toimestaan. |
VALLANKUMOUKSELLISEN A M ­MATILLISEN
LIIKKEEN
VAINO RANSIASSA
Työläisten protestilakoja vangitse'
misten joh&sta
Kaikki Ruhrin alueen hiilenkaiva-jien
liitot ovat päättäneet hylätä
sovintotuomioistuimen pääöksen, jo-'
ka koskee työpalkkoja ja työpäivän •
pituutta. Samalla ovat nämä liitot
päättäneet kääntyä työministerin
puoleen ja vaatia, ettei tätä sovin-totuomioisuimen
päätöstä julistettai­si
velvoittavaksi. Työntäjien liitto
taas oh hyväksynyt täydellisesti so­vintotuomioistuimen
päätöksen.
Saksan työläiset seuraavat suu­rella
mielenkiinnolla sitä, uskaltaa­ko
sosialidemokraattinen työasiain
ministeri Wissel tälläkin kerralla as­tua
avoimesti työnantajien puolelle
ja julistaa sovintotuomioistuimen
päätöksen velvoittavaksi.
SUOMESTA
"AITOSUOMALAISILLE" TULI
TAASKIN KARVAS PILLERI
PURTAVAKSI
Hufvudstadsbladet kertoo, että vii­me
aikoina on eräs ruotsinmaalainen
entinen reservlvämikkl Carl Mothan-derf
esiintynyt erikoisena poliittisesn
inoraialin ja "altosuomälaisuuden" esi­taistelijana
huomatuissa Suomen por-varUehdlssä.
Lehden kertoman mukaan on ruot­sinmaalaisen
Dagens Nyheterin Suo­men
kirjeenvaihtaja tarjoanut asias­sa
Suomen "aitosuomalaisille'' nyt kul-tenkhi
karvaan pillerin. Mothander
toimi lehden, kirjoituksen mukaan v.
1918 ja 1919 Viron valtion värvärinä.
Hän muodosti sen jälkeen, kun Suo­men
kansalaissota oli päättyns^t, pie­nen
vapaaehtoisen kaartin Viroa var­ten,
jotta ruotsalaisten "vapaussanka­rien"
tolmlntahalua olisi voitu edel­leen
tyydyttää. Näiden "kuolemaa
halvekslvaln" Joukkoon oli kuitenkin
valkea saada Järjestystä. Ja eräs
luutnantti Prancke ammuttlhi heidän
retkellään takaapäin. Kun "eversti"
Mothander palasi kotimaahansa, pesi
hän kätensä sanomalehdistön avulla
epäUykslstä, että hän olisi jollaiii ta-
\'Oin sekaantunut tähän murhaan... L i ­säksi
hän esitti raporteissaan, että
hän oli vain pyrkuayt toteuttamaan
"ruotsalaista ajatusta" idässä.
Mothander el vilpsmyt kuitenkaan
pilkp aikaa Ruotsissa. Talvella 1921
joutui häh siellä tekemisUn polllshi
kanssa epäiltynä erään rahalompakon
varkaudesta. Samaan aikaan tapah­tui
myöskin tuhkatiheään varkauksia
elokuvateattereissa paikkakunnalla,
missä Mothander oli. JärjestettUn eri-fcolsvartlasta,
ja Mothander tavattiin
Itse teosta. Kielsi syyllisyytensä, mut­ta
raastuvanoikeus ahtoi kuitenkin
tuomion Ja hovioikeus vahvisti sen.
SUnä lyhyesti kerrottuna kertomus
miehestä, joka nyt porvarilehdissä
täällä on opettanut moraalia ja teh­nyt
ahkerasti työtä "altosuomälaisuu­den"
hyväksi vaaleja varten.
MARTINNIEMEN TYÖLÄISTEN
TAISTELU JATKUU
Hiljakkoin vangits|mt Pariisin v i ­ranomaiset
maankarajien ja se-menttiyöl.
ja unitaaaisten ammatti­liittojen
(jotka kuiiavat rakennuar
työläisten unitaaris^n federatsio-niin)
sihteerit, joita vastaan esitet­tiin
aivan perusteefcn sjryte "työ-rikkomilsta".
Tämän toja yritetty neuvottelujen kautta
• H ° ^ ^ f " » " ^ „ tehneet päästä sovintoon työnantajan Raahe
anmattiliittotyös-
Kuten tunnettua, jatkuu Martin­niemen
sahan ja puumassatehtaan
työläisten puolusustaistelu edelleen­kin.
Työläisten ja heidän keskus^
järjestöjensä taholta on useita ker-jokapäiväisessä
sään. Mamittujenf liittojen kehöi-tuksesta
ovat niidfa jäsenet, joita
on valmis iihraaiÄian rakkautensa,
jopa elämänsä kin vjataumuksensa puo
estä. — Juoni onf mielenkiintoinen,
täynnä elämää, ra&autta, vallanku­mousta
ja mleltenhiohuntaa.
Pääosissa: Johtaja Kankahien, Siiri
Kyander ja Grönvaa.
Toivomme hartaasti, että yleisö ot-lalsi
nämä yierailutaaisuudet arvoisaan
huomioonsa ja täyttäisi katsomon ää­riään
myöten. |
Samat näytelmJEt esitetään perjan­taina
ja lauantai^ tJc 26 ja 27 pnä
Klrkland Laken 6 J . osaston haalilla.
JcÄalsen näytäiaön loputtua on y-
Msölle tanssia, j
Tansslmiisliklsfa, piano ja saxofoni.
huoläitivat: pidästt Ina Kinkelin ja
mr Anaa Sanf
Oy:n kanssa, mutta aina ilman t u ­loksia,
sillä työnantajan edustaja,
insinööri Pellinen on osoittautunut
neuvotteluissa aivan mahdottomak­si.
Kun Martinniemellä yritetyt neu­vottelut
eivät ole johtaneet mihin­kään
tulokseen, niin käännyttiin hil­jattain
S. Puuteollisuustyöväen lii­ton
taholta yhtiön pääjohtaja Tei-kenerin
puoleen ja pyydettiin neu­vottelujen
aloittamista. Tällöin yh­tiön
pääjohtaja kehoittikih liittoa
lähettämään edustajansa Martinnie-melle,
neuvottelemaan sovinnon a i ­kaansaamisesta,
paikallisen johtajan,
insinööri Pellisen kanssa, luvaten
asiasta ilmoittaa Pelliselle.
Ammattijärjestön puheenjohtaja
Heikka ja Puuteollisuustyöväen l i i ­ton
jäiiestäjä Murto matknstivatkin
^paikkakunnalle tarkoitnksdlla aloit-jtaa
neuvottelut työnant^'an.'iKukaI--