Vapaus, June 5, 1926

              lianantaina, kesäkumi 5 p:nä-^at, Juite 5» 1^26 Na.
y^Aus
ff^^ ii5Ti«>nlmTinattsi». g m o »
tanr Bnmmryaa, Ont, joka tiistaf. tontai j a lanantaL
- T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ABVO V A A R A '
VAPAUS (Liberty)
^ Tbä only orgaa of Ilnnish Workers in Canada. Pub-lUbai
&k Sadbory, Ont,, evety Taesday. Tbnnday and
, at tbä Post Office Separ^
<a« aecond.. claas-matter. v :
' , . TILAVSHINNAT:
Caoadaan ykid vk.,$4.00, paoU vk. $2.25, kolme^ kk.
HJBH ja yksi kk. 76c
ndysvaltoihih ja Suomeen, yksi -^k.. $6.60; pnoli vk.
}93.00 ja kolme kk. $1.76.
TOaoksia, joita ei nenria riha, ei tuSa lahettam33n
pitaf agjamiesten jojlla on takaukset
ILMOITOSHINNAT VAPAin)ESSA:
V 'Naimailmotakset' $1,00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
'Av:oliittoonmenoilmotakset-60e palBtatuama.
Ifimennnntosilmotnkset 60c kerta, $1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.Q0 8 kehtaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KQol«manilmotakset $2.00 kerta, $50e lisSmalcflti
Uitoaibtifleelta tai mnistovHrssyltä. • .
; HifliiGEiantiiedot ja^ osoteilmotnkset £0e kerta; $1.00
fedmekertaa. ' , >' '
Tiliipäisilmottajiett ja itmotnsakenttnorien on,'vaa­ittaessa,
läbetettavä ilmotnghinta etnkSteen. ,
,l4ifita{n lebteen aijotnt ilmoitukset pitää olla. kont.
toHssa lauantaina; torstain lebteen tiistaina ja lauantain
Vflitcen tonttalna"- kePo 8. •.. ' -
Genera,* adverttsing rates 75c per col. inclu Mi-
^idmum eharge:for siniirle- insertion ; 7&e, - Tbe Vapaus
is the best advertlsing medium aroong .the Finnisb
IPeotie in Canada. ' v ,
, , .Vanauden konttori j a toimitus! LibertjrrBIdgLome
tt' l Puhelin 1038. PoBtiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
r" Jos''ette- mlV^in tahansa saa vastausta ensimaiseen
'^Usjeeseenne; . k i r j o i t t a in
fflCyoonallisella niniellä.
X-V^ kANi74Sm Liii^eenboltaja.
Qbjbk Suurbritaimian kaivoslyöläis-
> ' ien taistelun meirkifyksestä
.Xskettäin kirjotimme,, että «Suurbritannlan kaivos-
Atyo^i3et• ovat valmistautune
taistel&un, Njossa he tulevat kiristämään nälkävyötään
, ei vain oman, elintasonsa, vaan suurin piirtein koko
::;inaa|ImattrhiilikaivostydIäisten, samaten
vosteollisuutta lähellä olevain muidenkin tyoalain
työläisten, nykyisen elintason' säilyttämisen puolesta»,
ja' lausuimme,. että /«siksi onkin työläisten kaikissa
maissa' tuettava heidän ^taisteluaan^ kunnes he ovat
saavuttaneet voiton.»
^' Tällä tahdoimme terotlaa työläisten'mieliin sen sei­kan,^
että ^ Suurhritannian kaivostyöläisten uhrea tais-
,telu kaivosten omistajia ja hallitusta vastaan on suu-resta
metki^ksestä monen muun maan' työläisille, että
'sitä on'täällä Canadassakin sellaisena seurattava ja,si­veellisesti
ja? aineellis^esti tuettava. ' ' '
Heidän Jaistelunsa tukeminen on tärkeimpiä tämäh-i
päiväisistä 'tehtävistämme.^' Ja^vä^
kannustakoon yhä enemmän se seiklca, että' Suiirbri-
^taudiän kaivostyöläiset mitä päättäväisemmin jatkavat
ilaisteluaan<tietoisinaisen kansainvälise^tä^merkityksestä^
' kuten seuraavasta. Brittiläisen kaivostyöläisliiton sih-teeri-
rahaatonhoitajfan, A. Cookin, lausunnosta sel­viää:''
' ' / ,
^Brittiläistet) kaivostyöläisten taistelu liiilikaivosten
omislajain ja hallituksen hyökkäyksiä vastaan, niiden
yrittäessä alentaa palkkoja ja särkeä 'kansallinen jär­jestö,
ei koske, vain kaikkia Britannian työläisiä, se
vaikuttaa Europan ja Amerikan työläisiinkin, varsin­kin
hiilenkaivajiin. . Se koskee kaikkia kaivoätyöläisiä
I ;tai vteollisuuksia^ vjotka' o
kivihiilen kanssh. ' ^ ^
«Yleislakko oli - todistuksena siitä, että brittiläiset
työläiset tajusivat, «ttähiilenkaivajain tappio merkitsisi
tappiota kpko brittiläiselle työväenluokan liikkeelle.
Ensimäinen vaikutys sellaisesta tappiosta mantereella
-olisi'kilpailun jäimittyminen:.hiileni^m
Britannian kaivostyöläisten palkkojen alennus merkit­sisi
hinnan alennusta.
«Eldelleen^ brittiläistä kivihiiltä viet^isiii) Ra»«kaan,
; Selgiaan;' Saksa9n;'^nH
hinnoilla kuin millä ulkomaitten CyiHäiset voisivat ^itä
tuottaa. Tämä loisi tilanteen, mitä hiilikaivosten omis<
tajat. voisivat käyttää hyväkseen:: alentaakseen ulko-
;maitten::hiilenkaivajain; palkkoja. Ristiriita' hallituk-
•jsien välillä, mikä täten syntyisi, voisi johtaa -sotiinkin.
«Siitäpä syystä on erittäin tätkeätä työläisille £u-
-; ropan mantereella ja Amerikassa, että Britannian hii-
, lenkaivajain olosuhteita tuetaan^ sillä hiilenkaivaminen'^
on tämän maan pääteollisuus.
: taistelua, huo-
- limatta siitä tosiasiasta, että yleislakko onkin lopetettu.
: «Olkootpa seuraukset mitkä'tahansa, brittiläiset hii-lenkaivajat;
eivät tule myöntymään mihinkään työpäi­vän
jatkamiseen tai minkään yleismaallisen sopimuksen
rildcomiseen, eikä niitä' pakoteta alistumaan hyväksy-onään
mitään palkkainalennusta. Tämä voi olla mei­dän
ainoa kantamme.»
Työläiset, avustakaa Suurbritaimian lakossa olevia
kaivostyöläisiä!
yrittää mustata James lMGLachlania,< niin tiän vain nos^
taitaa halveksumista, kirjottaa Woxker.
IVfcLeodin ansiot txameiaan. Tavaa saldcavada hen­kilö
esitti itsensä edistysmielisenä kaivostyöläisille ja
sai heidät luottamaan itseensä.' Hän- tietaä-;varsin hy^
vin, ettei hän olisi saanut kaivostyöläisten johtomiehen
asemaa, jos ^än silloin olisi suoraa julistanut itsensä
kesyksi «maltilliseksi», iuoldcainvälisen yhteistoi­minnan
; ja konservatiivien kannattajaksi. ^^^^I^^
jensa perusteella tuli: hän valitidcsi, mutta alkoi heti
toimeen ;: päästyään •-. näyttämään .todellista .karvaansa.
Hän alkoi ; yhteistoiminnan .kapitaii^isen^^^^^^J^^
kanssa; Häh -kadehti Jim MdLachlanin vaikutusvaltaa
kaivostyöläisten keskuudessa ja ryhtyi ^ järjestelmälli­seen'työhön
sen heikentämiseksi.'Hän alkof ruikutta*^
maan Be&conjalkain juuressa-ja siten rohkaisi, yhtiötä
uusiin - provokatsionitekojhin kaivostyöläisiä vastaan.
Enemmän^kuin yksikään mirii mies auttoi hän «maltil
lisillä» menettelytavoillaan viimeisen lakon • rikkomisesi
sa. . Koko-lakon ajan oli hän. juoksupoikana Harring-tonilla,
konservatiivisella lakimiehellä ja politiikolla,
joka käytti faärttä tehdäkseen konservatiivipuolueen voi­ton
maakuntavaaleissa; varm2&Bi.V'-M
aikana teki McLeod kaiken voitavansa konservatiivien
eduksi. Häneltä 'riitti perin ^vähäJimostusta työväen
puolueen hyväksi.- r Sama pitää paikkansa hänestä ja
hänen toiminnastaan liittoparlamentin vaalien aikana.
Hän osotti: olevansa ei mitään muuta kuin konservatii
vien. vaaliasiamies.: i- Ja tämä :on se imies,- joka toivoo
voivansa alentaa' McLachlanin arvoa kaivostyöläisten
silmissä! McLeod onlkeksinyt^^^^'M joukon
valheita ja' julkaissut ne^Bescon. maakunnati kapitalisti-lehdistössä.
Mutta McLeod tule^ epäonnistumaan täs­sä
viimeishnmässä yrityksessään McLachlanin mustaar
miseksi, aivan samoin kuin hän on ennenkin epä-'^
onnistunut.
McLachlanin rehellisyys on kestänyt kokeen luok­kataistelussa.'
McLeod on-halveksittavan'kurja .olento,
koska hän turvautuu moisiin metodeihin. Mutta eh­käpä
hän on saanut -määräyksensä ylemmrltään,, Har
ringtonilta ja Bescon virkailijoilta.
McLeod konservatiivien asiamies
Tässä maassa ei ole yhtään militanttia, jota työ-väenlucfkka
kunnioittaisi ja ihaiibi suuremmassa maä-räss^
kuin Jim McLachlania... Kun, näin ollen, Nova
.Scotian konservatiivisen puoluekoneiston kehno asia-
.mies, joka vilpillisin keinoin: pääsi Amerikan kaivos-työläisten
liiton kahdennenkymmenennenkuudennen pii­rin
puheenjohtajaksi—: me taikotamme McLeodia —
Ulkomaalainat ja alhaisejt palkat
Saksan - amerikalaistuttaqiiinen von enemmän kuin
pelkkä .'fraasi ja: se prosessi, minkä kautta saksalaiset
työläiset ovat pakotetut työskentelemään: "R^all^kadun
hyväksi, käy. yhä selvemmäksi, jninhan- sellaiset kaupat
kuin esitetty: laina uudelle saksalaiselle liikkeelle. Yh­distyneelle
teräsliikkeel le, saadaan suoritetuiksi, lausuu
«Daily WorkeJ:».
Thyssenin, Phoenixin, Rhinelben ja Rheinstahlin yh-'
tiöt ovat yhdistyneet^muodostaakseen sellaisen yhtymän;
Vita. «New YorkTimesin» kirjeenvaihtaja väittää Eu-ropan,
suurimmaksi: yhdeksi liikkeeksi* Ja neuyottelut
Dillon & 'Reade-yhtiön kanssa $30,000,000—450,000,-"
000 lainan saamiseksi ovat asiallisesti jo loppuun suo-,
ritetut. ' ^ ^ ' .
Tämän' uuden xyhtymänsanotam kontrolloivan yli
50 prosenttia saksalaisesta ^terästuotannosta. '
Dillon & Readc^ , antoi aikaisemmin viime vconna
$12,000,000 lainan Thyssenille ja $25,000,000'lainan
RKinelbe-yhtiöUe.:' " \ ^
' Nyt suunniteltu uusi'iaina lisää Wall-kadun sijotuk-set
tähän saksalaiseen yritykseen $75,000,000 — minkä
korko kiskotaan saksalaisen terästyöläisen selkänahasta.
Terästyölä ; voivat\ oikein arvioida Yhdysvaltain
terästrustin vilpittömyyden silloin, kun se seuraavan
kerran valitteleb'saksalaista kilpailua ja käyttää sitä
verukkeena palkkojen polkemiseen, i
:Wall-katu-.j^ saman eläimen kalgsi
sarvea ja ulkomaisiin yrityksiin myönnetyt lainat käy­vät
käsi kädessä alhaisten palkkojen politiikan kanssa
kotona täällä.
Teräsmyllytyöläisten sataprosenttisen v unionisoin^isen
tulee olla se'Vastaus,': -minkä amerikalaisen - työväenliik-kecn
tulee antaa Wall-kadulle ja teollisuuslordeille, sa­noo
mainitsemamme lehti. ! ~
Toveri Riismannin muistolle
'Suomen,lehtien kertoma|i.mukaan^Viron valkohalli.
tus on ottanut virolaiset)^ kommunistin Riismannin hen­gen.
Kerrotaan, että\ hallituksen kyttä oli seurannut
muuatta työväenpuolueen /johtajaa 1 maaseudulle pää­kaupungin
ulkopuolelle, jossa tapasi kommunisti Riis­mannin,
seuraamansa henkilön kanssa. .Vangiksi otettu
Riismann kuletbttiin sotaoikeuden eteen maaliskuun
23 p:nä ja ammuttiin muutamia tunteja sen jälkeen.'
Niin nopeasti toimi Valkoinen hallitus, ettei vangitulle
kommunistille annettu päivääkään, elpnaikaa, vaan
oteltiin heti hengiltä. Näet pelkäsivät muiden maiden
työläisten vastalauseita. Teko on myöskin ilosanoma
sosialistisille johtajille, jotka ovat tuominneet Viron
tjyöläisten viimevuotisen nousun.v '
Viron vaikohallitus onkin saavuttanut kuuluisuutta
kommunistien elämän lopettajana. Kingsep ja Tomp
ja nyt viimeksi Riismann ovat saaneet hengeljlään mak­saa
sen, että ovat ottaneet: osaa työväen vapaustaiste­luun.
Riismannin nopea hengeltä ottaminen on tuorein
todistus siitä, kuinka ; kapitalististen puskurivaltioitten
vallitseva luokka toimii. Olemme viime aikoina luke­neet
uutisia ja kertomuksia kuinka Bulgariassa ja
Rumaniassa on toimeenpantu samanlaisia verilöylyjä.
Virolaisen: Riismannin ampuminen on viimeisin por­variston
kodtotoimenpide. t — Samalla, kun Virop ja
kaikkien porvarillisten maitten työväestö muistaa Riis-mannia
sankarina; niin se myöskin lujittaa- järjestölli­siä,
siteitään työväenluokan vapausliikkeeseen — Kom-munistiseen
intemationaleen. '
ykteisrintaioaa rÄeRtamassa
TXBaANVUOTISIS3A V A A L E I S S A TÄYTYY Y H D Y S V A L T A I N TYÖ­LÄISTEN
YHDISTYX. ITSJENAISEN P O U T I I l ^ A N J A O M AN
, O H J E L M A N S A T A A K S E . J U U S T A A S E
Heitä onvvangittn kaikenlaisilla te^
k o s y i l l a ja - pidätetty ennenkuulu-tnattoman
korkeita. takauk^a vas-taan.
> Hallitus on k a i k k e a tätä toimeen­pannut
:\ auttaakseen kutomakapita-listeja
j a estääkseen työläisten saa­masta
parempaa palkkaa j&; parem­p
i a olosuhteita työmaalla.
Lakossa olleet 158,000 kaivostyö^
läistavvoisivat kertoa arvan'saman-^
laisia- kertomuk^a.;^ 12,000:IJa New
Y o r k i n lakkoutuneella turldstyöläi-sellä'
on -1 ollut aivan- samoja koke­muksia.
^ 1
.: iNama tosiseikat on poimittu - v i i^
me vuoden tapahtumista:. Viimeisen
kymmenen, vuoden kokemukset ker­tovat
yhä'julmemmista toimenpiteis­tä
työläisiä vastaan.
I^emokraattinen Wilson käytti es-tetuomioita
j a ; sotilaita kaivostyö­läisiä
j a 'terästyöläisiä vaataan : v .
1919. ' Republikaaninen Harding
käytti ^estetoomioita j a ^ sotilaita
rautateiden i korjauspajatyöläisiäv' ja
kaivostyöläisiä vastaan ' v / 1922.
Kapitalistilookka ja
: ^Knten;äina ennenkin^ tulevat Y l i -
dysv^Kaiti'-- kapitalistit olemaan hy>
vin, edustettuina tämänsyksyiassä
valtioiden j a kongressin vaaleissaV
fiepublikaani ja demokraattipuolue
ovat:: heidän kontroUoitavanaan ; ja:
ne. edustavat j a taistelevat heidän
puolestaan.
A i k o j a sitten ovat kapitalistit op^
pineet -tuntemaan, että ballitnsval^,
lan" käyttäminen antaa heille. ratkal^'
sevan tekijän omien taloudellisten:
etujensa edistämiseksi j a taistelussa;
työläisten . vaatimuksia vastaan: He
käyttävät::': hallitusvaltaa' -j. ^mielensä
mukaan: :. Kapitalistit käyttävät > tä­tä
i^altaansä työläisiä vastaan. Tä^
mänsyksyisissa vaaleissa kapitalistit
taistelevat lujittaakseen/ v a l t a a n^
hallituksessa. ' ' ' '
MiUL: hallitus tekee kapitalUtien
• > hyvSk,i
On ainoastaan tarpeellista katsel•^
Ia -hallituksen - toimintaa - nykyisen
kongressin^ istunnon ^alkamisen - a joil-^
t a > nähdäkseen, kuinka kapitalistit
käyttävätr.-hallitusvoimia-v- ^etujensa
edistämiseen ja työläisiä, 'vastaan
taistellakseen. ' ,
Kongressin hyväksymän:uuden,ve-:
rolain:::: k a u t t a palautettiin satoja^
miljoonia - d o l l a r e i t a ' : multimiljonee-^
reilloi • s u u r i l l e korporatsionelUe ; j a ;
trusteille. Verojaijoita^^t
j a farmarit; maksavat korkeiden hin­tojen
' kautta; ei : alennettu, - mutta i
suurkapitalistien veroja kyllä alen­nettiin.
'
Hallitus pitää yllä korkeita suo-jelustuUeja
korporatsiomen j a t r u s ­tien
hyväksi. Työläiset ja. maan­viljelijät':
saavat maksaa ^korkcam--
pia hintoja. Hallitus järjestelee so^
k e r i t u l l i a s o k e r i t r u s t i n : hyväksi.
Hallitus on nyttemmin luopunut
narriffelistä,>:€ttä: se muka taistelee
trustöja^ vastaan. Shermanin anti­trustilaista
; on :muodistunut ' kuoUu-kirjäin.':
•= Trus^iutunut kapitalismi
j a . hallitus ovat muodostuneet y h ­deksi
j a samajcsi.
Hailltus V ' tyOlauten < < ja: moanvlljell-joidea
vastnatsjana
Samaan aikaan, k u n hallituksen
voimia käytetäärj kapitalistien ; etu-^
j en edistämiseen, käytetään v: niitä
yhtä tehokkaasti työläisten vastus­tamiseksi.
,' j
Kongressi on: hyväksynyt-i-Watson-
Pa^ker-lain, , j o n k a : kautta rautates-:
den työläisiltä' riistetään, lakkoutu-misoikeus:
paremman - palkan j a pa-;
rempien työsuhteiden saavu^tami-'
seksi. Totta on^ että jotkut :rauta-tietyöläisten
unioiden vanhoilliset
johtajat ovat. antaneet kannatuk-;
sensa tälle laille. Siit^ huolimatta
l a k i ^muodostuu-'suoranaiseksi, hyok-;
cäykseksi rautatietyöläisiä vastaan.
'Samanlainen lakiehdotus on n y t
kongressin: käsittelyn; alaisena kai^
vostyöläisiin nähden.' i Kaivostyöläi­siltä
aiotaanianastaa oikeus lakkou-tumiseen
palkka-r j a työsuhdevaati-:
muksiensa läpi ^ajamiseksi, samalla
tavalla k u i n rautateiden työläisillä'
on jo tehty. .• kapitalistien: tarkotuk-sena
onryöstää työläisiltä I l a k k o u -
tnmisoikeus yleensä, ; oikeus, jota
työläiset käyttävät korkeampaa elin­tasoa
- merkitsevien • vaatimuksiensa
painostamiseksi. :: Se merkitsisi k a -
pi|;aHsteilIe suurempia voittoja, kos*;
ca siten voitaisiin polkea palkkoja
j a huonontaa ^ työsuhteita.
Kongressi ei ole hyväksynyt' m i ­tään
lakia, j o k a toisi huojennusta
siihen hädänalaiseen asemaan, missä
-farmarit nykyisin: työricentelevät.
Mutta kapitalistit : ovat ylläpitäneet
koko maanlaajuista elämää;;: s i j t S ,
että hallituksen apua j a varoja on
esitetty käytettäväksi maanviljelijöi­den
avustamiseen.
Kapitalistit vaativat ulkomaalais­ten
työläisten registeeraamista,, var
lokuvaamista j a niistä i sormen jälkiä
merkkien ottamista, - niiden lannista-miseksi
j a pelättämiseksi pois työ­väenjärjestöistä
j a lakkotaistelnista.
Jos ne voivat; masentaa ulkomaalai­set
työläiset\kiinalaisen kulin elin-Riittisen esiintymisen tiellä. Siihen
tasolle, niin-.«e samalla alentavat
kaikkien maan. työläisten elintason.
Hallita* tasstrtee tySlaiaia . vastaan
Kaikkia haUituksen toimenpiteita
käytetään kapitalistien avustamisek­si
j a työläisten; vaatimuksien vastusr
tamiseksi.
16,000 Päsä&icin, lakkolaista ovat
oppineet hjrvin tuntemaan, kuinka
hallitus taistelee työnteettäjien puo­lesta.
Heidän kokouksensa o n hajo­tettu.
Heidän lakkovahtejaan ,on
kapuloitu. Heiltä;on. kielletty k a i k ­k
i oikeudet kokoontumiseen . j a lau?
sumiseen. Heitä vastaan on annet-'
tn «stetuomio; Heitä on sulettu
jottkottain vankiloihin. Heitä .vas^
taan on hySkatty kaasnpommeilla.
Työläiset, j a hallitus
Se tosiseikka, että kapitalistit
hallitsevat valtiollista valtaa repubf
l i k a a n i - . j a demokraattipuolueen
kautta^ j a käyttävät sitä työläisiä
vastaan,: on hyvin ilmeinen. J a sit­tenkin
tämän maan työläisille ön
hyvin • tavallista^ että ne antavat
kannatuksensa näille luokkavihollis-tensa'
poliittisille puolueille;':
:'Melkein: kaikissa muissa - maissa
ovat työläiset : järjestyneet omaaii
poliittiseen ; puolueeseensa j a tais­televat
s e n avulla hallitusvallan kon­trollista
mutta' Amerikan työläis^;
joukot "yhä kannattavat J kapitalistia
sia "^puolueita, jotka.-vallassa olles-;
saan käyttävät hallitusvoimia työ­läisiä
vastaan.
V : s t a 1918 .vuoteen 1924 liikkui^
työväestö i kuitenkin poispäin tästä
vahingollisesta Wnettelytavasta.,
Kokemukset suurista sodan-jälkei­sistä
lakoistansa- hallituksen suhtau­tumisesta
niihin, kehittivät Labor
Partyn liikkeen, j o k a ' taistelisi työ­läisten
etujen puolesta.
Tämä l i i k e tuli kuitenkin L a F o l -
letten kautta petetyksi j a ]\arhaan-johdetuksi.
taPollettella j a häntä
seuraavilla- ;pikkukapitalismin edus^
t a j i l l a . e i ' o l l u t - mitään uskallusta
muodostaa ^^des kolmatta kapitalis-;
tista • puoluetta j a he pettivät täy­dellisesti
ne työläiset," jotka siitä
luulivat kehittyvän Labor ^^Partyn.
Vaalitaistelu , v. 1926 '
Tämän vuoden vaalitaistelu tuo
työväestölle tilaisuuden vallottaa ta-^
kaisin menetyksensä Labor P a r t y -
liikkeessä, • jo'nka LaPollette johti;
syrjäteille. 'Työväestön -täytyy n y t
käydä vaalitaisteluun, yhdistyneenä'
lupkkana, taistellen omille eduilleen
perustuvan ohjelmansa puolesta.
Samalla ;^kertaa täytyy teollisuus--
työväestön 'muodostaa liitto riistet--
tyjen farmarien kanssa yhteisessä
taistelussaan jrii^täjiänsä vastaan.
Missä hyvänsä. Labor Party t a i '
Farmer-LaborParty:-on toiminnassa;
siellä tulee unioiden/ työläisten' po^
liittistea -ipuolueiden j a muiden työ-^
Iäisten järjestöjen ; • liittotitua - sen
kanssa j a sen k a u t t a .asettaa vaalei­hin
yhteinen työläisten vaalilista j a
työläisten . eiiuille. nojautuvja :^ vaali-,'
ohjelma. '
Missä , sellaista' puoluetta ei ole,
siellä on unioiden, työläisten poliit^
tisten järjestöjen j a ; muiden ::työ;i
Iäisten - yhdistyksien ' koo^e kutsut-:
tava 'edustajiensa konferenssi, jos­sa
asetetaan työläisten y h ^ i s r i n t a -
mavaalilista j a järjestetään' tsustelu
työläisten . -yhteisen : ohjelman puo­l
e s t a vaaleissa. , v '
•i; Työläisten ^ yhteinen vaalilista: j o ­kaisessa
valtiossa j a jokaisessa kon­gressin
edustajan valintapiirissä ja
taistelu työväen/ - ohjelman puoles-^
t a / on , pidettävä . tämänvuotisen
vaalitaistelun ^tunnussanana. :.
:: Tällaisen/yhteisen- Vaalilistan aset­taminen
muodostuu askeleeksi eteen­päin
työväenluokan : itsenäisen po-e
n naiden; säädöksien''kupioamin^n,
j o t k a rajottavat työläisten läkkoutui
misoikeutta.
* - 4 . Vastustaa j a poistaa cstetuo-mioiden,
poliisien j a sotilaiden käyt.:
tö teoIlisausriidoiEsa^' / Elaikkien y k r
sityisten : salapoliisilaitoksien urkki-r
j o i t a j a rikkureita: värväävien toi­mistojen
• laJttomiksi julistaminen. V
V, 5 i ' K a i k k i e n vneekereitä sortavien:
^ädöksien kumoaminen:: j ä niille
täydelUsen -yhteiskunnallisien, poliit^
tisen : ja taloudellisen tasa-sorvoisun-
4 e n - myöntäminen.
' 6. M a a käyttäjineen. Riistetty-;
j e n farmarien velkoihin nähden 'mo^^
ratorinmin: 'myöntäminen. :: Maanvfl-:
jelijöiden pysyväiseksi avuksi, on
kansallistntettava^ k a i k k i markkina^;
laitokset ja välikappaleet, kuten
rantatiet, viljaelevaattorit j.n.€.
Hallituksen apua on myönnettävä:
todellisten' : o s i i . u s t o i m i n n a l l i s t en
kauppajärjestöjen 'perustamisekd
fannareille. • -
• 7. Armeijaa j a laivastoa on p i ­kaisesti
supistettava. Ne ovat puor
lostamassa kapitalismia j a niiden si-^
j o t a k s i a ulkomailla. Kaikissa: vie-
-]^aissa maissa olevat Amerikan so­tilaat
on heti; kutsuttava takaisin.
Täydellinen-vapaus j a ehdoton itse­hallinto-
oikeus on heti myönnettävä
Ftlippiineille : j a . samoin kaikille
muille ' Amerikan 1 siirtomaille.
8. Taistelua on, käytävä "yhdys­valtain
liittämistä vastaan maaiK
maaoikeuteen ja / Kansainliittoon,
j o t k a ovat "imperialististen kapita­listien--
välikappaleita niiden ^ impe­rialistisessa
taistelussa.
9. Puolustetaan j a vaaditaan e n -
simäisen vtyöläisten j a / farinarien
tasavallan, . Neuvosto-Venäjän tun­nustamista.
• Workers-kommunistipuolue : kut­suu
kaikkia työväenunioita, työläis­ten
poliittisia puolueita'^ j a vtyöläis­ten
apur j a veljesjärjestöjä toimin-r
taan työläisten yhteisen (Vaalilistan
j a tämän luontoisen ohjelman puo­lesta
tämänsyksyisissä vaaleissa. Tä­ten
edisty tään my öskin Labor r P a r ­tyn
perustamisen ! tiellä, puolueen,
j o k a ei ainoastaan vaalien aikoina,
vaan 'kaikissa olosuhteissa kävisi
taistelua työläisten - etujen puolesta.
' Eteenpäin työläisten yhteisen vaa-
-llistan asettamiseksi 1926 vaaleihin!
': Eteenpäin taistelussa työläisten
yhteisen ohjelman puolesta!
Eteenpäin Labor Partyn perusta­miseksi!
'Workers-kommunistipuolUeen t o i -,
meenpaneva keskuskomitea."
• Kautta
« C. E . Ruthenberg," siht.
tämän : merkkipäivän jäljestät,
eritetyssä :27nimärryksessä. i ^ g^
hen «atystä 20 prosentlii
pallädon: vinyöntämisestä pj
liian korkeana^; mutta edtänune
tä myönnettäköön asiamithnie'
prosenttia. ' •
L n e t e i n ElU Tompurin ma
järjestäjän A. Salorannan
pyytäen -Äyöntymystämme ja
tustämme , näytäntö- j a lausut
illatsnjen. järjestämisessä Ontario
on nyt. lähdettävä. ^Tällainen : tais­telu
yhteisen työväen ohjelman ja
vaalilistan puolesta muodostuu snu^
reksi askeleekri - eteenpäin Labor
P a r t y n perustamiseksi.
- Työläisten talstelnvaatimnkset V
Siihen ohjelmaan^' j o n k a puolesta
työläiset,taistelevat 1926 vaaleissa,
t u l i s i sisällyttää seuraavia -vaati­muksia:
; 1. •Kaikkien suurteollisuuksien
kansallistnttaminen ja :^ työllisten
kontrolli niiden y l L
2. Kaikkien vero- j a t u l l i t a r i f f i -
lakiep kctrjaamineti ^ n i i n , että vero-,
taakka^ tulee kpj^italistieneika ^^5-
läisten j a farmarien kannettavaktO.
3. Watson-Pärker-Iain ja kaikki-j
Canadan Suomalatseh:
Jätjestpn asioita j
PÖYTÄKIRJA
tehty . Canadan Suomalaisena
< Järjestön (laillistettu) toi-
• meenpanevan komitean ko-,
-kouksesta toukokuun .IS p.
- 1926.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen-;
pane-van 'komitean .'jäsenet. Puhet­t
a johti to v. Ahlqvist.
The Liberty Hall yhtiön johto­kunnalta
oli saapunut pyyntö saada
lainata Vapaudelta $7000.00 ensi­mäistä
kiinnitystä vastaan /samojlla
ehdoilla ::=' k u i n : kiinnityslainayhtiö.
The Brockville Loan CJompany,] tarr
joaa $8000.00V samalla-, : pyjftäen
ratkaisevaa- vastausta yhtiön - yli-.,
määräiseen kokoukseen mennessä.
Päätettiin "eMttäa heille, että ko­kouksessaan
päättäisivät jatkokoko­uksen
pitämisestä ratkaisevan pää­töksen
tekemiseksi. ; Heti tiedon
saatuaan r Thö laberty Hall v yhtiön
kokoitksen toimenpiteistä, velvote-taan
sihteeri lähettämään kiertokir-i;
j e en osastoille,' selostaen niitä seik--
k o j a , - j o i l l a ' t p . : komitean mielestä
sifottaniinen pitäisi tehdä Vapauden
liikkeen edun kannalta katsottuna,,
sekä- ? pyytäen osastojen . lausumaan
mielipiteensä lopuUista ratkaisua
varten.
Kokous lopetettiin. /
~ Vakuudeksi,
A . T. H i l l , siht.
- - Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan j a hjrväksymme qen sel­laisenaan.
O. K . J o k e l a . E. Pirttinen.
; (Pöytäkirjan tarkastajat.)
PtfYTJUClRJA
tehty Canadan Suomalaisen
o Järjestön (laillistettu) ,toi.
< : meenpanevan .komitean ko<
kouksesta toukokuun 26 p.
1926.
.Saapuvilla olivat Jokela, Ahlqvist,
K a h i l a , Mertanen^ j a H i l l.
vLnettim: Suomen vasenuqistolehtia
edustavan komitean kirjelmä esit­täen
että koska täällä ei (voida koo­ta
onnitteluja sikäläisiin lehtiin va­pun
eikä: joulun aikana, niin järjes­tettäköön
juhlittavaksi syyskuun 19
päivä, kolmi-vuotismolstona siitä kun
ensimäinen .sosiBlistinen päivälehti
mätäkuun leikkauksen jälkeen allfoi
ilmestyä, pitäen iltamia Suomen työ-vSenliilckeett
taistelujen j a aseman
tunnetuksi tekemiseksi j a kooten on-n
i t t e l o j a ^ o i n jnlkmstavaksi Suo­men
lehdissä. Päätettiin kannattaa'
suurimmissa keskuksissa,
valtain^ 117. P. Suom. Toimisten tai
holta -myöskin kirjotettiin asiagta^
P e t e t t i i n kehottaa osastoja snU.
maan*' buoneistojaan, jättien ^
t e n k i n -vuokra 'y-Mi- seikkain jär'
tömisen (heille-itselleen.
.Vapandee^^ luäJceenhoitajan pj
essä määrittelemään mitkä _
juhlapäivät käsitetään EellaisikBi ' i -
k i p y h i k s i ' , joina e i Vapaus ilmesty,
päätettiin > että "tulevaisuudessa ei
Vapautta ulos ^anneta knutena j a i .
lapäivänä, nim.: uudenvuoden-, va­pun-,
Victorian-, domijiion-, työn- ja
joulupäivinä. . . . '
K a s i t ^ t i i n .Port Arthurin bsästoii
avoin kysymys, koskien Vapauden'
varojen sijottamisessa toimeenpane^
•van komiteanpäätösvaltaa. Väs^
tauksena päätettiin huomauttaa, et-
,tä toimeenpanevalla komitealla on
velvollisuus parhaan harkintansa
mukaan, valvoa- .Vapauden varojen
ja 'liikkeen • hoidossa. Säan:^5t
edellsrtä yleisäänestyljsien käyttämis.
tä,.mutta edustajakokouksien räli.
ajoilla on toimeenpanevalla Jcomite-i
alla :määjäämisvalta.. Emme kui­tenkaan
käyttäneet: sitä valtaamme,
mutta' päätettiin tiedustella osasto­j
e n • mielipidettä 'lopullisesti ratkai-sua
varten.
'Kahden /yhdysvaltalaisen toverin
tarjotessa ' näytelmiään myytäväksi,
-päätettiin pyytää heitä lähettämään
ne, • -tarkastettavaksi, selostaen sa­malla
minkälaiset sopimukset niihin
nähden on sikäläisen näytelmaliiton
luaissa.
Vapauden Port > Arthurin haara-liikkeen
hoitajan kirjelmään vas-taulssena
päätettiin . velvottaa Port
A r t h u r i n piirikomitea järjestamiiän
eri kylä-alueita edustavan neuvotte­lun
kehittäsÄseen^- Vapaudelle jär­jestelmällisen
kirjeenvaihtajain työs­kentelyn,
asiamie'stoiminnan ja le-
Yitystyön tehostamisen. . Edelleen
päätettiin -kehottaa muissa piireissä
toimimaan; - samansuuntaisesti työ-läiskirjeenvaihtajain
j a lehden kvi-tystyön
elAryttämiseksi.
Sihteeri seloati New Finlaiulin
osaston V kanssa käytyä kirjeenvaih­toa
haalin rakentamisen alkamisessa
ja: toiminnassa esille tulevien vai­keuksien
vdittamispyrkimyksiä. Jä.'
tettiin . edelleen sihteerin painostet­tavaksi
paikallisenv alotteen tehos­tamista.
Vapauden johtokunnan huhtikuun
kokoiäksen pöytäkirja luettiin ja jä­tettiin
' . sihteerin- tiedusteltavaksi
muutamien* epäsel-vien -kohtain suh­teen.
' ,
^ Vapauden liikkeen huhtikuun tili-bt^
j a tilintarkastajain lausunto tar­kistettiin.
' E i antanut aihetta toi­menpiteisiin.
• Tämän' :pöytäkirjan tarkastajiksi
valittiin Jokela j a Kahila.
Kokous lopetettiin. i
-•"Vakuudeksi,. .
A . T. H i l l , sihteeri. ^
; Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan j a hyväksymme sen ko-koukfeen
keskustelujen ja" päätöksien
mukaisena. :;^ .'^
J . Kahila. O. K . Jokela.
:: . -(Pöytäkirjan tarkastajat)
Vancouverisi uutisia
' .Työläinen: vangittu 62 sentin va­rastamisesta;
jkertoo eräs paikaDi-lien
porvarislehti..: Todennäköisesti
saatSmän pienen yarkauden teki­j
ä :yhtä suuren rangaistuksen kuin
muuan miljoOnain varastanut por­v
a r i , jolle ö ^ a lehti kertoo anne-,
tun kahden vuoden linnatuomion. -
Sillä k u n työväenluokkaan knuluva
henkilö on pakotettu tekemään pik-'
ku i varkauden, • n i i n tuomitaan hä­net
mitä raskaimman jälkeen. Mut­ta
porvariston v—- joka aina va­rastaa
j a j o k a on myös järjestänyt
varastamisen niin lailliseksi,. että
sitä tuskin näkevät tai uskovat ta­valliset
arki-ihmiset —-: varastamis­ta
ei pidetäkään varastamisena por­varillisessa
oikeudessa, ei ainakaan
siifaä määrin, kuin :jonkun köyhän»
joka puutteessaan ottaa. Sillä,
puutteessa olijalle c i ^kuulu varas-taminenl
Victoria paivaa j u h l i t t i i n monella
tavalla, j Hastings-pnistoon oli jär:
jestetty autokilpailut, jotka kuiten­kin
/onnistuivat < . k o v i n ; huonosti.
Muuan työläinen taasen juhlan kun­niaksi
h i r t t i itsensä rann'assa laivain
välillä olevaan lankkuun. Ennen
hirttämistään "vairi ilmotti pubeli-meUa
kotiaan, että päättää päivän­sä.'
'Huono raha-asiain tila lienee ,
ollut syyiia tekoon, johtuen ehkä
työttoniyydesta, koska; tapahtnmarf»
kertovassa lehdessä mainitaan tnisr
sä mies ennemmin oli työskennel­lyt,
mutta e i siitä oKkö hänellä ny­kyään
lainkaan työpaikkaa.