Vapaus, April 1, 1930

              Sivu 4
kaan voivan kaaniitnpaa kuvaa
katäuu^e kuvata. Luonteeltaan
iloisena oli hän aina tervetullut
minkälaiseen seuraan lahansa ja
moni nuori työläisnuorukainen haa­veili
onnesta saada omistaa Katrin
nuoren sydämen.' Mutta harvoin
hän kenenkään pojan seuraan liit­tyi.
Mieluummin kulki hän yksin
tai tyttösakissa.
Mutta sitten saapui hän, joka
Katrin elämän juoksun muutti
Tamman, komean, jo yli kolmen
kymmenen Ikäisen miehen hahmos­sa
hän esiintjri. Hän oli erään ta
lon poika paikkakunnalla. Isänsä
oli käynsrt vanhaksi ja voimatto
maksi ja oli sen tähden kutsunut
poikansa Amerikasta kotiin, että
hän ottaisi isännsryden käsiinsä
Paljon maailmata kiertäneenä o
<bänellä myös kokemusta nais-maa
ilmassa. Pitäen oikein kunnianaan
naisten viettelemisen, ollen hänellä
sama tunnuslause kun eräällä
markkinamiehellä: Nainen on kuk­kanen,
luotu miehen poimittavaksi
ja miehen rinnassa kuihtumaan. —
Nyt hän oli iskenyt silmänsä nuo­reen
viattomaan Katriin, päättäen
hänet saada pauloihinsa keinoista
välittämättä. Eikä se hänelle vai­keaa
ollutkaan, sillä hän osas
käyttää hyvin viattomalta näyttä­viä
keinoja, ollen hyvä tanssija ja
liukas kielestään.
Näin .Katri viattomana ja piile-väsiä;
vaarasta tietämättömänä oli
pian':tttoh elostelijan vallassa, ra-i^'
astu«n häneen koko nuoren sy­dämensä
-puiitaalla lemmellä. Ja
pläian se torpantjrtolle kunniaa
säida sulhanen, jolla oli kaikkea
yllUn . kyllin. Ja hän oli sitäpaitsi
hienompi käytökseltäänkin kuin ky'
Iän itaiiut pojat. ~
Tiistaina, huhtik. 1 p:nä — Tues., April 1
^ Näin kulut aika, jolloin Katri
^ itäatii onnestaan täysin ciicmauk-sih,
melkein viioden. Sitten rupesi-vai
hänen sulhasensa käynnit
^ harvenemaan,. loppuen viimein ko-
!2 konsan? Katri yoli onneton. Ky-
5» Iän nuorten eeura ci häntä enää
f. hoyittanut. He olivat käyneet hS-g'
nen mielestään kummallisen sa-k
liiperäisiksi, toiset ivalliseksikin,
^ kuiskien salaa Katrin seläntakana.
§ Sitteqerä^n^ päivänä tuli liänen
^ t^tdystävansä häneti luokseen;
^ KUil.häh näki ^atrin muuttuneet
^ ^ä^yot, kosj^i. se häneen, itkie^^
w änk^i^j^äjt^vihsU^^ ^aul^ sanoen;
1 oikein Qva^;.etliStii>v#«a oJeäidJk'
«Hf si ialussat?' Katri aivan jähmettyi.
^ Hui p,a^,4^ n5?*< h4a ^i^jilii »asi^ta
\armtioteen. Häiiilysänti kokponn
eitä; pitkään paikaan kyennyt puhu­maan
mitään, yiimiein hän tyrs-
ItäHtirajubnilkuiih. Ystävänsä an-ibt
hSneh rauhaflsa piirkaa sydä-mcnsä,
tuskat kjryncliin, silitellen
hiljaa häjien kultakiharaista pää-iikän^
sikai^ kunn|»i; ^4pii|'^^3gf'ns
hiiojeiitai^ hähen^^i
I -f^^Mn^^yiiri nosti hiljaa pään-i^
lHsesti sanoen: "Mutta m hm mi
- iaä^ijyt joudun; itänne en voi miten-
^ kaäh jäädä. Jos isäni tietabl kohta-iörii/
huh hän aivan minut tappai-si;
minun täytyy päästä pois, mut-ta
minne?"
^' Ystävänsä lohdutti häntä selit­täen,
että hommaa Katrin suku
Iäisensä luokse palvelukseen naa­puripitäjään,
M«tta eanöi: etkö si­nä
voisi pakoittaa häntä naimisiin
kanssasi, sillä onhan sinun kohta
)o8i enempi hänen syytään kun si
hun? Mistäpä sinä nuori kokematör
tyttö osasit hänen konnan'koukku
jaan välttää^';
Mutta silloin Katrin tarmo pa
Ifts^ siniset kauniit, silmänsä vi
hasta säihkyen hän vastasi: "Mi
näk^ kerjäisin armoa pettäjältäni
En ikinä! Ennen menen vaikka Ve'.
lamön syliin. Ehkä siellä pääsisi
piiloon häpeäni kanssa maailmalta
Ja eihän minun elämälläni enää
ole mitään merkitystä."
Ystävänsä lohdutti häntä taa;
luvaten pitää asian salassa ja häi
lupasi auttaa Katria lähtövalmis
taksissa. Yhdessä he neuvotteliva
miten selittävät Katrin isälle hä
inen lähtönsä syyn. Että Katrin sis
kot olivat jo tarpeeksi isoja hoi
tamaan taloutta, joten hän vo
lähteä hankkimaan itselleen pa
rempia vaatteita y.ni.s.
Ikävää oli isästä .erota tyttäres
tään, mutta kun Katri pysyi jär
kähtämättptnänä, täytyi isän vii
mein myöntyä. Niin Katri pakkasi
tavaransa ja lähti postina ja jan
kyydillä ystävänsä hommaamaan
paikkaan.
Siellä; hän vietti yksinäistä e-lätnää
siirtyen aina.omaan huonee
sei^nsa heti kun oli saanut työn
SA tehdyksi. Salaten tuskansa maa
ilmalta täydellisestL Usein hän lau-
Joi itsekseen.
Näin oli taas aika kulunut ja
saapui aika jolloin Katrin oli an
nettava elämä kärsimystensä kuk­kaselle.
Kovana myrsky-yönä här.
syntyi maailmaan ja ainoastaan hy
vä emäntänsä oli hänellä apuna ja
lohduttajana. Sillä hän oli hyvä­sydäminen
ja monien kärsimyster
koujauttama nainen. Hän hoiteli
Katria ja hänen pienoistaan hel­lästi
siksi, kunnes hän voimistui ja
voi omin voimin tulla toimeen.
Mutta-lapsen kanssa ei hän voi­nut
plla palveluksessa. Ja senvupk-si
i ä n jontni lähtemään isänsä
luokse, vaikka peljäten. Hän lähti
jalkaslii kulkemaan tuota pitkää
sillalla- olevalle pf-nkilic. Ajatus
siitä miten isaht^a ottaa hänet va:>
tjian, .sai hänet polon valtaan.
Sillä voisihan hänen u.:l:onno\]]r.r:n
ja fiivey5kä«ittc'i3'iä ]>crin ankara
isänsä vaikka potkia hilnct maan­tielle,
ilman armoa. Tärnä nai Kat­rin
kyyneleet taas vuolaana vir­taamaan.
Mut:a yhtäkkiä hän taas
ikäänkuin havahtui: "Mik^i en heit-täisi
pienoistani Veilamon hellään
syliin. Eihän kukaan kolona tiedä
mitään lapseni Kyntyms-:tä. fc'e olis'
parempi kullanmurullekin. .Siili'
saavathan tällä tfivalla syntynee .
lapset kulkea häpeän merkki ot.«al
taan läpi elämän?ä, kännien äitin­sä
harha-askeleeiita."
Näin miettien hän laskeutuu
aivan veden rajaan, suutelee hel­lästi
pienoistaan hyvästik.si ja sit­ten
hiljaa laskee pienoisensa veteen
virran vietäväksi. — Minne, sitä
hän ei nyt ajattele. Ilnne.stä tun­tuu
niin kuin hän olisi tehnyt
hyvän työn. Pelastanut lapsensa
ikuisesta häpeä.^itä.
Katri saapuu kotiansa. Kukaan
ei osaa epäillä häntä, paitsi ystä­vänsä,
jonka kanssa hän pakomat­kankin
suunnitteli. Mutta hänkin
ajatteli, eitä ehkä he kumpikin
olivat erehtyneet. Eikä hän muu­tenkaan
halunnut pahoittaa ystä­vänsä
jo ennestään surullista miel­tä
kyselemällä asiasta.
Vaan tämäkään tapau.s ei saanut
pysyä kauan sala-ssa. Oli löydetty
apsen ruumis joen alapuolelta ja
alettiin etsiä syyllistä joka oli
apsen hukuttanut. Epäilykset koh­distuivat
Katriin. Hän "tunnustikin
tekonsa ja vanprittiin. Käräjillä hä­neltä
kysyttiin kuka oli hänen pet­täjänsä.
Hän vastasi: "He on tur-laa
ajanhukkaa. Minä pidän sen
omana tietonani. Herra tuomari on
lyvä ja antaa tuomion." Hänelle
tuomittiin kolme vuotta vankilaa.
Pettäjänsä jäi vapaaksi, - etsi­mään
uusia yhreja, ehkäpä vielä
cerskuen voitostaan, — H. M .
K I R J . TATU VÄÄTÄINEN
. Ylläoleva vasemmanpaoleinen knva esittää saksalaisen Lufthansa-yhtiön, omistamaa Mowe-lentokonetta,
joka voi kantaa 12 matkustajaa sekä pikatavaraa. Lentokoneen on rakentanut Focke-
Wulf-lentokonefirma, jonka yhtiön puolesta on ilmailnasiantuntija Walter Stein tullut Canadsuin
neuvottelemaan canadalaisten lentokoneyhtiötden kanssa uusimallisen tason rakentamisesta.
Oikealla kuvataan kevyttä Foeke-Wuif . tasoa nousemassa ilmaan hämmästyttävän nopeasti. Ta­so
omaa uusia varmunslaitteita, jotka tekevät sen tähän saakka turvallisimmaksi tunnetuksi koneeksi.
Lentokoneiden rakennusta alati tehostetaan sotavalmisteluna, sillä siviilitarkoituksiinkin raken-
^etut koneet on perin helppo muuttaa sotilastarkoituksia palveleviksi.
Havaintoja kadulta
Syksyllä eräänä lauantai-iltana
culjeskelin pitkin S :n kaupungin
tatuja. Oli kolea, sumuinen ilma,
sataa • tihruutteli hiljakseen. Ih­misiä
virtaili joka puolella, yksi
Nuorison osasto
Suomen vasemmistolaisen nuorison
opintoyhdisiysliike
vainto,
kaduni
pua. _
siUoLnirl^l
Näky
Ajattelin,
• sa»
T I f
viiden peninkulman taivalta. Mat­kalla
oli pitkiä asumiattomia tai­paleita.
Olimyöskin joki, joka sjm-kän
«tetsän Jmlki- virtasi poikki
maantien. Liisa istui levähtämään
^'•'läiiÖtJDiÄri hutiliharp-jW|^
Rulk|§a aina
i#*Weitt^«Hlhtiii^ hänen
_ ^^trf^aalikkoon.
I^^nusta järkyttävältä,
että kuinkahan ; moni
noista ohikulkijoista ymmärsi noi­den
aumuilmassa kaikuvien sävelei­den
sisällön', sävelten jotka tulkit-evat
sokean,,mipJ^enj sydämen sy-vintfeikatkeruutta.
/
" |0imq^)^g!4t|^npä«n- i ^icl-
[ien. — Voi räukkaf! huu-,
t6vernj.cnC;iV{il^^/ i ^ o r i ja
alaton, lakkia kohottaen ali^ua ano-
>;jDku:^eJ^liW«^ti;^««>l|Si heitti
lelähtävän lantin lakkiin. Parem-niri
puetut mennen ohi kiinnittä-nättä
minkäänlaista huomiota
näihin yhteiskunnan murjomiin. —
</oi te sydämettömät, huudahdin
.aas.. Ellei olisi teidän kaltaisia,
niin ei olisi myöskään heidän kal­aisia
niin paljon täällä katujen
tuimissa virumassa.
Suuntasin askeleeni takaisin ko-iin.
Niin järkyttävän vaikutukser
eki ylläkerrotut havainnot. Seu
raavana yönä oli vaikea saada unta.
ajatukseni risteilivät harpunsoit
ajasta jalattomaan, jalattomnste
harpunsoittajaan. Tämä oli sii
leidän palkkansa! Onko olemassa
todellakin i h m i ^ , jotka ajattcle-
/at ci tässä niaanmassa olevan mi
;ään vinossa.
Ajatukseni liiteli uu<lessa yhtcis-cunnassa.
Tuollaisia raajarikkoja
olisi paljon vähemmän ja heidän-
:in elämänsä olisi taattua. Mutta
tämä nykyinen kirottu, mätä yh­teiskunta,
jossa tällaisia oloja ei
paranneta. Siksipä tulee meidän
liittyä yhteen ja joukkovoimalla
pyrkiä hajoittamaan vanhaa ja
taistella uuden, valoisan yhteiskun­nan
saavujttamiscksi.
M. Kosivi.
Hei, joo — hei siskot, vetäkää
eteenpäin. Kaikki kuin yhdessii
niin köykäsenimälle kuorma tuntuu.
Kirjoittakaahan tekin toverittaret
M. Aalto ja E. Kuula Bcavor La­kelta
vuorostanne.
Sen jälkeen kun Sosialistinen
Nuorisoliitto porvariston vainotoL
menpiteiden johdosta tuli lakkaute­tuksi
V. 1926, suuntautui vasemmis­tolainkin
nuorisoliike opiskelu- Ja
valistusjärjestöihin. Näitä Järjestö­jä
ryhdyttiin perustamaan kaikki-.,
alhf, .saavuttaen M;yö jo samana
vuonna kun Sosialistinen Ntioriso-liitto
lakkautettiin koko maatakä-sittävän
laajuuden. Opintoyhdlstys-tcn
toiminta kesfcittyi pääasiassa
työväenliikettä lähellä olevain ky­symysten
tcortettiseen selvittelyyn.
Kcrho-oplskelun avulla vedettiin
laajat nuorten työliästen joukot
mukaan opiskeluun. ' Kerhotyösken-tcly
''i-ttiintautul yieisönimlii ' miirxli^
laLsuuden-, sosialismin histjjriäh'-,
järjestötehtäväin^ puhuja- j4'kes.;"
kustelukerhojen,' sekä myöskin''jtfei-sain
r raS|lriti;^l4iänokirjallisuudteh'^'.'JJP
kirja|li|v^9ihi^|o|ä|i alaUe. Ker^iPt
kokos^tiiivafc- tjeÄlJisesti kerran vii­kossa.
Näiden lisäksi pidettiin ylei­sesti
n.s. viikkokokouksia, joissa oh.
Jehnana oli puheita, Tunoja, lau­lua,
käsinkirjoitettu lehö"jhe: Myös­kin
oli hyvin usein keskustelukysy­mys.
Joukkotyömuotona oli myös
joukkolausuntaryhmjä.'. ^
•-IttJiMfrila 'voimljitaii-'jk Vuo­si^
^vuodel^^^f., ,Työss^, saavutettiin,
suunnitelmanmutalsuutta ja 'mäUi''-
rätietoisuutta. ,
Vuoden 1929 syksyllä aloitti por-vatfistOj^,
sosialUa^tlen ^ukeniaiiä'
ylelssm' maatakä^lttävän hyökkäyk.
5en opintoyhdistyksiä vastaan. O-pintoyhdlstyksien
luku- ja jäsen-
•näärästä ei ole tällä hetkellä var-
-noja tilastollisia tietoja saatavissa,
•sre tiedot mitkä niistä oli, joutuivat
ohranan saaliiksi.
Viimeisimmän nyt käytettävissä
lievän tilaston mukaan oli pplske-u.
Ja valistusjärjestöjä maassa 216.
illssä jäseniä yhteensä noin 15,000.
Tälden tietojen jälkeen on kyllä
uusia järjestöjä perustettu ja en.
Välityksessä yli sadalle poikaryh-mälle.
Tyttöryhmien ohjelmistosta
el huolehtinut oikeastaan kukaan.
"Helsingin Slnlpuserot" välittivät
sinipuseroesltykslä, mutta heidänkin
postinsa yhä vain suureni. Esityk­siä
kaikilta aloilta alettiin tarvita
yhä enemmän.
Kalkki edelläolevat seikat johtivat
propagandistien maatakäsittävään
kokoukseen Lahdessa viime juhan­nuksena.
Kokouksessa luotiin pohja
propagandaryhmlen yhteistyöskente­lylle.
Lahden kokouksen jälkeen ja
Sen päätösten mukaisesti muodos­tettiin
ohjelmanvälltystä ja muuta
yhteistyötä ^ «varten Nuorten työläls-teönrloHelslngln
' ijropagandakeskus
i(Helsprökeskus).
,,^elspr,9kpsk,uksen. perustamisen
jälteen ' edistyi propagandatyö kal-
Jkjjsta.j alkujfalkeuksisj^aan Hi}olima,tta
jättllälsaskeiln. Palkallisia propa-gandakeskuksia,
jotka salvat ohjel-palta
toveriliittoja ilman että ne
(erältä joukkolausuntaryluniä lu­kuunottamatta)
olisivat olleet min­kään
järjestön alaisia. Propagan­disteja
voimme pitää Suomen va­semmistolaisen
nuorisoliikkeen ak­tiivisimpana
etujoukkona. Ryhmät
tekivät erikoisen voimaperäistä työ­tä
nuorlsotunnukslen ja yleisten
talstelutunnusten tunnetuksi teossa.
Erikoisen voimakkaasti .osallistuivat
nämä ryhmät taisteluun opportunis­teja
ja noskelalsjohtajia vastaan,
saattaen heidät laulu- y.m. esityk­sissään
naurun ja pilkan alaiseksi.
Yleensä otti yleisö suurella suosiol­la
vastaan propagandaryhmlen esi.
tykset. Tämä toimintamuoto oli e-dulllsimpia
mitä Suomen nuorten
työläisten toiminnassa on yleensä
ollut. Tällä työmuodolla saatiin
joukko sellaistakin nuorisoa mukaan
mihin oUsl muuten ollut melko val­kea
vaikuttaa.
Nykyisessä oplntoyhdistysten ajo­jahdissa
on myöskin Helsprokeskus
vedetty syytettyjen penkille. Por­varisto
ja sen apurit tuntevat pro­pagandistit
rllstojärjestelmänsä sää­limättömiksi
paljastajiksi. Siksi
tahdotaan heidän taholtaan osolt-ta
jotain järjestöllistä yhteyttä opln­toyhdistysten
ja propagandaryhml­en
välillä. Kuten , sanottu: propa­gandistit
eivät ole koskaan muodos­taneet
mitään järjestöä, eivätkä o-plntoyhdlstykset
puolestaan ole se^
kaantimeet propagandaryhmlen ast­maa
Helsprokeskukselta oli viime olhm, mikäli se el ole koskenut sl-vuoden
lopussa jo f3^,erl j ) ä ^ a k u n - tä ohjelmaa mitä propagandistit, o-nalla.
Näiden llsätoT 6li''''6tema.ssa vall suorittaneet öttotoyhdistysten
9 prokeskusta, jotka juuri olivat ai-
Iceissa ryhtyä ohjelman tilaajiksi.
., IVIaassa toimi^,; edsllämainlttujen
Eräs jonkkolausuntoryhmien
esityksistä.
On pimeää.
— Minua ahdistaa!
Rintani päällä lepää vuori
j a rinnassani hehkuu purkautumaan
pyrkivä laavavirta.
Mitä kuulen? —
Kidileet ja avaimet helisevät
Haa! Pirujen piiritanssia. —
: Häilähtelee mustia häntiä, _
kiiluu silmiä,
pirun silmiä.
Tuolla valkokanluksinen pappi,
tuolla lasisilmäinen pimittäjä,
jota sanotaan —- valistajaksi.
Tuolla lurjuksen näköinen
tirehtööri
ja pikkupiruja konnansilmineen.
Ne kurkkivat ovesta.
Niiden vihreät silmät kiiluvat
tirkistysreijistä.
Ne häärivät ikkunan takana,
kalistelevat kaltereita.
Ne sekoittavat käärmeenmyrkkyä
siihen veteen,
jolla minun taistelukalpani
karaistaan.
Liian läpiniikyvää*
Liian puolueellista!
Liian pirullista!
Ette minulta häntäänne peitä,
ettekä aasinkavioitanne.
Minä näen niitä vilkkuvan joka
paikassa
teidän parissanne.
Riehukaa!
Tanssikaa minun ympärilläni!
Naurakaa,
laulakaa,
kalistelkaa avaimia,
kantakaa myrkkyä kalpani
karkaisuveteen,
sitä kovempi
j a mnsertavampi
on kerran sen terä.
Tuokaa lisää painoa rintani päälle.
— Katsokaa — pimeys ei ole vielä
tarpeeksi synkkä,
tukkikaa reijSt! :
rintani tulivuori ei ole vielä
tarpeeksi kuuma,
lietsokaa sitä!
Enemmän löylyä,
enemmän painoa,
ehbrnmän pimeyttä, ' ' • //
enemmän piruUisnatta,
enemmän, i '
enemmän!
E t t ä kokoamanne kaasu räjähtäisi
j a laava purkautuisi,
ja miekka iskisi,
j a teidän pilkastanne tulisi Jpppu.
V ä i s t ä m ä t ö n ! ;
Käynti kandilla
(krJn kerr-t:una;
N0..77 J
K'^va k-rt-"—
Kaverukset Kalle Kataja ja
Kustaa Koivu, kuulivat kerran kau-pungrissa,
kuinka kovanpuun käm­pälle
kelpaa kaksi kunnon kave­rusta.
Kohta keskustelivat kaverit
keskenääp, kaipa kohta kuljemme
kämpälle, koska kaikki kolikat kiil­tävät
kuparille. Kotvan kuluttua
kävelevät, kaverukset kaupungin k:
dula, kantaen kädessään kaT^^iJ-ki
. -iiatsekvat k^lk::^::;k u ; ! -/
risu kaui-pojen kcrLi r.u. K ; ,
i-jja kulkee kuhisten liatuji-r.
missä. Kaverit katsovat kiukut­aan
kaarojen kuljettajia. Kata^t,
kun koettavat katkaista kintut kul­kijoilta,
kivahtaa Kalle.
Konnat, koettavat kaataa köy-
'"Ueen kaverien
Suuluvat k-irveen
karsiessa, kiilojen ^
Kumpikin koettaa kov
taan. Kovassa kolikot
vun kyljessä. Kysyy k t
pailua. kahmaista' k»»!
'r-Tk-.n-^fsPa k&ssa-.
Sai
1
3:n(
•-"'evän kan-?n k-v,'--^
Kosella. Kertoo Kalll
. — Kerran kaikki
kun kaikkien kontrien
käy käsikädessä kukistti.
talismin kovaa kouraa,
kirotun kapitalismm, kti_
tvriensä keralla, k e r r^
Kohta kulkee köyhälistö
kohden kaunista kajastns
ki kestetjt kärsimykset
kerralla.
Kyynel kulmassa
taa kaverin kertoilna.
kädet kouristuu- Kasvoi]
'lu kosto käydyistä ]
Kahmaisten kirveen, _
poavat kauas kannolti,
kalkutellessa koivun kyD
Kaksi kuukautta kuln_
heasti koilakkeita kolitton
katkaistu. Kävelevät kr-^
kaupunkia. Kevät kaa
taa. Kiroilevat kin
koitta kulkevat Kalle
karskisti:
— Kaipa kesä ^
vaa kehnon kämpällä'^
Paul;
PERHE, JOSSA TARVITAAN I«EI.
PÄX. PÖYDÄSSÄ;
Louis Dubue. joka asuu Ottawas
tilaisuuksissa, sillä luonnollisesti o-vat
propagandistit tunnustaneet p-pintoyhdlstykset
todellisiksi työvä-feeskiislen
yhfejrdessä "kaikM avustaneet siellä-
130 , erilaista "prripasariiäö^rylu^
N'i^tä''oli Wäl'puseroryhnim'30, poi- -.Mihto- tämä omltninen syyttäjä,
klen lauluryl^ml^ 38. tyttöj^Ö laiilu- viranomaisten tulkinta johtaa, el 1
Tyhmiä.22 jä. jpukkolatisuiijtaryhmlä ole -vielä'tiedossamme. Mahdolll- _ „ „
'4Ö.'-Yh%erisa'oll näissä .hyhmissä sestr rupeavat etsimään 260 ryh. sa, on melkoisen'li^rhe^n i^ä. Hä-
1,098 jäsentä. ,määmme ja niiden 2.000 jäsentä, ^^en vaimonsa synnytti äsken kol-
Edelläolevlen lisäksi toimi maa- Yrittävät tukahduttaa nUden toi- mannenkymmenennen lapsen,
seudulla, paikkakunnilla joille el oi- nilnnan. | Tuskinpa koko Caadassa on ny-tu
ehditty prokeskusta perustaa, n. ' Propagandatyomme rivimiehet kat- ^^än ketään muuta sellaista mles-
60 hralllsta lauluryhmää, oUen nil- selevat kuitenkin toivorikkahia tu- tk, joUa olisi 28 lasta elossa, kuten
den jäsenmäärä 420 henkeä. Samoin levaisuuteen. Mukaudumme olosuh- DubueUa.
hralUshia tohnl n. 73 sekaryhmää teisun. Löydämme propagandistiver- j ^ ^ . Dubue on nyt toisen kerran
(joukkopuhe-, tyttö- ja poikaryhmiä koston, että porvaristo Itse sotkeu- avioliitossa. Hänen enshnälnen val-jne.)
jäsenmä 420 propagandistia, tuu siihen. , monsa. Vuonia Vallquette, ^mnyt-
Tällalsla irrallisia ryhmiä oli 130 ja
niissä jäseniä 840.
Kaikkiaan nousee siis propagan-hän
katuun! karjaisee Kustaa.
Kohta keinuvat kaverukset ko­meassa
kaarassa, kulkien kovilla
kiskoilla, kertoen keskenään koke­muksiaan.
Kokeneita korvenkulki-joita
kumpikin. Kymmenet kämpät
kiertäneet. Karhuja katselleet.
Kärsineet «kovia koettelemuksia.
Kylmän kanssa kamppailleet. Koh­ta
kiertää keskustelu kotimaahan.
Kauheita kokemuksia kummallakin.
Kivääri kädessä kerran koettivat
kuljettaa kotimaan kapitalistia kuo­lemaan.
Kapitalisti käsrtti kaikki
keinot kauhuissaan. Kehoitti kyn-tömiehen
kavalasti kanssaan kaa­tamaan
kapinallisia. Käsikädessä
kävivät kyntömiehet kapitalistin
kanssa kukistamaan köyhälistöä.
Kauan kamppailtiin, kolme kuu­kautta
kesti kapina. Kymmeniä ka
pinallisia kaatui kunnialla kotien­sa
kynnyksille. — Kauheita koke­muksia
korkeissa kivikasarmeissa.
Karkuun kulkivat kotimaasta kauas
kultalaan...
Kohta kuului konduktöörin ke-hoitus.
Kaipa kävelette kaaraSTa
koska kyjrti kielletään kauemmaksi
kuin kolikat kestävät. Kuulessaan
konduktöörin - kehoituksen, kahmai­sivat
kaverit kantamuksensa, kato­sivat
kaarasta kiittämättä kyydistä.
Kummissaan katselivat kieliset,
kun Kalle kävi kyselemään kämp­pää,
kussa k%kki katkaisijat kuu­luvat
Kalevan ikansaan. Kieliset
kertoivat kohteliaasti kämpälle
kulkevan kujan. Kauan kestää kä­vellä.
Kulku ko-vin kehnoa,- korkei­ta
kallioita kaikkialla, kaikenlaisia
karahkoja kujallal Kiittäen kohte- .^o,,^- w~.«„ ...J
liaasti kielisiä kuulemastaan, kävi- TcrlrS-Stn^
vät kaverit^ii^uhtamaan k o h d . n ^ - ^
kämi)pää. '--^ "r^
KäVe^yäln kylästä kotvan kau­emmaksi,
katkaisivat kumpikin kui­van
kalikan. Kohta^^^ kiiliiaiu käp^
säkki kalilcan kärjessä.Kä-rely
käy kiivaammaksi. Kuljettuaan
Pyyt*
taneil
TERVEELLINEN
Kaksi lännen hoopoa
muutaman kerran nälKlj
farmltaloa. Toinen helstil
luton "pommaamaan"
selmmiten hän antoi
nä ruuanhakuun Itse va
puolella, ollen sitten
hanakka ottamaan osansa.|
toverhisa tällä kertaa
tä menemään taloon
syötävää. SCuten tav
toinen n jotkin ^ tekemään
teitä kaikenlaisia,; kunnes j
p^ taaskin lähti 1^o(m._i
'niä sattuikin olemaan f
Icäi^aif^ kovaa kyytiä, kehoittaa Kai-le
kav6riafinij>l^velle, koska kuuma
^ . . . . , daryhmlen lukumäärä 260:een ja
tsten tohnmta jonkun verran ^vU- työskenteU niissä pyöreln luvuin
--astunut, mutta eivät nama seikat
E I TIETÄNYT
ti hänelle 23 lasta, jotka kaikki elä­vät.
Vaimo kuoli viisitoista -vuotta
sitten.
aukaisi
Isäntä pyssyn seinältä. Ja ;
kllähdön pyytäjälle en
mä kerkesi mon'^akaan
Ulos juostessaar sattoi
ninkln huomaamaan
jäähtymään asettamat
talon ulkopuolella,
pari näistä kainaloonsa
senjälkeen rientäen
Toinen Mrs. Dubue, entinen Miss
Pastori: — No, pikku ystäväni,; Yvonne Emard, on nyt 38 -nioden
^ . , 2,000 nuorta työläistä. Ohjelmistoa tiedätkös sanoa kuka on luonut, ikähien. Mr. Dubue Itse on 68 vuo-iiheuttane
suurempaa muutosta esi- i|7-31|12-29 väUsenä ai- maaihnan? jtias. Hänen seitsemästätoista veljes-
:ettylhhi_ numeroihin. Kiintoisaa^ i .ana 125 esitystä. | Viisivuotias Jaakko: - Eeen, t o n ' t ä ä n ja sisarestaan afafoasTaan kaksi
Is nahda miten paljon eri kerhoja propagandaryhmät ovat olleet va- on oUu olematta jo ennen minua, on enää elossa.
calkklaan oli, mutta puutteellisten J
tietojen vuoksi cl niistä voida mi­tään
varmaa tilastoa esittää, y-lelscstl
kyUä oli jokaisessa opinto-yhdistyksessä
ainakin yksi, keskus-palkkakunnllla
useampiakin kerho­ja.
•>.^ TTiief, sai rterillä. d
-V odottamaan.
'•-'tain kai-niita ma
Propagandaryhmänune
MUISTI LOUKKAUKSEN
— Herra asianajaja, minä tahdon
nostaa* syytteen Pukurista vastaan
kunnianloukkauksesta. Hän nimitti
kaksi vuotta sitten minua Idiootiksi.
— Mutta miksi ette ole ennemmin
ryhtynyt toimenpiteisiin?
— Minä sain vasta cilcn illaMa
tietää, mitä idiootti mcrkilyrc.
Propagandaryhmät ovat toiminta­muoto,
jonka vilmekulunut aika on
luonnonvoimaisena tunkenut esille.
Ilman mitään järjestettyä ohjelmaa
alkoi propagandaryhmiä — varsin­kin
laulujoukkuelta — viime vuo­sina
syntyä sinne tänne kaikkialla
maassa. Kaikkialla ne saavuttivat
työliiLsjoukkojen suosion. Alkais.em-min
olivat jo käytännössä joiikkp-lausuntaryhmät.
Kun propaganda-työ
yhä uusia muotoja etsien alkoi
vielä edellisistäkin puitteistaan laa­jentua
sinipuseroesltysten jne. alal­le
alkoi käydä mahdottomaksi työ
entisellä pohjalla.
Helsinkiläinen lauluryhmä "Mel-jän
pojat", jolla on mitä suurim­mat
ansiot uhrautuvana uranuurta­jana
propagandaiyömmc vainiolla
Hlkoi joutua vaikeuksiin ohjelman.
Kirje Amerikan polueen lesUoiitealle
Puolueen suomalaisia jäseniä varten
Kuva Wellandin kanavalta, joka on nyt valmistumassa. Alempaan
osaan kanavaa tullaan laskemaan vesi huhtikuun BI päivän «ikoina.
Vuosikausia rakenteella olleena, on se yksi huomattavia.-nykyaikaisen
tekniikan saavutuksia. Työn suorittamisen yhteydessä on kymmeniä
työläisiä sarmantnnut ja loukkautunut, m.m. hirvittäviä joukkomurhia-
Idn. on tapahtunut.
TOVERIT:
Amerikan Kommunistisen Puolu­een
nykyinen johto on oikein ja
päättäväisesti (taistellut loyestone-laisia
y.m. luopioita vastaan ja
muutenkin toiminnallaan osoittanut
ajavansa KI:n Exekutiivin X täys­istunnossa
vahvistettua politiikkaa.
Puolueen Keskuskomitean yhtey­dessä
toimiva Suomalainen Toimis­to,
jonka johdossa on tov. Puro,
on jo ennemmin alkanut -viitoittaa
oikeansuuntaista käännettä suoma­laisten
työväenyhdistysten ja klu­bien
toiminnassa. Taistelussa oi-keistolaisuutta
vastaan suomalais­ten
jäsenten keskuudessa ovat puo­lueen
Poliittinen Komitea, K K :n
sihteeristö ja Suomalainen Toimis­to
edustaneet pääasiassa aivan oi­keaa
linjaa, mutta tehneet ^yksityi­siä
menettelytapa-virheitä,^ jotka
vastaisuudessa tulee korjata.
Myönnöttä on, että puoluejoh­don
ja tov. Puron tehtävää tässä
taistelussa oikeistovaaraa vastaan
on ollut omansa tuntuvasti vaikeut­tamaan
monivuotisen ryhmäristirii-dan
jälelle jättämä kauna ja epä­luuloisuus,
jota ei vieläkään ole
kokonaan voitettu. Monessakin ta­pauksessa,
missä Suomal. Toimis­ton
puolelta olisi odottanut alotet-ta
aatteellisen taistelun nostatta­miseksi
ajoissa suomalaisissa jär­jestöissä
oikeistovaaraa -vastaan,
mutta sellaista alotetta ei ole tul­lut,
on laiminlyönti johtunut yksin-
(Jatkoa edelliseen numeroon)
kertaisesti siitä, että Suomal, Toi- ta tapahtunut jjrrkkä muutos, että
misto arvasi sellaisen alotteensa nyt päätetään henkilökyssrmykset-tulevan
entisten ryhmävastustajain kin itasäpuolisesti, pelkästään puo-puolelta
käsitettyä —• j a tulkittua lueen etua silmällä pitäen. Samoir
vanhan ryhmätaistelun jatkamisek- on puoluejohdon syytä erikoisesti
si. Ei tahdottu "ärsyttää" ja sen
vuoksi lykättiin yhteenotto "pa­rempiin
aikoihin" —
Sellainen menettely on ollut vir-osoittaa
ottaneensa sekä joukko-järjestöissä
että puolueessa käytän­töön
jäsenistön vakuuttamismene-telmän,
sin sijaan eibtä ennen.
he. Entisen ryhmäkaunan voitta- j ryhmäkuntaisuuden vallitessa, mii
miseksi järjestön riveissä mahdoUi-1 tei säännöllisesti syrjäytettiin jär-simman
nopeasti olisi kaikkien joh- jestön sisäisen demokratian muo
tavien toverien pitänyt alistaa oma dot, että esim. puolueffaktiain ase-entinen
ryhmäkuntaisuutensa jär- ' ma.sta kutsuttiin kokoon vain "Inq
jestöjen edessä perinpohjaisen it-} tettujen" koplia jne.
sekritiikin alaiseksi. Ei suotta Ko­minternin
Avoimessa Kirjeessä,
Lovestone-kriisiä ratkaistessa, puo­luetta
kehoitettu toimeenpanemaan
"laajasuuntainen puoluekeskustelu
sisäistä asemaa koskevista kysy­myksistä".
Sitä ei riittävässä määr
rässä toimitettu (ei ainakaan suo­malaisten
keskuudessa) ja siksi ei
entisen vastaryhmän jäsenten kes­kuudesta
.ole epäluuloisuus haihtu­nut
läheskään niin helposti, kuin
johtavain toverien vilpitön, päät­täväinen
luopuminen ryhmäkuntai-suudesta
olisi edellyttänyt. Sitä
suurempi syy on luonnollisesta
K K : n Suomal. Toimistollakin suo
rastaan demonstratiivisesti näyttää
päätöksillään, esim. ryhmätaiste-luun
puolella tai toisella osaaotta-neiden
huomatta-vien toverien käyt­tämisestä
yhdessä tai toisessa puo-luetyössä,
että puoluejohdon me­nettelytavoissa
on Lovestonen ajois-=
Tämän huomioon ottaen on i l ­meistä,
että siinä tavassa, miten
nyi; viime syksynä alettiin itses­sään
oikea ja aivan välttämätöj
taistelu Halosta vastaan, on tehty
joukko taktillisia harkitsematto
muuksia. Yhtenä kauniina päivä­nä
KK :n sihteeristössä päätettiin
ilman muuta vaatia Halonen ero-tattavaksi-
toimestaan Keskusosuus-kunnassa.
Sihteeristö tuskin teki
itselleen silloin selväksi, mikä oi-keistolaiskapina
tuosta vaatimuk­sesta
tosiasiassa seurasi. Halosen
käy kauheaksi "'keSitää. Kumpikin'
kntselee kolkkoa koi^a.--I?^skus-'se t^imn ^a^vsft tS
^P^J "katkeaa. Katkera l^v4]^,'^e'°"''^ '""'"'"^
^-•'mpäire. Kaikki, kävdvt kämnS*'t'"-t«'r"- -^^'^
kuvastuvat kallon- komeroissa. Kuu '^"'ä ^a-a-'
''"ne;ia kestäneet k^rsimvkset kn' t" "'^ ;
•attu kolikoitta . . . ^ntoivt k^ -^n?. y\
Konaten kantamuksensa, xnve''^ ka'.sin. '"^'^''r^'-a'
""t keske-vttämättä kulkuaan. K^r •,^..'-r,-a'- f-i vi-a
kealta kukkulalta ku-vastuu kauka- ne hak^ma^^sa" ]atWj
na kämppä. Kohta kopistelevat nim toinen suostui ta
kulkijat koipiansa kuiviksi kaikes- pvtaset. kä''e«5ä nainasi*
ta kurasta, kämpän kynnykseen, -ohtl. Minkälaisen vasta
käyvät kämppään. Kolistavat kan­tamuksensa
kämpän kamaralle, kii
"uhtavat kokkikamppään kahville.
Kokilta kyselevät kaljaa. Kalevar
kansan käyttämää. Kokki kehoit­taa
kaatamaan kaljaa kuppiin. Ka­verit
kittaavat kurkkuunsa kaksi f innoin,
kaluunaa kunnon kaljaa. Kiittele- Ailruasu^''''- — °^ '^^
vät kahvista, kaljasta, käyvät Väestä siVJk t=^ällä "^^^^
V^mnpään kuorsaamaan. e-äs valo-i"'aa'o ja
-n koin nneksi kirja?
•)''ainen l.äijysi •uinenj
i:ne'issä kepillä P" _
Kun sen jälkeen viel»
puoli hankki varasjo
päiviksi suojelemaan to
kä mahdollisesti Tyofflöj
suojelemiseksi saattfl^^
oellista), niin on sehö-l
---iorin •suomalaisten .'^^
tästä tuli porua _P
•tiloja vähän. Jo jon
-.rästä alkoi HslOBöJ
erityistä Keskusosni^
kolehteä pelkästään W^
een parjaamiseksi. _ H»B^
mälleen olevansa ei
opportunisti, vaan n7»».;
MS. Mutta että pnoh
-lissioni puolestaan otti
vhmyyden, sen U>d^-
-nneriorin suomalaisteaj
-kouksessa, ©jssa P"*
-'•o ei äänestänyt
MuSa sitä sunrenna&J
: «en jälkeen Sa
piirin kontroll
n e l l l t^hän
-^st'! ison osan. «M^J
nsan enl-n^t'^
ettei kaikW
ioukkocoittsP^
lr.T>nllisina.
•-,in kukin yksityistff*^
• . ^ ^ ^ f„*-kit+n 'a
hPiletin
asian
fSWE
m
li. f..
~en erottamisvaatimus, olisi pitänyt
-uolueessa ja osuustoimintaliik
koessä ennakolta asteellisesti val­mistella,
-vieläpä kunnolla, ennen­kuin
nostettiin julkinen vaatimus
tästä organisatoorisesta toimenpi­teestä.
Sen sijaan että niin olisi
•:ehty, annettiin Haloselle nyt vielä
•^'lainen "valtti" käsiin, että här
-aattoi, väärin tulkiten eräiltä joh-avilta
tovereilta saamiaan kirjeitä
'•-iittää puoluesihteeristön erotta
mispäätöksen johtuneen vain siitä
'ittei hän ryhtynyt Keskusosuus-
'mnnassa kannattamaan rahalainan
••ntoa Komm. Puolueelle. Ennen
kaikkea tuolla demagogisella -väit-
••eellään hän sai Keskusosuuskun-nan
hallinnon fraktiassa enemmis-
>n puolestaan flmikapinaan puolue­johtoa
vastaan, siUä näidfen pikku-
-^rvarien mielestä oli tietysti kau
i''tus ajatellakaan varojen lainaa
^ista kommunistiselle puolueelle
''uoluesihteeristön Superioriin 15
tämä komissioni ei sen parem
'in osannut keskittää huomiot-
Halos-kysjrmyksen poliittiseen puo
'"en. Päinvastoin tämä komission"
"ki keskeiseksi taistelunumeroksi
•*»n aivan toisarvoisen seikan, sai
•'O Keskusosuuskunnan johtokuntr
--ari päivää aikaisemmin tai myö
*'?'mmin julkisuuteen levitettyä e^
-imaisen haloslaisen -väittelykirjoi
* ksen komm. puolnelehteämme
vsstaan. Kun tämä kiriotns
"'kua^n ladottu Keskusosuuskun­nan
lehteen "Pyramid Builder". jo-oli
siihen asti annettu olla puolu- ka painettiin meidän puoln^tlehto^
een tärkeimpänä edustajana, frak-tiasihteerinä,
osuustoimintaliikkees­sä,
ilman että häntä olisi -viralli­sesti
moitittu tahi ohjattu. Viel?
'amana -vuonna oli vastaansano-
"le kirjanainossa. niin TȊ5tti nuo
I"e^ohdoh komissioni '•^akavarikoid*-
'"Vramid Builderin" painoksen,
•""ta sitten seulasi tunnettu ta-
-.saria, melkein kuin kinonäy-
Matti
tov. Pu,
.«lostamaa
riitoja, (
iltain tyc
f*««n johton
Kommt
oikeist
oimintali
öen 01
kapitalis
«Ivittänyt
jälkeisc,
poimannen
''^"lainittu
hasella OT,
^ ^ i J-htcy,
nän ole
eJiintj-n
*etisasema'
PPeriläisiä)
°»iäin näij
ilsei
Kominte
^irjeessä
^emmi.=:tö
[Tenljonenii
t. ^Jtä taa
OSUU!
Ifiiiii on tä
. . . . ..:t_;*-f
matta sallittu valita hänet puolu- telmässä: ^ensin Halonen ryöstätti
een piirikomiteaanldn 9.-nnessä pii- '-i-ja^ainogta osan lehtensä painos-rissä.
Oli selvää, että sellainen or- ta: toiseksi puolueen komissioni jn i^ar-- -v,iius.1
ganisatoorinen päätös, kuin Halo-j piirisihteeri polttivat lopun painok-jjse on aivan paioi»-',)
^ niin
r^Et ovai
TenBn-»
taiste: