Vapaus, April 23, 1925

              mm2 Torstaina,
K'.
Pf
lii
MM-:
mä
m
MS
'SV'.
Kon Tooden 1923 a l om X W.
.W3t. haali avattiin Vaniooverina,
kohdistettiin «illoin oikein »jrhin»-
hySkkijr» Lamber Worker» Uniota
vastaan. Jos ken hyviin olisi ns*
konat niitä juttaja; joita «illoin
kerrottiin kalkiUe, jotka nUtä vaan
viitsivät käännellä, olisi bSn var­maan
tullut siihen johtopäätökseen,
että Lumber Worker$ Unio on se taan
tumulrten kivi, joka ehkäisi ^ 5 -
väenluokan vapantomasta kapitalis­min
kahleista.
Ei mikään haukkamanimi ollut
kylliksi inhottava; ei minkäänlainen
parjaus kylliksi karkea; eikä mi­kään
lalnafraasi tarpeeksi purevan
viiltävä esittämään Lumber Wor-
' l k m -Uni luonnetta ja
tarmeltnnutta ' moraalia i-w.w Jäis­een
hyökkäyksessä. Tyrkyttäessaän
omaa järjestöään - täydellisyyden
mallina, nuo työväen pelastajat las­kivat
saavansa «illä pysyvän jalan­sijan
järjestölleen, kun saavat kyl­liksi
lokaa jonkun toisen jirjestön
päälle. r.w.w;läisten päämääränä «
ollut niinkään paljo järjestymätto-mäin
järjcstättjinen käymään palk­kataistelua
korkeampain palkkain
puolesta, kuin jäsenten varastami­nen
ja herkkäuskoisten narraami-
:\ nen. < Järjestymättömäin järjestämi-
' nen ja palkkataistelun käyminen se
oli sivuMikka heille. Pääasia oli
jisenverojen kautta koota varoja
Chicagossa oleville paaveille, että
ho saivat niillä rahastaa katupubu-jia^
n. ;f
Rannikon, metsätyöläisjet täytetr
tiin loistavilla kertomuksilla siitä,
mitä I. W. W. tulee heille telce-
3nPn. SUtä, että heidän täytyy
tehdä itsekin jotakin, ei h i i s k u^
halaistua sanaa. Untossa sanottiin
olevan'jo tuhansia jäseniä; ja «a-dottain
uusia liittyvän joka päivä.
, Mutta buolittiatia tuosta oletetusta
vpiiniaftnmisesta, kämpillä - vAan
' palkat laskivat ja urakkatyö lisään­tyi;
' Sillä tukldparoonit eivät perus-
,-taiieet tuon taivftalUsta I. W. W:heii
3ntti|ttvab uskovaisten Vancovtveirin
Tkaäiätta mekastamlsesta. -
, SyyskunUa 1928 lähetti I. .W. W:n
' Yanteouverin paikailisosasto Idrjeen
* Xumbfer Workers Unlollei Kirjees-
TBl sapottiin että I, TV. W. on jnlls-
.4anut metsätyöläisten yleislakon
' British Columbiassa, saadakseen sen
tivitDa Yhdysvaltain vankiloissa v i ­ruvat
syndikalismilaiA uhiit vapau-
,^ tetuksL a. W. W!n jäsenistön kes-
' .-' Iraudessa «i k^fUäkään oltu toimitet-
' '\ in äänestystä taosta asiasta, että
. olisi saatu tietää mitä jäsenistö,
ajattelee ^e^alsesta toimenpiteestä,
irietslakkosuonnitelnran ^oli : laati­nut
edellisessä työkokouksessa välit-
. tu kojmitea^ Lumber i^orkers Unio­ta
ei ik^otettu ottamaan lakkoon
osfa, siUä kirjeessä ainoastaan yk-
V s<°^rtaisesfi liihotettiin, että, yleis-lakköniääräys
oli annettq.
Vastatessaan yllämainittuun, kir­jeeseen
Lumber Workers Union ta­holta
osotettiin,, ettei sen toimeen
panevalla,komitealla ole valtaa yleis­lakon
alettamiseen, vaan että seltai-nen
.ratkaistaan jäsenistön yleisää-nestyksellä;
kuitenkin lupasi Lnm-
' f ber WoTkers Unio tehdä kaikkensa
lakon onnistumiseksi. "Lakko" kes­ti
ainoastaan yh^en ^viikon, jonka
. kuluessa ei' yhdellälckän ainoalla
kämpillä lopetettu työskentelyä; ja
mikäli tiedetään, ei edes yhtään a i -
' nutta 1. iv. W:n jäsentä noudatta-
...not lakoVutyia. Vieläpä entinen
l. ,W. W:n- paikallisdhteeri J . D.
Golden työskenteli 'eäännöllisesti
kaiken alkaa Bloomfield LÖg.;Co:n
kämpällä Jervis Inletissi. SiUä ta­valla
i.w.w:l{Unen solidarisnus haih-
- tui savuna ilmaan.,
jTammikottUa 1924 pidetty Lum
ber Worker3 Union konventsioni
päätti vielä kerran'tehdä ehdotuk­sen
yhteisestä toiminnasta. Kon-ventsionissa
hyväksyttiin, seuraavan­lainen
päätösesitys, joka asianmu­kaisessa
järjestyksessä lähetettiin L
W. W:n Vancouverin osastolle:
Koska nykyään on vallalla
Canadan puutavarateollisuuden
«rf järjestöjen välillä kaaosta
ja kilpailua, jonka tähden jär­jestöt
etenkin täällä Tyynen
• meren rannalla ovat kykene-
«aättömiä käymään taistelua
työpäivän lyhentämisestä, paUc-
- käin .kohottamisesta tai yleensä
' - parantamaan työläisten olosuh­teita;
ja
<Koska sellainen asiantila
yleensä synnyttää välinpitä-
V myyttä työläisissä kaikenlaista
järjestötyötä kohtaan, j a on jo
tähän meimessä synnyttänyt sen
suriniteltavan tilanteen, jossa
' . puutavaratyöläiset v nykyään
', ; ovat, suori enemmistö heistä
' ollen tykkänään jarjestymättö-
* 'miä, siten tehden ma)|dottomak-si
pätevän ; puolustustaistelun
metsäpomojen armotonta elä­mäntasomme
alentamista vas-'
taan; Ja j
; varateollisnudessa olevain eri
nniojen välisen-yhteistoiminnan
välttämättömyyden, me vilpit­tömästi
ehdotemme, että Lum­ber
WorkeT$ IndnstriaJ Union
of Canadan ja Vancouverissa
olevan I. W. Wni metsätyöläis­ten
unioh No. 122 välillä alet­taisiin
heti neuvottelut keski­näisen
sopimuksen aikaan saa­miseksi,
että nämä kaksi jär-
- jestöä voisivat yhdessä taistella
yhteisiä vihollisiamme, tukkipa-rooneja
vastaan;
Sentähden päätettäköön, et­tä
Vancouverissa tammikuun
10 p:nä 1924 kokoontunut
Lamber Worker8 Indtistrial
Union of Canadan konventsioni
' valitsee jäsenistöstään kolme
henkilöä,- jotka menevät ja esit­tävät
yhteistoimintaa koskevan
asian Vancouverissa olevan L
W, W:n paikallisosaston vir-kaUijoiU^
ja jäsenistöUe; ja
Olkoon edelleen päätetty,^ et­tä
jos esityksellemme saamme
myönteisen vastauksen, Jcon
ventsioni . velvottaa uuden' toi­meenpanevan
. koipitean jatka­maan
neuvotteluja siihen saak­ka
kunnes on päästy yhteisym­märrykseen,
j a läheinen yhteis­toiminta
kahden e r i ' järjestön
välJUe."
Joitakin päiviä myöhemmin esit­ti
sitävarten valittu komitea nuo
päätökset L W. W.tp paikallisosas­ton
työkokoukselle. Tammikuun 26
p.Tiä saapui esityksen johdosta seu­raavanlainen
vastaus: ' t ,
^'Teidän esityksestänne kes-
, kusteltiin I. W.' W:n kuuluvan
metsätyöläisten union Vancon-
: verin osaston aikamääräisessä
' työkokouksessa monipuolisesti
ii vilkkaasti. \ Keskustelun tu­loksena
oli ae, että L - W . W.
ei voi tehdä minkään muunlai­sia
>sopimuksia tai liittoja 'kuinl
> meillä on ollut tähän mennessä.
- "Me .vaadimme kuitenkin, et­tä
kummankin union jäsenten
kesken pidetään yllä suvaitse­vaisuutta,
ja että, lukuunotts^-
en ~. mielipide-eroavaisuudet; me:
tulemme kohtelemaan . toinein,
toisiamme ' työläistövereina."
, Allekirjottaneet: E. G. Birch,
' O. SwantK)n, G.- Ostrrim. .
Aikuisin syksyllä 1923 järjestet­tiin
Lumber WorkeTs UnioUe kaksi
osastoa Quebecin maakuntaan.
Unio-osastojen perustamisesta ker­rottiin
Lumber Wojrker3 4Jnion v i ­rallisessa
äänenkannattajassa "The
Logger"-lphdessä, joten sen asian
hyvin- tiesivät ;Vancouverissa olevat
I. W. Vftn paikallisosaston toimi­vimmat
jäsenet. Tuosta asiasta oli
keskusteltu heidän yleisessä , koko­uksessaan
tammikaulla . 1924. Sa­massa
kolcouksessa hyväksyttiin pää­tösesitys,
jolla kehotettiin' I. W.
W :n.. yleisen toimeenpanevan komi­tean
ryhtymään tohnenpiteisiin 9»^
tarion metsätyöläisten järjestämi­seksi.
Vähän myöhemmin' lältetet-tiin>.
J. D. Golden Vancouverista
Chicagoon, ottaakseen siellä 'osaa I.
W. W:n yleiskonventaoniin. Gol­den
^ai konventsionin vakuutetuksi
siitä, että t W. W:n,oli välttämät­tä
'ryhdyttävä, järjestämistoimiin
Itä-Cänadassa, koskapa heti ikon-ventsionin
päätyttyä Golden meni
suoraan Sudburyyn, Ont, jossa hän
alkoi järjestämistyöhön. 1. W. W:n
taholta ei oltu hiiskuttu halaistua
sanaa Ontarion järjestämisestä en-nenlcuin
Lumber ^orkers Union toi­mesta,
oli perustettu kaksi: paikallis­osastoa
Quebeciin.
Ontarion esimerkki on sangen
kuvaava L W . W:n moraalittomasta
luonteesta, ja siitä kuinka • se ^Ipoo
kaikki järjestyneen työväenliikkeen
pyhänäpitämät j)eriaatteet. Sentäh
den kun siinä, vallitsee nykyisen
ameiikälaisuuden rahanhimoinen
luonne, turvautuu se kaikkiin sa­moihin
juoniin j a koukkuihin kuin
osakehuijarit ja hänen luottamus-miehensä.
Se on pyyskäissyt syr­jään
porvarien ..'moraalikäsitteet,
mutt^ ei ole ottanut niiden tilalle
proletaarisia. moraalikäsitteitä. Kes-^
i:inäisen avu^uksenhenki on haih
tonut, ja sen tilalla kukoistaa kaik­kivaltias
"dollari-ihanne." Tuon
"dollari-ihanteen** saavuttamiseksi
kaikenlaiset verukkeet ja säädösten
saivartelut ovat päiväjärjestyksessä.
Tammikuun alussa 1924 tekivät
British Columbiassa Cranl^rookin
"alueen metsätyöläiset lakon;' pakot­taakseen
metsäparoonit antamaan
heille 8-tuntisen työpäivän. Lakkoa
laiset olivat , L ,W. Wm jäseniä;
Lakkoavustusta pyydettiin kaikilta
työväenjärjestöiltä, ja canadalaisen
O. B . U m toimeenpaneva komitea
ryhtyikin heti avustustoimiin. Sa­maan
aikaan kun O. B . U : n toi­meenpaneva
komitea. avusti Cran-että
sen Sudboryaas oleva paikallis­osasto
oli liittysyt L W. Wai. Sil­lä
tavalla sitSMpoaaiMt paUdtsivst
n«, jotka olivat enitmäiaenä autta-taassa
heidän lakkotaistelua käyviä
'jäsemään. Todellakin ihmeellinen
8olida?isauden osotus. Mutta oliko
sillä Sitten mitään, väliä, koka ant-toi
lakossa olevia metsä^öläisiä,
pääasiahan oli kai saada dollareita
I. W. Wdle? Ja Ontarion metsä-työläiset
ovat yhä edelleenkin jär­jestämättä,
OH paljo helpomi asia
saada L ~W. Wm jäseniksi sellaisia
henkilöitä, jotka jo entuudestaan
tunnustivat järjestäytymisen vält­tämättömyyden,
kuin aivan jäijesty-
'mättömiä, j a kiskoa ensin mainituil­ta
veroa Chicagoon. Moinen "par­haitten
p^ojen" koijaamistaktiikka
on ominaista kaikille sikiöasteellaan
oleville J . P. Morganeille, eikä työ­väen
luokkataistelpliikkeelle.
(Jatk.)
Ruotsalainen, ammattir
yhdistysmies Venä­jän
oloista
, Munan göteborgilainen ammatti­yhdistysmies
oleskelee tällä haavaa
Neuvosto-Venäjällä ja kirjoittaa
sieltä kotimaahansa:
Kun matkustaa venäläisessä kol­mannen
r luokan makuuvaunussa,
nauttii aivan samoja mukavuuksia
koin Ruotsissa. Ainoa ero on, et­tä
yhdellä ja toisella' venäläisellä on
mukanaan samovaarinsa ja eväs-
Idiärönsä. Venäjän kansa on mie­lenkiintoista
ja hauskaa: väkeä, ja
kaikki ovat iloisia sen johdostS, etr
tä vanha tsaarivalta on iäkseen ka-doijnut.
- Nyt on maa teollisuustyö-
Iäisten ja talonpoikain. He ohjaa­vat
koko Venäjän sisäistä j a ulkois­ta
«lämää. Milloin Ruotsin valistunut,
organisoitu työväenluokka seuraa ve­näläisten
toveriensa esimerkkiä, is­kee
maahan i taantumuksen i ja ravis-*
taa niskoiltaan rämettyneet, refor­mistiset
johtajansa^ j o t k a j o ovat
kylliksi kauan olleet sen-^ tiellä?
, Vanhaan ruotsalaiseen ammatti-yhdistysmieheen
tekee syvän vai­kutuksen,
kun hän näkee,' miten ve­näläiset
toverit ovat tehneet talon­sa,
ja miten huolellisesti nämä ovat
järjestäneet kaiken varmeijftaakseen
ankaralla luokkataistelulla saavutta­mansa
ädut, ja miten avosydämises-ti
he antavat vieraiden finaiden: to­verien,
sitten^kun nämä ovat osoitr
taneet olevansa organisoituja tove­reja,
tutkia heidän olosuhteitaan
kaikilla aloilla. Mutta he pitävät
kyllä siitä huolen, ettei yksikään
porvari, olipa tämä mitä laatua, ta­hansa;'
saa ' kurkistella 'heidän' esi­rippunsa
taakse. Kaikki mitä por­varilliset
kynänkitkuttajat rähisevät
lehdissään Neuvosto-rVenäjästä, on
bajnUstuaeiden aivojeB kavittelun*^
tnbtetta.
:t -ii-'
tetaaa. Ja sitten saa ksjntalistinen
maatlman itkeä omia «yntejään. Ve­näjä
lu^ioo ylpeänä ja voinuJHsena
niin todäsestä kuin .taloudelSsesta-kis
ahdinkotilastaan.
»MS
Jos me olisimme yhtä
Innostmieita . -
Olin juuri menossa olos asunnos­tamme,
kun ovikello soL Avaan o-ven.
Ulkomuodoltaan näeliyttävä,
keski-ikäinen nainen kysyy joa os­tan
kirjan, kirja käsittelee laama-ton
oppeja, ja te näette kuinka
paljon sutta siinä on.
*<Kiit08 vaan, minulla ei ole aikaa,
niin kun näette olen juuri menos­sa
asioilleni"
"Minä en pidätä kauan", sanoo
nainen hymyillen. "Saankö lukea
teille erään kohdan kirjestani?"
"Minulla on kiire."
"No sitten' te ostatte kirjan ja
luette myöhemmin." ^
"En osaa lukea englanninkieltä."
"Mutta "ityllä kai hiukan kummin­kin?"
"En ollenkaan, en sanaakaan."
"Mitäs kieltä te käytätte?"
Valhe ei ole minun tielläni kos­kaan
tarvinnut avuksi tulla, mutta
tällä kertpa minä valehtelin ^ aika
m 10
mikä,ei kuitenkaan enää kummastu­ta,
nilnua. He ovat ehkä pistäyty­neet
Moskovassa, taikka Pietarissa
ja katselleet 10-^0,000 miehen so­tilasparaatia,
ja lopuksi nähneet jt*
.nassa eri tehtaiden työläisiä olal-laan
nykyaikainen löauserkiT^äri
välkkyvine pistimineen. Ja on help­po
arvata; että tämä merkitsee vaa­raa
nyUdjäluokkalle.- Tämä; on jo­takin
toista kuin ' Ruotsin »maassa,
missä meidän kiltit työläisemme
osoittavat mieltään ja tekevät pa-peripäätöslauselmiaan.
Täällä ollaan
toiminnassa eikä tyydytä pelkkiin
sanoihin. .
'Olen vieraillut monissa työläis­kodeissa
ja tehtaissa Moskovassa.
Meidän käytettäväksemme on annet­tu
opaa^ ja ajoneuvot, kun olemme
rientäneet tehtaasta toiseen.
Eräällä -työmaalla näin ent. teh­taanomistajan
seisovan koneen ää-reteä,
kun sensijaan työläisten tai-tavi|
v johti tehdasta. Ajatella täl­laista
vaihdosta Ruotafssa! Mutta
entistä isäntää kohdeltiin nyt tove­rina
ja lukeutui hän työmaan jär.
jestöön. -
Valistustoiminta ja taide on var-i
sin korkealla tasolla Venäjällä. Uu.^
si johto jännittää tässä tarkoitukses­sa
joka hermon. Voin erinoinaisen
hyvin seurata tätä minulle suuren­moista
kehitystä. Asun yhdessä ^ i -
denkymmenen venäläisen kanssa,
jotka ovat saapuneet maan eri kol­kilta.
Heidän ikä vuotensa vaihtele­vat
25-~50 välillä ja ovat he kaik-kikouluoppSaitaeriv
aineissa. Heillä
on maksuton opetus ja saavat he
Iisaksi 50 ruplaa kuussa; Miten on
laita Ruotsin ammattitaitoisten?
Mieluummin viskataan heidät työt­töminä
kadulle kuin että varattai­siin
heille vapaita ammattikouluja
.ja maksettaisiin heille oppiajalta;
Mutta y r
•ittepi oakiii Icycymys "raakaUu-valUosU**
idassaf
-Ja siitähän s i ^ on varoitettava
ruotsalaisia työläisiä! Mutta nyt
olen saanut i>erinpohjin katsoa läpi
tämän humpuukin.
tavalla päästäkseni irti tuosta in­nostuneesta
uskonlahkolaisesta, jok­si
hän myöhemmin näsrttäytyi. -^^
"Minä en lue mitään kieltä."
"Niinkq! On kovin ikävää olla
lukutaidoton. Mitä ^nsallisuutta
olette? :.Kylläkki teidän kielellän
ne on uskonnollista kirjallisuutta'
ja kirkko 'öpetjaa lukutaidottomia
kaikilla «kielillä", sitten hän hy­mähti
omituisesti. "Mutta te kyl­lä!
osaatte lukea jollakin kielellä;
haluatte vaan päästä minusta irti
noilla tekosyillä. Mutta saanko lu­van
Jkysyä uskotteko Jumalaan?"
"En." '
"Ettekö, ja mikä on saattanut
teidät hylkäänlään jumalan?"
"Olen tullut huomaamaan että
sellaista jumalaa jota • raamattu
n^eille ker£öo^<ei' ole olemassakaan."
"Kuinka olette huomannut sen?"
"Olen hädässä rukoiUut häntä ja
hän on ollut kuuro rukoidcsilleni."
"Tiedättekö, minun mieheni oli
kerran aivan hyljätä jumalan myös­kin,
mutta minä sain hänet pelaste-:
tuksL Mikä on teidän vastoinkäy-misenne
ja koska olette viimeksi
rukoiUut?" -
Valehdella.: sutkautin, että mie­heni
on sairas on työtön j a että
tässä ollaan: aivan kadulla. "Viime
viikolla mitoilin jumalaa i^meksi,
vaan , siitä ei ;oIe i r ollut mitään a-pua.**
"Teidän on otettava huomioon,
ettei jumala tule alas itse teitä aufc-'
tamaan» vaan hän lähettää ihmisiä
teidän luoksenne", ja nainen pu­risti:
hellästi : minua käsivarresta.
"Tänään on hän lähettänyt minut
luoksenne. Se on. juuri hän, joka lä-
,hetti minut tänne,-avatkaa sydä­menne
ovet hänelle."
"En. Sydämeni on suljettu kai­kelle
turhalle luulolle. Minä olen
rukoillut jumalaa; aivan lapsesta
saakka,. eikä .hän koskaan ole mi-:
0 S n
n
nn
1 nn
Viimeisin Kirjauutuus!
Napoleon III faJIMaappans.
Kirj.,KÄKL MARX
Sivnja 205—HinU 70 »enttii-
Tämä kirjanen antaa näytteen materialistisen historiankäsityksen metoodista,
sellaisena kuin Marx itse sitä käyttelL Tätä hänen esitelmäänsäpidetään yhtenä
hänen parhaimmista kirjoitukmstaan mitä jälkimaailmalle on häneltä säOynyt. Sii­nä
osotetaan Se yhteiskunnallisten taiiahtumain liikkeellepaneva voima, joka vii­mekädessä
määrää hstoriallisten tapahtumain kulun. -
Kirjan käsittelemät tapaukset käsittävät yhdeksännentoista vuonsadan vallan,
kumonksellisimman aikakauden. Ranskan helmikuun vallankumouksesta, 1848, n.s.
Bmmairen 18 p. (Marrask. 6 p.) 1851. Marx k n v ^ näiden tapahtumien luokka-
Inohnetta j a siUbisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aina sen taloudellisen
perustan, jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteli. Nykyajan vallankumo-ostapahtumien,
ymmärtämpen käy tämän kirjan selityksien avulla paljon helpom-
Tästä kirjasta otettu painos on verrattain pieni, muihin samankokoidin kir- >
joihin verrattuna. Ja sen vnekd^ lähetetään tätä kirjaa asiamiehille ainoastaan
tilauksesta. Siitä huolimatta ,oa jfikaiseu kirjallisuusasiamiehen tilattava niin mon­ta
kappaletta kun arvelee mahdollisesti voivansa myydä. Eikä ole mitään, vtJiin-koa
vaikka muutamia joutuisi ps^uttamkan myöhemmin, mutta jiääasiaön fettä
jokenne asiamies tilaa varastoonsa näitä nyt aivan heti, voidakseen t«jota tätä
uutuutta lukijoille tämän kirjalllsuuskuukauden aikana. . ^
Pienemmätkin tilaukset täytämme mielihyvällä. Ja 5 kpL tilauksesta myön­nämme
kenelle tahansa tilaajalle 20 pros. asiamies alennuksen. /
' VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, l
Lähettäkää minulle,-heti palaavassa postissa kpl. sitä uutta Mai^n
\ kirjasta. NAPOLEON ra VALLANKAAPPAUS, jonka hinta on 70c kpl. Voitte
veloittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt .
Nimi
Osote
1
e
E
fl 0
1!
0
1
ES
i=ji=ii=di=ii=ir=irt=ii=ii=ii=UF=if=in=if=jg
brookin lakkolaisia, jotka olivat L
Koska me käsitämme punta- W.|W:n jäseniä, tiedotettiin sille.
nua vielä auttanut' j a elämäni ^on
ollut kovaa." - , •
"Muistakaa rakkaani että jnmar
la rankaisee juuri: niitä: ketä hän
rakastaa.** t
"Hänen rakkautensa on erilaista
siis kun ihmisen rakVaua, esimerr;
kiksi äidin rakkaus. Minä olen äi­ti
ja jos lapsi tekee jotain, väärin,
minä en rankaise, niin että. hän.
on nääntymäifiillnän rangaistusta
suorittaessaan; vaan. menettelen
paljon jalommin. Mutta suokaa
' anteeksi, ^inun :on mentävä asioli-leni."
"Mutta kyllä kai te ostatte kiriä­ni?"
_ \ ^
"Ei minun rahant jouda turhaan,
en «sas£ lukea, enkä osta."
^'On se kovin ^ikävää, että siir­tolaiset
ovat lukutaidottomia, vaik­ka
me koetamme. kaikkemme tä­män
epäkohdan parantamlseksL"
"Siirtolaiset käyttävät useampaa
kieltä kun tässä maassa syntyneet.
Mutta minä en halua Iniea mitään
sellaista, joka sotii minun ymmär-rystäni
vastaan. En usko jumalan
olemassaoloon,' ja; siinä kaikkL*'
*'Mutta uskotte kirkkoon ja pap­piin,
pappi on viisas selittämään tä­män."
, _
"En usko kirkkoon enkä. papr
piin." ^ ^
"Oletteko venäläinen, juutalai­n
e n . . . ? " >
Kaiketi hän oli tehnyt sen ha­vainnon,
että juuri venäläiset ne
niitä jumalattomia ovat. .
"Tai ehkä luette niitä ki&ä?»
"Juudaankieltä en toÄ», vaan
muita," ja luettelin 'hänelle joi­tain.
Hän riemastuL
"Mi^ä tuon teille Idrjan yhdellä
näistä ' kielistä jos lupaatte lukea
sen."
"Minkä vttoka(:vaivata itseänne;
kun en minä muota^ ajatustani kni-
Että Venäjän raskaalla teolfisun-della
on suuria vaikeuksia, riippuu
tätä nykyä kahdesta'seikasta: va­rojen
ja ammattitaitoisten työläisten-i tenkaan?"
päätteestä. Muttajön vain ajan ky-: "Mutta mimtn tähden lupaatteko
symya milloin nämä vaikeudet voi- lukea yhden pienen kohdan vaan.
minun vuokseni, lupaattchan? Oi
kuinka mielelläni minä haluaisin
puhua kanssanne enemmän." •
"Mitäs te vielä tahtoisitte, tie­tää?"
"Kuulutte ehkä johonkin seur
raan, yhdistykseen?" .
"En mihinkään kuulu, se on vaan
oma ymmärrykseni joka ohjaa mi­nua."
'
Nainen koettaa saada Jkasvoilleen
jonkinlaisen selaperäisyyttä ^ ilmai­sevan
ilmefen siristää .silmiään, jois­ta
kuvastuu uhma ja kiukku. — •
"Mutta: te i ettetiedä, on olemassa
paholainen joka panee noin. ajat­telemaan."
,
"Tiedän varsin hyvin sen.. Häntä
en pelkää lainkaan, sillä me olem­me
vanhat tuttavatT Hän on seu­rannut
minua: kaikkialla: ja , tehnsrt
pahojaan, saattanut minut kärsi­mään
koko elämän ikäni.' Hän ei
ole niin vahva etten voittaisi hän­tä,
mutta hän on ollut niinua vii­saampi,
vaan pian minä- voitan ^ hä­net."
"Tuo on juuri paholaisen ope­tusta,
minä olen niin kovin surul­linen
tähtenne rakkaani,' rukoil­kaamme
yhdessä ja jumala tulee
avuksenne. ' On synti ajatella
noin." • , . V ' '
"Kuka loi aivot ihmiselle? Te
sanotte jumala. Miksikä ei hän
sitten saUi niitä käyttää?"
"Jumala sallii ajatella »vaan hy­vää,
mutta teidän ajatuksenne o-vat
synnillisiä." ' ^ ^
"No olkoon niin. Synnilliset aja-tuMpet,
valaisevat paremmin asioi­ta,
siis minä tyydyn i^iihin."
"Ettekö pelkää helvettiä?"
'.'Siihenkin on ollut pakko .tot­tua,
helvetissä olen elänyt elämä­ni';
vaikeata se on, mutta toivon,
että siitä- kerran, pääsen, ellen itscr
niin lapseni kuitenTdn."
"Olette venäläinen sen näen, mut­ta
lupaatteko että. luette minun
tuomani kirjan joka panee teidät
uskomaan että jumala' ön olemas­sa
jä että hän auttaa teitä?"
"Ei.minun ajatuksiani muuta mi­kään.
Kirjan voin kyllä lukea,
mutta jos luulette että^ siitä on
ieille hyötyä,~ niin :erehdytte. Kir­jaa
en pelkää, mutta edeltäpäin jo
tiedän että se ei tee minuun' mi-täää'
vaikutusta. -Arvaan mitä se
sisältää.", •
"Se "bn uutta kristinoppia. Us­kotteko
Jeesukseen?"
*?En ole paljon sitä joutanut
ajattelemaan, mutta sanotaan hä­nen
olleen suuren, ja ennenkaik­kea
rehellisen miehen." .
, "Se on väärin tulkittu; hän ei'ol­lut
sellainen ihminen kun te ja
minä; hän oli syntynyt, pyhästä
Mutta kuulkaaJ Jumala sentään r a ­kastaa
teitä ja hän antaa syntin­ne,
tuon parjauksenne anteeksi.
Lupaatteko" että rupeatte hänen
seuraajakseen. Jos nyt; miehenne
saa työtä ja-j paranee, teillä, tulee
olemaan hyvä koti,- tarpeeksi ruo­kaa
ja muuta?"
"Noin narrattiin minua lapsenät
mutta nyt ei petä kukaan eikä mi­kään.'*
hengestä j a i . . " >
/^^^'Kanlkaa, jos. nykyään joku nai­nen
'synnyttää lapsen samalla^ lail­la
: pyhästä : hengestä kun synnytti
Maria,, niin : kirkot näkerät hänessä
langenneen 'Syntisraukan.; Oliko
neitsyt MBO^ siisr samanlaii^en al­haisten
himojen: saastuttama tyttö
kun kaikki lapsen synnjrttäneet ty­töt
nykyään? Vastaisessa tapaidc-sessa
ovat kuUd nuo ^rtöt syn­nyttäneetsamanlaisesta
: . pyhästä
hengestä .siinnein jeesukaal**
^Oo! Oo! uuta' minä kuulen.
"Mutta rakas rouva, jos nyt vaan
lupaatte ~ olla kanssani samaa miel­tä,
niin aivan näinä povina teillä
tulee olemaan kaikki' mitä mainit­sin,
sillä juuri minut on jumala va­linnut
teidän amtajaksenne."
"Mitä.tarkoitatte?,. Jos tarkoitat­te
että te annatte minulle j a per­heelleni-
aineellista; kannatustai niin
minä voin tästä «ainoastaan kiittää
teitä, mutta vastaan en ota avus­tustanne."
' "Miksikä ette?"
"Haluan olla rehellinen itseäni
kohtaan ennenkaikkea, 'enkä vaihda
vakaumustani millinkään aineellisen
avustuksen vastaj^nottamiseen, Lo-puUakiji
olette- kaiketi varma pää­töksestäni-
ja nyt minun on kii­rehdittävä
aaioillenL"^ ' ' /
Nainen, kiitteli kovin että sai pu­hutella
: minua- ja jäi k;uit]enkin siir
hen, käsitykseen, että . siellä tai­vaassa
joskus tavataan toisemme,
enkö haluaisi minäkin sinne jou­tua?
Ei voi sanoa minne kuoleman pe:^
rästä: rupeaa^ mieleni tekemään;
vaan nyt kuitenkin kovin haluaisin
että maallinen elämäni, olisi para­tiisin-
elämän arvoinen. Kuolleena
on hyvä maatakin ehkä, mutta nyt
kun on elävä,. tuntee ja kärsii ala­ti,
niin saisi tuon sijaan olla tai­vaallinen
onnikin. /; t
Ei hän, mistään tuosta näyttänyt
loukkaantuvan' ja lupasi hankkia
minulle kirjan suomen-,. venäjän-,'
puolan-, bulgarian» tai ukrainan-kieleUä.
Eikä hän lupaustaan u-nohtanutkaan.
Kohta oli postika-tikossani
hänen lähettämänsä kir­ja:
"Mihin .maailma on taipuva.'*
Siinä käsiteltiin' seuraavia eri ai­neita:
Kenelle pahe on .luvattua;
Kuka loi paholaisen; Hänen en-
.nustuksensa on toteutunut; Maa­ilman
loppu; Knolemattömut^s; Mis­sä
ovat ikuolleet; Kaikkien lunastus
ja Ihmisen kääntymys^ ^
Kirja on painettu raamatuntut-kijain'
kansainvälisen toveriseuran
kustannuksella. Lukija, huomaa,'
että tuo nainen oli mitä; sopivin
asiansa puolesta puhuja;^ Icärsivälli-nen,
ystävällinen ja väsymätön
työnsä suorittamisessa. 'Onko meil­lä
kommunistisen liikkeen - palve­luksessa
yhtä uutteria työntekijöi­tä?
Pelkään että me jo pienim­mästäkin
vastarinnasta loukkaan-:
numme ja vetäännymme syrjään.:
Tuskin koskaan koetammekaan tyr­kyttää
aatottamme niille, joille se
vielä on vierasta; ^ Ihmekö siis, jos
uskonnon apostolit onnistuvat le­vittämään
V verl^ojansa. Tuo nai­nen
, toimi rijpeästi ja varmasti
vaikka ei r sattunutkaan oikeaan
' . Rttokaa ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12.Elgin St., Sndbury.
Vastapäätä C: P. R. sähkösano-
- makonttoria..
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reipu.
A FtfflKNIER,^
LIMITED
HENKI. PALO, TAPATURMA JA
AiCkUNALASI
yAKUUTUKSU
BAUCIE-GILL BLOCK, SUDBURT.
Lainoja hanldtaav nopeasti ja ai
halailla hinnoma.
" G A M E R A "
GRAMOFOONEJA
— Hinta $15.00 —
soittavat tavallisen , kokoicia lefjrjL |
•MOSIC siesE
88 / Dorhain St.-r^UDBURY, ONT.
f Seuraava - Blue'n kaupasta.
— Phone 1694 —
KATiTvR POUKAMAN
. —SAUNASSA —
kylvetään perjant. ja laoantaini.
SUDBURY,
Puhelin 457. —1- P. O. Box ll2f.
kirkot, piah luhistuvat. Nyt on.
tullut maailman kuningas, jnmali
Hän on kaikkialla, maanpäällä,
maansisässä, ilmassa ja meidän on
opittava puhumaan suoraan hänel­le.
Nainen oli erikoisen uskonto- |
haaran tai uskonlahkon ajaja j»,
luultavasti saarnaaja. Ja antaiä
hänen seuransa 'aineellisen avustuk­sen
kunhan vaan pääsisivät vpitoDe.
niistä ketä vastaan taistelevat
Me emme sentään niin pitkälle
tämitse mennä; heikkoja luonteit»
kalastetaan -uskonnon verkkollun ]»j
pajatkaan. Unohdin' mainita^ että
hän ^ilmaia onntuisesti kuislden
myöskin vastustavansa kirkkoja, e i -
niitä on paljon, jotka taipnviit
me saUimme sen' tapahtuvan. Htrt-^
ta se on •raäryys; se on rikos, J« j
meidän; i^JÖita se koskee, on ase­tuttava
vahvaan vastarintaan 3* -
tehtävä kaikkemme saadaksenuK/J
työläisjoukot- pysymään poissa B^;J
ästa houraflijoista.
Naisjaostot ennenkaikkea > ^
jneen, pohtikaa asioita ko^ool^ji
ne» päättäkää j a toimikaa; nö*i|^
kaasti j a varmasti. Katsokaa^
hollisenne valvoo eikä hä?^!
minkäänlaisten käytöstapojen 54*||
sa. Toimeen sas naiset, ja
sainvälinen toiminta . on • se,.: ..Jr^-g
tehoo. VihoBi^mme ei ole o J j^
kSän tyjrtynyt ^ k f l T " " " ' ' " " ' ^>'^i
toimiin, vaan on sen ftröala
Bman laajninen. Siis toimeen J^j
Tässä on toii
lenterin arvo onki
paljoa puhua, jota
Join kuumille kiyi
toisten osuntta jo
että sitä on vielä
pooluelehtiliikkeills
sie ää mukaa kuii
sekä kyllä vöimm(
lenterin hinta on
keflematta tilauksi
Vapauden liik
kirjoja, joista ann
tolia liikettä, siis (
Mallit ja hin
hintamme ovat aU
Keskiutelakokotikcei
dettiin tk. 17 pnä IL
saston talolla oli keski
oa- lasten kasvatus!
maodostui mielenkiinti
pettavaiseksL Keskus!
sa tnotiin selvästi i lm
ka mitä nykjnnen porv
^ la jo varhaisemmasta
tarjoaa." Nykyinen la
puitteissa sovittaa; J o i
«neeseen, aito ^isänma
piteen ja lasten oUes:
asteella milloin mySskii
tnksesta riippuu paijoi
opetetaan, ja mitä iiii]
HyöskiD selvästi t t u ^
asiasta,, että miten oi
ta opettaa lapolle jo
sosialismin ngVVrtfffn js
iinttaa sitä porvaröllis
saastnttamaa opetusta,
ään koulu heille tai^i
parhaimpana opettotaii
tiin kommanistiäa las
snnnnntaikouluja, sS3ba
sissa kouluissa on oj
kaampaa kuin puhda)
siDä kotiopetusta tate
vaivata liika ykäpnoBi
johdonmukainen opetu
haimpma opetusftapomi
invajinolllsta opetnssj
m. käyttämäUä varj
, Näitten kuvieA aVnBa
lapsille käy vardn hei
Jnärrettävästi. Myösld
lapsille sellaista lehteä
Comrade (Nuori ti
lehtistä. Tao lehti on t<
"lapsia varten, j a I
on lapsiUe kaikenlaisia
harittavia kertomuksis
vanhempain' piti
«saada tämä lehti 1
tavaksi. Samalla suos
toaie että heidän ve
«»saada näihin lastei
ionlnihin sielukkaita o
H>öa jotka tuntevat 1
«««et vaikuttimet ja
lapset tuntevat opetta
Samalla bsastoji
*a»a huoneustoja läst
lasten. Utamien ^
Ja lasten on annettava
apuolisesti suorittaa oi
« 2tamatilaisuuk8issai
*?ee järjestää lasten fc
^nhlia, joissa lapset
«n juhlansa järjestä
tilaisuuksissa
opettajat ohjaajana. T
'^etelffläin kautta on p
*»*ä kylmästä j a liian
petostavasta mitä tähä
M^tta lapsiUe, TähI
g^koniuissa on, vaivai
^ e n liian,kankea op
« e i ole kyennyt veti
p« Porvarilliseste hui
_^K^kastelan yhteyde
^ se miten lasten
^ » a s s ä jöBri lasten
|2*enemätt5miä kasvat
S syystä, ett
l^««aan voMävat lastai
l « ^ u s päätti että mei,