Vapaus, February 9, 1927

              Sivti ä KesIdviiU£Oiia, helmik. 9 p;iia~Wed^ Feh. 9 No. 16 ~ 1927
VAPAUS
Caoadan mioiBalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
Omestyy Sndburyssa, Ont., maananteina, keskiviikkona
Is perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
3. G , N E I L . ARVO V A A J I A.
^ ^ g i s t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
•8 second clasa matter. - -
V A P A U S (Liberty.)
The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada. Pab-liEhed
in Sodbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Friday. •
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L o me
S t . fUheHn 1038. Postiosote; Box 69. Sndbnry, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina^ keskiviikon lehteen t i i s t a i n a ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjpttakaa uudelleen lii&keenhoitiajan per-
•oonalHsella nimellä^ .
J . V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Amerikan kaivostyöläisten liiton
^ustajakokous
Amerikan kaivostyöläisten liiton edustajakokousta"
hallitsi tyypillinen imperialistinen ammattiyhdistys-byrokratia,
•virkailijavalla, kirjotiaa kommunbtipuolu-ecn
pää-äänenkannattaja. j . L. Levvis ja hänen van
billnerelstä ja muista muodostettu koneistonsa on yhtä
hyvä tukipylväs amerikalaiselle kapitalismille kuin
kansalabliitto tai Union-€eura New Yofkissa.
Eduätajakokouk5«£«a hyväksyttiin esitys kommunisti
puolueen jäsenten erottamiseksi liitosta. Tätä päätöstä
tervehti yksimielinen ylistäminen pon'arislehdistön ta
holta. «Toronto Globe:»-lehti on aivan haltioissaan.
«Anv?riksft kaivostyöläisten liiton päätös», kirjottaa se,
«kommuniiftien erotlamisek«i riveistään on enemmästä
kuin ohimenevästä merkitykse»tä. Sitä otetta, minkä
Venäjän lähetit ovat saaneet kaivosalueilla, yleisesti
puhuen, voidaan rinnastaa vain sen voiman kanssa,
minkä hc ovat kehittäneet vaatetusammateissa. Se, mi'
lä Gook ja hänen seuraajansa ovat kyenneet tekeniään
brittiläiseUe kaivostuotannpUe, on viimeaikaista histo*
riaa. Kommunistiset agitaattorit olivat syypäitä pal­joon
rel-eloimiseen Nova Scotian kaivoksilla. Yhdys­valloissa
eivät hc ole saaneet paljoa vaikutusvaltaa,
kuten juuri toimitetussa ääneslvicsessä heitä vastaan-an­nettujen
äänten suuri enemmistö osottaa, mutta mah­dollisten
rettelöitten alkulähteinä ovat he aina olleet
paikalla käyttämässä olosuhteita hyväkseen.
, «Kaivos^völäisten toimenpide on sopusoinnusisa Ame­rikan
tyÖvä^nliiton ohjelman kanssa. Kommunistien
«sisältäporaamiis»-suunnitelma on vastakkainen tyo-vuenliiton
uudelle ohjelmalle määrätystä osanotosta
teollisen tehostamisen edistämiseen. Kotnmunistit va­litsevat
saboteesin ja muita hajottavia menettelytapoja.
Ainoa johdonmukainen keino on asettaa heidät sinne,
missä heidät voidaan helposti tuntea ja mi^ä heidän
valkulusvaltansa tulee olemaan rajotettu. Joukolle ca-nadulaisia
kaivostyöläisiä tulee tämä toimenpide mer­kitsemään
oppiensa ja meneltelytapojensa muuttamista
jai erotetuksi tulemista, ja sen pitäisi rohkaista kaivos­ten
omistajia läheisempään }-hteistoimintaan Amerikan
kaivostyöliiisten liiton kanssa siellä, missä se oh.kont-rollissa.
»'.. ••.'.•.••.•.•'„.
Tässä selvästi paljastuu kapitalistien jä työväenpet-'
täjien yhieisrintama. Halpaako kukaan väittää,^ että
«Toronto>Globe».lehti olisi työväestön ystävä? Ha­luaako
k uka£n kieltää, etteikö, se olisi yksi kaikkein
taantumuksellisimmista lehdistä Canadassa? Jos iTo-ronto-
Globe» yhtyy Lemisiin tämän halutessa erottaa
kommunismit ammattiyhdistysliikkeestä, tapahtuu se sik­si,
että konAhunisteja peljätään röhkeimpina ja sovit-telcmaltomina
taistelijoina työväenliikkeen puolesta.
Lewis ja «Globe» pelkäävät, että kommunistit eivät
petä työväenliikettä joistakin juudaspenningeistä, koska
kommunistit työskentelevät kiivaasti luokkiayhteistoi-minnan
ja kapitalismin järjestelmän kukistamiseksi.
Miittn ne eivät ole; vain kommunistit, joita Lewisin
ukaasi uhkaa. Jokainen edistysmielinen, jokainen ra­dikaali,
jo.kainen rehellinen jäsen, joka taistelee lewi-sieii
mädännäisyyttä vastaan, voidaan erottaa liitosta
kcmmunislina. Oikea terrori tulee vallitsemaan. J. L.
I^wisilla ei ole paljoa oppimista Mussolinilta.
Edustajakokouksen meno ja sen päätökset yhdistävät
s?n siihen suureen hyökkäykseen, mitä pääoma ja työ­väenliikkeen
oikea siipi on parhaillaan tekemässä va­semmistoa
vastaan. Tuomari Rosolsky on juuri anta
nut mitä raskaimpia tuomioita •"New Yorkissa van
gituille vaatelustyöläisille. Yksinpä «Nation»-lehden-kin
toimittaja kirjottaa tämän johdosta, että «tuomari
Rosolsky on osottanut mitä cpäoikeutumpaa haluaa
tuomita lakkolaisia ja puolueellisuutta, millä on työ­väenluokkaa
vastustava luonne.»
Hyökkäys vasemmistoa j a kommunisteja vastaan,
huomauttaa lehti edelleen, tehdään samaan aikaan, kun
AmerBcan imperialismin r5Titäys Nicaraguan murskaa­miseksi
ja valmistautumiseesi Meksikoon .hyökkäämistä
varten. Se sattuu myös aikaan, jqllqin «työväraijohta-jat
» yrittävät muuntaa työläisten ^nunattiyhdistysliiket-tä
yhtiöiden ammattiyhdistysliildceeksi. Jos vasemmis­tosta
päästäisiin, voisivat «työväenjohtajat» suorittaa
tehtävänsä helpommin.
Tällaisilla keinoilla ei vasemmistosta kuitenkaan tul
la pääsemään. Venäjän tsaristinen yksinvaltius ei ky­ennyt
hävittämään kommunisteja .kidutidcsilla, maan­paolla
ja Siperialla. Ameiräalainen imperialistinen
annnattiyhdistysbyrokratia tulee epäonnistumaan siksi,
etta kommunisteilla Ja työväenluokalla on suoritettava-naan
suuri historiallinen tehtä^
CaAadan kaivostyöläiset eivät tule seuraamaan
«GIobe»-Iehden neuvoa. Seh asemesta tulevat he en­tistään,
enemmän vaatimaan __canadalaista aiitonomiaa
teollista ja poliittista toiibiiätaa varten. He tulevat
vaatimaan vapautta yhdysvaltalaisen imoerialismin le-visikisten
kätyrien määräysvallan alaisuudesta, lopel-
Komintern vetoaa maailman
työläisiin
Kommunistisen kansainvälisen toimeenpaneva komi­tea
on julkaissut maailman työläisille osotetun vetoo­muksen,
missä lausutaan, että Englannin hallitus avoi­mesti
uhmaa maailmahproletariaatlia, paljastaen taiiu>-
luksensa lähettämällä sotajoukkoja Shan^aihin, ja ke­hotetaan
työläisiä kaikissa maissa järjestj-mään «kädet
irti Kiinasla»-tunnuslauseen taakse Kiinan kansallisen
vallankumouksen puolustamiseksi.
Julistuksessa osoletaan, että reformististen työväen-johtajien
taktiikka pyrkii riisumaan Kiinan vallanku­mouksen
aseista ja jättämään sen hampaihin saakka
asestettujen hyökkääjien armoille ja että tuo taktii^a
sopii vain kansainvälisen imperialismin yleisiin^ stra­tegisiin
suunnitelmiin.
Imperialistien voitto Kiinassa ehdottomasti tnerkitsisi
kansainvälisen fascismin voittoa ja tekbi kapitalisteille
helpommaksi järjestää uutta hyökkäystä kaikkien mait­ten
työläbiä'vastaan.
Hyökkäys Kiinaa vastaan, lausutaan julistiJssessa, on
valmbtelua ja kenraaliharjotusta sodalle Neuvostoliit­toa,
maailman työläisten ja talonpoikien vallankumouk­sen
linnotusta vastaan. .
Maailman työväestöä kdiotetaan viipymättä järjes­tymään
Kiinan kansallisti vallankumouksen puolesta,
järjestämään, kaikkien työväenjärjestöjen yhteinen rin­tama
taistelemaan asestettujen jouldkojen Kiinaan kul
jettamisen estämisdcsi ja vaatimaan Kiinan kansallis-vallankumouksellisen
hallituksen pikaista tunnustamista
jä imperialististen maitten sotajoukkojen poistambta
Kiinasta.
Kirkko — jumala ja mammona
Chicagon kirkkojenJiitto on pitänyt konferenssin äs­kettäin.
Konferenssissa oli esillä kirkon suhde työn ja
pääoman väliseen kamppailuun. Useita puhujia oli
sinne kutsuttu. Ja yleisenä piirteenä pidiujain puheissa
oli, että kiikon vanha fraasi «rakkauden kaikkivoitta-vasla
voimasta» ei nykybessä kapitalbtisessa tosioloi
?essa maailmassa enää tehoa. Taistelusta on nyt kysy­mys,
sanoo Federated Pressin kirjeenvaihtaja, joka kon-ferenssbta
kertoo.
«Ette voi palvella jumalaa ja mammonaa», p i i muuan
pappi julistanut, esittäessään puhumaan Federated
Pressin tunnettua kirjeenvaihtajaa Carl Haesleria. Ja
samaa oli sitte puhujakin tehostanut '
«Amerikalaiset korporatsionit», sanoi puhuja, «toi­vat
liikevoittoja $12,000,000,000 y. 1926. Se merkitsee
biljoona dollaria kuukaudessa. ^Tästä riittäbi^ jaettä--
vaksi jokaiselle henkilölle, joka oli yli 2-vuotias, $10
kuukaudessa. Samaan aikaan on amerikalaisen työläi­sen
keskimääräinen viikkopalkka $27. Palveleeko kiilcko
tätä $12,000,000,000 mammonaa, vai asettuuko se $27
vi^opalkkaa saavan työläisen puolelle?» kysyi, pu­huja.'..:-;
\ ' ^
Siinäpä se kysymyksen ydin onldn.^
«Ette. voi palvella kohta herraa^ jumalaa ja mam­monaa
», sanovat kiHcon herrat. Kirkko ei ole yrittä-tkään
palvella kahta. Se on palvellut väin yhtä —
nimittäin mammonaa. Mutta se on julistanut mammo­nan.
jumalaksi. Milloin 'sorretut ovat ryhtyneet kapi*
naan sortajiaan vastaan ja tuhrautuneet uskonnollisessa
mielessään uskontoon,, on' kirkko aina sellaisen 'selittä­nyt
taisteluksi — «jumalan tahtoa vastaan». Talon­poikain
kapinat esim. ovat siinä puhteessa kuvaavia.
' " Toveri. •
Meidän '^sosiete^
Neljätuhatta New Yorkin eräällä kadulla asuvaa per­hettä
kuluttaa $280,000,000 vuodessa «henkilöllisiin
arpebiin». Park Avenu^ asukkaitten sisääntulot ko­hoavat
yli $75,000 ja jotkut saayat enemmän kuin
$1,000,000 vuosittain.
The Park Avenue-yhdistys kertoo näin, kehuen, että
tämä «näytet rikkaudesta osottaa tämän ihmisryhmän
«johrnvan» maailmaa keskitetyssä yksityisessä ostoky­vyssä.
Näin hc tuhlaavat:
Keskimääräiset vuotuiset menot:
Huvituksiin
Taiteeseen, muinaisesitieihin
Automobiileihin . . . . . . . . . ..
Automobiilien vuokraahiiseeri
Makeisiin ... .....
Hyväntekeväisyyteen . . . . . . .
Lääkkeisiin, hajuvesiin . . . ..
Sähkövalolaitleisiin .. . . . . . .
Isukki 1X1 • • • > • • •'• • •
Ruokatavaroihin . . . . ..
Kalustoon, huohekoristeihin
Turkiksiin . . ^ . . . ^ . . . . . . ..
Autotalleihin . . . . . . . ..
Lahjoihin . . . . . . . . . . . . . . ..
Lasitavaroihin, astioihin . ..
Hiusten kähertämiseeu "^m^ .
Rautatavaroihin . . . . . . . : . ' . .
Juvelit;;varoihin . . . . . . . . . ..
Pesuun, puhdistukseen . . . ..
Nahkatavaroihin . . . . . . . . ..
Liinavaätteihin, pitseihin . ..
Miesten jalkineihin .
Miesten vaatetukseen
Naisten päähineihin . . . . . ..
Muuttaniiseen, tavaroitten säilyti.
• • • « •
Musiikkiin, pianoihin
Vuokriin ; . . . . . . . . . . . . . . . .
Ravintolakuluihin . . . . . . . . : . ,
Kirjolustarpeihin, paperiin y.m.
Malkustambeen . . . . . . . . . . .
Nabten jalkineihin . . . . . . . . ..
Naisten vaatetukseen . . . . . . ..
Huvialuksiin . . . . . . . . . . . . . . . .
$5,000,000
i5,oöo;ooo
10,000,000
i;ooo,ooo
2,000,000
5,000,000
•i,ooo,ooo
2,000,000
3,000,000
20,000,000
15,000,000
16,000,000
5,000,000
5,000,000
2,000,000
4;000,000
2,000,000
20,000,000
3,500,000
2XX)0XK)0
5,000,000
2,000,000
15,000iK)O
15,000,000
1,000,000
(Jatkoa) ' t en kevytmielistä suhtautumista vanr
„ hoihin kulttuufisaävutuksiin j a itss-
P r o l e t a r i a a t t i eroaa elämässään i yjpgyttä vastaan toiselta puolen,
muista luokista, esim. talonpoikais- p^^ae taistelee p i k k u p i i r i i n , teh-tosta
siinä, että se on paremmin
järjestäytynyt. Proletariaatille on
k e h i t t y n y t nopea päättäväisyys ja
valmius taisteluän. Nämä piirteet
ikäänkuin työntävät proletaarista
k i r j a i l i j a a uuteen muotoon — näyt­tävät
hänelle sen. Yhtenä tällai­sena
päättäväisyyden piirteenä, jo­k
a on huomattavissa uudessa prole­taarisessa
kirjallisuadessa, on kie­lenkäyttö.
Pitkien, k i r j a k i e l i - s e k a ­sotkuisten
lauseiden asemesta^lcäy-tetään
lyhkaisiä lauseparsia. Uuden
" p o l i i t t i s e n " ympäristön sanelema-
.aa ovat proletaariset k i r j a i l i j a t löy­täneet
käytettäväkseen -uudet värit
j a uudet kuvat.
. . . 2,500,000
.. i8,ooo;ooo
. . 10,000,000
..2,000,000
. . . 15,000,000
. . . 4,000,000
...50^000,000
. . 7,000,000
Federated Press.
"Minä synnyin, — vaskista rahaa
k y l v i kuutamo kukkarostaan . . ."
( J . Svedov.)
«ii:
" Y ö mustempi kuin M u s s o l i n i . . ."
( T r o i t s k i . )
Tässä mustaa yötä ri^norisokirjai-l
i j a vertaa I t a l i a n f aseisti johtajaan.
J . Svedov eräässä kohdassaan
vertaa pildcuvaunujen helinää neu-vostohopearahan
helinään. K i r j a i ­l
i j a Kolosov kerto:muksessaan "13"
antaa seuraavan maisemakuvan:
"Yöllä myöhään ulvoo tuuli ym­päristöllä
ikäänkuin huima päinen
n u o r i s o l i i t t o l a i n en tanssii. Näyttää
siltä, että se kutsuu^ tähtiä kokouk­seen.
M u t t a täl^det? Nuo pikkutähdet
nauravat nuorisoliittolaistyttösipä
pil^den takaa."' Mitä sanot toveri
t u u l i ? Mitä Bam>t? . - -
K u l k e e tuiili edestakaisin, viuh-k
u t t a a j a puistaa puseron hihoja,
puistaa - k u i n aktivisti. Kauan r a ­j
u s t i puhuu tuuli, sille räpyttävät
tähdet eri yarjoBtuksillaan. Yhdet
yhtyvät häneen, toiset eivät yhdy»,
j a näin päättyy, kokous ..afljnuun.".
Sensijaan vanhat "matkassakulki-
, a t " j a t a l o n p o i k a i s l ^ j a i l i j a t mes­taruudestaan
hiiolimatta jäävät vie­raaksi
proletariaatille. . J^Iiissä elää
vanha, benku He «ivat huomaa sitä
vlelämää, - jota elää^ vapaa Venäjä.
{ISeidän taiteellinen ' pUöIenSa : jää
feuuttumätta^^^ • - n i i n \^h(>illi-sekisi,
että' >sif!ISk -faaiskahtUu I t a i k a ­usko
j a \nskonto. Jesenin vertaa
l a j u a duitsutuskyhttilään. Hänellä
"sulkaheinä rukoilee", "hieno sade
a i k a i s e l l a kolkuttaa i k k u n a n laseja".
T o i n e n k i r j a i l i j a ' K l y j e v vertaa Le­niniä
' kerseniläiseen vanha-uskovai-seeh.
Hänen dekreeteissään näkeö
abbotin. sävyn, j K o t i ja. metsähalti­at,:
p i r u t j a • perkeleet keskustelevat
lejdän. esittämiensä sankarten kans­s
a . . • .\ .
•Tätä k i r j a l l i s u u t t a , vastaan, täy-
: ;yy ; ehdottomasti - t a b t e U a i - . , , P r o l e ­taarisen
k i r j a i l i j a n , paitsi sitä, että
länen onr- osattava jokainen vähäi­nen
seikka isQ^taa, syntegoida, suu­rentaa
esin^t j a ihmiset; täytyy
myös: jokainen, pikkuseikka nähdä
'oikeassa valossa, vapaana kaikesta
siitä, mikä ei ole. todellista — va­paana
mystillisestä, joka on vieras
jrolet.ariaatille.
Venäjän futurismi, huolimatta
a i k i s t a ; huonpista puolistaan^ ja
huolimatta sen^ laboratorisesta työ­tavasta,
josta suurimmaksi' osaksi
; ohtuu se, että heidän tuotteensa
ovat ymmärtämättömiä l a a j o i l l e j o u ­k
o i l l e , näyttelee huomattavaa osaa
Venäjän proletaarisessa k i r j a l l i s u u ­dessa.
. Ne saavutukset, joita fu­turistit"
ovat saavuttaneet kielenkäy­tön
a l a l l a , vapauttaen runouden van­hasta
valikoidusta sanavarastosta,
: " A a t a m i h " aikuisesta" ranokaayasta
y.m., ovat suuria.. • —
Pieniä poikkeuksia lukuunotta­matta
kaikki meidän proletaarinen
kirjallisuutemme j a erikoisesti nuo­r
i s o k i r j a l l i s u u s suoraan^ t a i välilli­sesti
joutui futurismin vaikutuksen
alaiseksi. Paras nuorison r u n o i l i ja
Besim^nskij ci o l i s i r u n o i l i j a ilman-
Majakovskia. Sarov y.m. r u n o i l i j at
käyttävät vapaetta runopalkaa,. t o i -
'sinaan • k o k o n a a n ; ^ t i r u t i s t i ^ . . l l e i r
dun ainsionaan^ voidaan pitää sitä,
että he o>sasivat.yhdistää__ futuristi­set
saavutukset 'ideienkaytön alalla
;^nöletaari£en ideologian kanssa.
Osata ottaa'vanhasta paras,^ y h ­distää
uuteen, luoda uutta, merki1>-
seekin proletaairis^ten k i r j a i l i j a i n he­gemonian
saavuttamia k i r j a l l i s u u ­den
a l a l l a . • 'i''
Onko tämä h e ^ m o n i a saavutet­t
u ? Täytyy saiioa, että e i _ - J a tä­män
Vuoksi puolueen on asetuttava
avustamaan pHtä» j o t k a voisivat
saavuttaa tämän: h i s t o r i a ^ s e n oi­keuden.
Puolitie asettaa tehtäväk­seen
kirjallisuudessa asemien val­taamisen
; taistelun k a i k k i a vasta-vallankumouksenisia
liberaalisia il­miöitä
; v a s t a a n ; k a m a l l a , kun se
ayiiseaa' k i r j a n ^ j o i t a j a niiden jär-jestöjä,
se taist«Ie« niissä. Hmeneviä
p o r v a r i l l i s i a v i r ^ u k a a .vastaan, ku-taaseen
y.m. sulkeutumista vastaan-^
P r o l e t a a r i n e n k i r j a l l i s u u s on aino­astaan
silloin tehtävänsä- - t a s a l l a ,
kun se on taistelevan luokan kir=
j a l l i s u u t t a j a kun se vetää miljoo­n
a i s i a joukkoja taisteluun j a elä­män
rakentamiseen. ' ,
E i ole kauan kulunut siitä, kun
ulkomaan porvarilliset sanomaleh­det
huutivat j a , yhäkin huutavat,
että bolshe\ikit hävittivät kokonaan
taiteen. He «ivat tunnusta hyvää,
kaunista. He ovat hävittäneet sen,
mitä vuosisatojen kuluessa on ih­miskunta
saanut aikaan. Mutta
työläisedustajat, j o t k a saapuen > r i
maanosista ovat saaneet tutustua
e r i laitoksiin, huomaavat porvaris-
^ n puheiden valheellisuuden j a ' sen
todellisuuden, että Neuvostoliitto
päivä päivältä l u j i t t u u ei ainoastaan
taloudellisesti, vaart myös kulttuu­risesti.
Teatteritaide, joka menee
alas "sivistyneissä" maissa. Saksas­sa
y.m., kohoaa j a voimistuu Neu­vostotasavallassa.
Ulkomaalaiset työläisedustajat to-tesivat
sen, että ei missään muualla
" s i v i s t y s m a i s s a " ole niin suuria to»
mintamahdollisuuksia vähemmistö-kansallisuuksille
kuin Neuvostolii­tossa;
' E s i m . mi-^sään maassa e i v a l ­t
i o n taholta kiinnitetä huomiota "pik­kukansojen
äidftikielen kehittämi­seen
siinä _määrin kuin Neuvosto­vallassa.
K i r k i i s i e n , votjakkien y.m.
pikkukansojen kirjallisuuden kehit­tyminen
on selvä osotus puolueen
Ja neuvostovallan p o l i t i i k a s t a : tällS
a l a l l a .
Lopuksi on sanottava, että -siinä
mielessä kuin porvarit ajattelevat,
ei meillä ole -taidetta eikä k i r j a l l i ­suutta.
Bolshevikit ovat hävittä­neet
porvarillisen luokkataiteen,
l u o k k a k i r j a l l i s u u d e n , mutta luovat
uuden, oman , luokan, proletaarisen
luokan k i r j a l l i s u u d e n j a taiteen, j.>
k a asettaa itselleen yhden j a ainoan
päämäärän — palvella, maailman
proletaarista vallankumousta j a tais­t
e l l a sen vihollisia vastaan; Olem­m
e - v a r m o j a , että proletaarinen k i r ­j
a l l i s u u s , samoinkuin koko taide,
v o i t t a a porvarillisen — allä prole­t
a a r i n e n vallankumous hävittää k a ­p
i t a l i s m i n . ' - ' " '7
' P; I—ff.- .
T O R O N T O N Y R I T Y K S E N P X I N I -
K I L P A I L U I S T A
V o i m i s t e l u - . j a uriteiluseora Y r ir
tyksen ' jäsenten välisissä p a i n i k i l -
pailnissa, j o t k a pidettiin D o n - h a a l i l -
l a 26 pmä tammik., ^4akautuivat
palkinnot seuraavasti:
Sarja alle 140 Ib.
1 men palkinto P. Kuronen, 2
voittoa-
2:nen palkinto A. Ehrlund, 1
v o i t t o , 1 häviö,-
5:s palkinto M . D a h l , 2 häviötä.
Sarja alle 15S ib.
1 :nen palkinto J . V i g e l i u s , 1 voit­t
o , 1 häviö.
2:n«n palkinto M . Ilomäki, 1 voit­t
o 1 hävi§.
_ 3 : a s palkinto H j . K f l k , 1 voitto,
häviö.
SArja alle 170 Ib.
I m e n palkinto V. Penttilä, 3
voittoa.
2:nen p a l k i n t o V . Oinonen 1 voit­to,
1 häviö, 1 ratkaisematon.
3:as palkinto Wm. _ P e t e r s on 1
voitto, 1 häviö, i ratkaisematon.
4: 3 , ylimääräinen
F a l l a , 3 häviötä.
p a l k i n t o , S.
l : n e n
voitto..
Sarja yli 170 Ib.
palkinto A. Alakoski,
2:nen palkinto K . Stold, 1 hävioT
K e s k i v i i k k o i l l a s t a h u o l i m a t t a o l i k i l ­p
a i l u j a kerääntynyt katsomaan i l a h ­duttavan
paljon yleisöä j a oli yleisö
näihinLkilpailuihin tyytyväinen. J o i ­t
a k i n kauniita o t t e i t a palkitsi y l e i ­sö
kätten taputuksella. Totta- o n ­k
i n , että nähtiin matolla monta kau­n
i s v a r t a l o i s t a poikaa ja osaltaan
t y y l i k a t m i s t a painia. Yksi ilahdut­t
a v a ilmiö on se, että kilpailuje.n
jälkeen on har^ptusirito lisääntynyt.
K u n keväällä, huhtikuulla, täällä
Torontossa pidetään C. s. t. u r h e i l u ­l
i i t o n painimestaruuskilpailul, on
varmaa se, että s i l l o i n on kovia ot­t
e l u i t a ja Y r i t y k s e n pojat eivät
l u o t a nyt •-laiskuuteen. Vaan jos.
kaadutaan, n i i n , " k u n n i a l l a kaadum-
; m e " edestä yhden suomalaisten v a n ­himmista
ja k u n n i a k l ^ i m m i s t a u r ­h
e i l u l a j e i s t a .— Jaakkoo.
Pi-.
Toronton
Valmistautomaan edustaja-kokot|
Ic«een
Tammik. 17 päivänä pidetyssä
l i i t t o t o i m i k u n n a n kokouksessa, pää­t
e t t i i n liiton, edustajakokous pidet­täväksi
huhtikuun 23 päivänä a l ­kaen
klo 10 ap. L i b e r t y - h a a l i l la
Sudburyssa.
Samaan aikaan hiihtik. 22 j a 23
päivä"^ pidetään Sudburyssa k i l p a i l ut
K a r l Lehdon lahjottamasta: paini-mestäriiusvyöstä.
E d u s t a j i a saavat seurat lähettää
Snomalaisen pioDaariloralim oppi­laille
ja" la«t«tt vanlifimmUle. Pio-näärikönlua
on p i d e t t y ' j a «(Jelleen-k
i n pidetään suhn^ntai-iltapäivällä
alkaen kello k a k s i . " MtiCtä' nyfe^ensi
sunnuntaina,' helmikquri 13 päivä
e i : k o u l i a voida pitää iltapäivänäy-tantöesityksen
Vuoksi. , K o u l u pide­tään
nyt lauantai-iltapäivällä, hel­mik;,
12 p. kello kaksi. Lasten
vanhempain pyydetään ottamaan tä­mä
huomioon" j a lähettämään, lap^. C. S,^T. Um SeUrOulersfensa kouluun laua^^^^ Samalla
k e r t a a otetaan koululäpsista valo­kuva,
koska kuvan ottaja on paljon
halukkaampi tulemaan talolle kuvaa
ottamaan lauantaina. Tämänkin
vuoksi toivoo koulun huoltokomitea,
« t t ä jokainen vanhin koettaa lähet­tää
lapsensa koulaun^ e t t a saadaan
koko o i ^ l a s j o u k k o kuvaan.'
feajen y ^öläistovoTKttcB^
Icaisl^ V s ^ "
2. Vaadlnmie Yhdysvaltain hal­l
i t u s t a peruuttamaan tsröläistove-
-reitamme Saccoa Vanzettia
^ k o h t a a n 'langetetut, aibeettoaat
kuolemantuomiot^ . sek&-- heti va-
_ pauttamaan heidät vankeudesta.
' 3 . T^otesteeraamme mitä jyr-kfmmin
Puolan, Suomea, sekä
muiden valkoterrorin maiden
p o r v a r i h a l l i t u s t e n harjottamaa,
työväen _ j ä talonpoikain aiheet-
: tornia vangitsemisia j a knoieman-
' tuomioiden täytäntäönpanoja vas.
taan, - j a vaadimme vankiloissa
v i r u v i e n ' työtätekevän luokan
p o l i i t t i s t e n ' -vankien nopeaa va­pauttamista.
Protestikokottluea lepattaa va­l
i t t i i n kansainvälisen puolnstnsIiitoB
cänadalaisen järjestön Toronton
Euoimdaiselle osastolle johtokunta.
SttomalBisia sanotussa liitossa on
j o vuoden ajan ollut useita kym- -
meniä, mutta he eivät vielä ole ol­leet
varsinaisena kansallisena osas^
tona. Tässä Irakouksessa .yksimieli,
seksi paatokseksi tuli, iettä xpoodos-tetaan
kansallinen osasto, ^}oka te­kee
kaikkensa paikkaunnan väestön
keskuudessa, -Edistämällä heitä
mahdollisemman paljon kansainväli­sen
puolustusliiton jäseniksil Lii­t
o n jäsenmaksu on vairi kymmentä
senttiä kuukaudelta. Johtokuntaan
t u l i v a t v a l i t u i k s i , t o v e r i t C. K. Carl-
Bon, E m i l V i l e n j a Oskar Setälä.
-Soitto-, .laula- j a "naytösOlatsa.
L a u a n t a i - i l l a l l a helmikuun 12 päi­vä
osaston nä3rttämö esittää yksi-näytöksisen
laulunäytelmän- "Har
dangerih h a r j u l l a " . Osaston seka­kuoro
esiintyy uusine lauluineen,
samoin orkesteri monilla ' uusilla
k a p p a l e i l l a , j o t e n tilaisuudesta muo­dostuu
' muBikaalincn illatso.
M i l t e i jokainen paikkakunnalla
o l e v i s t a suomalaisista on ehkä näh­n
y t näytelmän Hardangerin harjul­l
a , mutta ~ e i , suinkaan ole yhtään,
j o k a ei a i n a uudelleen h a l n ^ näh­dä
sitä. Sillä se on yksi näytel­mistä,
j o k a äitiä säilyttää arvonsa
j a _ p y s y y aina . nuteha, joten nni- |
s i i k i n , soiton J a l a u l u n harrastajat
täyttäkää kaiteömo viimeistä tilaa
myöten.
£likoisU^ 'Tavalllanadesta poikkea­vaa;
^ I l tapäiyanaytäntiön antaa o-saston
näyttämö! suniiuntaina hei-,
mikuuri 13 J päivänä; esittämällä
" W e r m l a n t i l a i s e t " toisen kerran ja
a l e n n e t u l l a sisäänpääsyllä. Esitye
a l k a a k a i k i l l e sopivaan aikaan, 2.30
jälestä puolisen. Käyttäkääpä paik­kakuntalaiset
tötä^^^e^^
hyväksenne, j a saapukaa katsomon
täydeltä, koska y r i t y s o h laadultaan
«nsimäinen';MonQukuisena saapumal­l
a annamme näyttäniolle ikäänkuin
valtuudet järjestää seuraavallakin
k e r r a l l a tällaisia iltapäivänäytantö-j
ä .
yalentineiitanssit jiärjestää työ-
•läisnaisten l i i t o n Toronton suoma­l
a i s e n osaston ompeluseura keski­v
i i k k o i l t a n a helmikuun 16 päivänä
osaston . huoneustolla. Tansseja
v a r t e n tullaan haali erikoisesti ko-'
ristamaan, 5oteri tanssihaluiset, nuo­r
e t - j a vanhat, ottakaapa tilaisnus
huomioonne, sillä. v a i n harvoin sitä
saa tanssia ^aistikkaasti koristetus­sa
salissa.
Tanssit alkavat tavalliseen ai-
Protestikokouksessa tammikuunakaan 8.3Ö. Tilaisuuteen on lippu-
30 päivä suomalaisen .osaston huo- j a myytävänä ennakolta useassa o-neustoUa
puhui tov. Cl K . Carlson, sassä kaupunkia. Naisilla on näet
selostaen terroria, jota eri maissa
kohdistetaan työväenluokan toimit­s
i j o i h i n , j o i t a b n joukottairi t y r m i s -
haluamansa määrän. Heillä on yksi. sä useissa maissa,"" VaHähkin .viimei-ääni
kutakin' alkavaa 25 e d u s t a - ' s e t - v u o d e t ovat: nosta
maansa jäsentä kohden.
Kokouksessa käsitellään liiton
sääntöjen neljännen luvun toisessa
pySälässä inainitut asiat.
Lisäksi on l i i t t o i m i k u n t a päättä­nyt
ehdottaa, että l i i t o n sääntöjä
muutettaisiin siten, että l i i t t o t o i m i ­kunnan
jäsjgnet v a l i t t a i s i i n liiton
edustajakokouksessa, jotta he eivSt|-vieIä vapaalla j a l a l l a kulkievat, v oi
e d u s t a i s i , liittotoimikunnassa seu­ransa,
vaan koko l i i t o n parasta*
Kehotamme mahdollisimman lu-r.
k u i s i a seuroja lähettämään edusta-'
j a n s a kokoukseen. .^Muutamissa, s e u ­roissa
käy päinsä se, että paini-k
i l p a i l u i h i n lähetettävät miehet
edustavat,seuraansa. Siten voidaan
säästää niatjcakuluja.
Seurojen on ryhdyttävä hyvissä
a j o i n valmistelemani liittokokouk-.
selle"' esitettäviä asioita. • E i olisi
haitaksi., v a i k k a ne saatettaisiin j u l ­kisuuteen
tämän lehden palstoilla.
L i i t t o t o i m i k u n n a n puolesta: Y
Hannes Sula, sihteeri.
sa olevan luokan luoKkaterrorin
huippuunsa . a s t i . Sen alaiseksi on
Yhdysvalloissa j a Canadassakin jou­tunut
huomattu., j o u k k o työläistoi-m
i t s i j o i t a , vain ' s e n vuoksi, että
ovat puuhailleet • oman luokkansa
a s i o i l l a . - •,
P u h u j a valaisevalla t a v a l l a osot-t
i , • m i t e n j a millä tavalla työläiset;
v a t vaikuttaa vankina -viruvien to­veriensa
vapaudetij jouduttaneesta.
Y k s i " ' p a r h a i n j a v a i k u t t a v i n keino
on. -se, että jokainen l i i t t y y jäse­neksi
sitä " V a r t e n muodostettuun:
kansainväliseen : puolustusliittoon,
j o n k a yksinomaisena Hcurkotuksena
päämääränä saada tansseistaan eri­koiset
j a erittäinkin runsaan osan­oton
ovat päättäneet hankkia. Se
s e n s i i s ' näkee ken sinne itse saa-
,puu.' .'
. vVora joka kulki To­rontossa
sunnuntaina 30 päivä tam­mikuuta,
kaasi tekeillä olevasta
k i r k o s t a lähes Iraksikymmentä jal­k
a a korkeaa seinää kolmattakym­mentä
jälkäa pitkältä; seinä ollen
muurattu kivilaatoista. Tuhosta ai­heutui
tolstakjTnmentä tuhatta dol­l
a r i a vahinkoa k i r k k o k u n n a l l e.
Samalla rakennuksella perjantai­na
28 päivänä tamniikuuta pettivät
telineet, j o i l t a viisi työläistä putosi
alas, .noin kahdenkymmenen jalan
korkeudelta. Telineillä oli myös
j o u k k o rakönnuskiviä; j o t k a telinei­den
pettäessä kolhivat - alaspudon-n
e i t a miehiä pahanpäiväisesti, Kaik-
Ka
40eJ
oeiyt
betyi
lähet
25c
sadal
si
hetya
K J
•uora
mana
paudi
Sui
voiva
iiedai
L A I \
T I E P
T
I
Va
vastat
pn -tehdä parhaansa Inokkate^itoKin loukkaisntuivat ni^ pahoin, et-u
h r i k s i - - j o u t u n e i d e n ihmisteia vapa- heidät' o l i kuljetettava sairaa-.
uttamiseksi. , ' ,
Puheen loputtua hyväksyttiin sen- , Kirkkoa Trakennetaan katoliselle
raavansisältöinen päätdslauaelma lä- Jah»fo»t«nrialIe. Lahkokunnan sie-
H I 1 H T 0 A S 1 0 I T A
l i i t t o t o i m i k u n n a n •• puolesta, on
suostuttn muuttamaan Beaver L a ­ken
Jehon järjestettäviksi jääneet
h i i h t o m e s t a r u u s k i l p a i l u t m a a l i s k n un
6 päivästä pidettäviksi helmikuun
27 paiTOnä.
Jehttlainen lylynlykkäajä Lauri
L a i n e lähtee k i l p a i l e m a a n Tinomin-s
i n Hon Idlpaanihin. tk. 12 j a 13
päivinä. Siellä tulee siis ilmeisesti
3dT«S k i l p a i l u . -Siht.
lietettäväksi niiden maiden ulko-maavirastoon,
joissa pimUisemmin
l u o k k a t e r r o r i bn -nc^nmassa,. kuten
Suomessa^ IPuoIassa^ V i r o s s a ; Unka­r
i s s a y.ni.
P R O T E S T I P X X T O S L A U -
SElfAA'
Kokoontuneink tähän yleiseen
työväenjoukkokoukseen,. Canadan
työväen puolustusliiton järjestä­mänä,
2 D o n - h a a l i n e , ! ' tammikuun
30 p^ 1927, lausiumne j u l k i seii^
r a a v a a : •
1.. Vsiadimme ' Canadan^ 1^
väen IttokkatäistiJnli&fceeseen'. o-sanotosta
- > A l b e r t a s s a j a ^ o ! ra
lonpaimen seinän murtumisen jäl-k
«en päivitteli raunioilla sitä hir­vittävää
huonoa .-onne.a, joka heillä
on^ kirkkonsa Takennuksclla. —-
NvcnrMO-esaston : nay tos-. Ja lan»»-
sltanat. Hehnlbnun 14 päivän i l ­l
a l l a ön meillä t i l a i s u u s nauttia nno-risb-
O^stoii - j ä r j e s t ä m ä s ^ illan vic-tosfäd^^^^^^
2^^^ jäfjestä-n
j ^ ' : : " i a i n i t a ^ i*
t a : n s ^ 9 t a m a t . InfäytämStiä tulevat
he ©sittämiän " iho*»
Scotiassa vangittujen Ja. t u o m i t r ) . n h H a " k o I m « s a ' n ä y t ö k s e t j a ma^
eripa
-Toron
8in m
Room
doIlis<
m a a . .
siä.
sensa
NS:
v o i n 1
" S i i p i
: nittiiri
;^päiväi
t a a t
S i i p i r i
näj^tel
l ä pa
osaks(
päle '
t e ^ n
ten OI
nettii
Anttä"
- tullaai
toimes
tatsioi
"Isku*
Iit t a i
vinä.
Ede
on tn
tommc
hitule>
Fao
tavaa,
mitean
puolue
seen l
l a l la
osastoi
j o s - ka
sivat ;
tulee )
jestely
suoma]
. Kaol
kaantu
ta&n 3
h n r in
väliä,
-yöllä,^
- pareni]
taan V
randen
n y t ko
tomnuf
dessa .
M r s . a
Carmel
R a ^
lehdess
r a n ki<
- sän Ti
tislä '
suoretfl
. tehdä :
_ lee näj
sä. kai
. tai ry.