Vapaus, March 30, 1929

              8iw2 Laaantaina, maalisk. 30 p.-nä—^at, March 30 No. 76 — 1929
VAPAUS
T O I M I T T A J A T I
S. C. K E a , A, V A A R A ( ^ u I u l u n K B. A . TEXHt-NEX. K- rEHKOVES, U. POEJANSAIO.
Ztffmmi M tW P o « O I C M DcparttiCTit. O t t m . Mc«aJ ,ci»m mMXxa.
a j M T U S H L V N A T % A P A L T > E S S A J "
C r i m i b t a a B e t a k M t tljOO 1«TU. k»lii fcctm. — AtioIUiKK» «sctnseHIc «"^'-^T?!^
f a l r t f C o s M . — H i a c a i D « . n e s W « j L K t SOe I n t . . tlJO S k«t*». - Sr»tT»*i5»«>««fc^ « - «
•240 S k e t u . — A««stoetc>UiiK>uk>ei « 2 « l « m . «3X0 t»k»i * « « » . — K j ; u > « I » e « s i ^ nMJkrfU.
•wte3<ae(«U>c SOc k*m, IIJOO I f l » * i i n » » . — T^piUJoK«*i>a >« U»«<u««c^««>«« •»>.
Iifc4etetii*i O B O t B i b i B U c t a U x c c s.
TttAUSHI.VSATr ^ . _ „
1 »k. »4JSÖ. 6 kk. «2Ä>. 3 k*, n.75 J« 1 kk. 1 1 . » . — Tt<:7".Uoai« J» Soooeea «k* leat:..-
• t t o M J H e : 1 vfc. I6.M. 6 kk. 3 kk. <2X» \t 1 kk. n.00- . .
VfUta. «Jotlo.Va iIo»»a. t « pici* o!U katKcKn* t«-.1o 4 lp. i!fl>.rfoi»^iHi« >^«ir>^3 »rk;pi:-.S£S.
Työväen pnrm ali^dBa
KEHOTUS TYÖVÄENJÄRJESTÖILLE PIIRI KUUDENNEN ALUEEI^
L A ENSI KESXNX JÄRJES T E T T Ä V I Ä NUORISOKURS-S
E J A A V U S T A M A AN
I t i i i i i i i i
Vapaa4!ca taioite*: Bac»r«u(o 207. iUefc«r BoiUiii*, 4 Do»k*« Sf. P»l«lia
V a p n ^ kMti«fi< La««r BarUäii. 37 Lorae S». PckrfJa 1038, P««k»o««.- Eo» W. S»<Jb«ry. Oat,
T«pu4«a palaa | s UUMDO: L i i c r t j BjOjai»*. 37 L«ra« St. Pakclia a3«7W.
C e s e n l s<!«nllk.'af rs:»?», Tir f<T t o i . >D<:h. Miaini-jm riarj»- fot «.'cel* io«CTli(.o. TJc.
k Ika be«t a^Tcxtiiiiss o i c ^ a a »CW>CE UI« daaUh *co»U ia Cir.xi».
| « * « l « o i l l o i a u b i o u « « *j»t»-itU « » i c i i « ' < T 3 tlrj»we«u:«', lirjotUi*» coiJrJIf^im JJi«ktret'.;U;»a
*amaouia*eIls ejOirlU: J. V. KASNASTO. J . i k k f^«H»)«. ; ..
Neuvostoliiton tilanne ja oikeistovtrtanhset
Leningradin "Vapaus^-lelidessä Jcirjotelaan:
Nykyhetken tilanne on monessa suhteessa toi.senlainen kuin vuosi pari
sitten. Tämän tilanteen huomatlavirapana erikoispiirteenä on kasvumme
ristiriitojen kärjistyminen, joka ennenkaikkea ilmenee tavarapulana ja
luokkaristiriitojen tcrästymisenä.
Usein kuulee lausuttavan sisällöltään seuraavanlaisia ajatuksia: Mi­ten
<m xnahdollista, etta Taikeutemme kasvavat, vaikka taloutemme vuosi
vuodelta vaurastuu; meillä on teollisuu.^avarokta puute, vaikka teolli
suustootantomme jatkuvasti nousee: meillä ei ole riittävästi leipää, vaikka
maataloustuotanto kohoaa; proletariaatin diktatuuri lujittuu, multa sa
maila luokkataistelu kärjistyy. Nähtävästi ei läheskään kaikki ole oikeal
Ia tolalla.
Tämäntapaiset lausunnot osottavat, etteivät läheskään kaikki käsitä,
mistä vaikeutemme johtuvat. Se todistaa sitä, ettei nähdä asioita omaa
nurkkaa pitemmälle. Unohdetaan se, että yhteiskuntajärjestelmämme on
erilaisten, usein kokonaan vastakkaisten ainesten kokoomus. Unohdetaan
miten vaikeata ja paljon työtä vaativaa on taloutemme uiidelleenjärjes
tely, kapitalististen jätteiden hävittäminen, takapajuisuutemme voittami­nen,
talonpoikaistalouksicn kollektiivisoiminen. Nämä sosialististen ^ ja
kapitalististen ainesten väliset ristiriidat esiintyvät hyvin usein rakennus­työssämme.
Tosin nämä ristiriidat meillä ilmenevät toisenlaisina kuin
kapitalbtisissa maissa. Ne eivät voi mullistavasti järkyttää talouselä-maamroe,
koska meillä suunnitelmallisesti johdetaan talouselämän kulkua
ja talouden hallits^at kukkulat ovat proletaarisen valtion käsissä.
Mutta miksi nämä ristiriidat juuri nykyhetkellä esiintyvät niin terä­vinä?
Siksi, että me parhaillaan siirr)mme uuden rakentamiseen,-jolloin
kaikki taloudelliset voimat on äärimmilleen jännitettävä, jolloin vielä
emme voi nauttia uusien tehtaiden rakentamisen tuloksista. Siksi, että
maataloutemme, joka on takapajuisella kannalla, uudelleenjärjestelyssä
nyt vasta alamme kulkea eteenpäin.
Jokainen askel taloutemme suunnitelmallisen uudelleenjärjestelyn
tiellä nostattaa kulakkiainekset ja nepmannit vastarintaan. Ne käyvät
vimmattua taistelua olemassaolonsa puolesta, käyttäen hyväkseen vaikeuk-siamme
lujittaakseen omia asemiaan ja heikentääkseen meidän asemiamme.
1 amä talouselämän luokkataistelun monimutkaistuminen heijastuu
väliluokissa ja työväenluokan eräissä kerroksissa. Jännittynyt tilanne
synnyttää horjuntaa ja epäröintiä. Ja edelleen pikkuporvarillisten jouk­kojen
mielialat siirtyvät puolueeseenkin ja synnyttävät horjuntaa heikom­missa
aineksissa. Niiden mielialojen poliittinen kristallisoituminen esiin­tyy
meillä n.s. oikeistovirtauksen ideologiana- Tämän ideologian ydin on
siinä, etta^ yritetään hidastuttaa sosialistista hyökkäystä ja antaa laajem­mat
toimintamahdollisuudet kapitalislisille aineksille, varsinkin maa­seudun
kulakeille.
On selvää, että tämän ideologian edustajat puolueen sisällä saavat
osakseen myötätuntoa kulakkien y.m. kapitalististen ainesten taholta, jotka
sosialistisen hyökkäyksemme johdosta ovat nousseet aktiiviseen vastarin­taan-
Kulakit tarttuvat kuin hukkuva oljenkorteen oikeistovirtauksen
edustajien esittämiin ajatuksiin, käyttävät niitä kaikin puolin hy\'äkseen
harjottaaksecn agitatsionia puoluetta vastaan, varsinkin silloin kun puo­lueen
«n täyt^-nyt ryhtyä päättäviin toimenpiteisiin oikeistosuunnan edus­tajia
vastaan.
Taistelun välttämättömyyden oikeistosuuntaa vastaan ovat puolue ja
kaikki eturivin työläiset ja työtätekevät talonpojat täydellisesti oivaltaneet.
PuoluejärjestÖt ovat ankarasti tuominneet ja samalla torjuneet oikeisto-isuunnan.
Samoin on tapahtunut monissa muissakin järjestöissä-
Mutta tämä kaikki ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, että Neuvosto­valta
ja puolueemme olisivat turvatut oikeistosuunnan hyökkäyksiltä. Vai-keuteminc
ovat vielä tällä hetkellä riittävän tuntuvat. Joillakin aloilla ne
esiintyvät paljoa terävämpinä ja suurempina kuin aikaisemmin. Jännit­tynyttä
tilannetta jatkuu edelleen, pikkuporvarillinen vaistovaraisuus nos­taa
yhä päätään. Tällaisissa oloissa on oikeistosuunnan kehittymiselle
oKa maaperä. Ei ole minkäänlaisia varmoja takeita siitä, etteivätkö vais-tovaraisuuden
meressä kulkevien ainesten mielialat heijastuisi myös eräit­ten
ainesten horjuntana puolueessa.
Siksi taistelua oikeistosuuntaa vastaan ei ole heikennettävä, vaan te­hostettava.
On tehtävä tarmokkaasti työtä sen perus>iimen selvittämiseksi.
A'^arsinkin nyt, kun kapitalististen ainesten aktii\-isuus ja vastarinta kasvaa,
näiden ainesten, joiden ideologisena edustajana oikeistosuunta esiintyy, on
laajojen työtäteke^'^en joukkojen mielipide mobilisoitava oikeistosuuntaa
vastaan Ja päättävästi taisteltava kaikkia sen eri ilmenemismuotoja vas-
:taan.. - . • -
KaDtki luokiatletoiset työläiset 7-
leensä käsittävät nuorisomme Indc-
}:3LkzsvzU]ksen tärkeyden. Sitä todis­taa
viimekesäisten nuorlstÄurssien
Järjestämistyölle ja taloudelliselle tu-kemiielle
annettu jakamatm kanna­tus
kaikkialla. Tavallaan näissä sa­moissa
ajoissa aloimme viime kevää­näkin
voimaperäisen rjntäyksen mio-risckurssien
tukemiseksi. Tulokset o-soittivat
meidän ormistuneen tunnus­tettavan
hyviä, mikä oli kunnioitet­tava
saavutus meidän ensimälsessä
yrityksessämme.
Nuorisomme kasvatustyön edelleen
kehittäminen
l^liänastiset saavutiiksemme nuo-risotyöalalla,
nuorisojoukkojen toimin­taan
mukaan vetämisen kautta, eivät
tosta vielä muodostu suuriksi. Viime
kesänä Järjestämämme kolmeviikkoi­set
nuorison opastuskurssit olivat liian
lyhytaiJtaiset Ja pintapuoliset, mitkä
sellaisenaan on meidän itsellemme
tunnustettava kokeiluksi nuorison kas­vatustyön
alalla. Nuorisolta, joka suo.
ranalsesti porvarillisen kasvatusjärjes­telmän
sydämestä astui näille kolme­viikkoisille
kursseille, ei paljoa voida
vaatia syystä, että kapitalisti pitää
työtätekevän nuorison luokkakäsittei-den
turmelemisesta huolen niin kau­an,
kunnes nuoriso itse joukkona ky-
-kenee nousemaan taisteluun pimey­den
ruhtinaita vastaan. Räikeästi on
tänään vielä vallankumouksellisessa
työväenliikkeessä havaittavissa järjes­telmällisen
luokkakasvatuksen heik­koudet.
Kaikkialla näemme maan
varsinaisen väestön epävakaumuksel-lisen
luokkakäsltteiden tuycinnan,
minkä johdosta heistä suurin osa
kulkee luokkataistelurintaman ulko­puolella.
Kaikilla työväenliikkeen eri
aloilla joudutaan kärsimään huutavaa'
toimitsijavoimien puutetta. Minkä
VALKOISTEN HOMMISTA
Työväen pyrldmyksien vastustajat
riHe, TSmä parhain osa on (^atka. ov&t meidän suomalaisten kan-tätekcvänluokaa
nuorison joukko, mi-'^^jjj^y^^jj kuuluvia) ovat alkaneet
kä raskaimmin tulee lyötyä vasta syt-tyväaä
maaHnrK<n!sod?v;sa. Jo yksis­tään
tämän takia, on nuorisomme kas­vatustyön
kehittäminen välttämätöntä
TTiH^gn ei saa j ä t t ä ä huomiseksi mikä
tänään voidaan tehdä, sillä nuorisos­tamme
tulee muodostua se iskujoukko,
minkä johdolla vasta syttyvä imperia.
listinen ihmisteurastus on muodos-lähettämään
meille tänne pohjoiseen
kaikenlaista kiihoituskirjallisuuttaan,
joissa kehoitetaan yhtymään heihin
ja, jättämään työväenliike. Eräät len­tolehtiset
joita tuli postin kautta ja
oli tarkoitettu pohjois,.ontariolaisille,
oli niin tökeröä laatua että luettuaan
joku heidän kannattajistaan alkoi jo
ajattelemaan mistä oli kysymjrs. Siina
tettava maailmanvaUaa tavottelevan j^gj^y^tiin kaikki ygmirfna olevat olot
rahamahdin kukistamishetkeksL Sa­moin
tulee kaikilla eri aloilla lu(&ka-hyviksL
Sellainen joka on toimeen­tulonsa
täytynyt ottaa kämpiltä, tun-talstelumuotojen
edelleen kehittämi-1 kämppäclot- ja voi tehdä päätök-nen
l ä m ä ä n nousevan nuorisomme; ^ noitten tarkoituksen alkuperästä,
suoritettavaksi. Näiden seikkojen tä-u^^^^^^xi noitten alkuperäinen te-nen
jäämään nousevan nuorisomme j ^ j ^ .gj ^^^^ kämpillä koskaan ja
jne valistus- j a järjestämistyön edel­leen
kehittäminen, sillä todellisuudessa
horjumattoman taistelurintaman luo­minen
maan varsinaisen väestön kes­kuudessa
jää nousevan nuorisomme
tehtäväksi.
johdosta perusteelimen agitatsionityö
työväenliikkeen voimistuttamiseksi ja
uusien joukkojen mukaan vetämiseksi
joudutaan sivuuttamaan ylivoimaise­na,
koska nykyiset toimitsijavoimat,
mikäli niitä on käytettävissä, tarvi­taan
j(^päiväisten juoksevien asioi,
den hoidossa.
On luonnollista, että Jos-mielimme
uokkataistelurintamaamme edelleen
kehittämään, sekä kalkUla eri aloiUa
löytyville laitoksillemme ja pyrkimyk-sillemme
voittamaan työtätekevien
oukkojen aineellinen sekä moraalinen
kannatus, täytyy meidän kyetä vetä­mään
riveihinuiie ne työtätekevien
suuret joukot, mitkä hapuillen kulke­vat
kaikesta työväenliikkeestä sivussa.
Tämä joukko suurimmaksi osaksi muo­dostuu
maan varsinaisesta väestöstä,
onka edustavimpana osana dn juuri
nuorisomme. Laaja (uokka;taistelu-historiamme
toteaa Joukon kalliisti
ostettuja kokemuksia luokkataistelu-rintamalta.
Kä3rttääksemme näitä
kokemuksia työtätekevien joukko-en
taistelukuntolsuuden luomi­seksi,
täytj'y meidän juurrut­taa
ne nousevaan nuorisoomme.
Ainoastaan silloin voimme olla varmo-a.
että työmme ei ole mermyt huk-^
kaan, sillä nuorisollamme on tulevai­suus
ja'sen tietoisuudesta tulee riippu­maan
kykeneekö se tulevaisuudessa
täyttämään velvollisuutensa luokka-taistelurintamalla.
Joka päivä ylty­vällä
kiireellä valmistautuu maailman
verenhimoinen imperialistinen raha.
mahti uuteen Ja hlrvittävimpään veri­leikkiin,
on vzin ajan kysymys mil­loin
kaikkien maiden parhain osa työ­tätekevistä
aineksista heitetään im­perialistisen
saaliinhimon uhrialtta-
Minkälaiset opastnsfcarssU ensikesänä
tallaan Järjestymään?
Viime kesäisten opastuskurssien Jär-jestämlstyöstä
saamiemme kokemus,
ten perusteella olemme tilaisuudes­sa
ensikesänä järjestettävistä kurs­seista
saamaan monipuolisemmat ja
perusteellisemmat edellisiin verraten.
Tarkoituksemme on ensikesäisistä
kursseista saada ainakin kuusi viik­koa
kestävät. Näin tulee ppetuskurs.
seiUa olemaan perusteellisempaa, eikä
vain hyppimistä aineesta toiseen, ku­ten
se oU viime kesänä pidettävillä
kolmeviikkoisilla kursseilla. Kurssi-ohjelmiston
Järjestelyssä, opettajien
hankinnassa Ja oppilaiden valinnassa
yjn. kurssien Järjestelyä koskevissa
kysymyksissä pääsimme jo viimeke.
sälsten kurssien aikana oppimaan sii­nä
määrässä, että olemme vakuu­tettuja
ensikesän kurssien ormistumi-sesta,
edellyttäen että työtätekevien
joukkojen Jakamaton kannatus on
meidän toimintamme tukena.
Olemme vakuutettuja, että kaikki
piirimmä alueella toimivat suomalai­sen
järjestön osastot, osuustoiminnal­liset
Järjestöt, työläisnaisten liiton o-sastot
ja yleensä kaikki luokkatietol-sesti
valveutuneet työläiset heti ryhty­vät
kaikilla mahdollisilla keinoilla
hankkimaan varoja ensikesänä pidet­tävien
nuorlsokursslen rahastamiseksi.
Kurssien rahastaminen ei ole meille
-mahdottomuus, kysymys on vaan SUT
tä, että kaikkialla heti ryhdytään toi­mintaan
varojen hankkimisen mer.
keissä. Kuta laajenunat Joukot saam­me
tämän kysjmiyksen ympärille or­ganisoitua,
sitä varmempi taloudelli­nen
perusta on laskettu kurssien Jär-je^
tämistyölle. Varoista riippuu koko
meidän nuorisomme valistus- Ja kiis-vatustyö;
varoista riippuu tulemme­ko
ensikesänä.Jäxje^ttävillä nuoriso-kursseilla
onnistumaan, kursseilla joi­den
avulla me kouluutamme nuorisos­tamme
rehellisiä ja kuimon luokka-taisteUJoita.
Kurssikomltea tulee kaikella tar­molla
avustamaan kurssien rahasta
mlstyötä. Telikäämme siis voitavam­me.
Kaikki kursseja koskeva kirjeenvaih­to
on osoitettava allekirjoittaneelle,
osoitteella: 19% Ontario St., Port
Arthur, Ont., Canada. Kurssien ra­hastamiseksi
tarkoitetut rahalähetyk.
set tulee osoittaa allekirjoittaneelle:
tai mieluummin suoraan kurssikomi-tean
rahastonhoitajalle: Mrs. Maxtt.i
Böhm, 142 Windermere Ave., Port
Arthur, Ont.
Toveruudella:
Kurssikomltea — J . Stenroos (siht\
Fascismivastainen taistelu
Fascistinen vallakomento, kapitalistisen väkivallan avoimena jär
jestelmänä, pyrkii tunkeutumaan yhä eteenpäin kaikkialla, missä porva-rjslo
ei enäan pysty "kansanedustuksella" ja "demokraattisien vapauk­sien",
muoclossa säilyltämään rappeutuvaa valtaansa; kun sillä ei ole
cnään mahdollisuuksia näiden demokraattisten harhojen avulla huu­mata
työtätekeviä joukkoja sortaakseen ja riistääkseen niitä edelleenkin,
turvautuu se fascistiseen valtakomentoon, kirjotelaan eräässä toverileh-dessä'ja
jatketaan:
Fascismi muodostuu kansainväliseksi. Italian fascismi on työ­väenluokan
vaarallisin vihollinen. Siellä - esiintyy - ty^pillisempänä ja
Italian tärkeän mcrkitjicsen vuoksi voimakkaampana fascismi. kuin fas-clsmln'
muunnokset Balkatiilla tai useissa muissa maissa, joissa fascismi
ja valkoinen terrori riehuu. On huomattava, miten kehit}-s kaikissa por-vadMbissa
valtioissa on kulkemassa fascistien ja taantumukselliseh ko-meimon
suuntaan. Tuoreena esimerkkinä'Jugoslavia, niissä porvaristo
turvautui fascismiin taistelussaan työtätekevien joukkojen kansallisia ja
yhteiskunnallisia vaatimuksia vastaan.
Tänä imperialismin aikakautena on fascismi myös aseena valmis­tautumisessa
uuteen sotaan. Erityisesti ovat fascistiset ainekset kaikissa
maissa saarron ja sodan valmistelujen johdosta Neuvostoliittoa vastaan.
Työväenluokka kaikissa maissa kiinnittää vakavaa huomiota fascist
mir. t-siintymiseen ja käy sitä vastaan taistelua. Berliinissä pidettiin kan-
?.aiav alinen kongressi taistelun tehostamiseksi fascismia vastaan. AI ot­teen
kongressin koolle kutsumiseksi teki ranskalainen kirjailija Henri
Barbusse. Kongressin järjestämiseksi loimi Berliinissä erikoinen ko­mitea
KymoKiien vuotta Ukrainan puhdfötamisesta
valkokaartilaisista
Ensi maanantaina tulee kuluneeksi
kymmenen vuotta siitä, kun viimei,
nen ukrainalainen valkokaartilais-joukkue
punaisen armeijan toimesta
heitettiin yli Ukrainan rajojen. Vuo­den
1917 lokakuussa syntynyt työläis-valtlo.
neuvostotasavaltojen liitto, oli
siihen aikaan kireällä, sillä sen kimp­puun
käytUn joka puolelta valkoisten
venäläisten ja maailmansodassa voit­tajina
selviytyneiden ympärysvaltojen
toimesta. Mutta kuitenkin äsken hä­vityksen
tuhkasta noussut työläisten
\-altio kykeni selviytymään voittajana
vielä näistäkin. Ryysyisenä. nälissään
j a vertavuotavana marssi punainen
armeija eteenpäin ja mursi vastusta­jien
rintamat, täten turvaten nuorelle
työläisten tasavallalle tilaisuuden rau­hallisempaan
rakeimustyöhön. Tais­telut
tosin riehuivat vielä pari -vuotta
jälkeenpäin eri suunnilla Neuvosto­liiton
rajamaita, mutta nekin kyet­tiin
yhteisillä ponnistuksilla voitta",
maan, .kuten oli voitettu vuoden 1919
huhtikuim 1 pnä Ukratoa punaisille.
Xjkrainassa temmelsi. vielä : vuoden
1919 alkupuolella Julmista rääkkäyk­sistä
kuuluisaksi tullut Petljura (jon­ka
ci^s juutalainen kostoksi koiman-töistään
murhasi viime •vuoden aikana
nan neuvostovaltaa vastaan, mutta
tulivat aina uudelleen lyödyiksi.
Kuvaavaa Petljuran, t i i l i s i l l e "it.
senäisyysmlehille" on, e t t ä he viime­kädessä
ovat valmiit'myymään itsen­sä
enimmän tarjoovalle, kunhan heil­lä
vato olisi tUaisuutta loistaa val­tiaana
kansan ylitse. Niin oli myös­kin
Petljuran laita. Hän oli alkuaan
Ukrainan itsenäisyysllikkeen johtaJUn
kuuluvia, tnutta kun maa todella va.
pautui sitä riistäneistä tUanomlstajis-ta
Ja sai valtiollisen itsenäisyyden bol-shevlklen
toimesta, niin kääntyi tämä
mainittu "itsenälsyysmles" Puolan Ja
ympärysvaltojen puoleen, saadakseen
apua laskea Ukraina valtansa alle.
Tässä tarkoituksessa h ä n mjn. teki en­nakolta
sopimuksen Puolan kanssa.
ei tunne kämppiä, mutta haluaa jo­takin
työläisten mustaamista tehdä.,
sillä se kuuluu heidän ammattiinsa.
Luultavasti lähettäjän ajatus voi olla
siinä, että he, kim ei ole mitään huo­noa
tulleet kokeneeksi, niin ei sitä ole
olemassakaan, vaan on se syntynyt
itsestään, tai turhasta tyytymättömyy­destä.
Samaa tapaa käytti Suomessa
valkoiset lyötyään saJcsalaisten avulla
punaiset, että he kaikkiin yleisiin
paikkoihin jakoi suuret määrät len­tolehtisiä
muka koettamaan estää, et­tei
enää syyntyisi tyytymättömyyttä,
vaan työläiset kaikessa alistuisi hei­dän,
voittajien armoille. Kun heillä
porvareilla ja heidän kannattajillaan
OU väärä ajatus olevista oloista ja
tyytymättömtyydöi rauhoittamisesta,
niin ei he vomeet estää työläisten UU'
delleen järjestymistä Ja taltuttaa tais-teluhalua.
Syy ei ole kiiholtuksen tu­los
työläisiin, vaan on ne epäkohdat
jotka ovat eri yhteiskimtaluokkien vä­lillä
Ja niinkauan kuin on noita epä­kohtia
olemassa, on taisteluita ole­massa
työläisten ja työläisten pyrki­myksien
vastustajien välillä. Lento­lehtisissä
olevista aiheista olisi pal­jon
kifloittamlsta, mutta on tarpeeton
täyttää työväenlehden tilaa tuonlaa-tuisten
tökeryyksien pöyhimlsellä. Jo
sellainenkin työläinen Joka hyvin vä-liän
kiiimlttää huomiota yleisille asi.
oille, huomaa-mihin meitä koetetaan
Johdattaa.
Metsätyöt alkavat olla lopussa yta-päristön
kämpillä. Miehiä saapuu kau­punkiin
odottamaan aikaa milloin sai­si
taas uudelleen työn J(Aonkin käm­pälle.
Ansaitsemiset ovat olleet, tal­ven
aikana hyvin pienet. Paljon on
sellaisia Jotka ovat niin huonoissa
palkoissa Ja paikoissa olleet, että ei
ole saanut Jäämään sen varalle, että
voisi huoletonna odottaa kun taas a l ­kaa
kuorittujen puitten teko. Toisilla
miehillä on kyllä JOKU iatua tulles.sa
kaupunkiin, mutta eivät voi niitä p i ­tää,
yaan ne,joutuu kelnottelijoitten
kynittäväksi, "rata samaa on jatkimut
monelle Jo useat vuodet. HalUni olisi
kirjoittaa enempi, mutta turmen helk.
kouteni. — Kämppämies.
tulee olemaan enemmän kuin ta-palli-
«essa ohjelmakokouksessa. Tavan mu­kaan
on tietysti "tyrkki", on kuvael­ma,
naisilta laulua yjn. THaisunteen
on vapaa pääsy kaikille. mlehiTtpfrin
Mutta erikoisesti ovat ei-Jäsenet ter­vetulleita!
Naiset nimittäin. Kahvitar­joilu
on vapaa kaikille.
C. Tn. Liitto on itsenäinen Järjestö.
Se taistelee m^n. naisten ja lasten
suojelemisen, työläisten yleisen hyvin­voinnin,
osuustoiminnan puolesta. —
Työläisnaisten järjestämiseksi toimi­taan
yhä suuremmalla innolla tänä
vuonna joka maassa. CJJ.TXiitto on
osana tästä maailmaa käsittävästä
työläisnaisten järjestöstä. Ja meidän­kin
osastomme kuuluu siihen, samoin
kuin lrs^KK< toisetkin suomalaiset o-sastot
eri paikkakunnilla. Mutta toi-mtntamme
ei tarkoita yksin suomalai.
suutta, suomalaisten työläisnaisten
Järjestämistä. — Naiset! Yhtykää
joukkoomme, suurin joukoin saamme
paljon enemmän aikaan. Jokainen uu­si
jäsen antaa innostusta toisillekin,
sillä Jokaisella meistä on jotato an­tamista
henkisesti toinen toisillemme.
Jäsenmaksua ei liitossa ole.
Organiseeraaja.
••••
Onko Wh€at Poolin
kontrahti orja-kontrahti?
SaultSte. Marien iiatisia
LEIPÄVARRAS
joka nj't on niin korkealla, että tus­kin
näkyy, ja sitten se laskee niin
alas ettei muuta kun ottaa vain. Jo­kainen
ottaa itselleen vliniryjjäleitä ja
piparkakkuja
Tämänlaista ja paljon muuta kuulee,
ja näkee, tulemalla huhtlk. 6 prnä
katsomaan kappaletta "Vapaassa
maassa" Sault Ste Marien S. J . osas­ton
haalille. Näytelmässä on toista­kymmentä
laulua: soolo-, duetto- Ja
kuorolauluja. Aku Päiviö on vuodat­tanut
runosuonensa kirkkaana näissä
lauluissa, ja uskon että säveleetkin
niissä tyydyttää yleisöä. Siis haalilla
tavataaii. Yleisön on paras tulla a-
Joissa. että saa istuimet, sillä näy­telmä
alkaa täsmälleen 8.45 i.p. — Hai.
Kirkland Laken uutisia
NAISTEN TOIMINNASTA
Näihin aikoihin tulee kuluneeksi
kaksi -vuotta siltä, kun tänne perus­tettiin
iialsllltto-osasto. Kokolailla
ripeässä vauhdissa sen toiminta onkin
mennyt eteenpäin. Viime vuoden aika-na
kohosi jäsenmäärä 30:nellä. Ja
tunnustaa täjrtyy, että naisosasto on
lyhyellä ajallaan kerinnyt tehdä pal­jon
hyvää. —- Aineellisesti se on Ja­kanut'
avustusta vähin joka puolelle,
enemmän olisi tietysti ollut tarvis,
Eri paikkakunnilta
Bruce Mines, Ont.
TOIMITUKSELLE
Haluan kysyä Vapauden toimituk­selta
olenko minä sen kirjotuksen kir.
jottaja, joka julkaistiin Vapauden
nrrossa 58 Bruce' Mines'in uutisissa.
Minua on syytetty mainitun kirjotuk­sen
kirjoittajaksi. Vastatkaan siis o-lenko
tai en.
Marget Koskela
Ette ole mainitun kirjotuksen kir-jottaja.
— Toimitus.
L. W. I. U. of Canadan
edustajakokous
mutta jokainen ymmärrämme, että ei­hän
sitä kaikkia voi^saada yhtä aikaa.
— Jenny Kaatran hjrväksi toimimas­tamme
iltamasta oli puhdas tulos
$49.46. Tämän vanhan asian mainit­sen
siksi, kim siltä iltaman tuloksesta
ei eimemmin ole tullut julkisesti mai­nittua
mitään. Moma muita paikalll.
sia avustuksia olemuie panneet toi­meksi.
Naisosastomme on kasvattanut jäse­nistöään
luottamaan yhä vankemmin
Joukkovoimaan. Yksilöihin on kasva­nut
rohkeutta, niin että Jokainen on
osojltaah Uurastamansa yhteisessä
työssä, ei ainoastaan nimijäseninä
vaan mukana toiminnassa. Ja tämän
menettelyn tuloksena kehittyy jäsenis-
^ tömme kokonaisuudessaan' ja jäsenenä
010 muodostuu mielenkiintoisemmaksi
Osastollamme oli työkokous perjan­taina,
22 päivä maalisk. Kokous-aika
011 täytynyt muuttaa sattuneesta syys.
tä, j a tätä eivät kaikki Jäsenet oUeet
saaneet tietoonsa ja siksi joutui pieni
osa käsittelemään tärkeitä asioita. —
Tässä kokouksessa päätettiin m.m.
viettää naisosaston 2-vuotlsJuhlaa
L. VT., I. U . of Canadan jäsenille
Pohjois-Ontariossa, mutta varsinkin
Timminsin ja So. Porcupinen ympä­ristöllä
oleville haluan muistuttaa,
että^ uniomme vuotuinen edustajakoko­us
pidetään tänä vuonna täällä So.
Porcupinessa S. J. osaston haalilla.
Edustajakokous tulee alkamaan ensi
huhtikuun 6 päivä klo 10 aamupäi­vällä.
Koettakaapa ainakin lähijmipä-ristön
metsämiehet tulla runsaslukui.
stoa kokousta seuraamaan, sillä sii­tä
on monessa suhteessa hjrötyä itsel-lerme.
'
Meinasi "ihan unohtua mainitse­matta
niistä juhlailloista Jotka jär­jestetään
siihen kokouksen yhtesrteen,
vain illoiksi, nimittäin lauantai- ja
suimuntai-iltana. Ohjelma näissä juh.
lissa tulee olemaan arv(^asta Ja mo­nipuolista.
Mutta turhahan minun on
sitä edeltäpäin kehua, senhän kuulee
Ja näkee jokainen Joka vaan n i i n ä i l ­toina
tulee haalille. Tämä sopii kaikki­en
muidenkin pitää mielessään, ei
vaan metsätyöläisten.. Katsokaa tar­kemmin
Ilmoituksesta tuonnempana.
Jäfkä.
Kun näin "Vapauden" ; n äsa 62
Dunblanen kirjeen-vaihtajan nimittä­vän
Wheat PooUn jäsenten allekir­joittamaa
kontrahtia, jossa he viiden
v-Tioden ajaksi lupautuvat myymään
viljansa ainoastaan Poolin kautta,
örjakontrahdiksi, ja kun kirjeestä
päättäen osa farmareista on saanut
siitä kontrahdista kyllikseen, niin
ajattelin, että sekin on asia, joka
ehkä vaatisi hieman pöyhimistä.
Miksi Poolin täytyy vaatia eem.
moisten kontrahtien allekirjoittamis­ta
jäseniltään? Sentähden, että kai­kissa
järjestöissä tarvitaan kuri. Il­man
järjestökuria ei Wheat Pooli­kaan
pysyisi pystyssä eikä edes
koossa. Sen johtokunnalla ei olisi
minkäänlaista arvoa tahi luottamus­ta
kauppamaailmassa, se ei voisi
tehdä mitään suurempaa vehnän
hankintakontrahtia juuri tämän luot-tfimuksen
puutteessa. Se olisi siis
melkein merkityksetön (niinkuin
kaikki muutkin työläisten järjestöt,
joissa ei ole järjestökuria). Kun
Poolin nyt täytyy hyväksyä jäse­neksi
kaikenlaisilla periaatteilla va­rustettuja
ja aivan periaatteettomia­kin
farmareita, kunhan ne vaan pys­tyvät
vehnää tuottamaan, niin tie­tysti
minkäänlaiseen vapaaehtoi­seen
"toverikuriin" ei voida luot­taa.
Täytyy siis saada kurinpito
porvarilliseen oikeuteen nojautuvak­si,
sillä sitä tunnustavat pettäjät,
luopiot ja lurjuksetkin kurinpitä-jäksi.
Sentähden on allekirjoitetta­va
laillinen, oikeusistuimen • edessä
pätevä kontrahti. — Mutta miksi se
sitten täytyy tehdä viisivuotinen?
Eikö yksivuotinen olisi yhtä hj-vä?
Yksivuotisen kontrahdin perusteella
ei voitaisi järjestää vakavampaa vil­jan
välitystä, sillä joka-vuotinen
kontrahdin uusiminen vaikuttaisi
luottoa häiritsevästi. Siinä olisi si­täpaitsi
enempi työtä ja kustannuk­sia.
Onko Pooli tuottanut aineellista
hyötyä Canadan vehnäntuottajille,
on kysymys, johon ei voida päte­västi
vastata sinne eikä tänne, sillä
pätevän vastauksen antamisessa täy­tyisi
tietää mitä farmari olisi viljas­taan
saanut ilman yiljapoolia siltä
ajalta kun Pooli pn ollut toiminnas­sa.
Poolin ensimäisenä toimintavuo­tena
nousi -viljan hinta heti mel­kein
10Ö:lla prosentilla siitä alen­nustilasta
mihin se oli edellisenä
vuotena poljettu. Tämä , nousu ei
ehkä ollut kaikki Poolin ansiota,
mutta se, herätti monessa liian
suurta optimistisuutta ja nyt kun
viljan hinta on trapunnut alaspäin
joka vuosi sen jälestä, on -optimis­tisuus
muuttunut pettymykseksi.
Meidän tulisi kuitenkin aina muis­taa,
että viljäpooli ei voi kontrol-leerata
hintoja niin kauan kun ei
se kontrolleeraa tuotantoa. Viljan
hinnan nousu, olipa se sitten Poo­lin
tahi jonkun muun tekijän ai­heuttama,
houkuttelee aina esiin
suurempaa tuotantoa joka taas pai­naa
hintoja alas, Poolin ponniste­luista
huolimatta.
Pooli on siis vain hätätilan ase,
mutta semmoisenakin parempi kuin
ei mitään asetta. Ja jos. ei s© ole­kaan
niin tepsivä kuin me toivoi­simme,
niin on kuitenkin väärin toi­voa
itsensä aseettomana takaisin
viljakeinottelijain helmaan. Poolin
johto on ehkä myöskin hyvin por­varillinen.
Voisi tuoda esimerkkejä,
jotka näyttävät aivan siltä kun se
joskus vetäisi yhtä köyttä viljakei-nottelijainkin
kanssa. Mutta kun
meidän täytyy porvarillisuutta' vaa­taan
taistella toisinaan omassa puo-lueessam
mekin, niin tietysti se puo­lueen
ulkopuolella on aina ja joka
paikassa meidän vastuksena. Sitä-
_ paitsi, Wheat PooJ on vehnän vil-luovuttaen;
tälle Itä-Qalitsian j a osan
Volhyniaa palkkioksi siltä, että Puola
avustaa häntä Ukrainan -vallottamlses-sa.
Rosvopäällikköä ei kuitenkaan on.
nistunut. Kerta toisensa Jälkeen heit­tivät
punaisen armeijan lu-hökkaat so­tilaat
hänen rosvo- j a murhaajalau-mansa
takaisin Puolan alueelle. Kun
sitten Neuvostoliiton Ja Puolan välil­lä
tehtiin alustava -rauha - syksyllä
1920 ja senjälkeen lopullinen rauha
oli Petljuran rosvolaumojen lakattava
Neuvösto-Ukrainan
suuri on se saavutus, mikä on saa-vu-
^ ^ ^ tettu kansan yleisen sivistystason ko-työnsi
Petljuran rosvolaumat Puolaan. LTo-aina oUut vapaa . ti^n^Ai^ojen > ^ottamiseksi, samoin kuin saavutukset
iosta kaurin totH-Hf itoocta <;a,i i-^^r.— .-ÄÄ*^;:— ..... i taloudellisellakin rintamnUa 3fct-af
Pariisissa).. avustajana ollen hänellä! hyökkäyksistään
puolalaiset paanlt. Kuitenkin huh-! alueelle.
UkUun 1 pnä 1919 punainen armeija Yli kymmenen vuoden ajan on siis
huhtlk- 8 päivän iltana. Joka on sään-töjen
mukainen ohjelmakokouksen
vuoro-ilta. Tilaisuudesta muodostetaan
mahdollisunman viihtyisä. Ohjelmaa
vuoden aika. varsinkin siitä.saakka
kim rosvojen hyökkäykset maahan lak­kasivat,
on ollut Ukrainan kansalle
todellista vapauden aikaa. Yleinen
hjTönvomti on kohonnut yläpuolelle
sen tason missä se oli tsaarin ja tir
lanherrojen hallitessa maata kasakka-laumojensa
pistimien avulla! Varsin
Tuskin milloinkaan on julkaisujem-me
ulkonäköön ja työn teknilliseen
suoritukseen kiinnitetty niin paljon
huomiota kuin tällä kertaa. Suomes­sa
ennen eräs tunnettu sosialidemo­kraattinen
pomomies tapasi toimitta­mansa
lehden kehnosta ulkoasusta pu­huttaessa
sanoa, että "kyllä se työläi­sille
välttää!" Emme seuraa sellaisia
tunnuslauseita. Työläisksmäilijä on
oikeutettu saamaan tuotteensa jul­kisuuteen
mahdollisimman aistikkaas­sa
asussa ja työläislukija osaa erottaa
huolella tehdyn työn hutiloiden teh­dystä.
Siksi koetamme ponnistella
niilä -voimilla, kyvyillä ja blineillä,
josta käsin ne vielä kauan tekivät \ ikeestä. sen kansan jÄättäen omista 1 taloudellisellakm rintamalla. Äsket-hyökkäyksiä
vastaperustettua Ukrai- asioistaan. Tämä kulunut kymmenen I ^^"^ kertoi uutiset, että Ukrainaan
—— ; : ' ' . . — . - ' ^ ^ | iules lähitulevaisuudessa rakeimetta-
•r- •- I - 1 - 1 , vaksi m.m. maailman suurin sähk^
fama kongressi oh luonteeltaan sangen laaja. Siilien osallistui voimalaitos, johon koneet on jo U-osuusroimmnalhsia.
ammalillisia, naistpn, y.m. järjestöjä, rintamamiesliit- Tämä vain pienenä esimerk-loja
ja työtätekevien joukkojärjestöjä. vapaamielisten fasci-«mia va*tu^- Ukrainan kansa tekee tu-tavien
sivistyneistön järjestöjä. Siellä tehtiin uusia suunnitelmia va^, nSSSii^f i " " ^ ^ ^ ^ ' ' f^
laisia taisteluja varten fascismia vastaan. nostattamiseksi ja sosialistisen yhteis­kunnan
rakentamiseksi.
joita käytettävissämme on, tarkoituk­sella
että joikalner: uusi julkaisumme
olisi askel eteenpäin sekä sisältöönsä:
että työn teknil. suoritukseen nähden!
Teknillisenä uutuutena Vapussa on
mjn. pari sisältörikasta kuvaa, jotka
täyttävät sivun ääriään myöten, sen
sijaan että "koko sivun kuvien"'ympä­rillä
tavallisesti on tyhjää paperia s i -
vim reunoissa. Sellaisia: si-vun reu­noihin
saakka ulottuvia kuvia on to­tuttu
näkemään vain taiteellisemmis­sa
amerikalaisissa makasiineissa, mut­ta
ei suomalaisissa julkaisuissa. Pape­ria
on parannettu entisestään. Kaikki­en
kirjotusten otsikot on käsin tehty.
Kansikuva on entistä rikkaampi vä­reiltään.
KIRJOTUKSET JA RUNOT:
VAPUNPÄIVÄSTÄ, eräs Lenin läu-simto
vuodelta 1896.
VIEL UINUU JÄTTI TEHTAIDEN,
suurteoUisi^ude&sa työskentelevien ase­maa
Jcuväileva runo, kirj. Aug. Neno­nen.,
/• ,V " • : , • -
SODAN VASTUSTAMINEN SODAN
AIKANA, kirj. K . A . S.- Kjrjotuksessa
muistutellaan Karl Liebknechtin ja
Charles E. Ruthenbergin' sanoja Ja
tekojii sotavimman -aikana.
KIRJOTTAJAN TYÖPAJA. K i r j ; K .
R. Kirjotus on arvosteleva tutkieima
työväen kirjallisuudesta. Siinä pyri­t
ä ä n osottamaan milloih työläiskirjot-tajien
kirjallinen työ smmtautuu har­hateille
ja samalla viitoittamaan oi-k
e ^ suimtaa.
EIVÄT H E TIEDÄ, kirj. E. J.', p i l *a
kuvaus • alkavien kai voskämpijiföiden
olosuhteista^
No. 7€ — 1
111
ihmi»ti, ioka ei t
UBM, eriko£»e»li
omistettna Idrjaa
hansa, hnomaa, el
tehtlraäasS. »eki
ihmisteB elHrnSSn
veifcta. voidaan to-ja
metsätjSläiset
tayTtuu kirjaa es
«isoastaan 45 »e
VAI
jelijäin osuustoii
tiedämme miten
lee suhtaantua
.\iin että, "sainat
\-Tioden kontrahl
kanssa (vaikkapa
linenkin) on sen1
kuin elinaikainer
keinottelijain kan
Farmarien
ti" Yhdy
Sellaisesta kuin
vät tämän maan
elä nutään. mutta
siitä puhutaan por
lapuheissa. Tosin 1
että takavuosina, «
vallitsi Yhdysvalti
pulakausi, mutta s
vuutettu ja nyt
tietoja mitenkä fan
si vuodelta paran
sanottiin jo olleen
deHisen -vuoden ja
tetään ylittävän v i i
Mutta kuinka ö
maan abkaan, kun
huu farmarien h
päätetty kutsua v:
valittu kongressi _
tuntoon käsittelemä
mystä j a farmarien
Jos tämän maan f i
kin olisi sellainen h
sl porvarilehtien uu
tojen perusteella ot
minkä vutricsi täyi
kongressi käsittele
kysymystä. TSmän ;
takoon, että farmär
levältä kongressilta
asemansa parantam
kokoonpantu edusta
tukäteen ovat slto
maan farmarien avv
Siinä hyvinvoinnli
porvaristo on virittäi
tyväisenä pitämisek;
kln silloin tällöin
Niinpä sellainen po
mies kuin Wisconsin
sidentti Glenn Pra
päivä sitten, että n
Yhdysvalloissa ori
aina vuodesta 1921
delleerikin. joskin
tään on nyt havaitts
parempaan päin. Tr
v. 1921 tämän maai
keskimäärin 1.2 pros
malle minkä he ö
kiinnittäneet. V. 192:
ku 32 eikä se ole
vuosina siltä sanoti
Kaikella tällä halua
että Amerikan fan
ole vieläkään kehutti
Mielenkiintoista, on
tanto on iaina vuod
jatkuvasti lisääntynj
rien asemaa se ei oi
mekslkään. Tuotanto
hosivat vuosi vuodel
teiden hinnat farmar
hoxmeet sanottavasti
Maatalouspulasta on
ne verrattain voimi
liike Yhdysvaltain ft
dessa.' Järjestyminen
etupäässä tuotanto-i
farmareiden unioidei
mutta liikehtimistä
myöskin valtiollisella
tä on porvarien kätyi
taa sellaisiin uomiin
työtätekevää farmari
SÄDE AURINGO^
sävellys Kössi Kaatr
kauniiseen runoon,
julkaistaan myös run(
saan niin että täter
laulukuoroille, soittoki
musiikin harrastajille
kuudessa jotakin uut
kysymyksessä olevan
SOTAINVAmDIT,
Jbtus sisältää mieleni
rotietoja. Jakautuen i
"Vain $30 kuukaudes
raalakysymys", "Sotal
'Veteraanilaki ja vaki
den boonus" ja "Erik<
jia varten".
KAKSI VAPPUA, 1
aihe Suomen luokkasi
VIVA L A LEBERTi
P—nt Piirteä pakina]
Amerikan oloista,, aat
historiasta. -
VANKILEIRIN VÄP
Magnus Raeus.
keä kuvaiis,' amerik
jHkkupiorTf arista, joka i
kaan. '
FARMARIN TOIVO,
Asikainen.
' ERÄS-ETUVARTIOT
NESOTASSA, klTj- ^
muistelmia lakkotaistel
eella v. 1916 j a viittau
joita taistelusta voitai!
HENKIVAKUUTUS
kirj. N- V . Kirjotus an
van siitä, miten henk
vähävaraisia "auttavat"