Vapaus, January 13, 1930

              VAPAUS
BM^i^M|. »t To^ X^Cf Dt^utmeat,' Oitnrs. «» »tcaai eUm taatttr. •
' ' f^aitu». iouUacl. tärjtJumpp^ }• puhut «matm ttXotm tSa Stxeetiia.
•ilinl - ' ' " ,
_C Pwrtn*o<e; Va]>n*. Boa 69, S«ikoiy. 0 » t -
• ^Bbelimet; Koaaoa 1038.— Toizuto* S36W. — Kirjaluspp* 23S7W.
i; ebpna: Offiee (job work, »a«crli*«a-ol«, tie.) 1032—Editor S3<;Xr,—EookMore
j, liÄmou.lsiii i. 1P. Ablqriil.
No. 10 -
; ^ OlfUe. Bo<Ji.»lorc t c i IViniiaop: Vj;,am EuiJ- i E i , Litu Stitet,
. . " A U mai» t o i/e tAimu-d: V«j-i^«. F.O. ii-ix Su.^i.urjr, O i i .
TlLAUiHlN.NAT:
1 vk44.S0, 6 fck. t2Sa, 3 kk. t l . T i ja ) kk. $J.W. — YhdrrriUoihin i * Soumeen K U »au
«IkottaUie! I »k. 16.00. 6 k t . »3^0 j « 1 kk. «1.00.
Erikoisesti kaiiostnotanijon sdbleen pitää paild£aii«3 sjytos, että snu-reen
tuotaraoon ja lihaviin voiäoibiii Terraten, jotka maierät yrittä­jille
ja kaivoskapitalisteille, on kaikki luova tyo joutunut kurjimmalle
osalle. Työn vaarallisuud^ta huolimatta ovat palkat ja työolot mitä
viheljjfisinunat. Monissa komppaniakylissä ahdistetaan työläisiä täy­dellisellä
konxppaniakomennolla. Työläisten järjestymistä vainotaan
j.n.e.
Joku päivä sitten kirjoitimme niistä epäkohdista, mitkä vallitsevat
* kaivoksissa tur\'allisuuden suhteen. Huomautimme m.m. epäkohdista
jroodifi kaivoksessa. kaivoHkäytävieri ''limpraamis/'»"- (tukipölkyiliä
; Vi.hviiL.jmi.TC-nj iaimfniyömi.sersfä j.n.e. Kufui vain joku päivä- kun
\ <aapui tieto, r-Uä kaivo;mic-ä on niunskautunut kuoliaaksi samai:-:essa
; .^.aivok.'-fessa putoavien kivien johdosta.
! \ -Vie emnu5 siis voi yhtyä porvarilehdistön hy^ invoinnin lauluun,
sillä teoUi.suuden "vaurastuminen" sellaisenaan ei ole mikään ihailua
NUORBON OSASTOI
Saksan imperiali.<$tien agentit,
sosdem. murhasiyat töveri Kari
U-MOTLSiiuNXAT vAPAUDESSAs »ma i«.-oiM.>.uuutrii vuuru);iuiniiien i,ic miKaan inaiiua LiebknecTitin ja Rosa Luxemburgin,
Cnje«ih.o.taotat«t iij» kcru. %z.M k,k.i k^u*. - AnoUitidoo m«neiu. ono«toi,otak«t i„noHtusta aasaitscva asia niin kauan, kun liyöty ja hyvinvointi ker- Jot^a öHvat innokkaita taistelijoita
Työläisnuorisolle
Thnnder Bayn
aineella
RicRtäkÄa Lifcbkneclit-Luxemburg-juhliin
— Tämä on luokl:a-sotaa
paiiuanvsa». — Nifl»enioOTttoiIjootukj« SOe k « i « , t\M 3 kenas. — Srn»TmiilcK>tuk»ct
ItÄitu. $iJX» 3 k e r t M . — AMatoeroita/iukiet 42J)a k«/t«, tZM kak*i kertia- — Kiit«ila«/tak»et
^.ea fart». — KnoleinajiilniotnkMt 12.00 keni, 50 l i t i J O i k i u kutMUustelu Ui iaoino-'i»»yIw. —
tle<iot i« OKiteilmotukMt ^ ktru, (1.00 I^ilu» kerii*. — TiityitulBitlU]^ Ja iloota»
ICfötMaricti OB, TUditU&Mt, Iib?tettäTi UmotBtbiDtä etukäteeo.
Ceoertl •^vertiucc r»te«, TSe per eol. i»tb. Uloimnm eturjo for «io(]« tn«CTtlo»» Tb«
. jfivate tt t}i« faest ««trenuiBf oediosi amosf |L4 Fiunitii ptopU ia Canada.
tyvkin ainoastaan lyötä riistävän liikemiesluokan hyväksi. Sellaisessa I j^P^^lS^^? '^^f kapitalisti.s-
. . 1 -1 • 1.- I . A - ... ..... ta roii».arsmia vastaan.
tyolats- ja falonpoikaisvaltiossa, kuin iNeuvostolutossa, saattavat työläi­set
sensijaan tuntea vilpitöntä iloa aineellisesta edistyksestä, tietäes-
Amerikan iinperialistrun agentit
murhasivat vuosi sitten tov. An- i
moatsellisen puolustamisen puoles­ta,
imperialismia vastaan! Neuvos-tolihto
on maailman raatajien so-siailstirjen
iiiänriiaa!
Älkää antaico katmataetaime
pettureille!
Sodan varustelussa on imperia-llsteillä
asiakkaita työläisten pettä­miseksi.
Scsdem. Saksassa y.m. ja
' "työväeiipuoluecn'/ nimellä Eng­lannissa,
itsenäisen "työväen"-
puolueen nimellä, Amerikan työ-väenliiton
ja yleis-eanadalaisen lii­ton
virallisten johtajain nimellä
Canadassa.
Työnostajaluokka Izäyttää tehok­kaasti
I. W. W:tä ja sen kannatu.s-renkaita
lakonrikkurijärjestönä.
1. W. \V. palvelee työnostajaluo-
I kan etuja "työväenluokan eduille
, vastakkaisessa taistelu.ssaan.
Viimeisen metsätyöläisten lakor
j Joi ett* mnUsm uiiaaM tas T»i«B»ta «>»imäU««i kirje^»e<6n«, kirjonakaa Bndelie«o liikkacs.
Mekaaninen Sehitys lännellä
J^yisessä työttömyystilanteessa on huomio kiinnitetty kuluneen
teff sadö» iipäoihnistmtöseen, Tätä. öti selitetty yhdeksi syyksi län-
^ i t i fiiii&^aiai työttdmfyteeii. Jos asiaa tarkastetaan lähemmin, niin
tif^^ kuitenkin myöntää, että niumiiliiseä työvoiman kysyntä lännellä
dfh |idtiivas9(i vähenlyityt viime vuosien äikanä huolimatta sadosta. Syy­nit
€ii ö^iäi Mtirnljelykgett entistä snoreihpi mekanisoituminen.
^öiaiä kesäiiä faäfiiii ihiilkoisöt hyvä safo länsimaakunnissa. Siitä
b^ötuiä^ bli meikörnferi Ääära efönkorjuu-j eli "harvesti"-työvoimaa
tyottSrasHS. £ik>korjtmtyoräi«ten palkat poljettiin aids, ja suuret joukot
o i i i f d ^ i ^ i^Hiiääii äiiiototäan eatomiäisia työtä. Siitä noin 8,000 :stä
eioillfo*jtiotj'^ Canadaah, jouduttiin
j^ataiitftfiäiääa taJcaisin, koska eivät saaneet edes elon-lc6r^
Wttlyötä. äuis työtilanne lännellä ei ole ollut erikoisen kehuttava
•noTikifciiBf.
r^EÖÄ KöÄliffialfä tertovat, että taasen on lähetetty
30 öuonii^la^ te nfulta farmeja varten Eng-ttmi^^
Cmaiiaan. fiSmt on passifefty matkalle pi/olivirallisin juhlal-li^
ttaiäitof Y « i ^ a että sadat, tällaiset farmikokelaat
H^ i ^ ^ koska toivoa toifneenfuloh ahsnitsentisesta
faniieilla i^Oi peftaiteti.,
. S^ak^w&iirt vehAäiiAyyntireAkäan pre.si^entti A. J. McPhail
«m loltu päivä öitten jttHfiuiissut lausunnon, jossa selostetaan m£iänvil*
jjelyBtilannetta VUBBl6llä^ aUiaklen dadon sfeurauksia ja vehnän markkiha>
miittAiä. Hart (m.ni. ^Kta» siih^h,- kuinka suuressa määrift oh tapah-tiiinuff
niu inäanVil)^f^sfökniikäs3a. "Maanviljelys tulee nopeasti
i^XäihSn^i^^ siitä,,että kone asetetaan ihmisvoi-jx^
0(sliei Viintä vuonna ön tapahliiiVtft huömaffövaa edistystä kone^
yoiinjBU käyodftä lännen fanneilla. Seuraukseiia oh että farmarien tuötaiitd-sään
tuloiten koituvan heidän omaksi hyödyksi- Vain tälfä pohjalta t^ni^ J " i i ^ Mollan Mexico City.s- rikkoi I. \V. W., v-arväten lakon
voidaan ymmärtää sitä uhrautuvaa innostusta ja ponnistusta' mitä ^f: TL^J''^'^^"r. 7/.!'"®^*^'*' T^^} rikkureita metsäkämpille.
VT ..Vt'. .... . olivat: "Cuban hallitus murhaut-; T S H S kf>rf«o nr, i.«;vn«t,r;-.i:5unT; Neuvostoliitossa on havaittavissa viisivuotisrakennussuunnitelman to­teuttamiseksi.
Työttömyys thdysvaUaissa
. ,^ ^ r - ' Tällä kertaa on kaivostyöläisill;
^.^•Pf: , mutta Cuban^'presi- jakkoiaistelu Illinoisin valtiossa, jo-dentm
Mueiadon valitsi Wall ka- ta johtaa vasemmistounio, eikä
dun pankkiirit-ja Yhdysvaltam vai- työnostajain agentit. Tiedot toteaa,
tiocfepartementti, seka näinollen j että T. W. W. sielläkin suorittaa
vastuunalaisia tahan salamurhaan. | g^^^j, osaa kuin täälläkin metsä
Missa ovat toverit Rosvall ja
Voutilainen? Me olemme
itettuja että he ovat
vakuu-uhi
työläisten lakossa. Näin yrittävä!
riistää he palan leipää kaivosmies-
^ ^, ^ .. "^»iten ja heidän lastensa suusta, ku­reja.
Ovatko mtesaparoonit vas-j te„ tekivät metsätyöläisiin nähden.
tiimialaisia? (Kaikki nämä osoritavat, ovat uu-
Monilukuinen on luokkasodan I! sia todistuksia, petollisesta esiinty-
Varastautukaa. «odan vaaraa vas­taan
f AIä« kadetti-liike!
Canadan miliisiväki harjoittelee
tällä hetkeUä 127,515 suuruisena
joukkona. Hallituksen avustus ka-dettiliikkeen
kehittämiseen on jo
puoli miljoonaa, vuosittain. Ra-
Federated Pressin edustaja kertoo, että on vaikea pukea sahoiksi:
sitä työttömyyskurjuutta, mikä esiintyy Yhdysvaltain itäosissa. Kuvat
voisivat paremminkin kuvata asiaa, r^iinpä voitaisiin valokuvata, mi­ten
tuhannet työttömät odottavat päivälehtien konttorien edustalla, sie-patakseen
sanomalehtipojilta- lehtien ehsimäisen painoksen, katsellak­seen
paikka-ilmoituksia. Esim. Nevvarkissa on 1,500 miestä joka päivä
'^vening New8"-lehden painon edessä ennen lehden ilmestymistä.
Myöskin voidaan nähdä 50—^200 rakennustyöläistä Newärkissa käyn­nissä
olevan neljän rakennustyömaiden luona jonottamassa työhön pää­syä.
Kuvia voitaisiin myös ottaa joukoista miehiä, naisia ja lapsia,
jotka kuljeksivat ympäri toripaikkoja ja kujia, etsien roskatynnyreistä
ruuan jätteitä.
Tällaisia kuvia saadaan kaikkialta. Liikelamaannus tuo niukanaan!
suunnatonta kurjuutta. Monella paikkakunnalla on nähtävissä merk-: ken-teella ""on Taksi"7ot^^^^^ ! kommunistista iVike^
kejä työttömien järjestymisestä. Työläiset ovat pakoitelutantaufuinaan'ja sötälehfokoneitä on satoja, y.m.
katkeriin taisteluihin elinehtojensa puolesta. Sitä eivät vanhoilliset Kadettien, koulujen, nuoreen mies-marttyyrien
joukko Murhat, van-1 ^jg^^^ä työläisten etuja vastaan,
ptsemiset ja karkoitukset eivat voi ^^net nuoret työläiset eivät oi
heikentää luokkataistelua. ,,^„^ ^gtä vieläkään, eivätkä ajat-tele.
Kannattaessanne petturien
toimintaa ja tilaisuuksia joudutte
antamaan kannatustanne oman
luokkanne vihollisille.
Canadan kommunistinen nuoriso*
liitto kutsuu teitä tukemaan va-semmi;
stounioitft ja työväenIuoka'n
vallankLimouiiselli.sta liikettä
A. F. L ih ammattijärjestön toimitsijat voi estää.
Väkivaltaiset lakkotaistelut
yoit^ kasvanut. Nykypäivän farmitraktorit merkitse-f
k litidiäläi^^ vörraten^ jotka olivat käytännössä
ff^jma^ takapefih; Yhä laajemmalle leviävä
t i i ^ (yhdistetty viljanleikkuu- ja pui-
Inäkoiife;^^ pui sen samalla — Toim.
liiä^niu)' ja m^ iisäiöityihineni suurempien kylvökoneiden
|a köi^ralaiöteii, kdtfdi^^ luleiftiirien nopeistuitäa työtä
fairiiöt^illä ja vähratäa^^ maapalaa kohden tarvittavien työmiesten
lukua.*'"//-^^^^^^^^^
I ^ X&sa fius myöhnetää^^^^^ käytäntöön ottaminen vähen-
^äivtuuniiiliis^ Tuloksena on luonnollisesti työttö-fijyyderf
lisääntyminen. Mekaanisten'laitteiden käytäntöön tuleminen
ei ole tiiohiit ^m muille kuin sangen ra-
|oitettUle sutimljeltjä joka on voinut uudenaikaisilla koneis­toilla
halventaa tuotantolkustaniiuksia. Tavalliset vähävaraisemmat ja
l^esidvarakkaat farmarit eivät ole pystyneet ostamaan kalliita koneita,
Jai sikäli kuin ovat voineet uudistaa koneitaan, on se tapahtunut vp-
Jaksi, joten heidän "puhdas tulonsa" on siis supistunut vastaavasti
pushelia .kohden, joa sitä ollenkaan onkaan jäänyt, kun siitä on pois­tettu
kaliiit maksut kalusto-yhtiöille, korot luottoylitymille, vakuutuk-
Bet ja verot.
Lännellä on siis nopeasti kehittymässä yhä vaikeampaan asemaan
joutuva pienfarmariluOkka, suurtilojen niellessä pienempiä. Lännellä
tSiiian. johdosta muodostuu myös omaa tilatonta väestöä, joka joutuu
Mlpaiiemäan lyön saärniista,* Farmeilla raatamiseen kyllästyneiden
farmareiden pojat muuttavat kaupunkeihin tahi Ylidysvaltoihin Ja
itiiihtpääoma iskee yhä suuremmassa määrässä kyntensä lännen farmei-liiii.
! Tätä kehitysi viljarengas suinkaan hi-ilastaj
vaan päinvastoin edistää.
/ Vanha; imperialistäin lakeija^ ent. EteläAfrikan pääministeri, ken­raali
Si»&fe(i jokJt^fäisieli aikoinaan buurien vapätissödässä englantilais­ta
sortoa vastaäii; Miiifa käänsi sen jälkeen kelkkansa "myötävirtaan"
|a_ komenteH briäiläisiä joukkoja suursodassa, on tällä mantereella
oilift pitäoiä^ päsil^istisia rauhanpuhe^^^
K • Sibiit^ oh^ p valtioiden välisenä "kansallisen oler
i n i ^ l ^ t^^ jä ä^tiffäi^ että tällaisessa taistelussa turvau-k
^ ^ äaeisiih. Samalla ktm sodat säilyvät
|f^f|yi^i>iv«fi^<it«»Ti fiiiaisuuyien ratkaisukeinona, on turhaa koettaa ra
Viimeisten parin vuoden aikana on saatu nähdä möntä väkival­taista
lakkotaisfeluä Yhdysvalloissa. Työläiset ovat nousseet työnanta­jien
kirislysauunnitelihia vastaan. Ovat turvautuneet lakkoon, vaatien
järjestöjensä tunnustamista, lyhempää työpäivää, parempia palkkoja
J.ii.e. T^h^asparoonit ovat säännöllisesti turvautuneet virkavaltaan,
jok& Yhilyävailoissa oh knuluiäa raakuudestaan. Lakkovartioita |a lak-koTdidia
on piösiy ja varigittu New Bedfördissa, Bostonissa, New
Yorkissa, F'atersonissä, Pennsylvaniassa ja etelävaltioissa. Pitkiä van-kilatuoihioita
on langetettu.
Lakkotaistelut ovat useassa tapauksessa kärjistyneet suoranaiseksi
paikalliseksi luokkasodaksi. Niinpä Marionin tapaus, jossa sheriffi
hurttineen ampui rauhallisia lakkovartioita sen jälkeen, kun oli so­kaissut
heidät kyynelkaasulla, ei ole mikään poikkeustapaus. Muualla­kin
on virkavalta turvautunut myrkkykaasuihin, murskatakseen työläis- petS*äTy<näisiäT"'^^^^
ten taisteluita. Tämä väkivalta kaikissa tapauksissa "siunataan" kapi- dan ' kapitalismin sotavaru.steluja
talistien oikeuslaitoksen antamilla estetuomioilla lakkolaisia ja lakko- vastaan! Yleislakkoon sodan syt-varliointia
vastaan. tyessä! Saattakaamme oma kapita-
• 1VT" - TVT. . 1 .. T. 1 . - , . j . " - lifjfcin-en hallitus häviölle! Muivtta-
Nanpa Northampton kaulitessa, Pennsylvaniassa, ovat hurtat käyt- imperialistinen sota sisällis-täneet
kyynelkaasua Kraemer-lehlaan työläisiä vastaan, jotka ovat olleet sodaksi — luokkasodaksi — työ­lakossa,
ja uhmanneet oikeuden antamaa päätöstä, jolla kielletään työ- Iäisten, ja talonpoikain vallanku-läisiä
asettamasta tehtaan luokse enemmän, kuin käiksi lakkovahtia. hallituksen muodosta-
Siliä jos työläiset olisivat luopuneet tarmokkaasta joukkovähdinnasta,
olisi yhtiö täyttänyt tehtaan ammattirikkureilla. Sheriffi Synder van­gitsi
lukuisasti lakkolaisia esletuorniorTTikkomisesta. Kaikkiaan bn
vangittu/ 26 lakkovahtia. Erästä Josephine Kaczor-nimistä työläis-naistii,
joka toimii union organiseeraajana, on vangittu niin usein, ettei
ten ja naisten kristillisten yhdis­tyksien,
kirkkojen, radion, sano-rhälehtien
ja liikkuvain kuvien y.m.
avulla valmistetaan nuorisoa so­dalle
alttiiksi. Esitetään huulipal-veluata
"rauhalle", mutta samalla
kehoitefaan huoria olemaan valmii­na
sotaan, kuninkaan ja maan
puolesta. Sama tarina kerrottiin
tuhahsille palanneille sotilaille, jot­ka
vieläkin - kärsivät seurauksista
(palaamattomia on kymmeniä tu­hansia).
Alas kadetti järjestelmä! -
Alas f ascistinen poliisiterrori!
Järjestäkää tySvSen puolustusjär-jestöjä
työväenluokan suojelemisek­si!
Alas kapitalistinen militarismi ja
imperialistinen propaganda!
Alas valheellinen pasifistinen
propaganda, jonka (tarkoituksena on
kää kommunistiseen nuorisoliittoon,'
Liittykää Liebkneehtin jä Luxein-burgin
.-liittoon! Eläköön vallanlcli-mouksellincn
työväen luokkafiike!
m i s e k s i !
Alas imperialistiset sota-juonittelut!
Kapitalistiset maat taaskin yli-
1 tuotannon seurauksena ajautuvat kollektiivisten talouksien alalla alkaa
Sosialistinen rakennns-työ
NeuYOSto-Kar- -
ialassa
Me suomalaiset tunnemme eri­k
o i s t a m i e e l n k i l n t o a N e u v o s t o - K a r ­j
a l a a j a s e n menestymistä kohtaan
siitä syystä, että sinne o n s i j o i t t u ­n
u t melkoinen osa Neuvostoliitossa
olevista suomalaisista. Sosialististeri
N e u v o s t o t a s a v a l t a i n perheessä o n k ir
K a r j a l a menestynyt. Sen t a l o u s ov
kohonnut, valistusolot edistyneet.
N e u v o s t o - K a r j a l a n presidentti E dv
G y l l i n g K a r j a l a n Neuvostotasaval­lan
toimeenpanevan keskuskomitean
kokooiitueaoa viiine k u u n 20 päiväi-t
i e n o i l l a antoi lausunnon, jossfi
h u o m a u t t a a , että K a r j a l a n t e ­o
l l i s u u d e n tuotannon määrr
tällä v i i s i - v u o t l s r a k e n n u s s u u n n i t e l -,
m a n toisella vuodella o n m i l t e i k a k ­s
i n k e r t a i s t u n u t . Ensi k e i r a n o n n yt
K o n t u p o h j a n paperitehdas tuotta­v
a n a yksikkönä m u k a n a. Lisääntyy
v o i m a k k a a s t i kalastuksen tuotanto
ja ensi k e r r a n v o i m a k k a a s t i t a r t u ­t
a a n maatalouden nostattamiseen
j o n k a tuloksena neuvostolilojen ja
l o j e n s a a n n a t o a nousu 283 miljäo^'
n a s t a r a p i a s t a y l i jiO m i l j o o a a an
r u p l a a n . Eudjettikbmiteä e n 3o t a fv
k a s t a n u t h a l l i t u k s m l a a t i m a n bud­j
e t i n j a s e n a n t a m a n selostukj^n
perusteella tulee Keslaiskpmitean
t a r k a s t a a , onko varoille s u u n n i t e l ­tu
t a r p e i d o i v a a t i m a käyttösuunni­t
e l m a . K t m s u u r e l t a osalta nopea
k e h i t y s aiheutuu metsänjalostuste-o
l l i s u u d e n noususta, j a s e n s u u n n i ­t
e l m a n toteuttaminen o n tärkeä e-dellytys,
o n e r i k o i n e n selostus tästä
kysymyksestä T p . K e s k u s k o m i t e an
icäsiteltävänä.
V i i i d o i n o n p i i r i j a o n t a r k a s t u L "^
perusteet esitettävä K e s i n i s k o m i t e an
lyvälcsyttäväksi, j o n k a jälkeerf v ä ­estön
mielipiteen selvillesaamiseksi
ehdotus tulee käsiteltä\'äksi e r i p a i k -
-.afcuimillä. Selostuksen esittää l o -
•<uksi monituhantisten järviemme
utkimustyötä h a r j o i t t a v a n biologi­an
asemamme johtaja.
G y l l i n g j a t k a a : *
" K u l u v a n 5-vuotiskauden toinen
/ u o s i o n ejjäilemättä määräävä k e -
l i t y k s e n s u u n t a a eteenkinpäin. M e H -
'äkin on e s i i n t y n y t k u l a k k i - y j n .
c a p i t a l i s t i s t e n ainesten h i k e h t i m i s -
tä k u n n y t s o s i a l i s t i s en kehityksen
oyörä entistä v a l t a v a m m a l l a v a u h ­d
i l l a o n l i i k k u m a s s a eteenpäin. S e n ­pä
vuoksi n y t k o k o o n t u v a n korkeim­m
a n hallintoelimemme täysistun­non
t a h o l t a o n tärkeätä l u i i t t a a sitä
' u u n t a , jota n y t käymme eteenpäin
Länsirajamme takana, k a p i t a l i s t i s e s ­sa
Suomessa, .lalous taantuu ja
köyliälistön sorto y l t y j ' , m u t t a meillä
s o s i a l i s t i s en rakennustyön reitillä
iättiläisaskelin edistymme."
" K u l u v a viisivuotiskauden toinen
vuoksi o n epäilemättä suuresti l u j i t ­t
a v a K a r j a l a s s a yhteiskuntajärjes-tyksemme
sosialistisia a i n e k s i a . H a ­vaitessaan
tämän ovat eräät k u l a k ­k
i - ym. k a p i t a l i s t i s e t ainekset y r i t ­täneet
ryhtyä vastahankaan, k u n
n y t sosialistisen kehityksen voima-ratas
entistä v a l t a v a m m a l l a v a u h d i l ­la
liikkuu eteenpäin. Tässä koh­den
on T p . K K : n täysistunnolla
s u u r i merkitys K a r j a l a n työläisten
ja talonpoikain puolesta vahvistaes­s
a a n kehityksemme pääsiivat."
" S o s i a l i s m i i n kehittyvä Neuvosto-
K a r j a l a kasvaa j a v a u r a s t u u satu­maisen
nopeastiJ Länsirajan toi­s
e l l a puolen k a p i t a l i s t i s e n Suomen
talouä r a p p e u t u u j a t a a n t u u , j a r a p ­peutuvat
porvaripuolueet usuttavat
t i l a n t e e n kurjuutta peittääkseen
-uur- ja p i k k u p o r v a r i l l i s e t ainekset
työväen kimppuun, joka on koko­n
a a n jätetty l a i n . ulkopuolelle. R ä i -
Iceästi nämä tosiasiat meille paljas­tavat
suorittamamme sosialistisen
rakennustyön merkityksen. — Sen­pä
vuoksi o n t o i s e n rakennusyuo-temme
suurejiiteiAiain toteuttaminen
r^setettava iskutehtäväksi, j o l l a on
oi v a i n K a r j a l a l l e , v a a n k o k o ' N e u -
n s t o l i i t o l l e m e r k i t y s ."
E D E L L E E N K I N POIKKEI
T U N K I N T¥ÖÄIKALi
V a l t i o n e u v o s t o on ai
päätöksillä hjrväksynyt saj
t e u k s e t k a h d e k s a n t u n n in
a n n e t u n l a i n säännöksistä
sä. j o t k a tänä v u o n n a ova
sa, edelleenkin koko ensi
jan olemaan voimassa.
S a m a l l a o n valtioneuvosi
v e s i r a k e n n u s h a l l i t u k s e n e
määrännyt, ettei Oulun, ]
L a p i n j a P e t s a m o n k i l H a iu
1930 s u o r i t e t t a v i i n töiljin
t a r v i t s e soveltaa voimas.::
työaikalain määräyLsia.
M a a l a i s l i i t t o l a i n e n iialJitu,
j a t k a n u t edelleen samojen j
t e n myöntämistä, jossa a
m a t k i n hallitukset, m.m. a
sosdem halUtus, ovat "kunr
neet". H u o l i m a t t a siitä, että
o n työttömyys s u i j r i . saUitaaj
työaioöla edelleen poiketti
t u n n i n työaikalaista j a r.ä
mättävällä tavalla välie
työnsaantimahdollisuuksia.
UYVA KEHOTrs~
b^'r, t»»;ctr. «,i..o „*»f • 1 1 1 7 • • 1 1 j 11 I • -1 1 at-uiiiuftieua ajiiuLuvai, KoiicKtuvisten taiouKsien alalla alkaa
han musta edes^ lukua. Vangittuja lakkolaisia kohdellaan kum rikol-j kamppailuun markkinoista, sijoitus-! suurisuuntainen kehitys. K u l t t u u r i -
. valokuvataan ja sonnien jäljet liitetään rikollisten sor-1 alueista, y.m. V . 1 9 1 4 oli vastak-1 kehityksen alalla kouluvelvollisuu-mienjälkikokoelihiin.
Sheriffi Synder myönsi, että hän vangitessa lak-h^i^J?^ Saksan ja Britannian impe-den toteuttaminen jo laajalla alu-kovahtefa
oli ampunut kyynelkaasupistoolilla suoraan sivustakatsojia- "B^r'it^a"n' n" ^ia vjoaim Aamt, ernik: an Yhdysval­lat.
Vaikkapa kapitalistiset vallat va-rustautuvatkin
toisiaan vastaan.
eja
kin kohti.
Tällaiseksi muodostuu työn ja pääoman välinen tilanne Yhdys­valloissa.
Samaan aikaan puuhaavat ammatti-unioiden petturit luokka-sovintoa
työnantajiain ja työläisten välille. Miten naurettavaa, kun ' e s i i n t y v ä t ne yhtenäisenä Neu-ottaa
huomioon luokkavastakohtien suunnattoman kärjistymiseni-Työ- \«ttoIiittoa vastaan. Ne tietävät
Iä;c,o» ; » f U o r.,./» : . . 4 * u • - i . • t n . - ^ että-Neuvostoliiton olemassaolo on
laiset, jotka ovat joutuneet hurttien piestaviksi lakkovartiolmjoiUa, tie- suoranainen tuhonuhka kapitalis-tavät,
ettei minkäänlaista muiita luokkasovintöa voi syntyä, kuin sel­lainen,
jossa työläiset alistuvat työnantajain ehtoihin. Siksi työläiset
hylkäävät aatteen luokkasovinnosta. Työ- ja palkfcaolpt riippuvat ku­nakin
aikana työn ja pääonäan voimasuhteista, sillä työnantajaluokka
ei kuilnlöifä öitään rtiiuta, kuin pakkaa. '
y t v u o r o s t a a n eella p o h j o i s - K a r j a l a s s a toteutuu, j a
joitäliä im tahi lakien puitteisiin. Tästä
^ ^ ' ^ Siätits Väitti^ Roöverin ehdotuksilla elintarpeifa kuljefta
.i?i<äSJaifÄ^ ftiivdimfee^ sodan aikana kansainvälisillä sopiipuksilla
^^ytariÄoffifetä merkitystä, sillä kaikki sopimukset rikotaan
; Smuts ei siis kiellä sotien raakalaisluonnelta, vaikka hän kuvaakin
]^pitalistiv^äpid«ti rosvosb^ isänmaalliseksi kansallisen olemassa-oliVQ
taisteifäl^ Tällaisen iiöperialismin palkkarengin tunnustus toi­selta
piiölra vahviste^ että kansainliiton puuhaamat kansainväliset
S9j)imi&8i^ myrkkykaasujen j ^ käytön kieltämisestä sodissa
«rrat a ^
3 Niin.k^ liiokkaybteiskunta on olemassa, eivät sodatkaan
pioiiitiit siilä iuok&i^ väixDen taistelukin viime kädessä muuttuu luokka>
öodadtäif ja väi^ fäinän käufta tulee kapitalistinen järjestelmä kukis-
T^^^Sii^Aheh^ mrellä vaurastuva
teolUsM^
r '"Ledcoimöttajaäii^ peruselinkeinoamnVe, on ee (kai-suttrimäustä
tekij öistä Canadan hyvinvoinnissa",
läUöö ÖttäVr olevinaan "puolueeton" yksityis-jpbiväHiiinen
lefiti. Mitä suurimmalla ihailulla luettelee lehti, että
C>ffiäa4saEt kaivoiteh tnotänto kohosi viime vuonna $303,876,000 :iin eli
lÖffNi^ttiä edelliseen vuoteen verrattuna, samalla mainiten, että halli-ibbJds^
i^la^töj^n i ^ ^ lisäimeet" kullan, kuparin, nik-k^
litit kalkin, öljyn, sinkin, sementin, asbeston, suolan, kiven, savi-ttioit^
den, kipsin, soran ja maakaasun tuotantoa.
. tämä myönnettäköön, mutta samalla voitaisiin vastapainoksi esit­tää,,
että työttömyys on silti lisääntynyt, tvötehoa kiristetty, työpalkkoja
ja työehtoja huononnettu, tcollisuusmurhien luku lisääntynyt- j.n.e.
Vaikka posti meille tuzmetussa
muodossaan o n uusimman ajaa lap^
si, on se k^tenkin itse asiassa var>
sin vanha. Bask mennä muistoJenta>
iäiseen aikaan. Jos mieli tutustua
^en alkuun.
Mitä laajempi valtakunta sitä
tärkeämpää oli aina hallitukselle
saada alueena» eri osista pikaiset
j a tarkat tiedot j a tehdä tahtonsa
Siellä tunnetuksi. Puhiunatta vielä
vanhetxunista ajoista on Rooma sii­nä
kohden Caesarin aikana antfmut
esimerkin. Latinasta postin nimi­kin
Johtuu: "p«ÄtI eijiiite^' eö mää-räpäikkolhi]^
asetetut ratsuiniehet
ovat olieeC esikuvana myöhemmille
ajoille. Keskiaikana useat yliopis­tot,
luostarit Ja kaupimgit pitivät
oiziia käskyläisiä, joiden muassa
vksitylsetkln saattoivat lähettää- s a ­nomia
kaukana asuidUe. ItaUässa
tämä tapa oli varsin, kehittynyt. Ja
samaa on yritetty Ranskassa, E s ­panjassa
yan.
tilisi aika xkuillistuksiiieen, läliihhä
suuret ke&sinoöt, Ameriikan löytö
sek& uskonnolliset liikkeet tekivät
ensiastään tuntuvan liikeyhteyden
tarpeen yhä ttmtuvämmaksl.
Alankomaiden FUip Habsburgilai-sen
kanssa, joUä oU toivb päästä
Saksan j a Sspanjah hallitsijako^ te­ki
italialainen Francesco 1'cffriani
eli de Taxis v. 1500 sopimuksen kir-ieitten
joutuisasta kuljettamisesta
Kirjaliinen välipuhe tehtiin tammi­k
u u n 18. p : n ä 1502; säännöllinen
postiyhteys oli ylläpidettävä Alan­komaiden,
Saksan, Ranskan j a E s ­panjaa
hovien välillä; posti oli <
suunnattava sinne, ihissä Ea&tsija
kulloinkin oleskeli. Sovittiin sitäkin,
mikä aika saatiin kirjeitten kuljet:^
tamiseen käyttää. Jos luvattu h y -
vtys. 12,000 Uvreä vuodessa, olikto
suuri, niin el velvollisuuskaan ollut
väliäineii; hengellään Ja omaisuu­dellaan;
postipäälUkön tuU vastata
kuljettavien lähestysten Joutuisasta j. pikkuvaltioista
i h i l l e , mikä; p a i n a a , työläiset y hä
pitempiä (työpäiviä, tehostetulla
työkiihkolla j a a l h a i s i l l a p a l k o i l la
r a a t a m a a n , sekä työttömyyteen.
T a i s t e l k a a N e u v o s t o l i i t o n — s o ­s
i a l i s t i s e n isänmaan •— v a l l a n k u -
i s k u b y s y m y k s e k s i muodostuu kaa­d
e r i n , uusien työväen- j a t e k n i l l i ­sen
sekä johtohenkilökunnan luo­m
i n e n . Tässä on edessä pulmaky-symys,
jonka ratkaisemiseksi on
j o u k k o m i t a s s a , t u h a n s i t t a i n r y h d y t ­tävä
tuomaan sekä kasvattamaan
väkeä T v e r i n K a r j a l a s t a , Inkeristä
ym. Tänä vuonna on tätä, t a r k e ­t
u s t a ajaaksemme myös toteiitettava
K a r j a l a n yliopiston perustaminen.
Tämä nopea k e h i t y k s e n hyppäy
eteenpäin v a a t i i s u u r i a menojakin
Ne tekee m a h d o l l i s e k s i b u d j e t i n t u -
K u n Turun työväen nuoiLs;
tys vietti perheiltamaansa. oi
k a l l e kome^nnettu kaksi poliLsia
T o r p a n poikain lauluryhmä
v.v. liuoitoyhdistykselle onii
l a u l u n , keskeytti p o l i i s i sen (
sen, määräten i l t a m a n lopetet
si. Asiasta s o i t e t t i i n poliisime
le, j a h u o m a u t e t t i i n hänelle i
e n menettelystä työväentalolla
l i i s i m e s t a r i i l m o i t t i itse saapu
p a i k a l l e , joka hetken kuluttu
p a h t u i k i n . Poliisimestarille t
selväksi t i l a i s u u d e n l a a t u ja
t e t t i i n , m i t e n , p o l i i s i t itse ovat
ranneet, että pääsylippuja on
n e t t u ainoastaan jäsenkirjalla,
m i t e n h e siitä h u o l i m a t t a tunk
vat sisälle j a a i k a a n s a a v a t rettt
tiä. Tähän huomautti poliisime
että poliisikomisarius Aamun!
c n tehnyt a i v a n o i k e i n keskeyt
sääxi tilaisuuden, m u t t a että
n y t armosta myöntää luvan ji
Eräs n u o r i j a ' k a u n i s . v a l m o i h m i - tilaisuutta.- v K u n pohisimest
nen, j o k a halusi paistattaa päivää 1 h u o m a u t e t t i i n , että hän a n t a i s i
" J o k a e i j a k s a maksaa pap
su j a a n , n i i n • e r o t k o o n kirkos
noi Nurmijärven l u k k a r i eru
tölle, joka kuluvan syksyn
kävi isänsä edestä seurakunte
j e n kalleudesta napisema.ssa
t u l l e k i r k o n p a l v e l i j a l l e.
K u n tällainen käsky jo ;
a n n e t a a n k i r k o n p a l v e l i j an
n i i n tulisi käskyä hy~/in lui
o t t a a i r s t a a n , sillä papinm
t a h a n jokaisen . kuulee maas
n u r i s e v a n , että ne ovat kallii
p i n a t loppuu, k u u noudattaa
m a i n i t u n l u k k a r i n neuvoa.
rURUN P O L I I S I T J A M i ;
SITÄ SISUA
ja varmasta perillesaattamisesta.
Sen ajah oloille kuvaavaa on,- et^
tä Euroopan mahtavbi jarJlitslJa ei
jaksanut suorittaa palvelijallensa postilait<*set.
luvattua palkkEia. Niinpä maaiUnan
ensimäinen postipäällikkö varsin
kekseliäästi pyysi Itselleen oikeuden
ottaa sopivasta maksusta kuljetet­taviksi
yksityistenkin kirjelähetyk-siä.
Tähän suostuttiin ehdolla, että
kuninkaan kirjeet aina viipymättä
j a ilmaiseksi toimitettaisiin perille
Uusi veroitus laskettiin siten huo­maamatta
alamaisten niskoille vält­tämättömän
tanieen avulla. Fili­pin
kuoltua M n e n poikansa Kaarle
y V. 1516 uudisti''sopimuksen. Roo­ma
Ja Neapeli sekä pohjoisen Sak­san
jo siihen aikasm tärkeäksi t u l ­lut
keskus, Hampuri, liittyivät nyt
säännölliseen postiyhteyteen. Erit­täin
älykkäästi Taxis muuten tiesi
pitää liikkeen tarpeita silmällä, saa­den
yleisön tyytyväisyyden ohella
palkakseen suuret rahatulot; I00,00a
dukattia vuodessa — enempi kuin
monenkm silloisen hallitsijan tulot
— laskettiin pastit»ällik^ ruhta?.k-si
vuosivoitoksi yksinoikeudestaan! :
Lapsettomana kuollessaan Frans
von Taxis jätti toimensa veljensä
tä L a m o r a l v o n T h u m i m d Taxis..
k u t e n perhe n y t k i r j o i t t i nimensä,
s a t V. 1615 " R o o m a n " (s.o. S a k ­san)
valtakimnassa postiylipäällikön tava t a i
t o i m e n perinnölliseksi läänityksek- tona —
seen, myöhemmm suku s a i r u h t i ­n
a a l l i s e n arvon j a s u u r i a alueita
j o l t a s e n h a l l u s s a o n vieläkin. K a u ­an
se säilytti yksinoikeutensa, yhä
pusertaen siitä i t s e l l e e n t u l o j a ; s en
v i i m e i s e t oikeudet s a a t i i n vihdoin
V. 1867 3 m i l j o o n a l l a S a k s a n t a a l e -
r l U a (lähes m i l j . doll.) lunaste­t
u i k s i Mutta< muutamat Saksan
o l i v a t jo 17:nnellä
s u o s i s a d a l l a tienneet vapautua täs­t
ä ikeestä , j ä r j e s t ä m ä l l ä itselleen
omat, tavallisesti v a r s i n tuottavat
E n g l a n n i s s a järjestettiin 16rnnen
vuosisadan lopussa kirjeiden k u l ­j
e t u s , a l u k s i a i n o a s t a a n jalkapostin
laa edemmäksi. Idästä t u l l e n se oi
länteen, pohjoisesta etelään saatet
t a v a ; täysi-ikäisille se o l i uskot
- jos e i ketään ollut k o
p a n t a v a .näkyvään paik
k a a n . S a k o l l a s a i s o v i t t a a , jos ke'»
k a p u l a n e k s y t t i , väärensi t a i hävitt'
Vähitellen nämä määräykset sittei
k a d o t t i v a t merkityksensä, pysyer
k u i t e n k i n muodollisesti voimass?
M u t t a k u n a r p a k a p u l a l l a v. 1743 o'
T a a l a i n m a n miehet nostetta ka
p i n a a n , määrättiin kova rangaistu
jokaiselle, k e n e s i v a l l a n l u v a t t a p a
n i sellaiset sanomat l i i k k e e l l e . S o
pinee m a i n i t a , että Rakennuskaa
r e e n 15:nnen l u v i m 4:s § viel'
m y ö n t ö arpakapulan käyttämisen
m i l l e i n kulovalkea vaati joutuisa-'
apua.
M u u t a k i n postia, t o s i n tilapäistä
käytettiin Ruotsissa j a Suomessf
ineni tässä mielessä asuntotalonsr
.aatolle .saadakseen olla rauhassa
" A u t t a m i t e n o l l a k a a n , h i u k a n myö­h
e m m i n tuli katolle myös talon
a s u k k a i d e n keskuudessa ankarana
.'•iveelliseksi t u n n e t t u vanha , r o p ya
j o k a a l k o i pitää nuhdesaarnaa n u o -
•emmalle tämän mukamas sopirnat-t
o m a s t a uimapuvusta. K u n n u o ­rempi
käski vanhemman muista­m
a a n nuoruuttaan, syntyi sellainen
tappelu, että yksinpä p o l i i s i t k a an
eiväb m u i s t a s e l l a i s t a nähneensä
v u o s i i n . Vanhempi sai k u i t e n k in
l i i n pahasti selkäänsä, että tämä
oli toimitettava lääkärin saamaan
h o i t o a taistelun jälkeen. Nuorem­man
vaimoihmisen uimapuvusta ei
•hyöskään jäänyt mitään jälelle, ei
3destä eikä t a k a a j a hänen n a h -
cansa o h sellaisessa kunnossa kuin
sitä olisi käytetty kartoittaakseen
^eppelirulle tietä sen m a a i l m a n y m ­pärimatkallaan.
Asian loppuselvit-tely
o n j ä t e t ty oikeudelle j a t u o m a ­rin,
täytyy t o d e l l a k i n olla viisas
Salomon, jos s a a s e l v i l l e kummas­sako
n a i s i s t a o n v i k a a .
l i i s e i l l e määräyksen, etteivät he
t u l l a j u h l a s a l i i n työläisten perhe
l a a n , sanoi p o l i i s i m e s t a r i , että
i i l s e l l l a o n ^oikeus t u l l a mihin
vieläpä teidän-koteimnnekin.
A r t t u r i ' S t a l i i e . - o n Turussa
näköjään saanut Jtseään monta
taa paiemman seuraajan!
S U R R U L L I N E N HUKKUMIi
TAPAUS
muodossa, joten Lontoosta E d i n - i k e s k i a j a n lopulla j a uuden ajar
burghiln kirjotettaessa (nykyään n.
3 tunnin matka) sai odottaa vas­tausta
pari kuukautta. Sota usein
häiritsi postinkulkua, ja sotalaivo­j
a pantiin silloin valvomaan, että
Eixglanti kerran tai kahdesU viikos­sa
pääsi mannermaan yhtejrteen.
Ruotsissa oli hamasta pakanuu-dänajasta
olemassa (»nltuinen tapa
sanomain lähettämiseksi, n.s. arpa-kapulan
käyttäminen. Jos kuningas
tahtoi antaa talonpojille sanoman
tai jos kihlakunnassa oli ta]!»htu-nut
pahanteko, mikä vaati väestön
huomiota, psmtiin kiertämään k a ­pula,-
Johon riimukirjoituksella tai
muulla tavoin oli merkitty mitä se
I a l u s s a . Kellä o l i k u n i n k a a l l e t a '
hänen käskynhaltijallensa tärkeäm­pää
asiaa, läksi itse l i i k k e e l l e j a sa"
a s i a n s a t o i m i t e t t u a a n k i r j e e n asi­a
n o m a i s i l l e vietäväksi. K r u u n u n s a ­n
a n s a a t t a j a l l a o l i v a p a a kyyti js
elatus, m u t t a syrjäisetkin t u p p a u t u i ­vat
tätä etua n a u t t i m a a n , suureks»
v a i v a k s i yhteiselle kansalle. Niinpä
määrättiin erityiset merkit j a l u -
p a k i r j e e t oikeutettujen sanansaat-t
a j a i n t u r v a k s i , j a v i h d o i n k o k o t a ­p
a k i e l l e t t i i n . K u n o l i väliän m a ­j
a t a l o j a , jäi k y y d i t y s nimismiesten
a s i a k s i ; pari p e n i k u l m a a o l i t a v a l ­l
i s e s t i matkaa ky3rtitaiosta toiseenu
K a u p p a m i e h e t sekä v a r s i n k i n t e u -
t a r k o i t t i : v i h o l l i s e n hyökättryä maa-1 rastaöä^ j o t k a liikkeensä tähdep
han kapula oli p o l t e t t u toisesta i kävivät syrjäisissä paikoissa, olivat
pojalle j a tämän jälkeläisille. Niis-päästä.
toiseen oli l a n k a sidottu — s u c s i t t u j a k i r j e e n k a n t a j i a . Heillä oli
tosiaankin selvää kuvakieltä. K a i k - tapana ilmoittaa tulonsa torveen
ki. paitsi korvessa eläjät j a lesket (toitottamalla, ja niinpä torvi tuli
olivat velvolliset saattamaan kapu» | postin tunnusmerkiksi ja vaakunak-i,
jona se y h ä vielä o n .
Kyyditystä .järjestettäessä v. 1624
»jateltiin p o s t i a k i n . Samaan a i k a an
' j o järjestetty posti perustettu
r a n s k a s s a . Ruotsissa tuuma tällä
-.ertaa raukesi, m u t t a k u n 3 0 - v u o t i -
e n sodan a i k a n a o l i päästy ttmte-n
a a n Taxissuvun johtama laitos
a h v i s t u i käsitys varsinaisen postto
älttämättömyydestä. E r i t y i n e n pos-
• järjestys a m i e t t i i n Ruotsille ja
- 'uomelle h e l m i k u u n 20 p : n ä 1636
a ' sitä täydennettiin j a p a r a n n e t ­in
vv. 1643, 1646, 1673, 1685, 1692
m.' a n n e t u i l l a a s e t u k s i l l a.
O n huvittavaa nähdä m i t e n p o s -
i o l o j a erisin a j a t e l t i i n järjestettä-i
k s i . K a i k k e i n ensimäinen posti-hteys
o n siinä k o h d i n valaiseva.
K a h d e n t a i enintään k o l m e n . p e n i -
- u l m a n päähän, mikäli teitä ja
n u i t a m a h d o l l i s u u k s i a o l i , p i t i n i -
l i t e t t ä m ä ä a vannotettu talonpoika
' l i postiljooni, m i e l u i m m i n l u k u - ja
-drjoitustaitoinen, j a hänellä piti
l i l a apunaan kaksi, jos m a h d o l l i s -
•3, l u k u t a i t o i s t a renkiä. K u n k u u l -
•iln lähestjvän p o s t i l j o o n i n p u h a l t a -
S i p o o n Nikkilässä h u k k u i tai
t e h t a a n rakennustyöläinen Vi
L a k k a ollessaan ruokalomalta 1
hön palaamassa. Hän o l i oikai;
m a t k a l l a erään santakuopan
j o n k a k o h d a l l a o l i u m p e e n jääty
n. 20 m . pitkä l a m p i . Jää oli p
tänyt j a L . v a i p u n u t veteen. To
rlt saivat hänet ylös n o i n 15 n
k u l u t t u a , j o l l o i n henki jo oli k
t e n k i n paennut. — L . o l i n . 36 vi
t i a s , naimisissa; j a y h d e n lapsen i
Hän o l i pitkäaikainen työväenjärji
töjen jäsen toimien useissa luoti
t o i m i s s a j a pyrinnöissä, pidetty 1
v e r i e n s a keskuudessa.
van torveensa, t u l i toisen o l l a v a l -
•nilna vastaanottamaan kirjeet ja
rientämään niitä eteenpäin viemään
•^Upa y ö t a i g ^ ä , p a h a t a i hyvä
sää. K a k s i • t u n t i a s a i käyttää p e n i ­k
u l m a n m a t k a a n ; jos m e n i enem­män
a i k a a , o l i k u l j e t t a j a k e h t i p a n ­t
a v a v i r a l t a sekä r a t k a i s t a v a 8
oäivän vesileipävankeudella. Oiko­teitä
j a p o l k u j a o l i laijtettava j o ka
pa^jkkaan, s o i t t e n j a p u r o j e n y l i o li
n a n t a v a - l a u d a t t a i h a l k a i s t u t h i r ­r
e t , s a m o i n k u i n porraspuut aitojen
yli, jotta p o s t i r f i a n t a j a t y«?teettä
T^ääsivät eteenpäm. Edeltäpäin o l i
s o v i t t a v a teistä, jotteivät postiren-g
i t j u o k s i s i v i i n e n t o i s e n s a ohi. T i e l ­lä
yhtyessään heidän t u l i v a i h t aa
k i r j e e t , jotta ne t u l i s i v a t pikei
m i n perille.
A s e t u s sisältää m u i t a k i n määriiy!
siä, j o i s t a k a n n a t t a kertoa. Joka
sen p o s t i r e n g i n t u l i k a n t a a riniia:
s a a n postivaakunaa, j a hänet o
v a r u s t e t t a v a keihäällä sekä posti
torvena. Perille t u l t u a a n hän s
levätä 2 t a i 3 t u n t i a , j o t t a hiin. jo
t o i s e n kanssa kirjeitä vaihdettaess
oli tapahtimut erehäj's, ehtisi saad
ne t a k a i s i n . '-Älköön kul-aan po.sti
r e n k i rohjetko jäädä tielle pulie;
l u l l a j a r u p a t u k s a l l a viivytettäväksi
»olkoonpa jjrenen kanssa tahansa
vaan . j u o s k o o n kiireen kautta: ka
ei sitä tee, rangai-stakoon 4 viikon
vesileipävankeudella." Jos po-slireny
oli sairas, t u l i postitalonpojan itse
lähteä l i i k k e e l l e , j o t t e i vähiniakään
viivytystä sattuisi. Joka kaupun­k
i i n - o l i nimitettävä k e l v o l l i u c u lieH'
kilö postimestariksi, j o n k a oli va­l
a l l a v a n n o t t a v a olevansa ahkera ja
u s k o l l i n e n toimessaan, ja hänen
t u l i koota k i r j e e t muuanne lähetet-täviksL
Kaupungissa ei saanut
p o s t i a viivyttää y l i p u o l e n tuntia
J o k a kurjeesta oU maksettava '2
äyriä v a l k o i s t a r a h a a postinhoitajaa
p a l k k i o k s i ; postitUoille • s u o t u n ve-r
o i h h i j a r a s i t u k s i i n nähden vapau­t
u k s i a j a h u o j e n n u k s i a .
K u s t a a Aadolf o l i vaUoitusretkel-lään
Saksassa p a i k o i t t a i n ottanrf
h a l t u u n s a entiset postilaitokset J*
n i i d e n t u l o t : s i l l o i n käytetty postic-h
o i t a j a Andreas W e i c h e l eU VTecl^
lähetettiin sitten v. 1635 RuotsJ
v a l t a k u n n a n ensimäiseksl postipäät
liköksL Eräs Olof Jönsson sai tehJB
m a t k o j a asettaakseen postiir.est^
reJta j a i i o s t i t a l o n p o i k i a . V. löf
iähetettita k u l k u l a i t o k s e n pääliike
B e r n h a r d S t e n v o n Stenhusen
jestämään p o s t i a Suomessa. Posö-