Vapaus, May 20, 1926

              gy«U.-.™-i-«l^^ , .,,. KIRJA - - --sÄ-^ioSf^-s^^S
f 3 . S 5 K S S ™ , ' O n t r j o l » « i s t a l . - ^ ^ ja^laaairtö. Maynard Keynes, jota e» ain^jaaQ voida eparlia , ^ ^ JL. M^l^ ^ ^ ^ ^ ^^^^ tekemidh»: ^ ' -
jfe^ BttOnirTan^ Ontvr Joka tiistaf.-torstai ja lanantiSi
^rlh: -Ttmenfy orgaiof Finniah Workew .fa^^Canada. P o l^
1L:>"" >^iUMd In Sodbnry, OnW e^evy Tneaday, TIinwday and
mi
-at tila Post Offiea^Departmen^ Ottawa,
.aai.äeeond claaa matter.,..- •'
TILATTSHli^AT:
"M
Canadaan yksi vk, f 4.q0, pnoU vk. «2.26, kolme kk.
ED'ja yksi ui 76e. '|
-ySdysvaltoihfn.Ja Suomeen, y kd ?6.50,.pnoli vk.
tt.00 i a kolme kk. f 1.75.^ f
. ^TIIaokaIa,*3oilÄ el «unia r«A8, el ti>3a JähettämaSn.
yaltrf ariamfesten ioflfa on takaukset.
mm
l i i
4my
IIMOITOSHINNAT ^ A P A T J D E Ö S A J
Naimailmotokset ^1.00 kerta, $2.00 kakd kertaa.
. .AvioUittoonntenoflmotakset 60c V^^^^^J^ftt.' .
Njtmennianlosamotukset 60c kerta.-»1.00 8 kertaa.
. Syntymäifbotukset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
AVioefoflmotakset $2.00 kerta, $8.00 katoi kertea.
KnolemanUmotukset $2.00 -kerta, »60c Msamaksn
iBtOBEsuseelta ta^ muistovärssyltä.
. HSIiiCaantie^ot J a osoteilmbtnkset 50e kerta, $1.00
' lUapäisilmottajfen Ja flmotnsakenttuurien on, vaa-ffltteessa^
lähetettävä flaiStnshlnta etnkatefa.^
, Tiistain leb$een aijotut Bmoltukset pltaa/oMa kont»
totista bnanta!na,-toT8fain lehteen tHstama ja lauantain
Igftteen torstoina kello '8. >
'General advertising rates 76e per coLfneh. .1111
ehnom eharge for ataile insertlon i76e. The Vapana
ta the^ best, advertlslng meditim among the FinnlsB
t^nle In Caiiada. ^ - "' -
'-r- Vapauden konttori J a tohnftus; Uberty.Bldg«]:K>me
ML Pobe»n^l038. PoStiosote; Box 6&.Sndbnry. Ont.
'/Jos ette mn^^ln tahansa saa vastausta enidmSfseen
fcideeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeetthoItaja.t
perso on alllaella nimellä. ^
• ^ ' J.-V. KAN/gASm- mkkeenlioltft<a.
m. mm Oikeistosiiven petturuus
i^/^^/r - , Oikeistolaiset ^vat lisänneet yhdpn'rikoksev siihep
^ ' pitkään luettclooa, josta heidän Jonakin päivänä täy-;
' ^tyy^ tehdä $ili iyoläisihe, lausuu puolueemme p^-f^
^ .^i^cannattaja. '-.KeskustÄIaisteiH ja oikeistoiaislrail^
Viesten Jkontrollissa o l ^ a Siiurbritannian aminaUijärjes-tSn^
yleisneuvosto on melkein ehdoitta antäutunu||Öal^
.'Viliin' hallitukselle. ^ Kaivostyöläiset oii jätetty oman
' onneiisa nojaan. Tie. on''nyt avoinna,kapitalistiiupSia^^^^^
kv
m
I f II ^ le'työväestön jatkuvaan atlaspainamiseen,^fflkkampoI-if;,^
' jemaan,v'iyöpaivän pidentämiseen, tyosuhtenlen hudnon-
' / ' ' "Aivan lakou'alusta-ffli selvää, että.n?iehet sellaiset
tuitt^ Thoipäs, €lynes ja Macpo^ald' tulisijat •'kalkin
' vdmunsa lyoskenietefflään s^ riMcomiseksi. ,Se oli
Jl> '1, jäsedjonkhojen piitnqsius, .niiden suurten Joukkojen
. ./pamodttii,"jori£4 käsittivät, .että (kyntonenen prosentin
'h -f
^m..,^. , . ^
.jfcesl^Mtdlta.ei voida He eivät
Jiiokka^otaäfl:-; He' uskovat pariämerittiin. Hi|jai|ii
^ IdeUää jo-
^fesiÄM>a«en;ilopettaittis^
yf-^' .•siut sivistyneihin, itomiinsa».,^''r - • • y
, Baldjviniih hallituksella on paremmat tiedot siitä,
mitä J[>arlamentaar1nen demokratia on. Se on kaytännos-
S «äsP?otiattufc;S^ Y-ifJeia|
tei^:^^n^
keutetuslii iosica perustu^Iailyä ykäj^tetään yksityiso-
«»äisuude»; j a -etujen ^ojeiemjseen Turilaan julisti
.yleisneuvosto, että tämä oh* taloudellinen ja teollinen
,riilal' Baldivin va%laaf, että se oli tahdäUy, perustusla-kia
vastaan. 5inä perustuslaki oli julistanut olevansa
s l^aiVOSteu OOT ensi
vpäi^ut osptlivat,' että. halUlus
sen olevan - haasteen - valtiolfoyjn f qrlaftK»ntaiffiyfTtf
hallituksella Keii oli oäeasa?
M^rzurd^Ke^
konununistisuudföta,' syytti Baldtirinin hallifusfa vihne
kesänä i tahallisesta ^niisin provokie^
Britannian työväestön < alaspainfmiseksi»;'^' Hän oli
hallftidcsen kanäsa yhtämieltä siftä, että yleistä palkko­jen
dentamistalaiviuiin auttamaan hrittiläi»!^^^^^
Ibmia asemansa säilyttämisessä maailman marldkinöil-
,Ia, nmtta hän valitti,, että käyteittyjai metodien julmuus
oli liian ^Imeinen. Hän "erikoisesti Tokitti- Churchillia
punnan palauttamisesta :kultdcantaan,vjnikä aiheutti
vaiketdcsia eritotenkin <^ulkomaakaupaUe. ;>K
Usupnnitelinan, jota hän piti: Vähenmiänkipu^
vana ja: jonka avul]a;«1intason alentaminen olisi voitu
tpteuttaa työväestön seläntakana, niin sanoaksenmie,^
heidän johtajainsasnostuinuksella. . ' .
: iLaUcOioIi taloudellinen^ sikäH kuin rse alkoi: paHdca
rjida3ta,^Utta se öli poliittinen,^ sikäli kum hallitus
sekaantui ;kapitaU5tirä puolelle^ ja johti taistelua Britti-läisenf
teollisuuksien; liiton puolesta.^^^ 5^
ta; ;^e icm tosi^^
mätä sitä tosiasiaa^ että tiäin suuri taistelu mitä keh-noimman
^ elintason : puolesta oli tarpeellinen demokra­tiassa,
jossa miesten pitäisi olla «vapaita». Koska^«
mc^atiaj» on k ^
le3s»apu, on aivan yhdentekeväsi oirico pääministerinä
Lloyd Ceorge^Baldvin tai RaimayrMaeDonald:^^^^^^^K^
talistisep^ \^allitttksep vrtdlitävii
sevaa jarjl^telmää,^ olla vallankum
vastaan. Ne poikkeussäädök^t, jotka MacDonald oli
valmistautunut hyv^ymään satamatyöläisten l ^ o n ai­kana,-
osottivat; että yk8inpä<työväenhallitaskin»,e^
lei se ole vallankumouksellinen s hallitus, löytää itsensä
vastustamasta työläisiä. ^Yksistään yleislakon ansiota
ei- ollut palkkakysymyksdi;esiintulo; Kapite^ ja
niin: kutsutun «demokratian»^ Tolemassaoloviiosta^
kakysymyksen. , ,' - _ . ' , V
' Teollisuuden täydellinen; yhteiskumurllistuttaminen
ja sen .asettaminen työläisten' kontrolliin, Sosialistisen
järjestelmän: organisoiminen, proletariaatin'vallak,^^t
iäisten varmeijanf työläisten: poliisilaitot
valitseman; siviilipalveluksenpystyttäminen, • kansainvä;
Jlnen liitto «^euvostovenäjän kanssa, sosialistisen maa^
ilman yhdysvi^llat, eikä vain palkkioiden .(rbyalties),
vaan mypsvuokrainikkorkojen, ja voittojen poistaminenj
suunnitelmallinen tuofanto^l^^ tuotantoa k^^
yain. nämä poistavat lakot,^oskane^ poista
lisndn, ja kapitalbtit;'
-liselta "kannalta katsoen oli mitä vähimmän lupaava^
tausta, on jq osottanut maailmalle,"että on mahdollis­ta
tulla toimeen Ilman kapjtalisteja, Britannia on paU
joa kypsempi sosialismin perustuksen laskemiseUe:v-:^^^
ÄH
m P
te
te
lakko päättyneeksi.' Heillä ei ollutVohkeulta taistella
'työläisien puolesta tai johtaa^ heitä eteenpäin. He koet-is.
tivaliollakuny^
«ammattiyhdistysleh tahallisen .avustuksen Baldwinin
; He kieltäjlyivät= tojsen j av koimanhen Iinjan
;vS5lakkdonkulstattisssta j a täten leksmäs^
i.V;,5listä?;yleislakkoa.- H 'ja
kuin he ciha ovat kieltäytyneet järjestämästä työläisten
puolustuskaarleja 'iyöläisiä ;^vasU fascis-i;
tisen hyö^äy-ksen varalta.^> ai-
,n^^
eivät asettuisi kapitalistien puolelle, kapitalistieai ja
: työläisten väliisissä taloudellisissa taisteluissa. ^
i ; . ' H pelkäsivät, ei vain hallitusta, eikä vain perustus-
, V . lain, puolesta, mutta he pelkäsivät taistelun karj istymis-
1? ;tä.;i He^^f^^ ;He pelkäsivät, jettä^t^^
: laiset taistelun kdiittyessä vastaisivat hallituksen, pro-
AiVokatsioniin yhtä 'vaikuttavilla luokkataistelutoijnienpi-teil|
a. ;
' , ^ ^ ; - V : v v , ; f Poliittinen taistelu
• >v - Epäilemättä -oli^^laldco:' taloudellinen alkusyihinsä
liähden. • : Kaiv^ty9läiset kieltäytyivät hyväksymästä
painojen : alennusta^ V työpäivän pidentämistä'j^
stthteiden^ huonontamista^ Käshtäen, että kaivosmiiesten
ijiayiö^ni!»^^
Brjfta^ian työväestöä ; vastaan,. > kutsuttiin yksi Britan-
^ ibian; .'historian suuri myötätuntoi-
^ ^ i , ; kohtaani
lip^^ljo^^ pmistiislailiista.' ''^ Baldwin''. sanoi
LM.
:^-S?5=
inissä valköisj^t viövat > teurastaneet-niin
monia työläisiä t a i k k a viskan­neet
.näitä v ^ k i l o i h i n ; Siellä on
myöskin L o t t a Svärd-järjestSj-jonka'
tehtävänä on - vyläluokan naisten or­ganisoiminen
jtyoläisiä vastaan ja
suojelusknntain i^itukeminen. Järjestö
t o i m i i , tarmokkaasti.i;.;Sen:-^j
snnrnärtä^rat, x|i;m;^ lähes
2 miljoonaa markkaa : suojeluskun^
nille, että on = tuleva päivä, jolloin-asestautndiinen
- rr on . r a t k a i s e v a s ta
merkityksestä... ' , *.
Vupden uutuutena Lottain kasvat-'
tamisessa on; että ;^h€itä valistetaan
nyt. kaasunaamarien-ja kaasumyrky-tysen
suhteen ;f.n;e.. He seuraavat
nykyaikaisen sodan;;kehitystä.':' -
"Jtfe työskentelemme tätä nykyä-jäkaaksemme
.ySaniteettityon tarko-tuksen
^mukaisesti mahdollisen sota-,
tilanteen varaltay : mikä meidän . on
tietysti otettava"^ laskuihin venäläi­sen
naapurimme taholta,?? ;sanoo^va-paaKerratar
Mupck, - j o k a paraikaa •
vierailee Bu otsissa.' ,
' M u t t a älkäämme Jigkokoj että vain j
Kansainvälinen /fäscismi 4
jolla el ole mitään taloudellisia" pohjaa, joka ei' voi Uörvarisnaisteir yhtymisen ja" ases-
¥oittaa'taikkajpoistaa maailmasta mitään .^krifa^^^^^^ ^«''seP m^^^mm^J^
se .ei"poista inonissa^^ m
lis;^ia-ja aseta muuta taloudellista, järjestelmää t
Sen vuoksi lujittaakin se'päinvastoin vallassaolevaasy^-'
teemiä ja pelastaa' taildca;:pyrkii V'pelastamaan ^s^^
della vallankumouksellisilta hyökkäyksiltä. ' ' .
:: Fascismilla on^ eri, maissa eri toimintatavat j a -muor
dot^ mutta^kansainväliselllä'fascismilla^^^^^o^ silti yhtei­set'
tunnusmerldcinsä; r Ensimäineii '^'na^stä on s6n pikku­porvarillinen
alicuperä.. /Marxilainen työväenfiiker.a^
meiltaa tietonsa luokka-asemasta;^ luokkataisteluista ja
teollisMudeqLproletariaatin tuotantoa vallitsevasta osas­ta.
Samaa voidaan sanoa fascismistakin pikkuporva­riston
suhteen. :Trusti'kapitaalhi ja sen vallanhimoisien
mqnopoolin: irosvoafnana - j a > syrj ään; sysäämänä kafeah-taa'pild&
upor\'ari kernaasti taaksepäin vapaan kilpailun
m9ilopodlittomaänkautcenvpikku>kapita^in, aikoja: sit­ten
.kadonneeseen kulta-aikaan. Pikkuporvari nousee
saadakseen takaisin vanhan hyvän: «oikeamielisyyiäen»,:
unohtaenj että tämä kapitalistinen kausi päättyi jo suur
rin piirtein viime vuosisadan puolivälissä. = Hän ei voi
ymmärtää,vettä'nykyineri kriisi voidaan:»ratkaista vairi
siirtymällä korkeampaan taloudelliseen vaiheeseen'. Pik­kuporvari
tuomitsee vrosvoavansuurkapitaalin ja häij)
uskoo, - että «oikeus» '.voittaa «uusien miehien» taikka
«oikeamielisen diktaattorin» avulla.
Tässä meillä, on-:,>;fascismin.toinen^ kansain
tunnusmerkki — tie diktatuuriini
tantunuti kansan kurjislultämiskoneistoksi, t.s. trustika-pitaaljn^
lajlliseksiv rosvoamiskoneisloksi. : Työlä^^
kovat,.elleivät :he voi puolustautua äänillään, vaan • voi­millaan;
«Tala; pohjaltaan tervettä parlamenttivastaisla
mielialaa käyltää •suurkapitaali hyväkseen syÖvytlääkr
seenprkkjtporvarisloon ja tämän ennaldcoluuloihin kyt­keytyneihin
työläisiin ajatuksen fascistisesta diktaatto­rista
pelastajana. > Tjrytymättömät kansanainekset odot­tavat
diklaaltorilta, että, tämä.'taltuttaisi - pääoman va­laat
,jä suojaisir «pieneläjiä». Täten päästään todella
vai lankumouksellkta liikettä kuristavaan despotismi in,
mitä ei edes parlamentti ole häiritsemässä. >
Sen vuoksi nauttii «vallankumouksellinen» fascismi
suurkapilaalin suojaa ja suosiota.' Kun keväällä 1925
tuli tunnetuksi, että italian hallitus*oli ollut avustamas­sa
Matteottin .murhaa ja ^Hiran halpeneminen yhdistyi
poliittiseen protestitoimintaan. murhaajahallitusta vast
taan, sai Italia Amerikasta* dollarilainan, joka rauhot-ti
tilanteen.
'Perustuslaillisessa Englannissa organisoi porvaristo
'myös .^suuressa skaalassa!:fascismia,murskatakseen ta­mman
avulla, juuri / paraikaa erittäinuhkaavassa asen­teessa
olevan työväenluokan; - Taittingerin. y.m.~ fascis-ti
pomojen tehtävänä Ranskassa on samoin työväestön
ja 'pikkuporvarillisten -«välttämättömän suoneniskun»
suorittaminen. : Fascismi näet on valmis kaikkeen^
yääränrafaan teQsta>«aIamurluin.rja' murhapolttoihin as-
Tapasipa ihme 'Antti Vakavaisep^^ -
tuli ostaneeksi Idrjan, pienenUusen, "—
larjan! ihmetuli itieksejtsa'Antti» . " l
httkbehenlan sitä pitää parma lantti
•i f
Romun; sekaan heitti ar&ottoman kaluna'
mutta aimas olla, tunsiJmmmanvhalui^
saada selvitystä kirjan, sisäpuoltu,•--^ •"
mitähän jos; jotain valkeneisi tuolta? ^
Kirji^han
mutta sotia,aikoi, aikoi tehdä tenäUf — .
unohtimutoli^taito tavauksen^^^^^^^^':
ajat aapiskirjan, koulu kaikin
Mutta Vakavatseii alkaa 'kousta sisu, — \
ff^^n-Mäntt^ttäisko tie^^^^
sana selientyy ja toisen tietä auaa: ^
ffiki vuotaa, muttar Antti eipä säästä, >^
^o^tuatjsaiMv^m a^
tuntee, että nyt el hätää — nyt se luistaa
niinkuin vanha kelkka, jota vetää muistaa,
yHkdn illat 'ankarat näin AnUi vietti,
prja/i.tläpi,^ki, tö^^ .
tunsi olqnsuJrLyt oudoks, tukalaksi,
- - . V ' ' - '
Kirja; ajatteli itseksensä Antti^^^^^^^^^^
toki ian/okkofi laiitti,^
joka Mseasti^heitetään''^kUiit^^rttMe^ri,^'^^"^^^^^^^^
jpst,'ei mitään lähde siimaan eikä huuleen.
Kun,m opetusta saantO^^kaitsijalta,
'' koulmenr joutanut en rraukka: raadannalta,
tomppeliksi jäin ja Igiseks orfaväen,
ymuttaeipä Jtätää,ir^t-ma «enJtm i w A ; s ^^
Kirjahan'täeis^^^^^ A
siihen unohtuikiru myöhään yokon osti^
• löydettyään murent^^t^^
jota lasketteli kauas,^maahan sadun.
Sadim-r- e^^^
- äsken valottomaan^! kurjuuksien summaan;-:
johon soihdut syttyy, akkunoita "aukee,
;. teiden salattujen salvat,- portit latdxe. v : > .
'A^ kuiUlaf
järki arvosulla ,eikä uskoin luulla, — ^
yniinpä yhä isyystä syyk v :
viimein^viisfjutksi tulu kaikki tiesi.'''
UmankoS ne aina 'kirjain kanssa * häärii
rjotkav ovelasi meidän y^äitä käärii; — ' -
ajatteli 'Antti, — ase sitä vastaan
jmeillakin on kirja; ^toairioa^taan. . v ' :
Kirjaa kirjan perään löytää Antin hyllyn,
ensin käytyänsä läpi aimb myllyn, * ' / ,
: « iV on:aarreaitta,^taiat joka vaivaqth :^
avaimia joilla avaa vaikka taivaan.
- ', S- ,. ^.
Päätä-ylempänä kohoo Vakavoinen,
-vaikka muutemmies on aivan "meidän lainen. <
Tulee pulmUf^jaka selvitystä sietää'.
; :«KysytäanjM, kyllä Vakavaitien tietää.» :;
. , , * . . . . . . . . , , . , . „ , ' . . . . . . . . . . . . . ..... . . . . . ..
• • - ^ ^ .Akti Päiviä.
orgmiieii
iSaavat varustuksensa:.':^ RuotsUsaarmeijalta, Jonlu
" dem. «otaministeri , * ^ _
/P»rvariUiset''naiset puhuvat a
kauniita sanoja\rauha3ta j a vapau­desta;
- Idriottää^'^PoIitiken'^~^
paljo työläisnaisia; s i o t k a ; uskovat
tätä lörpötystä: Mutta yläluokan
naiset ovat ovelia. He mielivät hä­mätä
^yoläiseti .tehdäkseen näistä
riöyriä^ j a vvSiitollisi^^ - S
kaan~ varustautuvat he its^ taiste-iiiuiV
rahoistaan j a 'qpiaisuudestaan.:
Maa: mik^ -orif*?-päässyt*'pisimmäUe
den hallussa on kenttäkeittiöitä ja'
kaikkea ^sellaistair j a joita meidän
on-Suomessa itse uurastettava- ^ko­koon."
Mitä sanoorsotaministeri sosialide-T
mokraatti Per ; A l b i n : Hanson ^^iasr
ta? ^^Ja mitäsanoo.hän valkokaarti^
'laisagitatsionista,v:;i;jota>. suomalaiset
.tykkinaiset paraikaa' ^ hariottävat
n i i n „ tarmokkaasti Ruotsissa? Ta­pahtuuko
tämä hänen .tiete|nsä; v a i
onko Iän' "tietämätön" siitä? M i ­h
i n toimenpiteisiin a i k o o h ä n -s r y h -
tyäi estääkseen ::jatkuAmn' erikoisten
naiäfaseistikaartien luomisen? : Sa^^
massa haastattelussa lausutaSn -niin--
ikään, että Ruotsissa on jo 15 Lot­t
a Svärid-järjestöä, j a että' toiniinta
suunnataan; pääasiassa leirikaupun-keihin,
missä on "suurin mahdolli­suus
olla' yhteietc^minnassa armei­jan
kanssa. ' ^ *
Kaiken tämän .on oltava hälyytyk-:
senä työväenluokan', naisille, lopetr;
taa 5'Politiken", siitä, että heidänkin
on •järjestyttävät - M u t t a : ; 'vieiäkih-voimakli^
anunin j a vieläkin/ määrä-•
tietoisemmin^ yhtä hyvin 'ammatilli­sesti
kuin poliittisesti; vvarustaudut-tava:
I torjumaan porvarisnaikkosten-h
a r j o t e t u t ' j a asestetnt-valkokaartit.,
Tässä järjestäytjnniseäsä ei työ­läisnaisilla,
kuitenkaan > die: mitään
toivoa avusta taikka tuesta .armei-kraattiselta
sotaministeriltä, huoma- y
uttaa kirjeenvaihtajamme.
/' . Rif f it ja pnnaiaenrlsti •
taja," prirtssi C a r l on saanut; A b ' d ^l
• «iun,c» .^^p.-vrxvv., , Krjmiltä'MTjeeiiv mlssä täffiä^^^^^^^^^
Suonien naiset varostäutuvaträtkai- RUPtsinpunaiseenristiin; niiden estein
" oen: poistamiseksi, mitkä tähän^ asti
ovat- oUest katisainvätisen'punaisen-ristin,
toiminjian. tiellä siairaiden ja
haavottuneiden-.riffkabylien j a näi­den
. 6ttamairi. sotavankien hyväksi.
Jäljennös kirjeestä äo. lähetetty kan­sainväliselle
puhascnristin komiteal­le
mahdollisten toimenpiteiden va-^
r a i t a ; vTukholmalainen pprvarisleh-t
i , joka kertoo asiasta, lausuu, et­tä
on varsin kyseenalaista, tokko
punaisenristin: komitea voi: harjot-taa
humaanista, toimintaa tällaises-;
sa tapaukissa*.' •-
J u u r i v: punäisenristin kotivaltiot
näet ovat harjottämassa fOsvosotaa
af rikalaisia alkuasnkfeaita - vastaan.
se van taistelun varalta.' E i , : : myös-
•kin Ruotsin yläluokan^ naiset teke­vät
samoin. He oyat omaksuneet
Lotta Svärd-ajatuksen'ja toimivat
erittäin pontevasti. Tukholmassa
on, heillä yhdistyksensäkin, Jokp. pe­rustettiin
1924 suomalaisen mallin
mukaan. Samoin otvät Göteborgin
naiset organisserautunet t a i s t e l u -
päivien varalta.", He •V>vat kutsu­neet
Suomen Lotta Syärd-järjestön
puheen johtajattaren,; r v a Helmi A r -
neberg-Pentin pitämään > esitelmiä
pitkin ; Ruotsia; • V Götebiyrgin ylä­luokkain
isjärjestön perustajia on
vx.m. konsuli T o M e ^ ;jb4
ka oli mukana kuninkaan huutooif
tulleella matkalla Suomessa, jolloin
Brunius tietysti oli ^tilaisuudessa ot?-
tamann tarkan selvän L o t t a i i i yhdis­tyksistä,
joita • 'tietojaan sittemmin
on sovelluttanut Ruotsissa. ,J'a suo­malainen
naisvalkokaartilainen to­teaakin
ylpeydellä, ettö'goteborgl
lainen järjestö ^on; - j o k a suhteessa
suomalaisten ^veroinen.
Va^kaartiUlsetf ; parpÄttSvat öbi
Rva Ameberg-Pentin matkatoveri,
vapaaherratar ' Munck . on •. « r ä ä s ^
haastattelussa tehnyt kiintoisen pal­jastuksen.
Han nimittäip ..
m.m.: 'tUusia' - j ^
j a viimekfiimainittujen avustaminen ^ a f n ^ s u u a e s t a . Mutta täUaista
olisi tietysti liiari kova koetus länsi- «n koskaan ' kuullut omaisten
ta pohjimlhiltaan suuntautuu akti-vismiiJ-
rvkärk^.^aäetysrti v^^
suuntaan: .kuolemanrangaistus , saat?
taisi olla vastaisen varalta ;poikaa!
Muuan; tukholmalaisen porvarilli­sen
.lehden edustaja on haastatelr
lut asian johdosta ^Norrköpingin
vankilalääkäriä,'J. A ; A l f v e n i a / va­listuneen
älymystön -edustajaa, ja
hWättänevät Nhänen tällöin labsu-m
a n ^ mielipiteet työläistenkin huo­mion.
•-
: Mistä/ on oikeastaan s kysymys?
kysyy t r i A . Onko meillä edel­leenkin
^keskiaikainen käsitys . r a n ­gaistuksesta
kostona :\ silmä silmäs­tä,
hamma$ hampaasta? Vai us-ikotaanko
edelleen pelkoon j a -kau­huun
V. aikuisten; kasvätusmetoodina,
vaikka tämä nykyisin on hyljätty,
nÄtä tulee; lasten: kas^vatukseen? V a i
saattavatko mahdolliset jälkiseura­ukset;
rikoksen, tiellä ajattelemaan
kuolemanrangaistusta, > ruumiillista
kuritusta j.Ti;e;?- -Varmaa o n joka
-tapauksessa, V että vanhfi' kostamis-periaate^
bu'suoranaisesti: yhteiskun^
tavaarallinen, eikä viranomaisten
pitäisi kannattaa sitä, :kuten nyt
tapahtuu.
: On olemassa' kummallisia psyko­logisia
kuvitelmia.:; Yleiseen näyt-täävsiltä
kuin, uskattaisiin, että. kaikr
kien meidän tekojemme takana oli­si
^eräänlainenvastaavaj jokin minä,
Joka ilman 'muuta v o i ' pääVtää kai­kista
teoista ja vapaan vaalin mu­kaan
, (eikä ^^yhteiskunnallisten olo­suhteiden
perusteella, suom. ^huom.)
Suorittea joko; hyvää taikka pahaa.
S a m a l l a k e r t a a voidaan: usein paur
ha varteen käsitys, etlSä ihmisellä
on muuttumaton "luomme, johon ei
mikään voi vaikuttaa. NSmä käsi­tykset:
ovat vastakkaiset, mutta sil­t
i molemmat läpeensä väärät;
rftiin; kömpelö Imin :[si«nkip^jnL^
lista./ " J a tämä- e i ;.koskeV.välmmnia
lääkärien lausuntoja • syyllisen mie-lentiläsEaiT.;
( A i v a n oikem
j a yleensä 'kaikki yläluokan xikol- >
l i s e t h a n - o u ' pakko 'selittää mieljsai-j
r a i k s i , kun :.taasl;l^öläiset ovat muit­t
a 'mutkitta täydellä järjellään jOB-duttuaan
syyttä t a i sattumalta syys- '
tä oikeuden ; eteen, i^uom. /huom.) :
• T r i ' A l f v e n 'korostaa myös pap­pien
: tnngettelevaisuuden, vahingol- (
lisuutta •vankiloissa; Miksi, luullaan,
sanoo hänV että vangit olisivat, eri­koisen
:sopivia>uskonnolliseh propa­gandan
V kohteita? ,;• Ollaanhan nähty,
ettei' uskonto;: anna mitään • turvaa :
edes rikoUispuden' kaikkein
[Jjaampia f muotoja-: vastajö»; .
T r i ' Äifveriista ölisi koko van­keinhoito'^
organisoitava -nykyaikai­seksi
. laitokseksi;- joka työskentelisi
luöniubntieteellisten Sv^met^^
j a l i a ' j a missä*Meiutiede:istuisi ylim-;
mäilä; ^istuimella; ^^^^^ olisij
kohdeltava e i : hyvin eikä huonosti,
vaan viisaasti. i
: Yhteiskunnalla on oikeus vaatia
suojaa: rikollisia i vastaantr Mutta
yhteiskunnalla - on myös; oikeus vaa­t
i a ; ettei rilfoUisen' yhteiskuntavaa-rallisuutta
kehitetä vankilassa edel­leen;
•:.Kaikki hyödytön painostus te­kee-
vangista 'kostonhimoisen, kava­lan
' ja-i petollisen.) Englantilainen
Charles Goriiig, jokia oh tutkinut
toimi]m3ssaan-1idee':;:taon tuostapa
^^s^kotetnl^i^
mitö tämä- rangaistus hyödyttää?
Tämä koskee eritotenkin - sellajäa :
rikoksisi, jbtka öp .feuontettii aikoja
sitten; mirftä J ä t t e e n ; ^ 1 1^
«ettaiieefc-^:^
rakentapieet;.: i^^^ itselleexi
j a öm»8illeen; "Biinlrä._rakennelinaii
sitten j o k a . Hmiantäja j a lain ho-neisto
tuhoaa... -
' Sitä. p a i t s i ' o n erityisesti koros­tettava^
; että- l a i t eivät ole saman­laisia
-kaikissa maissa.' Mitä pide.
tään Englniiinigs^i^yöinnatana rikok­sena;
'Soii;|Hc^^ ..
e l laikkaan, rangaista; mikä., on ran-g
^ t n k s e n - a l a i s t a nyt, on ollut jo­p
a ' knnniaksi/mnina vuosisatoina.
; Ylipäänsä o n vabkilasysteenri elä;-
inänmcminaiBeen vaihteluun katsoen
ras- »
FILIMITÄHTIEN PUKULASKUT
p "Suurten" -iilminäyttelijättäTien
pukeutnmismenot nousevat ' hn^ei-siin
summiin. ; Erään-ikinoaiiakaus-lehden
laskelmien r mukaan käyttää
esiini . C l o r i a : Swanson vuoättain
125,000-dollaria Jpukuihinsa.
-.Yhdessä ainoassa kuvassa voi
G l o r i a 'Swanson:^iäyttää\jkokonaista
25 :. paria: kenkiä: Hänen sukkansa
maksavat 800 doll. .kuukausittain. -
Hän käyttää:: pääasiallisesi mustia - :
suklda,'::jotka, i maksavat : 1
pari j a ostaa" hän niitä 12 tusinan :
erissäi i Hän' e i koskaan v käytä yhtä
sukkaparia.:useampaan kuin kaksi
kertaa; .Niinikään; ikäjrttää hän nel­jä
pulloa hajuvettä •viikottain j a tuo
"kustannus V on: noin 100 doll. vii­kossa.:
: l
Gloria 5wansonilla on -varastos- '
saan noin -200 hattua. ^ Hän ostaa
keskimäärin yhd^n hatun j o k a päivä
j a mahdollisesti sata hänen hatuis­taan
on käytetty, ainoaijtaan sen
verran, että niitä:' on joku kerta
koetettu. . '
Myöskin polttaa hän erikoisesti
valmistettuja- paperosseja,:'joita hän :
ostaa suurissa j erissä, mutta jotka
siitä huolimatta maksavat 11 sent­tiä,
. kappale. -
Gloria .S^vvanson itse--kertoo •vuo­sittaiset
menonsa pukuihin olevan
seuraavatj^Turkistakit'25,000, muut
pääUysvaatteel^ 10^00 Oj leningit 5 0 . - . '
OOO, §ilkat 9,600, kengät 5,00(J, ha­juvedet/
e.OOO, alusvaatteet 10,000
Jaukut 5,000 ja hiusl&itj:eet 5,000
0^
3,000; rikosvankiä, on sitä mieltäi^Däncerri 14,000 dolL,^ o'
• että n-k. rikollistyyppi on ei ril>pk-|
sen ;.vaan itäe: vankilan luomus, ja
"^olisi sitä oikeastaan kutsuttava r^n-gaistustyj^
piksi. • •-. V • A
:Vankilassaolon: pitäisi tehdä ran­gaistun
• enemmän • yhteiskuntakel­poiseksi,
mutta- todellisuudessa oni
asianlaita usein päinvastainen. Ny-kyisiit
puhutaan halveksivassa ääni­lajissa
. vankiloiden muka suuresta
humaanisuudelta.,. Mutta tällaista
dollaria;
Pola ;Negrinj ' pukukustannukset
ovat/; vuosittain vnoin 40^000 . näytte-lemiskäyt^
öä varten; 'Hän/^esiintyy
tavallisesti_ neljässä; "kuvassa vuosit­t
a i n . , - Seuraavat summat esittävät
hänen pukt&ustan-; t.-k=ensa • muuta­missa
kuvissa, joissa hän loistaa täb-tenä:
"Bella Donna" 12,000 doll,
".The Cheat" 11,000 doll., "Spanish
maisen sivistyksen -humanisteille.
Punainenristi,. nimittäin, h e r r a i u p u -
naineiiristi, on tarkotettu vain pdr-varisvaRioiden
aitec
kaartien : apuriksi, mutta ei -raadel-'
tujen värillisten eikä,'työläisten^ivai-yojen
liev«itämiseksi. r ,
RnotadlaMen vaAljdUJSSiurin
piteitÄ-"-- "'
: Ruotsissa on .paraikaa ha'vaitta-visisa;
t e l b i t i i s a k t i v i ^ i a^
;e™Vt;ti;n JhteTäan Ja ovat ne 4ahtoisipäästS; takain kuoleman-paljoa
paremmin varastettuja'kuin tnomioihm. Lähimmän aiheen ovat
Suomessa. Ne saavat varnsttikfija
ja materialla sotihijhenkaöatä^ joi-tähän
. jptaneet r valkokaartilain
(PouklraX/ja hcrrasmurhaajat,;• mnt^
suiteta, j o i l l a on ollut sukulainen
tai läheinen tuttava vankilassa.
Päih^vastoin;' etenlari jos on kysy­mys
ylempien luokkien ihmisistä,
•valtaa heidät todellinen kauhistus
sen;.heidän mielestään tolkuttoman
'armahtamattomuuden. johdosta, mil­lä
lain koÄeisto toimii. I \ Voidaan­ko
Jhmlrä^ kohdella: ^sivis­tyneen^
aikakautena tuolla tavoin?
'päi'vitteleVät: he: .r J a vankilalääkä-ri,
i joka samalla praktiseeraa. pie­nemmässä
^kaupungissa, jossa suuur
i i U l e e n r ; i l a i i B k i : tuntevat toisensa,
joutua'; usein , järkyttäväin murhe­näytelmäin
vtodistajaksi, näytelmäin,
joissa .ei rangaista vaan. hänen. 0-
maisensa ovat, päähenkflöjä!
itoko vanlhlagysteemi on, niin kie-i
P a r i s " 10,500 doll,, " M c n " 7,500
doll. j a " L i l y -of the Dust" 7,900
'doU.
Norma • Talmadge ei suinkaan -ole
pukumerioissaan toisia huor.ompi.
Filmissä "Sacrifice'^ «Ii hänen las­kunsa
seuraavanlainen: ::
Kaksi iltatakkia 640, kolme ka-tukävelytakkia
480,' kahdeksan ilta-leninkiä
1,440, viisi kolmen kappa­leen
kävelypukuaM,OöO;> kolme päi-
:väpukua: 845; -kaksitoista 7 hattua
782; kobnft Jersey hapetta 310, nel­j
ä jerseys^vveateria 340, neljä s i l i -
kiroijyä 204;>kolm6 yöpaitaa :96.50,
kaksi alushametta 92i50; viisi kor­settia
220, neljä aluspukua 140,
kaksi kylpypukua : 37, ; kolmekym-
T^fntä .paria;iltasukkia 480, kaksi-;
kymmentekaksi: ^ paria . päiväsukkia
264, kahdeksan paria iltakenkiä
(slippers) 288^ kuusi paria päivä-kenkiä
108, kahdeksan paria han­sikkaita
&6, kansi nenäliinaa 37.50,
kaksi iltakäsilaokkua: 134 ja kohne
päiväkäsSauIdnia 12^% dollaria.
Kaikenkaikkiaan-; Norman.'' pnka-.,
tarpeisiin, tuossa . Yhdessä ainoassa
kuvassa kulutettiin 18,000 doIL Ja
n s e i s s a t o i d s s a >:k^ ovat nuo
kiu^annnkiBeiynöWeety'mläki suu-remmikBii
jopa yli> 26;000 dollaria.
sm
.lonne ei voi
jokainen eni
Iille! — k i i
•mi