1926-05-20-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S U O M E E N Kössi SooienHarM[aa •Canadan DoIIajdsta LÄHETVSKUI.Uri^ 4De lahetytoistä ands'$SO.OO.' BOc iaetyk8istä-?60.«0—99.99 ja $1.00 lakilta $100.0l> taikU sitä. suurem' Bulta lähetyksatä. ' ^ " . , , ^ jlUJcScaaonuJabel^Iuinä OU kttlut '^aSburyssa i a ympäristöllä • a&uvai .wövat käydä Vajauden» konttorissa tie^n^antassa erikoiskorssiai - Bäikfi säHkölähettokBct tehdään sooraan Sudbumt^ Helsinkiin sa* mana päivänä Kuin^ saapuvat Va- ,pan3en konttoriin. . LAIVAPILETTEJX^ MYYDÄÄN.^ TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA Tehkää lähetykset Qsotteella VAPAUS, ^ Box 69. SUDBURY. ONT. - Vapäadelle'^ ottavat rahavälityksiä vastaan myöskin: VAPAUS BRANCH OFFICE - 316.Bay Street, Port Arthnr/ Ontario. DAyiD HEBIN «* , ' eripaikkakunnilla Pohj.*Ontariossa. . VoimUlelu- j a * v o r L e i l n ^ n r a , " Y r i tyk»en" i l l a m a >on; lauant^na^ 22 päivä toukokuuta. "Yritylcsen" tytöt ja nojat ovat erikoisella innolla haiiotelleet^ tätä iltamaa ivarten. Tytöt varsinkin ovat parhaassa kun^ . nossa — niin sanoi Kirjeenvaihtajalle yksi "Yrityksen" voimamie-, hista; ' jokavikäski:. kirjeenvaihtajaa "tälläämään": uutista lehteen iltamista. Välttelin ensin kirjottamisla vastaan asian ,tuntem'attbmana/mutta samassa tämä »voimamies sanoi:' •kyllä niistä; Iltamista osaa kirjottaa ja alkoi pitämään esitelmää - '!Yri-tyksen'_* harjotnksista,; suunnitelmista ja: tämän edessä volevan iltaman: : valmistuksesta.,; Esitelmän loputtua • tunsin, etten ehäävqle^a^ian: tuntematon, sjoskin-paljoT^-pieniä.yksityis-seikkoja on tipahtanut/'^ois muistostani mitä kaikkea tubssa iltamassa tulee: olemaan. Mutta katsokaa i l - •motusta lehdestä, sieltä rie saatte Tiähdä. Minä voin. vain^v että iltama tulee olemaan arvokas^ jonne ei voi xilla menemättä. . Siis jokainen ensi lauantaina \Don-liaa-lilJe! —^^Kirjeenvaihtaja.: Voimistdnsenran iltamat. . Älkäa unohtako/; :voiinistelusenran'naisvoi| mistelijain^ Utamia,' jotka pidetään t,k. 22 päivä osaston talolla. Ohjelmaa on^taaseu:^ kokonaan: uutta,' uniBi*: ^ne^^: kamuine^. ^ Ohjelmbssar on myös 'paljon muita numfsroita. . ',. OMMtormme^IavIiiBeara on -päättänyt ;niennä<;Nipigon osastoi],; talolle! ^tamaan konsertti-iltaman t.k. 24 päivän illalla. Lopussa- tulee «le-nmantanssiaorkesterin s jelmassa ;tulee .olemaan 'kolmattakymmentä köörilaulua, selÄ useita ykätyisiä laulu-^ja ymusiikkinunieroi-ta; .i; iKpettakaapa; dlloin / ^onnNistaa itsenne matkalle. Uittotyöt ovat osapuilleen jo a i - 'lUineetj j a 'muutamissa paikoisi^ jo loppuneetkin. Niitä on suuresti hi-' dastanut kuivuus; kun "fi- ole oUut ^ateitUg joten ve^ -on hyvin vähissä* joka paikassa, farmarit samoin ' o-vat: jo;: ikävöinöet sadetta; joka: mup-^ toin olisikin' ainoa kesän tuoja. ^ Keväällä, ennen uittotöiden aika-, mistä, -pidettiin noetslLmiesten -Ices-kuudessa muutamia kokouksia, jois-' sa^lceskusteltiin uittopaikoista, päiväni pituudesta; ynnä ,,muista.w Tehtiin kauniita päätöksiä, mutta nyt; kun ^uitto . -on alkanut oyat nämä päätökset kaikki ^laihtuneet pilviin. Mistään päin ei ole kuulunut, että ^ s i ' koetettukaan mitään:parannuk.< sia;vaatia ;.uittokauden-.ty hin ^tai muihin oloihin. Tokkopa on vaatimusta missään isännistölle jätetty; ei ole siitäkään mjtään kuur lunut^. Lienevätkö olot 'uitoissa niin tyydjrttÄvät tai siedettävät etteivät ne .paranpustai kaip^aa? E i vät suinkaan: Syy «n ^muualla. En-simäisenä* sjryhä kuulee, että. rahattomana <5n \nakko mennä heti työhön, kun työpaikan saa. Se 'onkin melko, hyvä s^. Toisena vastauksena kuulee, että mitä me pienenä joukkona »voimme ruveta vaatimaan, kuu emme ole järjestyneitä: yhdessä- sitä vaatimaan; tämä ollen myöskin pätevä syy.; Noilla väitteillä; uittotyöläiset epä- PDOTAILailöITÄ' tJITTOPÄRLi^^ KhjCU.' S. W<t>PDSWÖRTH ••'il jiBndjet-vaittely on: 'yhä päiväjär; jeäyksessä^ se. näyttää vallan lop^ |>umattomalta.' ^Sen arveltiin päättyvän jo viime ^viikon alkupuolella, miftta Itselcuxikin^ puolueen kurista suorastia tunnustavat,- että olot • uit-: totoissa ovat i:'€pät3rydyttävät, .mutta, että he ovat järjestymättöminä heikkoja parannuksia^ . vaatimaan; Kenessä -pn, syy että he ovat järjestymättömiä? Syy, on heissä itsessään, sillä : silloin kun uniondelikeit-t i . menee heidän luokseen on heillä monta: tuhannen syytä uYiioon vyhty-mistä vastaan; ja :'näin pysyvät; he aina järjestymättöminä. Jos jokai- SaidtSte. Marien ontisia : , . i ^ o k o u s r a p o r t t i Suomataisett o- > saston kokouksesta t.k. 9 p rltä^ Osastoon hyväksyttiin -«isi uutta jäsentä. Valittiin sanomalehtikir-jeenvaitaja poismuuttaneen tilalle. : Päätettiin että ; nuoriso-rosastolaisille annetaan haali iltamain pitoa varten knnder^päivä kesäkuuta; Sanoma-lehtiasiami^ het tehneet •liikettä huhtikuun a.falla 99:20 ;'dollai^n' arvosta; ilmptusasiamies 33,66 dollarin edestä. PnoItM^saston viimeisessä kokouksessa luettiin tilit kuluneelta toiinin-takandelta ja hyväksyttiin., Pmpeluaenran myyjäiset; jotka if- ; motettiin -pidettäväkisi täTnän kuun 11 ja; 12 päivänä, tullaan sattuneeS-' ta syystä pitämään vasta kesäkuun alkupäivinä. fPäivämäärästä tullaan ilmottamaan lähemmin. UrSvä tapatnrma: aattui \terästeh-taalla yövuorolla työskentelevälle . italialaiseUe hiilivaunun aiurille, jolta katkesi jälka reidestä, ja-toinenkin rjonlcunverran loukkaantui. Onnettomuus, joka sattui perjantaiaamuna, aiheutui omituisella tavalla. Edellä kuljetettu hiiUvaunu oli jollakin tavalla pysähtynyt mjrö- • ^ » " a a s s ^ y Seuraavan, ; l/yvää ^vauh;^ tia tulevan vaunun aiuri ei huomannut ajoissa, pysähdyksissä "olevaa. Vasta lähelle saavuttuaan huomasi Jiän pysähdyksissä olevan vaunun, ja, yhteentörmäystä- välttääkseen, hyppäsi pois vaunustaan. mutta Kaikeksi onnettomuudeksi jäi: oman vaununsa alle. « ' Lonkkaantnnnf^on suuren perheen isä; kertovat hänelle olevan vaim6n Ja seitsemän lasta iuoUettavanaJ' Tapaturmia tapahtuu terästehtaalla . ehtimiseen, ^ vaikk'ei niisfe kaikista yleisölle tiedoteta. _. ' "\. ' Eaportteri. OUDBTAKA* ^ mABKSENNEI nen.-metsämies*; alkaisi viemään jär-; jestämistyötä eteenpäilk niin ei olisi; pitkää' aikaan ennenkuin meillä olisi .joka ^urkka_- järjestetty ja voitto olisi meidän. Kaikkialta Pohjois-Orttariosta kuuluu mitenkä Canadan metsätyöläis;^ ten järjestö on voinut vetäS suuret metsätyölä^joukot sataprosenttisesti mukaan; miksi ei; myöslan' täällä Arthurin ^piirissä? "» Jokainen union; jäsen njrt toimintaan. Samoin jo- Tcainen delikeitti . kiiitjikirjoineen ympärille ja' toimintaan". Vaiij si- ;tenv- voidaan tamäkiii piiri satapro-; senttisesti järjestää. Vain siten pääsemme määräämään työr ja palkkasuhteemme.- -; Olkoon siis sotahuvtomme: . C a n a d a n -;n^et8atyö- Iäisten järjestön Jäsenkortti jöksJ-aelle metsä- j a sekatyöläiselle. : Poika menetti .sormensa. Ikävän-alainen tapaus sattui- Peter Babitzin 6 vuoden vanhalle pojalle. ;Hän o- J i . löytänyt ammukkeen n :cr 303. ja alkanut sitä kivellä haldcajlla. Mut^ ta silloin ammuke räjähti ja vei pojalta oikeasta kädestä 3 r sormea; j ^ neljättä :haavotti.,^Poika siirrettiin heti saij^aalaan saamaan. lääkärinapua. Ikävä tapaus noin pienelle la,t)Eelle. PitfcEpRrta suomalainen. Ivar Au-tunen,' josta taannoin kerrottiin V a r paudessakin* cn ny^^-vieraillut kak-soiSjfiaupungeissamme, ja. samalla antautunut haastatteluun kaupun-jjin' englanninkielisen ' näivälehden kanssa. Samoin on hän käynsi; Vapauden kirjakaupassa useampia kertoja. HSiellä^on tosin pitemmät viikset kuin tavallisella kuolevaieel-la;! Keskustelussa käy: ilmi/ että^ hän^^haluaisi' oHa itse hyvyys ja puhtaus^ ; Vaimonotto on hänellä tärkeimpänä . kysymyljsenä.; 1, ; Kertoi että väliin, on tarjokkaita;liikaakin. Mies :aikoo matkustaa lännelle päin. C . N . R : n hiilifoKkokysymys on saanut -.pal.ion huomiota osakseen, näinä päivinä. Paikallinen päivälehti^ 9n sitä palstoillaan harkinnut. Samaten kaunpakamarissa; on hiilir tokan sulkeminen ollul esillä, sillä kon^ppania on antanut ymmärtää, että . se .tullaan- sulkemaan ja hiilen vastaanotto tulisi tästä lähtien tapahtumaan -Mfssion-joen suulla oler valla tokalla, siis kokonaan pois Arthurista. • Klanpunki on tokkaan kiinnittänyt 20 tuhatta silloin, kun seirakennefc' tiin. . Samaten on tokka ollut Verovapaana aina, näihin asti : Nyt tul-tB^ s&ni hiilenkide^s lopettamaan tokalta, vaikka se oi| vielä, hyvänä tajat eivät päässeet yhteisymmärrykseen? muutamat konservatiivit tahtoiTOt vielä puhua.-Vastustuspup^ lueen/ johtaja on ollut sairaant§ eikä niin ollen ole saanut milipi-detta^ julkilausutuksi. Torstaina oli kjrkollinen juhlapäivä. Toron-tolaiset ja montreklilaiset' edustajat halusivat;Wpaapäivän p^^ na; javniin ratkaiseva äänestys^äiir-tyi^ vielä yhdellä viikoUa, j o i ^ kuluessa tuUaaq yhä pitämään ~puhei-> ta, puheiden päälle. , ' Edustajain puheita.el kuuntele* kukaan; miltei:; kaikki räi^hdollihen saiiottava' bn'^o aikoja sitten sanottu. Yleisesti tunnustetaanldni se seikka, etteivät edustajat tahdo puheillaan hyödyttää- toisia edusta^ jiaveika» yleisöä; vaan valitsijoilleen he puhuvat. Sillä heidän 'puheensa tietysti painetaan- ja; painettuna jaetaan valitsifoille. Valitsijat tu^ levät täten vakuutetuiksi, että heidän ^edustajansa ,Ottawassa; toimivat -jotaki^. - -V Edustajat itse käyvät jo levottomiksi ; upat tahtovat päästä liikeasioitaan hoitamaan; Parlamentin toimintaa tulisi mahdollisesti vilkastuttamaan se seikka, jos Ontariossa toimitettaisiin. - vaalit • . pikapuolin; sillä vaalitaistelussa löytsrisi parlkr menttiedustajille tehtävää; Ellei taaseU: 'Ontarion; vaaleja toimiteta lähitulevaisuudessa,ei maan asiain huoltoa : voi : -vilkastuttaa - mikään muu kuin kuuma; kesäinen sää. : Viimeisten viikkojen kuluessa on näyttänyt siltä, että konservatiivien vastustus olisi jonkunverran lamaantunut. Vihdoinkin alkavat he mu'^ kaiitumaan välttämättömyyt tunnustariiaan; 'todellisen, asiain tilanteen — ^ että he ovat parlamentissa vähemmistönä. - Tietysti heidän /keskuude^an 'on vielä melkoista i^katkeruVitta, sillä useihin dustajiin ; ou: itse a|iassa - juurtunut käsitys, että heillä on täysi oikeus hallituspuolueen paikkoihin; Progressiivisilla edustajilla on tänä 'vuonna: paljoa vähemmän sanottavaa kuin. parlamentin ^ edellisillä istuntokausilla. Se johtunee^ että useimniiile heistä on tämä'vas-r ta 'toinen edustuskausi ja että he ovät jo saaneet tilaisuudfen tyhjen-tääy sydäntään niistä asioista, mitkä ovat: /vuosikausia' heidän . sisäs.^ sään Mehuneet.:,' Heitä on mahdolli'i^ sesti:>lamaannuttanut myös; parlamentin -ilmapiiri;.; siitä saa, helposti semmoisen . vaikutuksen, että koko homm£t-jon. joutavaa, hyödytöntä. Sillä kun edustaja' on tullut läheiseen yhteyteen '^koneiston ' kahssa; joka on muodostettu ikäänkuin toimintaa ehkäisemään, ja huomannut mahdottohiaksi vaikuttaa puoluevel-vollisuuksie^ i sitomiin •. edustajiin, käy hänelle* varsin vaikeaksi^ innös^ ta vain puheiden ; pitäminen. Hä- ~nessä-' väkisinkin ;- pääsee :> vallalle" toimettomuuden tunne. Tänä vuonna ovat - progressiivit kohdistaneet energiansa toiseen, todennäköisesti tehoi^mpaän suuntaan. . He ovat kiintyneet määrä- Toa,' jota he ovat tähän «äiakka pitäneet yll^ jMirlamentin ; ^ ^ u o - neessa ja joka'^epäilemättä on^Iuet-tavra , heidän f squrimma^^ -ansiokseen ediost^ahnoniessa. Sillä- vaik-ja' järjes^ksesta' huolehtivat eduBrfka useilla progressiiveilla ei ole selvää p ä a m ä ^ ^ ei kuitenkaan ole tikitSän epäilystä siitä; etteikö hei- ^dän .-ihanteensa eroaisi ^ suuresti vanhojen- puolueitten ihanteista; ja näiden'iihanteitten-saattaminen :mah-doUisimman sniirten joukkojen, tietoon, on — k u t e n Britanni^ työ-väenpnolueen eainerkki toteaa erittäin tärkeää. Sillä ainoastaan s i l ^ , ktiin suuret joukot -hyväksyvät ^'ihanteemmeirjii kohdistavat • ne määrättyihin'Wkotusperiin, on meillä -toiveita laajakantoisemmasta* cutt'^ delle(enX järjei^lystä; ja. ainoakaan sen' avuUa :;yoidaan yhteiskunnallisia- prohleemeja-ratkaista. Kun sitten:' vilkaisemme hallituspuolueen ..vedustejistoa,^ ^^^^^^^ ^ ^^^^m maamme: ietta^^^^^^s^^ silla, jotka I^Iuvät liberaaleihin, on verrattain -vähä sanottavaa. U - seat heistä puhuvat -sujuvasti sekä englantia että i ranskaa. - Heistä on mmisterlpaikoiUa^.: L ^ . Boivin, Cardiirf ja'v Cannon; mutta väittelyihin ottavat ,he osa^ ,vain sangen pienessä:l mittakaavassa. Se johtunee"/! ylimalkaisesti.;; sanottuna;: siitä, etteivätvquebeciiaiset edustajat tah-» do nykyisiin ' oloiliin mii^käänlaisia muutoksia.. • :• .XJudistuksisa "^tuIisivat he 'ehkä enemmän : menettämään kuin • ; voittamaan; Mahdollisesti kajottavat he ;rmieiuumminA^vaikut^s-vaitaansa'kulissien:, takana, jossa-se lienee tehoisampaa kuin eduskun- muo^don vuoksi järjestetään eri nan julkisessa ,k€skustelussai Rnlnin mntte lr.,JfanVf« «asff»^ o«. Onko jbkamen oikealla linjalla? \ ' ' ' ^ Kiij.- M. M Nytjrkoska puolueemme uudelleeQ järjestämisen tärkeät probleemit ovatV ratk^tiätaVana ja - voitettav^ niin-pakostaan; joutuu tekemään ot« sikossa olevan kysymyksen siksi,, että joittenkin: puoluejäsenten'taholta koetetaan asia^ tulkita' toisin kuin .pUoluekonventsioninWiitottamasUuttf ta^ edellyttää. Näin ollen .onkin huomattavissa pitkin linjaa jonkinlaista heilumista edes ja* takasin;- Näitä voidaan kylläkin katsella sor^ mien lomitse,'- niin että ne* eivät, ole vaarallisia ilmiöitä* ollenkaan ja tuskinpa ne niitä ovatkaan» joa pyri'; tään pienet erehdykset heti korjaamaan; Mutta siksipä tämän* kirjot-taja- pyytääkin >^kiinnittää huomiota muuttamiin"' seikkoihin, jotka ovat mitä tärkeimmät, ja ; joita tulkitaiA väärin niin äärettömän paljon. Nyt kun ^ulee kysymys järjestää työpaikka-, katu-, ^m. soluja, niin täasäi;on huomattavissa eräänlaisia ilmiöitä, jotka ovat pessimistisiä ko-konaan uudelleen järjestämiseen nähden. Esimerkiksi:^ järjestetään nyt.^mä tai tuo solu, tai työala ensin - ja kokeillaan sillä vissillä solulla, taiNsitä vissiä teollisuusalaa •»''«Villa soluilla» että miten se u c delleen järjestyminen ottaa mennäkseen ja onnistuakseen; ja jos, kokeiluissa onnis^utaan,s niin sitten Vasta aletaan " järjestämään' muita ryhmiä j.n.e. toiselta puolen <5n havaittavissa ^,'epäileviä tuomaita", joista\ jo ai. keisemmin on mainittu. He arvelevat, että uudelleen järjestäminen voi tapaMua vain asteittainj - pitkän kehityaprosessin kauttq, s.o., että Saskatchevaniti^ r liberaalit., muodostavat .:lQ!iilte|iP^oman^ eVikoisen V. ryli raänsä. He' «tVat:? paljoa suulaampia kuin .Quebecin ranskalaiset liberaa- Ut: : :Useixiimat;i;-s^^^ ta: ovat' uusia ; edustaj ia; ja heidän esiintymisensä -suuresti viimeisen 'Parlamentin progressiivisia edustajia. Sa^atchewanin liberaalit o-vatr 'Suoranaisia kansanmie-hiä> joilla ori • paijo^-sanottavaa .sekä omastar että* »valitsijainsa; puolesta.. Luonteeltaan ;;ja^; katsantokannaltaan ovat he todellisia länteläisiä, joita on vaikea ' erottaan:progressiiveistä^ Muutamain; onsimäisten päiyäin kuluttua on Saskatchewänin nuorimmalla ^reddstajailla, Dunningilla; ollut verrattain - vähä sanottavaa. Siihen 'häneltä iienee: puuttunut t i laisuutta : budjetti Se 'ehkä onkia .ollut-hänelle onnek-että^ htit saamaan kunnollisen tynlaisiin lainlaadinnallisiin; toin^en-pitöisiin> joiden - vhe arvelevat -olevan suuresta merkityksestä valitsijoilleen, jEduskuilfaan nykyisessä voimasuhteitten jaossa: näkevät h^e mahdollisuuaen ajaa iakiesityksiäärf tä vastaan hyokKäyksen;; Lakjmic-lavitse; ja: sillä perusteella ovat he yhteistoiminnassa hallituksen ^kans-sa. ; Moisessa taktiikassa piilee . kuitenkin kaksinkertainen vaara. Kanaan silmissä joutunevat progressii'^ vifc: yhtäläistetyiksi lilieraalisen: puolueen kanssa. Konservatiivit ^tietysti koettavat semmoista: näkökantaa Kaikilla keinoin,' elvyttää.; ja 'epäilemättä, niillä,, jotka ovat läheisessä yhtdistoiminnassa' keskenään, on tai-pumusta vähentää heidän keskinäisiä erimielisyyksiä. Mutta tqinen, paljoa; su-arempi vaara piilee siinä, että konservatiivit "tulevat menettämään • moista selvästi erotettavan propagandan - a r - si jalansijan.; 'Hänestä sarvellaan muodostuvan -hallitukselle V yhden ^ sen lujimmista tukipylvmstä.: . **~Miksikä; tehtailijat raivoavat* bud-jet^ kysymyksestä? ' Minusta : näyt^ tää: siltä; etteivät hev raivoa ainoastaan sen tähden; kun Itullisäädök-. siin tehtiin pieniä muutoksia, vaan siksi kun he ovat olfeet: niin kauan vallitsevassa asemassa, että he pahastuvat ja 'pelkäävät uutten,nou-sevain voimain taisteluhaastetta. On kerrassaan- huvittavaa, kuulla teh-tail/ ijain • protesteeraavan"^-' "luokkay^ vallintaa'- vastaan. Keskusteluissa näyttelevät kaikkein huomattavimpaa' osaa edelleen-km lakifniehet, jotka arvelevat olevansa paljoa yläpuolella toistfen /e-dustajain. On todella', ihmetextär vää että nämä herrasmiehet, jotka vastustavat toinen toisiaan laintull-kinnassa; rientävät heti - ammatti-veljiensä avuksi, jos joku tekee hdi- ' Mainehikas Mrjailija * on.^täs^, laWna3tt muodossa' . mäsään ,kertointt!fflessa tuonut ^atsar/etln, piiuaepaq •Amijcikan'*^' , kapitahstiseeÄ yhteiskuntaan. -V o"' s.-cv-l Puusepän valtavaan ]jjersoonaan,taittttvt^t kaikki-sodan jäÖtel-' sen «aailmati räikeydefc näkyen niinkuin sännion taittamat va!oa-l, sateet alkuosi^an; kansalliskiihko, JQICEI on ofietiii suurkapiti^»ll mm I palvelukseen; sodassa veriin istutettu x.yäkivalt«, jotöi kä^te-ii taan nälkäisten lakkolaisten rauhoittamiseksi:,ylellisyys, josäa^toi^t .set kieriskelevät; kurjuus, johon toiset nääntyvät. ' ^^efleen ,lro,l vaiUaan kirjassa nut^ ristiriitoja, joita ntaailnmnsodan aynnymm&M' murrosaika ^n tuonut, työväenliikkeeseenkin/ ^ SnnS: paljastetaan ulkokuUaisttus. joka vaivaa rikkauksia keränneitä kirkkokuntia j a l nuden miljqnäärijäaenia.Samoin saa ^kertomuksesta elävätt käs}>® tytoen siitä miten'suuria joukkoja johdetaai» mielin^ möSrin, mi^sn , mistä muodostellaan kaddn roskaväkeä, *'mobs'% jota sitten nstt-il tetaan mielettömiin, tekoihin, yaara, mikä on~ seurauksena'. laajo^l jeq joukkojen^ tietämättömyydestä, hhrkastutt; lukij^le selviöksi;' M \ Ja .nämä kaikki, eritoten työtätekevälle kansalle^ tärl^feiSt .ha>ll vainto-opetukset esUetäan punottuina' lennökkaasieen juoneen» jokap tempaa lukijan vastUBtamattomastx mukaansa. - ' . £ ; Kirjassa on «240 sivua j^>^n sen Jiin^a nidottuna^ 90 senttiä-' ja sidottuna 91.25i, . v r , . Mm mi m ..'fÄMyrfV-,: • mmmm . hiile on parlamentti ikäänkuin astinlauta, / jonka: avulla' he usein pääspvät- johonkin tärkeään tehtävään; tuomarinvirliaan tai muuhun ccmnioiseen. ^ - f E L P Y V Ä VEI^JÄJÄ f Kysymyksen pohtij at väittävät; että tällaisen työmaan sulkeminen olisi kaupnngille^ vahingoksi; koska siten. lisättäisiin työttöJpain lukua melkoisesti ja koska i,kaupunki menettäisi veron mitä tokan nyt pitäisi ruveta maksamaan. Asiassa lienee paljon suurempiakin tekijöitä, joiden vuoksi kai^nnld on alkanut niin ankarasti poismuuttoa vastustamaan ja jotka mahdollisesti tulevat ilmi myöhemmin. SaqnnntaikotilBn: opettajat ovat pyytäneet ilmottamaan,etta kaikki Vuonna. 1925 tuottivat Venäjän rautatiet^ pitkästä aikaa: voittoa; Kuten muistetaan, ei. porvarillisen järjestelmän aikana tällaipenr oliut mahdollista. ' f w ; Tämän yhteydessä mainittakoon, etjtä Venäjän rautatieläiöillä on sangen voimaka-s: järjes*tö; 900,000 jäsentä ja olotila parhaimmin järjestettyjä mitä yleensä on olexnassa. Myös se seikka, että rautatieläiset ciellä saavat järjestää iyo- ja osittain palkkaolonsakin oman mielensä mukaan, selittää osaltaan rautatien, hyvän taloudellisen saavutuksen. , Tlie ReaderXof the Vapaus kayttöjknnnossa. lapset, jotka ovat: käyneet sunnuntaikoulua, tulisivat ensi v^nnuntain, t k . 23 päivän aamulla keOo 10 haa-lille^> ;.Kuka8n; ioka::on koiilaa'^i[ay' nyt tänä' talvena^ A sain jäädä ko-, tiinsa. — - J. Patronize only those . (Concems ikaX sAvettSse in the : Vapaus^ and soluja, mutta kuitenkin näitten solujen työskentely on muka toisarvosta niinkauan, kun ^olun jäsenet ovät täydellisesti tulleet teWvärt"sä tasolle soluissa, ja ,ovat .näin ollerii| pitkällisen kehityksen jkautta ope. tettava työskentelemään soluissa ja vasta tällä tavalla^ muokata mälli| kelpoisia solun jäseniä; . Näin kauan pitäisi muka antaa- suurempi merkitys . osastotoiminnalle, -sio, en-' tiselle haalitoiminnalle.siinä merkityksessä kuin se on tähän saakka ollut. Eikä tästä vanhasta sosiali-demokratisesta osastomuodosta saisi luopua kuin vasta joskus V—" kukaties milloinka. Nämä molemmat katsantokannat ovat erheellisiä ja sinänsä ne poij^ Ifeevat pois oikealta* linjalta; sSsT? pä ne onkin jyrkästi tuomittavajt' ja kitkettävät ^pois' juu:feaan myö-}- ten. J«s todella tälta kannalta lähdetään uudelleen järjestämään; niin silloin myöskin .puuttuisi ; konkreet* tista: pohjaa koko uudell/sen: järjestämiselle. Sekä samalla" usko, voima ja tarmo uudelleen järjestymisen onnistumiseen. • Miten ^voidaan esimerkiksi tällä tai .tuolla v;solulla; kokeilla uudelleen : järjestämistä, koska me emme- itsekään <usko;seri; onnistumiseen? Tai voisiko , joku sellainen yritys onnistua, jonka ori-' nistumiseen ei tysymyksessä, olevat henkilöt itsekään usko? < Ja inissä: olisi sitten tällaisten: kokeilujen Imit^; tapuu, joka olisi kyllin 5elvä -näyttämään, ; että^ solupohjalla toimivat yksiköt eiviifcl^tulisi onnistumaan ja että: vanha ikänsä palvellut. on;',sltr: tenkin parempi? Sama on laita niihin nähden, jotka otak.?uvat, että; uudelleen järjestäminen onnijtuu vain asteittain ^ja eitä jäEenistb olisi pidettävä tirikif' mättömästi vielä kiinni vanhassa osastotoiminnassa ja hiljalleen^ kasvatettava häistä opnineita ' solunjä-sr^ jniä. 'Onko meidUn annettu kor keillä jollakin vanhalla järjestömuor^ doUa ia sillä kasvatettu tullaksemme kun nölli.siksi osaston . jäseniksi liittyessämme .ennen , muinoin van-* hoihinsos,-demokrati8iin osastoihin? Tosiaan minkähänlaisen k<5liityspr'0t sossin, läpi meidät kuletettiin. Ja kuitenkin meistä - tuli ensiluokkaisia; toiminnan miehiä sekä naisia näissä vanhoissa osastoissa. ^ Miksikä me sitten nyt ejjäröitsisimme, ryhtyä johonkin uuteen .-yritykseen, ilman, että saisimme koulua: siihen; ja -koska me ohsimme: siihen kyUin'*"f:ou-luuntuneet?/ OanistuaksemmC^täydelHsasti uudelleen 'järjeEtämisessä on tällaiset perusvirheet karsittava pois juuriaan myöten. Sillä tosiasia on, että: .ios me emme itse usko onnistuvamme uudelleen : järjestämisessä, niin meiltä puuttuu silloin itseltämme varmaa pohjaa ja päättäväisyyttä työskennellä asiamme voittoisaan päämääräin viemisen puolesta. / Toiselta/puolen on tmyoskin sei-; vään nähtävissä silloin kuin: solut on järjestetty, että se antaa myös^ jkin jokaiselle solun jäsenelle suuren toimintamahdollisuuden; ryhmässään. liirj: X, STALIN • */^ Kirja jota on odotettu :ki kaivattu,, on 'nyt ^ViKdoinkin Vai- \ • miBtunut . > ' ,': ' < [ . . Lenin ori kuollut/ mutta Tianen oppinsa eliä> leviSS ja'»juur- ' ] ' tuu yhä laajempien työläisjoukkojen keskuutieen.' .Tuskin/Jtöytyy < ' maailmassa Neulaista kolkkaa missä el hänen opifeihin6a,tahtoisi ix^i^ tustua, « ainoastaan ,hänen ihailijansa,' muttf^, myös. vihaaja^aa. #; • 'JKirjan'alussa luo Stalin,' IJi^hyekt^ silmfiyksert' Leniniin''»rsoo-;» nana, ihmisenä j a toverina. Lyhyen persoona-analyysin fterästät^ seuraa, hänen oppinsa esitettynä lyhyessä j a selvässä muodossa, seuraavien .otsikkojen alla. • • • i L Leninismin historialliset Muuret; M L %eniniemin TOctoodi.' I IIL , Leninismin teoria.f > IV.' Pijoletarlaatin diktatuuri, i V . Ta-, ( ; lonpoikaiskysymys. VL/ ^Kansalliöuuskysymya; - VIL - Strategia il- \ ! .taktfikka. VII^. PuolV. i IX, Tyyli I^Sssä. y - O \ Leninisijii ei ole ainoastaan elvyttänyt^uudelleen,eloori mraxi-',^ .laisuutta, vaon'leninismi otti psk^Ieen eteenpäink e h i t t ä e n '! tnoncilaisuutta -kapitalismin edelle ja proletariaatin luokkataistelun A uusissa oloissa/ Leriinismi on marxilaisuuden jatkuvaa kehittää'Il Kirjassa on. 154 sivua J a on aidottuna aistikkaisiin käp8Ön.4' -Hinta 76 senttiä. ^ - > • " t ' , ' ^, ^ ^ ^> ^Jokais&n miehen ja naisen on tilattapa ja luettava täibä, kirjai, N:^Pi\i^^Bi^yi^y S^dbury, Olit. V iii>«i<iii; 1^ IHI;:- ^11 •.','--t^',i-.;fl7' 'mm toisarvoiseksi. Ei mitään asteittaista; ei - mitään; kokeilemalla';;uddclleen järjestämään;- ei mitään: k^iinoteköisr ta. vaan ratkaisemalla asiat^ kylmän todt;IIisui^den kannolta , .me voimm^ onhistua.' jLähtiessämme kylmän järjen kannalta ratkaisemaan, uudelleen järjestämisen ^tär^ keitä probl^mteja^ me voimme-menestyksellä työskennellä uudelleen järjestämisen eteen. ^ Karsikaamme pois itsestänfm];: vanhat isosialidemo kratiset ennakkoluulot, jotka, vielä ovat haittana ja v jotka'; olemme"'saaneet kuin peruja vanhalta järjesfe- -inuolota. Vaan vapadtumallav van hoiäta aikansa eläneistä''luokkakäsit-teistä me voimme!.kukin-rosaltamme tehdä? parhaamme' u u d A u ; järjestö-, muotomme eteen.^' 'Farmarien verotus eri-nenmttinoin ja ny-^ kyään Kirj. J. , E . Snider. " - Edesmenneinä aikoina Canadan farmari,' joka', vei viljansa, myllyyn jauhettavaksi, sai'" viljastaan takaisin yksitojstaikahdestoistaofaa ^jauhoina, ryyneinä, y.m. ynnä lisäksi leseitä Icarjanijehuksi. - Toisin sai ^oen sai hän 92 prosenttifi luottamastaan 'viljasta. STITT 'm Dr. Sudbury,. ; .OalM^p, Samassa ¥atenriukse«« kuin. itti mii. 5Vfti?*fÄ:. mm- S:v;;;-^:'s%ä':;;;';|:f^ Olemme .avanneet auttokumien bor-^ ' jansMibkeen. joten otamme nyt vad» \ taan kaikenläistn antokumlen ja at-säkumien korjausta. , " ' . T|ryJyttävSi»yy; taotaan.: 1 i 8 MM SIPlSRIAN ILMASTO KÄYNYT ^ LEUDOMMAKSI Sangen usein Itoulee ihnaston ' muutoksista puhuttavan 'merivirta-jen, suunnanmuutoksen yhtej^äessar ' Kieltämättä merivirroilla onkin önia ' osuutensa erittäinkin r^nikkoseu- Nykyään saadaan neljästä ja^poo- ilmastoon, .«joissanne, saavat , lesta bushslista vehnää V k s i t y n n ö - ' w « u < ^ o K S » a . Vaikeampi on^ sitävastoin selittää, Tnistä johtuu SijJerlan kiinteään. J a jnuuten'va-kriyrigm Imarineplin ; <^^i:^nerv:;;;m "sinä keskeyiriättöriiästi tap^^ Keskilämpö - vuoden,. kylniimiJinä kuukausina. (joulu-tamiriikuusEay^^ Eäännöllisesh - ja nopeasti lisäärtty-nyt,; mikä käy selville ^al|[aoliBva8ta teulife>iBta}y:'fe;i^ our own concelm • and .aiso. enable i t to:serve the advcrtisers: for their moncy's -»orth. 't :We have buiit oUr'; organization through co-operation hy ,which: means only vre can f urther develop. it. For that^eason, -let ns not 'rai^^sret the Vapaus advertjserst • VAPÄVS. dollansakaan' voi silloin enää työskennellä vanhassa osastotoiminnassa ainakaan siinä määrin kuin ennen. Vaan hän tulee solun muodostettua olemaan yksi seif aktiivinen jäsen ja-näin ollen tuke iiän illoin antamaan kaiken parhaan toimintavoi-mansa solulle ja tata tietä tulee hyötyä' heille on sivistyksestä, jos 1 myrskyjen voima tai '• suunta ejl oje heidän täytyy nähdä nälkää?' Ja j o - ' muu.ttunut. fricntskin kuvememo»- / / <U rjillinert vehnäjauhoja. Ja kun veh-näbushelin hinta länsi-Ganadas^a ori dollari .20 seittiä/pitäisi jauhotyn-nöri saatamaan 5.4O dollarilla. MuV ta jauhotynnörin jälleenmyyntihinta on kulinkin 13,46 dollaria^ Tä/. <tsn: :«iis ny^kiraikaineri farmari 'säätuotteestaan vain noin 40* prosenttia eikä le.seitä lainkaan. _ ' . Tuota. CÖ prosenttia ei tietenkään mylläri, häneltä ykfin ribtä. Eai^- j Vuosi ' ;tateillc täytyy jokaisesta niid-cn ku- 1922 lettjimasta hji8heli.«.ta maksaa 40 ' 1^23 centtiB,t cils noin 1.80 dollarift jau- 1924 hotynnöriä kohti. Jk> pankkiirit; va- .1925^ kuutusyhtiöt, tukkii- ja jälleenmyyjät, y,m,: tulevat myllärin kanssa caaliista osalliseksi. He eivät vie farmarilta kaikkea hänen tuotet-taan^ illä siinä-tapauksessa hän ei enää koskaan tylisi tuotteineen nykyaikaisille markkinoille. Mxifta nykjrisestSkin riistosta ovat :;uscat farmarit jo nousseet sotajalalle, vaatien suurempaa «osaa tuotannostaan. Farmarit päivittelevät, että mitä' i M f' tanimik,^ jouluk. -i2t,4 -21,7 -18.9 -^14,4 --18,2 ^17,3 —16,2 m i if ' Keskilämpö v:lta 1925 puuttuu, mutta mikäli kerrotaan pitäisi sen olemaan 15—16 astetta. Taulfakkö' näyttää lämpömäärän Irlhitskin-kau-pungista, joka sijaitsee maantieteellisen Aasian keskuksessa, j a ' on* 366 mt. merenpinnan yläpuolella. Lämpeneminen el, ole tilapaii^; vaan. jatkuvaa. » > - ' MainittakoJfn, että tuulien ja i i i Iti-mä pa muutamat • arvelevat; rettä hejdän on etuisempi palata takasin varihaan tuotantomuotoon.:';Mutta se on' jd-; ka tapauksessa mahdottonmas; farmarin on opittava parempi]» keinoja — pyrittävä bolshevismiin, tiefteel-lisesti i^jfirjesteityyn ^yhteiflJnintban. tissa ei >ole> näihin Osti voito viljellä hedelmäpuita, jnutta nyt on tijlanne ; i v , ; rouuttunnt. Siperian miltei.Mjat». . tornitta tasangoilla, joita yraptoöi-y& t, valtayat aamiometeat, ,v«!4aan \\ nykyisin helpommin knin ennen,,.;"« haijottaa' maanviljelystä. , • , ' : * « * - = « " * ^ « = m : ;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 20, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-05-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260520 |
Description
Title | 1926-05-20-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
S U O M E E N
Kössi SooienHarM[aa
•Canadan DoIIajdsta
LÄHETVSKUI.Uri^
4De lahetytoistä ands'$SO.OO.' BOc
iaetyk8istä-?60.«0—99.99 ja $1.00 lakilta $100.0l> taikU sitä. suurem'
Bulta lähetyksatä. ' ^ " . , , ^
jlUJcScaaonuJabel^Iuinä OU kttlut
'^aSburyssa i a ympäristöllä • a&uvai
.wövat käydä Vajauden» konttorissa
tie^n^antassa erikoiskorssiai -
Bäikfi säHkölähettokBct tehdään
sooraan Sudbumt^ Helsinkiin sa*
mana päivänä Kuin^ saapuvat Va-
,pan3en konttoriin. .
LAIVAPILETTEJX^ MYYDÄÄN.^
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset Qsotteella
VAPAUS, ^
Box 69. SUDBURY. ONT.
- Vapäadelle'^ ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE -
316.Bay Street,
Port Arthnr/ Ontario.
DAyiD HEBIN «* ,
' eripaikkakunnilla Pohj.*Ontariossa.
. VoimUlelu- j a * v o r L e i l n ^ n r a , " Y r i
tyk»en" i l l a m a >on; lauant^na^ 22
päivä toukokuuta. "Yritylcsen" tytöt
ja nojat ovat erikoisella innolla
haiiotelleet^ tätä iltamaa ivarten. Tytöt
varsinkin ovat parhaassa kun^
. nossa — niin sanoi Kirjeenvaihtajalle
yksi "Yrityksen" voimamie-,
hista; ' jokavikäski:. kirjeenvaihtajaa
"tälläämään": uutista lehteen iltamista.
Välttelin ensin kirjottamisla
vastaan asian ,tuntem'attbmana/mutta
samassa tämä »voimamies sanoi:'
•kyllä niistä; Iltamista osaa kirjottaa
ja alkoi pitämään esitelmää - '!Yri-tyksen'_*
harjotnksista,; suunnitelmista
ja: tämän edessä volevan iltaman:
: valmistuksesta.,; Esitelmän loputtua
• tunsin, etten ehäävqle^a^ian: tuntematon,
sjoskin-paljoT^-pieniä.yksityis-seikkoja
on tipahtanut/'^ois muistostani
mitä kaikkea tubssa iltamassa
tulee: olemaan. Mutta katsokaa i l -
•motusta lehdestä, sieltä rie saatte
Tiähdä. Minä voin. vain^v
että iltama tulee olemaan arvokas^
jonne ei voi xilla menemättä. . Siis
jokainen ensi lauantaina \Don-liaa-lilJe!
—^^Kirjeenvaihtaja.:
Voimistdnsenran iltamat. . Älkäa
unohtako/; :voiinistelusenran'naisvoi|
mistelijain^ Utamia,' jotka pidetään
t,k. 22 päivä osaston talolla. Ohjelmaa
on^taaseu:^ kokonaan: uutta,' uniBi*:
^ne^^: kamuine^. ^
Ohjelmbssar on myös 'paljon muita
numfsroita.
. ',. OMMtormme^IavIiiBeara on -päättänyt
;niennä<;Nipigon osastoi],; talolle!
^tamaan konsertti-iltaman t.k. 24
päivän illalla. Lopussa- tulee «le-nmantanssiaorkesterin
s
jelmassa ;tulee .olemaan 'kolmattakymmentä
köörilaulua, selÄ useita
ykätyisiä laulu-^ja ymusiikkinunieroi-ta;
.i; iKpettakaapa; dlloin / ^onnNistaa
itsenne matkalle.
Uittotyöt ovat osapuilleen jo a i -
'lUineetj j a 'muutamissa paikoisi^ jo
loppuneetkin. Niitä on suuresti hi-'
dastanut kuivuus; kun "fi- ole oUut
^ateitUg joten ve^ -on hyvin vähissä*
joka paikassa, farmarit samoin ' o-vat:
jo;: ikävöinöet sadetta; joka: mup-^
toin olisikin' ainoa kesän tuoja. ^
Keväällä, ennen uittotöiden aika-,
mistä, -pidettiin noetslLmiesten -Ices-kuudessa
muutamia kokouksia, jois-'
sa^lceskusteltiin uittopaikoista, päiväni
pituudesta; ynnä ,,muista.w Tehtiin
kauniita päätöksiä, mutta nyt;
kun ^uitto . -on alkanut oyat nämä
päätökset kaikki ^laihtuneet pilviin.
Mistään päin ei ole kuulunut, että
^ s i ' koetettukaan mitään:parannuk.<
sia;vaatia ;.uittokauden-.ty
hin ^tai muihin oloihin. Tokkopa on
vaatimusta missään isännistölle jätetty;
ei ole siitäkään mjtään kuur
lunut^. Lienevätkö olot 'uitoissa niin
tyydjrttÄvät tai siedettävät
etteivät ne .paranpustai kaip^aa? E i vät
suinkaan: Syy «n ^muualla. En-simäisenä*
sjryhä kuulee, että. rahattomana
<5n \nakko mennä heti työhön,
kun työpaikan saa. Se 'onkin
melko, hyvä s^. Toisena vastauksena
kuulee, että mitä me pienenä
joukkona »voimme ruveta vaatimaan,
kuu emme ole järjestyneitä: yhdessä-
sitä vaatimaan; tämä ollen myöskin
pätevä syy.;
Noilla väitteillä; uittotyöläiset epä-
PDOTAILailöITÄ' tJITTOPÄRLi^^
KhjCU.' S. W |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-20-05