Vapaus, May 20, 1926

              S U O M E E N
Kössi SooienHarM[aa
•Canadan DoIIajdsta
LÄHETVSKUI.Uri^
4De lahetytoistä ands'$SO.OO.' BOc
iaetyk8istä-?60.«0—99.99 ja $1.00 lakilta $100.0l> taikU sitä. suurem'
Bulta lähetyksatä. ' ^ " . , , ^
jlUJcScaaonuJabel^Iuinä OU kttlut
'^aSburyssa i a ympäristöllä • a&uvai
.wövat käydä Vajauden» konttorissa
tie^n^antassa erikoiskorssiai -
Bäikfi säHkölähettokBct tehdään
sooraan Sudbumt^ Helsinkiin sa*
mana päivänä Kuin^ saapuvat Va-
,pan3en konttoriin. .
LAIVAPILETTEJX^ MYYDÄÄN.^
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset Qsotteella
VAPAUS, ^
Box 69. SUDBURY. ONT.
- Vapäadelle'^ ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE -
316.Bay Street,
Port Arthnr/ Ontario.
DAyiD HEBIN «* ,
' eripaikkakunnilla Pohj.*Ontariossa.
. VoimUlelu- j a * v o r L e i l n ^ n r a , " Y r i
tyk»en" i l l a m a >on; lauant^na^ 22
päivä toukokuuta. "Yritylcsen" ty­töt
ja nojat ovat erikoisella innolla
haiiotelleet^ tätä iltamaa ivarten. Ty­töt
varsinkin ovat parhaassa kun^
. nossa — niin sanoi Kirjeenvaihta­jalle
yksi "Yrityksen" voimamie-,
hista; ' jokavikäski:. kirjeenvaihtajaa
"tälläämään": uutista lehteen iltamis­ta.
Välttelin ensin kirjottamisla
vastaan asian ,tuntem'attbmana/mut­ta
samassa tämä »voimamies sanoi:'
•kyllä niistä; Iltamista osaa kirjottaa
ja alkoi pitämään esitelmää - '!Yri-tyksen'_*
harjotnksista,; suunnitelmis­ta
ja: tämän edessä volevan iltaman:
: valmistuksesta.,; Esitelmän loputtua
• tunsin, etten ehäävqle^a^ian: tunte­maton,
sjoskin-paljoT^-pieniä.yksityis-seikkoja
on tipahtanut/'^ois muistos­tani
mitä kaikkea tubssa iltamassa
tulee: olemaan. Mutta katsokaa i l -
•motusta lehdestä, sieltä rie saatte
Tiähdä. Minä voin. vain^v
että iltama tulee olemaan arvokas^
jonne ei voi xilla menemättä. . Siis
jokainen ensi lauantaina \Don-liaa-lilJe!
—^^Kirjeenvaihtaja.:
Voimistdnsenran iltamat. . Älkäa
unohtako/; :voiinistelusenran'naisvoi|
mistelijain^ Utamia,' jotka pidetään
t,k. 22 päivä osaston talolla. Ohjel­maa
on^taaseu:^ kokonaan: uutta,' uniBi*:
^ne^^: kamuine^. ^
Ohjelmbssar on myös 'paljon muita
numfsroita.
. ',. OMMtormme^IavIiiBeara on -päättä­nyt
;niennä<;Nipigon osastoi],; talolle!
^tamaan konsertti-iltaman t.k. 24
päivän illalla. Lopussa- tulee «le-nmantanssiaorkesterin
s
jelmassa ;tulee .olemaan 'kolmatta­kymmentä
köörilaulua, selÄ useita
ykätyisiä laulu-^ja ymusiikkinunieroi-ta;
.i; iKpettakaapa; dlloin / ^onnNistaa
itsenne matkalle.
Uittotyöt ovat osapuilleen jo a i -
'lUineetj j a 'muutamissa paikoisi^ jo
loppuneetkin. Niitä on suuresti hi-'
dastanut kuivuus; kun "fi- ole oUut
^ateitUg joten ve^ -on hyvin vähissä*
joka paikassa, farmarit samoin ' o-vat:
jo;: ikävöinöet sadetta; joka: mup-^
toin olisikin' ainoa kesän tuoja. ^
Keväällä, ennen uittotöiden aika-,
mistä, -pidettiin noetslLmiesten -Ices-kuudessa
muutamia kokouksia, jois-'
sa^lceskusteltiin uittopaikoista, päi­väni
pituudesta; ynnä ,,muista.w Teh­tiin
kauniita päätöksiä, mutta nyt;
kun ^uitto . -on alkanut oyat nämä
päätökset kaikki ^laihtuneet pilviin.
Mistään päin ei ole kuulunut, että
^ s i ' koetettukaan mitään:parannuk.<
sia;vaatia ;.uittokauden-.ty
hin ^tai muihin oloihin. Tokkopa on
vaatimusta missään isännistölle jä­tetty;
ei ole siitäkään mjtään kuur
lunut^. Lienevätkö olot 'uitoissa niin
tyydjrttÄvät tai siedettävät
etteivät ne .paranpustai kaip^aa? E i ­vät
suinkaan: Syy «n ^muualla. En-simäisenä*
sjryhä kuulee, että. rahat­tomana
<5n \nakko mennä heti työ­hön,
kun työpaikan saa. Se 'onkin
melko, hyvä s^. Toisena vastauk­sena
kuulee, että mitä me pienenä
joukkona »voimme ruveta vaatimaan,
kuu emme ole järjestyneitä: yhdes­sä-
sitä vaatimaan; tämä ollen myös­kin
pätevä syy.;
Noilla väitteillä; uittotyöläiset epä-
PDOTAILailöITÄ' tJITTOPÄRLi^^
KhjCU.' S. W<t>PDSWÖRTH
••'il jiBndjet-vaittely on: 'yhä päiväjär;
jeäyksessä^ se. näyttää vallan lop^
|>umattomalta.' ^Sen arveltiin päät­tyvän
jo viime ^viikon alkupuolella,
miftta Itselcuxikin^ puolueen kurista
suorastia tunnustavat,- että olot • uit-:
totoissa ovat i:'€pät3rydyttävät, .mut­ta,
että he ovat järjestymättöminä
heikkoja parannuksia^ . vaatimaan;
Kenessä -pn, syy että he ovat järjes­tymättömiä?
Syy, on heissä itses­sään,
sillä : silloin kun uniondelikeit-t
i . menee heidän luokseen on heillä
monta: tuhannen syytä uYiioon vyhty-mistä
vastaan; ja :'näin pysyvät; he
aina järjestymättöminä. Jos jokai-
SaidtSte. Marien ontisia
: , . i ^ o k o u s r a p o r t t i Suomataisett o-
> saston kokouksesta t.k. 9 p rltä^
Osastoon hyväksyttiin -«isi uutta
jäsentä. Valittiin sanomalehtikir-jeenvaitaja
poismuuttaneen tilalle.
: Päätettiin että ; nuoriso-rosastolaisille
annetaan haali iltamain pitoa varten
knnder^päivä kesäkuuta; Sanoma-lehtiasiami^
het tehneet •liikettä huh­tikuun
a.falla 99:20 ;'dollai^n' arvosta;
ilmptusasiamies 33,66 dollarin edes­tä.
PnoItM^saston viimeisessä kokouk­sessa
luettiin tilit kuluneelta toiinin-takandelta
ja hyväksyttiin.,
Pmpeluaenran myyjäiset; jotka if-
; motettiin -pidettäväkisi täTnän kuun
11 ja; 12 päivänä, tullaan sattuneeS-'
ta syystä pitämään vasta kesäkuun
alkupäivinä. fPäivämäärästä tullaan
ilmottamaan lähemmin.
UrSvä tapatnrma: aattui \terästeh-taalla
yövuorolla työskentelevälle
. italialaiseUe hiilivaunun aiurille,
jolta katkesi jälka reidestä, ja-toi­nenkin
rjonlcunverran loukkaantui.
Onnettomuus, joka sattui perjan­taiaamuna,
aiheutui omituisella ta­valla.
Edellä kuljetettu hiiUvaunu
oli jollakin tavalla pysähtynyt mjrö-
• ^ » " a a s s ^ y Seuraavan, ; l/yvää ^vauh;^
tia tulevan vaunun aiuri ei huoman­nut
ajoissa, pysähdyksissä "olevaa.
Vasta lähelle saavuttuaan huomasi
Jiän pysähdyksissä olevan vaunun,
ja, yhteentörmäystä- välttääkseen,
hyppäsi pois vaunustaan. mutta
Kaikeksi onnettomuudeksi jäi: oman
vaununsa alle. « '
Lonkkaantnnnf^on suuren perheen
isä; kertovat hänelle olevan vaim6n
Ja seitsemän lasta iuoUettavanaJ'
Tapaturmia tapahtuu terästeh­taalla
. ehtimiseen, ^ vaikk'ei niisfe
kaikista yleisölle tiedoteta.
_. ' "\. ' Eaportteri.
OUDBTAKA*
^ mABKSENNEI
nen.-metsämies*; alkaisi viemään jär-;
jestämistyötä eteenpäilk niin ei oli­si;
pitkää' aikaan ennenkuin meillä
olisi .joka ^urkka_- järjestetty ja
voitto olisi meidän.
Kaikkialta Pohjois-Orttariosta kuu­luu
mitenkä Canadan metsätyöläis;^
ten järjestö on voinut vetäS suuret
metsätyölä^joukot sataprosenttises­ti
mukaan; miksi ei; myöslan' täällä
Arthurin ^piirissä? "» Jokainen union;
jäsen njrt toimintaan. Samoin jo-
Tcainen delikeitti . kiiitjikirjoineen
ympärille ja' toimintaan". Vaiij si-
;tenv- voidaan tamäkiii piiri satapro-;
senttisesti järjestää. Vain siten
pääsemme määräämään työr ja
palkkasuhteemme.- -; Olkoon siis
sotahuvtomme: . C a n a d a n -;n^et8atyö-
Iäisten järjestön Jäsenkortti jöksJ-aelle
metsä- j a sekatyöläiselle.
: Poika menetti .sormensa. Ikävän-alainen
tapaus sattui- Peter Babitzin
6 vuoden vanhalle pojalle. ;Hän o-
J i . löytänyt ammukkeen n :cr 303. ja
alkanut sitä kivellä haldcajlla. Mut^
ta silloin ammuke räjähti ja vei po­jalta
oikeasta kädestä 3 r sormea; j ^
neljättä :haavotti.,^Poika siirrettiin
heti saij^aalaan saamaan. lääkärin­apua.
Ikävä tapaus noin pienelle
la,t)Eelle.
PitfcEpRrta suomalainen. Ivar Au-tunen,'
josta taannoin kerrottiin V a r
paudessakin* cn ny^^-vieraillut kak-soiSjfiaupungeissamme,
ja. samalla
antautunut haastatteluun kaupun-jjin'
englanninkielisen ' näivälehden
kanssa. Samoin on hän käynsi; Va­pauden
kirjakaupassa useampia ker­toja.
HSiellä^on tosin pitemmät
viikset kuin tavallisella kuolevaieel-la;!
Keskustelussa käy: ilmi/ että^
hän^^haluaisi' oHa itse hyvyys ja puh­taus^
; Vaimonotto on hänellä tär­keimpänä
. kysymyljsenä.; 1, ; Kertoi
että väliin, on tarjokkaita;liikaakin.
Mies :aikoo matkustaa lännelle päin.
C . N . R : n hiilifoKkokysymys on
saanut -.pal.ion huomiota osakseen,
näinä päivinä. Paikallinen päivä­lehti^
9n sitä palstoillaan harkinnut.
Samaten kaunpakamarissa; on hiilir
tokan sulkeminen ollul esillä, sillä
kon^ppania on antanut ymmärtää,
että . se .tullaan- sulkemaan ja hiilen
vastaanotto tulisi tästä lähtien ta­pahtumaan
-Mfssion-joen suulla oler
valla tokalla, siis kokonaan pois
Arthurista.
• Klanpunki on tokkaan kiinnittänyt
20 tuhatta silloin, kun seirakennefc'
tiin. . Samaten on tokka ollut Vero­vapaana
aina, näihin asti : Nyt tul-tB^
s&ni hiilenkide^s lopettamaan to­kalta,
vaikka se oi| vielä, hyvänä
tajat eivät päässeet yhteisymmär­rykseen?
muutamat konservatiivit
tahtoiTOt vielä puhua.-Vastustuspup^
lueen/ johtaja on ollut sairaant§
eikä niin ollen ole saanut milipi-detta^
julkilausutuksi. Torstaina
oli kjrkollinen juhlapäivä. Toron-tolaiset
ja montreklilaiset' edusta­jat
halusivat;Wpaapäivän p^^
na; javniin ratkaiseva äänestys^äiir-tyi^
vielä yhdellä viikoUa, j o i ^ ku­luessa
tuUaaq yhä pitämään ~puhei->
ta, puheiden päälle. , '
Edustajain puheita.el kuuntele*
kukaan; miltei:; kaikki räi^hdollihen
saiiottava' bn'^o aikoja sitten sa­nottu.
Yleisesti tunnustetaanldni se
seikka, etteivät edustajat tahdo pu­heillaan
hyödyttää- toisia edusta^
jiaveika» yleisöä; vaan valitsijoilleen
he puhuvat. Sillä heidän 'puheen­sa
tietysti painetaan- ja; painettuna
jaetaan valitsifoille. Valitsijat tu^
levät täten vakuutetuiksi, että hei­dän
^edustajansa ,Ottawassa; toimi­vat
-jotaki^. - -V
Edustajat itse käyvät jo levotto­miksi
; upat tahtovat päästä liike­asioitaan
hoitamaan; Parlamentin
toimintaa tulisi mahdollisesti vilkas­tuttamaan
se seikka, jos Ontariossa
toimitettaisiin. - vaalit • . pikapuolin;
sillä vaalitaistelussa löytsrisi parlkr
menttiedustajille tehtävää; Ellei
taaseU: 'Ontarion; vaaleja toimiteta
lähitulevaisuudessa,ei maan asiain
huoltoa : voi : -vilkastuttaa - mikään
muu kuin kuuma; kesäinen sää.
: Viimeisten viikkojen kuluessa on
näyttänyt siltä, että konservatiivien
vastustus olisi jonkunverran lamaan­tunut.
Vihdoinkin alkavat he mu'^
kaiitumaan välttämättömyyt
tunnustariiaan; 'todellisen, asiain ti­lanteen
— ^ että he ovat parlamen­tissa
vähemmistönä. - Tietysti hei­dän
/keskuude^an 'on vielä mel­koista
i^katkeruVitta, sillä useihin
dustajiin ; ou: itse a|iassa - juurtu­nut
käsitys, että heillä on täysi oi­keus
hallituspuolueen paikkoihin;
Progressiivisilla edustajilla on tä­nä
'vuonna: paljoa vähemmän sanot­tavaa
kuin. parlamentin ^ edellisillä
istuntokausilla. Se johtunee^
että useimniiile heistä on tämä'vas-r
ta 'toinen edustuskausi ja että he
ovät jo saaneet tilaisuudfen tyhjen-tääy
sydäntään niistä asioista, mit­kä
ovat: /vuosikausia' heidän . sisäs.^
sään Mehuneet.:,' Heitä on mahdolli'i^
sesti:>lamaannuttanut myös; parla­mentin
-ilmapiiri;.; siitä saa, helposti
semmoisen . vaikutuksen, että koko
homm£t-jon. joutavaa, hyödytöntä.
Sillä kun edustaja' on tullut lähei­seen
yhteyteen '^koneiston ' kahssa;
joka on muodostettu ikäänkuin toi­mintaa
ehkäisemään, ja huomannut
mahdottohiaksi vaikuttaa puoluevel-vollisuuksie^
i sitomiin •. edustajiin,
käy hänelle* varsin vaikeaksi^ innös^
ta vain puheiden ; pitäminen. Hä-
~nessä-' väkisinkin ;- pääsee :> vallalle"
toimettomuuden tunne.
Tänä vuonna ovat - progressiivit
kohdistaneet energiansa toiseen, to­dennäköisesti
tehoi^mpaän suun­taan.
. He ovat kiintyneet määrä-
Toa,' jota he ovat tähän «äiakka pi­täneet
yll^ jMirlamentin ; ^ ^ u o -
neessa ja joka'^epäilemättä on^Iuet-tavra
, heidän f squrimma^^ -ansiok­seen
ediost^ahnoniessa. Sillä- vaik-ja'
järjes^ksesta' huolehtivat eduBrfka useilla progressiiveilla ei ole sel­vää
p ä a m ä ^ ^ ei kuitenkaan ole
tikitSän epäilystä siitä; etteikö hei-
^dän .-ihanteensa eroaisi ^ suuresti
vanhojen- puolueitten ihanteista; ja
näiden'iihanteitten-saattaminen :mah-doUisimman
sniirten joukkojen, tie­toon,
on — k u t e n Britanni^ työ-väenpnolueen
eainerkki toteaa
erittäin tärkeää. Sillä ainoastaan
s i l ^ , ktiin suuret joukot -hyväksy­vät
^'ihanteemmeirjii kohdistavat • ne
määrättyihin'Wkotusperiin, on meil­lä
-toiveita laajakantoisemmasta* cutt'^
delle(enX järjei^lystä; ja. ainoakaan
sen' avuUa :;yoidaan yhteiskunnalli­sia-
prohleemeja-ratkaista.
Kun sitten:' vilkaisemme hallitus­puolueen
..vedustejistoa,^ ^^^^^^^ ^ ^^^^m
maamme: ietta^^^^^^s^^
silla, jotka I^Iuvät liberaaleihin,
on verrattain -vähä sanottavaa. U -
seat heistä puhuvat -sujuvasti sekä
englantia että i ranskaa. - Heistä on
mmisterlpaikoiUa^.: L ^ . Boivin,
Cardiirf ja'v Cannon; mutta väittelyi­hin
ottavat ,he osa^ ,vain sangen
pienessä:l mittakaavassa. Se johtu­nee"/!
ylimalkaisesti.;; sanottuna;: siitä,
etteivätvquebeciiaiset edustajat tah-»
do nykyisiin ' oloiliin mii^käänlaisia
muutoksia.. • :• .XJudistuksisa "^tuIisivat
he 'ehkä enemmän : menettämään
kuin • ; voittamaan; Mahdollisesti
kajottavat he ;rmieiuumminA^vaikut^s-vaitaansa'kulissien:,
takana, jossa-se
lienee tehoisampaa kuin eduskun- muo^don vuoksi järjestetään eri
nan julkisessa ,k€skustelussai Rnlnin mntte lr.,JfanVf« «asff»^ o«.
Onko jbkamen oikealla
linjalla?
\ ' ' ' ^ Kiij.- M. M
Nytjrkoska puolueemme uudelleeQ
järjestämisen tärkeät probleemit
ovatV ratk^tiätaVana ja - voitettav^
niin-pakostaan; joutuu tekemään ot«
sikossa olevan kysymyksen siksi,, et­tä
joittenkin: puoluejäsenten'taholta
koetetaan asia^ tulkita' toisin kuin
.pUoluekonventsioninWiitottamasUuttf
ta^ edellyttää. Näin ollen .onkin
huomattavissa pitkin linjaa jonkin­laista
heilumista edes ja* takasin;-
Näitä voidaan kylläkin katsella sor^
mien lomitse,'- niin että ne* eivät, ole
vaarallisia ilmiöitä* ollenkaan ja tus­kinpa
ne niitä ovatkaan» joa pyri';
tään pienet erehdykset heti korjaa­maan;
Mutta siksipä tämän* kirjot-taja-
pyytääkin >^kiinnittää huomiota
muuttamiin"' seikkoihin, jotka ovat
mitä tärkeimmät, ja ; joita tulkitaiA
väärin niin äärettömän paljon.
Nyt kun ^ulee kysymys järjestää
työpaikka-, katu-, ^m. soluja, niin
täasäi;on huomattavissa eräänlaisia
ilmiöitä, jotka ovat pessimistisiä ko-konaan
uudelleen järjestämiseen
nähden. Esimerkiksi:^ järjestetään
nyt.^mä tai tuo solu, tai työala
ensin - ja kokeillaan sillä vissillä so­lulla,
taiNsitä vissiä teollisuusalaa
•»''«Villa soluilla» että miten se u c
delleen järjestyminen ottaa men­näkseen
ja onnistuakseen; ja jos,
kokeiluissa onnis^utaan,s niin sitten
Vasta aletaan " järjestämään' muita
ryhmiä j.n.e.
toiselta puolen <5n havaittavissa
^,'epäileviä tuomaita", joista\ jo ai.
keisemmin on mainittu. He arvele­vat,
että uudelleen järjestäminen
voi tapaMua vain asteittainj - pitkän
kehityaprosessin kauttq, s.o., että
Saskatchevaniti^ r liberaalit., muo­dostavat
.:lQ!iilte|iP^oman^ eVikoisen V. ryli
raänsä. He' «tVat:? paljoa suulaampia
kuin .Quebecin ranskalaiset liberaa-
Ut: : :Useixiimat;i;-s^^^
ta: ovat' uusia ; edustaj ia; ja heidän
esiintymisensä -suuresti
viimeisen 'Parlamentin progressiivi­sia
edustajia. Sa^atchewanin libe­raalit
o-vatr 'Suoranaisia kansanmie-hiä>
joilla ori • paijo^-sanottavaa .sekä
omastar että* »valitsijainsa; puolesta..
Luonteeltaan ;;ja^; katsantokannaltaan
ovat he todellisia länteläisiä, joita
on vaikea ' erottaan:progressiiveistä^
Muutamain; onsimäisten päiyäin
kuluttua on Saskatchewänin nuo­rimmalla
^reddstajailla, Dunningilla;
ollut verrattain - vähä sanottavaa.
Siihen 'häneltä iienee: puuttunut t i ­laisuutta
: budjetti
Se 'ehkä onkia .ollut-hänelle onnek-että^
htit saamaan kunnollisen
tynlaisiin lainlaadinnallisiin; toin^en-pitöisiin>
joiden - vhe arvelevat -ole­van
suuresta merkityksestä valitsi­joilleen,
jEduskuilfaan nykyisessä
voimasuhteitten jaossa: näkevät h^e
mahdollisuuaen ajaa iakiesityksiäärf tä vastaan hyokKäyksen;; Lakjmic-lavitse;
ja: sillä perusteella ovat he
yhteistoiminnassa hallituksen ^kans-sa.
; Moisessa taktiikassa piilee . kuiten­kin
kaksinkertainen vaara. Kan­aan
silmissä joutunevat progressii'^
vifc: yhtäläistetyiksi lilieraalisen: puo­lueen
kanssa. Konservatiivit ^tietys­ti
koettavat semmoista: näkökantaa
Kaikilla keinoin,' elvyttää.; ja 'epäi­lemättä,
niillä,, jotka ovat läheisessä
yhtdistoiminnassa' keskenään, on tai-pumusta
vähentää heidän keskinäi­siä
erimielisyyksiä.
Mutta tqinen, paljoa; su-arempi
vaara piilee siinä, että konservatii­vit
"tulevat menettämään • moista sel­västi
erotettavan propagandan - a r -
si
jalansijan.; 'Hänestä sarvellaan muo­dostuvan
-hallitukselle V yhden ^ sen
lujimmista tukipylvmstä.: .
**~Miksikä; tehtailijat raivoavat* bud-jet^
kysymyksestä? ' Minusta : näyt^
tää: siltä; etteivät hev raivoa ainoas­taan
sen tähden; kun Itullisäädök-.
siin tehtiin pieniä muutoksia, vaan
siksi kun he ovat olfeet: niin kauan
vallitsevassa asemassa, että he pa­hastuvat
ja 'pelkäävät uutten,nou-sevain
voimain taisteluhaastetta.
On kerrassaan- huvittavaa, kuulla teh-tail/
ijain • protesteeraavan"^-' "luokkay^
vallintaa'- vastaan.
Keskusteluissa näyttelevät kaik­kein
huomattavimpaa' osaa edelleen-km
lakifniehet, jotka arvelevat ole­vansa
paljoa yläpuolella toistfen /e-dustajain.
On todella', ihmetextär
vää että nämä herrasmiehet, jotka
vastustavat toinen toisiaan laintull-kinnassa;
rientävät heti - ammatti-veljiensä
avuksi, jos joku tekee hdi-
' Mainehikas Mrjailija * on.^täs^, laWna3tt muodossa'
. mäsään ,kertointt!fflessa tuonut ^atsar/etln, piiuaepaq •Amijcikan'*^'
, kapitahstiseeÄ yhteiskuntaan. -V o"' s.-cv-l
Puusepän valtavaan ]jjersoonaan,taittttvt^t kaikki-sodan jäÖtel-'
sen «aailmati räikeydefc näkyen niinkuin sännion taittamat va!oa-l,
sateet alkuosi^an; kansalliskiihko, JQICEI on ofietiii suurkapiti^»ll
mm I palvelukseen; sodassa veriin istutettu x.yäkivalt«, jotöi kä^te-ii
taan nälkäisten lakkolaisten rauhoittamiseksi:,ylellisyys, josäa^toi^t
.set kieriskelevät; kurjuus, johon toiset nääntyvät. ' ^^efleen ,lro,l
vaiUaan kirjassa nut^ ristiriitoja, joita ntaailnmnsodan aynnymm&M'
murrosaika ^n tuonut, työväenliikkeeseenkin/ ^ SnnS: paljastetaan
ulkokuUaisttus. joka vaivaa rikkauksia keränneitä kirkkokuntia j a l
nuden miljqnäärijäaenia.Samoin saa ^kertomuksesta elävätt käs}>®
tytoen siitä miten'suuria joukkoja johdetaai» mielin^ möSrin, mi^sn ,
mistä muodostellaan kaddn roskaväkeä, *'mobs'% jota sitten nstt-il
tetaan mielettömiin, tekoihin, yaara, mikä on~ seurauksena'. laajo^l
jeq joukkojen^ tietämättömyydestä, hhrkastutt; lukij^le selviöksi;' M
\ Ja .nämä kaikki, eritoten työtätekevälle kansalle^ tärl^feiSt .ha>ll
vainto-opetukset esUetäan punottuina' lennökkaasieen juoneen» jokap
tempaa lukijan vastUBtamattomastx mukaansa. - ' .
£ ; Kirjassa on «240 sivua j^>^n sen Jiin^a nidottuna^ 90 senttiä-'
ja sidottuna 91.25i, . v r , .
Mm
mi
m
..'fÄMyrfV-,: •
mmmm .
hiile on parlamentti ikäänkuin as­tinlauta,
/ jonka: avulla' he usein
pääspvät- johonkin tärkeään tehtä­vään;
tuomarinvirliaan tai muuhun
ccmnioiseen. ^ - f
E L P Y V Ä VEI^JÄJÄ
f Kysymyksen pohtij at väittävät;
että tällaisen työmaan sulkeminen
olisi kaupnngille^ vahingoksi; koska
siten. lisättäisiin työttöJpain lukua
melkoisesti ja koska i,kaupunki me­nettäisi
veron mitä tokan nyt pitäi­si
ruveta maksamaan. Asiassa lie­nee
paljon suurempiakin tekijöitä,
joiden vuoksi kai^nnld on alkanut
niin ankarasti poismuuttoa vastusta­maan
ja jotka mahdollisesti tule­vat
ilmi myöhemmin.
SaqnnntaikotilBn: opettajat ovat
pyytäneet ilmottamaan,etta kaikki
Vuonna. 1925 tuottivat Venäjän
rautatiet^ pitkästä aikaa: voittoa; Ku­ten
muistetaan, ei. porvarillisen jär­jestelmän
aikana tällaipenr oliut
mahdollista. ' f
w ; Tämän yhteydessä mainittakoon,
etjtä Venäjän rautatieläiöillä on
sangen voimaka-s: järjes*tö; 900,000
jäsentä ja olotila parhaimmin jär­jestettyjä
mitä yleensä on olexnassa.
Myös se seikka, että rautatieläiset
ciellä saavat järjestää iyo- ja osit­tain
palkkaolonsakin oman mielensä
mukaan, selittää osaltaan rautatien,
hyvän taloudellisen saavutuksen.
, Tlie ReaderXof the
Vapaus
kayttöjknnnossa.
lapset, jotka ovat: käyneet sunnun­taikoulua,
tulisivat ensi v^nnuntain,
t k . 23 päivän aamulla keOo 10 haa-lille^>
;.Kuka8n; ioka::on koiilaa'^i[ay'
nyt tänä' talvena^ A sain jäädä ko-,
tiinsa. — - J.
Patronize only those . (Concems
ikaX sAvettSse in the : Vapaus^ and
soluja, mutta kuitenkin näitten so­lujen
työskentely on muka toisar­vosta
niinkauan, kun ^olun jäsenet
ovät täydellisesti tulleet teWvärt"sä
tasolle soluissa, ja ,ovat .näin ollerii|
pitkällisen kehityksen jkautta ope.
tettava työskentelemään soluissa ja
vasta tällä tavalla^ muokata mälli|
kelpoisia solun jäseniä; . Näin kau­an
pitäisi muka antaa- suurempi
merkitys . osastotoiminnalle, -sio, en-'
tiselle haalitoiminnalle.siinä merki­tyksessä
kuin se on tähän saakka
ollut. Eikä tästä vanhasta sosiali-demokratisesta
osastomuodosta saisi
luopua kuin vasta joskus V—" kuka­ties
milloinka.
Nämä molemmat katsantokannat
ovat erheellisiä ja sinänsä ne poij^
Ifeevat pois oikealta* linjalta; sSsT?
pä ne onkin jyrkästi tuomittavajt'
ja kitkettävät ^pois' juu:feaan myö-}-
ten. J«s todella tälta kannalta läh­detään
uudelleen järjestämään; niin
silloin myöskin .puuttuisi ; konkreet*
tista: pohjaa koko uudell/sen: järjes­tämiselle.
Sekä samalla" usko, voi­ma
ja tarmo uudelleen järjestymi­sen
onnistumiseen. • Miten ^voidaan
esimerkiksi tällä tai .tuolla v;solulla;
kokeilla uudelleen : järjestämistä,
koska me emme- itsekään <usko;seri;
onnistumiseen? Tai voisiko , joku
sellainen yritys onnistua, jonka ori-'
nistumiseen ei tysymyksessä, olevat
henkilöt itsekään usko? < Ja inissä:
olisi sitten tällaisten: kokeilujen Imit^;
tapuu, joka olisi kyllin 5elvä -näyt­tämään,
; että^ solupohjalla toimivat
yksiköt eiviifcl^tulisi onnistumaan ja
että: vanha ikänsä palvellut. on;',sltr:
tenkin parempi?
Sama on laita niihin nähden, jot­ka
otak.?uvat, että; uudelleen järjes­täminen
onnijtuu vain asteittain ^ja
eitä jäEenistb olisi pidettävä tirikif'
mättömästi vielä kiinni vanhassa
osastotoiminnassa ja hiljalleen^ kas­vatettava
häistä opnineita ' solunjä-sr^
jniä. 'Onko meidUn annettu kor
keillä jollakin vanhalla järjestömuor^
doUa ia sillä kasvatettu tullaksem­me
kun nölli.siksi osaston . jäseniksi
liittyessämme .ennen , muinoin van-*
hoihinsos,-demokrati8iin osastoihin?
Tosiaan minkähänlaisen k<5liityspr'0t
sossin, läpi meidät kuletettiin. Ja
kuitenkin meistä - tuli ensiluokkaisia;
toiminnan miehiä sekä naisia näis­sä
vanhoissa osastoissa. ^ Miksikä me
sitten nyt ejjäröitsisimme, ryhtyä jo­honkin
uuteen .-yritykseen, ilman, et­tä
saisimme koulua: siihen; ja -kos­ka
me ohsimme: siihen kyUin'*"f:ou-luuntuneet?/
OanistuaksemmC^täydelHsasti uu­delleen
'järjeEtämisessä on tällaiset
perusvirheet karsittava pois juuri­aan
myöten. Sillä tosiasia on, että:
.ios me emme itse usko onnistuvam­me
uudelleen : järjestämisessä, niin
meiltä puuttuu silloin itseltämme
varmaa pohjaa ja päättäväisyyttä
työskennellä asiamme voittoisaan
päämääräin viemisen puolesta. /
Toiselta/puolen on tmyoskin sei-;
vään nähtävissä silloin kuin: solut
on järjestetty, että se antaa myös^
jkin jokaiselle solun jäsenelle suuren
toimintamahdollisuuden; ryhmässään.
liirj: X, STALIN
• */^ Kirja jota on odotettu :ki kaivattu,, on 'nyt ^ViKdoinkin Vai- \
• miBtunut . > ' ,': ' <
[ . . Lenin ori kuollut/ mutta Tianen oppinsa eliä> leviSS ja'»juur- ' ]
' tuu yhä laajempien työläisjoukkojen keskuutieen.' .Tuskin/Jtöytyy <
' maailmassa Neulaista kolkkaa missä el hänen opifeihin6a,tahtoisi ix^i^
tustua, « ainoastaan ,hänen ihailijansa,' muttf^, myös. vihaaja^aa. #;
• 'JKirjan'alussa luo Stalin,' IJi^hyekt^ silmfiyksert' Leniniin''»rsoo-;»
nana, ihmisenä j a toverina. Lyhyen persoona-analyysin fterästät^
seuraa, hänen oppinsa esitettynä lyhyessä j a selvässä muodossa,
seuraavien .otsikkojen alla. • • • i
L Leninismin historialliset Muuret; M L %eniniemin TOctoodi.' I
IIL , Leninismin teoria.f > IV.' Pijoletarlaatin diktatuuri, i V . Ta-, (
; lonpoikaiskysymys. VL/ ^Kansalliöuuskysymya; - VIL - Strategia il- \
! .taktfikka. VII^. PuolV. i IX, Tyyli I^Sssä. y - O
\ Leninisijii ei ole ainoastaan elvyttänyt^uudelleen,eloori mraxi-',^
.laisuutta, vaon'leninismi otti psk^Ieen eteenpäink e h i t t ä e n '!
tnoncilaisuutta -kapitalismin edelle ja proletariaatin luokkataistelun A
uusissa oloissa/ Leriinismi on marxilaisuuden jatkuvaa kehittää'Il
Kirjassa on. 154 sivua J a on aidottuna aistikkaisiin käp8Ön.4'
-Hinta 76 senttiä. ^ - > • " t ' , ' ^, ^ ^ ^>
^Jokais&n miehen ja naisen on tilattapa ja luettava täibä, kirjai,
N:^Pi\i^^Bi^yi^y S^dbury, Olit. V
iii>«i<iii;
1^
IHI;:-
^11
•.','--t^',i-.;fl7'
'mm
toisarvoiseksi. Ei mitään asteittais­ta;
ei - mitään; kokeilemalla';;uddclleen
järjestämään;- ei mitään: k^iinoteköisr
ta. vaan ratkaisemalla asiat^ kyl­män
todt;IIisui^den kannolta , .me
voimm^ onhistua.' jLähtiessämme
kylmän järjen kannalta ratkaise­maan,
uudelleen järjestämisen ^tär^
keitä probl^mteja^ me voimme-me­nestyksellä
työskennellä uudelleen
järjestämisen eteen. ^ Karsikaamme
pois itsestänfm];: vanhat isosialidemo
kratiset ennakkoluulot, jotka, vielä
ovat haittana ja v jotka'; olemme"'saa­neet
kuin peruja vanhalta järjesfe-
-inuolota. Vaan vapadtumallav van
hoiäta aikansa eläneistä''luokkakäsit-teistä
me voimme!.kukin-rosaltamme
tehdä? parhaamme' u u d A u ; järjestö-,
muotomme eteen.^'
'Farmarien verotus eri-nenmttinoin
ja ny-^
kyään
Kirj. J. , E . Snider. " -
Edesmenneinä aikoina Canadan
farmari,' joka', vei viljansa, myllyyn
jauhettavaksi, sai'" viljastaan takai­sin
yksitojstaikahdestoistaofaa ^jau­hoina,
ryyneinä, y.m. ynnä lisäksi
leseitä Icarjanijehuksi. - Toisin sai
^oen sai hän 92 prosenttifi luotta­mastaan
'viljasta.
STITT 'm
Dr.
Sudbury,. ; .OalM^p,
Samassa ¥atenriukse«« kuin. itti
mii.
5Vfti?*fÄ:.
mm-
S:v;;;-^:'s%ä':;;;';|:f^
Olemme .avanneet auttokumien bor-^ '
jansMibkeen. joten otamme nyt vad» \
taan kaikenläistn antokumlen ja at-säkumien
korjausta. , " '
. T|ryJyttävSi»yy; taotaan.:
1
i 8
MM
SIPlSRIAN ILMASTO KÄYNYT
^ LEUDOMMAKSI
Sangen usein Itoulee ihnaston '
muutoksista puhuttavan 'merivirta-jen,
suunnanmuutoksen yhtej^äessar '
Kieltämättä merivirroilla onkin önia '
osuutensa erittäinkin r^nikkoseu-
Nykyään saadaan neljästä ja^poo- ilmastoon, .«joissanne, saavat ,
lesta bushslista vehnää V k s i t y n n ö - ' w « u < ^ o K S » a . Vaikeampi on^
sitävastoin selittää, Tnistä johtuu
SijJerlan kiinteään. J a jnuuten'va-kriyrigm
Imarineplin
; <^^i:^nerv:;;;m
"sinä keskeyiriättöriiästi tap^^
Keskilämpö - vuoden,. kylniimiJinä
kuukausina. (joulu-tamiriikuusEay^^
Eäännöllisesh - ja nopeasti lisäärtty-nyt,;
mikä käy selville ^al|[aoliBva8ta
teulife>iBta}y:'fe;i^
our own concelm • and .aiso. enable
i t to:serve the advcrtisers: for their
moncy's -»orth. 't
:We have buiit oUr'; organization
through co-operation hy ,which: means
only vre can f urther develop. it.
For that^eason, -let ns not 'rai^^sret
the Vapaus advertjserst
• VAPÄVS.
dollansakaan' voi silloin enää työs­kennellä
vanhassa osastotoiminnassa
ainakaan siinä määrin kuin ennen.
Vaan hän tulee solun muodostettua
olemaan yksi seif aktiivinen jäsen
ja-näin ollen tuke iiän illoin anta­maan
kaiken parhaan toimintavoi-mansa
solulle ja tata tietä tulee
hyötyä' heille on sivistyksestä, jos 1 myrskyjen voima tai '• suunta ejl oje
heidän täytyy nähdä nälkää?' Ja j o - ' muu.ttunut. fricntskin kuvememo»- / / <U
rjillinert vehnäjauhoja. Ja kun veh-näbushelin
hinta länsi-Ganadas^a ori
dollari .20 seittiä/pitäisi jauhotyn-nöri
saatamaan 5.4O dollarilla. MuV
ta jauhotynnörin jälleenmyyntihin­ta
on kulinkin 13,46 dollaria^ Tä/.
<tsn: :«iis ny^kiraikaineri farmari 'sää­tuotteestaan
vain noin 40* prosent­tia
eikä le.seitä lainkaan. _ ' .
Tuota. CÖ prosenttia ei tietenkään
mylläri, häneltä ykfin ribtä. Eai^- j Vuosi '
;tateillc täytyy jokaisesta niid-cn ku- 1922
lettjimasta hji8heli.«.ta maksaa 40 ' 1^23
centtiB,t cils noin 1.80 dollarift jau- 1924
hotynnöriä kohti. Jk> pankkiirit; va- .1925^
kuutusyhtiöt, tukkii- ja jälleenmyy­jät,
y,m,: tulevat myllärin kanssa
caaliista osalliseksi. He eivät vie
farmarilta kaikkea hänen tuotet-taan^
illä siinä-tapauksessa hän ei
enää koskaan tylisi tuotteineen
nykyaikaisille markkinoille. Mxifta
nykjrisestSkin riistosta ovat :;uscat
farmarit jo nousseet sotajalalle, vaa­tien
suurempaa «osaa tuotannostaan.
Farmarit päivittelevät, että mitä'
i
M
f'
tanimik,^ jouluk.
-i2t,4
-21,7
-18.9
-^14,4
--18,2
^17,3
—16,2
m
i if
' Keskilämpö v:lta 1925 puuttuu,
mutta mikäli kerrotaan pitäisi sen
olemaan 15—16 astetta. Taulfakkö'
näyttää lämpömäärän Irlhitskin-kau-pungista,
joka sijaitsee maantieteel­lisen
Aasian keskuksessa, j a ' on*
366 mt. merenpinnan yläpuolella.
Lämpeneminen el, ole tilapaii^;
vaan. jatkuvaa. » > - '
MainittakoJfn, että tuulien ja
i i i
Iti-mä
pa muutamat • arvelevat; rettä hejdän
on etuisempi palata takasin varihaan
tuotantomuotoon.:';Mutta se on' jd-;
ka tapauksessa mahdottonmas; far­marin
on opittava parempi]» keinoja
— pyrittävä bolshevismiin, tiefteel-lisesti
i^jfirjesteityyn ^yhteiflJnintban.
tissa ei >ole> näihin Osti voito viljellä
hedelmäpuita, jnutta nyt on tijlanne ; i v , ;
rouuttunnt. Siperian miltei.Mjat». .
tornitta tasangoilla, joita yraptoöi-y&
t, valtayat aamiometeat, ,v«!4aan \\
nykyisin helpommin knin ennen,,.;"«
haijottaa' maanviljelystä. , • , ' :
* « * - = « " * ^ « = m : ;