Vapaus, November 22, 1930

              Siyu2 Lauantaina, marrask. 22 p:nä — Sat., Nov. 22 No. 276
TI A A «TT Q; • c«>*J» •aora.iii.fa; trV^s» •««• Mi«M«w««»i». ^'^'^lain 87 »vkäläu mukaisesti, joka
^•ri» - _f-r-: Vt—i-j— r_ A- J : • c^v—r. n « » r i n . 'Itosfcee rauhattomuutta ja tarpee­tonta
väkivallan pelkoa" noslatla-oalr
oTSUi of Tiaaiifa J^ozkeaja Caatdt. PBiliibcd d»ilr SXLHVJ' Q^tuio.
B«f;istetcd «t ibe Pa*t Office Deputment. OtUwa. u K c o a d eUu m<tter.
^ o y r i l tfirejCiiMiat ntcf, TSe p « eoU kiijiotiuB eJ»*rje ^gle iuertioo, TSe. T i e
TniBiitm. konttori, kirjiiutoppi ja ptino oizu|»« tjUpus Eloa SireetiUii.
]^I>fftia•ote: Vtpcua. Bo«-69, Sadbory, Oni.
hl|i;l^Det: Kosttori 103^ — T«i/ailu» S3äV. — KirjJJkliapp» 2387T.
PKoae: Office (job w«ik. «dvcrti^meaU, etc.) 1038 — E i t o r S36W. — Bookitote iZSTV.
I L M O T f S m N N A T VAPAUDESSA:
'•iltsilaotBkset tl.00 tr rt*, t2.O0 kaJui kehia. •— ATioliittoon aeoneille osBentoIrotDt««t
via tekoja. Että näitä tovereita
ei kyetty tuomitsemaan tästä on
ennenkaikkea luettava sen seikan
kontolle» ellä porvarillisenkaan
lain mukaan ei mitään tällaista
menetlämiseätä, riisto-oikeuksiensa
loukkaamisesta, mikä on pakotta
massa sen mobilisoimaan fascisti-set
voimansa työläisten liikehtimi ^
siä vastaan. ,
Nämä seikat asettavat yleensä
canadalaisten työläisten eteen tais­telutehtävät,
puolustautuakseen tätä
Kaksi hmiä imdm ^ m r i s ^ meneste
työttöinien toimiiDas^
lprlei«Jlu>i!B>MBk»e» tt.I ,
« e ptbUtnuiiM. — Nin.eninautloiImomk»rt 50c ker?«, 11.00 3 krru». — SjrotynuiUaotiikJet «1.00
kipu, $2J)0-3 k e r t u . -z- A»lKilo«oilniotuk»et 12.00 kert#, «3-00 kakai k«/Ui. — Kii«i»iJ««tiik»«l
tlJAItAtt:''— KuolA>iBlT«a*int«i »2.00 keftk. SOe IiMm.k«u kiit««U»oeeJa( u i » o i Ä « » « r ^ » . '—
Halctuo Ue4ot ja o«oteilaiotok«t SOc kert*. HJK» kolint k<rtaa. — TiUpäiailiBottajieo ia iUaotPt-
«.'«oiLi.t^t—iar•ii— .— IShetittta iimottnhJnt» etakaleen.
iJ 'J. TILAUSmNNAT: - .
.50,V3 kk/^'$.173 ja 1 kk. I I J » . — thirtiltoibln Ja SBOtneen aekä muo-
Mi *^6 ktt^^^^.m"t^ 3.m50 ja t1 Lki, k. I«I1 A.0A0 .
l.iirmöiuijii J . W. Alilq«i»t.
Man»«CT: J . W. Ahl<i«i«.
Office, Bookitoie and Prinlihop: Vajtaof Build:i>e. Elia Street.
ÄU; n a i i , to be a<Mte»»e<J:' Vapaa». P.O. Box 69, Sadjboir, O ^ .
' 3f^ txif oil/oifl Ma »a«l*aiW en»iroäi»ero ki/j«e«cnoe, kfrjoltal^ oädb^lf^ iitVuttOf
boIUja» peraooBallitelU nimellä. J. AblgTJtl. liikkrechoiuja.
Vaau»aist?lu kaupunkien ja ^uaa-1 t9masli ajayia si^tpiaji^työläisiä.
laiskuntien virkailijain — pormes­tarien,
voltuusnjie^ten, ym- — va­litsemiseksi
on alkanut. Canadan
työläisten ja köybä^.^ farmarien
etujen puolesta taisteleva ainoa
puolue, kommunistinen Puolue, on
lukuisissa kaupungeissa asettanut
oBpa^ ehdokkaansa ajamaan selvän
Itiok^hjelman perusteella raata-javäen
luokkaetuja tämän päivMn
konkreettisten tarpeiden tyydyttä-loi^
sdjsi; paljastamaan finanssi- ja
tjg^UisAiuspprhojen ageiilteina toi­mivoin
monen kirjavain aiuefilen
— porvariHisten lal2^iesfen ja
tQhloreiUen, pikku kauppiaitten J a
työväen aristokrsmttiett, refprmjfe-tialen
aTO«»attUiittQPP;pi<?jeii ,ja so­sialidemokraattien,
pappien ja
"pyqlueeltomain" osuustoiminta-miesten
— oleelli8en,yfiefl»aakaUqi-suuden
kaikkiin työväenluokan pe-tvsjtysymyksiin
nähdei); mob^i?p^
maa^ entistään laajemroat työläis-ja
(«qrmflrijoukQt aktiJViBikgi luok-kataistelij
öiksi sekä siten lujitta
maan ja vahvistamaan työväenluo-kaa
liikkaa Y*Uankum^ouk?eliii3ia
jSrjesl^jä niia aal^««Hi§99ti l^u,i?i
ocganisatoriseatikin.
Näissä kunnallisvaaleissa on
Kommunistis Puolueella ?h-d^
jkkafUa luVuisis^a seimpQisU^akin
kistupu^geissa, joissa kommiUJaistit
eivät ole milloinkaan ennen osal-lietuneet
kunnallisvaaleihin ja jois­sa:
(asciatinen porvaristo on pap-piensä
» poliisiterrorinsa ja muit*
Xm. ta;antumuk6en. mustaan voimain
^yulla, tehnyt kai|ckensa kpri^Q^i^
nisjcnin, se on pelkäämätönts^ luok­kataistelua
ajavan työväenliikkeen
j^p.is juiirittarai&eksi. XKsvtä™™^!-
paijtka qjtt Sudbury. Viittaam­me
l i o i n kaksi vuotta. «liUeQalk^-
lieeseen, pappi T. D. Jonesin joh­tamakin
hyökkäyk.seen Canadan
^^on^alaisten työtä\S;ten val|anku-mctu^
selU^e^ ääi\enkaQ9att,ajan,
Vapaudtsn, tuhoamiseksi sekä Su(4
buryssa myöhemmin . toimeenpa^
tuihin kymmeniin vangitsemisiiu
"kapiiiaUisuuden", *iaittoman kof
Ijcoqntumisen^' ja muiden enemmä^t
(ai Yähemmän raskaidem syyttei­den
pecMsteella. Mutta kiveeni oval
lyöneet kirveensä niin pappi kuin
"pöKsikin. Entistä syvempään ja
l^jempaa^ tunkeutuvat työläistei?
Ii|Ql^«;taistelitliikkeeu jjuiiret i^yö?
Su[4h«i?y$s^. Historiallisena merk:
|(itf^ahtumana ylipäänsä Canadan
työläisten lupkkalaisteluliikkeelle
ja erityisesti tämän pilkkeen edk-tymi^
elle Sudburyn seudulla, on
pidettävä Puolueemme osallbtumis-ta
käynnissä oleviin kunnaili^vaa-leihin
Sudburyssa pormest^iin-efi^
olckaalla ja vältuusmies-ehdok-kaalla.
Ehdokkaamme eivät tier
tysti ole mitään erikoisia "suu­ruuksia";
he ovat vain rdiellisiä
luokkatietoisia proletaareja, työ­väenluokan
ja sen puolueen, Kom­munistisen
Puolueen, elqja pelot­pa
mistäpä myualta voidaan saada
pahempia työlästen taistelulipun
kantajia kuin juuri työläisten omis­ta
riveiltä.
Kunnallisvaaleihin osallistuvain
kommunististen ehdokkaitten kes­keisin,
hupjnvio kohdistuu tie^y^i
työttömyydessä ja pmUt^ea^a, ole­vain
työläiseen v^littömäin tarpei­den,
täytläöPUSeen. I^^pmmufti^lisel
ehdokkfliat- vaeltavat, että kunn^llis-haUUM%
i9ft pp„ yh^sä tow^«l
pitalististeh balUoiplaitosten kansr
sa, varattava kaikille ty<HU>wiUe
työläisille työtä kunnollJsella pal-
^ U ^ , työ^^ pl? SMlayis-
8ia, n^atlw?ttaya yi^ityi^Ue mie^Ue
avustusta doUam YUIS^^^ ja
perheellisille 25 dollaria ynnä kak­si
J?.^»^^ huollettavaa
lastai Vphti viikossa, Ulk:p«ijaalais-
^yelyHilie työläi»iile, jptkai oyal
joutuneet ecikoisen painostukseii
alaisiksi haHi^evan lupjkan tahplta
1^ jotlift Taa^a^in^Ua^ tämftii
peipust^pllisuuksi^** py^t
ueet itselleen kotipaikkaoil^eude?
Canadassa, vaatii Kommunistmen
Puolue ja sen ^s^ttamat elidok-kaa^
kurUai* yt«V yiranpmais^^n
kojht?leiÄ«w GeiM^Ji työyäiculufl-kan
täyi^ivateaisiiia jäsieninä niin
lyöttömyysavuatvksen sontiin Huiu
kaikkiin muihiiJcin asioihin näh­den.
Työläisten puhe-, paino- ja
kokoontumisvapautta raakamai.i^s-ti
9Qjftanut ja yhä soitava poliisi
terrp;?! ja J^u^»^k9W?n,to pri viipy­mättä
lakkautettava sekä julistctt
tava mitättömiksi ne erinäisissä
kf^iipungeissa äskettttin laaditut sil
vuiait, ioHla inii^ituUe pplUM^et-ifprille
hyrttalf|Oi^9nr\9;ll^ ^mi-taa
lain aiunau* ja yahvistus; pu­he-,
painp- \a kokooi;i^umisyapeu­teen
nähden on typlä^^^^^^ anuet-taya
l^ajkki ^^at p^^l^^udi^t kuin
mitä on legionäärelllä» pelastusar­meijalla
sekä muilla kiihkoisän­maallisilla
ja i^Qu^o.yiiS^H pimv
tysjärjestöillä.
Siinä op, ipui^lapia l^^P,!^
tisen Puolueen kunnallisvaaliohjel­maan
kuuluvia välittömiä vaati­muksia,
joitten^ ijjerustq^illa kpM;-
munistiset ehdokkaat tulevat käy­mään
vaalitaisteluaan ja joita he
valituksi tultuaan pyrkivät tpteut-tapia^.
Nyt oi^ kaik^sa uiis^ä
kaup<WigeHsf li^uuqissa, lpjt9^
on kommunistisia ehdokkaita, mo­bilisoitava
kaikki mahdolliset voi(
mat kpqunuuistiseu vaalitaistelun
eteenpäju viemiseksi y^äesitetyi^
merkeissä. Myös suomea puhuvain
vallankumouksellisteD työläisten on
ryhdyttävä kaikkine erinäbine jär-jestöineen
kaikilla keiapiu. autta-;
ixiaau l(G>m]^uniatisten ehdokk^tteu
vaalitaistelun käyndä- Näin <fT^
tehtävä kaikkialla ja erikoisesti
Sudbury^a, jossa Kpmm^uui^tisplla
Puolueella on kaksi supweJ| p^l^U-vaa
ehdokasta.
voitu tpjKstaa syylelyitä työläisiä kapitalismin hyökkäystä vastaan ja
vastaan, eikä suinkaan sen täh- ryhtyäkseen offensiiviin vallitsf-den,
että tuomio langetettiin "ta-
VAPAUDoSSA JlJa^KAISIUJEX MO^TBEAIJE^ M TORONTON SUO-MENKIEI.
TA PUHUVljgN TYÖI^^IilEN i: i » ) L A I S X 3 ^ TOI­MINTAA
KOSKEVIEN ^y^tVSTESi JOS90$TA
sapuolLsuutta" silmälläpitäen. Po-iiiäituomari
selvästi osotti tämän
yhteenvedossaan ennen päätöksen­sä
julistamista, kun hän osotti, et­tä
syyttäjän laholta oli noudatettu
väärää suuntaa kanteessa syytetyi-
Joku aiisa takaperin oli Vapau­dessa
kaksi selostusta Montrealin ja
vaa riistojärjestelmää vastaan. Sud-i Torontoin . suomenkieltä puhuviea
hucvlaisUle tvöläisilier niin suoma- j työitömien. työläisten toimioöft^
laisille raat^jiUe kuin muillekin, j '^^"L^!^T„^!!Ä.f*
on myös Sudbur\'Ssa vallitseva ti­lanne
asettamassa tehtävät, jölka
ovat täytettävä vastauksena. Vaixän.
nikkelitrustin, suurrahamiesten
iä vastaa;^. Olisi heti pitänyt to- kpntrolloiman kaupunginhallinnx)n
cbta työläisten kokoontuminen mie- ja se» poUisikomennon sekä fas-lenosotustarkoituksessa
laittomaksi, cistisen hurtlakaartin hyökkäyk-jolloin
tuomio tämän syytteen alai­sena
voitaisiin langettaa.
Tämän syytteen edellyttämän
tuomion, aina kahteejikymmeneen
vuoteen saakka, langettamisen
muodostuessa mahdottomaksi esi­tetyillä
pexusteJla, koko oikeuden­käynnin,
iryilfuvan tullessa liian
läpinäkyvällä tavalla paljastetuk-bj
l,yöläisiUe, jouduttiin lieventä­mään,
syytöstä kaupungin sivulain
rikkomiseksi.
Siitä huoUmatta, että asian kan-taj[
aii toimesta käsittely teki njah-doUomaksi
tuomion ensimäisestä
syytteestä, kyettiin kuitenkin toi­sen,
luvattoman kulkueen pitosyyt-t^^
n, kautta saavuttamaan psittai-se)
9^ sama pääniäärä. Työläiset,
jotka lähtivät kaduille valimusten-sa
puolesta; työttömät, jotka ryh­tyivät
taistelemaan oleipassaolohsa
puolest^, katsottiin rikoksellisiksi.
Pyritään tukah^ttamaan työläisten
militanttinen toiminta vankeusran­gaistusten
uhalla. Tämä oxi osana
siitä maanlaajuisesta hyökkäykses­tä,
jota canadalainen kapitalismi
on käymässä työläisten npusevaa
vallankumouksellistumista vastaan
etenkin tänä kautena, jolloin työt-tÖ^
yystiianne ja teollisuuksissa ki­ristyvä
ratsionalisointi on ajamas­sa
laajenimat työläisjoukot ku­mouksen
tielle. Tämä on osana
siitä pelpsta, joka canadalaisella
poyvai:i8|pJila on vaha-asemansa
seen. Poliisihurltien, aseistettujen
valkokaartilaisroistojen, lapualais-y.
m- fascistbeuiain ja nikk^liparoo-nien
yhteisrintamaa vastaan on
vedettävä työläisien laaja rintaina.
Rintamakarkkoilun ja taistelutiel­tä
vetäytymisen tilalle on nostet­tava
tosivallankumuokse_llinen tais*
teluhenki, joka ei säikähdä ensi-mäisestä
poliisi.kapulasta ja fascis-tisen
virkaUomennon vainptoimen-pileestJL.:
Saattamalla kaiken. voi­mamme
liikkeelle taistelussa katu­jen
valtaamiseksi työläisten taiste­leville
mielenosotuksille, jäTJes-tääksemme
työläisjoukot vallanku­mouksellisiin
teollisuusunipihin ja
työttömäin järjiestöön, ippl^ilisoi-
&sks>emme voimamme vastahyök­käyksiin
kommunistisen puolueen
johdolla kaikkia kapitalismin
hyökkäyksiä vastaan, teemme to­dellisen
velvollisuutemme typväen-luokan
jäseninä proletaariselle val­lankumousaatteelle
ja canadalaisen
ja koko maailman, työväenluokan
oleellisille eduille. Valtakomen-non
hyökkäykset eivät voi lannis­taa
taisteluamme, vaan ne voivat
ainoastaan luoda uutta tulta ja
tarmoa vallcuikumouksellisen työ-vjien
liikehtimiselle. Näissä mer-keissä'^
velvottavat nämä viimeisim­mät
luokkatuomiot sudburylaisia
työläisiä ryhtymään luokkataiste­luin
häneltä on toUJfht 68:5^, koQC-tista
15. koortia ja-«»roi:&to, "5^^
riippau japiHuästa.
Kyllä ihmetyttää nämä Canadan
ranskalaiset, sillä ne ' ajaa, tiu:fila^,
auonon ajan suomalaisten syyi^'
Olen itse sen kuullut niitten sanp-
;an. Kun tulin tänn^' l^mpälle,
liin kaikki ranskalaiset oU^fi^. 1 ^ -
tuvan asiaan näiden selostusten pe­rusteella,
mutta turhaan. On siis
tajreeellista te^dä se nyt, enaen^rx
ehkä samaan suuntaan i^thdjrtä^n
toimimaan muuallakm. Sillä maini­tuista
selostuksista Ilmeni kaksi seik­kaa,
m i t ^ eivät mielestämme ole
perin syväks3rttäviä, koska ne osot-tavat
faipumusta väärään suuntaan
työttömien työläisten toiminnassa.
Ja niinollen onnilta, pyrittävä kart­tamaan.
Mainitut väärän suunnan
ilmiöt ovat seucaavat:
1) .Montrealilta tiedotettiin Cana-^
dan Suomalaisen Järjestön osaston
ryhtyneen toimenpiteisiin suomen­kieltä
puhuvien työttömien työläis­ten
(mahdollisesti ainoastaan jär­jestyneiden)
työttömyydestä jobtu-van
hädän lieventämiseksi siten. et->
tä järjestettiin soppala haaUUe, mis­tä
ruokaa myydään; tavallista hal-vejiunalla,
koska tarkatusta varten
kerätään avustuksift vallankumouk-sellisUta
tyi^äisiltä j a hei4än kan-natt;
ajiltaan. Asian lieventämifieksl
kerrottiin kyUä samassa yiiteydeesä
yJelseen työttömien työläisten tpi-mihtaanj
pgallistumlsesta.
2) : Tpiontossa kerrpttiln suomeji-kl^
ltä puhuvien työttömien järjesty­neen
erikpiseen suomalaiseen ^ s l -
näaia, mistä lähetetään edustajia
paljfeallls^n j a yleiseen työttömien
Järjeetpn keskusneuvostppn.
JS^ä.;kal«il Umlötä edustavat tyy­pillisesti
sitä ei:isfcymlsen halua ja
pyrkimystä mikä on välliimut niin
voimakkaana ^uonialaisten — piti
sanomani: supjnjei&i^^tä 9ul^,uyien
työläisten keskuudessa. Käsitämme
verrattain hyvin ne Hielefll§et vai­keudet,
Tf^\^ työJäislJUft pa. edessään
kaikessa järjestötolmiimassaan, mut­ta
sen ei pitäisi mielestämme olkeT
uttaa karsinoitumlseen . k o ^ ^ sitS'
ei harjoiteta edes amniattiliitoissaT
e^obUen ppistamiseep siten ett:
Siitä johtuvat kustannukset kiskais I ^
-taan työläisten tai heidän järjestft- "^'•^''-''^
Jensä kukkaron vähäisistä varoista
JpUa ei ple edes tarpeeksikaan, jär­jestämis-
ja valistustyötä varten
Tuntuu siltä kuin Montrealin tove
rit haluaisiyat pönkittää v^Uiteeyac
Järjestelmää j a sälyttää kapjyta^jsmir
kölstti .seurausten kantamisen työ
läisjen, Ja heldä» Järjestöjensä har-
Kummatkin ilmiöt^.ovat mielestäm­me
väärään suuntaan menoa työttö­mien
Jpukkptpiminnassa. Työläiset
ovat l u f l i ^ t kaiken rikkauden, mi­hin
heillä on oikeus ibnan, etta sitä
ennen on tarpeellista järjestää a-vusttista
toisten työläisten vähäisis­tä
ansioista j a Jäi^Jestöjen avustuk-.
se^a. Kailiien lisäksi tässä hals-.
katitaa pyrkimys avoimen ja reilun
työttömien talstelxm kiertämiseen
pölg se meistä, toverit!
J^Ue Terä.
kaa^r'^.ei ainakaan siinä määrässä,
että ;se piisi pistänyt silmääni Jjoi-nen
suunta ei lähennä' e^ kansal­lisuuksien
työläisiä toinen toisiinsa,
vaan pikemminkin on omiaan kar-lijoiksl
proletaarisen kumpusjiik- kottaniaan tai ainakin pitämään
keen eluriveihin.
Pobioi ion n e t ^ ^ t f i n asioita
KämpfiäUrJ£, Night Ha,wk
Lake, Ont.
HajTvoin näkee kijrjpttukUa met­rissä
r a a ^ v i ^ työläisten työinailta.
En ymmärrä mistä vika jphtuu, on-kp
§e inei^äi^ e^iöä niin lupaavaa
Ja ^uvit^ava^. ettei ole mitään al­hotta
^irJPittE^misepn. En u s ^ et­tä
se on niin, v ^ n u/*pn että tämä
kurjji piptiia mas^taa niin monen
n^^än poJan iHPnnon.
piömnie ei 5uiiöj;aan ole mitään
Hadf;^i4ittayaa. Uafeasiti ahtaat kämp-
^ol,ot y.m. tekei sen aivan sietä­mättömäksi.
Ja /nykyinen ahdas ta­loudellinen
asencua. Jossa elämme, säa
vieläkin synkemmäksl kprven ppl-l^
t^n mielen Ja yhä kiristyväl oio-suhteet.
isapitalistit käyttävät vii­meisetkin
keinonsa kiristääkseen
meistä hien ja verenpisarat suonis­tamme,
saadakseen suurempia voit­toja,
koska nykyinen tilaisuus sUhen
edellyttää, kun pn suuret työttömäin
'a£melj%fc odottamassa saadakseen
Sttdhuryn luokkaiutttt veivattavat ^moh
kaqmfmm tahtehnn
Sudburylaisen poliisioikeuden
eilen" mätkuisemät tuomiot, joskip
olivat suhteellisesti lievät alkupe­räiseen
syytteeseen verrattuna,
oVat jälleen uutena tekijänär joka
velyoJtaa vallankumouksellisiksi
luJl^eutuvia työläisiä farniokk^ain-
;P^gan taisteluun kiristyvää fa*ci;^-
tfstä poliisilerroria vastaan. T.äit-tei
» lupkkajuttujen lopputulos,
1^ h\wUmBtt^ läheskfian
is^vuM^^uit^^vi^ jofion almperm
Virlfayallän^ oltiin pyrfci-imassäf
on kuitenkin mitä selvim-inln
hyökkäys työläisten oleelli­simpia
oiketiksia vastaan. I^yri-tään'd|
ikäi$einään tyqläisej^ ^^4^1-
la, sulkemaan heiltä mahdollisuu­det
raielenosotuksiin, y.m. . Ote:-
•taan entistä äärimmäisimpiä aske­leita
työväen miiit^nttise,u lijkt^-
timiseh pusertamiseksi fascistisen.
terrorivallan riehunnan alle.
Alunperin nostettiin kuutta työt­tömäin
mielenosotusknl^uee^eep
psallislunutt* tpyeria vastaan Syy­tös
"laittpmasla l^kpontuniiaesr
la", jolla snoranaisesti pyrittiin
luokittelemaan kaikki työläisten
kokoukset y.m. laittomiksi, rikol-
^äslvrteusa kaupaksi.
Minunhan oli aikomus tehdä sel­koa
näistä kämppäololsta, Joissa
niin moni mets^ poika aikaan,sa
kuluttaa. Tämä tyiimaa on Gon-naughtlsts^
noin 7 mallia etelään,
hallitidpsen n^a:%nt^^e|';^^inafi. Jossa
työskentelee 18 miestä. Elämämme
.^•Juuirl ple Ijalkkein kurjinta. Jos ci
iVUB^ kehUt^VJ^aan. Mitä tulee
toimintaamme, niin emme Juuri a l -
nuku. Vaikka kesällä ei pidetty
nxltääi^ kpkouk^ia. niin silti piemme
^eiuianneet päivän tapahtuntla. M i -
tiS, tui-?? Järjestäs^ymlseen, niin se
on o^Uut heikkoa. I^un tovei:! E.
^oniaala kävi nieitä herättämässä
|a pistimme kokouksen pystyyn, niin
s\^' öiufin^, että emme kaikki vle-
^ qle ecos93 siitä unipsta johon
meidän kalkkien pitäisi kuulua^ slUä
iim tiirkastinune jäsenkortit, niin 9.
pU union Jäsentä Ja 8 ei-Jäsentä,
V%j!n nekin yksimielisesti pättivöt
lilj^tyä Maa- Ja metsätyöiäisten u -
nl^ppn- Siis kaikilla oli Järjestäyty­misen
m e r k i ^ selvänä. Jpspa tois­tenkin
työmaiden toverit ottaisivat
kevat vielä toimettomina ja ero5sa
uhiosta, heidät tulee meidän saada
mukaan, muuten emnje voi koskaan
Hiiydä käsiksi kapltaalinlahoon r i m -
kopn. Ainoa tie on meillä 100-pro-senttipen
järjestäytyminen. — Kor­ven
poika.
nämä-kysymykset samalta kannalta
^ujn jQ^ ptltnme, niin pian saisimme
uniojaamfi tolmirnian npusemaan. Jo­ka.
ineiUä olisikin aivan välttämätön,
>un elämme mitä vaiheriiikainta a i -
Meillä ei enään ole aikaa oiila.
iflimet tornina. — Herätkää toiset,
korven pojat, toimintaani
Niin, me saflmme toimhman elpy­mään.
Kpkouksiakin tulemme pitä­mään
tästä eteenpäin. Olimme koko-ukjsessfli
siUä kannalla, että pohjpis-
Qntarion kämppien välinen edusta-
Jatkpkflus pit;äi§i pitää ennen Joulua
S^uth Porupinessa, jossa vqisimmp
tplmilitaQmmfi järjestää- Siis kaikki
metsämiehet seuratkaa Ja aHcakaa
reippain mieUn toimintaan uniom-
;iue elvyttämiseksi. E i riitä, että o-tamme
jäsenkortin taskuun, Meidän
täytyy myös toimia Ja eritoten vai­kuttaa
niihin henkilöihin Jotka kul-
Kokoiisraportti
P. Mäen kämpältä yleisestä kokouk­sesta
17 p. marraskuuta, South Por-cuplnessa,
Ont.
Puheenjohtajaksi valittiin A . Y r t ­timaa.
Sihteeriksi J . Somppi. P u ­heen
jphta Ja- esitti työjärjestyksen
kokoukselle.
Uusintakeskustelussa osanotosta
metsätyöiäisten iltaniiln 27 p. jou­lukuuta
S^outh Porcupinen osastpn
haaliUa, päätetti^ ottaa psaa mah­dollisimman
nmsaalla ohjelmalla.
Jonka yksltyinumeroltten kerääjäk­si
vaUttUn M. Kyrölä. Jollei tilaa­mamme
näytöskappale heti ala saa­pua,
päätettiin ottaa joku toinen
kappale South Porcupinen osastolta
heti ha.rjoiteltavaksi, Josta kirjoite­taan
asianomaiseen paikkaan. Sa-mplhln
iltamiin päätettiin laatia
työn^aajulkalsun iltamanumero, joka
luetaan semassa iltamatllalsuudessa.
Toimittajiksi vaiittiln Somppi. V i ­lenius
Ja Renfors.
Unio-psaston kirjelmän johdosta
O. Stonen ^jsräysUijtan bnomioono-tosta.
Yksimielisesti päätettiin ottaa
osaa listan rahastamiseksi, jos lis­tan
palauttamiselle saadaan lykkä­ystä
jonkun aikaa.
Kämppäin välisistä hilhtokUpal-luista
päätettiin ehdottaa aika 17 Ja
18 päiviksi tammikuuta, 5 km. ylei­seksi
hiihdoksi 17 päivälle ja viesti
10x5x3x2 18 päivälle.
Lisäksi voimme tiedottaa men-
.ueestä toirnlnnasta, että marrask. 7
päivän Iltana vietimme Venäjän val­lankumouksen
mulstohetkeä, jossa
esitettiin erinäisiä ohjelmanumeroi­ta.
• , .. i ; - -
Keskustelukokouksla olemme pitä­neet
joka viikon lauantai, joissa?p-lemme
käsitelleet monia eri ky^y-mj-
kslä, joitten alustajat on'valittu
aina edellisissä kokouksessa, luvui-taan
pari. Tyränaajulkaisu on myös
ilmestynyt; joka - en luettu kokouk­sissa.
— Kämppäkomitea.
vialilfei^^lssa suhteissa, mitkä eivä
ole varsin kehuttavat. J a mikäli
varsinainen työttömien tpimjnta pn
kysymyksessä, niin siinä on kielj^a-linen
pärjääminen paljon heipomf
paa kuin esimerkiksi ammiattiyhfisr
•^ksissäT "Meidän "ön" parhaänuhe mit­kään
pyrittävä kaikin keln$>^ lä­hentymään
tplsi^ k^nsäilisuu^^la
olevien työläisten kanssa, eikä eris­täytymään
tai Jatkamaan, eristäyty­mistä^
,
Montrealin tapaui^een put^ttuak-semme
on todettava, että sen takaa
pilkistää reformistinen pölitlildia
työläisten Itseavustukses^. Meidän
mlelestänune ei ole n^tfän syjj.tä
ryhtyä kapitalistisen yhtelskuwan
Yleinen suunta ylläolevassa kir­joituksessa
on pikeä. Ensiksikin
työttömät työläiset on järjestettävä
vaatimaan työtä ja leipää juuri ka--
pitalisteilta ja näiden etuja edus-.
tavilta_ kunnallisliallinnoilta, liitto­ja
maakuntftkallituksilta. Ja' näm§
vaatimukset on esitettävä, ei vaii;
tsföttömäin, vaan koko työväenluo.
kän vaatimuksina. Toiseksi tule^
€anadan suomenkieltä puhuvat tyor
Iäiset liittää maan työttömien yh­teiseen
rintamaan niin kiinteäst:
kuin suinkin inahdolUsta. Mutts
toiselta puolen kirjoittaja mene^
noiden hjrvien' ajatuksien kehittä­misessä
liian pitkälle. On oikein^
että CSJm osastot käyvät välättöt
mästikin työttömiä avustamaanj
Tämä apu on tietysti annettava
proletaarisen solidaarisuuden hen
gessä, vastakohtana sille ^porvaris?
ton armeliaisuus- ja hyväntekeväi,-
syystypUe, jota kapitalistien kir­kot
j a sanomalehdet nykyään pyr:
kivat suorittamaan työttömäin-sit
mäin lumeeksi, heidän rauhpttamir
sekseen ja luokkaibengen sammutj-tamiseksi
heidän keskuudessaanj
Montrealin osaston aloite voi näip
oBen, tietysti oikealla tavalla läpi­vietynä,
lujittaa työttömien jf
työssä käyvien yiteisrintamaa ja
oUa keinona paremman ponnen an­tamisessa
työttömien vaatimuksille.
Mitä tulee erikoisten auomenkiq-
Ilsten työttömien osastojen peru^-
Port
K, Nikkanen kämpältä,
So, Porcupine, Ont.
Täällä vietettiin Venäjän vallan-kumousjulilaa
marraskuun 7 päivän
illalla, johon otti osaa 34 miestä ja
kaksi naista, Kc^ouksen avasi E.
Mäki, lausuen tov-erit tervetulleeksi.
Avajaispuheen piti V. Aho. runon
lausui Hilja Järvi, kertomuksen l u ­ki
Heikki Järvi, yhteislaulua Elii
Juoiaita Ja HOja Järveltä. Ohjelman
antajia ei ollut tällä kertaa enem­pää.
Sitten alotettlin keskustelukokouS.
Wdlliamin näyttämö vierailee
Arthurin S. J. osaston haalllla tors­taina
27 p, klP 8-30. iUaUa . 0t^^^^^
valtavan näytelmän Suomen luokka­sodan
ajoUta nimeltä "E>:1 lipun''^!-
la". Mahilttu näytplraä ^ ensl ^J"
tyslltan^ Jakaniatto]|nan suosion o-safkseen.
Sen jännittyvä Jupni, tem­paa
väkistenkin katsojan mukaansa'
Samoin näytelmässä olevat iaimilt
laulut teho^tava-t n^utintpsj. E^
, myöskään tule puuttn«na^ siitä,
humoorla, sitä on siihen riittänyt
aivan tarpeekis, mikä pitöä katsojan
hilpeällä mielellä. Näytelmä on sar
maila myöskin Uljuus ^^y^iap, kpsr
ka se vasta nyt Arthurissa esite­tään
toisen kerran sen syntymisestä
lähtien. Sen aihe o^ aivan tositar
paukslin pohjautuva, joten sen hen­kilötyypit
pn siten saatu kokolailla
kituviksi. Siis Jokainen ken tahtop
viettää yhden nautintorikkaimmista
Illoistaan, kiirehtftöpa silloin haar
lille< ja hankkikoon lippunsa ajoissa^
ettei Jää ihnan. Nykyisen huonpn a -
jan tähden on lippujen hinnat aser
tettu mahdollisemman halvpiksi, jot­ta
vähempivarainenkin v(dsi pääs­tä
katsomaan näytelmää. Liput ovat
25 senttiä etukäteen Ja 35 ovella.
Siispä siellä tavataan? —
Väinö Sepi^Iää pyydetään mitä
ptkeamiin käymään Vapauden Port
A i ^ U u ^ konttorissa, 316 Bay st. A -
y-Öedät. — i —L
•j^^-Mäki ^usti kysymyksen: Onko
teriH?elllsta metsätyöiäisten järjes-
" SUtä Pii vähän erimieli-uubsia
WiUlamln osaston näyttämöllä
tulee taas marraskuun 29 p, huq-roattava
tilaisuus, joUpin esitetään
suuri unkarUahien laulunäytelmä
itimfitä "Vnk?^ ftiust^ij^fe^t?.
Näjnbelinä on yksi niitä unkarilais^
kansannäytelmiä, joka el koskaan
tiile vaniiaksl
' Mahiittu näytelmä on nyt vasta
ensinunälnen isompi laulunäytelmä,
tällä näytäntp^udella, Ja onkin
siilien- koetettu liankkla ktiikki man-dpiiisiminan
parhaat lauluvolmm£|t
n^tukaan,. Joten laulupupli tulee vaij-us^
asti puDistuma^n; sampin on asia
m u i h i n ^ rpoleihia nähden. Tsioa,-
S^ihjnpn mXPS^kin kiinnitetty hup-mip^
Jj^ lisäksi tulee tähän näy-tehnääa
kpkpnaan maalattavak?!
vsdljan uusi näyttämpasetus, m e t ^
kulissit, y.m.
Lippujen hinnat ovat samassa
missä ne ovat olleet ispnunissa kap>-
paleis^, nimJU^täln 35 senttiä etukä­teen,
45 sentjiä ovella, l^pettakaa-pi*,
yilliamliäiset, ja sampin art-hiUrila^
et pitää tämä til^iisuus mie^-
lessänne, l a täytt^ääpä taas saU
viimeistä sijaa myöten.
Takklainfin.
^ a l l a tuulella. Jätimme
työkalumme ulos ja kävimme nuk-c
cumaan, mutta aamuUä ei niitä
me haes-celtua
löydettiin . kirves j a hukki
•netsästä, mutta veivät esim, .sa­lan
jännenu<nraB rrr Ja sittf^.naur.
•oivat vaan kun möÄ, kysy It­iin.
Viimein senjtään, sa§#in a^i^^t.
cuntoon. KyUä iiäniä ransk3J^&|:
m yleensä surkean tietämätön^
:ansaa. Ne esim- sanovat meitä
'polakiksi". •
Ruuan' kanssa on niin. Ja i^ifx,
nutta siitä ei kannata puhua!
ryöt alkaa oUa jo "vaimjina", tääl-
!ä niinkujn muua^kj».: Jpiiui^, a i ­taan
on miltei kaikkT I p p i j ^
cämppä voi nmnatä läpi" talvenkin.'
Myt Jo on "topattu" useita kämp.-;
}iä, on joutunut paljon suomalaisia
'ähtemään kaupunkiin uutta f y ö^
vartomaan. — pokasai;^.
r CaBj^ian Suom^laiEeii ^
j d e ^ v a puhuja toveri J o ff
lähtee kpko Ontarion itS'
järjestämis- ja puhuJM^,
pysähtyen seuraavilla paitt^
la.:
Nakina
HpiTiepayne CZIZ^
Nipigon
?prt Arthur ..
Korth ^ranch
Tkrinola
•M
••--,21.
S
JOULUKUULLA'
"HmkemaD" Teroid(
Ernest Tollerin kirjoittaman kuu-r
lun sod^va^ais^ näytehn^ "Hin^
keman" esitti ^jÄyttämömime t.k. 15
p:vän illalla. ' ' ,
Allieena näytelmässä käyttää Tel­ler
"Hhlkemannla", joka on sodassa
nenettänyt sukupuolisuutensa ja
oin ollen el vpl tyydyttää vaimonsa
kalkkia vaatimiaksia. Häh kummin-
S;in rakastaa vaimoaan niin paljo,
että kun ei Ipydä muUta t3röbä,
ottaa ^kuksessa rottien Ja hiirien
niskpj^ poikkipurljan toimen, saa­dakseen
rahaa vaimollensa. Tuona
aikana kuin Hinkeman on ulkona,
kertoo hänen vaimo huolensa i k ir
dän ystävälleen, Paulille, etkä hän
pn onneton ja miksi. Pauli all^a
iwti kietpa verkkoonsa Gretea j ^
saakin hänet valtaansa, uskotellen,
että Hinkemannilla el ole oikeutta
pitää vaimoaani Erään kerran nä­kee
Grete, miehensä työssä sirkuk­sessa
jä niiilaisessa työssä, rottien
tappajana. Hän *"lc€ huomaamaan
oman huonoutensa, kuinka hän
pettää miestään ja lopettaa seurusr
telun Paulin 'kaUssa. Kerran me-
]^vikpskl
Lappi
ft^la
Alppila . . . . . ..
Kaministiquia
Nolalu
(•«rolf Siding ..
Nplalu
Etne River ...
^itor.t, "V^illiam .
'Conmee
Mabella . . . . . ..
Jfillar
.Eprt "WiUiam .
' ^ l i x Lookout
^ l ? e l l
Sioux Lookout
Port Arthur .
Nipigon . . . . . ..
Schreiber
Nemegos
Levack
Sudbury ... ..
1
2,
.... n •I
4
5
6
7
B
3
W
11
12
U.
14-
15
..... 16
n;;'
..... 18-19
21
%
a
24-i'
Osastoja ja tovereita. rä^Ä
kflk,mMiilIa missä tov. '
pysähtymään kehoitetaai[ i^kem
parhaansa matkan onnktijiii^
j.ärjestämällä huoneustojen ^
jia ilmottamalla tilaisuuksista'"
^ensä olenialla hänelb 85
osastojen tpiniinnan järjeste"
C.S.J. tp. komi'
k : t t a ^ . SumkiY
, nee Hinkeman kapakkaan huuhtp-
.tajjjiseen^, n i i n . p n . ^ k i n puplugt^ j niagn^Kurku^iaan
tavissa, ?iUä suurin psi^ t y p t t p m i q - - — — — x , - . _ : „ x i , . . =_
takai on myöhemmin maahan tul-
*^it^ ain^k^* «iis sellaisia, joillje
v^tön hJeokiiökohtainen osanotto
'kielisten" toimintaan on erikoisen
vaikeata. Tietysti tulee tuollaisten
supmaiaisten osastojen päät^rkoi-tn^
senc^. olla SjUPmerikielisien työi-törmien
ohjaan^ täi4-
t§Inrint«wnaan- siinä niieleesä mi<^
Yoidaän perustaa ja niiden toimiU"
taa aJateUa. — Toii^to^.
iEggji4i»,'P(ain kuitenkin lopuksi tul­tiin
kailEki yksimieliseksi, että on
yätttämälitl^rkaikkien työläisten jär-
^J&täy«l^^v^^ Isillä meillä on nyky­ään,
liian raskas paino riistäjäin
puolelta.
Sl.tten tuli esitys, että koetettaisiin
saipt^ ' Ilmestymään kämpj^^i.
Päätei^tiin että se rupeaa ilmesty-mi^
n ja sen nimeksi tuli IltatähtL
TPimittajEUi^ tuli Antti B^ärkkäU
n ^ , aputoimittajaksi Lauri LahJtL
l i s rä kpkpuiksessa Johti puhietta
I^url I^BOitL Kpkous lopetettiin rau­hallisesti
Ja jokainen meni punk-
TFinity Bay, Ont.
Ei (Äe näkynyt täältä Trinity
Baystä mitään sanomalehdessä ko­ko
ka&asiikautena, äivankuin tääl­lä
olisi kaikki hyvin. Mutta niin
ei ole asianlaita. Täällä olisi pal­jonkin
"tinkimisen" varaa, mutt^
näyttää dltä että ei käy, täytyy
tyjrtyä vaan "onneensa", sillä Jcp
alkaa Jotain vaatia niin jappaii
sanoo: lähde kävelemään, saan:
miehiä vaikka kuinka paljon. Se
tahtpo .viedä sisun pois kun. ajat­telee
että tulee pitkä kevät "hui-lattat^
ksi". "Vaikka. kyVä sitäkin
monasti" ajattelee, "että tarvitsesl saa­da
olojaan . panemaan. Tälläkin
kaana^ nukkumaan, että jaksaa %asi&.
seuraavana levänä heilua kuusen
juupdi^ — TSällä katkastaan nel-
Jän^jalan paperipuita ja niistä^mak­setun
kaksi taalaa koortista. V. A .
kämpällä, mistä nyt kirjotan, on
asiat huonpsti.. Kämppä - on kurja
ja pierJ, johpn on sijotettu liikaa
m^^iiä: <^ 31) mi(^t§, vq^kka tämä
cdisi fdnpastaan vil^netpist» m i ^
l^Ue aivan parahiigt; se on i i i -
nMttäin. 20. ialkaa i|tkä la j a i -
toa leveä. Ja kaikki hmnma on
mielivaitasta. jrps "kuittaa"
joutuen sanasotaan entisen ystävän­sä,
Paulin^ kanssa Joka paljastaa
Siellä oleville kuka se rottien «).urija.
Saksan sankari, on. Nlnkeman läh­tee
ulos Ja tekee siellä päätöksen,
ettei hän enää menp työhön sirkuk­seen,
vaan johon kumminkin, hänet
päkolttaa oma aileklrjoittämansa
sopimus; hän nukiuu yöllä katu--
pylvään JuureUa. Tultuaan kotUn,-
sa heidän hääpäivänsä illalla, pn
hän päättänyt antaa eron v^^ol^
leen. Grete el kumminkaan siihen
suostu, hän tuimustaa olleensa usr
koton Ja Hinkeman pitelee, häntä
paihotn; lie kumpikin etsivät rat­kaisua
kohtalolleen Ja sen ratkai­see
Greten tapaturmainen kuolema.
Näytelmä on mielestäni yksi par­haita
saatavissa pleyista, joka iu-^
Iisi olla. työv. näytt^ipöiden pl^e^-
mistpissa. Toller kuvaa selväpili;-
telsesti sodan kirot, kirjailija tar­koittaa
näytelmällään osoittaa kuin­ka
joukkojen tulisi lähtiessään tais^
tehiun sotia vastaan, taistella jouk-.
koina eikä yksilöinä. Näytelmän
pääheiikilö Hfa^fjnap on. läi^tenyt -sq-taan
taistelemaan jums^an. isän­maan
puolasta Ja palktik^
tunut raajari^ifsi^ Taist^luitante'r
r e ^ hän pn tullutr luunnpi^
millainen kurjsi;. rat^(ka hän Pn, .hän
pn tiUlut titUPmsain^p. kuika jumaia
se on, jonka puolesta hän t a i ^ l ee
Ja. se juina^ pn ka^^Usmi. ^ n
huomaa Uflianv syytä t^p%va|isa-
H|n huomaa, ettei. pte m i t ^ n j u ­malaa.
Hämsssä b^ää halu tiUlä
hyväksi Ja helläksi, jopa niin hel­läksi,
ettei anna pahaa tehdä iniAr
kääalaiselle lupotc^appalee^. ^um,-
minkin puute ja r^k^aim vaipbcx^^
sa tekevät hänet sOi^tiiyaiseksi
hankkimaan leipänsä noiden lufm-toiiappaleiden
veren ImJJäoä, JQiile
hän aikaisemmin ei oli^i t^t<mnt
toisteluna tekevän paijaa.
Näytelmä» ohjauk^e^ oli p i m i ­tetty
näköjään paljpn hupmUita ja
oli esitys y j ^ i t c t e f e eiikS par­hain
täpä näj^täntokautena. Sii^iis-ja
kapakkajki^taukf^t hiukan p i ­lasivat
yleistyspä, vaan sen voi ym­märtää.
e()tel niistä eji^pbdiäa
päästä yksi katei, vaan ajan olp<m,
kun on harjoitettu uusia apuvoimia.
Pääosan #ttäi5 TOkfimaiB> w.
«Säriähipii^-nU^^ Ä ^ j f
osaansa. Hän Ipi HJntem^x^
nin ja. esity»; j ^ » s mitär; inskaan^
olen nähnyt :ipär|äisglÖ. (Clrete)
Hikeumnin, vaimo, A i l i ISeickeil, oli
jpkä tilanneessa tehtävänsä tasoni.
I3än knva^ Jpkse?i*in orinlstimees-
'kemannin äiti ja Frans)
"b^ tulkitsi sen mitä nämä
psat vaati. Muut osat
;likeilä oikeaa. Kuten jo
, tuips' ehjin toveri KäärialsgiL"
sistä lähtenyttä työ^ä "Nlv
jmölle asetus uutta verhoile
'iiiä; ainoastaan takaseinät, r j .
jotka o^i näyttämön pienvuleöji
;j|oen tyydyttävät.
Yleisöä melkein täysi
pii ne mukana joka hetlp;
disti vilkkaat suosioaoso|tu);^
;na vMiyeriipn lasljÄtjtua ^
huutamiset. Aili Helckelille' 0.
nettiin kimppu asterelta.
Näyteiniän «Jussa piti tflverl
Latva valaisevan esitelmän
mästä ja sen kirjoittajasta :
Tollerlsta.
- Näytelmän loputtua kuuli
sanovan, se oli tosi taidelita,
nyt nähtiin ja että paremps»
telmää ei lötyä I^i yol, Ja
yhtyy allekirjpittanutkin.
ple eimen uähnyt T^\i^
m?nkää j.a katselkaa HiJä^.p
kun sitä ensi kerran
Öph-baaiilia. — Joku joukolta.
ti tuon kärsiy^ Grptsnr qnh^tu-mista
auttoi palJO: ^laksalaista i^sTP-piä
oleva ulk(8nm>j;«^. (ffi^udcojan
omistajana) Rol^ri Gax»nval]^ msTka
Kkellä oikeaa, v ^ psa mielgstäni
Piisi kaivannut «lenungn mäu& hä>
puista kolitaan mahdpttPmastL On
tapahtunut, että kun mies lähtle
JakE^nnut täFsln. topl» esiin sU&
mitä kirJaiMja t^rkpifct»», totmdESjen
laustUan» jgfDS; rakaptar
Jana. Adam £b|e (ijöv. "Basäft^sOi.
jbhbomiehenä) vaOIa innostusta is­kijään,
muuten kohtalainen. C^^-
Iäisyyden k e ^
New York on raaailman ji
kaupunki, siellä harjoittaffti
jaa keinottelua ihmisel^ni^|lä
r ^ a n suurimmat x3\avavtja&'k. %
pörssissä peliyöytään aset€t»n'
teen menoon satoja milJQWil|
relta. New Yorkissa pva^ liilij
ipan ruhtlnaitten upMmn^i^
sJi. Tässä, maaliman 5U#5
Ja rikkaimmassa kaupupgissa,^
ään on kurjuus mypskili
niäinen.
New Yorkissa on 800,000
t ä työläistä. Näistä on 80,v ^ .
peelfK-ityöläistä, joille työttftnSJS
'a^eutfcanut kaikkein
kärsimykset.
" Joka päivä työttömiä valpa^^
ban oUessaan työpaikkaa
qjenee tainnoksiin pitkäJHÄ»
tähden- Kuinka paljo työttÄ
rastaan kuolee nälkään, ?ä*f|
n^Lhsestikaan eivät kajritairry-,
k^rro. Nälkäänhän köofiaaa'
"Venjjällä, ei rikkaassa ,
Minfcälal^ "prosperityä" s| ^
ihmisiä nälkään kuplisi su'r^
kien kaduilla! ' ,
Ja kuitenkin on otta, eto^
YOTMssa ja Amerikan toisfe».,
kaupungeissa työläisiä
yaipiiu kaduille, kun eiviv f*
n§et riittävästi ruokaa, f^,.
,he'^tten; nälkään tai nälasÄ,.
^^9i^^ia. tauteihin, samao
.^;'<HP.. kuvaamaton \joäa^'^
että 1$ pvgit finanssi- ja *
kapij^alistien kultakasoja <
jSjUveMvan yhteiskunnao
mia. Tällainen murhe- ^
i^ii^iä pitäisi saattaa vakäsK
i^emaan jokaisen työläisen
igt^gvän farmarin. Na?
^pl@;at ovat meidän 1^
jäseniä. Emme tiedä. auB^
feuäumme saman l^oh^^^^^
»futta siitä voidaan väli^^
^ ^ t j m e e n , kumoufe€iiia^«W
t^g^Um kautta.
fii; huolelitlkaa f
ne levityksestä!