Vapaus, February 13, 1929

              8!yii2 Keskiviikkona, helmik. 13 p;nä—WeA, Feb> 13 No. 37 1929 No. 37
i / A D AI 1^ OruidxB (BosuUifca tjmiettöa «ioo» i i a e j j a n n a t u j a . itoeÄyy Sodba-
T O I M I T T A J A T :
A . V A A K A . B. A . T E T V H U N E N . R. P E H K O N E N . M . P O H J A N S A L O.
Rcci<tere<l u the P o « O f f i c e D e p « r t n j « i , Otumt, »» »ecooJ eU»» ni*tter.
V A P A U S ( L r t e n y)
Tbe OBlr oTj«a of FJcairfi Torker» in C i r a d * . PoLIshed <lallr «t Saaburr. Oauiia.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A : ...
rinCT»ajtoUiDotok«t ? i Ä ( ken», $ 2 ^ k.t»i kcnxi. — A r i o l i i t t o o n E e o o e m ^ '»^^"^''''^^.•T'
» k b u t a i m u . — N i o « . i r . a u t t o i l m o t a k ^ SOc k m » . 11Ä) 3 k e r t « . — S y n t r n u i l m o m l u e l J I X O k « t «.
f L O O 3 k e r t u . — A.un«o«-roilo.otuk^ *ZJX> k e r u , |3Ä) t i k . . kcrU», — *^'^Jf^r
— K«)lcm«iilo.otnk»rt I2.«> kerta, SOc U « m « k . a kiito.Ua«relU U i l a m . t o . j r i r l t » - — ' ^ " " ^ " ^
MOUCImotokMi SOc k « t ^ »JXO kolme kerta*. — TibpiUilmotujäea j a .lmotoM<fnttour-.ea »»«iJ»-
läbetetläTi ilmotuiliiEta etakäteen. -
T I L A U S H I N N A T : o i.- »i-
1 *fc. » 1 4 0 . 6 k k . %2S0. 3 k k . 11.73 j . 1 k k . l\J0O. - Y h d m a l t o i i n j> Saomeen « k a > « u l k
• I l M U i D e : 1 » k . tbJX, 6 k k . 13JO. 3 k k . tlM i» 1 k k . « J » . ' .
L A t e e n aiotot »r^ui^ piUi olU k o o i i o r i . » kello 4 i p . i t o e . t r m i . p ä i v i ° edtlUtenä « r t i p ä i r i B ä.
" v a p a u d e n l o i m j t n . : HuoDeo.to 207. Mackej- B u i l d i i f , 4 D o A a r a S t . PoheUn 536W.
V . p « d e B k o n t t o r i : L i b e r t r B u i l d i n c . 37 Lonxe S f . P u h e l i n 1038. P o r t i o « l e : B o x 69. a«ttt:ry. O r t .
Vapaadea paino j a l a t o m o : Liberty Basldisc. 37 L o n i e S t : - P u h e l i n 2387W.
Trotskilaisten vastavallankumouksellinen työ
Viime kaxm 24 p : n Moskovan P r a v ­da
kirjottaa pgäkirjotoksessaan maan
muassa seuraavaa:
On välttämätöntä asettaa täydn
selvästi kysymys trota^dlaisesta maan­alaisesta
järjestCstä. j a täree tämän
välttämättömäksi sanottm järjestön
koko viime^kainen toiminta, mik^
C«neral a d r e r t i u n s rate. TSc. per c o l . i o c b . Minimom rhar««: f o r « » « l e insertio» 75c. The Vapaa*
tt tkf bctt a d v e r t i i i o f mcdiom amor.e the F i n n i a h People i n Canada. —
J.M ette m i l l o i n t a b a n u aaa »artau.ta enwmai.een k i r j e M e i n o o . kirjottakaa uttdelleea l i i k k e e s b o l u j a.
aannnniHir-Ui n i m e l U : J . V . K A i N N A S T O . l i i k k e e n h o t m a - — •-
Vacz-vankila, unkarilainen kidntttslaitos
Va«-vankila, missä >overi Rakosi paus, mistä on tiedotettu täysin luo­ja
muut toverit ovat viruneet vuosi- Pettävistä lähteistä, on tunnusme^
kausia, on kaikkein julmin ja hir- kilHnen ilmiö tuon vankilan kuri-
, T , • _ tusjärjestelmästä:
Muuan Ludwig Michaelovitsh-vein
kuritushuone Unkarissa. Tä­män
vankilan "normaalinenkin" hai
linto cn niin julma, että vain sangen niminen vanki sai kurinpidollisen
faa^ar^^är n7Vkngit^ jotka eivät'rangaistuksen viime lokakuun 10
«ieltä Däästvään ole ruumiillisesti ja p:nä. kuuluen rangaistukseen kah­deksantoista
tunnin kahlehtiminen
yllä kerrotulla tavalla. Suoritettu­aan
rangaistuksensa valitti hän yhtä-sieltä
päästyään
henkisesti murtuneita, kärsittyään
sen kidutuksia muutamankaan vuo­den.
Kosteita ja liomehtuneita kop­peja
ci lämmitetä lainkaan, tai vain
sangen vähä, edes kaikkein kjlmim-pinäkään
talvina. Vankien on suori­tettava
mitä ankariata lyötä kym­menestä
neljääntoista tuntiin päivit­täin
varliain yhtämittaisen valvon­nan
alaisina ja palkalla — loisi­naan
kappalepalkalla — mikä on
harvoin korkeampi kuin kaksi sent­tiä
päivältä. Ruoka on niin kehnoa
ja eitä annetaan niin niukasti, että
useimmat vangit saavat ker pukin
varain lyhyessä ajassa. Sitten maa­liskuun
1028, jolloin Vaczissa pa­lattiin
"rauhanajan hallintoon",
vankien ei ole saHittu vastaan ottaa
minkäänlaista ravintoa omaisiltaan.
Totta- että itsckunkin vangin salli-tcan
kuluttaa noin puolet kuukau­den
tienistisf ään (siis vajaa kaksi­kymmentäviisi
senttiä) silavan, si­pulien
y.m. ostamiseen. Mutta tä­mäkään
vaivainen lisäys ci usein­kaan
lisää vankien ravintoa', 'sillä
Vartiat mielellään vaihtavat vankien
silavan tupakkaan. Tämmöisen vaih­don
kautta saa vanki kahdenkym-m^
nsnviidcn sentin arvoisella sila­valla
noin sentin ar\-osta tupakkaa.
Mutta tätsnkin saata tupakka johtaa
vanjin usein ankaraan rangaistuk­seen.
Vankilassa on näet tupakoimi-n2n
ankarasti kielletty. Ja jos jon­kun
vangin huomataan savuttelevan
tai jos häneltä löydciään tupakkaa
muodossa tai toisessa, niin saa hän
mitä julmimman rangaistuksen.
Jos vangilta löydetään yksi savu­ke,
joutuu hän tavallisesti sen takia
kahdeksi..;vii]i;pksi pimeään koppiin,
missä on kova vuode, tai asetetaan
hahlcihin kahdekritoista tunniksi.
• \*aiikien kahlehtimiseksi on voinias-sa
er»koinca melodi: niin sanottu
'lyhyt kahlehtiminen". Oikea kal­vokin
kahlehditaan vasempaan nilk-l:
can ja vasen kalvoc-in oikeaan nilk-ka-
n, joten käsivarret joutuvat ris­tiin.
Siitcn vedetään kahleet yhteen
ja lukitr.ah munalukolla. Tämmöi­sessä
asemassa joutuu vanki sitten
kuluttamaan kuusi tuntia päivässä
tilhen saakka, että hänelle määrätty
rangaistus on tullut loppuun suori­tetuksi,
Sangen usein kaikuu kaut­ta
vankijlan niiden vankien tuskan­huudot,
jotka vangit ovat joutuneet
moiseen kidutukseen. Seuraava ta-miltaisesti,
että hänen vatsassansa
tuntuu tavatonta kipua. Kun vartia
oli asettanut kahleita uhrinsa kä­siin
ja jalkoihin, oli hän laskeutu­nut
polvilleen vangin selkään. Vä­hää
myöhemmin löydettiin tämän
vangin huostasta tupakkaa. Siitä sai
hän uuden rangaistuksen. Hänen
vaan kantaan, muutellen l i e n i n kat­somuksia
j a vierähtäen mensfeevis-m
i n kannalle': ( X V puoluekokouksen
HäätSslaaselniasta.)
X V puoluekotouksesta kulunut vuo­s
i csrttti täyön oikeaksi X V puolue­kokouksen
päätöslauselman, joka k o ­kous
eroitu trotskilaisten aktiiviset
toimiteijat puolueesta. Vuoden 1928
kuluessa kehittyi täydelliseksi trots-"
kilaisten munttuminen maanalaisesta
puolueyastaisesta ryhmästä maanalai-sekd
neuvostovastaiseksi ryhmäksi.
Marraskuun 7:äs päivä 1927, — j o i - T^mä o l i se nusi pudli asiassa, joka
loin trotsidlaiset a v o i m ^ i esiintyivät ^ pakotti neuvostOTallan elimet vuoden
kadulla, — o l i siinä käännehettenä 1928 tailcfaggt ryhtymään painostus-jonoin
trotskilainen Järjestö osoitti, toimenpiteisiin tämän maaanlaisen
pakottaa puolueen j a neuvostovallan
suhtautumista trotskilaisiin periaat­teellisesti
*iii^T^a tavoin koin h^fh^n
suhtauduttiin X V p u o t o ^ k o o k s e en
saakka.
että se o n tehnyt pesäeron e i ainoas­taan
puolueen vaan neuvostojärjestel­mänkin
kanssa. Ennen tätä esiinty­mistä
o l i kokonainen sarja puolue-vastaista
j a neuvostovastaista t o i m i n ­taa:
väkivaltainen valtion huo|ieuston
valtaaminen kokousta varten (Mosko­van
koiiceimman teknillisen <q?ist<m
huoneuston). maanalaisen kirjapainon
perustaminen jne.
K u i t e n k i n sovellutti puolue X V . puo­luekokoukseen
saakka trotskilaiseen
Järjestöön nähden sellaisia toimenpi­teitä,
Jotka osoittivat puolueen halu­avan
siihen, että trotskilaiset paranisi­vat,
korjaisivat virheensä, palaisivat
takaisin puoluetielle. Muutamien vuo­sien
kuluessa, alkaen vuoden 1923
puoluekeskustelusta, piti puolue kär-civällisesti
yUä' tätä suuntaa, etupääs-
.sä aatteellisen taistelun suuntaa. J o ­pa
oli X V puoluekokouksessa puhe
samanlaisista toimenpiteistä trotski-järjestön
toimitsijoita vastaan. Pro­letaarisen
diktatutnrin valtaelimet e i ­vä
voi s a l l i a sitä, että proletariaatin
diktatuurin maassa o n olemassa maan­alainen
neuvostovastainen Järjestö,
Trotski alkoi siitä, että neuvoi hen»
gpntH»iTTni<;?^i-i<ifln tamm'^ussa 1928
hyökkäänrään N K P (b) johtoa vas-r
taan. asettumatta vielä vastustamaan
Nemnostoliittca. Mutta taistelun l o -
giivgn mukaan tuU Trotski kuitenMn hajaannusta Kominternin riveissä, pe-siihcn,
että hänen iskunsa N K P rustaen kaikkialla omia fraktsioitaan.
k u i n sosialidemokraatit j a kansainvä­l
i n en porvaristo. Keuvostovastalnen
trotskilainen järjestö koettaa tällöin
yhdeltä puolen hajottaa Kominternin
sektsioita muissa maissa, saada aikaan
a>):n johtoa vastaan, proletariaatin
d i k t a t u i n i n johtavaa voimaa vastaan.,
suuntautui välttämättömyydellä itse
proletariaatin diktatuuria vastaan:
kofko meidän neuvostoyhteiskuntaamr
me vastaan. Trotskilaiset ovat kai­k
i n keinoin koettaneet halventaa työ­väenluokan
silmissä maan johtuvaa
puoluetta Ja neuvostovallan eliinlä.
j a toiselta puolen yllyttää Neuvosto,
liittoa vastaan jo muutenkin neuvos­tovaltiolle
vihamielisiä aineksia. Trots-^
kilaisten vallankumouksellinen fraasi
ei enää kykene peittämään trotskilai­sen
yllytystyön, trotskilaisten parjaus-tuotteiden
vastavallankun;uuksellist3
laatiia. '
X puoluekokouksessa varoitti Lenin
Ohjekirjeessään Ic^cakuim 21 päi-' puoluetta Kronstadtin kapinan y h -
vaikkapa mitätönkin jäsenmääräänsä
nähden, mutta j o l l a kuitenkin on k i r ­japainonsa,
komiteansa, jotka yrittä­vät
järjestää neuvostovastaisia l a k - "nurinpäin olevaa kerenskiläisyyttä",
vältä 1928, jonka trotskilaiset ovat
lähettäneet ulkomaille. Ja joka on
julkaistu ei amoastaan petturi Afias-l
o v in lehdessä, mutta myös valko­kaartilaisissa
" R u l J " - y m . lehdissä, teki
Trotski parjaavia, neuvostovastaisia
selityksiä siitä, että muka Neuvostolii­tossa
voimassaoleva järjestelmä on
siitä, että ne "menettelytapaluonnetta
olevasta eroavasta kannasta siirtyivät
ohjelmallista luonnetta olevaan eroa-
TY$V1(EN URHEILU I
jalkansa kahlehdittiin yhteen. Hän'laista järjestöä vastaan, huolimatta
pyysi kerta toisensa jälkeen (vii­meksi
lokakuun 18 p:nä) saada ta­vata
tohtoria, pyytäen että jalka-kahleet
otettaisiin pois ainakin niin
kauaksi, että jonkunyerran toipui­si
tuberkuloosisairaudestaan. Tätä
pyyntöä ei kuitenkaan otettu huo­mioon.
Seuraavana päivänä, loka­kuun
20 ja 21 päivän välisenä yönä
Michaelovitsh kuoli kurituskoppiin-sa,
kahleet jaloissa ja ilman, että
tohtori olisi käynyt, häntä tapaa­massa.
Ja tämä ei ole mikään poik­keustapaus.
Useamman kuin. ker­ran
on näet tapahtunut, että vangilta
on katkennut selkäranka silloin, kun
häntä cn asetettu kahleisiin.
On ilman muuta selvää, että moi­sella
tavalla saatetaan päästä >croon
vain semmoisista vangeista, joiden
äkillinen kuolema ja katoaminen ei
herätä missään suurempaa huomio­ta.
Toveri Rakosia vastaan, jonka
kohtaloa seuraa tarkasti maailman
työläisten yleinen mielipide, on täy­tynyt
keksiä toisenlainen ja hitaam­pi
surmausmetodi. Häneenkin koh-disletlu
rangaistus tulee — ellei
koja, pyrkien valmistamaan kannatta­jiansa
kansalaissotaan proletaarisen
diktatuurin elimiä vastaan.
J u u r i .tähän ovat vajonneet trotski­laiset,
jotka joskus olivat puolueen
sisämen fraktsia, joka nyt on muut­tunut
maanalaiseksi neuvostovastai­seksi
Järjestöksi.
Tämän vuoksi on jmimärrettävää,
että k a i k k i , mikä maassamme on neu­vostovastaista,
menshevististä, kaikki
tämä c n myötätuntoinen trotskilai­sille
j a ryhmittyy nyt trotskilaisten
ympärille. Trotakilaisten taistelulla
Neuvostoliiton kommunistista puoluet­ta
(N K P:ta) vastaan on ollut omd
logiikkansa. J a tämä logiikka on vienyi
kehottaen Järjestämään lakkoja, vie­mään
myttyyn kollektiivisten sopimus­ten
solmiamiskamppailun j a valmistaa
itse asiassa Joukkoaan uuden kansa-laisodan
mahdollisuuteen. Toiset trots­kilaiset
puhuvat suoraan siitä, että "eJ
ole välitettävä mistään, ei kirjotetuista
tai kirjoittamattomista säännöistä"
valmistauduttaessa tähän kansalaisso­taan.
Parjaus Punaista armeijaa ja sen
johtajia vastaan, mitä trotskilaiset le­vittävät
maanalaisessa j a petturileh-distössä
j a sen kautta myös ulkomai­sessa
valkokaartilaisessa lehdistössä
on todisteena siitä, että trptskilaise'
eivät haikaile käyttää samanlaista
trotskilaiset neuvostovastaiseen leiriin, parjausta neuvostovaltiota vastaar
teydessä siitä, että jopa "valkokaarti­laisetkin
pyrkivät Ja pystyvät verhoa­maan
itsensä kommunisteiksi jopa
näitäkin "vasemmistolaisemmiksS;'
kunhan vaan saavat heikonnettua ja
tuhottua proletaarisen vallankumo­uksen
tukipylvään Venäjällä. Lenin
o t t i silloin esimerkin siitä, miten
"menshevlkit käyttävät hyväkseen e r i ­mielisyyksiä
N K P (b) : n keskuudessa
tosiasiallisesti yllyttäen Ja tukien
Kronstadtin kapinallisia, sosialival-lankumouksellisia
j a valkokaartilaisia,
esimtyen kannattajina ainoastaan vä­häisillä
muka korjauksilla tähän Jär­jestelmään".
Trotskilaisten maan­alainen
järjestö on täysin todistanut
että se on sellainen naamioitu järjestö
joka keskittää ympärilleen nykyaika­na
kaikki proletariaatin diktatuurille^
vihamieliset ainekset. JTrotskilainen
järjestö näjrttelee njrt Itse asiassa sa­maa
roolia kuin aikoinaan näytteli
Neuvostoliitossa me\ishevikien puolue
niiden taistelussa neuvostovaltaa vas­taan.
Trotskilaisen Järjestön hajoitustyö kannattamisesta.
vaatii neuvostovallan elimien tahcr.a
käytävä-ksi säälimätöntä taisEelua tä­tä
neuvostovastaista järjestöä vastaan.
T^ten on selitettävissä--ne OGrPU;n
(valtiollisen poliisin) toimenpiteet, joi­h
i n se o n viime aikoina ryhtynyt l i k -
vidoidakseen tämän neuvostovastaise:-:
järjestön, — vangitsemiset j a karko­tukset.
Nähtävästi eivät likikään kaikki
puoluejäsenet tee itselleen.selväksi s i ­tä,
että N K P (b):n sisällä oUecn
entisen trotskilaisen oppositsionin ja
nykyisen,. N K P (b):n tilkopuolella
olevan neuvostovastaisen trotskilaisen
maanalaisen järjestön välillä on jo
ylipääsemätön kuilu. Tämä ihnemen
totuus o n kmtenkin jo a i k a ymmär-tää
j a omaksua. Sen vuoksi ei ole
lainkaan sallittua se "liberaalinen
suhtautuminen maanalaisen trotski­laisen
järjestön toimitsijoihin". Jota
väliin yksityiset puolueen jäsenet o-isoittavat.
Tän^ on^^välttämättä kaik­k
i e n puoluejäsenten jmunärrettävä.
J a enemmänkin, — on koko maal­le,
työläisten j a talonpoikain laajoille
joukoille selvitettävä, etä trotskilai­nen
laiton järjestö on neuvostovastai­nen
järjestö, proletariaatin diktatuu­rille
vihamielinen järjestö. Ajatelkoot
myös kalSki trotskilaiset, jotka ovat
kahden vaiheilla, tätä uutta asemaa,
joka on muodostunut koko trotskilai­sen
oppositsionin viimeisistä aske­leista
j a trotskilaisen maanalaisen
järjestön toiminnasta. Joko — tai.
Joko trotskilaisen maanalaisen järjes­tön
kanssa N K P (b):tä Ja Neu­vostoliiton
proletaarista diktatuuria
vastaan tai isltte täysi pesäero neu­vostovastaisen
maanalaisen trotskilai­sen
järjestön kanssa, täysi kieltäy­tyminen
kaikesta tämän järjestön
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaikkia
C. S. T U L : n alaisia seuroja edusta­jiensa
kautta osaaottamaan l i i t on v.
1929
hilhtomestamUskUpailnUiin
j o t k a asianomaisella luvalla järjes­tämme
Tinuninsissä maalisk. 2—3 pnä
1929, alkaen 2 p :nä klo. 4 i.p. Toivoen
mohdolllsimmah runsaista osanottoa
merkitsemme.
Työlälsurheiluterveisin:
Timminsin V . - j a u.-seura I LO
J . Saloranta,
p .'johtaja.
N. Leppä,
sihteeri.
kansainvälinen proletariaatti jälleen
riennä hänen- avukseen -—-johta­maan
samaan lopputulokseen kuin
mitä selkärangan katkaiseminen te­kee.
Ruoka-annöksien vähentäminen
yhdellä kolmasosalla kokonaisen
v^u o,d,e n .a jaks.i .j.a. .k.o lm,e n .k uu,k auden ^.t uf neille vieras^p^ai^kfkj^ak^u?^n^ta",l aisille va-asettaminen
hirveään kurituskoppiin reamme vapaan asunnon,
tietää sitä, että tuberkuloosi ja nal-
Kilpalluchjelma: naisille 3 km., po­jille
alle 18 V . 5 km., ikämiehlUe 10
km. (T. U . L : n mestaruudesta) 5 ja
10 km. yleinen sarja (T. U . L : n mes­taruudesta).
Määräyksiä: voimassaolevia k i l p a i ­lusääntöjä
noudatetaan. Palkintoja
jaetaan joka sarjassa 3, paitsi yleisen
sarjan 10 k m . matkalla 4. Osanotto-'
ilmoitukset tehtävä helmik. 27 p:vään
mennessä sekä m i h i n matkalle osallis
tuu, cs.: N . Leppä, Box 1803, T i m -
I<ä yhdessä tulevat hänet surmaa­maan.
Tämmöiseen asemaan jou­duttuaan
ci tovereillemme jäänyt
muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä
syömälakkoon. Tämä urhea taistelu
voidaan saattaa onnelliseen lop­puun,
pelastaa toveri Rakosin elä­mä,
vain siten, että kansainvälinen
[jrolctariaatti ryhtyy solidaarisesti
puolustamaan toveri Rakosia, antaa
protestiensa kuulua Unkarin hirmu­hallitukselle
ja sen edustajille kai­kissa
maissa.
Kisan kansalliset hiih­tokilpailut
K i l p a i l u j a sncsi Ihanteellinen sää —
Jansscn 5:dcn, Meriläinen 20:hcn
k m : n j a MyKyncn -nuorten
sarjan voittajia
Toronton poliisikomissionerit ja trofskilaisuns
Canadan trotskilaiiien oppositsio-ni,
jota johtaa Maiirice Spector,
osoitaa yhä enemmän vastavallanku-mouksellisuuttaan.
Muutamia viik­koja
Gilten julkaisimme eräitä lai­nauksia
Spectorin ja hänen aatevel-jensä
Cannonin välisestä kirjeen­vaihdosta.
Näistä lainauksista kävi
selväsli ilmi, että trotskilaiset etsi­vät-
apua luopioilta ja sosialide­mokraattisilta
aineksilta.
Nuo Kommunistisen kansainväli-
Kuulkaahan työläisef, mitä Spector,
Canadan trotskilaisten johtaja saat­taa
tehdä!
Spector kävi puhuttelemassa erään
teatterin isännöitsijää, kysyen tältä
huonetta kokouksen pitoa varten,
jossa kokouksessa hän tulisi käsit­telemään
Neuvostoliiton tilannetta.
Kun mainittu isännöitsijä oli jon-kunverran
peloissaan poliisin äsket­täin
antaman dilctatoorimaisen mää­räyksen
takia, niin kehotti hän
Viime sunnuntain seuduissa suori»
tettiin Sudburyssa Canadan suoma*
laisen liiton seurojen keskiset kansal*
liset hiihtokUpaUut yleisissä 5:den ja
20:nen, nuorten alle 15 v. poikain
2:den Ja naisten kolmen kilometrin
motti aineen ja sai luvan kokouk­sen
pitoon. Työläiset, mitä te ajat­telette
moisesta välinäytöksestä?
Trotskilaisuutta saadaan levittää
Toronton poliisikomissionerien lu­valla!
Tämä muistuttaa meitä
eräästä vanhasta sananlaskusta, mi­kä
aikoinaan kohdistettiin Saksan
sosialidemokratiseen liikkeeseen:
•'Vallankumous hänen majesteettin­sa
Wilhelmin luvalla."
Samanaikaisesti kuitenkin poliisit
vainoavat ja jahtaavat kommunistis­ta
liikettä. Yksin kokouspaikkain
vuokraamisesta kommunisteille kiel­täydytään.
Mutta trotskilaiset ovat
tervetulleita, ei tosin työläisten vaan
poliisin taholta.
Yhdessä Kommunistisen kansain­välisen
kanssa olemme sanoneet, et­tä
trotskilaisuus on objektiivisesti
matkoilla. K i l p a i l u i h i n otti osaa k a i k - • <
klaan 22 hiihtäjää, joista yleisessä sar-{
jässa 16 j a poikain 6. Naisten k i l ­pailuun
ei ollut ilmolttautimut ainoa­takaan
osanottajaa. Merkillinen i l ­miö!
Qvatka naisemme todellakin
n i i n tanssin kiroissa etteivät joudn
huolehtimaan fyysillisestä kimtolsuu-destaan?
Mitä itse kilpallulden kulkuun t u ­lee,
n i i n olivat ne n o in kilpailijoiden
kannalta katsoen kireitä. Niinkuin
tulosluettelosta huomaa, olivat ajat
esim. viidellä kilometrmä melkein t a ­soissa
neUän ensimmäisen kanssa.
Kahdenkymmenen kilometrin liiihta
oli komea kilpailu, jota seuraamaan
radan varsille oli kerääntynyt run­saasti
yleisöä. Etilpallun voitti no­peasti
edistyvä Meriläinen kohtalai­sen
hyvällä ajalla, verraten siihen, e t ­tä
hiihtorata oli melkoisen vaikealla
murtomaalla.
Muuten osoittivat kilpailut, että K i ­salla
on hyvä hiihtokaarti, Joka pysyy
miesten tasolla missä kilpailussa t a ­hansa.
Se seikka väin c n ikävintä,
että kaarti on l i i a n pieni. Sudbmys-sa
olisi yllin kyllin nuorta väkeä
jcillc varmaan hiihtourheilu ei tekisi
pahaa terveydelliseltäkään karmalta.
Varsinkin naisia p i i s i runsaasti, mutta
eipäs vain heitä n ä e suksilla edes
suurempien tapaustenkaan edellä. U -
sciniman varsi köyrtyy. kasvot kalpe­nee,
mutta suuren lääkärin — luön-nca
— puoleen v a i n ei tahdota kään­tyä.
Tulcksct kilijailuista elivät seuraa­vat:
Nuorten kahden kilometrin matkal­l
a : 1) Lauri Myllynen, Kisa, 10 m.
16 s., 2) Hänninen, Jyry, 10,20 s., 3)
Montrealin uutisia
R I K K U R E I T A V Ä R V Ä T T HN
kovalla touhulla täällä viime viikolla
Pigeon Timber-yhtlön kämpille Onion
Lakelle Ontarioon. Täytyy sanoa:
"paljon porua j a vähän villoja". Vär-värien
taholta ensin kiellettiin, että
mitään lakkoa ei ole, mutta kun se
valhe ei VcffeHyt, n i i n sehtettlin asia
tavattomasti vääristellen. Täytyy sa­noa,
että likaiset olivat ne keinot j o i ­den
avulla miehiä sinne . haalittiin.
K a i k k i työttömyysavustus, mikäli sitä
on annettu, o n kuuleman mukaan l o ­petettu
j a todennäköisesti käytettiin
muitakin keinoja. Mutta kaikesta
huolimatta löytyi "karvajalkoja" kovin
vähän, ainoastaan 25 kappaletta. Nä­mä-
" u h r i t " vietiin junaan jo toista
tuntia canen junan lähtöä; varovaisia
oltiin.
O n tosiaan Ikävää, että henkilö
jonka alana on "sanan julistus" k a i ­k
i n käytettävissä olevin keinoin se­kaantuu
niin maalliseen asiaan kun
on ratapölkkyjen teko. Mutta kun
on hyvä halu viedä leipä rehellisen
työläisen suusta, niin ei siinä näy
olevan oma työala (Herran viinamäki)
esteenä.
P U H E - J A I L T A M A T I L A I S U U K S IA
Helmikuun 17 ja 24 p:nä .sekä maa­liskuun
3 p:nä on puhetilaisuus ku^
n a s i n päivänä k:lo 3 i.p. Labor Tem«
ple'Hä, 1197 St. Dominique st. (Lähel­lä
Dorchester*ia).
Jos täällä olisi suojeluskunnat,
n i i n o l t a i s i in n i i n k u i n ainakin etelä­pohjanmaalla.
Niitä täällä vielä ei
ole. Niin, täällä onkin etupäässä
etelä-Pohjanmaalta muuttaneita.
Jos arvaisin oikein, niin Vilppulasta
Oulua myöten raja, n i i n t u l i s i ehkä
Tuhon kilpajuoksu
Mistä nykyisin eniten puhutaan?
Elokuvatähdistä, sanonee joku. Ken­ties.
Mutta jos sivuutamme ne j a mc-
. . . •Il" T 1. nemme poliittisen elämän areenalle,
oikem. I J m on t a a l a paljon^haus- ^ löytyy vain yksi ainoa mahdoi-kaakin.
Täällä on ulospäin lämpiä­viä
saunoja, joissa saa täin puremia l i n en vastaus: rauhan tiuvaamisesta.
Siinä asia, josta puhutaan kaikkialla
k u t i t e l l a . J ä m ä n kirjottaja arve- j a tavattomasti. Mutta sotavarustelun
lee, että v o i k u l u a aikaa ennenkum
"Kansainvälinen" kajahtaa täällä.
Nurmon hoopo.
Kirjeenvaihtajille
Burritt via Mattavrassa olevalle
kirjeenvaihtajallemme pyydämme
tiedustelunne johdosta lausua, että
kirjottamastanne asiasta t u l i samal.
l a - a i k a a kaksi .selostusta, joten e m ­me
katsoneet niitä molempia tar­peelliseksi
julkaista kun niillä ei
ollut suuria eroja. Sattumalta vain
j o u t u i teidän kirjeenne sjrjääh, t o i ­sen
tultua julkaistuksi. Kirjottakaa
matta.
Timmlnsissä oleva kirjeenvaihta:^
jamme, joka k i r j o i t t i osuuskaupan
vuosijuhlasta, joutui myöskin kerran
sivuutuniaan samasta sj-^^stä kuin
edellinenkin. Juhlista oli n i m . j o ku
toinen ehtinyt aikaseminin mainit­semaan,
j a k u i i lehtemme on vain
nelisivuinen, niin emme-, parhaalla
siis edelleenkin, ei niitä minkään
"huonouden" vuoksi jätetä j u l k a i s e - 1 estää vihollisen ilmalluvolmlen hyöi-a
l a l l a vallitsee kumneinen kilpajuoksu.
Pienenä esimerkkinä sen "tuloksista"
mainitsemme tässä eräänlaisesta len-tokonenuotasta.
Jonka Yhdysvaltain
armeijan palveluksessa olevat tieteili­jät
ovat keksineet.
Keksinnöstä kerrotaan seuraavaa:
"Pimeän tullen lasketaan uhatussa
paikassa, esim. kaupungin ympärlllii
ilmasm ilmapalloja, joihin on k i i n n i ­tetty
pianon kieliraudasta kudottu
verkko. Verkot riippuvat näistä l i ­havan
kal^n näköisistä palloista suo­raan
alaspäin j a ovat verkot tuhansia
jalkoja pitkiä. Täten uskotaan voita­van
pystsrttää yÖn aikana näkymätön
noin mailia korkea j a koko uhatun
paikan ympäri ulottuva muuri, joka
käyksen<. Se tekee hyökkääjille mah­dottomaksi
käyttää ponuninheittolen-tokoneitaan
.sillä niiden on kuljettava
mahdollisimman alhaalla voidakseen
onnistuneesti heittää pommit määrät­t
y i h in paikkoihin.
Jos lentokone puskee tuollaista nuot­taa
vastaan, pysähts^^ sen vauhti yht­äkkiä
j a teräslankainen verkko kietou-
Palvelijatarylidistyksen ohjelmallta-
L^o" Bucköskr"jyry 1023 s " Lähinnä' °" ^-^'^ 24 päivän i l l a l l a _osas-'hästyneenä. Toivomme klrjeenvaih
K o l a n Jehu ' to» lul^utuvaUa. Kannattaa pitää mis- tajiemme kirjottavan asioista heti
lessä.
"Pastori Jussilaisen" ja "Syntisen
enkelin" esitys on t . k : n 17 p:nä k:lo
tahdollakaan voi samasta asiasta a n - , lentokoneen potkuriin, joten ko­taa
useampaa selostusta. Siinä jää! "^en tuho o n varma."
toisinaan parempikin selostus s y r - 1 Tietysti nyt pian keksitään tälle len-
- jään sanvuoksi, kun lähetetään myö-j to^cnenuotalle tuhoamiskeino. -'Ho
- ; hästyneenä. Toivomme klrjeenvaih- tuhoamiskeino j a taas j a taas
Miesten vildoil kilornetrin matkalla:
1) P. Jansson, K i s a , 21.49 sek., 2)
V. Kuosmanen, Kisa, 22.8 sek., 3)
E. Meriläinen, Kisa, 22.11; Lähinnä
Laamanen Jehu, 22.18.
Miesten kahdenkymmenen kilomet­r
i n matkalla: 1) E . Meriläinen, K i sa
1.24.50,5 sek., 2) V . Kuosmanen, Kisa
1,26,05 sek., 3) p. Jansson, k i s a , 1.27,-
49 sek., 4) L a u r i Laine. Jehu, 1.28.41,3
sek. Lähinnä N. Leppä, Ho Timmins,
1.29.24.5 s.
N E U V O S T O L I I T O N
L E N T O T E K N U K A N S A A V U T U K S IA
jne. Loppumattomiin. Kunnes —
" t u o r e e l t a a n " . pannaan kaikki nuo lukemattomat
Red L a k e n kirieenvaihtaiallPTnmA^ hh^ittävään työhönsä
„ . pyydämme lausua, että ette suin- — — — ••
7.45 maila. Toivottavasti kaikki m u i s - i k a a n ole o l l e e t " t u n k e i l e v a " . P y y . ftlS*^'"^" ilman suurempaa varoi- dämme päinvastoin teitä kirjotta- haaksi näkee. Onkos tällainen mies
maan niin usein kuin mahdollistä.
Kulkurin mietteitä
New Finlandista
Sattumalta jouduin tänne suoma­laiselle'
asutusseudulle, joka sijait-
Joku aika sitten onnistui insinöörijsee itäisessä osassa Sa8katchewania.
K a l i m n i n ratkaista eräs lentoteknii- Maantieteelliseltä puolelta katsottu-kan
vaikeimpia kysymyksiä, nimittäin n a tämä seutu e i muistuta preeri-ilman
vastustuksen vähentäininen Ien- alueita, sillä täällä on Vielä laajalti
nettäessä, rakentamalla lent<*;oneen,' haapametsikköjä, j a muuten tämä
iolla on ellipsimnuotoiset kannatin-tasot
Huolimatta joittenkin ammattimies-on
epätasaista maaperää.
Ihmisten elämäntavat täällä: ovat
vielä hyvin kaukana nykyajasta.
Montrealissa olevalle kirjeenvaih­tajallemme
pyydämme lausua, että
hän e i pahastuisi, vaikka hänen k i r ­jotuksensa
" V a r o k a a p u n i k i t " ei t u l ­lutkaan
julkaistuksL Kirjotuksessa
ei ollut mitään vikaa, mutta kun
sitä aihetta olemme joutuneet n y ­kyisen
porvarien hyökkäyksen aika­na
käsittelemään n i i n e t u - k u i n sisä­s
i v u i l l a k i n melkein jokaisessa nume­rossa,
n i i n katsoimme sen sopivaksi
jättää julkaisematta.
Long Lake, Ont.
sen ja Neuvostoliiton ka-.kerat vas- Spectorin ensin kääntymään poliisi-tustajat
halusta julkaisevat kaiken komissionerien- puoleen ja hankki-sen
parjausiulvan, mikä tulvii myr- maan heiltä luvan kokoustaan var-hyllisislä
irotskilaisic-ta tiedonläh-| ten. Spector teki kuten hänen neu-teislä.
Trotskilaisten ja julkisten vottiin tekemään ja vieraili poliisi-vasliivallänkumoukscllislen
välillä jkomissionerien luona. Poliisituoma- vastavallankumouksellinen liike. On-on
oleinaisa eräänlainen yhteisrin-; r i Coatsworih kysyi, aikooko Spec-^*^ totta. On. Maurice Spector
la::ir. jtor puhua kokouksessa millään sen todennut.
iNiinpä Spectcrkin on näyttänyt muulla kuin englanninkielellä^ **Eng-j Mita työläiset sanovat asiasta?
todellisen värinsä. Hänen ajamansa. läntiäpä tietenkin", vastasi Spector. Minkälaisen kokouksen Spector tu-
Irotokilaisuus on Torontossa saanut jSitten kysyi tuomari, mitä ainetta lec pitämään? Vasiavallankumouk-ten
epäilyistä osoitti lentokone, joka Siitä syystä, että täällä e i ole edis-1 Tammikuun 15 pnä oU meillä työ-oa
saanut nimen " K — 4 " , koelennossa tys tehnyt minkäänlaista muokkaus-1 kokous jossa v a l i t t i i n virkailijat seu-loistavasti
keksijänsä teorian etuisuu- t a . ' O n täällä joskus ollut työväen Jraavalle kuudelle kuulle,
deh. Kone oli saavuttanut tällä Jär- r i e n t o j a k i n , vaan tällä kertaa ei ole — • " -
jestelmällä suurenunan nopeuden, v a - j u a r i mitään jälellä' siitä. Vapaus-kavuuden.
kantokyvyn, j a melketa khteä ei tänne tule j o s korkeintaan
50 % Dolttcainesäästön. [neljä tätänykyä. Suomalainen väki-
Suurempia valmisteluja suoritta- l u k u sanotaan tällä kertaa olevan
poliisikomissionerien siunauksen. Spector aikoo käsitellä. Spector i l - sellisen kokouksen.
matta lähti 260 hevosvoimainen siinä kahden- t a i kolmensadan v ä -
" K — 4 " Moskovasta 1 min. myöhem- Iillä.
min kuin samanpainoisessa lastissa Kirkkoja täällä on k a k s i , j a ihmi-oUut
60Ö hv. "Dormes-Mercus", H a r - set käyvät ahkerasti niissä, k i i n jos-kovim
vain 2 — 3 m i n . myöhemmin kus sattuu olemaan hengenmies l i i k -
kuin tiio niin paljon voimakkaampi keellä. Täällä ei ole vakituista
\y^ons:. ;"isää" tällä kertaa.
" K — 4 " ottaa kuormaa (mukaani Lentäviä k u l k i i r e i t a ei täällä ole
luettuna moottori) 960 kg. Koneen tätänykyä montakaan siitä sirystä>
lentokorkeuden r a j a On 5,800 m., .1,000 että täällä on kesälläkin huonot p a i .
m. korkeuteen nouseniiseen tarvitsee kat, j a l i i a n vähän ilmaa k u l k i i r in
kone 5 m i n . 4 sek. — E . S. jkenhkoiUe.
Toimintaa kun tarkastaa kuluneel­t
a pÄoliviiodelta, n i i n yhteistulos or
.tsTdyttäyä... Kokouksia on -iridetty
säännöllisesti joka toinen tiistai, vuo-j
r o i n työ- j a ohjelmakokOuksia. • O-sanotto
häihin laimeaa. T o i s i l l a o n t o ­s
i n l i i a n pitkämatka, etenkin - näin
talvisin. j o s ta ei v o i tuomita,, vaan on
l ä l j on sellaisiakin, jotka; luulee sillä
olevan hyvän kunhan on v a i n nim'
naisosaston jäsenkirjassa j a joskuF
käy. n i i n k i i l n itseään näjiitämässa
N i i n , j a onhan täällä kuulemma söllai-siakin.
että se suloinen Mämätitoteri
kieltää pääsyn. Vaikka kuinka olisi
hjnrä halu tiaisella lähteä, n i i n ble
v a i n torpalla silloin kun mies pär-sitten
elämän toveri, joka n i i n k i n j a ­losta
kxm naisen itsensä kehittämises­tä
hänen kieltää? Eikö tämä nainen
olekin vain hänen kotiorjansa. L u u l i -
sihan Jo n y k y a j a n opettavan jokaisen
miehen, vaikkapa olisi kuinka van-hoiUisUla.
ndeUpiteillä varustettu, että
ennen kaikkea naisen pitäisi saada
kehittää itsensä tietoiseksi,. että hän
kykenisi kasvattamaan tulevan su­kupolven,
p n h a n meissä monessa n a i ­sessakin
vielä paljon totuttua tapain-tuimelusta,
eftä luotamme l i i a n pal­j
o n toisen johtoon. Meidän pitäisi r u ­veta
itsenäisemmin asioita käsittele­mään.
Pitäähän meidän kyetä koti-taloutemmekin
hoitamaan, n i i n miksi
emme sitte yhteiskunnallisinkin asiol-ta-
K u n v a i n meillä innostusta riit­tää,
n i i n me saamme paljon aikaan.
Me - rohkenemme . joskus i^stäsrtyä
naisosaston kokouksiin ijman miehen
lupaa j a tultuamme selostamme mie­helle,
että se kuuluu naisille tulevar
itiTTitgifHTiTifft^ TiirnAc^^ä kehittää itseäin-me
tietoiseksi asemastamme, . että
voimme ohjata lapsemme . oikealle
tielle
Kansainvälistä naistenpäivää pää­timme
j u h l i a , , J o t a valmistamaan va­l
i t t i i n . 4-henkinien'~ k b m i i ^ ' ;_goka
huölehtu" sen o n h i s t u m i s e ^ . '
Puoluetervehd5*sin toivon ."i^jsosas-toissa
ripeätä toimintaa' taUe"kulu­valle
viiiödellei. ~ YkaL : •
Talvisia
^ a l n a r i n ajatnlo
teiskuntaj
Näin talvella,
aikana j a myrsk
kee n i i n hyvin-laisuuden
— mii
mitä kesällä. Ta
v i n aika meille
taisteltava kylm:
itsensäsäilyttämis
säilytä itsesi ta
t u i s k u i l t a , että
säliä tulee toime
äiti j a k a a lämpö
. olemme muka
n i i d e n mielestä
kaan tee mitä
hankkimiseksi, li
talveUa huomaa
k i e n välisen ero
saolon sellaisetki
a i n a näe eivätk
K u n vähänkin k
n i i n j o k a puolell
set ovat erilaisia
syöneen näköisiä
k e i h i n pukeutune
työlätsbtä ei sa
"mäkinootakkia"
seen itseään edt
v o i s i kunnolleen
N i i n , tämä j o p.
maan miksi näin
l e e k o . a i n a näin
• j o t k a kaiken ma
kaivamma nikke!
t a päivän valoo
: meiköstä hakkaar
m a r k k i n o i l l e viet
ken hyödyllisen
: hjrvinvoinnin tuo
; simme aina pu
: j u u r i on kaiken
tekijät ja tuott
pienen osan tyo
teemme voi hankli
toimeentuloa its(
heellemme. JotaM
vät joudu koska
; dattamaan mir
työn tähden, mu
, koilevat kun saj
-•. hyvät; aineet pä
; näillä olioilla o
mitä vaan halus
: mänsä hauskaksi
J a tämä j n u ii
! Iäisten mieliia,
k i e n oleznassa^rlo
Ja sitä e i mutnlla
vanhan järJeÄel
j a uuden I l l a l le
järjestelmän, jos
määrätä kobtaloi
yhdenv»i:aisia. S
lee olemaan luokl
osa kansatära soi
tässä j u u r i o n ky
l e e tapahtumaan
n i i n tapalidu, etti
talistiseöta maa
: ihanneyhteiskunta
saada snSfään sa
: me jollemme m<
: vaadi. Sillä kapit
teästi Jmjjestynyt
sä, ettei se luovun
ole sitä pakko te
olisi m e i d ä n työl
tyttävä j a kootta
teeii sen lipiin ai
tunnsäcBBna ja j
man työtätekeviä
telussa, jojka jo
nykj^SEn Tiistojär
t i l a l l e -sosialistisen
telmäzi, ,'jossa ei
r i i s t o a s i k a sorto
, NSoa, tässä olk(
lause, -että kukin
tamrae täyttämäi
velvoSlsniifcemme,
ssTJästa feitsojia j
saavutnifesnia miti
ovat saavuttaneet
saayuttätrait. Siis
k u k i n toFsitoimintj
nykyinen -aika me
j a velyoitiBml! — ]
iui
Vanhimmista u
me johtuu enäsins
t o ; Vaikka emme
däkään' muinaisesi
dosta urheiluna,
kään, etteiko siiS
. olisi viljelty- - S u
naan^ miltei^ a i n o it
. . t a l v e l l a ^ y p i t i i n ,lfii
b a n nykyään j o h
ö ''reippailuna" t
l a j e n joukkoon.
. eaattot^oHa myös
- parhaita mittaajia..
h i r v e n t a i v a r s i n l
, veköen pjrynnistä t
sisnn j a ' sitkeydei
s u t t a eaätettinL. -aj
ka.nsim&lriä, , a an
; levättiin:,nuotion ä
; aainulia jatkettiin.
. u r h e i l u a , milbei n rh
r'. Bä e i i l m e i s e s t i l ^T
kysymjrs siitä,' efti
jaetsähpeto' vähesix
että' a l o i t e t t a > kam]
\„ :tava. Ja_ se se j
' pusertamaan-.itsestä
•> .meisetkin yjsi^m^-^
epäilystä siitäkään,
sä^^olisi henkflokohtj
• v6imii,^^''ilimisimelil
että se tahtoo.,enn
millä vhjrrans^ olla
p^enipi-kuife^^
'i^^micfiis^^ Tmqil
Ta&eiden- ä^e'^! "TE