Vapaus, July 29, 1927

              Sivu 2 Perjantaina, heinäk. 29 p:nä—FViday, Jiily 29 '> « 7 1927
VAPAUS
Cansdan Baomalalsen työväestön ainoa äänenkannattaja.
Ilmestyy Sndburysaa, Ont-, maanantaina, keskiviikkona
! • i>erjantaioa.
T o i m i t t a j a t :
S, G. N E I L , A R V O V A A R A . R. P E H K O N E N'
kislamaan nein-ostoHailiiuksen ja palauttamaan Vena- \
jälle voimaan nujnarkian ja valtaistuijr.eHe Romano-vien
5;ifvun. Kysymys on vain siinä, millä keinoin
[Englanti tulee yrittämään toteuttaa tuon suunnitelman-
|sa — sodan avulla vaiko taloudellisen saarron kautta.»
Työväen urheilu KILPAILUKUTSU
Osotlaen edelleen, että Englanti koettaa saada puu-
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, hjjnca mukaan. Rumanian. Puolan ja Itämerenmaat
Msccond class matter. _ „^ _ lehti huomauttaa, että Englanti pyrkii erikoisesti huo-
4 nontaxnaan Puolan ja .Neuvostoliiton suhleita, sillä
Englanti on yleensä tottunut käymään sotaa toisten
V A P A U S (Liberty)
The only organ o f F i n n i s h ' W o r k e r s in Canada. Pub-tlehcd
in Sudbary, Ont., every Monday, WedneEday
and Friday. ______„ kustannuksella.
T I L A U S H I N N A T : Lehti jatkaa, että maantieleelli-^en asemahsa takia ei
Ca^-adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. Englanti voi y k i i n käydä sotaa neuvostovaltaa vastaan.
•1.50 j a - y k s i kk. 75c.
yVdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
f S . C J j a kolme kk. $1.75.
T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
^ I t g i asiamiesten jo»l!a on takaukset—
I L M O T U S H I . V N A T V A P A U D E S S A:
Nairaailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
A v i r l i i t t c o n m e n o ilmotuksct 50c palstatuoma.
Nimcnmnutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymyilmotukset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Aviceroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $1.00 kerta.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta,_$50c lisämaksu
kiitoslcuscelta tai muistovärsyltä.
Halutaan tiedot j a osoteilraotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a ilmotu.iakenttuuricn on, vaa
•iittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col. inch. ^ M i
olmnm* chargc for single insertion 75c. The Vapaus
f< the best advertising medium among the Finnish
Peoplc i n Canada. ______
Maanantain lehteen aiottujen ilmotustcn pitää olla
konttori-ssa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L o me
8t. Puhelin 1038. Postiosote: Box 6U, Sudbury. Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per
l o o n e l l i t e l l a nimellä.
J . V. KANNASTO, Uikkeenholtaja.
M^tsätyöläisten palkkaliike
Metsätyoiäiset Pohjois-Ontarion alueella ovat alka­neet
liikehtimään. Työvoimanostajien tavattoman al­haalle
laskema palkkataso on saanut metsätöistä toi
meentulonsa ansaitsevat työläiset ajattelemaan elinehto
jensa korjaamista tavalla tai toisella. Kokouksia .on
pidetty ja on niissä ylefensä asetuttu taistclukannalle
meisäkapitalistien häikäilemätöntä riistoa vastaan. Täs­sä
metsatyöiäisten taistelussa on heillä tukenaan oma
järjestönsä Canadan Puutavaratyöläistcn Teollisuusliit­to,
jonka taholta on jo tehty huomattavassa määrässä
aloUcita taistelun yhtenäistyttämiseksi ja kaikkien luok
kataistelukannalla olevien vetämiseksi metsatyöiäisten
taistelua tukemaan.
Voimme sanoa, että tilanne ön oikein harkittu. Vain
karkkien työläisten myötätunnon ja kannatuksen avulla
voivat mctsätyöläiset, samoin kuin muutkin taisteluihin
jouluvntj taistelunsa kunnialla viedä topullisecn pää-jnääruänaä
— voittoon.
Että Canadan Kommunistipuolue — todellisen luok­kataistelun
kannalla tinkimättömästi seisova Canadan
työtätekevien järjestö — on ottanut asiakseen kaikkien
työläisryhmien elintason kohottaminen, heidän taistelu-'
jensa tukemisen kaikissa tilanteissa, se selviää puo­lueen
viimeisessä konventsionissa tehdyissä päätöslau­selmissa,
joissa sanotaan, että Canadan kommunisti­puolue
tulee kaikilla Jcäylettävissä olevilla keinoilla
pyrkimään palkka- ja yleisien taloudellisten vaatimus­ten
tekemiseen ja kehittämiseen ja työläisjoukkojen ve­tämiseen
yhä laajentuviin taisteluihin, pyrkien näissä
^taisteluissa saamaan aikaan yhteistoiminnan eri ammat­tien
työliiislen välillä. Edellyttäen kuitenkin eitä ta­llan
astinen ammattiyhdistysliikkeessä johtajien taholta
harjoitettu, työväenluokan taloudellisia sekä myöskin
yhteiskunncllisia oikeuksia ehdottomasti vahingoittavi
työn ja pääoman välinen linnarauha-politiikka hyl­jätään
ja suuntaviivoiksi asetetaan selvä ja tinkimätön
luokkataistelu. Siis: anitä suinkin taloudellisia ja yh­teiskunnallisia
etuja on saatavissa, tulkoolkin ne sitten
vaikka kovien taisteluiden kautta tai ilman on työläisten
aina pidettävä niistä kiinni, eikä käytävä tinkimään niistä
tuumaakaan. Päinvastoin, on aina oteltava huomioon
kulloinkin vallitseva yhteiskunnallinen ja taloudellinen
tilanne sekä kapitalismin kansainvälinen asema ja kei­noja
säästämättä käytävä ottamaan itsellemme ne oi­keudet,
jotka meille ihmisinä, yhteiskunnan todellisina
pyslyssäpiiäjinä kuuluvat.. Työläisten täytyy oppia
pyytämisen asemasta ottamaan. Niin tekee kapitalismi­kin.
Se pusertaa työläisestä viimeisenkin hikipisaran,
jos se vain näkee siitä olevan hyötyä itselleen, eikä
koskaan kysy lupaa saako sitä tehdä.
Sellainen käsityskanta on kommunisteilla. Ja kom­munistipuolue
on se väline, jolla käydään taistelua
kansainvälistä kapitalismia vastaan, lopullisesti valla­takseen
työtätekevälle luokalle ne tuotantovälineet,
joilla vielä nykypäivinä työläisiä itseään riistetään.
Metsätyoiäisel! Jos teille syntyy taistelu elinehto­janne
puolesta, tietäkää, että teidän puolellanne seisoo
koko Canadan luokkatietoisin työväki, konimunistit.
He tulevat tukemaan taisteluanne viimeiseen asti. Muis­takaa
myöskin samalla, että Canadan Kommunistipuo>-
hic kutstiu kaikkia niitä työläbiä, jotka eivät vielä
kanna puolueen jäsenkorttia, riveihinsä, taistelemaan
käsikädessä toisten työläisten kanssa porvarillisen luok-kayhteisktuuian
hävittämiseksi ja työn yhteiskunnan
luomiseksi. _
Itämf?ren rannikkoa voidaan helposti puolustaa eikä
Turkki taa.sen laike Mustallemerelle, Kaukainen Itä
ei tässä kyspnyksessä tarjoa Englannille mitään mah­dollisuuksia.
Englanti voi ajatella antaa iskun vain-
Puolan, Rumanian ja Itämcrenmaiden kautta ja niiden
avulla. .Mutta nämä maat eivät tahdo eivätkä voi suu­rentaa
alueitaan Venäjän kustannuksella, sillä ne~pel-kääviit
suurvaltalaisen tsarismin palautumista. Tämän
takia ne eivät halua sekaantua sotaan, jotapaitsi niiden
omien maiden sisäpoliittinen tilanne on epäedullinen.
Sosdem nuoriso ja sodan vaara
Mitä sotakorpit puuhailevat
Itävallan suurteollisuuden harjottajain äänenkannat­taja
kirjottaa englantilais-neuvostovaltalaislen suhtei­den
johdosta paädrjptuksen otsikolla «Sola Venäjää
vastaan».: Kirjotuksessä sanotaan, että välien katkaise-astaan
»^ Kirjotidcsessa sanotaan, että välien katkaise­misen
jälkeen ovat loordit asettaneet päämääräkseen
saada aikaan kokobmussodan Neuvostoliittoa vastaan.
Lehti korostaa sitä seiUcäa, että «Englanti pyrkii ku-
Uudcn imperialistisen sodan vaara on tullut niin
suureksi ja ilmeiseksi, ettei edes «Sosialistinen» (nos-kelainen)
nuorisointernationale voi siitä vaieta. Sen
toimislokokous, joka pidettiin joku aika sitten, puhuu
siitä poliitti-sla tilaa koskevissa päätöksissään. Kuul­kaamme,
mitii sanottu Internationale tarjoaa tässä suun­nattoman
tärkeässä ja kauaskantoisessa kysymyksessä
nuorille työläisille ja kuinka se käy taistelua sodan-vaaraa
vastaan. Päätöksissä. sanotaan:
«Sosialistisen nuorisointernationalen toimisto on suu­rella
surulla (!) vastaanottanut tiedon fascistien en­nenkuulumattomista
väkivaltatoimenpiteistä sosialistis­ten
nuorisojärjestöjen viimeisiä jäännöksiä vastaan Ita­liassa.
Toimisto lähettää italialaisille tovereille kan­sainvälisen
sosialistisen nuorisoliikkeen sydämelliset
tervehdykset... - ^
Toimisto kiinnittää sosialistisen nuorison huomiota
tosiasiaan, että f a s c i ^ i on nyt väkivaltaisesti saanut
vallan käsiinsä Liettuassa. Liettuan tapahtumat mer­kitsevät
yhtä suurta sodanvaaraa kuin liitto Italian ja
Unkarin fascismin välillä. Italian ja Albanian sopi­mus
ja rumanialais-italialainen liitto.
Englannin konservatiivisen hallituksen suhtautumi­nen
Kiinan vallankumouksellista liikettä kohtaan muo­dostaa
myös vakavan uhkan rauhalle.
Toimisto kehottaa senvuoksi kaikkia sosialistisia
nuorisoliittoja voimakkaalla valistustyöllä nuorison kes-
(uudessa kaikissa maissa selostamaan sitä vakavaa vaa­raa,
joka muodostuu fascismistä ja kapitalistisesta voi-'
tonhimosta rauhalle. Toimisto kehottaa kaikkia nuo­risojärjestöjä
olemaan valmiina siinä tapauksessa, ]os
huom. jos!) sosialistinen työläisintemationale (s.o.
sosdem herrain II international^) kutsuu kaikkien mai­den
luokkatietoiset työläiset kansainväliseen taisteluun
uhkaavaa sodanvaaraa vastaan.»
Tässä koko viisaus.
Jokaisen taistelun ensimäisenä edellytyksenä on, et­tä
tuntee vihollisen ja tietää, mistä vaara uhkaa. Mut­ta
SOS. nuorisointernationalen päätös luo jo tässä suh­teessa
sekavuutta ja hämää vaaran. Se asettaa -fas­cismin
perustaksi ja koettaa esittää tilannetta siten, et­tä
suuri vaara rauhalle on sillä^taholla. Kommunistit
yllä ovat osottarieet, että Liettuan /ascistikaappaus
merkitsee sodan vaaraa Neuvostoliittoa vastaan, mut­ta
he ovat samalla paljastaneet, että Liettuan kaappauk­sen
takana oli Englannin imperialismi.
Englantilainen imperialismi on niin avoimesti sota­varustelujen
takana, että sos. nuorisointernationale on
)akotettu siitä edes jotakin mainitsemaan. Tämä ta-
)ahtuu sangen diplomaattista kieltä käyttäen. Päätök­sessä
puhutaan Englannin konservatiivisen hallituksen
«suhtautumisesta». Se kai merkitsee tavalliselle Itie-elle
käännettynä, että Englannin hallituksen tulee vain
muuttaa «suhtautumistaan» ja MacDonaldin neuvojen
mukaan lähettää joukkoja ja sotalaivoja eri järjestyk­sessä
Kiinaan (Mac Donald neuvoi nim. Shanghain si-aan
Hongkongin ryöväämistä). Päätöslauselmassa e»
sanota mitään Englannin sotavalmisieluista Kiinaa vas-_
taan, ja siitä, että Englanti on jo pitemmän aikaa hank-cinut
sotaa Neuvostoliittoa vastaan juonittelemalla,
3rovosoimalla ja varustelemalla.
Mitä toimenpiteitä ehdottaa sos. nuorbointernatio-nale
sodan vaaraa vastaan? Ei ainoatakaan konkreet­tista
toimenpidettä. Ei edes niin paljon tältä laitok­selta
tipahda kuin MacDonaldilta Englannin parla­mentissa
— MacDonald luonnollisesti puhui työtäteke­vien
pettämiseksi sen mitä puhui.
Yksi neuvo kylläkin sos. nuorisointemationaleltä'tu­lee
ja se on: QdoMaÄaa.' Nuorten työläisten tulisi
odottaa «jos» herrat noskeintemationalen johtajat an^
tavat signaalin sodanvastaisen taistelun alkambeksi.
Tuo kaikki on leikkimistä vakavalla asialla. Eikö
proletaaristen nuorisojärjestöjen vanhaj perintö, sodan­vastainen
taistelu, velvota jo nyt, talla hetkellä, kun
vaara on ilmeinen, taisteluun sotaa vastaan' odottamat­ta
herrojen no^elaisten signaalia? Tietysti kaikkien
luokkatietoisten työläfenuorten mielestä. Niiden työtä­tekevien
nuorten, joille moisen «sos.» nuorisointema-tionalen
vaikutuksen alaisena olevan nuorison vetämi-
Naisten ybteisvoimtsteluesJtys Suomen T U L : n liittojuhlilla Helstosissä
kesäkuun 17, .18 j a 19 p:nä, 1927.
C. s. T. U . L i i t o n ensimäiset kym-menottelurnestaruuskilpailut
järjes­tämme,
asianomaisella luvalla
Creightonissa, urheilukentällä elo­kuun
13 j a 14 p:nä 1927.
Kutsumme ainoastaan täten kaik­k
i a C. S.. T . U. L i i t o n alaisia seu­r
o j a jäsentensä -kautta osaaotta-maan
niihin. Toivomme, etta" nä­mä
liittomme arvokkaat kilpailut
muodostuvat tarkoitustaan vastaa­viksi,
joihin jokainen seura mahdol­lisuuksien
mukaan • lähettää miehi­ään
merkitsemme, valmiina vasta­palvelukseen.
Urheilutervehdyksin.
Greighton V. j a U . seura " Y r i t y s ''
V . -Oikkonen
(nuhesnjoht.)
P. Häkkinen
(siht.)
Voimassa olevia sääntö•= n.r-?-^
t a an
Viferaspaikkakantalai;;:: s
taan vapaa asunto.
Ilmottaotuminen tu'^ -
ennen elok.- 10 päu'ää c ; > O f!
Paavo Ruohonen Bo^ •.'
ton Mine, Ont.
— Paavo Yrjölä, tunn
raalair/3n yleisurheilija, ri:::.:,i Ke'
singissä pidetyissä kilnail-j-i^^ ^
ilman rekordin 10-ottelus. T . Z T "
taen 8018.99 pistettä. Er-
300 pistettä, parempi
v i r a l l i s e n a pidetty maailrr.tr'-^^'^^
j o n k a amerikalainen 0-b:r;:I
v u t t i .Pariisissa v. 1924. '
pistemäärä on 7710.77Ö.
ICilpaiIcohjc*in2:
maailmanennätyksiä.
Jo grotteinyllyn käyttäjä tomusta hatsecs nosta
päin kajastusta uuden ajan auringon
ja kuule päivän lupaus; heimosi kohtalosta
siin syömes saläkaipio jo täyttymässä on.
Ah,,kuinka usein ahdingon yössä sä ojensitkaan
kahlitut käsivartesi ja toivoit ihmettä,
mi toisi pelastuksen — turhaan! aika matoi vitkaan
ja vuosi vuodelta vain jatkui orjuuselämä
Siis sydämesi pohjasta riemuitsei ihme koittaa!
Sun tyttäresi^ poikasi kantavat kutreillaan
jo kilvoituksen seppelta, — uus polvi aikoo voittaa
ja vapauttaa heimonsa ja nostaa kunniaan.
Kas, katso kuinka uhoaa kamppailukaipuun ilo
jo heidän olemuksestaan -— on voima, terveys
sen alkulähde — silmissään kimmeltää kirkas kilo;
pois haihtuu — turvissa tuon joukon — huolet, epäilys.
On miehuutta, on kuntoa kätkössä uljaan, poven,
mi kerran mieltä kannustaa kilpailuun valtaiseen:
Se^ joukko" sukukunnalleen elämän valtaoven
aukaisee kaikkein kulkea valoon jamjuapauteen!-
] - - ^ Mainioite naisten tulosia
Readmgissa pidetyissä kilpailuissa'
t.k. 9 j):nä saavutti Miss Eav;ards
Lauantaina elok. 13 p:r.ä alkaen\220 j a a r d i l l a ajan 25.8 fek. ja toj.
k:lo 6 i l l a l l a . . ;keushypyssä Miss Greer. tuloksen
100 m. juoksu, pituushyppy, kuiT- _cm., j o t k a molemmar o.at uus:a
lantyontö, korkeushyppy, 400 m.
juoksu.
Sunnuntaina elok. 14-p:nä alkaen
k : l o 10 a.p. _
110 ni. aitajuoksu, kiekonheitto,
seiväshyppy, keihäänheitto, 1,500 m.
juoksu.
Sen lisäksi sunnuntaina suorite­taan
naisten 3-ottelu: k u u l a , pituus­hyppy
j a l6o m. juoksu sekä ylei­nen
5000 m. juoksu-
Kymmenottelusta jaetaan 4 p a l -
Irintoa. Naisten 3-ottclusta j a 5000
m. juoksusta jaetaan 3 palkintoa
kummastakin, 10-ottelusta lisäksi
mestaruudesta kunniakirja.
•—• Hyviä urheilutuloksia. Mal­mössä
pidetyissä Skonen Ja Köpen-hamiaan
välisissä kilpalluLssa th
10 p:nä säästettiin seuraavia tu-l
o k s i a : .
110 m. a i t a j . 1) Lunsgrs.i IG sek.
Korkeush. 1) Hansson 183 cnu
800 m. Wramberg 2.02.2 sek,
Pitnush. Sörensen 7.01 cm
K i e k k o Woirmer 39.65 cm.
. 5,000 m. Nielsen 16.07.4 sek.
Keihäs Gjöring 56.23 cm.
Seivash. Nicholaisen S.50 cm.
1500 m. Axelsen 4.07.2 sek.
nen mukaan taistelurintamaan on välttämätön > tditä-vämme.
Krakovassa, Puolassa, äskettäin pidetyn petljuralai-sen
valkokaartilaisjärjestön kerrotaan lähettäneen ter-vehdyssanomat
diktaattori Pilsudskille ja Puolan pre­sidentille,
joissa lausuttiin kiitokset siitä vieraanvarai­suudesta
ja tuesta, mitä ukrainalaiset valkokcartilais-pakoLiie*^.
ovat Puolassa saaneet nauttia. Tämä enti­sen
lisäksi Puolasta lahtaripakolaisten suojelijana.
Tuhansiin noaaeva juhlakulkue Suo men T U L : n liittojuUilla Helsing ssä
kesäk. 17, 18. j a 19 pma, 1927. Kuvassa näkyy Tampereen piirin lippu.
Metsatyöiäisten kokous
Hoylessa, Ont.
Täällä pidettiin metsatyöiäisten
yhteinen kokous j a oli siinä saapu­v
i l l a L-W.LUniosta 29' j a L W . W .
16 jäsentä, joten kokouksen osan­oton
voi sanoa olleen runsaan. M i e ­l
i a l a k a i k i l l a oli reipas j a jokaisella
taisteluhsnkeä elinehtojensa k o r j a a ­miseen
vaikkapa taistelun kautta.
Yleensä oltiin sitämieltä, että
palkkataso on saatava keinolla m i l ­lä
hyvänsä kohoamaan, j a päätti
kokous keskusteltuaan kehoittaa
toisten kämppien ja paikkakuntien
metsämiehiä pitämään kaikkialla
kokouksia asioiden käsittelyä varten,
lausuen seuraavaa:
Että metsämiehet k a i k k i a l l a alka­vat
vaatia parannuksia elinehtoihin­sa
ja koettavat muodostaa taiste­lumme
yhtenäiseksi. Nyf a l k a a se
a i k a jolloin metsäparoonit tarvitse­vat
meitä metsänkaatajia, j a siksi
meidän on j o kaupungeista lähties­sämme-
pidettävä joukkokokouksia
sekä pohdittava niissä taistelumuo-doista
j a -Mahdollisuuksista. Sitten
kun olemme hajaantuneet eri käm­pille,
ovat kokouksissamme päätetyt
asiat kuin evästyksiä ja jokaisella
tiedossa, että meillä on kaikkialla
tovereita, jotka tukevat taisteluam­me
j a yhtäläistyttävät taistelun,
k a i k k i a l l a . Suljetuissa riveissä siis
metsämiehet taisteluun! Silloin on
lyötävä kun rauta on kuumana.
— Raportteri.
Miten työtaisteluita
olisi käytävä
- Koska nykyään näyttää siltä k un
Pohjois-Ontarion alueella tulisi en­nenpitkää
syntymään metsatyöiäis­ten
palkkaliike asemansa parantämi-
Tämän pakinan me omistamme^
u r h e i l i j o i l l e , rehdeille j a rehellisille"
työiäisurheilijoille. Mekin olemme
huimassa nuoruudessamme olleet sa­nan
varsinaisena naerkityksessä ur­h
e i l i j a . Me hyppäsimme, loikka­simme,
juoksimme j a heitimme n i in
että paikat heiluivat. Vielä nytkin,
saadessamme piildöarit vtmhoihin
koipiimme, tunnemme aivan samaa
kuin vanha kilpakoni, joka' valjas­tetaan
kilpakärryjen eteen — se
himahtelee^^ pelkästä i l o n tunteesta.
N i i n mekiti hirnahtetenunae, - — t a ­vallamme
— saiitnamme urheilu-kamppeet
päällemme, ja fauhkai-semme-
pelkän urheilun vuoksi .nuO>
rempien kilpaveikkojen kansÄ p i t k in
j a poikin, hyppäämine j a heitämme, j a
kun emme nuönnitta j a voimaa uh­k
u v i l l e veikoille pärjää kilpailun
kunniakkaalla kentaUä, muistelem­me
mielemme virkistykseksi entisiä
saavutuksiamnie. Toteamme siten
rehellisesti, ettäjolemme tulleet van­haksi.
Ja romuluiseksi.
M u t t a s i l t i me yielä urheilemme,
vaiöai emme caiää; v^ pon­nistella
niin kiukkäisesti kuin hui­massa
nuoruudessamme. SiBoin si-;
tä otettiin usein niin kovalle, että
m r ^ i l m a k i n näjrtti pieneltä kuin
k u i v a vasikan nahka, näin verran­nollisesti
puhuen.
N i i n , me ihailemme kaikesta sy­dämestämme
urheilua j a voimailua.
Tiedämme omasta kokemuksestam­me
että se kasvattaa voimaa j a kun­toa,
kestämään kunnialla pienempiä
kolahduksia . näillä maailman t u u l i ­s
i l l a j a myrskyisillä valtateillä. Voi­man
ohella urheiln kasvattaa myös­k
i n sitä oikeata älliä päähän, jota
henkiseksi pääomaksi kutsutaan. _ Jte
se on koko paljon se! Ruumiilli­sen
voiman ohella me työläiset tar­vitsemme
ennenkaikkea selvän pään,
sellaisen järjen jiroksun, että ky­kenemme
ilman^ kakisteloa honaa-maan
tämän porvarillisen komennon
nurinkurisuoden.
Sanotaan, ettei huonossa pellossa
kasva hjjviä perunoita j a sama to­tuus
se pitää paikkansa myöskin
tähän ihmismnmis-nimiseen peltoon
nähden. Veltossa j a laiskassa ruhos­s
a ei järjen kipinätkään kehity n i in
n o p e i ^ j a joustaviksi kuin - reip­paassa
ja tervees^ urheilijassa.
Täytyy kyllä tunnustaa, että löy­t
y y niitä oikeita järkimakasiineja
raihnaisessa ruumiissakin, mutta se
on enemmän harvinaisuus j a sitä­paitsi
sellaiselta puuttuu kestävyys
muulla alalla kuin hänen omallaan.
Hän ei kestä tuulia eikä t u i s k u j a ja
voivottelee jo hyttysen puremasta­k
i n .
M u t t a urheilijat: niiilS löjrtyy se­kä
järkeä että kestävyyttä. Edel-
Ij^äen nim. jos uriieiluakin oikein
harrastetaan. Löytyy kyllä sellai­s
i a k in urheilijoita, j o i l l a ön paksu
niska j a vankat lihakset, mutta jär­keä
vähän. Sellaisia u r h e i l i j o i t a ei
t o s in työväen urheiluliikke^sä ole
montakaan, mutta porvarien sitä
enempi.
Porvarien urheiluliikkeen tarkoi­tuksena
kun on kasvattaa u r h e i l i ­j
o i s t a , j a yleensä kansasta sellaisia,
j o t k a havittelevat vain maailmaii-mestaruuksista
j a työntyvät kapita-lististen
palkintotuomarien käskysi
tä vaikka pää edellä kirveensilmään,
ollenkaan ajattelematta omilla a i ­voillaan,
mikä heille itselleen on hgr-väksi
j a mikä ei. .
M u t t a työväen urheiluliike tahtoo
kasvattaa työläisauorukaisista ja
-neitosista sellaisia u r h e i l i j o i t a , jot­ka
pystyvät omilla aivoillaan h a r K t -.
semaan ja toimimaan terveen jär­kensä
mukaan. Työväen urheilu­l
i i k e kasvattaa luokkahenkeä, työ.
väenluokan yhteenkuuluTjai^Jauden
seksi, n i i n lienee paikallaan muuta­malla
sanalla poiketa siihen kysy­mykseen,
miten tällaisissa työtais­teluissa
olisi meneteltävä.
Mikä on työläisille ammatillisissa
taisteluiissa tarkoituksenmukaisem­p
a a : käydäkö taistelu useiden työa­l
o j en ja paikkojen samanaikaisina
rynnistyksinä, vaiko yhden työalan ,
tai alueen työläisten erillisenä tais­teluna,
j o t a muut työläiset tukevat?
Edellämainitut kaksi kysymystä —
t a i oikeammin saman kysj-myksena
kaksi eri puolta — ovat kysymyksiä,
j o i h i n oikean vastauksen löytäminen
on ammattiyhdistysliikkeelle ensi­luokkaisen
tärkeätä. Työtaiste­luissa
noudattamastamme r^enette-
J^rtavastahan riippuu suureksi osak­si,
paitsi muuta, jokapäiväisen lei­pämme
leveys.
Teoreettisesti asiaa puniten tu­lemme
kaikkein ensiksi siihen tu­lokseen,
että useiden työalojen jä
suurten joukkojen yhtäaikainen
taistelu on kaikkein tehokkainta.
Me muistelemme ja kuvittelemme
k u i n k a valtavilta tuntuukaaa kun
k a i k k i , pyörät seisovat — tunremrae
s i l l o i n o l e v a m m e voimakas. Mutta
kuinka on asianlaita todellisuudessa?
Yhdeksässä tapauksessa kymmenes-,
tä olisi todennäköistä että voittai­simme
tuollaisen suuren rynnistyk­sen,
jos se kestäisi vain :yt;yen ajan.
M u t t a jos se kestäisi, ku:;:: lakot
viime aikoina suurimmaksi osaksi o-vat
tehneet, jopa useita viikkoja
t a i kuukausia, silloin clisl suuren
lakkolaisjoukon huolehtiminen yli­voimainen
asia. Olisi mahdoton
k a i k i l l e järjestää riittnvää avustus­ta,
j a seuraus ehdottomasti ennen­pitkää
olisi, että nälkä pakottaisr
lakkolaiset palaamaan töihin niillä
ehdoflla, jotka vastustajat heille
taääräävät.
Tällä e i suinkaan ole tahdattu sa­noa,
etteikö eräissä poikkeukseffi^'
henkeä. Se kehittää urheiiijoilleen
f y y s i l l i s en tarmon ohella henkista
yoimaa. v
Tässä ero miksi porvarien urhe}-
luliikkeessä löytyy kaikkein paksu-päisimmät
j a älyttömimmät urhei­l
i j a t , jotka eivät tiedä yhteiskTiD-nallisestä
asemastaan tuon taivaal­l
i s t a , vaikka heidän joukossaan on
s u u r i joukko, tavallista rahvasta-
N i i n k u i n esimerkiksi suoaaisiaea
Paavo j J u r m i M n . Hänkin oli al­kuaan
tavallinen, rasvanahkainen
työmies, mutta nyt juosta rehvek 3
bää palkan edestä porvarien pHaan-t
u n e i l a hermoja j a suuresti alentn-nutta
moraalia kiihottamassa.
H y h !
Joo, me teemme kunniaa, P«J^
taarista kunniaa kaikille rehaeUie
työläisnrheilijoile. Kehittäkin
urheiliÄ avulla ruumiisiinne vo
maa, mbtta älkää u n h o i r t a k o^
maia Esätä sitäkin, jota sanota^
iuokkatietoisnudetei. Yhdessi ^
man j a luokkatietoisuuden i-f^
me vielä- kerran teemme
pitaKstisessa yhteiskunnaspa^ o . s ^ .
juhannuspuhdistulsen ja •
passaa keUetellä kuin t^toaz^
Omassa yhtexskmmassa,. J ^ ^ ^
v a l t a j a voima meilia i^—-
Terve vain terve! työIäL-arbeE; ,
jat Hu! H e i ! Hei!
LuppoTaaraa [sko.