1930-02-10-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
34 1930 iril eiluväeo eiilä on kaksi arvokasta kirjaa, jotka myymme pois huomattavalla aieiinukseila iäiset Työ?äen Oiympialaiset 1925 Hyviin kansiin sidottuna, ent. hinta $1.25, nyt SÖc. Työväen «una hyviin koviin kansiin, ent. binta. $2.50, nyt $ i . 7 S. Ensimmäiset Työväen 01yrapialaiset'Vteos on, mielenkiin-inen ja hyödyllinen kenelle tahansa muillekin paitsi urheili- "e Onhan se tavallaan historiaa työväen kansainvälisestä ieiiuliikkeestä. Meillä on vain pienempi määrä näitä teok-jälellä. Hankkikaa ne ajoissa itsellenne. Teokset ovat myös •ökkaita lainakirjastoihin. . _ , . VAPAUDEN KIRJAKAUPPA X 69, SUDBURY, ONT. t j a • r * ' » j»j*'*^^'^^**'* * * * * * * * * * * * * * * * * * ' * * * " * * ' ^ ^ ^ ^ — ^ ^ ' ~ ^ ' T ^ Hendricksomn matkaohjelma suom. Järjestön puhuja-or- _ajan. tov. Martin Hendrick-atkaohjelma jatkuu seuraa _ ja tovereiden seuraavil kunnilla pyydetään hank-tilaisuus liaaleiUe allamer-pälvinä ja ilmoittamaan yvin. KIRKONKELLOT TEOLLISUUS-TARPEISIIN imik. taik. Imik. £toik. ID. helmik. Kirkland Lake. Larder Lake. Rouyn, Que. Kirkland- Lake South Porcupine. Timmins Ikomitea voi järjestää Tim- So. Porcupinen ja Pottsvil- [isuudet näiden 6 päivän ajal-fcn parhaiten sopii, ellei tässä, [järjestys ole käytännöllinen). blmik. South Porcupine PottsvUle. fclmik. Pyne Towhship la). pelmik. p. helmik. Nlmlk. . lielmik. Cochrane. Hearst. Nakina. Port Arthur. 14 :• Laajoj*en työläisten kokouksien vaatimuksen perustalla Tiilisissä on piirikunnan Tpk:n puhemiehistö päättänyt poistaa kirkonkellot k a i - , kista Tiflisin kirkoista j a antaa ne "RudmetaHtorgille" j a käyttää saadut tuloit eläintieteellisen puiston laajentamiseen ja kulttuuri-lepo-puiston rakentamiseen. RIEVUISTA, PAPEREISTA JA LUISTA SAAMME TRAKTOREITA Joku päivä itakajierin nosti "Krasnaja Gaseta" esiin kysymyksen asuntojätteiden kokoamisesta teollisiin tarkoituksiin. "Gostorg" onkin ottanut asiassa aloitteen Leningradissa. Jokaisesta tarpeettomasta rievusta, paperin ja särjetyn pullon palasesta saamme raaka-ainetta niin omaa teollisuuttarnme. varten kuin ulkomaillekin vietäväksi. A-luksi tullaan käymään lajaa seli-tyskamppailua asiasta ja. nuorisoliitto järjestöt asianomaisten pri-gaadien muodostamiseen. Helmikuun 10 p:stä lähtien alkaa näiden jäteraaka-aineiden keräämisen kamppailukuukausi. Leningradissa on varattu tätä varten 15 suurta Malaria ja me , lierta päivässä anneltiin .terveille miehilie kiniiniä, m&lariäkuumeen varalta. Kiroillen sylkäisivät toiset tämän pahanmAkuisien kapselin suustaan, kun vähänkin päällystön silmä vältti. Mutta, tarkkana när mä valvoivat, jos jokin koetti sen piiloittaä kielensä alle, sylkaistäk-seen sopivassa tilaisuudessa pois. Oltiin menossa sisämaahan jokea Myöten, troopillisessa rsenrossa^ Au rinkb paahtoi suoraan; taiväalaeltsi» levittäen hirvittävän kuvmuuden. E i pieninkään tuulen hengähdys i i i kuttahut läpinäkymätöntä rehevää kasvillisuutta, joka täytti jokirannat aivan vesirajaan asti. Teräksinen laivan läkki oli niin kuuma että' ilma väreili sen pinnalla.* Kaikki vapaana olevat laivamie-het loikoilivat varjoseilin alla, i i a t - sellen nähtävyyksiä jokivarsilla. Tuhansien lintujen ja muiden eläinten äännähtely täytti metsän yhtäjaksoisesti. Eläinkunta oli yhtä rikas kuin kasvillisuuskin. Aina jonkun matkan päässä- olevilla au-keimmilla paikoilla kohosi pieniä neekerikyliä. Laivian antaessa va-rotusmerkkejä, joella olevat pitkät kapeat kanootit kiireesti meloivat rantojen suojiin.. Puoliatastomat naiset seisoivat ryhmissä . mannalla, katsellen ohitse^ Iculkevaa laivaa. Pikimustat alastomat neekerilapset kirkuivat ihastuksissaan, katsellen propellin synnyttämää vesiryöppyä. Asunnoissa oleva, ruohokatto oli neljän paalun varassa. Tasainen maa permantona. Lähistöllä kasvoi korkeita kookaspalmuja. Siellä täällä oli mies kiivennyt huimaavaan korkeuteien pudottamaan pähkinöitä maahan. ~ Hitaasti kulkee suuri laiva äkkinäisissä mutkapaikoissa. Toisinaan, palmujen oksat hipaisevat laivan kylkiä. Propeill ryöpyttää veden aivan mutaiseksi velliksi, perän koskettaessa mytaisia rantoja. Perillä ei miehistöä lasketa maihin. Laiturilla seisova musta sotilaan tapainen virkailija kieltää sen. Liikahtamatta hän seisoo laivasita laskettujen rappujen kohdalla. Hän ei •'näytä välittävän .kuumuudesta näitään. Sääiisitelssään 5«>rinttn napit tiukasti kiinni ;aivan- leua» kiirkeea asti hän *. Uipisellisesti: hy j^^äit^stcJa ja luovutetaan-näiden'va it! yUäolmloÄVOJS^Htv^^ri^stoilie:. kuljettamista ti-varteni 30 vastaantulosta., ej^ä":Pp^' autoa !helnjikujun: a pstä.'' Kaikkea täiä Leningradissa aivan' uutta -^iaa 'johtaa lalueen: .Tpk:n yhteydessä ()leva hallinnollinen komitea. Biinakkotietbjen mukaan voi Leningrad antaa kuluvan vuoden aikana 4 1|2 itonnia riepuja, 1,000 tonnia luita j a 6,000 tonnia paperi-makulaturia. lila ei ole siksi, että tarkoit- [e sillä jotakin kunnianoajlTv tapaista, vaa nsiksi, ,, että. }pn jo vanha mies ja aikansa säälimättä itseään rapä- |a kinoksissa, joten oa-alvan. lan, että vapailtamme hänet [jän etsimisestä ja tien kyistä, milloin se suinkin on Usta. ' l i A R K O V I N TRAKTORITEH-DASTA SUUNNITELLAAN uom. Järjestön T. P, Komitea. eiTostoliitosta IlJ.NOVGORODIN ALUE-IW KOKONAAN K O L - LEKTIVISOIMINEN / a^-l^ovgorodin aKuepiirissä Bärjestetty 7 rajonin kokö-pllektivisoiminen. Votjakki- |la on kollektivisoitu 30 alonpoikaistalouksista. Ke-kamppailun aikana järjes- ^luepiirissä 19 rajonin ko-kollektivisoiminen ja 100 [kollektiivista taloutta.. - ettei siitä minkäänlaisessa p saa poikkeusta tehdä, laikki työväenjärjestötkään, piiset työväenjärjestötkään, P päämäärä tai päämääriä, Inoja proletariaatille kdmmu- I kulkiessa ja etujen taiste-m eihän sUloin voi noiden prjestöjen sisäiset menette-," pUa päämääriä, ^taisteluissa kehittyvä Ja kb-pa rikastuva proletariaatti muuttaa järjestöjään or-prisestikin kehityksen tilan-ptaavaksi. Olisi väärin sa- P työväenjärjestöjen orgaiji- |a ei enää tapahtuisi kehl- [ muutoksia. Niitä tapahtuu-i. - • työläisdemokratia töteaUa- |an .nähden ei saa olla kaa- I Tässä, kuten kaikessa täy-pa etutUalle vallankumöuk- P ja etu. poliiton puolue sangen har-olla min laillisissa oloissa • voinut työläisdemokratiaa Nsä toteuttaa, vaan sen täy- Maisena ja laittomana kun pttaa menetelmää että puo- P johto nimitti alempia orja toimitsijoita tai että toimikuimat täydensivät plempien orgaanien suöstu- Ei ollut mahdollisuutta ^isiä ja julkisia .jäesnistön P ja edustajaTrokoukgia ~ja flita tarpeellisia toimltsijoi-peeiie oU elinkysymys koet- Itsensä salassa tsaarin bh-ptyreUtä ja pyöveleiltä. poUaisessa tilanteessa puo-mut noudattaa niin laajaa, ^okratiaa kuin laillisissa pimien. niin olfeiko pitänyt p tomiimatta? Kysymys bn pnistinen ja järjetön-roikka työläisdemokratia ei Jäämäärä ja vaikkapa vis-mteissa täytyy, sanoisinko, paalisen laajasta käytöstä: pin tämä ei merkitse Sitä, . kALMÖkklEN A L U E E N K O L - , f LEKT^jV^ISÖliVIlNEN köifektivisöimineh. Kalmiikkiän batrakit j a köjdiät suhtautuvat, takapajuisuudestaan huolimatta, nykyään marraskuussa v. 1929 suoritetun suurempien t i lan heiTojen j a suurten karjanomistajien karkoittamisen jälkeer ystävällisesti karjanhoidollisiin köli. talouksiin ja liittyvät niihin. Nyt on koll. talouksissa 6,400 taloutta alueen 39,000 taloudesta. On solmittu pitkäaikainen karjan-tuotteiden hankintasopimus ja pienet koll. taloudet yhdistetään suuremmiksi. . " Leningradista mattkustaa alueelle 170 työläistä työtä varten sikäläisissä koll. talouksissa. Harkovin suuren traktoritehtaan suunnitelmien laatiminen käy isku-järjes^ tyksessä. Useampien yerstai-:. den; piii^ustukset ovat . jo , yalmiitiv i^ammikuun.,,2^ psiiyaän. .menneesi; tulee; koko .'suunnitelmavaliJiiiksi.', Sitä''Valmistaa parhaillaan useita satoja insinöörejä, teknikkoja, y.m. LENINGRADIN SX^K-^iiSTÄMI-N E N VAAftXSSa JHIi Viime vuonna tyydytJti Volho-van sähköasema 55 pros. Leningradin teollisuuden sähköntarbees-ta;, ) ^ • Tänä vuonna on./vesi oUu,t: Yol-hovalla alempana kun 50. vuoteen,' Sentähden.: on sähköenergian tuo-, itahto.;;supistunut puolella. .Tammi) —maaliskuulla vain 12—13 milj. kilowa;ttituntia. Tällainen tilanne uhkaa Lenin-gradinteollisuutta. Tämä seikka pakoittaa "Elektrotogan" kiristämään kuormitusta 4:llä ja 5:nä tu r vesähköasemal la. pistelee kiiltävää inferkkifiäii, J*»*^; on kiinnitetty hän^n rintaansk.-; Päällystö - on V5arustanut v^trt-tiilinsä moskiittoverkoilla, »thfei nämä pienet" vaaralliset hyönteiset pääse makuuhytteihin tartutta maan kuumetta. Sitäpaitsi he ovat lääkinneet itsepsä tuntuvasti paraatia vastamyrkyllä, viskyllä, aina alimpiaan koneen käyttäjään asti Näitä hjrvyyksiä ei riittänyt mie-lukölle," 36!tka koettivat nuldcua hyteissäärii' Mahdoton- oli pitää ve^ttlUejä Ijiinni yölläkään. Laivan runko 'hohti Icuumuutta kuin tulinen pätäi. I^pi yön kuului päällystön * hyteistä humalaisten laulu j a meHastos. Tuhannet moskiitot tulvivat miehistön hytteihin jakaen myrkyllir siä pistöjaan. Ulkona merellä alkoi miehistöstä yksi toisensa: perään sairastua kuumeeseen. Ankarat vilunpuuska^ tärisyttivät ^ i r a i t a , , että oU kauheata katsella. Saatuaan vahvan kiniiniannoksen, tärinä hetkeksi lalc-kasi, iskeäkseeri jokun tunnin kiiluttua entistä ankarammin uhriinsa. . " Terveenä olevat miehet koettivat auttaa sairaita parhaansa mukaan. Vaan uusien sairastuessa tämä kävi jäljelle jääneille liian y l i voimaiseksi. Kukaan ei joutanut siivoomaan hyttejä, . ruoka-ftstiat. jäivät puhdistamatta. Siivottomuus alkoi näkymään joka paikassa. Neljä miestä ponnisteli enään lämmittäjäin tehtävissä, joita oU ennen tehnyt yhdeksän miestä, kolin kärrääjät inukaan luettuna. Yli-inhimillisellä tarmolla he tekivät tämän ylimääräisen työn. He kulkivat aivan horjuen liiallisesta ponnistuksesta rasittuneena. Päällystöstä ei -sairastunut ainoakaan mies. Tämä ei johtunut siitä, että he -olisivat olleet vahvempia kestämään kuin miehistö. Vaan heidän varokeinonsa esti heitä saamasta tartuntaa. Nyt he ylimielisesti komentelivat epäitoi-voissaan ponnistelevia miehiä. Vihdoin, kun he näkivät, että, liiaksi uupuneet miehet alkoivat nääntymään, jouti-heiltä alimmasta päHs-tä oleva neljäs koneenkäyittäjä avuksi. Tämä näkyi olevan suuri loukkaus hänelle, että joutui heittämään kolia lämmittäjille, joten sekin apu oli sama, jos sitä ei olisi ollutkaan. .:u;;'>,, i i t • . I ;^Täkkimiesten, iehjkiiyiäM ijonpi^ 1iöli!)rte jmiesitä toisten: [oljfte^ftj sflti/P?!?!-?: niä; Heillä ei tosin ollut niin voimia "kyöj^ät "'pdHnistuk^et'-' Kuirt läminittäjillä, sm5"'he'*£ekiVät- ' tärkeimmät tehtävät, joutavimplen jäädessä syrjään. Ihmeellisellä sitkeydellä tekivät terveet miehet tehtävänsä. Mutta niin he^.olivat-uupuneet, «ttä.-lai-van saapuessa määräpaikkaansa, ei heistä kukaan ajatellut mennä.kapakkaan iloa hakemaan, vaan käyt-ttivät, heille annetun vuorokauden lomamajan' sikeästi' nnkkamalla.'^.' j a . vähemmän vaaroista, jotka ESVktantia kohtaavat tämän kuivan tfc^- Bikentamisen Johdosta Suur-ta- itizmlan ja mannennaan välille. Uu|tt&^- tällä ; ympärikäännöksellä on Qxnek syynsä. . . _ Täxtyneehäu eiKinnäkin myös vanhojen sotUashenkllöiden lopulta käsittää, ettei Lamanche.tunneli nyki^p&ivinä voi antaa mitään aUo- Jaa ; vlhqUiseu, hyökkäyksUle. Kaa. supcomneilla varustettuja lentokone!, ta Vastaan ei siitojaa mikään kana. va, olkoon se sitten vaikka 10 kertaa Ulin leveä kuin nyt suunniteltu. -SotUaallista luonnetta olevat vas. taväUteet ovatkin kumotut senjäl, keen.. kun viimeiset Englannin ar-oieijamanööverit ovat osoittaneet turvattomuuden nykyaikaisia sotavii. lineltä vastaan, kuin myöskin, kuinka helppoa on l^ävittää tieyhteydet (kutea esim. Lamanche.tunneli). BotUasjohdon oppositiota ei enää'vinaan elämää?" K l r j . Aleksander Neverov Hänen nimensä oU Ivan. Hän eli huonosti, kärsi kaikinpuoUstk puu. tetta. Teki sj-ntlä. luonnollisesti. Y-listi rikkaita. joUla oli saappaita > vaatteita, vieläpä kuolleitakin hän kadehti— Usein hän kiipesi uimin päälle ja punnitsi mielessöän miiit- Uiu asemaa ja varallisuutta, Naapuri MichalUlla on niin Ja niin .pfJJoia. Naapurit Jegor ja Gavrlla, heillä «n vieläkin enemmän..,. Mutta hän 5al pian tarpeekseen toisten rahojen l a ^ kemisesla. Hän väsyi tarpeettomaui ajatusten pohtimiseen.... Elettyään neljäkymmeniä neljä vuotta, ajatteli hän: "Olisi parempi, jos kuolisi p i a n— Onko tämft ole-kanaalin meren alitse UUSIA MALMIKENTTI& Vuoro-kemiallisen trustin tutkimusretkikunta onlöytänyt Nerts-hjnskin läheltä, arvokkaita litiumi, beryliiumi ja myöskin volframi ja molybdeni ym. metallikerrostumia. Retkikunta on (todennut löytyvän myöskin suuria varastoja sinopee-ria ja runsaasti puhdasta eloho-peata. .- että siitä on luovuttava silloinkin, kun siihen ei ole ehdot4inta ja rau-taista jiakkoa. Lenin oli ensimäisiä vaatimassa ja painostamassa, että niin pian kuin tilanne sallii, niin työläisdemokra. fiaa on tinkimättä noudatettava Ja jäsenistölle annettava valta vaUta toimitsijansa Ja päättää koko liikettä koskevista peniskysymykslstä. Työläisdemökrätiah toteiitiamlhen On niin ratkaisevasti määräävä, että siitä el saa luopua muussa kuin äärimmäisessä pakossa, ei pikku- Ja tekosyistä, ei kuvitelluissa, ei keinotekoisissa puolueiden kriiseissä. Samalla kun/kommunistisen liikkeen kasvatuksen täytyy käydä merkeissä, että ratkaisevissa taisteluissa tulee luopua vaikka kaikesta demo-kratiasta j a silloin täyt^ noudattaa tinkimättä Johtoa, niin samalla nor-maalisenunassa t^anteessa. agitatsk). hiri asteella, puolue volpl vaaratta toteuttaa Ja sen täytyy käytännössä toteuttaa niin laajaa tyoläisde-mokratiaa kuin puolueen orgänisat-sioni sallii. JOUKKOlXBJESTOILtA .DEMO. KBATTA VIELÄ MÄJmXÄ. - Edellä on pätevästi ospitettu, että taistelevissa ja kumouksellisissa Järjestöissä on ei ainoastaan mahdollinen, vaan vieläpä välttämätönkin toteuttaa työläisdemokratiaa. Vielä välttämättömämpi ja mah. dolliseinpi on ^aa& luonteeltaan, vähemmän taistelevissa joukkojärjes-töissä. Niissä on ei ainoastaan mab-dollinenr. vaan aivan välttämätönkin noudattaa vielä 'laajempaa lyöläis. demokratiaa kuin mitä kommunistisessa liikkeessä noudatetaan. Kun puhutaan työläJsdemokratian soyelluttamisesta, hiin el saa hetkeksikään unohttaa millaise!^ ty&- Täenliikkees^ kuUoinkhi on kysy. Erikoisen merkittävää on se, että n.s. länsimaissa. Joissa oh oUiit melkoisia valtiollisia vapauksia. Joissa maissa on voinut niin taloudellinen kuin valtiollinen työväenliike kasvaa Julkisen toiminnan puitteissa Ja tietää, että niiden mallien työväestöä täytyy vetää kommunistiseen liikkeeseen sovelluttamalla työläisdemokratia kommunistisessa liikkeessä sen organisatsionia vas;taavasti, n ^ . loin ollaan niin laillisissa oloissa että se on nalidollista. Tällaisille työläi-sille ei saa antaa väärää käsitystä kesldttymisestä Ja sen merkityksestä. Tällaisia aineksia on hiljalleen kasvatettava kommunistiseen käsitykseen, niin työläisdemokratiaan kuin muihinkin puoliin nähden. TYtfLXISDEMOKBATIA JA TYÖVÄENLUOKAN HEGEMONIA (YLlHEfiRlJUS) Kun ryhtyy lähemmin tarkastamaan työläisdemokratiaa. siihen suhtautumista, niin träljastuii vissi tär. keä periaatteellinen seikka. Joka vilpittömästi kannattaa niin laajaa Ja täydellistä, työläisdemokra-tian käyttämistä kuin oleva tilan-ne sallii jä saattamatta ^Öväenjär- Jestöje4 tehbkkhutta, nopeutta ja Joustavuutta vaaraa niin hän täydellisesti luottaa proletariaatin ky* kyyn Ja voimaan ratkaista asiat, siis luottaa proletariaatin hegesybniaan. Vaikkapa Lenin aivan oikein krfto tarmollaan taisteli sosialidemokraattista Ja ammatillista epakeskittTnei-syyttä vastaan, painostamasta pääs Ennen maailmansotaa vireillä olleet suunnitelmat Englannin Ja Ranskan välisestä välittömästä yhdyssiteestä. Englannin kanaalin alitta Dowerista Calaisiln rakennettavasta tunnelista ovat viime aikoina tulleet uudelleen päiväjärjestykseen. Äskettäin saatiin lehdistä lukea, että Englannin parlamentin kuloaarissa, t.s: parlamenttisalin käytäviUä oli toimeenpantu koeäänestys parlamen-tin Jäsenten Ja ylähuoneen lordien keskuudessa* kysymyksestä. Josko he pitivät tutmelln rakentamista iäig-lannin kanavan alitse palcoittavana välttämättömyytenä. ' Kysymyksen esittivät Lamanche-tunnelin elido-tuksen alkuuhpahljat Ja äänestys o-soitti,. että parlämentinjäsenten suuri erieirifailstö on myönteisellä kannalla tuhnellkyysmykseen nähden. Edelleen kertoVat toisaalta tulleet tiedot, että Ranskan parlamentti ön asettanut komissionih tutkimaan Ja tekeinään ehdotuksia Lamanche-tunnelikysymyksessä. Vanha .Lamanchen tunnelisuunnitelmia näyttää siis tulevan lähemmäksi ratkaisuaan. Tämän suunni-telman toteuttcuninen t i e ^ i sitä. että tattrittalsita vain 5 tuntia P a riisista Ja 4 tuhtia Brysselistä päästäkseen Lontooseen tarvitsematta käyttää lentokonetta. Joka kalleutensa vuoksi el voi. tulla laajemman yhteyden ylläpltäj^l. Tutmeliajatuksella on ollut aikain kuluessa myös paljon vastustajia. Itse suunnitelma on Jo y l i sata vuot-ta vanlia. Jo v. 1802 sen esitti eräs ranskalainen insinööri, Mathleu. Häntä pidettiin narrina. Eikä se juuri olekaan olemassa. Tähän ovat olleet vaikuttamassa -paitsi talou-idelllset tekijät, myöskin sotilaalliset näkökohdat hankkeissa olevaa. uutta Ijirvitfövää maailmansotaa silmälläpitäen. Ristiriitoja Englannin ja Yhdysvaltain välJUä ilmaantuu jatkuvasti. Huomattava on yhä jat-fcuva kilpailu sätamavarusteluissa Englannin ja Yhdysvaltain välillä, amerikalaisten amiraalien uhkaavat ^selitykset", amerikkalaisen politiikan . silminnähtävä, jatkuva pyrkimys vahingoittaa brittiläisen hallituksen auktoriteettia jne. Nämä ovat näkyviä merkkejä molempien kilpailevien imperialistivaltioiden lähestyvästä yhteenotosta. Tässä lähestyvässä jättiläistalste. l u ^ Englanti tulee tarvitsemaan tukea. Siksi englantilaiset "rau-hahystävät" harjoittavat propagan.. daa Britamiian eristäytymistä vas-tean, pitäen silmällä taistelua yhdysvaltain maailmanvaltasuunnitel. main takaisin lyömiseksi. Sentähden englantilainen politiikka hakee liittolaisia Euroopan mantefeelta, solmii liittoja kilpailijansa, Ranskan ibanssa. kyetäkseen vapaampaan e-siintymlseen pahempaa kilpailijaa, Yhdysvaltoja, vastaan, samalla kun tämä liittoutuminen kohdistuu myös Neuvostoliiton työläisvaltaa vastaan. Jouduttuaan sotaan U.S.A:n kanssa Englannin välit siirtomaihinsa katkeaisivat hyvin pian. Muutamassa viikossa voisi sen Yhdysvaltain laivasto nälkään näännyttää. Myös senvuoksi Englanti haluaa saada varman maanalaisen kulkuyhteyden mannermaan ja Brittein saarten vä- .f^gHpimme myös seinyuoksi. On n^,,,t6irien, vieläkrtf läheisempi syy: sptaisäit suunnitelmat Neuvostoliittoa VasCttäh. :Ja)&en sodan sattuessa el esim. mer^nieslakon puhjetessa kes-k^ ji^t^ätöntä yhteyttä, mannermaan kanssa^ voida vähUl^si arvioida. Tdhnellrakennuksen teknilliset kysymykset ovat Jo ratkaistut. Osa tiuma^sta,r->1.5 .ik».. pitkä -käytävä Dbwerin puolella on ollut valmis Jo 50 vuotta. Kanaalin syvyys Do-werln, ja Calaisin viäliUä on ainoas-iaan <ö metriä, ollen pohjassa kai. _ _ yaiistyölle; edullinen liltukerrostumQ. Paul. Laäksol i h i j Ä J J i ^ y s jP??. liaksi rlnnak- ,^a^ä 1^ .m. kwätä Ja 6 m. korkeata l u n p f i M . jomeri pituus rannasta f-an^^^ tulee'*61e!iiäah'6i kilometr i . . \' Lasketaan, että henkllöyhteys mannermaan Ja saariryhmän välillä, joka nyt nousee 2.5 miljoooaan, tulee lisääntymään kaksinkertaiseksi. Tavaraliikenne tulisi myöskin tuntuvasti kohoamaan. 1 Tunnelirakennuksen kustannusten lasketaan nousevan n. 4.5 miljardiin markkaan, tullen rakennustyö kestämään n. 3—4 vuotta. Molempien asianomaisten maitten työläiset aset. tuvat sangen epäilevälle kannalle tähän uuteen "tekniUiseen edistys, askeleeseen" nähden. He luonnollisesti tervehtivät ilolla tunnelin r a kentamisen aiheuttamaa Englannin Ja Ranskan työläisten keskinäistä lähentymistä. He eivät myöskään ali-arvioi suunnitelman taloudellisia etuja, mutta he ymmärtävät inyös, mikä ase tunneli tulee olemaan so- <'an syttyessä murhanhimoisten imperialistien hallusa. Niin suuri työ kuin Lamanche-tunneli, voi ja tulee todellisuudessa palvelemaan hyödyl-isiä tarkoitusperiä vasta sUloIn, kun valta sen kummallakin rannalla on proletariaatin käsissä. Miiutettu puu tyäänkin painostaen, että vallankumouksellisen taistelevan kommunistisen liikkeen täytyy olla inahdöHi-simman keskitettyä, niin hän d koskaan tästä huolimatta ollut kannattamatta työläisdemokratian käyttöä, miUoin siHe ei ollut volttaniattomia esteitä. Miksikä n ^ ? Siksi että faän jos kukaan luotti Iffoietariaatin yliherruusajatnkseen. ihmetytä: asiantuntijathan selittivät rakoinaan myös Suezin kanavan rakentamisen , mahdottomuudeksi. Vuonna 1874 käsiteltiin Iqreymystä Ranskan ;kamarissa VjersaiUesIssa pS annettiin asia komissionin haltuun. Toisella puolella kanavaa. Englannissa, perustettiin tarkoitusta varten jopa ^ t y i n e n yhtiö "Channel Tiin-nel Company Limited". Englannin parlamentti ei myöskään - katsonut yritystä Icarsaln ^minu Mutta ar-meljan johto teki tybjäkai ilMko ^linnitelman. Pelättiin . vihollisen maahanryntäystä. . Viei&tä, niinkin myöhään kuin 1924, Jolloin mtnisteri MaeDonald uudelleni otti Icysymnk-sen päiväjätjestykseen, kohtasi/se ankaraa vastarintaa ibtUasJohdon, taludta. • • Viimeisten 4 vuoden aikana nä$rt. tää kuitenkin tunneiiasia voittane^ maaperää. - Puhutaan ^ yh& väbem- Eräässä Saksan paperitehtaas-sa tahdottiin määrätä lyhyin aika, mikä tarvitaan puitten muuttami-seLsi valmiiksi sanomalehdeksi. Muuan veto antoi tähän aiheen. Oli näet eräs herra väittänyt, että tuo merkillinen muuttuminen tarvitsisi kokonaisen päivän; toinen taas, ammattimies, arveli tuon ihmeen täyttyvän puolessakin päivässä. Kaikkien osanottajien ja todistajaksi hankitun notaarin läs-näoJlegsa kaadettiin tehtaan lähellä sijaitsevassa metsässä kolme puuta aamulla klo 7.35. Nämä vietiin "tehtaaseen ja pienennettiin puunpienentäjä-koneesea 3:n sen-timetrin pituisiksi kappaleiksi, Toiset koneet kuorivat pölkyt j a muuttivat ne taikinamaiscksi massaksi. Tämä hämmennettiin suuressa ammeessa kaikkien muiden paperinvalmistuksessa tarvittavien aineiden kanssa yhteen. Velli tuli nyt paperikoneeseen. Kello 9.20 tuli ensimäinei^ paperiarkki valmiina koneesta ulos. Vedonlyöjät hyppäsivät heitä odottaviin ajoneuvoi- Jiin ja ajoivat arkki -mukanansa neljän kilometrin päässä sijaitsevaan - sanomalehtipainoon. Lato mus oli valmiina, kello 10 painettiin J a <iina hetkessä oli sen päivän: lehti kädessä. OH siis tar- .vitiu yiim 2 tuntia 25 minuuttia muutettaciba elävä kukoistava puu — Ole hyvä, sanoi kuolema. Kuolla, se käy kyllä nopeasti Asettau-du vain pitkällesi! — Nytkö heti? — • Luonnollisesti l Ivan oli rauhallinen mies, tottelevainen ja hiljainen. Hän asettautui makuulle pyhimyskuvien alle, pani.kätensä ristiin rinnalleen, huokasi, vääristi hieman kasvojansa. Ja kuoli,.,,. Ivanin sielu jätti kuolleen ruumiin otti vanhat niinitossut. Jalkolhtasa, kääri hyvät ja huonot tekonsa nyyt-tiin ja lähti sitten Jumalan luokse. Ivanin sielu kävelee Ja kompastelee. Se el ole ensinkään hauskaa.. .. hän voi tuskin Uikuttaa Jalkoj a a n— Nyytti painaa hartioita! Hänhän olikin jo viettänyt neljäkymmentä neljä vuotta maan lAällä, tehnyt monta syntiä. Hänen on vai-kea raahata maalUst£ii taakkaa ylös korkeata talvaanvuoren rinnettä pitkin. OI, kuhika raskasta! mm kulkee Ja kulkee» 'Ivanin sielu, Ja näkee edellään toisen sie-lun. erään kauppiaan sielun. Kauppiaan sielu menee suoraan e-teenpäln, pystyssä päin . kulkien, kompastelematta. Hänen takanaan vetää hevonen vaunua. Vaunussa on neljä kirkkokynttilää, kahdeksan ikuista lamppua, kaksi kirkonkelloa, jotka hän minkä mistäkin syystä on lahjoittanut eri kirkoille.,,. Kymmenen sentnerlä t^IJyä, Joka oh palanut kirkkorampuissa, k^ihdeksan sentnerlä valkoisia kynttilöitä, Jotka hän on ostanut eri pyhimyksille kirkollisina Jiihlapälvhiä, kirstu täynnä hopeaa. Jota hän on iaJiJoittanut kerjäläisille Ja munkeille.... Ivanin sielu tuli kuoleman su-rulllseksL Hän katsoi pientä nyyttiägkii jokq.' oli täynnä hyviä tekoja, Ja kaksi surun kyyneltä putosi' säkkiin. Saavuttuaan taivaaseen, ikysyl hän: — Missä ovat paratiisin portit? — Miksi sitä kysyt? — sanoi port-tiyahti. „ — Tahdon päästä paratiisiin,.'.. — Paratiisiin? No näytähän nyt sitten minulle hyvät tekosi! Hän otti nyytin, siristi silmiään, katsoi siihen pitkään, pää eteenpäin kumartuneena, ravisti sitten koko sisällön maahan.... Mm»t*i-mia ohuitp:. pieniä kynttilöitä vieri nyytistä. Ne oli hän ostanut Jou luksi Ja pääsiäiseksi, muutamia l i kaisia kopeekolta, Jotka hän oU heittänyt kirkon kolehtlllppaaseen j a kaksi surullista kyyneltä, suuret kuin ylikypsyneet pavut,... — Siinäkö kaikki? Ivanin sielu puristi nyyttiä, haki vielii rintataskustaan, ja sanoi - h l l - jaa: :i.!i9ll — Kaikki. — Tällä sinä et pääse sisälle. Sinun tulee antaa selitys siitä. — Kenelle? — -Älä kysy niin tyhmästi..,. JumalaUe tietysti! — Ilmolta, että olen t u l l u t . , ,. — Kyllä. Ivanin sielu istuu penkillä para. tilsin portin pielessä, odottaa.... Hän pitää ohuet, pienet Ifynttllät kädessään Ja katselee ympärilleen. Näin hän on täällä yksin, , ei kenenkään tervehtimänä, ei kenenkään vastaanottamana. Tuli ilta. "Minut on unohdettu." Hän kolkutti.... Hiljaisuus..., Hän kolkutti vielä kuuluvammin. Kukaan ei avannut.. Sielu tunsi itsensä loukatuksi. "Minua ei tahdota laskea sisälle." Öänen päänsä vaipui alas. SiL mistään putosi katkeria:, katkeria kyyneleltä kohtisuoraan pieneen nyyttiin. Myöhään illalla, kun taivaalliset tähdet Ichnahtivat palamaan, kuuli hän: — Missä on Ivanin sielu? Tuo hä-net sisälle. Hän otti kyynelistä läplmärän nyyttinsä. sytytti ohuet kynttilät Ja astui sisään. Herra katsoi häneen, kurjaan Ja itkettyneeseen. Jolla pii vanhat niinitossut Jaloissaan, Ja r a visti päätään. — Oletko tullut? — Olen tullut, — No, kerrohan minulle, miten olet elänyt. E l ole paljon kerrottavaa. Tie. däthän, millä tavoin olen elänyt. En ole ostanut kelloja Riostariklik-koihin. en ole ripustanut kirkkoihin ikuisia lammnija^... Olen .köyhä.... Apostolit Ja profeetat kuuntelivat häntä, -ja sfotoiyat iiunetellen: — Miten rohteä.häh on?! Ivanin sielu. Jatkoi: — Tunnen itsippl loukatuksi,! Neljäkymmentä neljä vuotta olen elänyt;^ tehnyt "työtä -«lih etta'"kät?ni ovat' täynnään ..känsiä..... Neljä-, kymmentä neljä vuotta olen toivoi-^ nut • taivMlllirtii';6ik^ii%r Tule n tän: < he. Mhiua ei päästetä sisäUe En ole ottanut .mukaani mitään hyviä tekoja! Mutta mistä minä ottaisin hyviä tekoja, kun olen tehnyt vain syntiä elWsjfflnl, kun. olen tehnyt vain työtä rikkaille. Enkö ole kylvänyt Jyviä, kartellut maata kyyne-liUäiii, kun, tuU kuivuus? ^ ho-, pea,jota kaupitaan sielu: on lahjoittanut kerjäläisille Ja mimkellle, enkö juiiri minä. käsilläni ole tehnyt työtä sen kokoomiseksi? Neljänkymmenen neljän iäkyuoteni aikana en ole tehnyt muuta kuin pukenut toisia, elättänyt; toisia.... Katsokaa minua, mitä minulla on ylläni? EU kö se ole hyvä teko? Apostolit Ja profeetat kuimtellvat tarkkaavaisesti, katselivat toisiaan. — Herra tulee lyönen hänet kuo- Haaksi tämän puheen tähden, ajattelivat he. Mutta herra katsoi sielua Ja sa-nol: — Vai niin! Olet,/siis vihainen minulle? Olen siis syypää kaikkeen? - * En sano, että olet syyllinen, mutta.... ^ Kyllä, sen sinä teet! Etkö ehkä valita? Etkö ole itkenyt säkillisen kyyneleitä.... Tuosta et pidä, ja tuosta et pidä. 6e Ja se on sinua kiusannut QJetko ehkä ipieni lapsi? Sinun olisi pitänyt työntää ne sivulle. Jotka sinua sortivat! Mutta- seqsiJaan plpb, c4ituisestl lyottqnut minuun. Olet ajatellut:; jumala aut-taa minua. Ja kalkki käy h y v i n . . .. Minun pitää anttaa teitä, kaikkia, tulee antaa kaikille Jotakin! Onko minulla.siis niin paljon, että voin antaW teille vielä Jotain? Olenhan Jo antanut, telUe kaiken. Olen antanut teUle, maata, Jotta Jokainen teistä muokkaisi sitä voimainsa mukaan. Mutta olette sensijaan asetta' neet sinne herroja, Jonkinlaisia t i lanomistajia. . . . ' Pitäkiä hUoU,''ettU pääsette iitistä-^iborii ' K e .öVatituli lefet t«iUe taakaksli Nyb >MdänA»*-: tee itsenne, selviytyli niistä..rnqJ^i-T^ ntia todellakin, äll{).t'tää. ,.katseUa tel* tä! Olen ahtanut teille kä^et, Jott^ niillä Voisitte ^ t t a a : toinen) tänne. Mutta olette rakentaneet käsillänne vankiloita Ja kapakoita. Tel-dän ijiäämäär^i^nhe orrv|iin.,to^ he' sbirtamihen *...' Myöskin sinä! Olenko ehkä sortanut sinua? Olen antanut sinulle järkeä, taipumuksia mutta -olet jättänyt ne käyttämät, tä. Olet vajn nUkkunuti. Eti,nlc\ ,t$j^« nyt mit^i6n,m^utl^ lfjiiIn.no8tanu^,ä|lr| mäsl; taivasta kpiitiiJÄ-ljarjänhyfc ml- Iti maan, i^nm»^9\9^^ BctU^e IcQTilnvia tehtjtyii^ :Saiäais0': 8Na matirjstvcta; vnrlen JcojKmtt^ faan tai mao^le. yahyi^tMi « s i « ] ^ jojiu käännöksiä «ettdttia pr^ rintk. j a : muita ,SnoiQen kaiisalaä' siin kohdistuvia asioita. . Osoite; ContuUte General pf Fiialnii^^ itoom 918 ;,1410 Stanley Street, Montreal. (Cojrnet; St. Cathanne and Stanley) .^AKSELI RAUANHEIMa , pääkonsuli. . flJsfiksi on Sttohtella edostajiaa Canad^assa: Konsuli Erick J . Korte. Port Arthut, Ont: — Adlel Saarimäki, 319 Bay S t . Toronto, Ont: — Hi P. Albert Hermanaon. 479 Main St., Winnipe|f, Man. — Thomas, Franssl. Box L , Oopper Cliffi Ont. — Cliarles E . Magnaa- 5on, 64 Doek St., Saint John, N . B . — G. W. Törnroos, 651 HoW€» S t , Vancouver. B.C. S U O M E E N Canadan Dollarista ISJietyskuluX: 4ÖC lähetyksistä alle ^20.00, 60fe lähetyksistä $20,00-449.99, 80e lähetyksistä $50.00—$79.99 Ja $1^00 lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä: 60c jokaiselta^QXoavalta a l kavalta sadalta dollarilta* SähkS>«nom«liHetyk«Ut& OVAt UU hctyskulut $3.60 lähetykseltä. .Suomen rahaa ottetaan. Kursti $2.45 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS, Box 69. SUDBURY, Oafc Laivapilettejä myydään, l Tiedustakaa miätiasioUa • r/ii»J*^i;ir>i:i>. . , M ; v " i ' - i ; ) f u i ; i i-,iy - VanaudpU^nOttavat- rabaväHtyk* •iä'Vaataan, 816 Bay Strept, Port Arthur, Ontario' VAPAUS-MONmEAh BfiAfiCB 119Ö St. Antoine S t, Montreal, Que. * - 'i^lCifftlatfd^LafceriOnt sanomalehdeksi. Siinä olisi vpitt; vielä sää.stää 30 minuuttia, jos sanomalehtipaino olisi sijainnut aivan paperitehtaan lähettyvillä. Tästä suurenmoisesta keksinnöstä, millä meisän humisevat puut muutetaan sanomalehtipapereiksi, ei nykymaailman kumminkaan Jean-nata suuria kuvitella. Kaikkeen meidän ailcamme paperiinhan käytetään pääasiassa puusyyainetta, j a se paperi on kaunista Ja sileätä ja silkkimäista; Icauneimttiat. -Ja sydämellisimmät asiat voidaan :«ille kirjoittaa Ja mahtavia,. maailtnaa liikuttavia asioita . voidaan sille painaa, sanoja, jotka saavat m i e l^ hehkumaan, ' liiiital Heti Käh ••iokU'1)U''iehnj^«al' nhii^ vääryyttä, huusit sinä minulle: '.'Herifa, varjele mtowi;^ M^tta It^o et liikahuttanut sohueasika^n^^i^ub. lustuKsekfiil.. Vaieten kuunteli Ivanin «lelu. Häpeä vaitosi hänet Herra puhui totta, Ja kun häh oli puheensa lopettanut, kysyi sielu: — bt siis päästä minua sisälle paratiisiin? Tämähän on. naurettavaa! Et itsekään tiedä, mitä pyydät..,. Onko, paratiisi kenties täällä? Se on teillä siellä alhaaUa, maan pääl- Ift..-.'. • • • Onpa sekin ihana paratiisi! Sehän on ol^«a iielvetti.... — No, Järjestäkää sitten itsellen-ne toisella tavalla! Seiiän riippuu yksin teistä. Minulla.ei ole sen canssa mitään tekemistä.. Eläkää overeina, veljellisesti, toimeenpankaa uusi Järjestys, älkää kuluttako aikaanne nukkumalla, uunin päällä! Ennen kaikkea *-< älkää luottako minuun! — Pyydän ainiia. päästä minut sL-sUlIe! Taas Isä Jimiaia hymyili: — Sinäpä olet omituinen vekkuli! Np, Jos niin mleleiläsi haluat, niin . , . . tule vaan f ^ l l e Minusta, se on! aivan yhden tekevää. Mutta et tule viihtymään täällä. Kylmä täällä o n ! , . . . Ivanin sielu astut sisälle paratiisiin, istuutui pienelle pllvelle, istui, istui, alkoi katsella ympäril. leen.... Ketään ei näkimyt Miten ikävää! Mutta tuolla aumalla, inaan päällä kasvaa ruohoa, puut kukkivat 3c)ikat tuoksuvat linnut laulavat Siellä on ihanaa! Ivaiiih sielu v l i l v l taivaassa kak. Si päivää Ja kaksi yötä.. Kolmannen päivän aamiiha, kun aurinko nousi, ka^te' kimalteli kedoUIa, Järvistä notisi hieno usva, täfakäi^t k u i ^ vat hijalleen, otti sielii pteneii nyytin, rt^vl^teii idetyt kji^eie^t jiuha. South Porcupine, Cc . 0p7' Broaview Ave., Toronto, Ont DAVID HELIN, eri paikkakunnilla Keskt-Ontariosia Ontarioh lainsäätäjä-kunia kokoontunut lan vflitaii^ttlmeh eteen ja/aarirf: . — Berta ;|iimata;! l^abdpn «lä&I l^ilä tufhhitse mlhtiaj,, tyhmäA sieiuä! Anna hiihuh; mennä!' ' — Tahdptko mennen!li^^ — Äaluän takaisin maan päälle. Tatidah koettaa järjestää olohl siel-ik toisella tapaa.... . Herra antoi siunauksensa liänen atottaessaan uutta elämää: —- Mepe! Alä Ple laiska, j a luota vain ItseesL Silloin kalkki käy hyvin! TORONTO, helmik. 6, — Ontarion lainlaatijakunta kokoontui eilen istuntoonsa. Avajaispuheessa ilmeni tämän istuntokauden asioina tule-van .esille lalnlaatljakunnan nykyisen nelivuotisen istuntolcauden muuttaminen 5-vuotiseksi; hallitusminls-terien palkan kohottaminen $8.000— $10,000. vaaliehdokkaiden pakollinen takaussumma 6n määritelty $309, mutta se saatetaan laskea $200, Jos edellinen ehdotus synnyttää vasUis-tusta. Useita muita lakiehdotuksia mainittiin, kuten arvopapereiden väärennystä ehkäisevä lakL väkljuo-: mien kontrollUaki; maidon Ja kerman pakollista pastöriseeraamista koskeva ehdotus y.m. C.P.R.-ylitiö rakentaa haararatoja OTTAWA, helipJk, 7. — Canadian Pacific Railway yhtiö tulee esittä-määh pailanientin tulevalla istuntokaudella ehdotuksia viiden eri haa-ratien. rakentamisesta. Jfäfden yhteis nen pituus oh sUuhhlileen 160 mailia, ja rakennetaan he Albertaan, 6askatchewaniln jaQuebeciin. C,P,R, yhtiön Taljerin alaosastosta, Temptestln läheltä, Albertasta koilliseen noin 10 mailia, r. ,^:i^neImista. Sasfc koilliseen noin 5$ ^mailia. Duväiista,Saäk.. itään noin % nmilia. Glehrosesta; .Säsk. itään lÄihf Shellbrooiiin. VUdes linja on l ^ h lyhyt matka Quebecissa, Vaud-reuU piirissä. " P I T K Ä T U K K A I S T A " ON N A R I I A T TU Windsor, helmik. 7. — - Ernest Koslulc, Jtä-WindSori8sä asUiira rtio-katayBrakauppia& ön. Valittanut poliisille, että, han ph ostanut $70 :n "parannuRsen?'j 'iimiifiluiL^. onldn o l lut ,j)ertonineri^?Ä^^ ostaneensa mustalaiMilta Joitain Juuria tällä r ^ l l a ^ i j a -näiden iantien piti olla -yairm|Sti; rahtavla. MuM^I^ niitä lähemmin huomasi häh niiden' olevan tavallisia keltajuuria. •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 10, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-02-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300210 |
Description
Title | 1930-02-10-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
34 1930
iril eiluväeo
eiilä on kaksi arvokasta kirjaa, jotka
myymme pois huomattavalla
aieiinukseila
iäiset Työ?äen Oiympialaiset 1925
Hyviin kansiin sidottuna, ent. hinta $1.25, nyt SÖc.
Työväen
«una hyviin koviin kansiin, ent. binta. $2.50, nyt $ i . 7 S.
Ensimmäiset Työväen 01yrapialaiset'Vteos on, mielenkiin-inen
ja hyödyllinen kenelle tahansa muillekin paitsi urheili-
"e Onhan se tavallaan historiaa työväen kansainvälisestä
ieiiuliikkeestä. Meillä on vain pienempi määrä näitä teok-jälellä.
Hankkikaa ne ajoissa itsellenne. Teokset ovat myös
•ökkaita lainakirjastoihin. . _ , .
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
X 69, SUDBURY, ONT.
t j a • r * ' » j»j*'*^^'^^**'* * * * * * * * * * * * * * * * * * ' * * * " * * ' ^ ^ ^ ^ — ^ ^ ' ~ ^ ' T ^
Hendricksomn
matkaohjelma
suom. Järjestön puhuja-or-
_ajan. tov. Martin Hendrick-atkaohjelma
jatkuu seuraa
_ ja tovereiden seuraavil
kunnilla pyydetään hank-tilaisuus
liaaleiUe allamer-pälvinä
ja ilmoittamaan
yvin.
KIRKONKELLOT TEOLLISUUS-TARPEISIIN
imik.
taik.
Imik.
£toik.
ID. helmik.
Kirkland Lake.
Larder Lake.
Rouyn, Que.
Kirkland- Lake
South Porcupine.
Timmins
Ikomitea voi järjestää Tim-
So. Porcupinen ja Pottsvil-
[isuudet näiden 6 päivän ajal-fcn
parhaiten sopii, ellei tässä,
[järjestys ole käytännöllinen).
blmik. South Porcupine
PottsvUle.
fclmik. Pyne Towhship
la).
pelmik.
p. helmik.
Nlmlk.
. lielmik.
Cochrane.
Hearst.
Nakina.
Port Arthur.
14 :•
Laajoj*en työläisten kokouksien
vaatimuksen perustalla Tiilisissä
on piirikunnan Tpk:n puhemiehistö
päättänyt poistaa kirkonkellot k a i - ,
kista Tiflisin kirkoista j a antaa ne
"RudmetaHtorgille" j a käyttää saadut
tuloit eläintieteellisen puiston
laajentamiseen ja kulttuuri-lepo-puiston
rakentamiseen.
RIEVUISTA, PAPEREISTA JA
LUISTA SAAMME TRAKTOREITA
Joku päivä itakajierin nosti
"Krasnaja Gaseta" esiin kysymyksen
asuntojätteiden kokoamisesta
teollisiin tarkoituksiin. "Gostorg"
onkin ottanut asiassa aloitteen Leningradissa.
Jokaisesta tarpeettomasta rievusta,
paperin ja särjetyn pullon
palasesta saamme raaka-ainetta
niin omaa teollisuuttarnme. varten
kuin ulkomaillekin vietäväksi. A-luksi
tullaan käymään lajaa seli-tyskamppailua
asiasta ja. nuorisoliitto
järjestöt asianomaisten pri-gaadien
muodostamiseen. Helmikuun
10 p:stä lähtien alkaa näiden
jäteraaka-aineiden keräämisen
kamppailukuukausi. Leningradissa
on varattu tätä varten 15 suurta
Malaria ja me
, lierta päivässä anneltiin .terveille
miehilie kiniiniä, m&lariäkuumeen
varalta. Kiroillen sylkäisivät toiset
tämän pahanmAkuisien kapselin
suustaan, kun vähänkin päällystön
silmä vältti. Mutta, tarkkana när
mä valvoivat, jos jokin koetti sen
piiloittaä kielensä alle, sylkaistäk-seen
sopivassa tilaisuudessa pois.
Oltiin menossa sisämaahan jokea
Myöten, troopillisessa rsenrossa^ Au
rinkb paahtoi suoraan; taiväalaeltsi»
levittäen hirvittävän kuvmuuden. E i
pieninkään tuulen hengähdys i i i
kuttahut läpinäkymätöntä rehevää
kasvillisuutta, joka täytti jokirannat
aivan vesirajaan asti. Teräksinen
laivan läkki oli niin kuuma
että' ilma väreili sen pinnalla.*
Kaikki vapaana olevat laivamie-het
loikoilivat varjoseilin alla, i i a t -
sellen nähtävyyksiä jokivarsilla.
Tuhansien lintujen ja muiden
eläinten äännähtely täytti metsän
yhtäjaksoisesti. Eläinkunta oli yhtä
rikas kuin kasvillisuuskin. Aina
jonkun matkan päässä- olevilla au-keimmilla
paikoilla kohosi pieniä
neekerikyliä. Laivian antaessa va-rotusmerkkejä,
joella olevat pitkät
kapeat kanootit kiireesti meloivat
rantojen suojiin.. Puoliatastomat
naiset seisoivat ryhmissä . mannalla,
katsellen ohitse^ Iculkevaa laivaa.
Pikimustat alastomat neekerilapset
kirkuivat ihastuksissaan, katsellen
propellin synnyttämää vesiryöppyä.
Asunnoissa oleva, ruohokatto oli
neljän paalun varassa. Tasainen
maa permantona. Lähistöllä kasvoi
korkeita kookaspalmuja. Siellä
täällä oli mies kiivennyt huimaavaan
korkeuteien pudottamaan pähkinöitä
maahan. ~
Hitaasti kulkee suuri laiva äkkinäisissä
mutkapaikoissa. Toisinaan,
palmujen oksat hipaisevat laivan
kylkiä. Propeill ryöpyttää veden
aivan mutaiseksi velliksi, perän
koskettaessa mytaisia rantoja.
Perillä ei miehistöä lasketa maihin.
Laiturilla seisova musta sotilaan
tapainen virkailija kieltää sen.
Liikahtamatta hän seisoo laivasita
laskettujen rappujen kohdalla. Hän
ei •'näytä välittävän .kuumuudesta
näitään. Sääiisitelssään 5«>rinttn
napit tiukasti kiinni ;aivan- leua»
kiirkeea asti hän *. Uipisellisesti: hy
j^^äit^stcJa ja luovutetaan-näiden'va
it! yUäolmloÄVOJS^Htv^^ri^stoilie:. kuljettamista ti-varteni 30
vastaantulosta., ej^ä":Pp^' autoa !helnjikujun: a pstä.'' Kaikkea
täiä Leningradissa aivan' uutta
-^iaa 'johtaa lalueen: .Tpk:n yhteydessä
()leva hallinnollinen komitea.
Biinakkotietbjen mukaan voi Leningrad
antaa kuluvan vuoden aikana
4 1|2 itonnia riepuja, 1,000
tonnia luita j a 6,000 tonnia paperi-makulaturia.
lila ei ole siksi, että tarkoit-
[e sillä jotakin kunnianoajlTv
tapaista, vaa nsiksi, ,, että.
}pn jo vanha mies ja aikansa
säälimättä itseään rapä-
|a kinoksissa, joten oa-alvan.
lan, että vapailtamme hänet
[jän etsimisestä ja tien kyistä,
milloin se suinkin on
Usta. '
l i A R K O V I N TRAKTORITEH-DASTA
SUUNNITELLAAN
uom. Järjestön T. P, Komitea.
eiTostoliitosta
IlJ.NOVGORODIN ALUE-IW
KOKONAAN K O L -
LEKTIVISOIMINEN /
a^-l^ovgorodin aKuepiirissä
Bärjestetty 7 rajonin kokö-pllektivisoiminen.
Votjakki-
|la on kollektivisoitu 30
alonpoikaistalouksista. Ke-kamppailun
aikana järjes-
^luepiirissä 19 rajonin ko-kollektivisoiminen
ja 100
[kollektiivista taloutta.. -
ettei siitä minkäänlaisessa
p saa poikkeusta tehdä,
laikki työväenjärjestötkään,
piiset työväenjärjestötkään,
P päämäärä tai päämääriä,
Inoja proletariaatille kdmmu-
I kulkiessa ja etujen taiste-m
eihän sUloin voi noiden
prjestöjen sisäiset menette-,"
pUa päämääriä,
^taisteluissa kehittyvä Ja kb-pa
rikastuva proletariaatti
muuttaa järjestöjään or-prisestikin
kehityksen tilan-ptaavaksi.
Olisi väärin sa-
P työväenjärjestöjen orgaiji-
|a ei enää tapahtuisi kehl-
[ muutoksia. Niitä tapahtuu-i.
- •
työläisdemokratia töteaUa-
|an .nähden ei saa olla kaa-
I Tässä, kuten kaikessa täy-pa
etutUalle vallankumöuk-
P ja etu.
poliiton puolue sangen har-olla
min laillisissa oloissa
• voinut työläisdemokratiaa
Nsä toteuttaa, vaan sen täy-
Maisena ja laittomana kun
pttaa menetelmää että puo-
P johto nimitti alempia orja
toimitsijoita tai että
toimikuimat täydensivät
plempien orgaanien suöstu-
Ei ollut mahdollisuutta
^isiä ja julkisia .jäesnistön
P ja edustajaTrokoukgia ~ja
flita tarpeellisia toimltsijoi-peeiie
oU elinkysymys koet-
Itsensä salassa tsaarin bh-ptyreUtä
ja pyöveleiltä.
poUaisessa tilanteessa puo-mut
noudattaa niin laajaa,
^okratiaa kuin laillisissa
pimien. niin olfeiko pitänyt
p tomiimatta? Kysymys bn
pnistinen ja järjetön-roikka
työläisdemokratia ei
Jäämäärä ja vaikkapa vis-mteissa
täytyy, sanoisinko,
paalisen laajasta käytöstä:
pin tämä ei merkitse Sitä,
. kALMÖkklEN A L U E E N K O L -
, f LEKT^jV^ISÖliVIlNEN
köifektivisöimineh.
Kalmiikkiän batrakit j a köjdiät
suhtautuvat, takapajuisuudestaan
huolimatta, nykyään marraskuussa
v. 1929 suoritetun suurempien t i lan
heiTojen j a suurten karjanomistajien
karkoittamisen jälkeer
ystävällisesti karjanhoidollisiin
köli. talouksiin ja liittyvät niihin.
Nyt on koll. talouksissa 6,400
taloutta alueen 39,000 taloudesta.
On solmittu pitkäaikainen karjan-tuotteiden
hankintasopimus ja pienet
koll. taloudet yhdistetään suuremmiksi.
. "
Leningradista mattkustaa alueelle
170 työläistä työtä varten sikäläisissä
koll. talouksissa.
Harkovin suuren traktoritehtaan
suunnitelmien laatiminen käy isku-järjes^
tyksessä. Useampien yerstai-:.
den; piii^ustukset ovat . jo , yalmiitiv
i^ammikuun.,,2^ psiiyaän. .menneesi;
tulee; koko .'suunnitelmavaliJiiiksi.',
Sitä''Valmistaa parhaillaan useita
satoja insinöörejä, teknikkoja, y.m.
LENINGRADIN SX^K-^iiSTÄMI-N
E N VAAftXSSa JHIi
Viime vuonna tyydytJti Volho-van
sähköasema 55 pros. Leningradin
teollisuuden sähköntarbees-ta;,
) ^ •
Tänä vuonna on./vesi oUu,t: Yol-hovalla
alempana kun 50. vuoteen,'
Sentähden.: on sähköenergian tuo-,
itahto.;;supistunut puolella. .Tammi)
—maaliskuulla vain 12—13 milj.
kilowa;ttituntia.
Tällainen tilanne uhkaa Lenin-gradinteollisuutta.
Tämä seikka
pakoittaa "Elektrotogan" kiristämään
kuormitusta 4:llä ja 5:nä
tu r vesähköasemal la.
pistelee kiiltävää inferkkifiäii, J*»*^;
on kiinnitetty hän^n rintaansk.-;
Päällystö - on V5arustanut v^trt-tiilinsä
moskiittoverkoilla, »thfei
nämä pienet" vaaralliset hyönteiset
pääse makuuhytteihin tartutta
maan kuumetta. Sitäpaitsi he ovat
lääkinneet itsepsä tuntuvasti paraatia
vastamyrkyllä, viskyllä, aina
alimpiaan koneen käyttäjään asti
Näitä hjrvyyksiä ei riittänyt mie-lukölle,"
36!tka koettivat nuldcua
hyteissäärii' Mahdoton- oli pitää
ve^ttlUejä Ijiinni yölläkään. Laivan
runko 'hohti Icuumuutta kuin
tulinen pätäi. I^pi yön kuului
päällystön * hyteistä humalaisten
laulu j a meHastos.
Tuhannet moskiitot tulvivat miehistön
hytteihin jakaen myrkyllir
siä pistöjaan.
Ulkona merellä alkoi miehistöstä
yksi toisensa: perään sairastua
kuumeeseen. Ankarat vilunpuuska^
tärisyttivät ^ i r a i t a , , että oU kauheata
katsella. Saatuaan vahvan
kiniiniannoksen, tärinä hetkeksi lalc-kasi,
iskeäkseeri jokun tunnin kiiluttua
entistä ankarammin uhriinsa.
. "
Terveenä olevat miehet koettivat
auttaa sairaita parhaansa mukaan.
Vaan uusien sairastuessa tämä
kävi jäljelle jääneille liian y l i voimaiseksi.
Kukaan ei joutanut
siivoomaan hyttejä, . ruoka-ftstiat.
jäivät puhdistamatta. Siivottomuus
alkoi näkymään joka paikassa.
Neljä miestä ponnisteli enään
lämmittäjäin tehtävissä, joita oU
ennen tehnyt yhdeksän miestä, kolin
kärrääjät inukaan luettuna.
Yli-inhimillisellä tarmolla he tekivät
tämän ylimääräisen työn. He
kulkivat aivan horjuen liiallisesta
ponnistuksesta rasittuneena.
Päällystöstä ei -sairastunut ainoakaan
mies. Tämä ei johtunut
siitä, että he -olisivat olleet vahvempia
kestämään kuin miehistö.
Vaan heidän varokeinonsa esti heitä
saamasta tartuntaa. Nyt he
ylimielisesti komentelivat epäitoi-voissaan
ponnistelevia miehiä. Vihdoin,
kun he näkivät, että, liiaksi
uupuneet miehet alkoivat nääntymään,
jouti-heiltä alimmasta päHs-tä
oleva neljäs koneenkäyittäjä
avuksi. Tämä näkyi olevan suuri
loukkaus hänelle, että joutui heittämään
kolia lämmittäjille, joten
sekin apu oli sama, jos sitä ei olisi
ollutkaan. .:u;;'>,, i i t • .
I ;^Täkkimiesten, iehjkiiyiäM ijonpi^
1iöli!)rte jmiesitä toisten: [oljfte^ftj sflti/P?!?!-?:
niä; Heillä ei tosin ollut niin voimia
"kyöj^ät "'pdHnistuk^et'-' Kuirt
läminittäjillä, sm5"'he'*£ekiVät- '
tärkeimmät tehtävät, joutavimplen
jäädessä syrjään.
Ihmeellisellä sitkeydellä tekivät
terveet miehet tehtävänsä. Mutta
niin he^.olivat-uupuneet, «ttä.-lai-van
saapuessa määräpaikkaansa, ei
heistä kukaan ajatellut mennä.kapakkaan
iloa hakemaan, vaan käyt-ttivät,
heille annetun vuorokauden
lomamajan' sikeästi' nnkkamalla.'^.'
j a . vähemmän vaaroista, jotka
ESVktantia kohtaavat tämän kuivan
tfc^- Bikentamisen Johdosta Suur-ta-
itizmlan ja mannennaan välille.
Uu|tt&^- tällä ; ympärikäännöksellä on
Qxnek syynsä. . . _
Täxtyneehäu eiKinnäkin myös
vanhojen sotUashenkllöiden lopulta
käsittää, ettei Lamanche.tunneli
nyki^p&ivinä voi antaa mitään aUo-
Jaa ; vlhqUiseu, hyökkäyksUle. Kaa.
supcomneilla varustettuja lentokone!,
ta Vastaan ei siitojaa mikään kana.
va, olkoon se sitten vaikka 10 kertaa
Ulin leveä kuin nyt suunniteltu.
-SotUaallista luonnetta olevat vas.
taväUteet ovatkin kumotut senjäl,
keen.. kun viimeiset Englannin ar-oieijamanööverit
ovat osoittaneet
turvattomuuden nykyaikaisia sotavii.
lineltä vastaan, kuin myöskin, kuinka
helppoa on l^ävittää tieyhteydet
(kutea esim. Lamanche.tunneli).
BotUasjohdon oppositiota ei enää'vinaan elämää?"
K l r j . Aleksander Neverov
Hänen nimensä oU Ivan. Hän eli
huonosti, kärsi kaikinpuoUstk puu.
tetta. Teki sj-ntlä. luonnollisesti. Y-listi
rikkaita. joUla oli saappaita >
vaatteita, vieläpä kuolleitakin hän
kadehti— Usein hän kiipesi uimin
päälle ja punnitsi mielessöän miiit-
Uiu asemaa ja varallisuutta, Naapuri
MichalUlla on niin Ja niin .pfJJoia.
Naapurit Jegor ja Gavrlla, heillä «n
vieläkin enemmän..,. Mutta hän 5al
pian tarpeekseen toisten rahojen l a ^
kemisesla. Hän väsyi tarpeettomaui
ajatusten pohtimiseen....
Elettyään neljäkymmeniä neljä
vuotta, ajatteli hän: "Olisi parempi,
jos kuolisi p i a n— Onko tämft ole-kanaalin
meren alitse
UUSIA MALMIKENTTI&
Vuoro-kemiallisen trustin tutkimusretkikunta
onlöytänyt Nerts-hjnskin
läheltä, arvokkaita litiumi,
beryliiumi ja myöskin volframi ja
molybdeni ym. metallikerrostumia.
Retkikunta on (todennut löytyvän
myöskin suuria varastoja sinopee-ria
ja runsaasti puhdasta eloho-peata.
.-
että siitä on luovuttava silloinkin,
kun siihen ei ole ehdot4inta ja rau-taista
jiakkoa.
Lenin oli ensimäisiä vaatimassa ja
painostamassa, että niin pian kuin
tilanne sallii, niin työläisdemokra.
fiaa on tinkimättä noudatettava Ja
jäsenistölle annettava valta vaUta
toimitsijansa Ja päättää koko liikettä
koskevista peniskysymykslstä.
Työläisdemökrätiah toteiitiamlhen
On niin ratkaisevasti määräävä, että
siitä el saa luopua muussa kuin
äärimmäisessä pakossa, ei pikku- Ja
tekosyistä, ei kuvitelluissa, ei keinotekoisissa
puolueiden kriiseissä.
Samalla kun/kommunistisen liikkeen
kasvatuksen täytyy käydä merkeissä,
että ratkaisevissa taisteluissa
tulee luopua vaikka kaikesta demo-kratiasta
j a silloin täyt^ noudattaa
tinkimättä Johtoa, niin samalla nor-maalisenunassa
t^anteessa. agitatsk).
hiri asteella, puolue volpl vaaratta
toteuttaa Ja sen täytyy käytännössä
toteuttaa niin laajaa tyoläisde-mokratiaa
kuin puolueen orgänisat-sioni
sallii.
JOUKKOlXBJESTOILtA .DEMO.
KBATTA VIELÄ MÄJmXÄ. -
Edellä on pätevästi ospitettu, että
taistelevissa ja kumouksellisissa Järjestöissä
on ei ainoastaan mahdollinen,
vaan vieläpä välttämätönkin
toteuttaa työläisdemokratiaa.
Vielä välttämättömämpi ja mah.
dolliseinpi on ^aa& luonteeltaan, vähemmän
taistelevissa joukkojärjes-töissä.
Niissä on ei ainoastaan mab-dollinenr.
vaan aivan välttämätönkin
noudattaa vielä 'laajempaa lyöläis.
demokratiaa kuin mitä kommunistisessa
liikkeessä noudatetaan.
Kun puhutaan työläJsdemokratian
soyelluttamisesta, hiin el saa hetkeksikään
unohttaa millaise!^ ty&-
Täenliikkees^ kuUoinkhi on kysy.
Erikoisen merkittävää on se, että
n.s. länsimaissa. Joissa oh oUiit melkoisia
valtiollisia vapauksia. Joissa
maissa on voinut niin taloudellinen
kuin valtiollinen työväenliike kasvaa
Julkisen toiminnan puitteissa Ja tietää,
että niiden mallien työväestöä
täytyy vetää kommunistiseen liikkeeseen
sovelluttamalla työläisdemokratia
kommunistisessa liikkeessä
sen organisatsionia vas;taavasti, n ^ .
loin ollaan niin laillisissa oloissa että
se on nalidollista. Tällaisille työläi-sille
ei saa antaa väärää käsitystä
kesldttymisestä Ja sen merkityksestä.
Tällaisia aineksia on hiljalleen kasvatettava
kommunistiseen käsitykseen,
niin työläisdemokratiaan kuin
muihinkin puoliin nähden.
TYtfLXISDEMOKBATIA JA TYÖVÄENLUOKAN
HEGEMONIA
(YLlHEfiRlJUS)
Kun ryhtyy lähemmin tarkastamaan
työläisdemokratiaa. siihen suhtautumista,
niin träljastuii vissi tär.
keä periaatteellinen seikka.
Joka vilpittömästi kannattaa niin
laajaa Ja täydellistä, työläisdemokra-tian
käyttämistä kuin oleva tilan-ne
sallii jä saattamatta ^Öväenjär-
Jestöje4 tehbkkhutta, nopeutta ja
Joustavuutta vaaraa niin hän täydellisesti
luottaa proletariaatin ky*
kyyn Ja voimaan ratkaista asiat, siis
luottaa proletariaatin hegesybniaan.
Vaikkapa Lenin aivan oikein krfto
tarmollaan taisteli sosialidemokraattista
Ja ammatillista epakeskittTnei-syyttä
vastaan, painostamasta pääs
Ennen maailmansotaa vireillä olleet
suunnitelmat Englannin Ja
Ranskan välisestä välittömästä yhdyssiteestä.
Englannin kanaalin alitta
Dowerista Calaisiln rakennettavasta
tunnelista ovat viime aikoina
tulleet uudelleen päiväjärjestykseen.
Äskettäin saatiin lehdistä lukea, että
Englannin parlamentin kuloaarissa,
t.s: parlamenttisalin käytäviUä oli
toimeenpantu koeäänestys parlamen-tin
Jäsenten Ja ylähuoneen lordien
keskuudessa* kysymyksestä. Josko he
pitivät tutmelln rakentamista iäig-lannin
kanavan alitse palcoittavana
välttämättömyytenä. ' Kysymyksen
esittivät Lamanche-tunnelin elido-tuksen
alkuuhpahljat Ja äänestys o-soitti,.
että parlämentinjäsenten suuri
erieirifailstö on myönteisellä kannalla
tuhnellkyysmykseen nähden.
Edelleen kertoVat toisaalta tulleet
tiedot, että Ranskan parlamentti ön
asettanut komissionih tutkimaan Ja
tekeinään ehdotuksia Lamanche-tunnelikysymyksessä.
Vanha .Lamanchen tunnelisuunnitelmia
näyttää siis tulevan lähemmäksi
ratkaisuaan. Tämän suunni-telman
toteuttcuninen t i e ^ i sitä.
että tattrittalsita vain 5 tuntia P a riisista
Ja 4 tuhtia Brysselistä päästäkseen
Lontooseen tarvitsematta
käyttää lentokonetta. Joka kalleutensa
vuoksi el voi. tulla laajemman
yhteyden ylläpltäj^l.
Tutmeliajatuksella on ollut aikain
kuluessa myös paljon vastustajia.
Itse suunnitelma on Jo y l i sata vuot-ta
vanlia. Jo v. 1802 sen esitti eräs
ranskalainen insinööri, Mathleu.
Häntä pidettiin narrina. Eikä se
juuri olekaan olemassa. Tähän ovat
olleet vaikuttamassa -paitsi talou-idelllset
tekijät, myöskin sotilaalliset
näkökohdat hankkeissa olevaa. uutta
Ijirvitfövää maailmansotaa silmälläpitäen.
Ristiriitoja Englannin ja
Yhdysvaltain välJUä ilmaantuu jatkuvasti.
Huomattava on yhä jat-fcuva
kilpailu sätamavarusteluissa
Englannin ja Yhdysvaltain välillä,
amerikalaisten amiraalien uhkaavat
^selitykset", amerikkalaisen politiikan
. silminnähtävä, jatkuva pyrkimys
vahingoittaa brittiläisen hallituksen
auktoriteettia jne. Nämä ovat
näkyviä merkkejä molempien kilpailevien
imperialistivaltioiden lähestyvästä
yhteenotosta.
Tässä lähestyvässä jättiläistalste.
l u ^ Englanti tulee tarvitsemaan
tukea. Siksi englantilaiset "rau-hahystävät"
harjoittavat propagan..
daa Britamiian eristäytymistä vas-tean,
pitäen silmällä taistelua yhdysvaltain
maailmanvaltasuunnitel.
main takaisin lyömiseksi. Sentähden
englantilainen politiikka hakee
liittolaisia Euroopan mantefeelta,
solmii liittoja kilpailijansa, Ranskan
ibanssa. kyetäkseen vapaampaan e-siintymlseen
pahempaa kilpailijaa,
Yhdysvaltoja, vastaan, samalla kun
tämä liittoutuminen kohdistuu myös
Neuvostoliiton työläisvaltaa vastaan.
Jouduttuaan sotaan U.S.A:n kanssa
Englannin välit siirtomaihinsa
katkeaisivat hyvin pian. Muutamassa
viikossa voisi sen Yhdysvaltain
laivasto nälkään näännyttää. Myös
senvuoksi Englanti haluaa saada
varman maanalaisen kulkuyhteyden
mannermaan ja Brittein saarten vä-
.f^gHpimme myös seinyuoksi. On
n^,,,t6irien, vieläkrtf läheisempi syy:
sptaisäit suunnitelmat Neuvostoliittoa
VasCttäh. :Ja)&en sodan sattuessa el
esim. mer^nieslakon puhjetessa kes-k^
ji^t^ätöntä yhteyttä, mannermaan
kanssa^ voida vähUl^si arvioida.
Tdhnellrakennuksen teknilliset kysymykset
ovat Jo ratkaistut. Osa
tiuma^sta,r->1.5 .ik».. pitkä -käytävä
Dbwerin puolella on ollut valmis
Jo 50 vuotta. Kanaalin syvyys Do-werln,
ja Calaisin viäliUä on ainoas-iaan
<ö metriä, ollen pohjassa kai.
_ _ yaiistyölle; edullinen liltukerrostumQ.
Paul. Laäksol i h i j Ä J J i ^ y s jP??. liaksi rlnnak-
,^a^ä 1^ .m. kwätä Ja 6 m. korkeata
l u n p f i M . jomeri pituus rannasta
f-an^^^ tulee'*61e!iiäah'6i kilometr
i . . \'
Lasketaan, että henkllöyhteys
mannermaan Ja saariryhmän välillä,
joka nyt nousee 2.5 miljoooaan, tulee
lisääntymään kaksinkertaiseksi.
Tavaraliikenne tulisi myöskin tuntuvasti
kohoamaan.
1 Tunnelirakennuksen kustannusten
lasketaan nousevan n. 4.5 miljardiin
markkaan, tullen rakennustyö kestämään
n. 3—4 vuotta. Molempien
asianomaisten maitten työläiset aset.
tuvat sangen epäilevälle kannalle
tähän uuteen "tekniUiseen edistys,
askeleeseen" nähden. He luonnollisesti
tervehtivät ilolla tunnelin r a kentamisen
aiheuttamaa Englannin
Ja Ranskan työläisten keskinäistä lähentymistä.
He eivät myöskään ali-arvioi
suunnitelman taloudellisia
etuja, mutta he ymmärtävät inyös,
mikä ase tunneli tulee olemaan so-
<'an syttyessä murhanhimoisten imperialistien
hallusa. Niin suuri työ
kuin Lamanche-tunneli, voi ja tulee
todellisuudessa palvelemaan hyödyl-isiä
tarkoitusperiä vasta sUloIn, kun
valta sen kummallakin rannalla on
proletariaatin käsissä.
Miiutettu puu
tyäänkin painostaen, että vallankumouksellisen
taistelevan kommunistisen
liikkeen täytyy olla inahdöHi-simman
keskitettyä, niin hän d koskaan
tästä huolimatta ollut kannattamatta
työläisdemokratian käyttöä,
miUoin siHe ei ollut volttaniattomia
esteitä.
Miksikä n ^ ?
Siksi että faän jos kukaan luotti
Iffoietariaatin yliherruusajatnkseen.
ihmetytä: asiantuntijathan selittivät
rakoinaan myös Suezin kanavan
rakentamisen , mahdottomuudeksi.
Vuonna 1874 käsiteltiin Iqreymystä
Ranskan ;kamarissa VjersaiUesIssa pS
annettiin asia komissionin haltuun.
Toisella puolella kanavaa. Englannissa,
perustettiin tarkoitusta varten
jopa ^ t y i n e n yhtiö "Channel Tiin-nel
Company Limited". Englannin
parlamentti ei myöskään - katsonut
yritystä Icarsaln ^minu Mutta ar-meljan
johto teki tybjäkai ilMko
^linnitelman. Pelättiin . vihollisen
maahanryntäystä. . Viei&tä, niinkin
myöhään kuin 1924, Jolloin mtnisteri
MaeDonald uudelleni otti Icysymnk-sen
päiväjätjestykseen, kohtasi/se
ankaraa vastarintaa ibtUasJohdon,
taludta. • •
Viimeisten 4 vuoden aikana nä$rt.
tää kuitenkin tunneiiasia voittane^
maaperää. - Puhutaan ^ yh& väbem-
Eräässä Saksan paperitehtaas-sa
tahdottiin määrätä lyhyin aika, mikä
tarvitaan puitten muuttami-seLsi
valmiiksi sanomalehdeksi.
Muuan veto antoi tähän aiheen.
Oli näet eräs herra väittänyt, että
tuo merkillinen muuttuminen tarvitsisi
kokonaisen päivän; toinen
taas, ammattimies, arveli tuon ihmeen
täyttyvän puolessakin päivässä.
Kaikkien osanottajien ja todistajaksi
hankitun notaarin läs-näoJlegsa
kaadettiin tehtaan lähellä
sijaitsevassa metsässä kolme
puuta aamulla klo 7.35. Nämä vietiin
"tehtaaseen ja pienennettiin
puunpienentäjä-koneesea 3:n sen-timetrin
pituisiksi kappaleiksi, Toiset
koneet kuorivat pölkyt j a muuttivat
ne taikinamaiscksi massaksi.
Tämä hämmennettiin suuressa ammeessa
kaikkien muiden paperinvalmistuksessa
tarvittavien aineiden
kanssa yhteen. Velli tuli nyt
paperikoneeseen. Kello 9.20 tuli
ensimäinei^ paperiarkki valmiina
koneesta ulos. Vedonlyöjät hyppäsivät
heitä odottaviin ajoneuvoi-
Jiin ja ajoivat arkki -mukanansa
neljän kilometrin päässä sijaitsevaan
- sanomalehtipainoon. Lato
mus oli valmiina, kello 10 painettiin
J a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-02-10-03