Vapaus, February 10, 1930

              Maanantaina, Helmik, 10 p:nä --- Mon«, Feb. 10
VAPAUS SaMbnstttJa. OaMtyy Saa­ja
BurattTiaä iskiaya""*-
VAPAUS (UWrtr>
Ti»! buiy oc«aa (rf »uiaitk Watte> « - C M d a . raMiabfd. 4aii7 at SaAary. (teada.
RcKutfercd «t tbc P<nt Offica' DC|MtUKM. Öttaaa, aa
laloaM Ela StitctilU.
P » b 9 M ^ r : ^a(<aa*. Bot 69, SaUbsTT. ,Qat.
-ion^»: tMJioc g o t wock. advobacBicata. ate.) MSS—EdUo» 536W.—IkKÄa o» 2»7W.
Xtesuuiuiji J. W. AUfrial.
Om». Bookitu^a and Priauba»: Vapaaa A H U U « . Sba Soaat.
VayuM. P4>. Bds «9. Sadboty. UM.
TOAUSBDtKATt
< yk4iM. 6 Lk. » 2 ^ . i kk. ^a i kfc. tl-OO- — YMi«t«>Mibi» ia
C l i . clkooaiUe-. 1 >k. » M . 6 kk. «349 Ja > kk. lIXO.
oin f»gT|TTf*fQ1TpflHrf"TT* - Tel
{ämiuttaime.ideni ;aiialysi ja JKäilcto
Jäto mlehiriänne tai naistftfanne si.
kiläistezx i^vin Uznotettujeu tnrrari*
nen maailma on kietoutmiut taloudellisen anarkian tilaan, jolloin mil­joonat
työläiset Euroopassa ja Amerikassa sypstään työttömyyteen ka*
pitalistisen tuotantokonei.ston jouduttua sekasortoon, kaikki tama par­haiden
osoittaa, että sosialismin rakentaminen Neuvostoliitossa ei ole'Hjfefeeldeii ' lätettyville inäkelnpä
enää epämääräisen kokeilun asteella, vaan siellä kuljetaan eteeiipaijS 'milloin talaansa. nLn siellä varmasti
johdonmukaisin suunnitelmin, jolle anarkia on yhtä vierasta, kair jnäette karvajalan toisefisa jälttä
^ nmnf^fr^f»^ noihin luaipptObia.
Teillähäzi kezrotaaa ^ a n asiat
niinkin imUusti, että liikkeenne täy-todellinen
järjestys on kapitalistbelle järjestelmälle.
Canadan maatalouskriisi kärjistyy
, Viime aikoina on viljan hinta laskenut maailman markkinoilla.
Tämä on kärjistänyt maatalouskriisiä ylei.sesti ja Canadan maatalous-krijsiä
erikoisesti.. ,
tUIOTUSHINNAT VAPA^EtSA* H • Tilanne on käynyt niin kriitilliseksi, ettäparikit ja maakunta-
^JneraiktoitntutnkMt •1.00 kerta. 12.00'kakti kertaa'. — AvioIiilUaa-MssaiUf aaaaatotvotakaet ^ , ,,, ... i >.
u^^JufJ^va. -^anmauit^atVkfH t^y, a ~ syBtyiUobtafaet »14» hallitukset ovat rientäneet avu.slamaan viljanmyyntirenkaita, noita
L^S:L.:LI2;S"»^^ hallitusten tukemia, pääasia.ssa suurten viljelijäin koni-
«iioaao tiedo. i . o«»t«ii>aauk.et 50. kerta. |i40 katat Unm. - Tii.ptoUMn.ju. ia ! rollceraamia viljan myynti laitoksia.
«'cnttaoriea on. <raadHtaaaM. Uketcttäva ilauatoiUsta atidtZtaaa. _ _ .i , , . . i t i t * . . i '
General aarertiiiot tataa. 75e pe» c^.iiic]>. M}aianim.cb«iga for tiscia «MKtias. 71a. Tha, ^^^^^ ilmotus pankkien ja aromaakuntien lialiitusten lupaamasta
..pan, u . k . be.» adrertula, ««<li.ia aiaa.^ »ka Tuu>uk pao,u t» CM. • i g^gj^ksesta ^i ole kriisiä lieventänyt. Vaan viljan hinta siitä huolimat.
I M ette minola tabtata na TaauaM «ariagfartb Mfl^Mliaai. Urjetttkas asaallaaa Ulkkaaa-
•iaitajan j«rtooa«ni»eIU slnelU: J. W. AhlqvUt. fiiklcaeskoUaja. ^ _ _ __
tyy maitoakin myydä halvemmalla
kuin porvarien liikkeet myyvät, sillä
muuten eivät esim. suunälaiset, mi­käli
täällä on kerrottu, ostaisi mai.
toanne ollenkaan. Sellaista osuus,
toiminta väkeä kuuluvat Sudbui^n
suomalaiset olevan. J[os ie ette saa
hyvin pian oeuuskeup^iazme myyn­tejä
nousemaan ainakin puolella,
niin me täällä pohjosessa alamme
täa tämä kokous että L.WXUx)f C.
ei tule olemaäii. minkäänlaisessa yh.
teydessä IWWm kanssa, koska se
Äoittautuu lviimeaikoina. edesotta-mäinsa
esimeitkien perusteella työn­antajain
apuri järjestöksL
Keskosteltna sabteestarome IWW:u
hallitsemiin mokaloihin,
hyväksyttiin seuraava ponsi:
Li.WJ.U. of ' C :n mennyt historia
lakkotaisteluiden. ja työrettelöiden,
sekä muiden ahtaiden aikojen kulu.
essa on osoittanut sen suuren ar­von,
mikä näillä, työläisten hallin­non
alla olevilla psuusniokaloilla on.
Samalla cn myöskin ineimyt aika
nimittämään .Sudburya karvajalko­jen
kaupungiksL Tällaista se
se kaivossaat>paitteii ^yöntL
todeimut meille täysin selvästi .sen
aslaö, että vain osnusruokalat voivat
tyj^idyttää luokkataisteluyaatimuksla.
on Jos ruokalat ovat yksityisiä, tai ku-
Kaivoslain ihiMosMatahU
ta laskee, niin nyt jo avoimesti puhutaan että liittohallituksen täytyy
, käydä viljanmyyntirenkaita ja viljankasvattajia avustamaan siten että
hallitus ostaa suuremman määrän viljaa ja pitää hallussaan eiksi kun­nes
viljan hinta on noussut.
Yhdysvalloissa hallituksen taholla on käyty painostamaan että
Ontarion lainlaatijakuniiaii taaÄfcn kokoontuessa, on viritelty kes- tuotantoa on rajotettava. Samaa porvaristo agiteeraa muuallakin, mu
kustelu kaivoslain muutos^dotusten kohtalosta. Tämä lakiehdotus ^ keinoja kriisin poistamiseksi.
oli seuraus Hollingerin icaivo50imetfomvu3eh johdosta pari vuotta. Tällä kertaa välittömänä tilanteen kärjistäjänä on se ^tta Etelä-eitten
toimeenpannusta tutkimuksesta. KaiVOÄlain muutokset olivat; Amerikassa on laskettu markkinoille paljon viljaa. Samoin Neu\fos-
- - ' . „ —Iit........ r\»t.*;#»> mt^taUilcnu toliitosta on Europan markkinoille laskettu viljaa.
Jo huhtik. 8 p. 1929 Komintern Canadan Kommunistipuolueelle
lähettämissä kirjeessään ennusti Canadan maanviljelyskriisin kärjbty-mistä.
Tämä osolfcaa että yhteiskunnallisia ilmiöitä voidaan ennustaa
oikein vaikka Filippo väittää että niiden ennustaminen on yhtä epä­varma
kuin ilmojen ennustaminen. Riippuu vain siitä miten tarkka en-Äustaja
on, miten tarkoin voi ymmärtää asiaan vaikuttavat tekijät.
Australian, Etelä-Amerikan, Intian ja Neuvostoliiton viljan tuo­tanto
tulee Canadan maatalouskriisiä kärjistämään. Varsinkin kun
Neuvostoliitossa ehditään kollektivisoida maatatoys ja se saattaa voima
peräiseen käyntiin kapitalistimaissa tulee maa'talous kokemaan sel­laista
mitä se ei ole ennen kokenut. — K. A . *
Vallankumous lähestyy Intiassa
Liberaalien ja työväenpuolueen johtajien keskuudessa otaksutaan,
että brittiläinen valtakomento voi. vielä pelastaa asemansa ja vallan
kumous voidaan välttää Intiassa, jos Intialle myönnetään dominio-oikeudet,
kuten Canadalle ja Australialle y.m. Tähän tulokseen tulee
m.m. kirjailija J . T . Sunderland äsken julkaisemassaan kirjassa "In-dia
in Bondage" (Intia orjuudessa).
Sunderland, niin kuin monet muut, näkevät Intian olevan vallan­kumouksen
kynnyksellä, mutta heidän vallankumouksen pelkonsa pa-koiUaa
etsimään liiuunlaista pelastusta tilanteesta, ja tällöin tulee
ainoaksi oljenkorreksi dominio-oikeudet. Nämä porvarit eivät näe
l>5^tti.läisen iipperialismin ^lla olevat taloudelliset ristiriidat, jotka
kuulemma tarkoitetut tehostattiftah turvallisuutta Ontanon metallikai-v
a n n o W Ehdotuksessa oli. eifinfiisia määräyksiä kaivosten yarusta-misesta
turvallisuuslaitteilla sekä turvallisuuBkeskuksien perustamisesi
ta. Samalla se «Äalsi säädöksiä räjälidysaineiden kuljetuksen ja ka-sittelyn
sekä ulospäasykaytävieti fiuhteen. / ^ . . .
lakiehdotus oli laaditty Hollingerin tutkimuskomissio^^^ e^tys-ten
perusteella. Mainittu komissioni «11 p e » ^ Hollmgerm kultaUi-vosherrat
ja pomot edesväshiusla Tifliminsiii kalvojtnurhaan nähden,
jossa 39 työläistä oli surttiaulunut Saman komissionm tutkiraukses-essa
oli käynyt ilmi, että tulenarkoja JatteUä oli k a i y o ^ ^^
man johdon tieten kasattu kaivoksen lyhjuh onkaloihin, koska yh­tiölle
kävi halvemmaksi näin menetellä, kuin nostattaa jattcet maan­pinnalle.
Jätteiden tiileen Byttyminen öli tuottonut sutrtän työläisille.
Sensijaan että työläifitett hengestä vastuussa olevat yhtiön herralr
ia viranomaiset olisi saatettu ansaitsemaansa rangaistukseen, oli huo-mio
kiinnitetty joihinkin uusiin turvalltetiUBesltyksiin^jo^^^ ne'^!",^!»
laadittu tarkasti huomioonottaen "eÄävllÄyyshäkoköhtia". ettei kai-vosyhtiölle
vain inissään täj>aul?8e«öakoituiäi lisämenoja. Kaivosyh­tiöt
näet seuraavat sitä m e h e t l Ä a , että kaivosten hoidossa on väl­tettävä
kaikkia sellaisia menoja, jotka «ivat vastaavasti korolta tuotr
tavaisuutta. Näin t&säkin aaiassa.
Se tavaton kiihtymys, mika syntyi Hollingctin tapatdaen johdosta,
pakoitU komissionin kuitenkin esittätoään erSita konkreettisia turvalli.
suusparannuksia. Nämä sisallyteUiin myös Fergusonm kaiyosb
dotXeen. Uv^^a.n^"akin Uev^t uudisiulget olivat h ^ ^ ^
lakiuudistus voisi tuottaa, Silla sen soveiiuuammBu j « a a o » « . " « ^ = » - " « r
puvaiseksi kaivosyhtiöiden *'hyv8ntähtoi«Uude8Ut*» tahi sellaisten vir-
Lilijain I?ä1vöflna8to,-1iitkii^^^'^^ «y}i*& topattavat kdiVoskapita*
listien, eikä työläisten tbiyöindraia. v . ,
Syynä « n luonnollisesti se, että kaiyosten työläiset - muodostavat
toistaiseksi järjestyinättömänj^XÖläismäBsan/i joka: d pysty .paipostp.
maan etujaan ja öikettbiaan, .Oleinme niin Ä e ä M yhteydessä jo;pai.:
jonakin, päivänä, ei niinkään kaukaisessa tulevaisuudessa piuh-keamaan
kailckein vaarallisinta laatua olevaan purkaukseen". 'Ja In-tian
vallankumous, jos se tapahtuu, tulee saamaan kcyl«, A ^ i a n j .^utetlen raken-myoskin
koko maailman vapautta ralfcstavqeit^ älykkäiden-ihmtslei^^ii^^^ työskentelevät^ työ-unnon.
Eikä ole olemassa mitään mahdollisuutta sita >kukis
taa. Intia tulee kohoamaan vapaana, itsenäisenä, suurena kansana,
mmmmmelee
Porvariöto näkee Jiäijoa valVaa yrittäessä^ puolustaa pääomien
yksityisomistukseen perustuVato Mpttalisti^^ l^einottelujärjestelman oi-ieutiBta
j a "sosialististen Haaveiden" töteUiiamlsöi «mähdottoniuut a •
Vallitsevan yhtei8kuniianop«ttaiat, papit, sanomalehtiniiehet ja pohti-koitsijat
yhtä mittaa hoktsyat nykfaien yhtl^kunnan valtavasta edistyk­sestä,
väittäen että selldineii yhtdAuntatouote, ansaitse-mishalu
ei ole klihoittama^a ihii^siä talöudjjlliseen yritteliäisyyteen,
ci voi menestyä. He viittaavat kernaasti ortabmikfi^ien tasaamisleonaan
esittäen öitä muka iosialismin ja koiiitaunismin päämääräksi, ja osoit­tavat,
miten erilaiset valtion yhielskiinnälHstuttamat laitoksfct ovat me­nestyneet
huonosti "yhteWtiinnalU8en ömistttltten'* alaisina. .
Tyypillisen ta^italislisen ideologian todistelu esitettiin joku päiva
sittenn Montrealin *'Ga2ettessa". Siinä AoUcettiin sosialipetturien porva-
Tiilinen reforhiismi j a kommunismi^ tulokset sekaisin sellaisella ta­valla,
että yksinkertaisihipletikin ihmisten Itiuliit käsittäyän "Opzelten"
väitteiden typeryyden. Väitetlyään, että sosialistiset kokeilut sekä i
kunnallisessa että valtiollisessa elämissä övat epäonnistuneet ja osoi-sosialistitien
kokeilu sadanneijänkymmerienmiljoonan ihmisen taloudel­listen
intressien säännöstelyn. Nettotulos on ollut: aleinpia palkkoja,
kovempaa elämää ja päheihpi änö^ldneä tilÄ; kuin mitä on missään
muusM iiiaässa koko Elirödpan fflä^^
Nämä ovat tietenkin «ivan umpimähkäisiä väitteitä, jollaisia por-varilehdet
vastoin parempaa tietoaan heittävät lukijoilleen kiihoitus-
HftHonpan, riippumattomana Britanniasta", sanoo kirjailija.
Fjede^ated.Press,Jisää tämän johdosta, «Itä tulivuoren purkaus
—j ,v>..... . . . . . . . ^ . u v . . u < . . u M ^ v s j u u u u 3 a a , juioia
äatamiljoonaa ovat kurjemmissa asunnoissa, kurjemmissa pukimissa
ja kurjemmin ravitut, kiiin mitä Amerikan neekeriorjat olivat kos­kaan
olleet.'* '
Huolimatta siitä, että brittiläisen vallan edustaja, varakuningas
Irwin, antaa uhkauksia, että intialai|ten on lopetettava vastarintansa,
leviää rauhattomuus yli maan. Veronmaksajain lakko laajenee no­peasti
Punjabissa. Talonpoja^t kieltäytyvät maksamasta brittiläisten
vallassaolijain määräämiä vesiveroja. Sekä hindulaiset että muha­mettilaiset
ovat yhtyneet tässä lakossa, vaikka englahtilaiset ovat aina
koettaneet pitää niitä erillään. Kun Intian kansallinen kongressi
paatU hyljätä dominio-oikeudet j a vaatia täyttä itsenäisyyttä, seurasi
maassa uusi lakko-aalto. Suuri rautatieläisten ja konepajatyöläisten
lakko on alkanut Great Indian Peninsular rautatiellä. Teollisuuskes-
Ruksissa tapahtuu yhtämittaa . työnseisauksia. Jokaisen on helppo
nahda, etta koko maa alkaa elää kumouksellisen levottomuuden val­lassa.
^ l^a^DonaUin työväen" ^ politiikka ei voi estää kumous-
IL«1I f" ^^'yY''^'' suhtautuu Britannian «työväen" hallitukseen
äamalla tavalla, kum muihinkin brittiläisen imperialismin välikappa-luttajien
ruokaloita, missä ei ole
Me kyllä tuimustamme, että meil- mitään periaatetta tai tarkoitusperää
lä el ole kauppamme myyntitilas.'takana, niin sillom ne voivat palvella
toja viime aikoina jiilkälstu,- lJuttoiJUhtaasti porvarillisiakin tarkoitus­tahan
jBi ollut tarvetta sentähden. itieriäi ja työläisillä ei ole asiaan
että' minkään paikkakunnan osuiis- nähden mitään sanomista. Hyvänä
kauppa el ole kyennyt kalissamme j esimerkkinä voidaan mainita, kuin.
kilpailemaan. Mitäpä sitä haastejiit^ ka Port Arthurin kuluttajien ruo­tuja
julkaisee kqn kilpailijat övat
pelkkiä heinäpusseja. jtMen. kanssa
ei edes viitsi kilpailia. TaitaislUn
olla parasta sanoa teitä helnäpus-seiksi,
kaiväjalan sijasta. Mtiuteh
pitäkää varaime, sillä me voimine
julkaista, myynti numeroinme mil­loin
tahansa ja silloin voitte tulla
Otettiin käsiteltäväksi Karjalan
työkunnan edustajan matka. Alas­ta
keskusteltiin vilkkaasti ja wmet.
tito evästyicsiä, asioiden johdosta ei
tehty mitään' päätöksiä^vaan jäi ne
työkunnan asioita valvomalle ko­mitealle.
'
Palkknfafcsat
Älimmiksi palkkatäksoiksi, joiden
puolesta union on taisteltava, ehdo­tamme
metsätyöalalle union tähän
asti voimassa ojleet taksat: kahdek­san-
jalkaiset • paperipuut 6 , dollaria
koorti; 4 jalan 3 doU. kobrtL Kuu-kausipalkka
$50 kuussa. S ^ ä i s l s -
sa ja taläpäistöiissä' alimmaksi tak.,
saksi «Jc. tuntL Preightphed työL
palkkataksoja ikoskevaBta kohdasta
päätettiin että he ottavat osastos­saan
asian keskusteltavaksi isekä
muusa tapauksessa ei ole Jäsenyydessä., Keskuskomite
kuitenkin uudlla järjestettävä
vina lÖueiUa; harkintansa t
vänauttaa määräajaksi uudel
nefc l^ckoveromaksusta erikc
teissä.
Knion vuoeikonvetsiooni «
taan pidettäyäkgi Port Art
kaia, vaikka pääasiassa elääkin met­sämiesten
. ansiosta, sensijaan että
olisi avustanut metsämiesten lakkoa.
lyötyä ällikällä niin, että muistatte
sen vielä huomenhakiiL
Me emme viitsi pltklM kirjotuksll.
la itsemme ja katlppäamine puus-tata.
Sanommepahaii vaan, etäi tä-hän
asti ei kanssamine ole minkään
toisen i^ikkakunnan kauppa kyeh.
nyt kilpailemaan.
Timminsllälnen.
W. I. Uniölla onnistu­nut
alue-edustaja-
Icökbus helmik.
2--3 pnä
JDnicn vastaisia, toimintaa varten
tehty e^istävtk suonnltelmia
Kokouksessa oli edustettuna Art­hurin
alueelta 460 metsämiestä ja
iihlon jäfietttä; sekä 200' Ireightshed
t ö i ^ ' olluttauiiibiii' jäsent?ä.
Järie«i$n toiminta; piirin ^laiittaini.
::nen ja nhnen mniitos
Sehvuoksi että metsä-, sahamylly-,
}a maanviljelys palkkatyöläiset sisä­vesien
satamissa, lastaus, tilap^äis-.
äijset: muodostavat Canadassa kes-ten^
n hyvin läheisissä suhteissa
olevain liikkiivain työläisten joukon,
otlja JMituyat aUrtymään työalan ti-at^
lijäaonteen vuoksi alalta toiselle
sn aikoina, jä
lahjoitti samalla hetkellä sata dol-laria
porvarilliselle sairashuoneelle,
inutta ei ainoatakaan senttiä lakos­sa
oleviUe metsät^röläisille. Tämä
julkea työväenliikkeen solvaaminen
näinkin käytännöllisellä tavalla on
mahdollista sellaisissa ruokaloissa.
Joilla ei ole mitään luokkapohjaa ei.
kä tarkoitusperää.
Tämän lisäksi oU erääsä lakkolais­ten
kokouksessa kulutusrenkaan
isäntä, omien sanojensa mukaan e.
dustamassa ja levittämässä lakkoa
miirkkaavia valheita ja näin ollen
urakoitsija Nelsonin asiamiehenä.
Jos joku todellisen osuusliikkeen pai.
veluskuntaan kutiluva henkilö olisi
tämän tehnyt, olisi hänet armotta
potkittu toimestaan pois, mutta nyt
sensijaan tämä sama henkilö esiin­tyy,
ei ainoastaan liikkeen johdosta,
mutta nauttii yhtähyvin porvareiden
kuin IWW liiton johtajistonkin täyt.
tä luottamusta. Kaikki tämä toteaa
työläisille kumoamattoinesti, että o.
suufillikkeet, jotka ovat proletariaa­tin
hallinnon alla, ovat ainoat joille
työläiset voivat antaa kannatuksen­sa.
Snhteemme IWW:n kannatus,
renkaisiin
Kysymyksestä "^keskusteltiin toista
tuntia, jonka jälkeen yksiiiiielisesti
^srylfesyttiiii seuraava porisi:
iö^rkitessaan suhtautumistaan • IW
karinaliusjätjestöihiö, tämä e-dustajakökous'''
käsittää viimeisten
vuosien ja eritoten viimeisten kUli.
kausien kehityksen muuttaneen he
avoimeksi työnostajaluokan rikkuri-
Ja hajoltusJärjestöiksi,, jotka vain
työväenjärjestöjen nimeä käyttäen
vielä voivat sokaista joittenkin ,vä-heminän
tietoisten työläisryhmien
käytteitä. Senlisäksi että ne ovat
muodostuneet avoimiksi vastavallan.
kumouksellisiksi kansainvälisiin ja
kahsallisiin työväenluokkataisteluvoL
mien liikehtimisiin nähden; ne esiin-työlälsalnefcset
my^^^^^ nykyisin terävöityväJi luokka.
^"'ö^nat suurelta osaltaan Järjesty,
niättöiniä Ja^is^U^enaahf aärdv^ttp.
miminän riistbn alaisia ammätittb-'
mla työläilsä.^ muodostaen yleensä
kaikkialla teo^isuusaloilla tarvitta-vail
vara-armeljan kapitalistisen te-olUsUtiedn
koneellisten uudistusten
a . järkiperäisyttäihisen seurauksen,
a •
koska kaikki muut maa- ja metsä-tyläöisten
kansainväliseen kuuluvat
ärjestöt övat Jo hyväksyneet tämän
Tästä saatte sud-burylaiset
tarkoituksissa. Ensiksikin," MacDonaidin» Snowdenin, Hendersonin y.m.
englantiliaisten työväen petturien *Wiali9tiset" ko^^^ «d^usta bu^ryn u u t l E oileJs^n^SoiS-"
mitään sosialismin rakentaiäisyrityksiä, heidän "sosialistiset'* hallituk- seen. joka koski osuuskauppojen
sensa ovat puhtaasti porvarillbia hallituk9i,a, yrityksiä järjestää rap-peutuvan
porvarillisen valtion taloutta, antamalla hallitukselle refor­mistisen
ja edistysmielisen kyltin työtätekevän luokan nenästävetämi-seksi.
Heidän runnaamansa yhteiskunnallistuttamispolitiikka ei ole
muuta kuin valtiokapitalistnia.
Toiseksi, minkäählaii^ia edellytyksiä sosialismin rakentamiselle ei
ole olemassa kapitalistisen järjestelmän puitteissa, sillä sosialismi voi­daan
rakentaa vasta sitten, kun kapitalistinen luokkayaitio < ja :,kapitar
listiltiokah herruiis on kukistettu ja työväen valta pptytetty tilalle.
Vielä senkin jälkeen, kun kapitalistiluokka on suistettu valtiollisesta
vallasta, seuraa vanhan järjestelmän hehldnen perintö pitkät "4Jiaty^^^
leiskunnan sosialistisen kehityksen jarruna. Tämä on olliit huomatta­vissa
Neuvostoliitossa.
-^Kolmanneksi on lehden Väitteet Venäjän työläisten pälklcojen a l e .
teellisen lyhyestä lasta huolimatta j a vaikka monet alkuvuodet memvat naliikkeltä ja jos nekm ovat sudbu-tbrjuttaessa
sekä sisäisten että ulkonaisten vihollisten hyök^ kanssa kilpailemaan lilan
p. niunerossa Sud-myyntien
vertailua:
Sudburylaisen klrjotus kylläkin on
sitä laatua. Jota yleensä sanotaan
hölynpölyksi. Ajatelkaapa vain sitä­kin
kohtaa, että sudburylaiset haas­tavat
Jokaisen osuuskaupan "kont­rolloikoot
sitä kuka tahansa", kilpai­l
e m a kanssansa osuusliikkeen
myyntien suuruudessa. Eiköhän tuol­lainen
haaste sentään ole hiukan pak-sumalnen,
sillä önhaii niitä melko
suuriakin osuuskauppoja, ei ainoas.
taan; ii^dbuiyssa :vaän muuiallakin 1
Ajatellaanpa vaikkapa vaan Supe-riorin
KeskuBosuuskUnhan alaisia
kauRpoJa Yhdysvalloissa ja jos ne ei-
Keuvostoliiton työläisten elintaso kaikilla aloilla tunnustetusti k o h o n - ' ^ ^ ^ ^ taitaa nUtä Neuvosto-nut
samalla kun sosialiätirieii tuotanto ön mömiyt Jättiläisaskelin eteen-l^i!*'Sill^u-**"^r^°'*J!? ^°5S^
: ~. rr> , . w ~. — ~ • « .« t « . . ;suusuiKKeltä. Niin, että el sitä sen.
pam. Työläisten tyopaivaa on jadnivästi lyhennetty, asiinlo-oloja on tään pitäisi omallaan p r ö y S l ät
parannettu, klubeja, turva* j a lepokoteja rt^enhettu. Sanalla sanoen, inempäa kuin väiicels^ on. varaa,
missään maassa ei ole kiinnitetty hiin paljon hUöha työläisten hyvin-^ Mutta toltäiÄ yllämahiitusta
vointiin kuin työläisten omassa valtiossa. " " jpröyställyistä. Menemällä itse asU . . .
man jarjestelmalimeh toteuttammen ^aikana, jolloin koko kapitalisti-[oh vielä verrattain pikkuinen. Tteidän karvajalkoja, JoÖca eivät tee liiket. visl rikkurelta lakkoalueeUe, päät-myyntinen
eivät läheskään vastaa
meidän myyntiemme suuruutta, jos
kysymykseen otetaan psdkkakunhäl.
Ilsen työväestön suuruus. Sudbuiy
on kaupunki, jota puustataan ympäri
maaihnan, johon vhrtää sUiiret inkä
rät ihmisiä ja Jossa kait töitäkin
tehdään enemmän ikuin missään toL
sessa lähipitäen saman kokoisessa
kaupungissa. Suomalaistenkin luku.
määrä Sudburyssa nousee kait tu.
hansin. Saada sitten tuollaisesta Jou.
kosta seitspmäntoistatuhannen d<A-larin
ostajakunta kuukaudessa, ei ole
mitään, sitäkin suuremmalla syyllä
sentähden, että Sudburyn osuuskau.
pasta kuulutaan ajettavan tavarol.
ta pitkin farmikontreja sekä ympä­ristön
pikkukaupunkeihln. Kaiken
tämän ihmismeren keskellä kofanlo.
saisen kauppanne myynti on saanijt
vaivaisen kolmekymmentä kaksi tu.
hatta
man.
dollaria kuukausimjrsmtisum.
Me emme kerskaile erikoisilla saa^
vutuksillamme. Mutta sen me vaan
sanomme, että Timmlnsln suoma,
laisen väestön keskuudessa el Ole
montakaan karvajalkaa. Joka ei te­kisi
kaikkia ostoksiansa osUUsUlk-^
keestä. Me tääUä pikkukylässä pL
dämme kaikkia porvarillisen kaupan
kannattajia karvajalkoiiia. Ethme vie.
lä tiedä miten paljon teillä siellä
sellaisia on. mutta k^Uä meistä t u n .
tuu, että teillä taitaa nUtä öM öl.
kein kosolta.. Ottakaapa Ja tarlOLStä.
kaa paikallisen puöiuejäsäilstönne
Ja suomalaisen järjestön Jäsenistön
luettelot j a lupäainmepa syödä van.
sentähden olkoon petetty, että
täm& jPort Artinirln altiei^n edustaja.
EOköus esittää järjestön nimen
muuttamista kuuluvaksi "Metää,
Maa. Ja Kulkutyöiäi^h (teollisuus)
unio," (tumber, tÄrin and Mlgra-töry
VTörkers Industrial trhlon.")
Järjestön rakenne.
Alkaessamme järjistämään eri aio.
jfen työläisiä yhteen Järjestö&i eh.
dotamme union edustajaikokpukselle
että Union organlsatoorisia raken­netta
ei muuteta, vaan toiminta yh-teydet
iullsl olemaan kaikilta työ.
inailta, työmaatoiminnan jatyöihaa-komlteolden
kautta järjestettynä
sU(»Ban unlo-osBstoon Ja sm ksyutta
keskusvirastoon.
Jäaimtorttieja^^^^ TO^
Järjestäioln^
Ehdotamme, että käytännössä ole-yä
nykyinen järjestelinl Ja^ehkörthi
i i^iissa Ja Jäsen tnaksujen t>eriml.
ses^ On parhain. Ja käytännöllisin
tftnän luontoisesi eri alojen työ.
Iäisten Järjeist^lmisesä, Joten pae eh.
dotatnme, pidettäväksi saihan mu-k^
dssna käytännössä, sillä korjauk­sella
että^ niihin muutetaan uusi Jär-jääten
nhnl
JEokous ehdottaa Ja idättää, että
kortit ja kuitit irelghtshed työläisil-ie
tehdään mnan työalimsa nhneä e-
^ t a v a t , Jmltenkin silla ymmärryk-siellä,
että ne tulevat olämaan samat
kuin koko uniolla.
S o h t ^ ^ IWW järjesiöön
vKeäcttstelun jälkeen hyväksyttiin
seuraava ponsi:
lutikka. XWW on viimeaikoina yl^ä
jiiilkiseininin asettunut tatetelemrtAn
faikjlea inlUtaiittlstä tyOväeilllikettä
liastaan, vastustamia^ kalklda työ.
iälst«ii Jöukiomiieieuösoltuksiä, p^^
he-s iMdnou, yittv tySQU^e väittä,
iiiättämien blketiksten puolesta, pltä-^
hiäilä yllä jatlniväa provoitatsionla
eniiäiälstä työläisten hallitsemaa
tt^fiar: Keu^öätollitto& vastaan, vas.
äist^tiiiiilla' kaikkea yiiteiktoimibtaa
ä l i ä i ^ ^ tyUiSsteitx i ^ t i . provö.
seo^athiällä työtalstehiita,. vjotkft el.
«St ote t9rwtä ^Johtamia, mennen
Sjäidtfii ^tkälli; «ttä eäm. Shaba^
t^telun seuriauksena. Työtaisteluis.
sa, lakonrikkureitten haalijana. Ja
työläisten taisteluita, vastaan, joh-.
tuen täinä erikoisesti Juuri siitä, että
näihin kannatusrenkaisiin ovat tun-keutuneet.
urakoitsijat Ja niitä kan.
naitavat pbrvariilista mielipidettä o-maävat
likeiniehet, tämä tullen
mahdolliseksi sentähden. että IWW
Ja sen kannatusjärjestöt esiintyvät
poliittisesti puolueettomina, joka to.
deillsuudes^. merkitsee että por\'a-rilliset
puolueet saavat avoimen toi.
mihtamahdollisuuden poliittisten
pyrkimyksiensä edistämiseksL Kos.
ka nämä järjestöt taistelevat työ­väen
vallankumouksellista luokkapo-lltilkkaa
vastaan, niin ne siinä
ytnmäri^k^essä Joutuvat . myöskin
kaikkia työläisten liikehtimistä. vas.
taan. Tältä pohjalta muodostuvat
nättiä kannatusretikaät hiyöslcin
tyyssijaksi, välkosuotnälaisen propa­gandan
edistämiselle. IiWIU of C.
kehbittaa työläisiä ratkaisemaan suh.
tauttlmisensa lUokkataistelukahnan
pohjalla. Ja siten hylkäämään mai.
rJtut . kanhatusrcnkaat suomalaisen
vaikotxirvaristou Ja työnantajäluo-kan
yleisenä välikappaleena, seka
hyväkj^miään ja toimimaan läheises.
sä yhteydes^ puolueen poliittisen
Johdon hj^ksyväin kömmunlSitlsen
vaUsthis- Ja kulttuurijärjestöjen
läahssa kuten "Ukr. Labor Temple
Asä^, Suomalainen järjestö y.m.
jotka ovat aikaisemmissakin taiste­luissamme
tukeneet meitä.
Rosvallin ja Vontil^sen- jutta
Kokous kuultuaan A. ~McLepdln
tervehdyksen Työväen puolustuslii­tolta
sekä Hillin Jä iJärveh selostuk­set
Rosvallin Ja Voutilaisen jutussa,
päättää edustajakokous yhä edelleen
tukea tarmokkaan työskentelyn yl^
pitämistä, sekä vetoaa yleensä ka&^
kiih työväenjärjestöihin samassa
ynunärryksessä. Tämä taistelu on
päättävät olojaan koskevista asiois­ta,
kuten palkkataksolsta, työpäivän
pituudesta yjn. ja tuovat esityk­sensä
varsinaiselle union edustajako-koukseUe,
Joka lopuJlisesU päättää
näistä asioista.. JSamcto siirretään
varsinaisten harvestityöläisten palk.
kataksoja sekä työpäivän , pituutta
koskeva asia union edustajakokouk­sen
ratkaistavaksi.
kaksbiskaupiinkien työttömien e-dustaja
John Carey selosti työttö.
mien järjestämis kysymystä, ja ikes-kustelun
Jälkeen hyväksyttiin seu­raava
ponsikomitean laatima ponsi:
Kuultuaan kaksoiskaupunkien
työttömien . järjestön sihteerin lau­sunnon
ja selostuksen, päättää i&-
mf kokous valita edustajan työväen
järjestöjen yhteiseen kohventsio-niin
helmik. 9 p. sekä evästyksenä
antaa hyväksymisensä työttömien
yhdistyksen vaatimuksille, kannatta­en
yleensä kahdentuhannen Ja kor­keampien
tulojen asteettaista verot­tamista
sekä tähän saakka verois­ta
vapautettujen yhtiöiden verotta­mista.
Ylläpidon takaamiseksi niil­le
joille ei voida työtä hankkia, me
käsitämme että työttömien yhdis.
tyksen esitys paberinayllyjen. rauta­teiden
rakennus Ja korjaus, yjn.
töitten eväämisestä tiliisi hyväksyä
yleisinä v järjestyiieitten työläisten
vaatimuksina. 7-tunnin työpäivän Ja
viisipäiväisen työviikon hyväksymi­nen
vatimuksena näillä, samoin kuin
muillakin aloilla työttömille työn
takaamiseksi. Ettei työttömien Jouk-koa
voitaisi käyttää toisten työläis­ten
työ- ja eiin ehtojen polkemi­seksi
lakonrikkureina. yjn. tämä ko­kous
edelleen velvoittaa kaiklda
järjestyneitä metsätyöläisiä liitty­mään
työttömien järjestöön työtjö-iniksi
jouduttuaan, selul ottamaan,
osaa sen toimintaan.
, Samalla päätettiin, että. valitaan<
e^u?täjat ty^ttömäln järjestön .ävolle
.kiat^umaan työväen* järjestöjen kon-ferensslin
Joka pidetään helmikuun
d p:vä Fort Williamissa Ukrainlan
haallUa. Edustajiksi valittiin E. Tuo­maala,
G . Sundqvist Ja J . lAhti.
Dellkeittien prosentti
Kokous, ke^usteltuaän dellkeittien
kolehteeraamlsta jäsen maksuista,,
delikeiteille tulevan prosentin ^ijolsta-mlsesta.
päätti * että; ' äelikeitr'
:tien • prosentin pblstainisesta ei
tehdä-mitään ehdötiista uhiöh edus.
tajakokouSselle; Joten äsetuinme siU'
le kannaMe että pidetään dellkeittien
kokooniihi Jäsenmaksuihin nähden
entiset päätökset voimassa. Paitsi
unio osastojen järjestämis kokouk.
sia, kehbltetaah ottamaan asla ko­kouksissaan
esille ja päättättiään jos
Järjestämis kokouksissa kerätyt Jä.
senmaicsut kokonaisuudessaan, luo­vutetaan
uniolle, ilman delötelttl
prosenttia.
Lakkoverott nuiksanlisessa
tehtUn päätös, että maaliskuun al­kuun
on jokaisen maksettava lakko,
vero, sekä Jokaisen jäsenen ikoimen.
kuukauden kuluttua liitämisestään
unloon. oa läkkovero. maksettava,"
tulevan huhtikuun 6 p. ja pii;
ton kotipaikaksi ehdotetaan
Arthuria.
Edustajiksi valittiin union
btÄoukselle Arthurin alueelta
semän edustajaa: Väinö J i
Kotila, E. Perkiö, A. kata
Piritowsky, Cheba, Kadwome;
Sihteerlrahastonhoitajan va
aiheutti pitkän keskustelun. B
telun tult^csena ilmeni, että
taan kaksi ehdokasta. A. T.
BautamäkL A. T . Hill
etutilalle. aa
Järjest&nistyön rahastamli
nähden tämä kokous veiveittä
cn kääntymään vetoomuksellj
malaisen Järjestön ja UkrainL
bor Temple Ass'n sekä pi
puoleen avustuksen saamisek<
ossa laajennettavan järjestän
toteuttamista varten. Velvo
unio-osastot ja piirit toimee
maan iltamia Ja Juhlia unio
jestämistyön rahastamiseksi.
Suhteemme tJ. S. A. perusi
N. L. "RT. I. Unioon
Kaikklea edustajien ja kok
toivomuksena oli että meidi
uniomme kanssa saatava ens
aikaan kihiteä yhteistoiminti
nadan Ja Yhdysvalloissa peru
vasemmisto metsätyöläis jä
kesken. Josta katsottun olevai
kummallakin puolella rajan
välle järjestämitsyölle sekä yhl
iuokkataistelutölmlnnan voimi
selle.
Päätettiin tehdä tilipäätös
tilikirjoissa maalisk, 22 p-.ään
nessä. jolloin tUit tarkastetaan
kastajiksi valittiin G. Sundqi
V. Järvi.
Keskusteltiin union taholta
iltamien pidosta ensi keväänä
että kaikUIa kämpillä ryhdytäs
mokkalsiln toimenpiteisiin ji
Iltamien . onnistumiseksi. Vi
viisi henkinen komitea järjesti
sanottuja iltamia. Tähän \
Hautamäki, Tuomaala, V.
Järvi Ja A. Kataja.
E. Tuomt
SUOIAALAItfEN SURMA/
NUT AOTORIKOSSA C
LIFORNIASSA
Bakersfield, Cal., helmik.
Mojave-aavikon kullanetsijä
Aho sai surmansa, kun hän(
tonsa meni pois (tieltä ja
alas korkealta penkereeltä M
Oik Creek maantiellä.
. Gibraltar. •;— Suuri , maar
mä läiiellä Jimena de la Froi
18 mailia täältä, on estänyl
tatieliikenteen ja kaitkaissut
kustajaliiketnteen rautateitsi
män kaupungin ja muun maj
kanssa.
MVRSKY tÄYTTÄNYl
SATAMAA
iissabbn. Portugali, helm
— Laivanomistajien yiidist;
lähettänyt hallitukselle vaal
sen Port of Leixoes'in sa
puhdistamisesta. Viimeisten
kyjen aikana on satamaan k
tutiut santaa niin paljon, et
vähintäin 21 laivaa, joiden
taan saapuvan helmikuun a
eivät varmasti pääse sisään,
jan sanotaan nykyään olevj
jafan_^ayvg^essä.
Itseöpiskelu-amehistoa
(Lukekaa ja leikatkaa talteen)
on
käsitettävä Juuri ensikädessä työläis­ten
Järjestämisoikeuksien puolusta,
nilseksl, ja Järjestämisl^ön takaa^
ttilseksi, mutta samanaikaisesti mah-äoJliSten
rikoUlsten saattamls^
vahtaamaan teoistaan. . .
Luettiin Union lakkotilikertoiiiiis
Viimeisen lakon aikana, J o ^ hy.
väksyttlin Jä t»ätettiih että seura,
taan union edustajakokouksen pää­töstä,
että union lakkotilien meno.
ei Jiäkaista lelidessä aina­kaan
ennen union varsinaista-edus­tajakokousta.
" jbhka edustajakoko­uksen
päätettäväksi jätetään josko
lakkotilien tilinpäätös ntn) meiiö-kuin
tulopuoleltakin jiflkatstJtftn leh­dissä.
Kultenkhi. kuten ehheiikhi.
päätettlltt. ""että niille Järjestöille Ja
osaistöiUe lähetetään lakkotUien tm
selostus, nUn mehö- kuin tulopuolel­takin.
Jotka ovat avustuk^ lähet-'
täneet .
VIHOLLISTEN SYYTÖKSET
IBBEHEELUSET KÄSITYKSET
PÄTEyXsrt KUMOTTU
Edellä olevat kumoamattomat to­siasiat
kai riittävät pätevästi ku­moamaan
sihollistenime syytökset,
että kominunlstinen liike olisi epä-kansanvaltalsta,
että siliiä vain yl­häältä
komennetaan Ja että Jäse­nistönä
el ole määräämisvaltaa. Sa­moin
edellä olevat tosiasiat riittävät
toteamaan, että kmnmtmismln pe-msolemnkseen
ja kiAonalsmiteai
kanlott jäsenjookkojen määiäämis.
valta. KesUttymlnen on kommanis.
min tärkeä olenuis. matta el sen
koko olanns. Vasta nämä molemmat
pmdet muodostavat kommQnfettiin
kokönalsmiden.
NeuyostolUtott i)olshevikipuolueen
historia, samoin kuin muidenkin
maiden puolueiden historiat, eittä-mättömätsi
toteaa, että byrokaösmi-ja
Jäsenjoukkojen suun tukkhiil^o-litiikka
itfeeirintaisesti pakkautuu py-ssrmään.
Johtoasemissa oleviin, par-haimpiinkin,
pakkautuu tarttumaan
byrokrafisia omlhalssUuksia. Hyrö-kratismla
vastaan täytyy Jasenjouk-köjön
lakkaamatta ti^stella. Itse
johtoasemissa oleviat eivät asemansa
takia kevillä huomaa byriidcratlsesti
menettelevj^isä, ja vai^teikaan he
eivät kykene sitä vastaan menestyi.
»llisesU taistelemaan. Noiisukäsjöh-tajat
viettelemyksen= alaisena muo­dostuvat
byrokraateUcsL
Vaikkapa niinkin tapahtuu, j
Utettavasti Illankin usein, että
Mn maan puoluejohto ja var;
yksityiset toimitsijat rkkovat
munistisen liiikeen olemusta ja
kautuvat mraiettelemään byrol
m a l s ^ , niin on aivan väärl
oikeutetonta syyttää siltä komn
tista liljatta kpkonaisuude&saai]
pierlaatetta. Jokaisessa liikkees!
tapahtuu rikkomuksia ja poikfc
sia yleisestä liikkeen suuni
Juuri missäkin liikkeissä, jotka
kuvat kansainvaltaisuudellaan,
näänharjotetaan johdon taboll
tä tuomitiavinta mekaanististB
mentamista.
Neuvostoliiton puolueen, neui
vallan, Kominternin ja koko n
man työväenliikkeen historia k
amattonmsti todistaa, että
demokratia on välttämätöntä,
sitä ei" mikään muu voi korvata,
mikään kamäriteoria, miten
Ja mullistavaltakhi se mai^
näyttää Ja tuntua, ei voi ko
noita kokemuksen .oikeiksi tn
mla tosiasioita.
TYOLaasOkuOKRATIAKAA})
Mutta, hiin tärkeä.
Ja työväenjärjestöjen elinfcysyffl
kösiffiva kuin onkbi työläisdä*
tia Ja sen toteuttaminen, XDJHJ
ei lainkaan Johdu siitä, etts
lälsdemokratia asetettaisiin 1»*'