Vapaus, August 26, 1929

              Sivu 2 Maanantaina, elok. 26 p;nä — Mon., Aug, 26 No. 201 — 192ft
? i iv
li
kv
VAPAUS
TJIPADS (LOxttr)
ka^tttni at &• P M <MSC« Dcputocst. Otun. «a «ecoad cbM auucr.
8 . C. KKTU A. VAAK>
T O I M I T T A J A T :
B.TENHUNEN. M, POHJANSA!/). A. PAIVIO.
TILAUSBtNNATj „
I »k. 14^0, « kk. tZM. S kk. n.» l« X kk. 91M. — Tk4r»«lioSkU )• SMSM*» ackS ««a»II.
~ « . 1 T t . tgJOj. < kk. t3.Sft. » kk. g-O» i» I kk. n JO. •
l U l o n i S H I N N A T VAPA0DESSA! . ^
KbJmlkttflaotakMt IIJOO km», U J O ktkd teit«». — ATiolilMooa »«jmenu oaa«»iol»ofTjluet Mc
fltfatnaim, — KmtmmaHmatakatt SOe kcru. tlJlO S keri»». — Srotfiainaiotoluet l l^M lau
WUn s kcTtu. — AnatocttflaMtBkMt «JO k«rt». W J O lukti Ursit. — KuuMaoiuiMt «JO kert*
KMlMuaOaMttakMt. «2JQ| kota. SOe liaiaakn klitoaUaieclt» tai B»U«i«irn«U. — H*lota*BU«4<ri J.
MMcOBotakMl SOclkcfta. 11 JO kolma kotaa. — TUapiiailjaMtiilan )a itootaiaieoitBon»» oo. ^aa<lJ^
IMM*. Iik'<et«ni«i nnaurfitttfa ctakiicM. -
Icktces alonaje» OfflotoiUB p ! t a oHa koBn»i»a krUo « i». Ujoeatrmln»»":"» «<ä«nUeoa «xkipritlnl.
Cipczal «ihenUiac talea, 75c per eol. «»«k. MiBiasm ekarjt for BU>«1» toaertioa. TSe. Tka Vapaat
to A * bm . • ^ « R l n s g aMdiaa aautof Iba Fisalil 'copU ia Canada.
faa atta mOIoia Ukasia aaa vaaustu ctuJBZiacea briectaaaa». k]r]Mt<kaa asdeLcaa lUkkaaaksiUjaa
ilUselb hXmeSi: J. V. KAN-NASTO. Uikkeeaholuja.
Vapaadaa toiaStBa: Baooauto 309, Macker Baililisf. 4 Dufaaai St. PakeUn
TapaoieB konftorif Ukcfty BaiUicc S7 trt.aa Sl. PtOieUa 1038. Poa»'.<»oU: Boa «9, Sadbary. Oat
^ y a » « « d a a paito ja lato»o; LOxfty BuIMiiit. 37 Loma St. PuhaKg ta«;W.
Työttömät ia Tbdpaltain i
teloiD beira Tbomaä
Hänen korkea kunnianarvoisuutensa, j sopimattomasti, että Winnipegissä ovat
kuninkaallisen salaneuvoston Ja hä-^ \ Englannista Canadaan tuotetut, työ-nen
mejesteettisa brittiläisen n.s. työ-; Iäiset sotkeneet.Thomasin kortit Ovat
väenhallituksen Jäsen J. H, Thomas'näet ryhtyneet kapinoimaan, selittäen
on saapunut Canadaan. Tämä mies,! tulleensa petetjriksi ja vaatien vapaata
Joka tunnetaan Suurbritannlan taan-1 kyytiä takaisin Englantiin. Ja kun tie-tumuksellisimpana
Ja petollislmpana dämme Canadassa olevan Jo entuudes-
Suomen "uusi" hallitus
. "Lex Kallio" on siis muodostanut
"uuden" hallituksen- Uuden hallituk­een
muodostaminen aiheutti tuskalli-
£la synnytyspoltteita porvariston kes­kuudessa.
Vaalien Jälkeen kirJotettUn
asian Johdosta porvarilehdissä tuon
tuostakin.
Vaalien tulos oli sellainen, ettei mi-
Män porvaripuolue yksinään voi saada
eduskunnassa olevilla äänillään lähes­kään
kyllin leveää selkänojaa omis­ta
miehistänsä muodostettavalle hal-litukseUe.
Toiset puolueet yllyttivät
Mäalaisiiittoa volttajapuolueena otta­maan
koko hallitustaakan omille har­teilleen.
Mutta samalla huomautta­vat,
että sUtä yksinään syntyisi "vaap­puva"
hallitus. Joka keikahtaisi ku­moon
helposti oppositsionln keihästä-mänä.
Sosialidemokraattinen puolue
— lähinnä suurin puolufe eduskun­nassa,
ei tiedä mitä tehdä. Sen herrat
haluaisivat, mutta pelkäävät menettä­vänsä
Jo moneeni: kertaan petettyjen
valitsijainsa lopunkin luottamuksen.
Nykyhien haliituspuolue, "edistys­mielinen
puolue" vaalien Jälkeen Jäi
laihtuneeksi luurangoksi. Kokoomus­puolue
on samallalnen surkastunut
E u u r u u s .
"Helsingin Sanomat" sisälsivät kir­joituksen
Joissa tehdään laskelmia
hallituksen muodostamlsmahdollisuuk-siste
seuraavaan tapaan:
"Vaikka maalaisliiton onnistuisi a-tiallisella
Ja harkitulla hallitusohjel­malla
m.m. virkamieskysymyksessä
hankkia itselleen kokoomuksen Ja —
mikä lienee vaikeampaa — edistyspuo­lueen
luottamus, on se siten halli­tuksen
tueksi keräimyt vasta 95 äänf^
eli Jotenkin samanverran kuin näillä
puolueilla yhtyneinä oUsi ollut viime
valtiopäiväkautenakin. Sellainen yh­tymä
— varsinkin Jos ajaisi vuoros­taan
uudelleen sosialidemokraatit ha­kemaan
tukea ruotsinmielisiltä. Jotka
todennäköisesti, katsoen suomalaisen
porvarillisen yhtymän uhkaavan hei­dän
etujaan, olisivat valmUt sitä an­tamaan.
Tällä yhtymällä olisi kaik­kiaan
82 ääntä, Jos soslalidemlkraatit
vuorostaan osoittaisivat sellaista malt­tia
poliittisessa toiminnassaan, että he
voisivat saada edistysmielistenkin kan­natuksen,
kohoaisi yh^rmän äänimää­rä
89:ään. Tätä vastaan olisi silloin
maalaisliittolais-kokoomukfien yhty­män
88 ääntä. Ratkaisu Suomen val­takunnan
eduskunnassa Jäisi niinkuin
viime valtlopäiväkaudellakin — kom­munistien
(lue SOS. työväen Ja pien­viljelijäin)
käsihi. Ellei Jo edellä­mainittujen
yhtymäin sisäinen erimie­lisyys,
kuten vUme valtlopälväkautena
Ja sitä edellisenäkin, Johtasi alituisiin
haUitusvaihdokslIn, olisi kommunistien
vallassa määrätä, mikä suunta mil­loinkin
olisi maamme hallitusta hoita­massa
Ja kuinka kauan. Tämä Isän­maaton
puolue olisi laudfui klikutta-
Janal"
työväen Johtajana sos-dem MacDo-naldin
ja kimsppanien roikassa Ja Joka
nauttii kaikenkarvaisten kapitalistien
Jakamatonta luottamusta Ja suosiota,
omaa halliti^csessa kuninkaan sinetin-vartijan
viran (mikä tärkeä tehtävä
työväenhallituksen jäsenelle), minkä
lisäksi hänen tehtäväkseen on annet­tu
huolehtia Suurbritannlan kapita­listista
yhteiskuntaa pahoin rasitta­masta
Ja uhkaavasta työttömyyskysy­myksestä.
Hänen tehtävänsä on kapi­talistisen
yhteiskunnan säilyttämisen
Ja pönkittämisen kannalta katsoen,
yksi tärkeimpiä.
Hänen tehtävänään on täällä ensin­näkin
neuvotella Ja saada aikaan so­pimuksia
siirtolaisuuden lisäämisestä
Brittein saarilta Canadaan ja edistää
brittiläisten teollisuuden tuotteiden
menekkiä Canadassa. Näiden pyrki­mysten
toteuttamiseksi tulee hän neu­vottelemaan
Canadan Ja maakuntien
hallitusten sekä suurten pankkien ja
liikeyritysten ynnä luonnollisestikin
C.PJB:n Ja CJIJlin päämiesten kans­sa
Näillä maan todeUIsIlIa. hallitsi­joilla
ja heidän edustajillaan el luon­nollisestikaan
ole mitään siirtolaisuu­den
lisäämistä vastaan, ellei se tapah­du
niin suuressa määrässä, että siitu
koituiisi Canadan vallassaolevalle luo­kalle
"yhteiskunnallinen vaara" Il­taankin
työttömyyttä, niin ei Thoma­sin
suunnitelmien toteuttaminen tie­täisi
muuta kuin Englannin työttö­myyden
siirtämistä Canadaan. Sen
mahdollisena seurauksena saattaisi eh
tä olla, että Englannin kapitalistit
voisivat nuldnia vähän levollisemmin.
Mutta Thomasin toinen asia britti-
Iäisten tuotteiden runsaampi ostami­nen
Canadaan on erittäin kiintoisa
pulmallinen kysymys, missä samalla
tsiintyy se läheinen taloudellinen yh
teenkuuluvalsuussuhde, missä Canada
on Yhdysvaltoihin ja mistä Suurbri-tannla
kärsii huomattavasti. Kysjnnyk-sessä
cn ilmeisen taloudellisen risti­riidan
kosketteleminen. Thomasilla on
syytä edustamiensa Englannin impe­rialistien
puolesta valittaa siitä tosi­seikasta,
että Canada myy tuotteitaan
Brittein saarille vuodessa 291,670,871
dollarin arvosta enemmän kuin ostaa
sieltä. Eikä tämä riitä, vaan osottavat
tilastot, että suhde Yhdysvaltoihin cn
päinvastainen, sillä Canada ostaa vuo­dessa
YhdysvaMoIsta 373.899,111 dolla­rin
arvosta eneznmän kuin m3^ Yh­dysvaltoihin.
Canada siis syyttää Yh-cysvaltolhto
brittUälsestä kaupasta
ansaitsemansa suotuisan' erotuksen
ynnä lisäksi noin 92 miljoonaa dol­laria
vuodessa. Suurbritannia on tä­ten.
Joutunut Canadan ulkomaakaup-
E&äntyvän työttömyden muodossa — paan nähden Ikäänkuin Canadan silr-sama
syy ja seuraus. Joiden vuoksi!to- ja alusmaan asemaan, mitä emä-
Thomas on täällä kauppaamassa Eng- maa riistää kaupallaan. Toisaalta osot-lannln
nälklin^eltä työläisiä Cana- tavat tilastot, mitkä ovat viime hal-öan
kapitalisteille. llntokaudeita. että Canada on tätä sa-
Nyt on kuitenkin tapahtunut niin maa seikkaa silmällä pitäen parem-mlnkin
Yhdysvaltain kuin Suurbritan­nlan
Imperialismin vaikutusalueena
Brittiläisen Imperialismin asiamie­henä
on Thomasilla täällä vastukse­naan
el ainoastaan 'Winnipegistä va­paata
kysrtiä takaisin Englantiin vaa­tivat
maahan tuotetut työttömät, vaar.
lisäksi Canadan kapitalisteja e-dustavat
hallitusherrat, Jotka eivät ko­vin
kärkkäästi tällä kertaa halua brit­tiläisiä
työttömiä sillä heistä on ollut
useita kertoja vakavaa vaivaa ja vas­tusta,
heidän kapinallisuutensa täti-den.
Mieluumin ottavat kapitalistit
vastaan kieltä taitamattomia ja vä­hemmän
vaativia sekä tyytyväisempiä
ei-brittilälsiä siirtolaisia, sillä kapi­talisteja
ei velvoita mitkään "verisiteet
vanhaan kotmaahan", vaan puhdas
voitto kirkkaassa kullass£u
Mutta vielä vakavampana kysymyk­senä
Ja vastauksena on hänen edes­sään,
yhdysvaltalaisen imperialismin
laaja vaikutus Ja tunkeutuminen Ca­nadaan,
mikä on pääoman samoin­kuin
tuotteidenkin Canadaan tuontiin
nähden loistavasti voitoUa brlttUäisen
imperialismin vaikutuksesta. Vaikka
brittiläinen imperialismi on pyrkinyt
Canadassa edullisempaan asemaan
huomattavasti alexmettujen tullitarif­fien
kautta Canadan Ja Britannian
välisesKl kaupassa, niin el siltä ole ol­lut
mitään apua, vaan on tilanne vuo­si
vuodelta tullut entistään epäedulli­semmaksi
brittiläiselle Imperialismille
Olemme varmat, että herra Thomasta
matkasta ei ole mitään odotettua pa­rannusta
brittiläisen imperiallsmih va­kavaan
asemaan Ja sen vaikutukseen
Canadassa, vaan muodostuu siitä ai­noastaan
tulokseton propaganda- Ja
huvittelumatka, minkä yhteydessä hän
on tilaisuudessa tappelemaan kapita­lismin
puolesta verivlholllslaan kom­munisteja
vastaan. — Kalle Terä.
L. W. I. Union toiminta myöskin
Quebecin metsäkämpillä, samoin
kuin Ontarion puolellakin. Mont­realissa
voitte yhtyä unioon ja saa.
da kaikki union järjestämiseen tar­vittavat
välineet Vapauden kirja
kaupan hoitajalta, joten voitte pis.
täytyä vain sinne ja sieltä sonnus­tautua
matkalle. — J-High
Falls, Que.
Hi£h Fallsin tammi- Ja
työmaa-alue
voImaJaitOä
Jean Jauresin muisto
15 vuotta sitten murhattiin Farii-
Eii:sa Ranskan työväenjohtaja Jean
Jatues. Murha tairähtul sodan Julista­misen
iaattona.
Jaures lUttyi sosialistiseen liikkee­seen
kuljettuaan Ranskan porvarilli-sUle
demokraateille yleisen tien. Hän
omaksui itselleen Ranskan vallanku­mouksen
tradltslonlt, Jakoblnllalsuuden
ja sittemmin marxilaisuuden aatteita,
mutta oll aina huomattavassa määrin
idealistinen. Tällainen oli Jaures so­dan
Julistamisen hetkellä: Hänen kat­santokantansa
sotaan oli demokraatin
pa pasifistin katsantokantoja, Joka
cn täynhänsä uskoa parlamenttaarl-seeh
demokratiaan. Hän vaati valtioi­den
välisten konfliktien ratkaisua kanr
salnvälisessä tribunaalissa, kehottaen
kuitenkin samalla proletariaattia nou­semaan
Ja turvauttmiaan voimaan,
Joa halUtukset kieltäytyvät arbltras-^
hJsta (välitys- Ja sovlhto-olkcudes-ta)..-:-
31 p:nä heinäkuuta v. 1914 jaure.s
parlamentin sosialistisen ryhmän e-dustajistbn
kanssa meni ulkoasiain
nUnlsterlniuo Ja pyysi häniää^^
naaan määräyksen ranskalaisen so-
- ta väen viemisestä 10 km. etäisyyteen
rajasta, että sota ei aUcaisl satun­naisesta
riajakahakasta. Jaures el voi­nut
ymmärtää, että täniä el ollen­kaan
auta Jo alettavaksi päätetyn so­dan
e^lsemisessä. Epäonnistuttuaan
tässä j^tyksessä häJiessä heräsi lutte
Englannin välityksestä. Ja tänä iut-kaisevana
päivänä hän antoi sosia­listisen
puolueen toimeliaille Jäsenille
neuvon puhua työväenkokouksissa le­vollisuudesta,
sodan. chkälsetttisinah-dolllsuudesta
Englannin välityksellä.
Muutatnla tunteja tämän jälkeen
hänet murhattiin.
Nykyään Ranskan sosialistit kehus­kelevat
sillä, että he Ja vain he ovat
Jauresin oppipalta. Kommunistinen
puolue ei ole koskaan katsonutkaan
tätä oikeutta. Kun Herriotin vasein-mlstolalnen
hallitus marraskuussia v.
1924 teki päätöksen siirtää Jauresin
tomu Pantheonlln Ja siirto tapahttii,
niin virallinen kulkue. Jossa olivat mi­nisterit
Ja sosialistisen puolueen hui­put,
kulki edellä Ja nUden Jäljessä
Jonkun matkan päässä kulki toinen
kulkUe kommunistisen puolueen
kesktiskomitea Ja 150 tuhatta Pariisin
työläistä, Jotka huusivat voimakkaasti:
"Alas vasemmistoblokin hallitus! Elä­köön
neuvostoti"
Jaiiresin katsantokannat luokkatais­telun
peruskysymyksistä epäilemättä
eivät oUeet rUttävän lujat, mutta
niiden Ja nykyisten sosialidemokraat­tien
katsantokantojen välillä o n suuri
kuUu. Jaures oli kuolemaansa asti
Ranskan proletariaatin rehellinen Ja
kimnioitettava Johtaja. Nykyiset so­sialidemokraatit
ovat tulleet imperia­listien
tietoisiksi apureiksi Ja vallan­kumoukselliset
työläiset hylkäävät hei­dät
halveksuen, v
l^män vuokisi Ranskan proletariaat­ti
kunnioittaa Jauresin muistoa.
Port Aitinlrin Uotisia
T. o. L piiriJohUlta
kapiiqiistisen^^ maanviljelys
Maanviljelyksen teoUlsoituminen Ja
suurten tehdasfarinten muodostutni-nen,
Jptka syrj^tävät yksityiset, isut-^
maritv siihä tulos. Joksi oh kiertämätön
kapitaUstisessa vAmerikassa, sanotaan
viimeksi ilmestyneessä "Communist"-
julkalsus.'» olleessa artikkelissa. :-
Päätelmän periistehiksi^V.esitetään
seuraavaa: ; ^
(1) Perhefarml JD5 Jo saavuttanut
vararikkoasteezL V
' (2) Amerikaläinen kapltaltsml on
nyt -varustautumassa; uudelleen Järjes^
tämään maanviljelyksen teollisen teh-dastuotanncm
-mukaisesti Ja tulee se
yrittämään sellaista raaka^ainetuotan-non
menetelmää, mitä n^um kauppa
ja teollisuus vaatIL » ;
Nykyinen yksitylsfarmauksen ' vara-rikkotila
Johtuu tuotantoyksikön te­hottomuudesta,
sanotaan klrjotukses-sa.
Niin kauan, kuin oli olemasi kyl­liksi
vapaata maata, olivat farmarit
-vapaita. Mutta maan arvolla keinot­teleminen-
viime vuosikymmenien ai­kana.
Jonka seurauksena on ollut
apurahojen myöntämisen välttämät­tömyys
maanviljelykselle, on nyt lo­pussa
Ja farmarit eivät kykene hank­kimaan
toimeentuloaan yksinomaan
farmauksella;
Tämän ohella lisääntyy n.s. lonidlor-dismi.
Lähes puolet maan farmareista
työskentelee nyt maanai Joka ei kuu­lu
heille Ja 80 prosenttia maan tuot­teiden
arvosta on miaalordlen Ja pank­kiirien
käsissä, y. 1820 oU 21 farmi-vararikkoa
liQO,0()Ö farmearia. kohtiviio^
dessa. Neljä.;vuo««a myöhemmin oU
123 farmivararikkoa 100.000 farmaria'tarmokas ohjaaja toveritar Florence
Tämän piirin T. n. L toinen vuo­tuinen
piirijuhla oli täällä kaksoikau-pungeissa
elokuun 18 päivä. Ohjehnan
suoritus kentällä alkoi Ilmotettuun ai­kaan
torvisolttokunaan sävelillä Port
Arihturin osaston soittokunnalta. Nals-tenune
mielestä muuten Uenee miesten
Järjestämissä Juhlissa lainattu Ulan
paljon huomiota keinottelulle Ja urhei­lulle,
koska oUvat Ikäänkuhi vastapai­noksi
Järjestäneet juhliinsa yksino­maan
"henkistä" ohjelmaa. Ja sitä he
olivatkin keränneet melko runsaasti.
Toveritar Mrs. Tiivis —„. Alppila —
piti tervehdyspuheen Jossa. hän lyhy­esti
selosti tällaisten Juhlien merki­tystä
Ja naisten tehtäviä työväenliik­keessä.
Johdattaen kuullainsa mieliin
sen suuren tehtävän Joka luokkatle-tolsestl
valveutuneilla naisilla on edes­sään
työläisnaisten suurten Joukkojen
luokkatietoisuuteen herättämisessä Jä
toliiilntaan saattamisessa. Painosti eri­koisesti
nuorison luokkataistelun tielle
ohjaamisen välttämättömyyttö. ,
Toveritar Mrs. MBki — Homepayne
luki kertomuksien. Ja nmoja lau­suivat
toverittaret Mrs. Puumala •-.
Fort Wiliiam, Btos. Hannula — Home­payne,
Mrs. Sireen — Intola ja Kaisa
Ahrola — Intola. Vielä esittivät nai­set
Joukolla yhteislaulua. Se seikka,
että Juuri Juhlan alkamisen aikaan
pilveili Ja sateen tulo näytti melko
varmalta lienee osaksi aiheuttanut
sen, että Juhlapaikalle el ollut saapti-nut
niin paljon yleisöä kun olisi
ollut suotavaa Ja tällaiseen tilaisuu­teen
olisi otaksunut saapuvan.
lUalla Jatkettita Juhlaa Ftort Willia-mih
osaston haalilla. Aluksi Intolan
osaston orkesteri soitteli Joitakin kap­paleita.
Jota seurasi yhteislaulua nai­silta.
Runoja lausuivat toverittaret
Unelma Korhonen, Martha Setälä ja
Margaret Sundman. Intolan toverit­taret
esittivät kuvaelman "Tulevai­suus".
Kun sitten oli pidetty Jonkun mi­nuutin
väliaika, niin esittivät arthurl-laiset
näytöskappaleen "Kesälesklä".
Jonka esl^s, pikku kommelluksia lu­kuunottamatta,
sujui moitteettomastL
Seurasi puhe toveritar Sanna Kan­nasteitä.
Puheensa alussa hän huo­mautti,
että oll kulunut täsmälleen
vuosi siitä kun T. n. L'tässä piirissä
vietti ensimäistä piirijuhlaansa,. Joten
cli syytä luoda siln^ys tämän vuoden
varrella sattuneisiin työväenliikettä
koskeviin tärkeimpiin tapahtumiin.
Piti huomioon otettavana seikkana
sitä. että Canadan Työläis naisten
liiton varsinainen perustaja Ja sen
litsevan Jonkinlaisen veltostuneen ti­lanteen.
Jota kuvaa sekin, että kan­sainvälisenä
punaisena päivänä — eloki
1 p. — ei koko piirissä saatu aikaan
yhtään ulkoilma kokousta tai mielen-osotusta.
Teroitti mieliin, että tästä herpaan-nuksen
tilasta on päästävä eroon heti­miten,
koska kommunistipuolue on
ainoa Järjestö Jolla on mahdollisuus
ohjata suuret työläisjouokt ratkaise­vaan
taisteluim valassa olevaa luok*
kaa vastaan, Ja sen edellytyksenä
kommunistien täytyy innokkaasti ot­taa
osaa kaikkiin työläisten asemaa
parantamaan tähtääviin pyrkimyk­siin.
Se että näissä taisteluissa mah­dollisesti
' tuUaan menettämään joi­takin
uhreja, ei sajp.: olla esteenä, sillä
kiaikkl yhtelskunnamset -muutokset o-vat
vaatineet uhrinsa.
Viimeisenä Juhlan ohjelmassa oli
näytöskappale "Miljoona arpa" Jonka
esittivät Hdrnepayne toverit Ohjel­man
suoritusta haittasi Jonkun verran
se. että ohjelman suorittajat eivät
kaikki olleet aikanaan saapuvilla, ei­kä
ohjelmaa nihiollen voitu suorittaa
aiotussa Järjestyksessä, Joskaan ei mi­tään
liene kokonaan esltttoättä jää­nyt
Yleisöä oli tilaisuuteen saapunut
niin paljon kun haaliin sopi.
Järjestäjä I4:srta
Näytäntökauden alkajaisiksi esite­tään
osaston näyttämöltä ielokuun 31:
en päivän iltana kappale nimeltä "Jär­jestäjä
14:sta". Kappale on ehdotto­masti
yksi parhaita saatavissa olevia
työväen näytehniä. Siinä ei kirjailla
"tyydy ainoastaan kuvaamaan työläis­ten
kieskuudesa vallitsevaa kurjuutta.
Joka miekälälslssä näytelmissä muu­ten
on niin yleistä, Vaan kuvataan
siinä elävästi niitä taisteluja Joita
työläiset joutuvat jatkuvasti käymään
työnantajiaan vastaan elinehtojensa
tiuraamiseksi. Ja ilmenee siinä kaik­ki
ne metkut joita työnantajat käyt­tävät:
taistelussaan työläisiä vastaan,
kolmannen asteen "kuidusteluineen"
Ja urkkijoineen sekä näiden luokkansa
pettäneiden kurjimusten häpeällisen
lopun. Sitäpaitsi on kappaleen aihe
amerikalaiiien joten se on kaikille hel­posti
käsitettävissä. Kalkki siis tule­vat
osaston haalille elokuun 31:en
päivän Utana katsomaan Ja kuule­maan
Järjestäjä 14:sta. -
väen puolustusliitolle tai pääsee hä­nestä
silläkin kun yhtyy Jäseneksi
puolustusliittoon.
Ulalla sitten jatketaau juhlaa kol­messa
en haakssa. Arthurin haalilla
tulee olemaan ohjelma iltama, Jossa
tulee olemaan erikoisesti tilaisuutta
varten valittu arvokas ohjelma. Wil-liamin
suomalaisella haaUlla esitetään
näytöskappale. Jonka nimi ei ole tä­män
kirjoittajalla tiedossa. Ja ukrai­nalaisten
uudella haalilla on sitten
olkeen rymy tanssit Samalla lipulla
pääsee mihinkä tahansa näistä tilai­suuksista.
— 8.
kohtia.' Entiset apurahat ovat huv«ä-neet,
uusia apurahoja vaaditaan hal­litukselta.'
Kauppa- ja flnanssikil-pailu.
maa-arvon ylikapitalisoituminen.
tuotantoyki^kkOjen pienuus, siinä - ne
kolme' tekijää. Jotka saattavat nuäui-vlljelyksen
teollisoitumisen välttämät-tömäksL
Pelkästään se seikka, että
niin moni teollisuus- ja kauppahaa-ra
Ja niin monta rautatietä.ovat lisä­asiassa
riippuvaisia farmituotteista, tu­lee
edistämään tätä färmituotannon
tehdasmaiseksi -muuttumisen^ prosessisu
Maanviieiystuottelsta valmistettujen
tavarain k^önaisarvo vuoättain on
Custance oli tämän vuoden aikana
10,718.000.000 dollaria.
Tyo£iistoveri! Oletko jo t&iiniif VapandeD?
kuoleman kautta siirtynsrt pois riveis­tämme.
Jättäen "siihen aukon joka ei
suinkaan ole helposti täytettävissä. Ja
että Jo yksistään tämäkin seikka vel­voittaa
kaikkia luokkatietolsia naisia
entistä tarmokkaampaan toimintaan.
Sitäkin suuremmalla syyllä koska ta­loudellinen
tilanne Jatkuvasti kiristyy
Ja pakottaa tsröväenluokkaa kokonai­suudessaan
järjestyneenä Joukkona
turvaamaan elinehtojensa. Jä toiselta
puolen porvarillinen taantumus pyr­kii
rajoittamaan työläisten alkeelli­sempiakin
oikeuksia, kuten puhe- ko­koontumis-
ja painovapautta, jonka
viime aikojen tapahtumat ovat niin
räikeästi todenneet. Kaiken tämän
tulM kannustaa työläisiä sitkeään ja
peräänantamattomaan taisteluun por­varien
hyökkäyksiä v&:'taan. Mutta
siitä huoliinatta sanoi piirissämme val-
Työn päivänä
syyskuun 2:na p:nä tulee tänäkin
vuonna olemaan paikallisten puolue-eiimien
toimesta kenttäjuhlat "miä
kertaa järjestetään Juhlat Palon ken­tälle
Inter-Cityssä. Ohjelman suoritus
kentällä alkaa kello 1 Lp. Ja mikäli
olen kuullut ja valmisteluista voi
päättää, niin tulee ohjelma tällä ker­taa,
olemaan täysipainoista Ja vaihte­levaa.
Josta mainittakoon torvisoitto,
juhlaruno ja puheita Suomen-, Eng­lannin-
ja UkrainanMelellä.
Urheilupuolesta muodostunee erikoi­sen
mielenkiintoiseksi - osastojen väli­nen
6 ottelu miehille, jossa kilpaillaan
Tarmolan osaston lahjoittamasta kier­topalkinnosta.
Palkinnon ovat arthuri-lalset
voittaneet jo kahdesti Ja Jos
toiset osastot eivät^nyt pidä putdiaan
niin jää palkinto ^ärthmUaisIlle. 3000
metrin juoksu miehille, poikasille 3
ottelu ja naisille 3 ottelu. Arthuri ja
Williami tulevat koittelemaan parem­muuttaan
köydenvedossä. Sitten siel­lä
kuulemma tulee.olemaan poUlsikin
oikeen omasta puolesta. Hänen tehtä­vänään
tietenkin'on järjestyksen val-
\omineh ja on hänellä oikeus sakot-taakin
paikalla olevia. En tiedä juuri
mistä, mutta sen asian suhteen nyt
ei kannata olla huolissaan, sUlä sakko
en vaan 10 senttiä joka menee työ-
Suuri parjaaja,
kuten ennemmin on ilmoitettu, esi­tetään
osaston näyttämöltä ensi
sunnuntai-ihana syysk. 1 p. Alkaa
täsmälleen 8.30 ja lippuja saa os­taa
etukäteen osaston toimihenkilöil­tä
ja entisistä paikoista.
S. J . Osaston kuukausikokous
pidetään osaston huoneustoUa t.k.
30 p. illalla kello 8. Joka ei vielä
le täyttänyt jäsenhakemuskorttia o.
sastoon, tehköön sen ennen 29 päi­vän
iltaa ja jättäköön osaston joh­tokunnan
jäsenille, että hakemus
joutuu ensimaiseen kokoukseen.
Jousi,
voimistelu, ja urheiluseura, tulee
pitämään yleisen jäsenten kokouk­sen
syysk. 3 p. iltana kello 8. Ko­kouksessa
tullaan keskustelemaan
tulevan talven toiminnan- järjestä­misestä
ynnä muista esille tule-vista
asioista. Muistakaapa kaikki saa­pua,
samoin uudet,' jäseniksi aik-o-vat,
sillä paljon on vielä työläis­nuorisoa
jotka ei kuulu voimistelu­seuraan,
jossa olisi heidän paikkan­sa.
Jäseneksi voi yhtyä kaikkien
työväenjärjestöjen täysinmaksaneet
jäsenet kuten Canadan työväen voi­mistelu-
ja urheiluseuran säännöt
edellyttää. Jousen kokous pidetään
S/ J . osaston talolla.
Mitä meidän tulee tehdä?
Montreal! on suuri metsätyöläis-ten
keskus ja kuitenkaan emme ole
voineet täällä nostattaa minkään^
moista uniotoimintaa metsämiesten
keskuudessa, ainoastaan pieni Ca-nadan
metsätyöläisten osasto on
toiminnassa, mutta senkin jäsen­määrä
on pieni tähän suureen met­sätyöläisten
lukumäärään mitä
Montrealin ympärille ja yleensä
näillä ympäristöillä työskentelee.
Onko syy se, että täällä oUsi met­sätöissä
paremmat olot kuin muu­alla
Canadassa? Ei suinkaan, sUlä
tiedämmehän että Quebecin piirin
kämpät ovat mitä kurjimpia ihmis­ten
olmpaikkoja. Syy on ainoastaan
työläisten huonossa järjestymisessä
heidän velttoudessaan parantaa ja
nostattaa omaa elintasoaan yhteise­nä
joukkona. Valituksia kyUäkin
kuulee, mutta kuitenkin yhteistoi.
mmtaan ollaan haluttomia alka­en
Bucginhamista kaksikymmentäkah-deksan
mailia ylös jokivartta, jonne
kuliee joka päivä laiva ja linja-auto.
Tänne rakennetaan suurehkoa voima­laitosta.
oUen meille työtätekeviUe
työn saantiin nähden siis sellainen
Josta kannatta hiukan mainita. Kun
tulimme tänne ja alolnune kysellä työ­oloista
niiltä suomalaisilta jotka oli
töissä, niiri he kertoivat että ruoka on
huono, kämpät täydet Ja että sellai­sen
Joka tulee töihin täytyy nukkua
missä sattuu. Menimme kysymään
työtä. Sanottiin, että ei ole "petiä".
Vaan sitten se Järjestyi niin että pää­simme
töihin. Siis työhönpääsy ei näy­tä
olevan niin hyvä kuin kuulossa oli
vaan sitten se kai on kun loimannille
maksaa sen saannista.
Kämpät, mikäli tädin havainneeku,
on rakennettu osittain lain määräyk-fiien
mukaiset jolloin niitten raken­teista
en voi 'moittia-^Kämppiin on
varustettu *^tlä'' n i i n paljon kun
vaan on mahdollista, että hyvin sata
huomaa nj^yisen kapitalistisen yh­teiskunnan
"arkkitehämahdin". Kun
ei kämpissä sovi oikein liikkumaan,
niin on liika asutus ja yön seutuna
huono ilma. Yksi kämppien varjopuo­lista
on vielä ee. että yksillä vuoteilla
oll vuorotellen päivä j a yötunnin mie-het
-
Ruoka oli huononpuoleinen ja lop­pui
aina ennen kuin kaikki olivat saa­neet
^ödäkseen. kun sattui jäämään
viimeksi,' niin oli "hsrvä <mninen" jos
sai vatsansa täjrteen. Siitä olen ilunetel
lyt. että mistä täytyy työläisen maksaa
taala, kun ei kerran saa syödä.
Palkkaa maksetaan kolmekymmentä
senttiä mokkerille ja karpentereille
neljäkjmamentävllsi senttiä tunnilta.
Karpinteria oli kaksi känkiä, olleet jo
viisikin kuukautta. Ihmettelen miten
suomalaiset pärjää näin kusjlssa o-lois
«a.
Nyt.kun olen antanut tiedot sem­moisenaan,
niin esitän afv. lukijalle
kysymyksen, miksi kärsimme työvoi­mamme
kavaltamista ja sen kummin­kin
huomaamme. Emmekö keksi kei­noa
jolla saisimme korjauksen aikaan.
Minä vastaan puolestani, että yhty­käämme
joukkorintamaan Ja sitten
taisteluun royhkeilevän riistäjän val­lasta
poistamiseksi. Emme yksilönä
"kuittaamalla" minkäänmoista voittoa
saa. — Metsän Pietari.
Kominternin toimeenpanevan komitean ppltös
Lovestonen erottamisen johdosta
TUOMITSEE LOVESTONEN BYHM AN ANTI-PBOLETABISEN
BIALISMIN ASIAMIEHENÄ
IMPE-Lovestone
on vastatmut kieltävästi | päätökseen, joku tuomitsi Lovestonen
Kansainvälisen Kontrolli-Komissionin ok(elman^ opportunitsiseksi platfor-ehdottomaan
direktiiviin heinäkuun 25
päivältä, jossa häntä vaaditaan tule­maan
Moskovaan, ollakseen läsnä hä­nen
vetoomustaan käsiteltäessä. Dl-rektUvlssä
huomautettlhi, että slhiä ta­pauksessa
ettei hän saavu läsnäole-maan
vetoomuksensa käsittelyssä, ve­toomusta
el tulla käsittelempn Ja
niin ollen h'KKt:n Ksmimenennen
sitään vain "tämä vuosi" ja sitten
joko mennään takaisin Suomeen tai
muille alueille.
Ei pojat! Pankaa jokainen.met-
Plenumin päätös hänen erottamiseen­sa
nähden katsotaan lopullIseksL Näin
oUen KKKT:n Kymmenennen Plenu-min
päätös astuu voimaan Ja Love-stone
on:, erotettu Kommunistisen In-ternationalen
riveistä.
Vastatessaan .kieltävästi, Lovestonc
ja hänen kannattajansa jotka allekir­joittivat
tämän vastauksen, totesivat
oikeaksi RKKT;n Kymmeneimen Ple-numin
karakterlsobnin siihen nähden,
että Loyestone on olkeisto-bpportunisti,
likvidaattori Ja lopullisesti vajonnut
kommunististen luopioiden leiriin.
Lovestonen vastaus sisälsi hyökkäyk­sen
EKKI:ä vastaan. Joka on röyh­keä
sävyltään Ja luopiomalnen. po­liittiselta
slsäUöltään. Se toteaa, etta
sen allekirjoittajat ovat astuneet puo­lueen
hajoituksen ja uuden Ameri­kan
sosiall-Smperlallsmln.. edustajana
toimivan anti-proletaarisen puolueen
perustamisen tielle.
Käytettyään kaikki keinot ja tar-jottuaan
kaikki mahdollisuudet Love-stoneen
liittyneille amerikalalsille to­vereille,
auttaakseenj.iieitä palaamaan
pupltieen tielie, EKKI on nyt pa­kotettu
tulemaan johtopäätökseen pi­kaisista
toimienpitelstä kaikkien nii­den
eroittamlseksl. jotka ovat liitty­neet
Lovestonen hajoitus- Ja luopio-vastaukseen,
elleivät he heti ja ilman
ehtoja peruuta allekirjoitukslaan sii­hen
nähden kuin myöskin toukokuun
9 ja 15 päivän asiakirjain aUekirJoI-'
tuksia.
Ehdoton alistuminen kaikkiin USA
KP:n päätöksiin, lukuunotettuna tä-_
mä päätäs, on ehto näiden toverien
edeUeen USAKP:n Ja KI:n riveihhi
kuulumiselle.
Katsoen Lovestonen ryhmän avoi­meen
luopiomaisuuteeh Ja pyrkimyk­seen
organisoida Komintern-vastainen
puolue, EKKI päättää pitää tähän
ryhmään kuulumisen kuin myöskin
poliittisen tai ideologisen solidarisuu-den
sitä kohtaan, samoin kuin min­käänlaisen
avoimen tai peltetjm kan­natuksen
sille USAKP:n jäsenten ta­holta,
mahdottomuutena kuulua USA
KP:n Ja KI:n Jäsenyyteen,
Laajan sisäisen puoluedemokratian
joukko-^itsekritllkin, bolshevistisen itse-tolminnallL^
den, laajimman uusien
proletaaristen kaaderien liittämisellä
puolueen johtoon, puolueen; tulee Jat­kaa
kehitystä omissa riveissään tais­tellen
kaikradalsta opportunismia, en­nen
kaikkea oikeisto-opportunismia Je
yhtä paljon kaikkea ryhmäkuntaisuu-den
Jätteitä Ja ryhmähenkeä. passUvi-suiitta;
hvostismla (häntyryyttS) vas­taan
Ja bolshevistisen Johdon Ja kalk­kien
puolueen voimien mobilisoimisen
puolesta Yhdysvaltahi" vallankumouk­sellisen
työväenliikkeen nousuun pe­rustuen.
TSmä kaapeli on Julaistava heti­miten.
'
Allekirjoitukset:
E K K L IKK.
Kesko^omiiean jnlistns Lovestonen
hajoitastoimenidteistä
EKKI:n Kymmenennen Plenumin
päätökseen, koskien Jay Lovestonen
poliittista linjaa ja ryhmäkuntaista
toimintaa, ryhmä jota edustavat Git-low.
Lovestone, MiUer, Meyercough
j - r^moiS i^J^^^ä^^.io^M.-o-lvat Viimeiset -jälelläolevat s i S ^
i^nv ^ ' silla juun teidän vei-1 kommunistisen liikkeen k a n s s a ^^
volhsuus on se tehdä. Nostattakaa vastasivat K y m m e S S e n ^ S mS
muksi joka on vastakkainen Kuuden­nen
Maailman Kongressin ohjelmalle
Ja päätöksiUe. poliittisella JullstukseUa,
ettei Lovestonen platformu vaan Ko­minternin
Adressi on reyisloinut Kuu­dennen
^il^MigresjMn linjan.,. Julistettu­aan
tekopyhästi että he- ovat-"val­miit"
menemään 1t3oskovaan taistele­maan
Adressia vastaan, he iasettivat
Kommunistiselle IntemsitionaleUe eh­dot
ultimaatumin muodossa, sellaisia
kuten "Valituskamppänjah pikainen
l8.kkauttaminen", Lovestonen ja hä­nen
kannattajiensa "palauttaminen i l ­man,
ehtoja" asemiinsa,' ja KK:n
Lovestonen vetoomuksen Johdosta an­taman
vastauksen^ "pikainen tuomitse­minen",
se on. poliittisen hyväksymi­sen
iantaminen Lovestonen vetoomuk­selle
Joka on tähdätty Kommunistista
intematiönalea vaitäan. VMuussa ta­pauksessa
EKKI:llä Ja IKKtlla ei ole
mitään tutkhnista", J~ulistaa tämä ryh­mä.
Todellakin, kenelläkään kommunis­tilla
el ole enään mitään tutkimuksen
tarvetta näiden luopioiden poliittiseen
kantaan nähden. He ovat täysin rii­suneet
naamarinsa.
Kuten edelläoleva EKKI:n ja IKK:n
vastaus julistaa: "Lovestonen ryhmä
on muuttunut "oikelsto^bppÖrtunisti-slksl
likvldaattorelksl" ja heidän vas­tauksensa
on "hyökkäys EKKIrta vas­taan,
röyhkeä sävyltään ja luopio-mainen
poliittiselta slsäUöltään. Se
osoittaa että sen allekirjoittajat ovat
astuneet puolueen hajoituksen ja uu­den
Amerikan imperialismia palvele­van
antiproletaarisen puolueen perus­tamisen
tielle."
Kommunistisen Intematlonalen
Kymmenes Plenumi on täydellisesti
todennut Kuudennen Maailman Kon­gressin
antaman analyysin jiaikkan-sapitävälsyyden
maailman poliittisesta
Ja taloudellisesta tilanteesta, el op­portunistisessa
mielessä kuten sitä Lo­vestone
ja sovittelijat tulkitsevat, vaan
vallankumouksellisessa mielessä, ku­ten
Kommunistisen -Internationalen
puhemiehistö Ja sihteeristö ovat sitä
toteuttaneet
EKKI :n Kymmenes Plenumi viittaa
niihm uusiin ilmiöihin jotka ovat e-siints^
neet sitten Kuudennen Maailman
Kongressin, jatkuva kapitalismin pe-nisiistiriittdn
kärjistyminen,' k M i s a l n -
vällsen työväenluokan terävöityvä ra­dikalisoituminen
(Yhdysvallat jukumi-otettuna).
Tämän analyysin yhtey­dessä
Kymmenes Plenumi asetti kom-muinstisten
puolueiden tehtäväksi tais­telun
oikeistoin-opportunistisia ten­denssejä
vastaan^ jolta .avoimesti e-dustaa
USAKP:ssa" Igvestonelalset,
taistelun ryhmäkuntaisuutta vastaan
— kuten KymmenennenLPlehumih tee­seissä,
se asetetaan, "taistelu OKKM--
tunlstisten ryhmäjohtajloi aK>vestöne
Ja Pepper) puolueen kaad»iBlhin mo­raalisesti
alentavaa vaikutusta vas- .
taan."
Seuraten Kuudennen Mnailmnn
Kongressin päätöksiä, 'Kominternin
Adressi Amerikan puolueelle, Kymme-!
nennen Plenumin te^t ja lomiksi
EKI— [:n viimei^ vastaus Lovestonen
kieltäytymiseen tulla sen feteen; ja
nojaten puolueen valtavan enemmistön
lukuisissa päätödauselmlssaan lausu­miin
mielipiteisiin Jotka on jiilaistu
puoluelehdistössä, USAKP:n Keskus­komitea
päättää: : ^ ' -
1. Palattuaan Amerikaan K^jmin-temin
i^töstä rikkoen, Jay Lovestone
Ja hänen ryhm&asä ovat pei«änanta-mattomasiä
taistelleet puolueen yh-tenäistyttämlsta
vastaan, perustaen
ryhmäkuntaisen hajottustoimintansa
Kominternin tuomitsemalle opportu-nistiseHe
poliittäseUe platformuUe.
2. Että he ovat levlttaoeet pucddeen
keskuudessa ryhnäkuntaiäa doku­mentteja
jotka ovat kohdistetut Ko-
No. 201
Uul
Seuraav
kirjakaupasti
Jeesus t
mentama tie
jota on. Jee
nalle jo läh(
konaan tpsis
millään taval
puolestaan t
harras kristi
mentajana,
muuten hyvä
Viime \
huomiota ud
papiston yha
viime tal-vine
vaiheineen J!
jastanut itse
maila kaivos,
dän ensimäii
män puhtaas
vasti koko '
kirjan levittä
ka jumalanki
sitä parempi
Kirjan 1
dollisimman 1
Imperial
pitalismin uv
on aikakaute:
kinoitton ja
kapitalistiset
sillä kapitalis
sen ehto ja ^
esim. ovat ei
sotia ja aine
Eun siis
mistä kysymj
jos kenenkää
kossa mainiti
yksinkertaine;
huolimatta, h
työssäkäyvän
45-senttiä.
Sekä Je(
lukuisilta Va;
TOVI
mintenän linj
puolueen KK:
taan. Ja KI:hl
taan. Järjestä<
neiston,- josta
vittäneet Kom
luevastalsla
jäsenille Ja el
työskennelleet
man propagam
tarkoitus on 1
lista puolueen
bilisolmaan Ai
Kommunistista
taan.
3. iraiden
menttien Jouk
tähdätty puoli
Gastonian pu(
keholtettito ty
keuksistaan Jä:
ja puolustama
jään -paasien ;
palkkaamia h
Lovestonen ry]
taistelun luokk
man kannan k
kilalset, Lore,,
Erikoisesti rik
ryhmän defeatd
sellinen lehtln
Kansainvälisen
mistelujen aika
tustamaan puol
? lakkortunnusta,
4. Lovestonen
lii olevat kanr
puoluejärjestöls
joittamista KI:
merkiksi New -
jäsenet Herber
ja Nemser Jotk
vät päätöslaus
vastauksen mu
Plenumin tuo:
Lovestonen pls
vaativat B3:n i
solidarisoituivat
selle, vaativat .li
seen takaisin o
parjaustulvan p
töksiä vastaan.
5. Lovestonen
vastaus. Joka sli
täytymlsen mei
asetetaan ehtojs
temationalene,
että Kommtini
on muutettava 1
jä jonka kautfa
vastavoimaksi K
sitä>läpU9iella
osoittaa, että' ry
tänyt itsensä ui
tista KaTJsainväl
Kaikkiin näihi
kuskomitea pääl
ta tämäiL rylun
jotka ovat iallek:
mentln. nimittä:
Wm. Miller, TOT
Welsh. Wm. J .
Wolfe, toiiiTrji^^
tisessa paätöslEMi
lisestl ilmaisseet
le ryhmällä' nii
D. Benjamin Ja
vät nämä 48 te
sesti hyvälDsy B
I0:nennen Plenx
töksiä. Ja taumu
tamisen i»liittls
ja tKK.Tt vihneij
neh vastauteeen,
kirjallisesti ^ i y v
vista: >
a) EnemmiStö-set
-Moskovassa
p:nä; ' y-y::^
b) Lovestomn
vaan Kymmenex
töksen kaapelivas
O Törkeät ry!