Vapaus, August 30, 1930

              VAPAUS (Liberty» j
inatjj>a« » t « » TSe per eai. isch. Miniimua clu<«« i K «tagl* I — l i » * . 7*^ A a ,
tim Stre«aa.
O. W . K U U S I N E N : a
/MäoMMt Vqtna, Box 69. S«<Um7. Oitf.
roottori — TounJto» 536V, — JCixi«l*npp« 2S87W, ..
(Job mtnit, «4Terti»«ineat«, ete,> 1038—Ediior SJ6W.—Bo»te«r» « 8 7 ».
.SuoniGiia valiitfc-van lilanteen hallituksen asema fascistien etene-; noastaan aktiivisimmat ja raaem­mat
ainekset paikallistea svojelus-kuntain
riveistä. Näinollen on
luonnollista, että lukuisat lapua-ralseen
nähden oli samanlainen
kuin Stambuliskyn hallituksen ase­ma
kesäkuun 9 päivänä 1923 2!an-aaUh
oBaentelrotolcMt
'yleensä va]mii:c-]ai..ta ••fasciitL'ieen
^ val!anl;aappauk.-;ec-n" oJiut kerras-iiaan
riif.ämävon viime viikkojen ! kof f in johtaman fascistisen hyök-
' aikana. Täliaintn yioinen luon-! k-äyksen aikana. Tämä katsanto-nehtiminen
voi bi.-iiliäii niin vaa- | kanta on kuitenkin täydelleen vää-
- . - . , , - rän kuin oikeankin näkökannan. j rä. Suomessa ei voinut olla pu-
- iUoi«»«iJ»ot4««_j24»^ k^^^^ ilildi oii lamä virheellinen kä-! hettakaan taistelusta maalaisliitto-site
Suomen fa?ci.-;ti.;cKta vallan- laisten ja fascistiliikkeen kesken,
kaappauk.-ie;=ta'.' Se ilmeni Suomen
.soEialidemokraatti-en ]ehdi:-;tön (sa
ILMÖTUSULNNAT VAPAUDESSA.
thfmlfctoflMotskMt tlM Itatu %iM iului k«rtu. — ATioIiittooa
— MimeaasaatioUmotBfcfct 50c Vmx. tXXtO 3 fcefU«. — Sy»tyB)iiJraot«xlt»et ilM
»M S k c j t u . — A«BJiloccoilm«fuk»ei 12,08 k«ri*, $J.M k»l*i kert»». — Ki5to«Iw<rtuk»«
'<4ltrt«M t M o t t* ««oicilniotukjKi' Mc k n U . ll.OQ k o l a e k o l M . — TiUpiiulÖMtUiies J * UaotB*-
» ^ p i p H » t * » OB. is*if.ix»fe*»t, 'iii«tctt3*ä ilou.taiblaU e t a k i i e e s.
-5rrr-rr— —r—- TILAUSH^NAT?
' I trk4«JM. 6 k k . f z i o . 3 k k . t l . 7 j ja 1 U tl.qi). — Tk«rmIt«!Us ia t*tmm* M k t M *
i»*aö>(M:Ö»' » Vk. 1 kk. Sljoa.
Stambu!iskyn puolueen asemasta
Suomen maalaisliittoa voitaisiin pa-rt
J . W. AiOqTiai.
moin kuin j o i i i e n k i n muitten por-1 remminkin verrata "Chiena Plas-
'Jiif&t», ttiöli/tttf äaa PristADpt V*p«u Pai]dm(. Elm Street.
40 I H U addreMeds Vcpau, VJO~ Böz 69, SacUiary, Oot.
M t Mr4 B i l l o t a taluna a u T U U C U U «nriaaiaeea kirjeeeeenoe, klxjettakaa madatUea Uik^eea-ritajta
perwaB«IU«dI«'p&ulUs T. W. A h j a " ^ (iikkeeaiioiuiJi.
Työnpäivän takia ei Vapaus ilmesty maanantaina.
Q^kp tupahnt massa käännös parempaan
Nykyinen ankara Ja yhä pahem-makdi
käypä talouspula huolestut­taa
porvareitakin. Useat porva­rien
sanomalehdet vasWavat myön­teisesti
otsikossa olevaain kysymyk-
Kysymystä käsittelee toron-tolaiaen
"Mail and Empire"Aehli
toimituspaikoillaan viiinc torstain
numerossaan. "Päivän uutisista
yäj ilmi, että liike-elämän lamaan­nus
on jo sivuuttanut alhaisimman
rajansa ja että käännös parempaan
päin on havaittavissa." Näin loh­duttelee
lehti lukijoitaan, ja en
nastad, että "saatamme odottaa lii-
|pe]ämän virkistyvän ensi syksy­nä."
Ennustuksensa perustaa leh­ti
• muutama päivä sitten julkaiö-t^^
lle International Nickel Co:n
tllaunekatsauks^lle.
Joelleen kertoo lehti, että "myös
Yhdysvalloista saapuu toivoa he-rl^
Uäviä raportteja; Itse Britan­nianakin,
näyttää työttömyys vä-
Jfentyvän. Emiiie tietenkään saa
öclöUaa jiike-elämän palautuvan
Ä9i;ta&a\iv^ ^^^^ Nor­maaliin
pälätitUniinen^^^M^
pahtua kiusallisien hitijetäti*'^^ ^
iamalla ön kansan Kuotnid'; Iciinhi-
• varilehtien, k-jten e.-;imerkiks.
I "Svenska Presxen") tilannekuvauk-
: Kesta. Tämiin k:i;iittecn mukaan
; ainoastaan lapuaiai^iUike edustaa
• fa-^jci-smia Saome.-faa; ainoastaan
! lupualai:fet, jotka valmi.stautuival
; hyökkuykneen parlamenttia ja
; "kan;;anvaltai;sia" puolueita vas-i
taan .saattaak.seen oman yksinval-
! tiaan diktatuurin alaisen laittoman
' dii:taluurivali.un--a nykyisen paria-j
mentaarisen hallituskauden tilalle
; ovat fa-scksteja.
1 Tämä tulkinta näyttänee jo-ssaiH
j määrki todennuköi.^eltä seiiai-selle
; j o k a ei tarkoin tunne Suomen po^
nallisek.si käyvä "kansa" kirisiä-j ijitthjta tilannetta ja joka ei ok
mään suoJivyötään. i kylliksi varonut välttääkseen tässä
Yhdysvaltain teräslruslin äänen-'tapauksessa harhaanjohtavaa ja
kannattaja Iron ^ge eräässä äs-, pintapuolista kat.=:antokantaa, joka
,k elta..i.s essa.. numerossaan k1 erl.o o h1i"- ! Pp^e-^r u" -sit-u" u" Jjo ihink^in ^p uhtaastr uJko-
. . . 1 . 1- maisiin verrantoihin hyvin tunne
ke-elaman lamaannuksesta hieman | ^^.^^^^ i t a l i a n , Bulgarian ja ' Puo
foises.«a äänilajissa kuin Mail and faöcist)sis;sa nousuis.sa ilmen­neisiin
tapahtumiin.
Suomen suhteen on asiaintih
suuruus on! erilainen. On totta, että tapantu
Korkeain hallitusmuutos, j o k a ei ole vähäpä-
suurta Ik ul1u t.. u..s. k1y1ky"ä tvttöa>ii'nnheednno s -sä^eä^ikn^k^m^am^, <a i_vs eana n faonsc ishtai.lxsl^oi^it-tui.u,s,
oppi on menettämässä . • , •• T^ . , c j v m V i n f v i i - f« mjsen mielessä. buci ^5vmnuIvu•
din hallitus tulee toimimaan suo-
Empire. Iron Age kirjottaa:
"Me puolustamme palkkain
alennuksia. Niitten
tietenkin toinen juttu,
jiaikkain
edustava
maaperää. Mikäli tehtaisiin on
jälleen pestattu työläisiä, on se la- salaisen faseivimin johdossa. Sc
tdyiui
kaista. Sillä; ellei kansalle esite­tä
tilanteesta miitita kuin toivotto-tnla
kuvia jatkuFasli, nijn on vai-j^
ea sanoa kuin)ka pahaksi kaupan
ja teollisuuden lamaannus tulee-
" Muuttavatkp toivottomat tahi
toivorikkaat' kuvaukset kaupan ja
f ^puisuuden lamaarinustilannetta,
iyöttömyytta ja työttömyydestä joh­tuvaa
puutetta, palkkain alennuk­sia
ja työvauhdin kiristystä? Ei-
*ät r|iuuta. Moisilla idealistisilla
Vvvauksilia koetetaan saada kapi-^
pahtunut alennetuilla palkoilla, jo­ten
palkkain kohotuksesta ei ole
mitään pelkoa. Vaikka mainitse
mamme seikat ovat etupäässä ta­pahtuneet
muilla kuin mctallileolli-suiideti.
aloilla, niin lamaannuskau-rfen
jatkuminen varaa mainion ti­laisuuden
kaikkien ^kustannusten
vähentämiseen."
Läinaanuskausi tulee jatkumaan.
"Normaaliin palautuminen tulee
tapahturhaän kiusallisen hitaasti",
jos siihen milloinkaan päästään. Ja
iämä j atkuva lamaannus koskee
kaikkein ankarammin työväenluok-
Jsaan. Tällai haavaa on Canadas-i
l k m fiö!^^ työläistä
työttömänä. Työttömäin työläisten
ja heidän huollettaviensa nälkäi­siä
%'atsoja ci ravita yi/ai/ and J?m-piVen
toivorikkailla kuvauksilla.
Työttömyyden ankarassa sylei-
. lyssiä olevalle työväenluokalle saat­taa
"käännös parempaan päin" ta­pahtua
vain järjestäytymisen
kautta. Useissa tärkeimmissä teol­lisuuskeskuksissa
ovatkin työtlö-mät
järjestäytyneet työttömäin yh
distyksiin, ja liittäneet yhdistyk­sensä
vallankumoukselliseen Työ­läisten
Yhtenäisyysliiilt^Son.
astuu edellisen maalaisliittolaiser
hallituksen tilalle, joka on mime-rollisesti
suurin puolue Suomessa
Tämän puolueen kannattajista on
Euuriij osa maaseuduilla, keskiva­rakkaiden
ja suurtalollisten, maa-scutuporvariston
ja osittaisesti
myös köyhien talonpoikain riveis­sä.
Se haluaa esiintyä talonpoi­kaisten
puolueena. . Tiistä vois;'
helposti saada sellaisen käsityksen,
että Suomen maalaisliittolaisen
tiin", joka oli yksi Puolan hallitus­puolueista
Pilsudskin johtaman
fascistisen hyökkäyksen aattona.
Pilsudskin vallankaappaus kohdis­tettiin
suoranaisesti Chiena Piastin
ja kansallisen demokraattipuolueen
hallitusta vastaan; ja joskaan va­kavaa
taistelua ei kehittynyt näi­den
kahden leirin välillä kuten ta­pahtui
Bulgariassa, niin kaikesta
huolimatta oli niiden kesken käyn­nissä
avoin ja vakava taistelu
Mutta Suomessa ei ollut minkään­laista
kamppailua eronneen maa­laisliittolaisen
hallituksen ja fas-cisticn
päämiehen Svinhufvudin
kesken. Päinvastoin, maalaislitto-
;ainen hallitus oli muutamia kuu­kausia
aikaisemmin kutsunut Svin­hufvudin
pikaisesti kotiin ulko­mailta
ja lähettänyt hänet Lapual­le
päästäkseen persoonakohtaiseer
kosketukseen lapualaisten fascis
tien kanssa. Jo etukäteen sovit­tiin
maalaisliittolaispuolueen joh­don
kanssa, että hänen tulisi muo­dostaa
uusi hallitus.
Suomen presidentti Relander,
joka samalla on yksi maalaisliitto­laisista
puoluejohtajista, ilmaisi la-pualaisfascistien
lähetystöjen vas­taanotossa
kesäkuun alussa lärn-pimän
solidaarisuutensa heiden
kaikkiin vaatimuksiinsa nähden' ja
kesäkuun puolivälissä teki pröpa-gandamatkan
eteläpohjanmaalle
mutta ci fascismia vastaani yaan
*sen puolesta. Nämä osat maasta
ovat suurimmalta osalta kulakkien
asumia alueita ja ovat aina olleet
maalaisliiton pääasiallisimpia tuki­kohtia.
Suurin o.sa suojeluskunta-maata
olevien kansalaisten lähetys­töjä
järjestettiin lähetettäväksi
Helsinkiin, mutta asiat ei\^t to­teutuneet
tarkoitetulla • iavall».
laisfascisteista ovat maalaisliitto Kuitenkin sen jälkeen, kuten nyi
laisia. Yksinpä näitten fascistien on tullut tiedoksi, lukuisat kokoo-
Lapualla oleva paikallinen johtaja muspuolueen paikalliset agitaatto
Vihtori Kosola on maalaisliiton
jäsen.
On väärin sanoa, että maalaisliit­to
on lapualaisliikkeen johtaja. S<
pyrkii sellaiseksi, mutta sitä se e
ole. Kuka sitten johtaa lapualais-liikettä?
Svinhufvudilla on kyllä­kin
tunnettu ja arvovaltaisuutts
omaava nimi kaikissa Suomen fas­i
s t i s i s s a piireissä ja armottomanr
taantumuksellisena on hän valmis
osallistumaan kaikkiin suunnitel­miin
työtätekevän väestön kurista­miseksi.
Hän on kuitenkin enem­män
välikappaleena Suomen por­variston
aktiivisten poliittisten joh-tajain
käsissä. Hänet epäilemättä
kin on katsottava yhdeksi suoma­laisen
fascismin johtajista, mutta
oi kuitenkaan varsinaisena johta
jana. Vielä vähemmän voidaan ke­tään
muuta henkilöä katsoa Suo­men
fascistien pääjohtajaksi.
On olemassa kollektiivinen fas-cistinen
johto, mutta se ei vielä
näyttäydy avoimesti. Tämä on
yksi iuonteenominaisimpia piirtei­tä
Suomen fascistisessa liikl(;pessä.
Muis.sa maissa fascistUeirien joh­tomiehet
yleensä ilmoittavat, it
seään niin paljon kuin mahdollis­ta.
Suomessa ne suuresti rekla­moivat
vähäpätöisiä paikallisia te­kijöitä,
pitääkseen todellisen joh
don kulissien takana
Lapualaisliikkeen mpfiilisqinti.
Suomen fascistiliikkeen! todelli­nen
yleisesikunta ei^iA^c^xiäpoln-janmaalla
vaan Helsingissä;^Tämä
yleisesikunta on niin kutsutun ko-koorpuspuolueen
johto, joka puo­lue
on Suomen suurporvariston ja
tilanomistajain puolue. Se qn jär­jestänyt
koko liikkeen, mutta sa
maila itse pysynyt niin näkymättö­mänä
kuin mahdollista.
Kokoomuspuolueen johtomiehe-laisia
tällä alueella on maalaislii-1 yrittivät jo viime syksynä mobili-ton
jäseniä ja nykyiseen lapua-j soida liikkeelle laajaa kommunis-laisliikkecseen
osallistujat ovat ai- tivastaista liikettä. Eri osistr
rit, erikoisemmin jotkut papit, ovat
koko talven ajan työskennelleet in­nokkaasti
henkilökohtaisesti kaik­kien
maakylien porvariston sopi
vien ainesten keskuudessa. Tämf
ei tapjihtuout ilman Helsingistä
tulleita ohjeita. Kokoorauspuoluie
laisten päämaja lähetti erikoisia-hettejään
Lapualle ohjaamaan sikä­läisiä
roistoja, niin ezmen lapua-laisjoukkojen
yöllisiä hyökkäyksiä
Vaasassa "^maaliskuun 28 päivänä
sikäläisen työväenlehden kirjapai­noon,
kuin sen jälkeenkin. Ko­koomuslaisten
kätyri, Vaasan lää­nin
kuvernööri Sarlin, teki kaik­kensa
avustaakseen näitä fascisti-joukkoja
hyökkäyksessään kysy­myksessä
olevaa kirjapainoa vas­taan.
Vapsassa kesäkuun 4 päi­vänä
käydyn oikeusilveilyn aikana
yksi kokoomuslaisten aktiivisimmis-'
ta johtajista, pankkitiyehtööri Ran­takari,
oli paikalla henkilökohtai­sesti
kun kysymyksessä olevan leh­den,
"Työn Äänen", liikkeenhoitaja
Nieminen joutui julkisen pahoin­pitelyn
alaiseksi, tällätavoin tutus­tuttaakseen
lapualaisväkeä fascis-tisissa
terrorimetoqdeissa. Kom-
.munistinen asianajaja Salo raahat­tiin.
bikeussaiista ja vietiin autoon/
jolla Häntä kuljetettiin .usean päi­vän
ajan paikasta toiseen, jatku­vasti
joutuen fascistiroistojen pa­hoinpitelyn
ja terrorististen uh­kausten
alaiseksi. Nämä herra
Rantakarin alullepanemat metoodit
ovat siitä lähtien olleet miltei joka
päivä käytännössä Suomessa.
Fascistit ovat suorittaneet useita
petomaisia pahoinpitelyjä, ollen ta-vanmukaisesti
päihtyneenä tällais­ten
ihmisryöstöjen aikana. Useita
Suomen laillisen työväenliikkeen
edustajia on ajettu rajan ylitse;
mjonet muut ovat kadonneet, se
tahtoo sänoä, kaikista merkeistä
päättäen — he ovat murhattuna.
Suomalaisen porvarilehdistön lau-luettavat
talonpoikaiston luonnon­voimaisen
"isänmaallisen" suuttu­muksen
kontolle, tulee todettua
selväksi valheeksi seikalla, että
fascLstijoukoilla kaikkialla on au­toja
käytettävänään. Kokoomus­puolueen
johtajat ovat mobilisoi­neet
maaseutup^rvariston,' maan
omistajien .suurten talollisten; vir­kamiesten,
pappien, kauppiaiden y.
m- johtavat ainekset liikkeelle.
Ne fascistiset talonpoikaislähe-tystöt,
jotka kesäkuussa tulival
Helsinkiin Lapualta ja muualta
samoin muodostuivat porvariston
johtomiehistä ja useista tunnetui&r
ta suurkapitalisteista, kuuluen- jov;
ko kokoomuspuolueeseen tahi maa-:
laisliittpon, ja kaijdci heidän vaa­timuksensa,
koskien kommunistien
erottamista kaikista julkisista vir­katehtävistä,
olivat samansuuntai­set
kun ne vaatimukset, jotka ko-,
koomuspuolue oli esittänyt edus­kunnalle
viisi kuukautta aikaisem­min.
Useissa paikoissa "Suomen
Lukko"-nimisen maanlaajuisen fas-cistijärjestön
jaostojen muodosta-niinen
alptettiin kokoomuspuolueen
lähettien toimesta.
Tämän niin kutsutun "luonnon­voimaisen
talonpoikaiskuohunnan'
alulle paneminen ei suinkaan ensi
alussa ollut mikään helppo tehtä­vä
kokoomuslaisille johtajille. E'
senvuoksi,, etteikö maseutuporvaris
ton keskuudessa olisi ollut -vastaan­ottavaisuutta
tällaiseen, taipumus­ta
roistbmaisiin tekoihin. Ei, tä
mä taipuVaisuus oli siellä samoin
kuin kylliksi roistontekojen suo
rittajiakin; puuttjii vain tarpeelli
nen rohkeus ja armottomuus. Lait
tomuuksiin kiihottajille oli huo­mattavasti
vaikeuksia voittaessaan
näiden roistojen ennakkoluuloja ja
epäilyksiä avoimiin laittomuuksiin
nähden. Ensiniäiset lapualaisjou
kot 'pankinjohtaja Nikulan johdol­la
suorittivat valmistelunsa ja^ to­teuttivat
tehtävänsä ((työväen kir-jai^
ainoh tuhoamisen Vaasassa) sa­lassa
ja katosivat yön pimeydeSsr^
jättämättä jälkeensä minkäänlaisia
jälkiä. Oli mahdotonta vietellä
näitä .urhoja tulemaan esiin avoi­mesti
ja myöntämään suoritta-kuuhnjt
sunto, että pämä toimenpiteet ovat | neensa tämän työn sekä vastaanot-taakseen
heiUe
seppeleet. Käihi^
l^ihoittajat .aivat enite,
sana kun Lapualla p j ^ ,
nen kokous päätti
sanoman hallitukselle,
tettiin: -iieidän jo,
järjesti kysymyksessä
menpiteen". Kokoufae.t
johtaja Vihtori Kosola
tämän uskaUaan sähkösaaoi^
talla tavom maa sai ^107^?
Tämän lL=äksi alkoholi jj '
pualaisroistoja fascistUel],
della ja eläimellisyydelii'
mennen-on, Bpäinittava, että'
Muspuolue -öjx tarmokkaasti'
tamassä propagandansa
kumo^"misek.si.
Ei ollut Jiiinkään helppoj l i
lapualaisroistoja, jotka «vii
kouUintuneita syvällisisä
sissa kysymyksissä,'-kiaiti
"HeLsinkiin marssia'
muutamia kommunisteja ja H
työväenlehden kirjapaino oU T
oikeudenmukaista ja isä
Ajatus mielenosotuksesta
menttiä vastaan sen BijjBn ^
noastaan näji;tänyt- heille
vaaralliselta vaan myös ii^^
kuttomalta teolta.
Heille kuitenkin opetettiin
Eduskunnan enemmistöä i.^
loivat Helsingissä olevat hea^§\
lusivat nähdä fascistisen i
osotuksen eduskuntataloa däi
la. He itse kutsuivat efeläi
maalaiset lapualaisjoukot
kiin. Svinhufvud meni
ja vakuutti kuulijoilleen, ettf
cistijoukkojen matka Heisisi|i'i
yhtä isänmaaUinen ajatus
kommunistien pahoinpitely Vi
sa. Tasavallan presidentti ttf
sanoi samoin. Yksinpä U
nan puhemieskui, jnmali
tohtori Paavo Virkkunen W
sanoi: "Olkaa hyvät ja tnlkul
dottomasti. Teidän mieleni
senne eduskuntaa vastaan o8'Ö
järjestyksessä heinäkuun ij
vänä. Älkää myöhästykö."
Täytyi uskoa, että Helsinh
liisi fascistien marssia
ta. Tämä oli perin helppo
Kolmannei! piiriii vaalitaistelun Qpetqksia
Fmdsmjaty(W^^ |9|o|if5tos Kanadassa
Yallitsevan teollisuus- ja maa-, vislus Washingtonista, ennenkuin
talouspulan'yhtenä spurauksena on Himmelfarb pääsee pois " vankilas-
Ganadassakiip työläisten ja, työtä- ta ja takaisin Ganadaan, syntymä
tökeväinfarkarieri radikalisoitu-z^
Sp^n nojy^assa tempoina. Syrjäi-
B^la taKa|i5toseuduiiiakln saavat
tjfrötäenluokair vallankumpukselU-siui
etuvartion. Kommunistisen
Puolueen, toimeenpanemat mielen-osotukset
ja Hemonstreeraiikset en-ti^
tlfn ^ suuremmat kannatuksen
tydläi^i|tä rja ic^|iiltä farmareilta.
Maaliskuun 6 :nh^'n päivän,' töukö-ktiun
l:sen ja elökuup lisien päi­vän
*mieleriosotuslen valtavuus sekä
lukuisien rekryyttien liittyminen
l^ommunistisen Puolueen taistelu-riveihin,
huolestuttaa maan impe­rialistista
porvaristoa. Tämä por­varisto
tehostaa fascislista otet-taaii
kautta linjan. Viime viikko­jen
ja viime päivien kuluessa M *
esim. Winnipegin, Fort Williamin
Port Arthurin ja Sudburyn kau­punginvaltuustoissa
leivottu poik­keuslakeja,
joiden kaulia saadaan
laillisuuden leima kaikkiin kom
muilistien toimintaa vastaan koh
disteltuihin porvarien väkivaltaisiin
fafcistitöihin.
-Muutama päivä sitten tuomittiin
KoiAmunistisen Puolueen ranskan-k^
eliueh organisaattori ja ranskan-lumisen
kommunistisen lehden toi­mittaja
toveri Dubois" Montrealis-saV
kuukauden kankeuteen, S50.0C
^Okkoon ja vankeuden jälkeen Yh-djsvältoihin
karkotettavaksi. To-
Tcritär L i l y Himmelfarb oli viime
maanantaina Buffalossa Yhdysval­tain
pulrioikenden edessä kuulus-teliavana.
Piirioikeus langetti tuo­mionsa,
mutta sille on saatava vah-. sesli ja järjestöllisesti.
Rahalliset vaikeudet ehkäisivät
Komirmniätisen - •^'Puolueen- • asocta»
masta useampaa kuin kaksi ehdo­kasta
etelä-Ontariossa äskei.sissä
liittoparlamentin vaaleissa. Näin
ollen keskitettiin päiivoimat Toron­to
West Centren ja Hamilton
Eastin vaalipiirciisä käytävään
vaalitaisteluun.
Tässä artikkelissa käsittelen suu­rimpia,
organisatoorista laatua ole­via,
vaalitaistelussamme ilmennei­tä
heikkouksia. Tarkotukseni ei
ole tiissä artikkelissa käsitellä vaa­litaistelun
positiivisia, selvään il­menneitä
piirteitä, koska niitä on
jo aikaisemmin käsitelty.
Suurimpana heikkoutenamme oli
kehno toiminta tehdastyöläisten ja
työttömäin keskuudessa. Vaalitais­telun
aikana ei julkaistu yhtään
ainoata työpaikkalehteä koko kol­mannessa
piirissä. (Niitten jul­kaiseminen
oli todella harvinaista
ennen vaalitaistelun alkamistakin.)
Vain Nuorisoliiton toimesta on jul-ikaistu
työpaikkalehtiä. Tehtaiden
porteilla pidettyjen kokousten mää­rä
(verrattuna kaduilla jiidettyihin
kokouksiin) oli kerta iTaikkiaan
riittiimätön; Tämän takia on vält­tämätöntä
korostaa, että meidän
agitatiotyömme painopisteenä täy­tyy
olla työpaikat.
Puolucsolujamme oi aktivisoitu
riittävästi Ne ottivat vaalitaiste-
I luun osaa vain kovin veltosti. Ne
eivät käyneet systemaattista hen­kilökohtaista
agitatiota äänestäjäin
keskuudessa, eivätkä myös muuta
systemaattista vaalityötä. Jäsenis­tön
eräät osat olivat kokonaan toi­mettomina.
Puoluesöluista vain
ani harvain saatetaan sanoa suo­rittaneen
t^'y•dyttävä.•^L^ tehtävänsä
vaalien aikana.'
Torontossa ja Hamiltonissa oli-niaahansa.
Tuomion vahvistusta
odottaessa saa Himmelfarb virua
vankilassa, missä hän on ollut jo
yli ^kolme viikkoa. Toverit Baker,
Pearl ' ja Bateman, jotka parla­menttivaalien
aikana turvasivat
kominunistista ehdokasta fascistien
väkivallan töiltä, joutuvat syys­kuun
• alussa valamiesoikeudessa
vastaamaan "kimppuun hyökkää­misestä".
Toveri Keefin juttu
jota toveria - syytetään "kapinalli­suudesta",
tulee niinikään esille
parin kuukauden kuluessa. Sama­ten
toveri Steinbergin juttu, joka
niinikään perustuu "kapinallisuu­teen",
tulee kohdakkoin esille. •
vat vaalikomiteat pci-in heikot. Tä
Näinä toverit ovat joutuneet Ca-1 män takia täytyi piirin sihteeris-1 tustutettava kokouksiemme ja pu-nadan
porvariston fascisliterrorin ' töri suorasti avustaa komiteoita ; hujiemme puolustusmetodeihin
kohteeksi Vainosen takia" että he Pionimpäinkin organisatooristen'
ovat pelkäämällä taistellcel Cana­dan
työväen luokkaetujen puole:?ta.
Canadan työväenluokan velvolli­suus
on kaikin keinoin lukea näitä
fascistitcrrorin kohteeksi joulunci-r
ta tovereita sekä sitä järjestöä, jo­ka
puolustaa kaikkia porvarislon
luokkaporron uhreiksi
työläisiä
Puolustusliittoa. Puolustusliiton
sihteeri, lt>v. A. E. Smith, tulee i Ruot.-^in komnninistipuolueen
vierailemaan Sudburysrfa, North j "«""'«annattaja " N v Dag".
r> T f 1 1 1 T „ I Kaikkiaan oii l o i efiustajaa saa-
Bavssa. Tiinmmsissa. Kirkland L a - i , , , • ,. , ,
kella, Ansonvillessa, houynissa | pjtoijta Norjas'n. k->Imo Tanskasta
Otta\vassa ja Montrealissa, alkaen | j a 2 Suome.=t.i. Paiotsalaisista edus-päätösten
yksityiskohtain toteutta­m
i s e s s a . - - i : - - .ii;-
Vaikka vaalikamppailun aikana
Puolueelle jätettiin useita satoja
jäseinhakemuksia, niin suurin osa
niistä (noin 97 %) saatiin joukko­kokouksien
kautta, eikä solujen ta­hi
yksityisten, henkilökohtaisen jä-senvärväyksen
kautta. . Emme
myös systemaattisesti vetäneet
uusia rekryyttejä jokapäiväiseen
vaali- ja yleiseen puoluetyöhön,
Toronton työläisten vasemmisto­laiset
joukkojärjestöt tekivät hy­vää
työtä. Ne julkaisivat lento-,
lehtisiä, pitivät ylimääräisiä ko­kouksia
ja tekivät tunnetuksi Kom­munistisen
Puolueen vaaliohjel.
man. Mutta näihinkään sympaat­tisiin
järjestöihin ei Puolueemme
kiinnittänyt; riittävästi huomiota
niitten keskuksia ja haaleja ei käyv
tetty vaalitoiminnan huoneustoina.
Yhteisen rintaman vaalikonferens-sjt
eivät toimineet kyllin aktiivi­sesti,
eivätkä niin ollen vetäneet
vaalitoimintaan mahdollisimman
laajoja Puolueelle sympaattisia
työläisaineksia. Eräät joukkojär-j
estoissamme olevat ainekset pe­räytyivät*-
taistelusta ja pelkäsivät
osallistua Kommunistisen Puolueen,
vaalitaisteluun, vaikka poliisi josj
sain määrin helpotti pannaansa,
kokouksiimme nähden vaalitaiste-;
lun aikana. Vieläpä tämä pelku-i
ruus ilmeni ^nuutamissa kommu­nisteissakin,
jotka toimivat jouk-'
kojärjestöissämme
Puolueemme ei ole vielä oppinut
tapj)elemisen ja turvaamisen stra­tegiaa
mielenosotuksiimme nähden.
Vain muutamissa tapauksissa, kun
olimme huolellisesti valmentautu­neet,
pystyimme me torjumaan
fascistien hyökkäykset. Kokouk­siemme
turvaaminen ei saa jäädä
vain muutamien toverien asiaksi,
vaan on laajat työläiskerrokset tu
OSCAR RYAN.
ien i^scisiiiivasfainen konferenssi
kymassa
Skandinavian maitten fa^•ci;-nli-jouluneita
i konfcrcn.-si. joka pidet-.
^ , rr •• " ' i t i i n Takhohiias5a elok. 10 .päivänä..
Canadan Tvo^^rtcn valtav.-.m-.viatyk.eilinon taiste-lussa
fascismia vaataan, kirjoittaa
aa
vierailu Sudburysta tk. 31 p:nä-j *^';iiiJ=ta osa
Toveri Smithin tehtävänä oh voi '
cdl;.=t! ammattiyhdistyk-ammntiliiria
kc^kusjiirjestöjä
- . , ,,, : raittiusiärjestöjä, o^-astoja ja klu-mistullaa.
Puoluslusliiltoa rahalli-|i,pjj^_ ^o^.pn o^^n cdu.-^taes.^a fas-cisminvastai?
ia komiteoita, muodos-tuen
edustajista, joista joukko oli
valittu suoraan työpaikoilta. Val­lankumoukselliset
elimet "meidän"
armeijasta ja laivastosta, mainitsee
"Ny Dag" leikillisesti, olivat lähet­täneet
kymmenen edustajaa.
SAC:n työryhmät oli-vat edustet­tuna
konferenssissa kahdella edus­tajalla.
Lisäksi olivat edustajiaan
lähettäneet Saksan punaisten rin-tamataistelijain
liitto. Saksan kom-muniftipuolue
vastainen
jestö.
Päivänkysymyksen käsittelyä,
taistelu fascismia vastaan Skaridi-naviassa
ja Suipmessa, johtivat pää­asiassa
toverit Valle Virtanen Suo-raiesta,
Jakob Friis Norjasta, Aksel
]L.arsen Tanskasta ja Ilago Sitten
Ruotsista. Kysyipyksen "Viisivuo­tissuunnitelma
Neuvostoliitossa ja
imperialistinen sodanvaara" ahisti
toveri Arvid •Wretling, sfekä kysy­myksen
"Kansainvälinen työväen
Apu ja Suomen-kamppailu"' Iwan
Engirantz.
Keskustelut asioista olivat kiin­toisia,
.kaikkien puheenvuoro jen-käjrttäjien
ollessa sitä niiieltä, että
työväestön tulee, katsomatta mihin
ryhmiin kuuluu, nousta .järkkymät­tömään
taisteluun fascismia ja uh­kaavaa
sodanvaaraa vastaan. Yh­tenä
parhaimpana ja tehokkaant-pana
fcieinona fascismin vastustami­seen
nähden esitettiin, että fascis-minvastainen
rintama on mobili­soitava
työpaikoilla, jokaiseen työ­paikkaan
perustettava fascismivae-taiseh
toiminnan komiteotta, jotka
kokoavat työläiset taisteluun kaik­kia
fascistisia vii-tauksia vastaan.
Konferenssi teki päätöksen, että
kaikissa mainitun konferenssin
alaisissa maissa ön perustetiaya
riuorispkömiteoita talonpoikais- -jä
työläisnuorisoa varten sekä myosr
kih rakennettava fascismivastaisia
nuorisokaarti-järjestöiä. Myöskin
teki konferenssi päätöksen antaa
työläisille kehoituksen käsitellä ky­symystä
skandiiiayialaisesta boiko­tista
suomalaisille tavaroitte, sekä
aikaisemmin käydyn keskustelun
perusteella, kehöitti työläisiä kai­kissa
työpaikoissa perustamaan fas-cismivastaisia
taistelukomiteoita jf
työväen turvallisuusjoukkueita. '
Skähdinavialaiseen , fascismiyas-taiseen
komiteaan valittiin eri
maista seuraavat toverit: Ruotsis­ta
Allan Andersson, Hugo Sillef.
ja A. WretUng; Tanskasta Aksel
Larsen, Torkild Holst ja Frithjof
Holst; Norjasta J. Friis, Oslosta'
Vestad Kongsvingeristä ja Gust.
Moe Bergenistä.
Konferenssi ' hjrväksyi myöskin
kansainvälisen , Työväen Avun
Ruotsin työläisille osoitetun vetoo­muksen
taloudellisen avun kerää^
misB.stä Suomen pakolaisille.
I^psattväh^^
Syyskuun 6 päivänä 1915 ko­koontui
Bernissä^ Sveitsissä, nuor.
ten konferenssi, jossa oli edusta­jia
melkein kaikista osista maail­maa.
Tämä konferenssi, joka pi­dettiin
Karl Liebknechtin puheen­johdolla,
kokoontui aikana, jolloin
maailmansota-oli tulisimmassä rie­hunnassaan.;
.
Eri maitten, nuorten edustajat
tähäi| konferenssiin olivat tulleet
ke^ustelemäaia sodan tarkoitukses­t
a ' j a siitä, minkälainen turmiolli­nen
vaikutus.siiiä on nraailman työ­läisten
ja nuorten joukossa.
tulee vaatia: Ei senttiäkään ka­pitalistien
sotavarusteluihjn! Kaik­ki
sotatarkoituksiin aijotut varat
oh käytettävä työttömien työläis
te ja heidän p.erfcieidensä ayustami
seeni Vapaa ruoka ja vaatetus
kaikille työttömien työläisten lap­sille
f '
heilijatQV^reiile
Ensimmäisen kerran liittomme
_ historiassa elämme kansainvälisten
, . . ... ! kilpailujen kynnyksenä. Sudburyn
pssä^ konferens^issa^^^^^^^^^ huomenna, sunnuntaina., ja
„ c Maanantaina järjestettyihin rata-ÖMAT
HUVITUKSENSA
"Milloinka seuraava juna tulee
Bsertaile?" kysyi pikkupoika asema-njieheltä.
"Johan minä olen sano^
niit sinulle ainakin viisi kertaa, et­tä
se tulee 4.44". vastasi asema­mies.
-"Kynä minä sen. jo tieään-kin",
virkkoi poika, "mutta miriuaf
nito'huvittaa katsoa sinim viiksiesi
liikettä kun sinä sanot 4.44."
TOSIAANKIN PAHA PULMA
«Kuulinko minä oikein konduk­töörin
sanovan, että -tämän junan
peräpäässä on veturi?" "Aivan oi­kein"
vastasi konduktööri, "tässä
suuressa vastamäessä tarvitaan yksi
ja Saks-an fascismi- veturi: JunimL kuinmässakto päässä",
nuorikaarti-niminen jär- ,'>vbi.Vol", jatkoi hermostunut hals-
Ruotsin työväen urheihiliit-lmatkustaja, "miteiilÄ minä nyt ts­to
oli myöskin konferenssissa edus- tun. kun miiö en ole tottimut mat-tettuna
parin toverin kautta. jkustamaan selkä veturiin pain**.
että jokainen vuosi syyskuun 6
päivänä vallankuäioukselliset nuo
ret kaikkialla maailmassa järjestä
vät mielenosoituksia sodanvaaraa
ja sotia vastaan. -Senvuoksi meillä
bn jälleen kansainvälinen nuorison
päivä yli koko maailman syyskuun
6 päivänä tänäkin vuonna, jossa
selvitetään • imperialististen sotien
syitä ja niiden turmiollisuutta ih­miskunnalle.
Toverit! Kansainvälinen -nuori-sonpäivä^
on tänä vuonna monin­kertaisesti
suurimerkityksellisin
kuin • koskaan' aikaisemmin. ' Nyi
voimme mitä' avoimemmin n^hdä
imperialistien yhteiset valmistelu!
työläisten isänmaan, Neuvostolii­ton
kukistamiseksi,- ja myöskin so-danvaaran
itsensä Imperialististen
maitten kesken, heidän pyrkiessään
uudestaan jakamaan maailman­markkinat
ja siirtomaat. Kuinks
tämä vaikuttaa meihin?
Viime sodan' aikana nuoret jc
lapset esittivät tärkeää osaa. otta­malla
teollisdudessa y.m. niiden
riiies#n paikat, jotka Oli viety rin­tamille,
taikka ; myymällä miljoo­nien
dblläriep arvosta n.s. "libertj
handeja" jh€f. Tulevassa sodass?
aikovat! kapitalistit käyttää; nuorir
enemmän kuin koskaan aikaiseim
min hyväkseen. N^ meistä, jotkr
o^vat vähän va,rihempia, lähetetäär
isiemme ja veljiemme kanssa tais
telemaan, kapitalistien puolesta^
saamaan enemmän voittoja heille
Siinä sodassa, jota kapitalistit val­mistelevat
. Neuvostoliittoa. vastaan
meidät komennetaan kapitalistien
toimesta taistelemaan toisia työläi
siä vastaan. Meidän vastauksem­me
täytyy oria kieltävä, uhratak-semme
elämämme kapitalistien voi-tonnälän
hyväksi.
Meidän tulee vaatäa, että miljoo­nat
dollarit, mitä uhrataan sota­laitokseen,
on käytettävä'suunnat­toman
työttömyyshädän lieventä­miseksi
ja työttömien perheiden
avustamiseksi
- Meidän työläisnuorten tulee
näyttää vallankumouksellinen mie­lialamme
ottamalla suurina jouk­koina
osaa kansainvälisten nuori­sopäivien
viettoon, mielenosoituk­siin,
joita - tullaan toimeenpane­maan
kaikkialla niin tässä maassa
kuin myöskin yli maaihnan.
Näissä mielenosotuksissa meidän
nee sunnuntaina ja maana
seuraamaan sunrkilpailDJä
kentällä. Näillä mnntamilS;
veillä lausun myöskin teri
sen täkäläisen urheiluväen pai
L,' S. Um urheilijatovereille.
köön solidaarisuus ja typläjsa
jäin kansainvälinen fcano^
"nen Iv. S, U:n ja C, T, U,
välillä! • f'
m
ja kenttaurhei^kilpailuihin on ni­mittäin
os^notÄiksi saapunut vel­jesliittomme
L. S. U:n urheilijato-vpreita
Detroitin "Voimasta", Nor-
Vobdiri "Yrityksestä" ja Gardne-rin
"Veikoista". Joukossa tapaam­me
useita' tunnettuja tekijöitä ja
niyösKin nuoria urheiluun innostu­neita
tovereitamme. -
Mitä nämä tällaiset kanssakäy­miset
todistayat työväen - urheilu­liikkeessä?
"Ne todistaivat sitä, et­tä
solidaarisuus 'ja sama aate joka^
näiden urhe:ilujärjestÖjen välillä
vallitsee, oli' saanut kauniin lisän
tästä L.S.U:n tovereidemme vie-,
railustä. Samalla'tavoin kuin edus­tajiemme
osallistuminen Detroitin
propagandaldlpailuihin antoi niille
kilpailuille tödeljiseri kansainväli­sen
tunnun, samalla tavoin tulee
heidän edustajieiisa läsnäolo anta­maan
meidän kiipailuilie todellisen
kän^äinväliseh leiqiän.. Se seikka
el;tä tällä tavoin urheiluHikkeessä
pyrimme edesauttainaaii työväen
urheiluaatteen kasvamista nuorten
joukkojen keskuudessa, on mieles­täni
oikein ja kantaa varmasti
kauniita tuloksia. Moni voi sa­noa,
että tällainen yksilökilpailu ja
sen edistäminen ei olisi liikkeel­lemme
eduksi, ei-vannaankaan ole
seurannut urheiluelämää niin tar­kasti,
että voisi tuon •väitteensä
.perustella. Sillä yksilöllinen kil-pailti
on samalla kannustimena
joukkourheiluunkin tavalla tai toi­sella;
ja joukkourheiluahan meidän
kilpailummekin- oviat hiinkin runsai­ne
/)panpttajinp.en kuin mitä näis­säkin
Idlpailnissa tapaamme;
' Ktin nyt olemme tilaisuudessa
näkemään täällä veljesliittomme
lirheilijato-vereitai, toi-vori että ylei­sökin
osaa antaa tälle seikalle tar­peellisen/
huomion saapumalla sa­talukuisena
seuraamaan näitä suur-otteluja,
sillä jännää ei tule puut­tumaan,
niistä. Ei riitä, että mei­tä
on siellä 200-^300, saapukaam­me
niin että määrän sadoissa vo'
laskea ei yhden vaan kahden kä­den
sormUläf niin silloin olemme
antaii eet tunnustuksemme työväen
urheiluliikkeen kansäinvälisiUe kil-pagnille
täällä ja se* kantta koko
mantereen Itrokkatietöiseh työväes­tön
urheiluliikSeellei-
Siis jokainen ken kynnelle kyke*
j:cHyil|e, Alta
Puolueen honujKit on
kesällä vähän niin ja näin.-
liset kokoukset on kyllä
säännöUisesti ja kesäjuhlat
tiin alueemme osastojen yl*s
voimilla. Samaten .vietettiin p
E.k. punaista päivää Literty a
lilla yhteisin voimin.
Anna Apponen Blaimor^
selostamassa meiUe punaisen»-
merkitystä, ja yhtenälsyyslg
koitusta. Ohjelmaa oU wmi
Lapset myöskin esiintyivät!^
näyttäen mitä he oU opplnrt J;J
kon ajalla järven rannf»-.
oli onnistunut hyvin, nun
ajassa.
El ols voitu Järjestää
laista illanviettoa Sacco-Vj^
muistolle. Näittenkin tov?2^
tyyrikuolema on pienelle m
ta kallis, samaten oa^^
vän suhteen. 7 päivä sy^
viljelijällä on tänä
laista tehtävää, jos t i ^
juuta, niin ainakin e
-kokoilemista pitkän talvffl
Kovin raskaasti on io™
kut kohdaneet .tämän_^
maanviljelijöitä tänä k e ^ ,
sin kevääffä söi touka^^^g
ku kylvi uudestaan, t o i ^^
tulee edes elukan ^ebg.
taas samat syöpa^et^-,
osalle ei uimä kylla
koa. mutta ^ i t t e n ^ ^ ^ '
neet vahinkoa toisiUe g
kaasti. 4 eri kertaa o n ^ ^^
Ensin heinäk. ^ P - ^ " l i
roimasti, rikkoen k ^
vit. Sitten elck H P -^
lalla tuli jäitä jotka teD
viljaUe. toisin V^°^^
rSkaasti. P i e n e l a ^^
vakuutettu vilja, € A a «_
korvaa vahinkoa, sutaJ»^
panian agentit
elok. 25 P- ^l^ZS"^^
vahmkoa. L e ^ r !„
kyUä on. JotI^_\ j^^tSr
ruuaksi. S3'nkalta « L A _
vtäiemlääk inP iesnynvOkeJmeUmjaamlta ' 5^. ^
tömäin työläisten ^
rahatonna paikasta to^,
voimin vaan voimme
dat poLstaa^_3;:
Bepeld»!.
Pikku poika o l i ^
hallituksessa ' 5
u
pBJiikille on
,pB välinen ai
taas takaa
näinä h
uosia tilaajL
i jnlaistu lehdis:
a- erikoiseni
jdetäln ja niin
iolaeettomalle t
yot, sillä on e
faksia, siliä ne
t tekemään ehk
jiDjt Jos pieni
aijoillakin paik
i ketään.
vieraUemassa i ^ - - ^
dessään senaattoii^^
papin niuutama_^^«^'
^ ^ i poika i^^aUa^n.
S^tuo pappi on
se senaattorien
hetken «liBtittyr^J^l
usko. luulen e t ^ l ^ ^ ' ^
seltuaan 5 ™ P fS
senaattorien istu^ff, ^
Jän rukoUemaan
lesta."
SAF
Raskaaseen si
I.OÖOja 4,672,(
it fcrlät, joiden
essä sarjassa
i, joilla pohjj
puoli nyt pitäi
k^1?yeen sarja
kuöliivat, silloii
ii^ematta, mut
ole kilpailus
iksukdpailussa i
kiriä juuri i
a: Tämä kilp
itkaile vissien \'B
isteet, siksi on
ole voitosta vai
tään hidastaa. ]
sitkeän kampp
«ilemaan kunni
ipksia aina si
i" kilpailussa 1
saa näistä asi
sitä varmempi£
loja käskemääi
soisi keneni
i rohkenemi]
ntettavissa ma
nunistisen liik
ansioituu vj
nnattaa asioittu;
[usiikkerit
miehet jj
Torontos
mintj
>n aijpttu jo ]
f-yletensä kaikes
ja taide-elämä
P syksyn ja ei
Bon uutta ja si
"'i merkit näj
,. tosi, Keskui
»ot lauluseuran
Vtoveri Blom,
Jaokset kohotta
ja musiikkieläi
" mitalla, eik
etteikö hä
ä kannatusta,
M ansioitunu
r niusiikkimies,
[«kcmuksella jj
Tkyvyllään toivo
' aäfaan paljon,
'öjnfeykyjä om;
Fohön ryhtyv
"Mikäli n
on voin
Torontossa t
ät _ edellyt.vks
..lelämän ko]
olivat vii
»hden aivan k
ia laajentan
toimintaa, sa
faikaan sellaistj
ylpeitä. Lault
P«oma antanut
elonmerkkejä r
^että täällä on
'»fiäitä kuorol
"eivät ole tää
'?6t, on »uur(
j;»al!a saadaa
että k(
sen laului
l.jos kuoro i
•"^een radioon
'aatajain juh
.«^in koko ki
iia. ;
.»Jia. ennustu
J^^a o„E ns^i^ ^t^i^i:
^^.Öon-häalilk
. Jola on en
niyöskin u
- f n nuorten
^olla on inst,
i v"^ toi.si
'° alk-atoimin
seuraava
. •'rrysk
^ Peru.stj
"»a klo 7.