Vapaus, August 23, 1921

              gäncnbinnattaja, anies^7 Sudbo-syssB,
Ont, JDica tiistai, torstai ja
Isoaotai.
a PUBO, J. W.SLUP,
i^astsava toimittaja. Toimitnesihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-in
Canada. Poblished in Sud.
bury, Ont., every Toesday, Thnreday
smd Saturday.
.Advertifling late» 50c per^eol.
facK. Minimum charge for Bingie
fasertion 7.5c Discount on standing
©dvertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
nmotushinta 50e palstatnumalta.
^ Alin hinta kerfailmotuksesta 75c.
^Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-toTärsyistä
60c kultakin Iisaksi)*
StUauE* j a aviol. ilmot alin hinta
82.00, nimenmuntosilm. (muuten
irain avioliittoilmotusten vhteydessä
52.00 kerta. — AvioeroUm. 12.00
kerta (2 kertaa ?3.00 Syntyma-flm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto- feo8oteiImotuk8et 11.00 kerta (3
taa $2.00) — Kaikista ilmotuk-iista,
joistLei ole sopimusta, tulep
itÄan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: .
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.26, kolme kk. $1.60 Ja yksi
t£ 76c.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi
vk. $6.60, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.76.
Tilauksia,-Joita ei seuraa raha, ei
talla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset' ' ,
Vapauden konttori ja toimitus on
Ifterty^ BuUding, Lome St, Puhe*
Postiosote: Box 69; Sikdbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vas-
; tausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir*
jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellSt
3. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Rei^tered at the Post Office De*
partment, Ottawa, as second class
natter.
S« s. Järjestön kasvu ja
vöimistmhmen
• Lehtemme edellisensä numerossa ju-laistusta
Järjestömme sihteerin puo*
livuo8ir#ortista käy ilmi se ilahutta-va
tosiasia, että Jäi;je&t5nune jäsen>
mSärä on kasvanut lähes 60Ö:lta, sa*
moin osastojen lukumäärä, ollen osas
to ja nyt 66, ,
Ja kun lähemmin tarkistaa asiaa ja
tilannetta, ni^in mitenkään muuten ei
^ pBim laita voisi ollakaan, sillä työ­väen
vallankumouksellista liikettä e-dnstavana
järjestönä el .'meidänkään
Jäijestöiame voi rappeutua, vaan
päinvalston vaeltaa eteenpäin,,voimis­tua
ja varttua sekä^ lukumääräänsä,
että periaatteelliseen tietoisuuteensa
nähden. Ja sikäli kuin Canadan suo­malainen
työväestö -alkaa vapautua
'syndikalistisesta yksinomaisen talou­dellisen
Järjestäytymisen humalasta
joka .prosessi on jo hyvässä käynnis­sä;
rientävät nämä työläiset meidän
Järjestömme jäsenyyteen, käsittäen
sen'olevan ainoan tehokkaan Cana-
' <lan suomalaisen työväestön valistus-,
«gitatflloiji- Ja propagandajärjestön.
i B> JfirJestölläQme on viime ajal
la ollut se puutteellisttUB. josta sitä
Fadisin kommuuni ja
if Neuvosto-Venäjä
f -
vastaan hjSJckEävSt ainekset oratkin
tehneet jonkun verran aihetta itsel­leen,
että ce on ollut irrallaan muista
tämän maan työväenjärjestöistä. Ti­lanne
on kuitenkin ollut sellainen,
että se toimintamuoto*mikä S. S.
J:l!ä on ollut, on osottautunut tois­taiseksi
ainoaksi mahdolliseksi. Matta
mikäli tiedämme, on täällä Kanadas­sakin
nousemassa varsinaisiksi järjes
Joiksi luokkatietoisen työväestön po­liittinenkin
toiminta, ja järjestömme
toimeenpaneva komitea seuraa kiinte
asti tätä kehitystä ja tulee epäilemät­tä
edistämään Järjestömme yhteyttä
tämän maan työväestön kanssa kai­kin
voimin. Joten tämäkin epäkohta
on juuri poistumassa] Ja kun opimme
ymmärtämään toimintamuodot, niin
myöskin käsitämme, ettei Järjestöm­me
ole mikään vain puhdas kansalli­nen
. järjestö, vaan kiinteä osa. ylels-maallisesta
työväen luokk^tietoisesta
liikkeestä.
Sitäpaitsi, jokaisen täytyy .myöntää
joka tarkistaa suomalaista työväen ai
nesta tässä maassa; että meidän täy­tyy
vielä harjoittaa valistus- ja pro-pagandatoimintaa
omalla kielelläm­me,
joka taas tapahtuu parhaiten yh­tenäisen
keskitetyn Järjestön välityk
sellä, Jollainen S. S. Järjestö toimeen
panevine komiteoineen, sihteereineen
Ja lehtineen on. Suomalaisen teolli-
Buaspalkkatyöväestön keskuudessakin
vallitsee vielä huutavan suuri tietä­mättömyys
ja monet harhakäsitteet
työväen luokkataistelutiehtävistä, tak­tiikasta
ja ohjelmasta, samentavat
sen tietoisuuden kypsymistä kirkkau­teensa.
Ja suomalaiset maalaisraato:
jat, käsittäen tavattoman suuren
määrän pienviljelijöitä, vuokravilje­lijöitä^
homesteadarqita ja maanvilje-lyspalkkatyöläisiä,
kaipaavat meidän
keskitetyn ja tietoisen toimintamme
kokoovaa voimaa ja johtavaa kykyä^
kasvattaaksemme heistä teollisuuden
palkkatyöväestön kiinteitä ja luototta
via liittolaisia kapitalismia vastaan
käytävässä luokkataistelussa, ja va­pauttaaksemme
nämä ; kapitalistisen
järjestelmän maaorjat trustien, pank­kiirien,
rautatiekomppaniain ja kaup­piaitten
sekä kaikenlaisten kiskurien
riiston ja sorronalaisuudesta.^,
Jitrjestömme tehtävä suomalaisten
työtätekevän aineksen keskuudessa
tässä maassa on tavattoman laaja.
Sen poliittinen ja teollinen kasvatus
on meidän suoritettavaksemme an­nettu.
Tämänmaal. toverit ovat Usein
ja tälläkin hetkellä- tunnustaneet, et­tä
se on heille liian työläs, sitävas­toin
meille helpompi .suorittaa.
Järjestömme toimeenpanevan • ko­mitean
ja keskusviraston on tertutta
va entistä' suuremmalla tarmolla Ga
nadan suomalaisen työväen aineksen
valmistan^iseen s i ^ tehtävää vartenl
mikä heillekin työväenluokkalaisina
kuuluu. On karkotettava joukoista
niihin viime aikoihin saakka pcsiytyn.
lahkolaisuus, toistensa epäileminen,
eripuraisuus ja ennen kaikkea ne tur-meluttavan
sekavat käsitteet, jotka
ovat niin paljon jäytäneet ja taannut
taneet meidän toimintaamme, miitta
jotka oyat kärsimässä auttamattoman
haaksirikon, jota ei enään niiden le­vittäjätkään
kykene vastaan väittä-mään.
Näitten sekavien ja turmiota,
hajaannusta ja saamattomuutta ja
velvollisuuksien laiminlyömistä ; ai-heuttaneitten
teoriain tilalle on kyl­vettävä
kirkasta luokkataistieluoppiu,
kosvatettava joukkoihin jälleen prole-
K l r j . , L . Trotski.»)
Ensimäinen köyhälistön köy-hälistöä
varten toimeenpanema
' vallankumouksen lyhyt episoodi
' ' päättyi sen -vastustajain voit­toon.
Tämä episoodi — 18:8ta
I f. maalisk. 28;nteeh toukok.
' " kesti 72 päivää.
! cPariisin kommuuni 18 »ta
h moalisk. 1871. <P. L. Lavrov.
Pietari 1919. S. i60.
Kommaonb «otIaUtthtea paolaeitten
r
Pariisin Kommuuni v. 1871 oli en­simmäinen,
vielä heikko työväen luok
ka historiallinen vallanpito-yritys. Me
kunnioitamme Kommunin muistoa,
huolimatta sen antaman kokemuksen
pienuudesta, sen osanottajien epä-kypsyydestä,
ohjelman epäselvyydes­tä,
johtajien keskuudessa valitsevasta
eripuraisuudesta, suunnitelmien epä­varmuudesta,
ja toiminnan hajanai­suudesta
ja kaikkien näiden aiheutta-taasta
kauhistuttavasta häviöstä. Me
kunnioitamme Xommunia «ensimäilse
' näj vaikkakin vielä varsin kalpeana
köyhälistön tasavallan sarastuksena»,
kutan Lavrov lausuu. Toisin on laita
Kautskyn. Uhratessaan melkoisen o-ean
kirjaansa asettaakseen Kommu-
""nin korkean terkoittelevastiNeuvos-
. tovallan vastakohdaksi, hän ' näkee
Kommunin etevämmyyden niissä sei-
- koissa, joissa me näemme sen kehnou
den ja sen viat
Kautsky ahkeroi osoittaa, etta Pari
sin Kommuni v. 1870—1871 ei ollut
taariien velvollisuuden tunne ja sa­malla
luotava oikeudenmukainen,
mutta samalla vakava ja ankara kuri,
joka on tykkänään %ilmö vuohina hä­vinnyt.
'
Joukkojen ei kuitenj^n ole odotet
tava kaikkea toiminnan virikettä yk­sinomaan
Järjestön keskusvirastosta
päin, vaan on osastojemme tietoisten
ainesten kaikkialla ruvettava todella
uudestaan luomaan Järjestöämme,
tehtävä siitä todellinen proletaaristen
luokkataistelijan valistus- ja valmis-toekoDln.
Pois saaniattomuuE, velttous, tietä
mättöroyys ja luokkatietoisuuden
kirkkautta ehkäisevät harhakäsitteet
Ja tilalle eläväbenkihen, ripeä, Jjy-
Västi järjestetty ja johdettu selvälle
luokkatietoisuudelle perustuva toi­minta!
Jos näin teemme, niin Järjestömi^e
sihteerin seuraava paolivuosiraporc-ti
tulee osottamaan vielä monin ver-roin
snnrempaa edistystä.
VAPAUDEN TILAAJAMÄÄBÄKATSAUS
Tätä tilauskatsaustekaan ei tule
tehtyä tässä kesälomain aikana. On
toiseltapuolen tullut odotettua että
asiamiehetkin alkaisivat taas reip­paammin
toimimaan, jotta olisi - jo­tain
katsastelemista. Mutta näyt­tää
etteivät aijo ruveta toimimaan,
ennenkuin; tasa saavat henkistä selkä
saunaa; näyttävätpä-useat • ottaneen'
sellaisenjkin tavan, etteivät aijo tilit,
tää yapaudelle entisistäkään ottamis
taan tilauksista. Tämän johdosta on
sjis ensiksi sanottava. Ja se bn sitä,
että kuulkaapas pojat, älkääpäs luul­ko^
että te saatte tuoda tähän Vapau­den
huushollihoitoon seQaista pahaa
tapaa, että jätätte veikanne malcsä-matta.
ipobaltin osasto on jo esittä­nyt
broletaarista kurintokeinoa; että
julaistaa^ kaikkien nimet, Jötkai eivät
aijo tilittää Vapauden rahoja, jä ellei
tällaiset keinot auta, johon kohita pi­tänee
turvautua^ niin ^ytyy ryh^ä
vieläkin, kovakoiiraisenmin pemiste-leimään.
• Tästä Vapauden liikehöm-
^ s i a ei nimittäin tiiila tekemään mi­tään
«Työkansai^va^^ pesää.. Jos
asialniiehet joutuvat «lyhyeksi» varois
ta, hiin Vapauden varat ei toki jou­da
lainaksi, sillä ne teinriteäntä^^^
sena kireänä aikana liikkeemme
käyttövaroilla. Toisia puoluelehtiä pi­detään
yllä nykyään osittain iltamii-.
la, koettakaamme välttää tätä niin
kaUän kuin mahdollista, . toimimalla
kaikin lehtemme levittämiseksi, joka
näyttää tosiaan viime, aikoina ^ jää­neen
aivan toisaryoiseksi asiaksi. ;
E r i ikontab aeepia.
Port Arthur on kaiken työttömyy­denkin
keskellä säilyttänjft entisen a-seniansa,;
vaikkakin tllaajam^rät
lä kertaa on hiukan alempi mitä se
oli jo yhteen aikaan., Tuskin kuiteri-^
kaan petymme, luottaessamme että
VapOTden tilaajamäärä tiileiB , siellä
jatkuvasti ja varmasti ; kohoama
sillä ainakttsieilä meillä pn^^ ^^^^^^
siamies, Jökaiibn ainft vä^ipaJikalJa^n.,
Olisipa vain Vapaiudella: kaikkuilla
sellaisia työntekijöitä. , '
Toroiiioeaabn tilausmäärä huomat
tavasti alentunut, joka johtunee kesä
lomilla olemisesta y.m.s., on jäänyt
tilaukset uudistamatta, useita asiamie
hiäminekin kiin on ollut pois paikka-kakunnalta
tilapäisesti. Jos tuo ale^^
tumineri olisi nyt vain tjbih yaliair
kaistia, niin se /ei suuria v, haittaisi,
mutta jos alentuininen on pysyväistä,
ei se ole torontolai^ille khriniak
meen siis, jotta voitaisiin päästä en­tisiä
saavutuksia edemmäksi.
S B i i t S t e . MarleBia ovat asiamie-herame
pnonisteJleet jonkun verran
epätoivoisesti, sillä työttöiiiyys . pn
koskenut ankarasti siellä tilaajamää-räämijie,
työläiset kun ovgt olleet pa-
•) Kirjassaan «TerrorisiUi ja Kom-munismb.
t^inotekoisesti» valmistettu, vaan
s e \ l i odottamaa, se tuli kumouksel­lisille,
yllätyksenä — aivan päinvas­toin
kuin vallankumous^'jota meidän
puolueemme oli huolellisesti valmistel
lut Tämä on aivan totta, ^utta
uskaltamatta antaa selvää muotoa pa
tavanhoillisille ajatuksilleen Kautsky
ei suoraan sano, onko v. 1871 ;n ku-mouksillie
kunniaksi, etteivät he a-joissa
nähneet köyhälistön nousua ja
etteivät ennättäneet siihen valmistau­tua,
voidaanko meitä moittia siitä, et­tä
ajoissa naimme mitä tuleman piti,
ja tietoisesti valmistauduimme siihen.
Kuinka tahansa, koko Kautskyn esi­tys
on siten muovailtu, että se pyrkii
herättämään lukijassa nimenomaises­ti
tämän käsityksen. Kommunardeja
kohtasi odottamaton yllätys (baye^
rilainen pproporvari Volmar lausui
kerran säälittelynsä siitä, etteivät
kommunardit menneet nukkumaan
siitä sijasta että ottivat vallan käsiin­sä)
— ja he ansaitsevat myöstätun-toa,
bolshevikit sitävastoin tekivät tie
toisesti yllätyksen (ottivat vallan)
ja siksi heillä ei ole anteeksiantamus­ta
ei tässä eikä tulevassa elämässä.
Tällainen kysymyksen käsittely voi
näyttää uskomattomalta sisäisen tar­koituksettomuutensa
vuoksi. Siitä
huolimatta se täysin johdonmukaises­ti
johtuu, «riippumattomien» — kauts-kyläisten
kannasta, jotka vetävät
päänsä olkapäitten väliin,' etteivät
mitään näkisi ja edeltäpäin arvaisi,
ja jos he käyvät-askeleen eteenpäin,
tapahtuu se vasta sitten, kun saavat
hyvän potkun takamtiksiinsa.
«Alentaa Pariisi — kirjoittaa Katits
ky — pidättää sBtä itseliallinto, riis­tää
siltä kaupungin asema, ja lopuk­si
riisua se aseista, voidakseen täysin
turvallisesti uskaltautua monarkisti­seen
valtiokeikaukseen, se tuli Kan­salliskokouksen
jäsen toimeenpane­van
päämiehen, Thiersin, päähuoleksi.
Tästä tilanteesta johtui se ristiriita,
joka sai puhkeamaan Pariisin kapi­nan.'-^
«Siitä näkee, miten eri luontoinen
se oli, kuin bolshevistinen kumous,
joka sai elinvoimansa rauhanrakkau-desta,
jolla oli talonpojat takanaan,
jolla Kansalliskokouksessa ei ollut
vastassa mitään monarkisteja, vaan
sosialivallankumouksellisia ja menshe
vistisiä sosialidemokraatteja.
«Bolshevikit tulivat valtaan huolel­lisesti
valmistetun. Valtiokeikauk-seh^
kautta, mikä yhdellä iskulla saat
toi heidän käsiinsä koko valtiokoneis­ton,
jota he heti mitä tarmokkaimmin
ja häikäilemättöiiiimmin käyttivät
vastustajainsa valtiolliseksi ja talou­delliseksi
painostamiseksi — kaikkien
vastustajiensa, 'myöskin proletaaris­ten..•:/•.••••
«Kommunin syntymisestä ei ku­kaan
ollut sen hämmästyneempi, kuin
kumoukselliset itse. Ja suurella osal­la
heistä tämä ristiriita oli kaikkea
muuta, mutta ei suotava».
Selventäälaiemme yttmen siitä, mi­tä
Kautsky puhuu kommunardeista,
tuomme esiin Beuraavia mielenkiintoi
sia todistuskappaleita;
.............1 p. m^tisk. 1871 — kn-:
joittaa Lavrov erihouiaisessa Idrjas-saän'
Kommxinista '-^ pxioli vuolta \kei
sariväHan Inikistumisen jälkeen, muu
tamia p u ^ ä ennen määrättyä valäol
lista ohjelmaa» ............**)
«MaaTisk. 18 pm jälkeen — kir­joittaa
sama IriijaiBja —- oli Tariisi
Icöyhalistön käsissä, mutta johtajat
hämmentyneitär-odottamasta vallasta,
eivät Sryhtyneet alkeellisimpiinkaan
toimenpiteisiin. :
«"teidän asemanne Itäjr yli teidän
tasonne ja teidän ainoana huolenan­ne
on vetäytyä pois vastuunalaisuu­desta,
laustiil eräs Kansalliskaartin
**) Pariisin Kommuni IS.maalisk.
1871». P. L . Lavrov Pietari 1919.'s.
64—65..
iotettuja lähtemään mikä minnekin
työnetsintään. Täten on tilaajamää­rä
siellä väkisinkin alentunut Asia­miesten
on kuitenkin pidettävä tark­ka
huoli, ettei nyliylsen: ahdinkotilan
nimessä lyödä luokkayeivollieuuksia
laimin, joihin omien lehtienyne tilaa­minen
ja lukeminen kuuluu yhtenä
tärkeimpänä.',
Copper Ciiff myöskin tyättömyyr
den takbj joka on kestänyt jo pitkän
aikaa, oi» meinettänyt paljon Vapaui^
den tilaajta, mutta ei kuitenkaan'niiii
paljon, ettei eiiti&ta tasoa saavuteta
sangen helposti takaisin taas ripeän
toiminnan kautta. : ^
R)rt Vl^lllanj on säilyttänyt tana­kasti
paikkania ja tilaajamäärä siellä
on pysynyt entisellään, joskaan ei ole
kohoanutkaan; Muita monien muit­ten
pukkaiintien menettäessä paljon
tSaajia, kohdallaan pysymistäkin voi­daan
pitää parempana tuloksenis.
Sointnliuii ei pitäisi koskeneen
työttömyys niinkään paljon kuin te­ollisuuskyliin
ja kuitenkin olemtae tä
mänkesäja aikana menettäneet sieltä
kymmenkunta; tilaajaa/ Muuteri niin
täsmällinep seutu on siis hiukan osot
tanut epätäimäilisyyttä.
CobaldkMbaan ei tilaajamäärä ole
kohonnut, pikemmin alentunut tämän
kesän ajsäia^^^v^^ olisi voinut siel­läpäin;
tilaajien' määrän lisääntyvän.
Eikö:Gobaltin osasto ja sikäläiset a-siamiehet
voi tehostaa Vapauden le­vittämistä
paikkakunnallaan?
pariston suomalaisille farmialueille
62 VapiE^ibtfi ja näyttää etta si^^^^
si vieläkin mahdollisuus kerätä uu­sia
tilauiksi^j^ kunhan asiamiehemme
muistaisivat vain pitää tätä; asiaa vi­reillä.
^;l':v;^:^:,r-;>';'^^
Timmtiuuta on tilaajamäärä jat­kuvasti
alentunut tämän kesän ajal­la,
vaikka siniie on tiedotettu muut­taneen
p^jon suomalaisia työläisiä,
ainakin oltetei^ua aikaa» kat­selemaan.
Öyatko näinä s-jilaisia työ
läisiäyjotka ,eivät ens^^^^
miä^ isariömäjfebtiä; vai ovatko asia-miehenime';
Iyöheet siellä laimin tarjo­ta
näille Ursille tulokkaille tilausta?
Jotain on vinossa. Pankaahan timin-siläiset
siellä luja kuri käytäntöön sei
laisiin vetelyksiin, jotka eivät aijo ti­lata
työväönlehtiä ! ; ; ; :;
Creighton Uins, enricti" hyvä: ja täs
mallinen paikka ei jaksa pitää nyky­ään
tilaa jaiiiääräänsä kun suuri osa
työläisiä on sieltä joutaniit lähte­mään
muille markkinoille. Mufta
sentään on säilyttänyt vielä melkoi­sen
määren, josta taas päästään hel­posti
ylemmäksi jos lisää työläisiä pa
laa paikkakiinnaHe.
VanMuviMrlm ole vuosiin Vä-paudella
enääri ollut suurta tilaaja-määrää,
mutta tuntuu että sielläkin
Keskuskomitean jäsen. Tässä lausun
nossa on paljon totta — klrjottea
Kommunin osaiiöttaja. ja historioit.'
sija LissagajiBy. — mutta itse toimin­nan
hetkell^ tul^e valmistuksen ja
valmistavien järjestöjen. puu|B näky­viin
juuri siinä, lettä osat lajnkeavat
henkilöille, jotka eivät ole tehtävien­sä'taMla
».;;. •
Jo tästä näkee (tuonnempana se
käy selvemmäksi) 'että. se seikka et­teivät
Pariisin sosialistit olleet suora­naisen
valtataistelun kannalla, johtui
heidän korkeammasta taktillisista
harkinnoista.
On epäilemätonta, että itse Kauts­kyn
uskollisuus Kommunin traditsioo
nejä kohtaan ilmenee tuona täydellir
senä hamUiastykäenä, jolla häh 4coh-taa
Saksan köyhälistön nousua, piitä-esään
sitä konfliktina, mikä kaikkein
vähimmän oh suotava». Me kuitenkin
epäileätidlie, iukis^atko myöhemmän
ajan ihmiset tämän hänelle ansioksi.
Hänen liistoriallinen analogiansa ole­muksesta
taasen täytyy s^noa, että se
on kokoelma sötkUa, keskeneTäisyyk-siä
ja viekkaita korttisakkauksia.
Ne suunnitelmat, jotka thiersillä
oli Pariisin suhteen, pii Miljukovilla,
jota Tsetetelli ja Tshemov avoimesti
kannattivat, Ketarin suhteen. Kaikin
he —• Koniilovista Potresoviin asti ^
päivästä päivään vakuuttivat että
Pietari on eristynyt niaaseudnste, et-;
tei sillä ole tämän kanssa mitään yh­teistä,
että se on loj^ien tuftneltunut:
ja pyrkii alistamaan maan te'htohsa
alaiseksi. Alo^äa j'a elfistaiä 1*ieta>i,:
oli MiljukoV^a "hänen apulaistensa
ensi t e h t ä v ä . ^ tämä tapahtui tuona
ajankohtana, jolloin Pietari oli ku­mouksen
alkuperäisenä keskuksenaj
kumouksen, joka ei vielä ollut ehtinyt
vahvistua muissa osissa maata. DilUr
man entinen puheenjohtaja Radsjan-ko
puhui avoimesti Pietarin luovutta­misesta
saksalaisten opetettavaksi, ku
ten Riian suhteen jo oli tehty. Rods-voitaisiin
tehdä hiuka;) enempi» Jos o-tettoisjin
ripeämpi kurssi ^y^ntöön
ja kateotteisiin kuinki monia iikkoja
on sellaisia, jotJca vain toosaavat hy«
vinkm raavaasti «vi.'»<ikumf»uksell'-
fituJeaasn», maVa eivät täytä ensi-mniä
velyollisantti-»!, nimittäi.*! «1-
tä tilaisivat itsel'*?'» onni lehden j.»
S€iJia'?ivat v8llan<"imö n •eilisen j y -
väcn'iikkeen toimintaa ja hankki-i-vat
tietojasiitä 5t«e'i!<?in.
L«^7<n]Ithi««a jn pyytty aivan pai
ka'Iaay, joten «»' auta saiiresti nubr
della heitä, mutta sentään täytyy lau
sua toivomus, että siepkin jaksettai­si
ponnistella eteenpäin.
lUvikoaken färmikontrilta pn niin­ikään
säilytetty entinen asemakbhta.
South Porenpine on ikäänkuin läh­dössä
eteenpäin, mutta hiukan arve­luttaa,
kun kaikki toisctkih ovat ol­leet
alallaan. Mutta vaeltakaa vain
te Porcupinen mainarit eteenpäin, sii
tä pian toisetkin innostuvat!
NipigoB on mennyt niin paljon a-laspäin,
että,kt9tänee ainakin vuoden
ennenkuin pääsevät siitä entiselleen.
Finlandin farmiseudulla on lisätty
tilaajamäärää melkpsesti. 'Se on täs
sä katsauksessa barvinamen . uuti-neh.
\ ;-;•
Nolalnssf ja Qnibelliksa ön pysytty
entisellä tasolla. ,
Fort FranceiM menty alaspäin.;
IntoIasM samoin.
....Webster CornerM«ai Nanaimossa,
Port Moodista^ DninUaneMB,.Salmen
Armusa, tarlinUta, ....Sayrye^fa,
Thorhiidiita, ColeiaaQMiu," Mondisoa^
Qaarttitta, Garson Minella, White-'
fithiiia, Naiir Centresoia, BarittiMa,
Wolf SidingMia, Millariita, Kaninu-tikwiaisa,
Leyack Minella, Rosegrov»
Ml, Kirklaiail Ukditk^ IrpqQM paUsM
»a, joihin kaikkiin menee toistakym­mentä
ja jpihihkin yli Kaksikymmen­täkin
Vapautta, Voitaisiin tilaajamä
rää jonkun verran jpkaiäessa paikas-kohottaa,
läntisillä suurilla fami-asutuksillä
byvinkih paljon, kaksin-koliriinfcerteisesti.
• ^
Pienet Vaikkakannat mukaan
Nyt kun työläiset ovat, jouttmeet
pakenemaan pPis suurimipilta paikka
kunnilta ja' hakemaan ansiota sivu­kylissä,
niin käy pienten paikkakun­tain
työ monin verroin tärkeämmäk­si
kuin ennen. Siksi ön tovereiden,
jotka asian käsittävät, ryhdyttävä; pie
niUä paikkakunhilla entistä voimape-räisempään
Jevitystyöhön. On ryh­dyttävä
asiamiehiksi omasta alot-teestaan,
ellei paikkakunnalla ole ö-s
a s t o a . r •. jV'^'v/•'•;-'"
Paras vuodenaika le?ity«lyolIe
Kesän kuuraudet ja sen luoma ti­lapäinen
velttous on nyt ohitse ja
alkaa taas parhain ailca, jolloin kaik­ki
työläiset voidan Helposti saada leh
temme tilaajiksi ja lukijoiksi. Tätä
aikaa ja tilaisuutta ei saai millään muo;
doin Bivuuttaa, vaan Ön täydellä vpi-malla
hankittava uusia tilauksia Va­paudelle
ja uusittava entiset tilauk­set
sangen tarkoin. »-^ Punikki. '
ostetaan.
Päiväii pärham^^^^k^ 5
;Oiiil
s Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan to^ A. T. HiH IVM-» » sf
s fairAvenue.: ^ "'»i^Bdle.s
Uusi marttyyrius
Janko vain antoi nimen pyrkimyksel­le,,
jota Miljukov tarkoitti ja jota Ke-renskin
koko politiikka kannatti.
Miljukov tahtoi riisua köyhälistön
aseista, aivan samoin kuin Thiers. E-nemmänkin,
Kerenskin, Tsbemovin,
ja Tseretellin avulla Pietarin köyM-listÖ
jo oli suurimmalta osalta riisiJl^
tu aseista kesäkuussa, 1917. Se ases-tui
osittain uudelleen elokuussa, jol­loin
Kpmilov hyökkäsi Pietaria vas­taan.
Ja tämä uusi aseistautuminen
oli tärkeimpänä tekijänä marrask.; (lo
kakuun) kumouksen valmistuksessa:
Niin muodoin ne kohdat joissa Kaute
ky asettaa meidän marraskuun ku­mouksemme
vastakohdaksi Pariisin
työläisten maaliskuun kumoukselle,
ovatkin kerta kaikkiaan melkoisessa
määrin yhtäläiset ~
Kuitenkin, missä on eroitus? En­nen
kaikkea siinä, etta Thiers onnis­tui
petollisissa aikeissaan, Pariisi tu­kahdutettiin
vereen, kymmeniä tuhan
sia työläisiä jo^itui tuhon omiksi. Mii
jukov taasen häpeällisesti pettyi, Pie-tari
jäi köyhälistön kuMstamattomak
si vartistokseksi ja porvariston johta-ja
pakeni "Ukrainaan iommaiamaan
Venäjän valloitasta Saksan keisarin
jPYikkojen avtHa. Tähän eroituk-
$eeit olemme me suurimtoalta osal­ta
syjliäat, ja me olemme Valmiit kan
taman siitä vastuin. Pääasiallisena
eroituksena on myöskin se, ja tä­mä
on useammanldn kerran lausuttu
tapausten myöhemmän kehityskulun
yhteydessä — että kun kömm"nnexl-la
oli lähtökohtana pääasiaillisesti isän
maällisel; kuvitelmat, niin meitä sen
sijasta johti kansaitfväliseh Vallan­kumouksen
näkökohdat Kommunin
häviö Vei tosiasiallisesti häviöön 1 In-ternationaalen.
Neuvostovallan voit­to
sai aikaan 3 Intemationaalen pe­rustamisen.
Mutta Marx neuvoi kommunardeja
—-kumouksenäatona — ei kapinaan
vaan järjestöjen perustamiseen. Voi-
Kaikki toistuu. v
Sama kohtalo, mikä muinen sanot­tiin
tulleen vuorisaamaajan osaksi,
joka
«rahanvaihtajat templin ja panUciirit
pois riepoitti ruoskaa puiden», .
sama kohtalo lankee paraikaa niille,
jotka nyt, «mailman edistyttyä» nou­sevat
yhteiskunnallista vääryyttä vas
taan, jopa kaikkein edistyneimmissä,
kaikkein ° xlemokraattfsimmissa «oike­usvaltioissa
». Ainoa ero on vain sii­nä,
että mikä ennen vanhaan kohtasi
hurmahenkisiä, enemmän tai vähem­män
epämääräisiä oppeja saarnaa­via
henkilöjä, kohtaa nyt kokonaisia
kansankerroksia, sts. näiden itsetie­toisia,
päämäärästään selvillä olevia
aineksia, joiden niidenkin luku alkaa
olla kuin meren hiekan.
Päivälehtien mitättömiin pikku-uutisiin
saattaa meidän valistuneella
aikakaudellamme mahtua yhtä pal­jon
marttyyriuden kuvausta kuin
koko köydenpunojan historiaan alka­en
kehdosta hamaan ristinpuuh\in.
Vallassaolevain luokkain ja näiden
apurien mielestä rikollisten ajatusten
tulkitsijoita ei tänä «uiittena aikana»
kohtaa sen vähempi vaino ja ahdistus
kuin oletetun totuuden tulkkeja «pi­meinä
vanlioina aikoina», kaikki tois
tuu. Niinpä vallassaolijain ja hieidän
heitukoittehsa raakuus ja törkeys.
Mutta puhuimme pikku-uutisista.
Kas tässä parisen ei Vähemmän ko
rutonte kieltä puhuvaa:
Federated Pressin kirjeenvaihtaja
oli Lontoossa pyrkimässä Communist-lehden
toimistoon. Sai odottaa vuo­roaan,
sillä ennen häntä oli saapu­nut
toisiakin vierai;^: salapoliiseja;
Olivat: urkkimassa mitä lehden ;heh-kilökunte
tiesi vangitusta kommunis­tipuolueen
sihteeristä toveri Inkpinis-tä.
Ei: näet ole mitään todistuksia^ j a
sellaisia pitää siis hankkia. Vaadi­taan
sen vuoksi, että kaikki Commu-nistyehden
toimitsijat lehden toimit­tajasta
aina konttori^ikaan asti, «ker
taavat kaikki ne keskustelut mitä
heillä on ollut mainitun Inkpinin'
kanssa sen jälkeen kun ovat ryhty-si^
vielä ymmärtää, jos Kautsky esit­täisi
tämän todisteeksi siitä, ettei
Marx ollut kyllin selvillä Pariisissa
vallinneen tilanteen kärjistyneestä
luonteesta. Mutta Kautsky koettaa-kin
riistää Marxin-neuvon todisteek­si
kapinaan vUousun moitittavaisuudes
ta yleensä, kaikkien saksalaisten .so­sialidemokraattien
ihandariinien lail­la
Kautsky näkee järjestöissä ennen
kaikkea keinon, jolla estetään ku-moUksellineh
toiminta/
Mutta vaikkapa rajoitummekin jär
jestölqrsymykseen /sellaisenaanj niin
ei tule, unohtaa, että marraskuun ku:
mouksen edellä oli (j»llut 9-kuukauti
nen Kerenskin hallitus, jonka aikana
puolueemme oli, eikä ihnan menestys
tä,^ tehnyt järjestö- ja aptatsiooni-työtä.
Marraskuun kumous tapahtui
sen jälkeen kun me olimme Pietarin,
Mpskovan ja yleensä karkkien muiden
tuotantokeskusten työläis- ja sotilas-
Neuvostoissa vallanneet painavan e-nemmislÄn
ja muuttaneet Neuvostot
niohtaviksi järjestöiksi, joita meidän
puoluöemme johti: Mitään sellaista ei
ollut kommunaardeilla. Ja lopuksi,
meillä oli takanamme sankarillinen
Pariisin Kommuni, jonka häviöstä
me olimme tehneet sen johtopäätök­sen,
että kumouksellisten tulee^enna-koita
nähdä tapauk. ja valmistautua
niihin. Tämä niinikään oli meidsta
vikamme.
Pariuin kbumnnl ja terrorumi.
Kautskyn seikkaperäinen vertailu
Kommunin ja Neuvosto-Venäjän vä­lillä
ei muilta tarkoita kuin panetella
elävää ja voittoisaa köyl^istödikte-tuuria
ja alentaa sen arvpa diktatUu-rikokeen
rinnalla, joka on jo kyllin
ka^ikana muinaisuudessa.
Erikpisentyytyväisäia Kautsky a"
teeraa Kansalliskaartin. Keskuskomi­tean
'julistusta 19:llä maalisk. mikä
julistus koskee sotiiaideh toimeenpa^'
_ , Illlllllllliil
neet lehden palvelukseen, tai sen tet
velukseen, joka maksaa heille S
kan>. Dmokraattisen .Ehglannint
nmkaalliset viranomaiset siis xtiL
vat, että kansalaisten on ryhdyttiti =
ilmiantajiksi, kannettava työtoRr-'
sa päälle, ja Juudakselle makseta:
pennmkit tietenkin suoritettasät'
perUstuslailliseh valtion kassasta. J
Lehden toimittajan vakuutuksen nS
kaan. ovat kuitenkin «nämä knnä.-
kaän virkamiesten julkiset hyökkj.
ykset siedettävämpiä,kuin entiset
päsuoiat hyökkäykset». Ja sika
seksi on lehdellä muitakin vastnkai
Sitä ei nimittäin ota; mikään pain»:
pamatfaakseen. Ja- jös- paino ottaia-kin,
panee kirjnltajain liitto vuluaV
Ilmankos Englanti olisi kapitalistiej
työläfeluutnanttlen luvattu maa, tU
sieUä nousisi kokortaihen. ammatti,
kunta «oman» luokkansa vapauspyrK
myksiä vastaan. Jä- tämän takia at,
tuu niin'onnettomasti, että lelitei d
saada painetuksi, niin paljon kuin le­vikki
vaatisi. Nelisen kuukautta sit
ten oli. lehtipahasen painos - 6,000.
Mutta nyt kaiken määrästään tietoP
sen yläluokan ja yhtä tJHdottomaä
alaluokan ainesten sorron ja vainon
jälkeen, leviää sitä 60,000! Leviäia
jopa 90,000 kpl. Miitta nykyisenb
painosmäärän painamiseen • vanlalk
konerämpällä menee kokonaista 5 päi
Vää. Ei siis voida parhaalla tahdoUa^
kaan näin ollen lisätä painosta. Täy.
tyy olla sinääh -^mahtavan Englan-njn
monimiljonaisen työväestön syn-niksi
ja häpeäks mutta loisluokan i-loksi;
porvarit ovat jopa pitäneet
huolta, ettei lehtimyymälSissä ushl.-
lete pitää sitä kaupan. Herodesten;
ja Pilatusten suuret äanenkannatta-jat
nimittäin ovat tuoneet ilmi, etta
lehden myyjät voivat i9utua vanki-laan
tai sakotetuiksi! •
, Ja kuitenkin on Communistin pai­nosmäärä
tällaisissakin oloissa kasva­nut
kymnaenkerteiEeksi! Marttyyri­us
— «e paiskaa eteenpäin!
Taikka niitä pidätte tästä vieläldj!
«vähäpätöisemmän» uutisen mainitse­masta
tapauksesta. Sen näyttämöni
on Califomia, tuo ihana amerikalai-nen
«vapaa» valtio. Siellä on sokea
äijänrehjale jo monia vuosikausia iyh
jöttänyt yliopiston portaiden pielessä"
kaupitellen vapaamielisiä sanomaleli-
(Jätkoa 3:11a sivulla)
Lasi
1
neraaa kahden kenraalin murhaar
«Me sanomme ilinan epäilystä: veri- ,
nen. lika, jolla tahdotaan kunniaamme-tahrata,
on pelkkää säälittävää par­jausta.'
Milloinkaan emme ole anta­neet
käskyä murhiin, milloinkaan ef
Kahsalliskaarti ole ottanut osaa rikok
siin.
; On selvää, ettei Kansalliskaartin oi •
''ut syytä ottaa vastu«lleen murhaa,
iöte seei ollut tehnyt; Mutta johs-.'
tuksen sentimehttalis-patenttin. ävy
kuvastaa räikeästi sitä poliittista ar­kuutta,
joka näillä miehillä oli po^,
varisten yleiseen mielipiteeseen näh­den.
Eikä; ihme. Känsalliskaartö
lohtajina oli miehiä, joilla yleensä oH
hyvin vähän kumouksellisia virkavBO- j
äia takanaan. ^ E i ainoatakaan tunnef
tua pimeä •—kirjoittaa Lissagarey
He olivat pikkuporvaristoa, puotilai- ^
sia, vieraita suljetuimraille piireJ^ljj. ;
ja itähän saakka vieraita myöskin poö ;
tilkalle. (S. 70).
. «Yksinkertainen, hiukan peloittaT»
tunne historiallisesta vastuunalaistnJ-
[desiä ja halu päästä siitä »iJnp
kuin soinkin eroon, - kirjoittaa ias
itä .iissa^rey - kuvastun iff
tämän- kansalliskaartin julistokasa,
.jonka; käsiin Pariisin kohtalo oli joo-tUnut>
r/(s77)) ri_w»Tn-
• ; Esitettyääh meidän_häväistyfee^
ine verenvuodatusta laskevan
-tuksen, Kautsky- edempänä «J^
j ä Engelsin^ mukaisesti ^'^,2
Köinmunih 'päättäväisjTS - ^ V ^ V ;
jmutetta: «Jos parisilaiset _ /Jj^^ ;
öardit): olisivat kiinteästi f^^,
kaa TKersiä; olisi heidän kentiBSjs-,
Ä u t saada hallitus käsnnj. f
lisistä poistuvat joukot e v ä t t y
vähihtäkään vastusta
-niiers poistui esteettöraästi.^^^
saffittiiii - viedä joukkonsa V^^- ;i
s i ^ , , j ä r j e s t ä ä n e V e r s m l l e ^
taan, täyttää ne uudella henge"» ,|
lisätä: n i i t ä » . ( s . ^y-.,.:ij^^ m
Kautsky ei voi, käsittää, etw <a
284
^iiiiiiiiiiiiiiiiiii
miehet, jotka
Etn maaliskuu
miehet sallivat
sallivat hänen
kommunardit
henkisellä vai
ään julistukse
^ntta.niin ei
mentaalinen i
Irt muuta kui
knmouksellisei
Hiehet, jotk
ta olivat saan
vät ymmäTtär
tä olisi ollut]
puun saakka,
Iniin hän enni
kaista hänen'
joukot omiin
peelfinen puh
reissä, vallata
miehet eivät
pnisat karkej
netelnmn vas
«uhteea, Töii
yhtynyt toise<
ajaa takaa Tl
i i vanginnut
ägcntt«Qa
tolaisia ja u
lankunronksel
•naaminen It
tomaksi «nkd
tietystikään i
joita vastavi
taalit jöhtavs
Vallankum
"^aperäisyys
Jä. «Juuri ä
«ikein sanoo
lifflinassa ar
ihmigve
^^iä-h niin
"^ittm mahd
»ajälkeen
.g'fe5hlUd(
*^,inahdoi:
^hrit j ;
^^=3ianpie
l i l i i l & i i i i i i l ^ S l ^ ^ ^mmmmmmm