Vapaus, August 19, 1922

              2 Lauantaina, eloL 19 p. r r Sattirfey, Aiigiist 19.
•.ti
'•i
f)
"f-
-
vi­ii
•-1
1
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja. Ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) ^ / „ ^
The only orean of Finnish Workers in Canada. Pub-ished
in Sudbary, Ont, every Tuesday, Tbnrsday and
Bfttarday.
kien tshekkiläjgten ja saksalaisten ammatillisten ja IFjjIL^Jgljj
puoluejohtojen konferenssi. Tässä konferenssissa pää-1 l i l i ö l i M MmmmiM
Advertising rates 40c per ccl. Inch. Minimum cnarge
for sinrie insertion 75c. Discount on standing advertise.
ment. The Vapaus is the best advertising medmm among
Öie Finnish People in Canada, ^
nmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista _40c.
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c, Iisaa
jokaiselta maistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilraotukset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu:
kana, • .:„.,
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. , '
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5,50, puoli vk.
lÄ.OÖ ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiaiqiesten joill? on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Loroe St, Puhelin 1038. ^-Postiosote:
Box 69. Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimel'ä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. '
~ Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Työläisten kansainvälisyys
Kristianialainen toverilehti lausuu eräitä asiallisia
sanoja, maansa porvarislehdistön alituisen vätystelyn
johdosta, ellä kommunistipyolue on riippuvainen Mos­kovasta.
Lehti kirjoittaa:
Puolueemme lukeutuu Kommunistiseen Internatio-naleen.
Sen vakuutamme me ylpeydellä. Sillä me olem­me
selvillä siitä, ettei työväeniuijkka pääse minne­kään
ilman yhtenäisesti ja tiukkaan rakennettua kan­sainvälistä
järjestöä. Ohjelmat, suuntaviivat ja taktil­liset
määräykset, joiden mukaan meidän Internationa-lemme
toimii, määritellään kansainvälisissä kongres­seissa,
joissa kaikki jlnternationaleen kuuluvat ( osastot
ovat edustettuina. Me olemme itse niinmuodoin mukana
antamassa toimeenpanevalle komitealle ne tehtävät,
joihin se on sidottu kongressien välisenä aikana. Kaik­kien
järjestön osastojen — olkoonpa tämä kansallinen
- taikka kansainvälinen -^r on alistuttava niihin pää­töksiin,
jotka korkein järjestökeskus tekee. Muutoin­han
olisi kaikki organisationityö mahdotonta, samoin
kuin yhtenäinen esiintyminenkin, niistä työväenluokan
tulevaisuus riippuu. Ohjeissa, jotka kongressin valit­sema
hallinto antaa, ei siis sinänsä ole mitään sopi­matonta.
Se edistää päinvastoin lujaa ja suunnitel­mallista
esiintymistä ja niinmuodoin lujittaa työväen­luokan
vaikutusta sekä kansallisesti että kansainväli-
«esti. ..^t ^mm)mwm'\m^^"\i u
Rauhahystävä Poincare
ei näytä saaneen kaikkia yhtä vakuutetuksi viattomuu­destaan
kuin herra Brandingin. Tunnettu amerikalai-nen
liberaalinen aikakuslehti «The Nation», niin por­varillinen
kuin onkin, näyttää säilyttäneen päänsä
kylmempänä kuin Ruotsin neutraalinen ja sosialide-mokratinen
pääministeri. Aikakauslehti käsittelee mie­lenkiintoista
välikohtausta Ranskan edustajakamarissa,
jolloin sikäläinen puoluetoveri Vaillant-Couturier, jo­ka
on saanut urheudesta sodassa kaikki ne «^kunnia:t>-
mitallit mitä Ranskan hallitus voi antaa, osoitti/Poin-caren
eniten edesvastuuUiseksi maailmansodasta. Ko­konaista
kaksi tuntia luki toveri Vaillant-Couturier
asiakirjoja, pääasiassa tsaristisen ministerin Isvolskii)
raportteja vehkeilyistään Poincaren kanssa ennen so­taa.
Tällöin flousi Viviani, otti päälleen syyn Rans­kan
sotapolitiikasta ja puolusti Poincareta. Viviani
käytti koko tunnetun kaunopuheisuutensa, soitti siiiT-laaii
pitkään laharfdnsll. HSn palautti mieliin het-
Icet, jolloin Pariisi vapisi saksalaisten valloitusjouk-kojen
edessä, jotka tulivat yhä lähemmäksi, mutta
ei maininnut sanaakaan siitä, että hän itse ja herra
Poincare juuri niinä hetkinä olivat 65 penikulman
päässä'Pariisista, Bordeauxissa. Vivianin «loistava esi­tys
» hersytti eduslajakamarin suuren enemmistön kyy-neleihin
(Poincare itse oli juuri julkaistun valokuvan
mukaan makeasti nauranut sotauhrien joukkohaudoil­la!).
Ppincare ryntäsi ylös ja suuteli auttajaansa aito
gallialaisella innostuksella. Ja edustajakamari; siimoin
kuin Ranskan porvarilehdistö piti Poincareta val­koisena
kuin enkeli. Mutta, huomauttaa «The Na­tion
», Vaillant-Coiiturien esittämät todisteet Poincaren
diplomaattisista juonista ovat sitä laatua, ettei niitä
voida huuhdella olemattomaksi kaunopuheisuuden vuo-kimmallakaan
vuoksella.
lettiin toimenpiteiitä, jotka ovat omiaan estämään
työväestön, lisäkurjislumista. Joskaan ei käy odotta­minen,
että tshekkiläiset kokooraussosialislit tosissaan
ryhtyisivät tällaisiin toimenpiteisiin, merkitsee kui­tenkin
pelkkä konferenssin aikaansaanti menestystä, se
kun osoitti, etteivät reformistit enää kykene vastusta­maan
joukkojen painostusta.
Ranskan proletariaatti esiintyy taistelussaan palk­kaverotusta
vastaan suurissa yhteisissä mielensoituk-1
sissa ja lakkoliikkeissä, joihin ottavat osaa kaikkiin
ammatillisiin ja poliittisiin suuntiin lukeutuvat työ­läiset.
Italiassa omaksuvat suuret työväenjoukot kommu­nistipuolueen
yhteisen rintaman tunnuksen ja toteut­tavat
sen taisteluissaan.
Espanjassa, missä paraikaa käydään suurta hiili­kaivostyöläisten
palkkataistelua, esiintyvät anarko-syn-dikalistit,
sosialireformistit ja kommunistit yhdessä
tunnuksenaan: «Ei pfenninginkään palkanalennusta,
ei minuuttiakaan yliaikatyötä!»
Rumanian proletariaatti on niinikään viime am­matillisessa
kongressissaan toteuttanut ammatillisen
liikkeen yhtenäisyyden.
Bulgariassa taistelee ammatillisesti järjestynyt te­ollisuusproletariaatti
yhdessä maal§isproletariaatin ja
pientalonpoikain liittojen kanssa kylki kyljessä Kom­munistisen
Puolueen kanssa.
Täten toteuttaa kurjuuden pakottama proletariaatti
ammatillisissa ja poliittisissa taisteluissaan yhteistä
rintamaa kaikesta huolimatta.
Kommanistiten Internationaleo
julittns.
Kansainvälisen yhteisrintaman
totentnminen
2 ja 2i Inlernationalen ensin salaisesta ja sitten
täysin julkisesta yhteisen rintaman saboteerauksesta
huolimatta on kansainvälinen proletariaatti kautta
maailman noudattamassa Xommunistisen Internationa-
Ien kehoitusta ja muodostamassa vilteistä taistelurin­tamaa.
Saksan tapahtumat todistavat proletariaatin yhtei­sen
puolustuksen tahtoa taantumusta vastaan.
Tshekkoslovakiassa tulivat sosialidemokratiset am-aattiyhdistys-
ja puoluejohtajat pakotetuksi ottamaan
ensimäisen askeleen yhteisrintaman totuteuttamlsla
kohti. Praagissa näet pidettiin heinäkuun "4 pnä kaik-
Puolueemme ja kaivostyöläiset
Canadan Workers puolue, joka aluksikin on sel­laisten
suurkaupunkien teollisuustyöläisten, kuten To­ronton,
Montrealin, Winnipegin y.m. pienempien teol­lisuuskaupunkien
työläisten perustama, muodostuu yhä
enemmän tärkeitten teollisuuksien työläisten luokka-taistelupuolueeksi.
Heti alussa olivat puolueessamme
mukana Pohjois- ja Keski-Ontarion kaivosmiehet, Län-si-
Canadan hiilenkaivajat niinikään tunsivat heti suurta
mielenkiintoa puolueeseemme nähden ja ovat siihen
yhtyneet Mutta nyt on puolueemme saavuttanut uuden
voiton, hankkiessaan yhä suurempaa luottoa itselleen
suurteollisuustyöväen keskuudessa. Nova S^otian radi­kaaliseksi
tunnettu United Mine Workersin 26 piirin
kaivostyöläiset käsittäen 12,000 hiilenkäivajaa, ovat
nyt puolueemme kanssa täydessä sopusoinnussa ja yh­teistyössä.
Äskettäin pidettiin Nova Scotian Riippumattoman
Työväenpuolueen vuotuinen . konventioni. Tämä puo­lue
on mainitun maakunnan kaivostyöläisten poliitti­nen
puolue. Yksimielisesti tämä konventioni kehoitfi
kaikkia osastojaan liittymään Workers puolueeseen
^puolue kun ei kokonaisuudessaan voi liittyä). Nämä
British Empire Steel Corporationia vastaan vääjäämät­tömästi
taistelleet kaivosmiehet julistivat konventionls-saan,
että kapitalismin ^^täydellinen kukistaminen on
välttämätön ,he huusivat eläköönhuutoja yhteiskun­nalliselle
vallankumouksfelle. Ja nämä käsitykset oma­ten
he käsittävät Workers puolueen edustavan Cana­dan
työväen johtavaa luokkataistelujärjestöä ja niin
ollen päättivät liittyä siihen.
Tällaisten maan teollisuuden ydinjoukkojen kan­natuksen
saaneena käy puolueemme yhä suurimer-kityksellisemmäksi
ja sen vaikutusvalta suuriin työ-läismassoihin
nähden tavattomasti kasvaa.
Nyt ovat nämä Nova Scotian urhoolliset maina-rit
jälleen taistelussa British Empire Steel Corp.
vastaan, julistettuaan yleislakon mainitun kiskuriyhtiön
uusia kiristysyrityksiä Vastaan. Puolueemme on jo
äskettäin meidänkin lehdessämme julaistussa manifes­tissaan
selostanut mikä sen kanta tällaisissa tapauksissa
on ja mikä on puolueemme jäsenten velvollisuus t^-
läisraatajien joukkotaisteluihin. Puolueemme omaa jo'
kaisen tällaisen taistelun omakseen ja antaa niille kai­ken
tukensa, koska sen päätarkoitus on juuri työläis­joukkojen
taistelujen kaikinpuolinen avustaminen ja
voimistaminen. , :?i-^,;j-:Ļvi35 v^^^l'?'. JS"
Seuraavaksi askeleeksi puolueellemme jää Canadan
rautatietyöläisten voittaminen puolelleen, jotka muo­dostavat
lähinnä kaivostyöläisiä tärkeän tuotannollisen
ja yhteiskunnallisen tekijän tässä maassa. Puolueemme
onkin jo julistanut kaikin tavoin pyrkivänsä autta­maan
tämän maan hajanaisten rautatietyöläisten uni-oitten
läheistä ja kiinteää yhdistymistä ja heidän rivi-ensä
vahvaan taistelukuntoon saattamista.
Ei ole epäilemistäkään, etteikö puolueemme, ah-kerralla,
johdonmukaisella työllä ja työläisjoukoille
ymmärrettävällä taktiikallaan ja sympatiallaan tule
ennen pitkää voittamaan Canadan laajoja teollisuus-työläisten
syviä rivejä täysin puolelleen. Samalla le­viää
sen vaikutusvalta vähitellen, joskin hitaasti maa-laisraatajien
keskuuteen.
—o
Kapitalistisen talouden ja por­varillisen
valtiojärjestelmän joka
päivä yhä selve.Timäksi käyvä rap­pio
ja proletaaristen kansanjouk­kojen
orjamaisesta passiivisuudesta
aktiiviiseen taisteluun siirtymisen
aiheuttama vararikko täyttää por­variston
kaikissa maissa huolella.
Tämä huolestuminen luokkavihol-listen
hyökkäysten johdosta, toivot­tomat
kokeet erilaisten konferens­sien
avulla löytää pelastustien täs­tä
tilanteesta, myötäsyntyinen vi­hamielisyys
proletariaattia kohtaan
— kaikki tämä muutti kapitalisti­sen
Europan yhdeksi ainoaksi aseis­tetuksi,
työläisvihamieliseksi armei­jaksi,
joka polkee jalkojensa alle
jopa omat «kaikkein pyhimmät»,
kaikki «demokraattiset» ja «perus­tuslailliset
» vakuudet Persoonalli­nen
vapaus, kotirauha, lausunto- ja
painovapaus, lakko- ja yhdistymis-oikeudet
ovat tukahutetut Oikeu­den
riippumattomuus on tyhjä sa­na.
Eipä edes parlamenttijäsenten
koskemattomuutta kunnioiteta.
Pistimet, konekiväärit, kidutus,
kuolemantuomiot ovat porvariston
perikadossaan käyttämät jokapäiväi­set
taiätelukeinot. Ja valkoinen ter­rori
saa sitä julmemmat ja häikäile-mättömämmät
muodot mitä lähem­mäksi
se saapuu Neuvosto-Venäjän
kohotettua proktaarimiekkaa. Lä­tin
ja Viron ohella ovat Puola,
Rumania ja Jugoslavia viime aikoi­na
erikoisesti kunnostautuneet val­koisen
terrorin määräämällä ja
epäiiihimisellä käytöllä.
Puolassa riehuu nk. defensiivi
(ohrana). Koko maassa joutuu päi­vittäin
satoja työläisiä sen provo­kaattorien
uhreiksi ja harjoitetaan
heitä kohtaan «d^fensiivin» kidutus­kammioissa
ennenkuulumatonta ki­dutusta.
Vankien pahoinpitely rai­poilla
ja kivärinperillä, kunnes he
menettävät kokonaan tietoisuutensa
on herra Snarskin & kumppanien
tutkimusmenetelmä, jotka herrat
asettavat jopa tsaarististenkin pyö­velien
julmuuden varjoon. «Lain
vartijat», yleiset syyttäjät vainoa­vat
ihmisiä sellaistenkin tekojen
johdosta, jotka suuressa mittakaa­vassa
«ivat olleet lainkaan rangais­tuksen
alaisia siihen aikaan, jolloin
Puolaa ei oltu onnellistutettu «de­mokraattisilla
» ja «perustuslaillisil­la
» vapauksilla. «Perustuslain» au­ringonvalossa
ovat viranomaiset nyt
alkaneet vainota osanotosta talou­dellisiin
koflikteihin. Sadat talon-mareja
käyttämään korkeinta ran-gaistusmäärää.
Sosialiluppio Das-zynskjn
& kumppanien'^ tukema hal­litus
ei tee mitään eroa «poliitti­sen
» rikollisen ja kriminaalisen vä­lillä
ja huolimatta vastalauseista ja
12 päiväisestä nälkälakosta War60-
vassa, Krakovassa, Lodzissa, Lem-bergissä
ja monissa muissa kaupun­geissa.
«Demokraattisen» Puolan «perus­tuslaillisten
» toimenpiteiden kruu­nuna
on parlamentin jäsenen, toveri
Dombalin vangitseminen, pilkka hä­nen
12 päivää kestänj-ttä nälkälak-koaan
kohtaan ja hänen tuomitse­misensa
kuudeksi vuodeksi kuritus­huoneeseen
ei edes hänen jäsenyy­tensä
johdosta kommunistipuoluees­sa
vaan yksinkertaisesti sen takia,
että hän omaksuu kommunismin
ihanteen. Yksinpä porvarillinen sa­nomalehdistö
huomautti, että tuo-miosalissa
häilyi «Leninin henki».
Silmitön bolshevismikauhu ratkaisi
Dombalin kohtalon.
Balkanin ja Tonavan valtiot ovat
jo käyttäneet samaa valkoisen ter­rorin
keinoja. Kun neuvostovalta
kukistettiin Unkarissa, täytti näi­den
maiden porvaristo — unkarilai­sen
taantumuksen esimerkkiä seura­ten
— kaikki vankilat työläisillä ja
Nosken menettelytavan mukaan
ammuttiin vangittuja «pakoyrityk-sessä
». Mielittiin säikähdyttää työ
väenluokka terrorilla. Näistä va:
notoimista huolimatta kohosi Ru
maniassa vuoden 1921 alussa kom
munistiset aallot Toukokuussa 1921
vangittiin kaikki ne Rumanian
k o ra m u n i s tipuolueen kongressi
osanottajat, jotka kannattivat liit
tymistä Kolmanteen Internationa
tionaleen. Kommunisteja vastaan
laadittiin joukko poikkeuslakeja
tuhansittain proletaarisia taistelijoi
ta viskattiin vankiloihin. Bessarabi
assa puhottiin vangittujen silmät ja
kuljetettaessa heitä vankilasta toi
seen tuli usea vangituista murha­tuksi
ja piinatuksi kuoliaaksi. Mut
ta tällä hallituksen provokationiila
ei ollut mitään menestystä. Työvä­enliike
lujittui ja hallituksen kosto
teot epäonnistuivat proletaaristen
joukkojen lujuuden ja kurin edessä,
Taantumus pakotettiin tämän vuo
den alussa- kommunistisen liikkeen
painostuksesta peräytymään ja oi
pakotettu jokseenkin laajan amnes
tian nojalla vapauttamaan kommu
nistejakin vankiloista. Mutta monen
murhasivat pyövelirengit heidän as
tuessaan ulos vankiloista.
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikilta snmmilte. Sähkösanomalla |3.50 ka.Ku-
KysykääVerikoisJturssia suurille eummille. • £i
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill c-- D
5 yiew Ave. • , . 0 ( Br
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänn
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69 VAPAUS,
' SUDBURY, (
Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaston nimessä.
iiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiii,,,^ iiiiii
Jugoslaviassa toistui tämä sama
Viime vuoden keskivaiheilla säädet
tiin kommunisteja vastaan julmia
lakeja, joiden nojalla kymmeniätu
hansia työläisiä heitettiin vankiluo
liin, joissa he saivat kokea mitä
kauheinta kidutusta. Mutta Jugosla-pojat
ovat saaneet sovittaa osanor- viassakaan ei porvaristo onnistunut
tonsa lakkoihin pitkäaikaisilla van-keusrangaistuksilla.
. Suurimman raivonsa antaa por­varisto
kuitenkin kommunistipuo­lueen
kokea. Vähän aikaa sitten
piti «demokraattinen» Puola sopiva­na
käyttää tsaaristisen rikoslain 26
pykälää, joka rankaisee jäsennyy-destä
olemassaolevan 'yhteiskunta­järjestyksen
kumoamista tarkoitta­vassa
puolueessa kahdeksan vuoden
kuritushuonetuomiolla. Mutta nyt
on arkiston tomusta pengottu esiiii
huonohuutoinen pykälä 102, johon
jopa tsaaristinen hallitus rohkeni
turvautua vain poikkeustapauksissa ja
joka säätää 15 vuoden kuritushuo-nerangaistuksen.
Samalla on halli­tus
käskenyt «riippumattomia» tao-
— Proletaarinen demokratia on miljoona ker­taa
demokraattisempaa kuin mikään porvarillinen
demokratia. Neuvostovalta on miljoona kertaa demok­raattisempaa
kuin demökraaftisitikaan porvarillinen
tasavalta. —-
Onko edes yhtäkään maata maailmassa, ylitään
maata demokraaltisimmista porvarillisista maista mis­sä
aivan tavallinen työläinen, aivan tavallinen maalais-renki
tai maaseudun puoliprolelaari (s.o. sorrettujen
joukkojen, väestön tavattoman suuren enemtiiistön,
edustaja) voisi nauttia edes lahipitäenkaän sellaista
v a p a u t t a pitää kokouksia parhaissa rakennuksis­sa,
sellaista vapautta omata aatteidehsa esittämiseksi,
etujensa puolustamiseksi suurimmat kirjapainot ja par­haat
paperivarastot, sellaista vapautta asettaa erikoi­sesti
oman luokkansa ihmisiä valtion hallintoon ja
valtion asiain «järjestämiseen» kuin Neuvosto-Venä­jällä?
—- Lenin.
tällä tiellä. Kommunistinen liike
oli juurtunut niin syvään, että
kaikki hallituksen toimenpiteet osot-tautuivat
tehottomiksi. Huolimatta
punaisten ammattiyhdistysten hävit­tämisestä
ja niiden rahastojen taka-varikoimisesta
sosialikavaltajajär-jestöjen
hyväksi ovat työväenjou­kot
jääneet uskollisiksi Punaiselle
Ammatilliselle I n t e r n a tionalelle.
Taantumus joutui umpikujaan.
Täälläkin annettiin joukkojen pai
nostuksesta amnestia, joka palautti
noin 15,000 vangitulle vapauden.
Vapautettujen joukossa oli kuiten­kin
varsin vähän kommunisteja, nä­mä
menehtyvät edelleenkin vanki­loissa
ja odottavat joka hetki samaa
kohtaloa, joka on tullut heidän vei-
Meistä ja tapabtu-mistä
Sanomalehtien vaikeudet.
Viime katsauksessa kiinnitin huo­miota
oman lehtemme Vapauden
vaikeuksiin ja painostin sen tuke­misen
välttämättömyyttä, joka näyt­tääkin
saaneen kaikkialla osastois­samme
lämpimän huomion osakseen.
Ettei ainoastaan meikäläisellä
lehdistöllä ole tänä aikana vaikeuk­sia,
vaan yhtä hyvin rikkaan omis­tavan
luokan sanomalehdistö on ah­taalla,
tämä selviää eräästä Toronto
Star lehden toiraituskirjoituksesta,
missä tehtjiin selkoa Ontarion por-varilehdiston
vaikeuksista vuosina
1914—22.
taian m.m.:
-Kirjoitaksessa lausu-
«Vuosina 1914—1922 "Canadan
sanomalehdistöä kohdanneet onnet­tomuudet,
ovat osoittautuneet hy­vin
tuhoisiksi. Vuodesta 1S14
•alkaen tähän päivään saakka
kaksikymmentäkahdeksan canadalais-ta
sanomalehteä on poistunut näyt­tämöltä
ilmestymästä lakkaamisen
ja kymmenen lehteä toisiin sulautu­misen
vuoksi. ' Nämä katoamiset
ovat huomioon otettavat sitäkin
suuremmalla syyllä, kun jälellejää-neiden
päivälehtien lukumäärä koko
maassa on ainoastaan satakuusitois-ta.
Ja monet niistäkin ovat sa
man lehden aamu- ja iltapainoksia.
Toisessa Ontarion maakunnan kau­pungissa
"suunnitellaan parhaillaan
erään sanomalehden yhdistämistä
toiseen ja useilla muilla seuduilla
lehdet taistelevat rahallisien vaike­uksien
kanssa.
Niin monien sanomalehtien kes­keyttämisen
tai toisiin sulautumi
sen ori aiheuttanut suorastaan sota-ajasta
johtuneet vaikeudet Ei ole
epäilystäkään, että mitkään muut
teollisuusalat olisjvat epänormaali­sista
ajoista saaneet kärsiä niin ras­kaasti,
kuin juuri sanomalehtien
kustannusyhtiöt. Hyvin usein saa­daan
kuulla valituksia liian korkeis­ta
tilaus- ja ilmoitushinnoista, mut­ta
silloin ' valituksen tekijät eivät
ole tulleet ajatelleeksi, miten vai­kea
tehtävä sanomalehden, olkoonpa
kysymyksessä vain viikkolehti, jul­kaiseminen
nykyisissä oloissa on ja
kuinka suuria rahasummia on koko­naan
menetetty viime vuosien sa-nomalehtiyrityksissä.
Siitä on mitä
valaise^vimpana esimerkkma juuri
yllämainittujen lehtien onneton koh­talo.
»
Meitä ei tietysti vähääkään liiku­ta
porvarilehtien vaikeudet, sillä
porvarilehtiä,' joiden tehtävänä on
työläisten pettäminen ja pimittämi­nen
ja vallassaolevan luokan etujen
puoltaminen, on vielä tavattoman
paljon. Ne saisivat kaikki hävitä.
Jotta tämän toteutuminen olisi
mahdollinen, on meidän työläisten
Idotava sanomalehdistämme mahdol­lisimman
voimakkaat, jotta ne ky-kenevät
tuhoomaan ;porva~rilehdiston.
jiensä osaksi Puolassa ja Rumani-assa.
Toverit! Porvaristo antaa anka­rimman
valkoisen terrorin riehua
työväenluokkaa vastaan. Sosiali-luopiot
ovat kaikesta sielustaan mu­kana
tässä. Ne, jotka hälyttivät ko­ko
maailman, kun Neuvosto-Venä­jällä,
työläisten ja talonpoikien
maassa, asetettiin syytettyjen pen­kille
työväenjohtajien mu^-haajat,
tukevat kaikkia porvarillisten halli­tusten
työväenluokan saavutuksia
vastaan suuntaamia julmuuksia.
Työväenluokan edelleenkin suuren
osan passiivisuus antaa kapitaalil­le
vettä myllyyn sen hyökkäyksissä.
Proletaaristen kansanjoukkojen pe­lastus
verenhimoisen kapitalismin
valkoiselta terrorilta, meidän voit­tomme
pantti on meidän voimiem­me
yhdistymisessä yjjtenl^isen pro-letaaririntaman
luomiseksi suojaksi
porvarillista yleishyökkäystä vas­taan
ja proletariaatin siirtymiseksi
puolustukseksi hyökkäykseen.
Eläköön yhtenäinen proletaarinen
rintama!-
Eläköön taistelu proletariaatin
ihmisarvoisten elinehtojen puolesta!
Eläköön vallankumous! Eläköön
sosialismi!
Kommunistisen Internationalen
toimeenpaneva komitea.
Toveri Kuusinen Suo­men
eduskuntavaa­leista
Isvestijan avustaja on haastatel-ut
eduskuntavaaliemme johdosta
;overi O V. Kuusista, jonka sanot­tu
lehti V. k. 18 pm numerossaan
certoo lausuneen m.m. seuraavaa:
Vaikkakin tällä hetkellä tunne-aan
vain eri puolueidien vaaleissa
saamien edustajapaikkojen lukumää­rä,
ejkä tunneta vielä kaikkien an­nettujen
äänien lopullisia määriä,
— on joka tapauksessa yksi tosia­sia
päivänselvä: vaaleissa on kaksi
puoluetta, edistysmieliset ja sosia-idemokfaatit
suurimman tappion
cärsineet
Edistysmieliset ovat näihin aikoi-lin
asti bileet johtavana hallituspuo-ueena,
tasavallan presidentti Stahl-
)erg on edistyspuolueen johtaja. Mi-ä
merkitsee sitten tämän puolueen
kärsimä vaalitappio? Edistysmieli-
Canadan porvari kauppasuhteiua
pottujen kanssa.
Canadan porvarilehdistö" on vii­me
vuoden ajalla puhunut paljon
cauppasubteiden alottamisesta Ve­näjän
kanssa. Jopa h^ yhteen ai-,
caan tuottivat itse Krassinin tänne,
räät lehdet jo julkaisivat uutisia
länen saapumisestaan Montrealiiii,
[rassin ei kuitenkaan muilta kii­reiltään
joutanut tänne, vaikka hän
onkin hyvä mies kerkiämään mo­neen
paikkaan, on kulkenut kaut-a
Europan ja on myös saanut pal­on
aikaan, sillä monen maan kans­sa
on hän solminut kauppasuhteet
Samlla kun rajan toisella puolella
oleva amerikalaisen porvarin hoo-vereista
< kokoonpantu typerä halli­tus
vannoo ei hänelle kelpaavan
)olsheviikien rahan, on canadalai-nen
porvari paljon käytännöUisem
pi. Meidän porvarimme ei pidä
väliä kunhan saa tavaransa kaupak­si.
Polsujen kulta on heille yhtä
lyvää. Canadalaisen porvarin hal­litus
on, myöskin sanoisiko «apaa-mielisempi
ja ottaa englantilaisen
käytännön kannan, edustaen lähem­min
, meikäläisen liikeporvarin toi­vomuksia
kuin washingtonilainen
lallitusporvari.
Niimpä, kun Krassin ei joutanut
tulla Ottawaan, lähettivät Canadan
porvarit edustajansa Lontooseen
lieromaan kauppoja neuvostohalli­tuksen
siellä olevien edustajien
kanssa, yksimpä kauppaministerim-me
matkusti sinne äskettäin. Mei­käläinen
porvari on paljon käytän­nöllisempi
amerikalaista hallitus-porvaria.
Ja me työläiset emme näe tässä
set hävisivät 12. edusiaia
jotka siirtyivät toisille p;
sille puolueille. Tämä lo,
todistaa, että porvaristo
tyytymätön hallitukseenpa,
risfo, kuten köyhälistökin,
täysin määriteltyä ja seivii;
•maa; se ei tyydy edistys:
hallituksen muodostamaan,
valtion» venyvään ohjelmaa
men porvaristo vaatii iia]
tansa jyrkempää esiinty-ist
kaartilaisessa merkitykjesij
tysmielisten häviö saa (
merkityksen yhteydessään si
teri Ritavuoren, edistysmieli;
lueen jäsenen murhan kar.s
kolme kuukautta takaperin
mansa valkokaartilaisen mi
hen kädestä; oikeistolaiset i
häntä siksi, että hän Karja
kueen aikana ja erittäinkin
keasti päätyttyä koetti
vaikkapa vain näennäisen p
tomuuden Suomen suhtauc
Venäjään ja vaatii Karjala
poikki palaavat rosvojouliko
peet aseista riisuttaviksi,
näemme, on olemassa tässä
mukaisuus Rathenaun murh;
sa. Monet odottivat, että j
mä murha auttaisi edisty
pääsemään vaaleissa voitolle
toiveet eivät kuitenkaan
neet ja siten Suomen poi
taholta on tämä murha ed-listen
vaaleissa kärsimällä
välillisesti tunnustettu oike
Mitä' tulee «kommunisteih
ottivat nämät nyt ensi ker
eduskuntavaaleihin. Edelli:
Iit tapahtuivat vuonna 19
vallankumouksen kukistum:
Iestä. Silloin työväen oli
ton asettaa omia, vaikkapa
sinkertaisesti kommunismin
tätuntoisia ehdokkaita. Se
on työväki muutamia kert
nettänyt johtajansa, ne osa
murhatut, osaksi viruvat '
missä tai ovat maanpakolaig
lä viime talvena tuhottiin
koko keskusjärjestö, vangit
50 henkilöä. Täten toivo
risto tekevänsä «komniunis
rattomiksi näissä vaaleiss
vaalien aikana vaalikokouks
gittiin useita. Kaikista nä
keuksista huolimatta saiva
munistit», joilla tähän asti
yhtään ainoata edustajaa
nassa, tällä kertaa kokan
kauppojen teossa mitään
päinvastoin sitä me olemme
an aikaa vaatineetkin. Tul
osaltaan lieventämään suur
tömäin joukkojen kärsimy
joutilaina seisovissa teht,
aletaan valmistaa tavaroita
le, ja työläistasavalta toise
tulee saamaan niin kipeää
semiaan koneita ja muita v
tömyyksiä.
«
«Murhattu» kenraali «anoe
tavania punaupseere
Valkokaartilaislehdet ja
rakkikoira-apulaiset, aina
seen Industrialistiin ja
saakka, joiden tehtävänä <
keinoin ja tavoin mustata
neuvostohuushollia, kerto
män tuosta mitä pöynsty
juttuja ja mitä katalimpia
lukijoilleen ' tuosta, kän;
työläisten maasta ja hii
Nfimpa joku aika sitten
nämä valkokartilaislehdet
tavana uutisena kuinka r.et
litus on ammuttanut kenr;
chetsevrin. Tämän johdo;"
nittu kenraali «Is^vestijassi
sut kirjelmän, jossa hän l^'-
«MinuDe on kerrottu aiv;
etfä ulkomaisten sa^^-o
palstoille on ilmestyr..v: "
uutisia siitä ,että muka i
ammuttu kuoliaaksi N «
näjällä. Minä ajattelen .e!
järkiset ihmiset jättävSrt i
tut uskomatta, ja että ne
•jotka tuntevat minut, yar
sittävät, ettei minua ole
vaan olen minä edeliäen