Vapaus, April 2, 1930

              -svm 2
V A P A U S
V A P A U S Oibtitri
B « K t e l « 4 « d u . fMt O f O c a D « p « r t f i > t . Ousam, aa «eeood C I * M aMttar.
ttimitaM, kaattori. ^ c j a t a q t p a Ja ^ a l aa tiTnm Hm ^aatOU.
:e5kM:ktrona;huIitik 2 ij:nä — Wed-; AprH 2
fflMttaMU; Va««ub Box «9. tuHnrjf Oat,
. < l A d i a c t : K a n t t o r i 1 0 » . — T o i a d t o * 5 3 6 T . — KirfafcaoTpa 23«7W.
at O O M » Uob « s « l ( . a^vntiMMou^ aie.) lOSS-rEdUar S36V.r
laTjezlimiua. uVli nudert järjectäinirisa oa mahdcIHhea ainoastaan
militaniti^en iuoLJrätaiei&iurj pohjsUa, jota nämä herrat kamjnos-at
sillä heidän f-tunsa verää heitä työnantajiin.
Sangefi n»ifcleilääri esjint>-vät nämä byrokraattiset antmättiunio-
- pomot työläisten valistajina. He teeskentelevät edistysmielisyyttä ja ufc. iUseen
I ystävyyttä työläisiä kohtaan j a toimivat työläisten "valistamisessa" su-rjäTäcuiuocan
fcoEctiäijctujcii eduS-milir
perustuvan vailankuraouk-selU-sc-
n puolueen Johdoila vallankumo-
-Booiki
« M l a c c r : 1. V . A U ^ n a t.
• loisessa sopusoinnussa tyonantajaluokan kanssa- Muuan sellainen lai-
• » , tos, joka on kIi-i•n nitlanyt. hLu omi•o f.a mme, on n.k1 . Fr«r onti. er Col1l1e ge. Tämä I!ognu u^vjieidsi^srtiä nyt kohtalonsa kokonai-
1 takalistomaiden opisto harjoitjaa samantapaista toimintaa kuin Suomes-
" I n d u s t r i a l i s t in
päämäärään pyrkimyk-p
i e n o i n e n k l i k ki
A B n U I» k a a d d r a a e d i Vapaaa. P . O . B o * «9, Sadln»7i O a t.
TOAVSHINTIATt
^ S «k44.S0. ( k k . I 2 J 0 . S k k . n.n |a 1 k k . H A ) . -
«IcsaaiUa.- 1 r k . « 6 ^ » , 6 k k . $3M ia 1 k k . « I J » .
T M r t r a l t e i U a Ja Mkl' Ksa-nJlOTUSHlMNAT
V A P A O O E S S Ai
Kbi««a!kiotUBOtakaet «Ii)a ktru, <2.00 kakai kattaa AtUiifttaom M^aaania a n M M n t a k a ct
« • iialtfatBBina. — MimeaauaUoUaMlakaet SOe kerta, H J K ) 3 k a i t a * , f. 8r»tyaiitaM«ij||aaC « I A»
« O t a , KM a kertaa. — AaootoeroiJmotakaet «2.00 kerta. 1340 kakd kartajC — ICiit«ailisotDkaei
k a n a . — K a a l c a a a U M a t a k M t «ZJOO k a r t a . $0 lUiatkn kUt«*Iaiu»«Iu tai B o i M o r i n j U S . —
' ' • U l a a ä tiadlot Ja aaalailaiotukaet 60» k a r i a , tlJ» kabaa kertaa. — T i l a p I i a O s i a t u i l a a Ja Uoiots*
. c e a i t a a i l * * oa. TI «littaa w a , * I k c t a i a T 2 flnxOaahlata atakateaa.
. C c s e r a l a<l*ertiuBC z»l«a, TSe ftt c a l . i a e h . , M t o l i m u a d a r f a fat ria^ teartia*. TSa. Tha
•'«pto* U t&e be*t «drertitia^ medioia a a o n y tka^riBabk paapla i s Caaada.
teja'
Jot tite mlltoio t t k u t u taa' ntuatu enrimiifeea. k i r j e e t e e u i a , kirjottakaa eadeUam liikkaaa
t a i u i u |>er>oonaJliMlU niioeUä: J . V . A h l q r i s t , U i k k e e a k o i u i a . -
Väldjttömarikökset Ontariossa
f.
Sen johdosta, että entinen Ontarion maakunnan pääministeri Drury
on äskettäin esiintynyt "asiantuntijana" Yhdysvaltain kongressin komi
tean edessä väkijuomatilannetta koskevassa kysymyksessä, on Toron
ton porvarilehdissä ryhdytty väittelemään hallituksen väkijuoma-kontrollin
tuloksista^ Nykyinen konservatifyien maakuntahallitus tie­tenkin
yrittää ktrvata nykyistä järjestelmää Ontariossa mahdolli­simman
edullisessa valossa. Pääministeri Ferguson on m.m. laverrellut
lainlaatijakunnassa, että rikollisuus tämän järjestelmän aikana olisi
vähenjbk^Q}^ jä laihkuuliaisuus kasvanut sekä että hallituksen käytettä­väksi
yleisiin tarkoituksiin on jäänyt melkoisesti viinavoittovaroja,
jotka entisen kieltolain aikana menivät salaisten viinakauppiaiden tas-kitihin.
Väittääpä hän vielä, että nykyinen järjestelmä olisi melkoisesti
vähentänyt saiakapoitsijäin ammattikuntaa.
Kokemukset kieitoiain tuloksista niissä kapitalistimaissa, missä sel­lainen
on ollut olemassa, ovat kieltämättä olleet epätyydyttävät. Mutta
toiselta puolen väitteet että nykyinen hallituksen viinakauppa muka
edistäisi raittiutta on kokonaan tuulesta temmattu. Drury selittää, että
juopumuksesta vangittujen luku lisääntyi vuodesta 1923, jolloin se
teki 11,370, yhteensä 15,931 vuonna 1928. Väkijuomarikoksista tuo­mittujen
luku samoina vuosina oli vastaavasti 3,958 ja 7,812. Vji-meisenä
vuonna, eli v. 1926, jolloin kieltolaki oli osittain voimassa
Ontariossa, tuomittiin 11,371 henkilöä vankilaan. Ensimäisenä viitenä
kuukautena, jolloin väkijuomakauppa palautettiin v. 1927, tuomittiin
vankilaan yhteensä 30,372 henkilöä.
Yleinen rikollisuus on lisääntynyt Qntariossa. Viime vuonna ta­pahtui
20 murhaa verrattuna 14 edelliseltä vuodelta; 28 miestappoa
verrattuna 18 ja 83 itsemurhaa verrattuna 58:aan edelliseltä vuodelta.
Ontariossa oli viime vuotina toiminnassa 6,495 saiakapakoitsijaa, jotka
tuomittiin laittomasta elinkeinostaan. Kuinka paljon vältti poliisin
on tietyinätpntp. . I
Yhtä huonosti kuin rappeutuneet kapitalistivaltiot onnistuvat pan­naa
täytäntöön kieltolakia, yhtä tehottomiksi muodostuvat "kontrolli-järjest^
n^ät'*. Maäkutitiallinen vimakpntrolli Ontariossakin on muodos­tunut
vain nluk^ayalEsi verotusmuodoksi' ma^]^|n|tuloin U||ik^
RjkolliBMu%;.^ri^e^^o^^^^ eikjä myoskiSn laittTutfrilÄ??^
V&ijuDmaliike nittyykih eliihellisena os&nä kapitalistiseen järjf^jfel-;
maan.
v a l k o p o r v a r i s t o n . työ-
. Iäisiä vastassa olevien metsä-urä-
' s a t o i m i v a T e o l i i s u u s s e u t u j e n eva»ikelisoimtsyhdistys, ; ; J o k a ylläpitää^i'.oi'-sijaiB^^ j yleensä työnpstäjalup.
1 e r i k o i s i a kristillisiä o p i s t o j a t e o l l i s u u s k e s k u k s i s s a , lähettää "evankelis- ^^'^ e t u i h i n j a n i i d e n edustamiseen.
" : .1 \ . Jos se olisi ollut ilmenevässä v am
n i i n
lilliseiiä
petturuutena työläisten taistelua
usta j a työväen o m i s t a järjestöistä. kohtaan, jä s i i h e n nähden anteeksi­a
n t a m a t t o m a n a rikoksena. Mutta
sen rikkurintehtävä on s a m a l l a t a ­v
a l l a ilmennyt . a i k a i s e m m i n j a t k u ­vasti,
ja k a i k k i i n viimeaikaisiin
t a i s t e l u i h i n suhtautumisessa; l a k k o -
t a i s t e l u i h i n suhtautumisessa, työttö-sekä
suorittaa muuta
varjolla, Miuita todellisuudessa vieroittaakseeil ^tySläisiä luokkatai»te-
Trades and Lahor Congressin presidentti Tom Moore kuuluu tä-mänlais4^;
n järjestöo haJlintrm^tivostoon yhdesjgä Cana'dan parlamentin
puhemiehen Lemieuxin, senaattorien Plantan, Gordonin sekä erinäisten
pappien y . m . "julkisuusmiesten" kanssa. Eräässä reklaamilehtisessä,
mi,ä i ä r i « . . I«.maä, „ „ . . . r a a v a .»kulaus.: . "Terveellinen johto pois- ^'Z,^;SSr'^i:^
taa k o m m u f n s r r i i n v a a r a n C a n a d a n kämpistä". Tämä kuulemma tapah-!ja mielerfosoituksiin suhtautumises-sa,
sekä n y t edelleen o s u u s t o i m i n t aa
vastaan. Port A r t h u r i n ymiÄristön
työläiset k u i t e n k i n tietävät, että o.
suusliike on ainoa l i i k e l a i t o s , joka
tulevien kärkevienkin lakkotaistelu-tuu
h y v i n v o i n n i n edistämisellä, ohjauksella, canadalaistuttamisella ja
toveruuden köllöttämisellä. Opisto ilmoittaa, että sillä on yhteensä
1200 "lyöläisopettajaa" ylläpitämässä opiskeluja työläisten keskuudes­sa
llpO:ssa kämpässä. Erikoisesti tähtää- opisto ulkomaalaisten työ­läisten
saattamiseen vaikutuksensa alle. Viime vuonna, toimi opiston Jen hetkellä tulee turvaamaan heitä
ilmoituksen mukaan 62 "hyvin valikoitua" miestä canädalaisista ja | - " t a m a U a hädän tuUen välUlistä
yhdysvaltalaisista yliopistoista kämpillä työläisten "oppaina, filoso-'
feina ja ystävinä". JVämä ovat jakaneet kirjallisuutta näiden takalisto-maiden
raatajien sielun tilan kohottamiseksi. Toiminta ei kuulemma
rajoitu metsäkämppiin, vaan koskee myös ratakorjaustyöläisiä j a kai­vostyöläisiä.
Järjestön toiminnan luonteesta päättäen, toimivat nämä
agentit n ä i l l ä kämpillä jonkinlaisina "intelligcnttimiehinä".
Canadan voimakkaimman ammattijärjestön johtaja toimii täUai-jJarin nujertamiseksi ja ilmoittivat
sen työnantajien propagandajärjestön johdossa sensijaan että hän tekisi
voitavansa kohottaakseen näitä kaikkein eniten riistettyjä työläisiä ta­loudelliseen
taistelutoimintaan, taisteleviin järjestöihin puolustamaan
oikeuksiaan j a clinetujaan. Mitä voidaan ajatella sellaisesta ammatti­järjestöstä,
jonka korkein johto on moisissa käsissä?
.'luottoa j a vieläpä, a v u s t a e n k i n tais­telua.
M u t t a hyökkäys ei ole kohdistet­tu
v a i n osuuskauppaa, vaan myös­k
i n osuusmeijaria vastaan. Saman­aikaisesti
kuin yksityiset, porvaril­liset,
maitoa käsittelevät liikkeet,
j u l i s t a v a t yhteLsen sodan osuusmei-
OSUUSTOIMINTA
r a ' .«*.••
10 Luoklumrta Yhiy^^^atloissa^
}• Nyt alkaneella hubttkuitlk liile^ Yl&^yp*iltarn. lubld<i^köi
esille lukuisia vainojuttuja tySlllisiä vistäan. kapitalfsnfeni" oikeus-laitoksebji
tfanJulof ji^T^oliisikapula inuö^ösi^^ entista 'siiurämäi^ssä
määrässä rilBtSliiokkfeh aseeksi nouseva» •työväeniuqkaii tukahdutta­miseksi
Suuri osa'niistä oikeudenkäyhneistä, jotka on nostettu am-mätti-
unioiden ja kaikkien työväen järjtötöjenpaffraiinpifi jäseniä vas­taan
johtuvat tietenkin kärjistyvästä taloudellisesta kriisistä ja kapi­talisti
luokan hyökkäyksestä työväenluokan elintasoa vastaan, mikä on
saattanut työläiset vastahyökkäyksiin, kuten näkyi valtavista maalisk.
6 päivän mielenosoituksista.
Mutta tämän «ohessa kiintyy yleinen huomio moniin muihin jut­tuihin.
North Carolinan valtion pääkaupungissa, Raleighissa, tullaan
ylioikeudessa käsittelemään tuomittujen Gastonian lakkolaisten valitus
huhtik. 23 pnä. Kuten tnuistetaan tuomittiin seitsemän lakkolaista yh­teensä
117 vuodeksi kuritushuoneeseen siitä että uskalsivat puolustan
itseään poliisihurttien hyökkäykseltä.
Chicagossa alkaa huhtik. 21 pnä syytejuttu 200 vangittua mielen­osoittajaa
vastaan. Nämä työläiset vangittiin maalisk. 6 pn mielen
osoitusten aikana. New Yorkin mielenosoituksen yhteydessä vangittu
työttömien lähetystö, johon kuului Ammatti-unioiden yhtenäisyysliiton
sihteeri Foster, "Daily Workerin" toimittaja Minor y.m. joutuvat ka­pitalistien
oikeuden eteen huhtik. 11 pnä. Tämän kuuii ensimäisen vii­kon
aikana joutuvat kaksi ohiotaista naistyÖlai^tä vastaamaan syndi-kalistilain
rikkomisesta. Heitä uhkaa 10 vuoden vankeustuomio. Sa­moin
käsitellään Potashin, Winogradskin ja Shifrlnin jutut New Yor­kissa;
Carria ja Powersia vastaan nostettu syyte "kapinallisen kirjal­lisuuden
levittämisestä" Atlantansa, Ga.; kansainvälisen työväen puo­lustusliiton
etelän organiseeraajan Saulin valitus 6 kuukauden tuomion
johdosta Charlottessa, N. C ; lukuisia juttuja Mihvaukeessa, missä 68
työläistä vangittiin maalisk. 6 pn mielenosoitusten yhteydessä; joukko
juttuja Tyyneiimeren rannikolla, missä 19 työläistä odottaa maasta
karkoitus j.n.e.
Näissä jutuissa tullaan jakamaan kapitalistista oikeutta, joka
todellisuudessa on luokkasortoa, sillä päätökset sanelevat kapitalistien
kaitppakamarit, työnantajayhdistykset ja pankit, jotka ovat yhtyneet
yhdeksi elimeksi luokkavaltion virkavaltaisen koneiston kanssa.
Työläisille ja talonpo­jille
— Osuustoi­minnan
kannat­tajille
" P u o l u e e t t o m a t " Canadassa ja
Suomessa
k r a a t t i s t e n l e h t i e n kanssa, k u n taas
f a s c i s t i m a i d e n oloista esitetään a i ­v
a n päinvastaisia k u v a u k s i a j a l a u ­s
u n t o j a . Supjeiuskuntja. j a suojc-luskuntahenkeä
ihiannoldaan jne.
S a m a n l a i s e n , k u v a n . , rikkurijärjes-t
r u s t i u t u n e e n taistelupääomansa
kolmeksikymmeneksi tuhanneksi
doUariksi. nUn asettui " I n d u s t r i a l i s -
t i n " - k l i k i n kontrolloima "Hoito"-
r u o k a l a n johta taisteluun osuus­meijeriä
vastaan, sekä r y h t y i levit-^
tämään v a l l i e e l l i s i a juttuja, siten
petollisesti yrittäen k a n n a t u s p i i r i i n.
sä sotkeutuneita työläisiä saada s a ­maan
hajoitustyöhön. Tämä toimen­pide
osoitti myös " I n d u s t r i a l i s t i n"
k l i k i n jdhtaman k a n n a t u s r e n k a an
asettuneen avoimesti ^ v a s t u s t a m a an
köyhiä pikkuviljelijöitä, jotka r a -
ptiiiisesä täsiän sääntcitioiisissii'
iascGiiion njTatsTmään ensi sun­n
u n t a i n a h u h t i k n c n G p m a t e i i o 3
j . p . p . j o t e n k a i k k i e n n i i d e n olisi
s i l l o i n s a a v u t t a v a j o i d e n n i m i on
j o o s u u s k u n n a n jäsenluettelossa ja
s e l l a i s e t k i n j o t k a eivät ole vielä
l i i t t y n e e t , siellä sen voi tehdä.
Sillä tässä k o k o u k s e s s a tulee p a l ­j
o n tärkeitä a s i o i t a käsiteltäväksi
j a päätettäväksi, k u t e n j o m a i n i t tu
sääntöluonnos, myöskin l o p u l l i n en
h a l l i n t o välittä v a k s L Toiminnan
a l o i t t a m i n e n ynnä p a l j o n m u i t a tär­keitä
kysymyksiä, j o t e n on p e r i n,
tärkeätä että j o k a i n e n o n n y t m u ­k
a n a sanomassa a j a t u k s e n s a . -
. S i t t e n vielä tämä a l u s t a v a h a l l i n ­to
tahtoo j o näin e n n a k o l t a huo­m
a u t t a a että se t u l e e järjestämään
osuustoiminnälli-sen i l l a n v i e t o n Don
. h a a l i l l e 20 pnä h u h t i k u u t a , jossa
t u l e e olemaan Ohjelmaa kaiken­m
o i s t a , kuten s o i t t o a Toronton
s u o m a l a i s e l t a s o i t t o k u n n a l t a , r u n o ­j
a K a a r i n a W a l o r a n n a l t a ja O.
naisjac^to, p a i r s i i j a i s r Järjestö, r a -
m i s t s i i i - ja urfcsilniaur» ja Ii. t v -
i . unio yhtjvät xähän. T i i s i s u s t ta
v a r t e n koetetaan s a a d a vuokratuksi
suuri Mount Royal Arena. johon
m a h t u u toistakymmentä t u h a t t a i h ­mistä
istumaan, joten t i l a a tulee
olemaan kaikille. E t e n k i n jokaista
s u o m a l a i s t a kehoitetaan pitämään
tämän päivän vietto mielessään.
J u h l a tulee olemaan i l t a s e l l a.
K e r r a s s a a n alentavaa. — M i k s i ­kään
muuksi ei v o i s a n o a sitä, m i -
Eri
t e n täkäläinen s i i r t o l a i s k o t i menet­t
e l i viime torstaina., j a on k u u l u ­nut
huhuja että tämä tulee aina
t o r s t a i s i n jatkumaan. Palvelusty­töillä
on tapana hakea postiaan ja
m u u t o i n k i n kokoontua aina tors-s
i l l e .
T y ö i t ö m y y » on kovin saari. V,
n a m a vähät käj-nnissä o W t -f
vannot ovat vhentänc-et tuS
a a n . Hopean alhai.=en hinn
aiotaan o l e v a n siihen svvr.-3
t a m Utapäivism, k u n ovat vapaita. korporationJ on väh^r,"t^«'t
S i i r t o l a l s k o d i U e . tavata sieUä tuttä- tämän k....» '"^f">'^
Cobalt, Ont.
1^ T***-\ ia alkaa
^ kevät. E l ole oUut olkSt'
p a k k a s i a eikä lumituiskuja
f o K . . . , a i k a n a , vaan k y l l l *
kärsimi.stä tarpeeksi'
. . . .tämän kuun aikana
v l a a n j a v a i h t a a muutamia s a n o j a , n i i d e n mukana
v i i k o n eristettynä oKmsa jälkeen.
S a m a l l a on sinne ollut t a p a n a k o ­k
o o n t u a aina myöskin muutamia
m i e s p u o l i s i a k i n jäseniä» kujta on
mennyt tapamaan vaimoaan, kuka
Säilältä, l a u l u a M r s . A i l i J o k e l a l - j t u t t a v a a n s a j a k u k a m o r s i a n t a a n ja
t a , puhe K. S a l m i s e l t a , hauska jsieltä vasta lähteneet .yhdessä kä-naytelmäkappale.
Nimeä kuulem-jvelemään. Mutta miten oUkaan
ma ei saa m a i n i t a mUtta näyttä-1 v i i m e torstaina? Virkaatekevä po­m
o l l e sen k u u l u u o h j a a v a n J . K i - ! l l i s i seisoi s i i r t o l a i s k o d i n ovella ja
v i r a n t a , j o t e n u s k o t a a n että se on esti k a i k k i e n miesten sisäänpääsyn,
h a u s k a n p u o l e i n e n . . N i i n , j a on s i - ovessa oli kyÖä myöskin ilmoitus
40
t ö j en "puolueettonxuudesta" . j a " p o - i lensivät o s u u s m e i j a r i n j a j o t k a pyr-l
i t i i k a s t a sivussa pysymisestä" a n t a . [kjyät sen k a u t t a t u r v a a m a a n tuot-vat
myös eräät 'päätöslauselmat', tettensa välittämistä. Tämä osolt-j
o i tä näissä järjestöissä on viime täutui samalla myöskin taisteluksi
a i k o i n a teetetty. Kyssmyksessä ole- niitä työläisjoukkoja vastaan, jotka
„ i r . c o « « ö ö t « o i o » c o i n , i c c « ' ' v Q O f U f o a r . ' i - u i u t t a j h i a pyrkivät t u r v a a m a a n i t -
Kaikenlaisia työläisten '^valistajia''
Ne hyväpalkkaiset herrasmiehet, jotka johtavat Canadan vanhoil-
Ibta, joko A. F.^ L :n alaista tahi yleiscanadalaiseen ammattijärjestöön
kuuluvaa, ammatillista liikettä, ovat mielihyvällä tarttuneet nikkeli-patooni
Melchettin eli Mondiii luokkayhteistoiminta-oppiin. Nämä
opjpiortunistiset petturijohtajat, Tom ;Mooret y.m. tietoisesti pyrkivät
mukauttamaan ammatti-uniot kapitalistista yhteiskuntaa ja työnantaja-luokkaa
pönkittäviksi elimiksi. He koettavat todistaa, että työläiset
y h t ä hy\in kuin työnantajat hyötyvät tuotannon kohottamiscinti ja
"yleisen hy\'invoinnin" lisääntymisestä. Sentähden tulee työläisten pon­n
i s t a a työtehonsa parantamiseksi, sillä mitä hyödyllisiinmiksi he osoit-talituvat,
sitä paremmat elinroahdollisnudet he voivat luoda itselleen.
Vallitseva kriisi, jossa sadattuhannet työläiset on syÖsty työttömyyteen
luomastaan "hyvinvoinnista" h u o l i m a U a , p u h u u kuitenkin t o i s i a kieltä.
Tällaiset luokkapeiturit eivät tahdo kuulla puhuttavan luokka­taistelusta.
He kieltävät sen tarpeellisuuden ja suosittelevat sen tilalle
luökkäsovintoa. Erikoistapauksissa saattavat he joskus ajaa vissien
ammattiryhmien palkkakysymyksiä, vieläpä alempaa tulleesta painos­tuksesta
o v a t m u k a n a läldkoliikkeissä, mutta missäkin esiintyy täydelli­n
e n rieformistineii leiiilä. Heidän i m i o n s a karsinoituvat paremmin pal-k
s O t i i j e n työläisten suljetuiksi kasteiksi, jotka täydellisesti eristäytyvät .,„„^^o^
typtäisten pohjajoukoista. He tietoisesti vastustavat työläismassojen | k y k e n e e k i l p a i l e m a a n sosialldemo-
. Äsl^ttäin ; I n t e r n a t i o n a l p s u u ^ a u -
0 a n : . ! v u o s l k o k o u k s e s s a ja Thiutider
$äyJ j o s u u s m e i j e r i n kanssa l i l k k ^ n r;
v a i h d o n kataklsemi$ella " I n d u s t r l a -
listlia'!t. i j o h t a v a n , k l i k i n t a h p l t a he­rätettiin
huuto "puolueettomuudes.
t a " . "
J a t k u v a s t i on ollut p u h e t t a "puo.
lue^ttomuudosta" ja "poUtlikatto-muudesta"
— sanoja, j o i l l a suoma­l
a i s e t v a l k o h e r r a t j a n i i d e n apurit
tässä maassa hyökkäyksensä työ­läisiä
vastaan verhoavat — " j a on
osbtettu, että työn j a pääoman vä-lisessä-
ntalstelussa e i . rnitää^ s e l l a i s -,
t a ;Vol o l l a ; v M u t t f t j s u o m a l a i s i a , t y ö -,
läisaineksia koetetaan kuitepkhi
.näillä. sanoUIa h u i p u t t a a — vetää
borvBliston. i e i r i i n . ,oml9, l u o k k a e t u -.
j a a n v a s t a a n t a i s t e l e m a a n ; , . !
' O n k u i t e n k i n erehdys l u u l l a ettS
tämä "puolueettomuus" ja "pöiltll-k
a t t o m u u s " o l i s i v a i n täniä:h i n a an
suomalaisten v a l k o h e r r a l n keksintö,
j a täkäläisten "Industrialistiä" e-d
u s t a v a n k l i k i n työläisten kesl^uur
t e e » ttunkeva petos-jyritys., S f e pi
valkoisessa Suomessa pn iiältteh
t u n n u s s a n o j e n suojassa k e h i t e t t y _e-r
i k o i n e n järjestetty ammattijoukkp,
lakonrikkurijärjestö, joka ön nämä
tunnussanat l i p p u u n s a kirjoittanvik-
Tämän m a a n suomalaisUle. tyjäläl-sUle
on v a r m a a n k i n kiinnostavaa
t u t u s t u a "puolueettomuuden" ja
" p o l i t l i k a t t o m u u d e n V r i t a r e i h i n jä
n i i d e n harrastuk sän - v a l k o i s e n Suo­men
k a m a r a l l a , voidakseen vetää o i ­keat.,
johtopäätökset näitten t m i n u s -
s a n o j e n mukaisesta pyrkimyksestä
täälläkin. Seuraavalla tavalla k i r ­j
o i t t a a siitä Suomen Työväenjärjes-töjen
T i e d o n a n t a j a:
" K u n k a p i t a l i s t i s e n t u o t a n n o n kes­kittyessä
yhä suurempiin t u o t a n t o ­l
a i t o k s i i n , työtaistelut, lakot, ovat
muodostuneet entistä l a a j e m m i k s i ja
suurempia työläisjoukkoja käsittä­v
i k s i , ovat k a p i t a l i s t i t ruvenneet
käyttämään uusia t e h o s t e t t u j a k e i ­n
o j a niiden murtamiseksi. Haja­n
a i s t e n , l a k o n puhjetessa tilapäises­t
i kokoon h a a l i t t u j e n r i k k u r i j o u k -
k o j e n tilalle on ruvettu järjestä­mään
v a k i n a i s i a r i k k u r i a r m e i j o l ta
j a järjestämään järjestöjä. R i k k u -
r i u d e s t a oh kehitetty eräänlainen
a m m a t t i ja "mailmankatsomus".
Suomessakin on jo pidemmän aikaa
o l l u t tällaisia v a k i n a i s i a r i k k u r i -
joukkoja, ja vime aikoina on e ri
p a i k k a k u n n i l l a perustettu erikoisia
rikkurijärjestöjä. Nämä ovat kes­kuuteensa
perustaneet j o n k u n l a i s en
keskushiton, j o n k a toimesta j u l k a i s ­t
a a n erästä l e h t i r i e p u a k i n , j o t a k a ­p
i t a l i s t i e n kustannuksella useilla
p a i k k a k u n n i l l a j a e t a a n työläisille i l ­maiseksi.
O m i n a i s t a näille rikkurijärjestöil-
Ic on. että he, k u t e n k a i k k i por­v
a r i e n aloitteesta (perustetut —työ­läisten
keskuudessa t o i m i v i k s i tar­k
o i t e t u t järjestöt,
s a "puolueettomia". Ne ovat muka
" p u h t a a s t i " a m m a t i l l i s i a järjestöjä,
j o t k a viis' välittävät politiikasta.
N o i d e n , järjestöjen toiminnan tar-k
a a m i n e n k u i t e n k i n p a r h a i t e n osoit­t
a a , k u i n k a tämän " p u o l u e e t t o m u u ­d
e n " l a i t a todellisuudessa on.
V a r s i n kuvaavaa tässä suhteessa.-
o n mainitsemamme r i k k u r i l e h t L Sen
j o k a numerossa koetetaan kylvää
l u k i j a k u n t a a n silmitöntä v i h a a va­s
e m m i s t o l a i s i a työläisiä j a heidän
järjestöjään vastaan. Neuvostoliiton
o l o j a p a r j a t a a n n i i n i n n o k k a a s t i , et-tii
l e h t i tässä suhteessa m e l k e i m i^
v i s s a 'päätöslauselmissa' ' v a a d i t a a n ',
että alhmättijärejstö j a vasemmis­tolaiset
työväenjärjestöt on hajoi-t
e t t a v a j a vasemmistolaiset työväen­l
e h d e t l a k k a u t e t t a v a a i n i a a k s i , jne.
V a a d l t a a m p a eräässä 'päätöslausel­massa',
j o k a o n hjrväksytty j o s s a k in
helslnkliäisessä fikkurikokouksessa
äskettäin,, että k o m m u n i s t i s e n l i i k ­k
e e n nimissä kuoritetut r i k o k s e t t u -
Ifevät n i i n tehokkaasti r a n g a i s t u k s i,
että näjllä,,.rängäl3'tiiksilla on to­d
e l l a k i n .el^i^älsevä vaikutus, j a kom­munistisesta'
t o l m i i m a s t a tuomitut
ovat käsltettäv&t rikosvönkeina. " R i ­k
o k s i l l a " t a r k o i t e t a a n r i k k u r i e n ta^.
v a l l l s e n t e r m h i o l o g i a n m u k a a n työ­väen
l u p k k a t a i s t e l u t o l m l s i t a a j a s i i ­h
e n o S a i i l s t y ^ i^
K u t e n ' näistä e s ^ ^ k e f e t ä käy s e l -
Vlile. c i rlkkurljärjesti&jeii t o i m i n ta
iduinkaan ole 'puoiiieetpntae',^ s l l ni
fään mielessä.:'että se r a j o i t t u i si
t a i n l a k k o j e n murtamisen, h a r r a s t s.
l u u n . ptiujitumatta v a r s i n a i s i i n po­l
i i t t i s i i n k y s y m y k s i i n . - Päinvastoin
tehdään niissä voimaperäistä jä
määrätietoista p o l i i t t i s t a työtä. E i ­kä
ole vaikea havaita, m i l l a i s i in
päämääriin 'tiiiolla työllä pyritään.
N i i n > l k k u r l l e h e n , Iculn mainitse,
malmme päatösiaiiselmienkin sisäl­t
ö ja sävy p y r k i i 'kasvattamaan'
rikkiirljärjestöljen jäseniä Cascisti-sessa.
hengessä. Niinpä näitä jär-
Jestöjä supSlvUla . kapltallstiplkeillä
o n sen ohella, että he käjrttävät
niitä työväen lakkbtals.telujen mur­tamiseen,,
mäÄrätly p o l i l t t i n e n km
tarkoitusperä. Rlkkiirljärjestölstä I l ­m
e i s e s t i k i n pyritään muodostamaan
j o n k u n l a i s i a fasclstisla Iskujoukko­j
a , jqlta voidaan tarpeen tullen
käyttää apuna avoimen f a s c l s t i d i k -
t a t u u r h i luomis^^a, f a s c i s t i d i k t a -
t u u r i n . jonka k a u t t a rllstettälslhi
työtätekevältä väeltä tie m a h d o l l i ­suudet
m u o d o l l i s i i n k i n valtiollisten
o i k e u k s i e n s a jäännökslUii mitä vielä
on.
Tältä k a n n a l t a merkitsee r i k k u r i -
järjestön olemassaolo jä m a h d o l l i ­n
e n kehittyminen työtätekevälle
l u o k a l l e siis ei a i n o a s t a a n taloudel­l
i s t a vaan myös p o l i i t t i s t a vaaraa.
Siksipä onkin asiaan kiinnltettlivä
v a k a v a a huomiota. Äikkurljärjes
j e n työväenluokalle taloudellisesti ja
p o l i i t t i s e s t i , v a a r a l l i s e t tarkoituspe­rät
on tehtävä selväksi entistään
l a a j e m m i l l e työtätekeville joukoille,
n u n maaseudulla k u i n kaupungeis­s
a k i n . E r i k o i s e s t i on n i i d e n maiden,
j o i s s a avoin f a s c i s t i d i k t a t u u r i v a l -
Utsee, eshnerkeillä osoitettava, m i l ­l
a i s e e n kurjuuteen fascismi työläi­set
p a i n a a j a k u i n k a siis työtäteke­v
i e n väestön on vastustettava k a i k ­k
i a fascismiui tähtääviä p j r k i m y k -
slä j a liikkeitä, n i i n myös r i k k u r i -
järjestöjä."
Luonteenomaisessa tehtävässään
l a k o n r i k k u r i - (skääppi.) järjestönä
o n - "Xnäustrialistia". edustava k l i k ki
ayoiihfestl y^tenäistyttänyt työsken-thlsiiSS
pöir*rärun^n ketjukauppa-lfikejäi'jesteimän
puustaamlseksi j ^
seään. Nämä työläisjoukot ovat s a ­moja
työläisiä kuin osuuskaupan­k
i n t u k i j a t j a k a n n a t t a j a t.
P o r v a r i l l i s e t liikkeet tulevat aina
olemaan m u u r i n a työläisiä vastaan.
Jos yksityiset yhtiöt saavat osuus,
m e i j a r i n murrettua, n i i n tulevat ne
sen jälkeen ottamaan takaisin ko-r
o i t e t u i l l a maidon h i n n o i l l a , mitä j
ovat p a k o i t e t t u j a ^ k u l u t t a m a a n tais- j
telussaan. . , ;
T u k e k a a osuuskaiippaarine ja o-suusmei
J a r i a n n e ! Häjöittajia vas­t
a a n ! '
Ymmärtäkäämme "Industrialis-t
i n " - k l l l t l d , sen kannatusrenkaat,
r u o k a l a t , y.m. v a l k o p o r v a r i s t o n jä
yleensä kapitalistiluökäh edustajik­s
i ! • • •
Älkäämme ahtako n i i d e n jbhtaa
siinä- harhkah? Ahiakäamme heille pettu­rien
Ja kätyrien k o h t e l u , nousemal­l
a t a i s t e l u u n n i i d e n k a t a l a a t o i m i n ­t
a vielä m u u t a k i n yhtä j a t o i s ta
p e s u k s i . Ja s i t t e n emännät k u u ­l
u u o l e v a n n i i n hyvällä päällä että
p i s t o u v a a v a t k a h v i t k i n v a l l a n i l ­m
a i s e k s i , j*oten ei sinä i l t a n a t a r ­v
i t s e r a h a a k a a n m a t k a s s a a n , p a i t si
näitä osuuk-sien myyjiä v a r t e n on
k y l l ä m u k a v a o l l a r a h a a k i n , sillä
niistä e i t a i d a m u u t e n selvitä, n i i -
tä k u n t u l e e siellä myös o l e m a an
j a ne on näin a l k u a i k o i n a t a v a l l i ­s
e s t i h y v i n i n n o k k a i t a niitä o s u u k ­s
i a k a u p p a a m a a n . M u t t a p i a n s i i -
tä kyllä e r o o n k i n pääsee, k u n os­t
a a osuuden, n i i n s i l l o i n ne lähtee.
J a osuuden k u n o s t a a , tietää myös
v a r m a s t i tehneensä hyvän k a u p a n,
silläkin syylJä k u n sen saa n i in
h a l v a l l a — yhdellä v i i t o s e l l a pää­see
o s a k k a a k s i ; ei ole p a l j o n k un
se t u l e e näinkin hyvään y r i t y k s e en
k u t e n yleensä on o s u u s t o i m i n n a l ­l
i s e t l i i k k e e t . Niinpä k e h o i t a n jo­k
a i s t a pitämään nämä molemmat
t i l a i s u u d e t t a r k a s t i mielessään. E n ­s
i k s i k o k o u s 6 pnä k e l l o 3 j . p p . j a
s i t t e n i l t a m a 20 p:nä, a l k a e n k e l ­lo
7 i l l a l l a.
Niissä t a v a t a a n . — O. A .
S a v o n sydämessä osaston näyttä­möllä
esitetään uushita-näytäntönä
h u h t i k . 6 päivän i l t a n a , a l e i m e t u i l la
h i n n o U l a . SisäänpääsyUput ainoas­t
a a n 25 senttiä etukäteen ja 35
senttiä ovella. H u o n o n a j a n j a t y ö t ­tömyyden
takia päätettiin panna
sisäänpääsymaksut n i i i i alas kuin
s u i n k i n mahdollista. K u n vaan
m u i s t a a Pöllösen A s a r l a s t a . j o k a ko­v
i n haluaa päästä n a i m i s i i n , niin
e l malta olla t u l e m a t t a katsomaan
tätä näytehnää.
Se faiiendtts oh" seuraavana näytel-t
a a vastaan! Yhtenäistykää työvä- mäuutuus osaston näytämöllä. K a p -
e n luokkataistelujärjestöjen kautta
luökkarintamassa!
T h i m d e r B a y - a l u e en
o s u u s t o i m l h n a l l i n e n valistuskomitea
Osuustoiminta
Torontossa
pale o n 3-näyt. huvinäytelrnä, täyn­nä
h u l l i i n k u r i s i a hienoustemppuja,
H i s k l a s Jänkän j a hänen Mälvilnan-'
s a hienoiiteeh opettelemisessa olles-a
a n kaupimgissä vävynsä luona.
M u i s t a k a a p a s että tämä näytellään 'sa
N o , onkos sitä? On. K u t e n on
nähty V a p a u d e s s a k i n v i i m e v i i k o l la
n i i n a l u l l a o l l a a n itäälläkin j a k o ­k
o l a i l l a hyvällä. 23 p : n k o k o u k s e s ­s
a se jo t e h t i i n p e r u s t a v a päätös
j a k u t e n h u o m a t t i i n y k s i m i e l i s e s ­t
i ; ei o l l u t yhtäkään s a a p u v i l l a s e l ­l
a i s t a j o k a o l i s i o l l u t v a s t a a n . S a ­massa
k o k o u k s e s s a myöskin v a l i t t i in
itälle o s u u s k u n n a l l e a l u s t a v a hal­l
i n t o , j o n k a tehtäväksi jäi etupääs­sä
j u u r i sääntöjen l a a t i m i n e n ja
j o t k a sanottu h a l l i n t o onkin jo
s u o r i t t a n u t j a k u t s u u taasen y-l
e i s e n k o k o u k s e n D o n h a a l i l l e lo-h
u h t i k . 13 päivän Iltana.
V a p p u jöUan, tuon kansainväli­sen
työläisten juhlapäivän viettä­miseen
on täälläkin alettu jo v a l -
m l s t u u m a a n . Vappujuhlasta tänä
v u o n n a odotetaan tulgyan t a v a l ­l
i s t a m a h t a v a m p i , sillä s a m a l l a t u l ­l
a a n järjestämään se mielenosöi.
tukseksi nykyistä työttömyyttä ' v a s ­t
a a n . Vappukonferenssi, j o k a o n jo­k
a vuosi toiminut ja Järjestänyt
v a p p u j u h l a t täällä, on n y t k i n Jo'
a l k a n u t niitä Järjestää. K a l k i l le
työväen järjestöille ja ' s e u r o i l l e oh
lähetetty kutsu saapua ylelseeh k o ­koukseen
edustajainsä, k a u t t a . S. J .
että miehiä e i l a s k e t a sisäUe ennen­k
u i n jälkeen seitsemän A l a l l a . Po­l
i i s i teki myöskin tehtävänsä, tie.
t e n k i n sen m i h i n oli s a a n n u t mää­räyksen,
että v i s k a i l i miehiä r a p p u ­s
i l t a katukäytävälle, j a n i i n se k a u ­n
i i l l a ihanteilla oleva siirtolaiskoti
o l i poliislkomennoUa ylläpidettävä
p a i k k a , v a i k k a a.sujamLsto j a siellä
k u l k i j a t pitäi.si olla sitä "parem-m
i s t o a " . niin ainakin lialutaan
väittää. SiirtolaLskoti j a sen ope­tukset
ovat niitä siveyden j a py-hyyden
opetuksia, joten mikään r i ­vous
j a holtittomuus e i pitäisi t u l la
kysymykseen. M u t t a miksi on po­l
i i s i tällaisessa palkassa järjestyk­sen
valvojana, miksi ei yhtä hyvifl^
j o k u siviilimies, oma kansalainen?
Tästä tulee kysymys, j o h o n ei tahdo
löytää vastausta. Siirtolaiskodin
puolesta on selostettu että torstai-iltapäivisin
on myöskin ollut t a ­p
a n a juoppojen kokoontua , s i i r to
l a i s k o t a n j a pitävät rähinää, j a s i k ­s
i o l i a i n o a mahdollisuus kutsua po­l
i i s i pitämään järjestystä. Olkoon­pa
vaikka n i i n k i n , mutta onhan
s i i r t o l a i s k o d i s s a omat v i r k a i l i j a n s a,
j a olisi ottanut v a i k k a yhden mie­h
e n lisää, j o n k u n sivlUihenkilön, jot­k
a voivat kyUä järjestyksen pitää,
sillä e l millään voi uskoa sitä että
suomalaiset olisivat n i i n alhaista
joukkoa, että ne tällaiseen p a l k k a an
menisivät. rähinätarkoituksessa, e-netnpi
näyttää, että iällä v a i n t a h ­d
o t t i i n mustata suomalaisten m a i ­n
e t t a iMontreallssa, esittämällä että
me olemme n i i n villiä että niikään
muu el voi pitää järjestystä kuin
p o l i i s i . Siirtolaiskodhi tarkoitus el
s u i n k a a n pitäisi olle se, v a a n i » in
v a s t o i n suomalaisten kansallisuuden
k o h o t t a m i n e n , ei p o l i i s i n avulla,
v a a n siveyden j a tietoisuuden avul--
la.'
kärjiraden tuloksia. — EmU J u -
vonen, Joka työskenteli Northern
L o g g i n g Go. kämpillä, oU Quebecin
oikeudessa vastawnassa syytökseen
itsemuriiaiyrityksestä, jonka häh
o l i tehnyt kämpällä yrittämällä l e i ­k
a t a kaulansa p o i k k i partaveitsellä
Oikeudessa kertoi syytetty, että o l ­lessaan
ykshiäisyydesä ja huonois-kämppä
oloissa (siUä kämpät
- , . saanut
don myös kaivannon kaDteeni-»
en tiedä miksi, vaan 'eiköhä,!'
j l a k i n tavoin koeteta tuotantok
|tannuksia vähentää. Tämä vä
•nys ei kohdannut kansalaisia
ainakaan vielä, suuri osa ni
notaan olevan pu<.la]ai=;ia
kaivantoon eivät kansalai.semme,
saaneet työtä pitkään aikaan
ka lienee ollut kapteenin mäl
misvallan alainen. Työttömänä'
monia satoja, kun ottaa huomio
kaikki työttömät kaivos- ja meh
työläiset. Tietääk.-eni täältä ei
minkäänlaista työttömyysti]
vielä kerätty, että voisi tark
sanoa todelh-sen työttömyyde
Vaikka näin on asiat jotka lähfh]
J^osJtee meitä, niin mik.si emme
ritä mitään joukkrcoimintaa. A
menee meiltä hukkaan ja työn
tajat voivat ajaa asiamme me
epäedullisella tavalla, jonka jo m*^
nasti olemme saaneet kokea ja
se taasen uusiintuu. — Matti.
BuiTitt, Ont.
hänen kertomuksensa m u k a a n olivat
olleet mitä k u r j l m m a t ) , oli hän
mennyt ulori tyhjään kämppään,
jossa hän" epätoivosena j a puhumat­t
o m a n a '(hän oli ollut vasta 6
k i a i k a u t t a tässä maassa) teki te­konsa,
toivolla päästääkseen siitä
k u r j u u d e s t a missä oli ollut, josta
hän s i t t e n o l i löydetty j a kuletettu
Q u e b e c i i n saamaan lääkärin apua.
T u o m a r i k a i k e n k u u l t u a a n j a ym-märtäen
tilanteen missä hän oli
o l l u t , määräsi tiänet 25 päiväksi
Q u e b e c i n v a n k i l a a n sairasosastolle
J a sen jälkeen vapautettavaksL Tä­mä
o n vai y k s i todistus niistä s a -
osasto o n myöskin lähettänyt edus- f d o l s t a taikuuksista Ja myöskin n i l s -
t a j a n s a juhlan valmisteluun jajtä k u r j i s t a olosuhteista missä työ-m
a h d o l l i s e s t i m u u t k i n seiurat,. k u t en
Kurkistelua
agiteeraamiseksi„ samanaikaisesti
väittävät olevan- halventaen jä vääristellen huitoen
t a i s t e l l u t osuusliikkeitä vastaan.
" F u p l u e e t t o m u u s " oh heidän t u n -
nuslausfcensa, eivätkä vähääkään
kiinnitä huomiota siihen, että o-suusliikkeemme
on työväenluokan o-suustolmintaä;
siis p u o l u e e l l i s t a por^
väreitä — k a p i t a U s t i l u o k k a a — vas­t
a a n , periääiteessiä. Ollakseen us-komi)
3tt periäattieelleeä. täytyy seh
käytäniiöilfeesti oiiä samaa, 'rassä
ymmärryksessä täytyy ofeuustoimha-t
a l i l k k e U t e n selvästi käsittää osal-l
i s u u t e n s a työväenluokan taistelu-e
t u j e n pohjana käytävien taloudel­l
i s t e n ja poliittisten taistelujen
kanssa j a s a m a a s u u n t a a e d u s t a v a in
Valkoryssä K o u t i e p o f f on k a d o n -
u t . A s i a ei ole uusi eikä n i i n ­i
e n v a i k u t a mitenkään u u t i s e l ta
ylempänä o l l u t lause, m u t t a k u i ­t
e n k i n a s i a on o l l u t j a on vieläkin
y k s i k u i t u siinä h i r t t o n u o r a s s a jo-
. a k a p i t a l i s m i punoo Työläis-Venä­j
ä n k u r i s t a m i s e k s i . K u t e n k a i k ki
tiedämme ( a i n o a s t a a n u u t i s t e n pe­r
u s t e e l l a ) asui k a u n i i n R a n s k a n -
m a a n iloisessa P a r i i s i s s a olevassa
sievässä t a l o s s a tämä k e n r a a l i . Tä­mä
k e n i - a a l i oli perintönä saanut
erittäin vaikean tehtävän; eräs
s u u r i r u h t i n a s o l i k u i s k a n n u t hänel­l
e k u o l i n v u o t e e l l a a n : "Sinä olet
n y t kaiklcien venäläispakolaisten
j o h t a j ' a j a s i n u n on t o i m i t e t t a va
k o n i m U n i s t i t pois m a a s t a m m e ja
p a n t a v a k r u u n u k e i s a r i n päähän."
K e n r a a l i päätti että passaahan t uo
j a a l k o i t o i m e e n . E n s i tehtävänä
hänellä o l i k a s s a l a a t i k o n h a l t u u n ­s
a o t t a m i n e n j a s e u r a a v a o l i j u l i s ­t
u k s e n u l o s a n t a m i n e n . Tässä j u ­l
i s t u k s e s s a s a n o t t i i n , että kyllä on
a s i a t s i t e n , että k o s k a a n ei saada
k e i s a r i a Venäjälle j o s k a s s a a n e'
a l a t u l i a lisää r a h a a . Tämän j o h ­d
o s t a a l k o i v a t k a i k k i m a a i l m a n v a l -
koryssät t o i m e e n j a k a t s o , rahaa
a l k o i tulla. K e n r a a l i istui ja
" k a u n t a s i " , hän t e k i a r v i o i t a ja
l a s k e l m i a j a p u h e l i : " A v o t v e l j e t,
h y v ä t u l e e . " V e l j e t t s a a r i s t i t k a t ­s
e l i v a t r a h a - a r k k u a j a t u u m i v a t,
e t t ä onpas tuo v e l i v a a n s e l l a i n en
h e p p u että kyllä se s a a , k u n s a a ­k
i n l i e j u m a l a t t o m a t k o m m u n i s t it
p o i s pyhältä Venäjältä. Lisäksi
k e n r a a l i p i t i t a p a n a käydä k i r k o s ­s
a usein, k u t e n sanoi, r u k o i l e m a s ­s
a isänmaansa p u o l e s t a . Näin k u l ui
j o i t a k i n v i i k k o j a kunnes t a p a h t ui
j o t a k i n j o k a löi t o i s e t v e l j e t älli­källä.
Eräänä pyhänä o l i k e n r a a li
mäiskäyttänyt o i k e i n s a n t a r m i p u -
s u n a k a l l e e n j a s a n o n u t : " A ter­ve
n y t M a r j u s k a , menen vähäsen
k i r k k o o n r u k o i l e m a a n että s a a t a i ­s
i i n Venäjälle t s a a r i . " Sanoi, meni
u l o s , a s t u i a u t o o n s a j a lähti. Läh­t
i l a i t i m m a i s e n k e r r a n . K u n v e l ­j
e t s i t t e n t u l i v a t .taas t i e d u s t e l e ­m
a a n p a l j o n k o niitä " t e n k i ä " a l k aa
j o o l l a , n i i n M a r j u s k a sanoi, että
k i r k k o o n meni e i k ä vielä o l e p a l a n ­n
u t . V e l j e t t u l i v a t t o i s e n k e r r a n,
m u t t a tulos sama- Näin j a t k u i vä­hän
a i k a a . L o p u l t a a l k o i a s i a h u o ­l
e s t u t t a a j a päätettiin että asian
t ä y t y y saada t u t k i m i s t a . E n s i n "tut­k
i t t i i n r a h a - a r k k u . T u l o s : A r k ku
o l i tyhjä t a i a i n a k i n h j r v i n vähän
o l i jälellä. K o k o t s a a r i l l i n e n v e l ­j
e s k u n t a o l i l y ö t y hämmästyksellä.
L o p u l t a a s i a s t a s a n o t t i i n r a n s k a l a i ­s
i l l e j a n e keksivät p i a n s e l i t y k s e n,
terävä-älyisiä k u n ovat. S a n o t t i in
e t t ä asia on v a r m a s t i siten, että
p o l s u j e n a g e n t i t o v a t o t t a n e e t k e n ­r
a a l i n k i i n n i j a v i e n e e t Venäjälle
k i d u t e t t a v a k s i - K a i k k i R a n s k a n sa­l
a p o l i i s i t t u o t i i n a s i a a t u t k i m a a n ja
l a a d i t t i i n t e o r i o i t a j a y r i t e t t i i n , ja
o s i t t a i n s o v i t e t t i i n k i n käytäntöön.
Iäiset Joutuvat elämään.
O l i nähty a u t o j a j o i s s a k e n r a a l i o li
v i e t y pois, n u u s k i t t i i n metsät jr
j o e t , että o l i s i löydetty edes v a i ­n
a j a n a , mutta t u r h a a n . O t e t t i in
v a l o k u v i a ryöstetyn k e n r a a l i n v a i ­mosta
j a tytöstä. K e r r o t t i i n l i i k -
k u t t a v i a k e r t o m u k s i a heistä. Sano
m a l e h d e t tekivät t y ö t ä saadakseen
yleisön Mielialaa n o s t e t u k s i Neu­v
o s t o l i i t t o a v a s t a a n . L e h d e t a l k o i ­v
a t myös v a a t i a että R a n s k a n täy­t
y y k a t k a i s t a k a i k k i s u h t e e n s a N e u ­vosto-
Venäjään. Yleensä t e h t i in
k a i k k i että s a a t a i s i i n N e u v o s t o l i i to
to s y y l l i s e k s i ihmisryöstöön j a sen
k a u t t a syy j o l l a päästäisiin kos­t
a m a a n Venäjää, . j o k a nykyään on
k a p i t a l i s t e i l l e k a u h i s t u s . Tässä j u ­t
u s s a t a a s kävi vähän n o l o s t i . J o t ­k
u t a m e r i k k a l a i s e t l e h d e t j u l k a i s i ­v
a t näet - u u t i s e n , j o s s a m a i n i t t i i n:
e t t ä se k a d o n n u t k e n r a a l i onkin
Etelä-Amerikassa j a v o i -paksusti.
J u t t u e i o l e vielä s e l v ä , m u t t a k a -
pitälistilehdet väittävät että s e l l a i ­s
e t uutiset, että K o u t i e p o f f o l i s'
m u n a l l a k u i n Venäjällä, eivät ole
t o s i a . S a a t t a a o l l a n i i n k i n , m u t ta
v o i se o l l a t o i s i n k i n . Tosiasiaksi
k u i t e n k i n jää, että Neuvosto-Venä­j
ä l t ä o n v i r a l l i s e s t i i l m o i t e t t u , että
s i e l lä ei olla missään tekemisissä
k e n r a a l i n k a t o a m i s e n k a n s s a . K u i ­t
e n k i n voi m e l k o i s e n v a r m a s t i s a ­noa,
että k o k o j u t t u o n v a i n t e k o -
syy, j o l l a yritetään l i e t s o a k o m -
m u n i s m i v a s t a i s t a m i e l i a l a a j a saa­d
a mielipide p o r v a r i s t o l l e e d u l l i ­s
e k s i sen k a i k i n v o i m i n tyosEemitel-lessä
N e u v o s t o l i i t o n k n k i s t a m i s e k sL
Y l e e n s ä v o i d a a n sanoa, että
N e u v o s t o l i i t t o <m n y t j o h u o m a t t a ­v
a t a l o u d e l l i n e n t e k i j ä m a a i l m a s sa
Vmpäristömme tapaussarjat.va.,
va olemmekin kaukana maalaiske
k u k s e s s a , sivu.ssa teollisuuspiirein
heittää tännekin osansa. Tällä koi
r a l l a se ilmenee itsemurhaknuri
s i l l ä l y h y e n ajan sisällä on
t a p a h t u n u t kolme eri itsemurli
K a k s i Mättävän ympärillä,
ampui itsensä Mättävässä eräitttl
j u o m i n k i e n yhteyde.s.sä. Tajrau
k e r r o t a a n huolimattomasti amp
p u m a - a s e t t a käsitellessä seu
neeksi vahingonlaukaukseksi,
n e n i t s e m u r h a oli harkittu teko, <
lä s e n u h r i oli rauhallisesti
s. l l a noussut levolta, pukenti
j a sen j ä l k e en kävellyt suoraan j
keen. K o l m a s tapaus tapahtui. ^
I i n " j u n k s t o l l a " olevassa pieneä
astemakopissa, niistä löydettiin m«|
.hirttäytyneenä maalisk. .2.7 j i i
Hän on o l l u t kuleksiva työtön*J[|
i ä i n e n . Otaksutaan kansallisuadq
t a a n ruotsalaisek.si. Yhdenkään
m e ä en ole saanut tietooni
m e i n e n itapaus on johtunut
t e e n ja työttömyyden kirOQ
sjifnnyttämäslä epätoivöiäiiiiii
sillä k a i k k i mitä hänestä liew
v i i t t a siihen suuntaan,
kä p i t ä ä paikkansa toiseen^i^^l
p a u k s e e n nähden. Tässä oi.f
t a a s e n kaksi uhria kapita
yhteiskuntajärjestelmän ui
r i l l e , j o i d e n kohtalo ja veri
t a a k o s t o a sellaiselle järjesteb
m i s s ä toiset nääntyy puutteen'
k u r j u u d e n painamina, sillä
k u i n toiset ylellisyydessä
j a hekumoi. K i r o t t u olkoon seB
n e n yhteiskunta.
Suomalaisten peruttaman
keyhtiön tänne rakentama
cehdas a l k a a olla kaikinpuolin,'
m i s , j o t e n se ehkä jo tuotta?
l i t t e l e e t a v a r a a markkinoille;
n e n k u i n l u e t t e uutistani le
Tällä l i i k e y r i t y k s e n alalla oai
m a l a i n e n sitkeys voittanut ali
m i s t e l u i s t a johtuneet va
aiitkä toisinaan näyttivät
m a t t o m i l t a .
Osastomme naisjaoiton toö
panemat näytösiltamät raaaMtl
o n n i s t u i v a t loistavasti
o l i n i i n paljon että tilat '
p i e n e k s i . Tävtvinä oikein ihag
j a sen on jo kansainvälinen
t a l i s m i k i n tunnustanut. On Ii
3ä näkynyt kirjoituksia, j o i s aj
n o t a a n , että kun NeuvostcMJ
a j a a lävitse viisivuotissuu _
mansa, n i i n on turhaa yritta»^
k u k i s t a a . Myöskin on jo huon­e
t t a viisivuotissuunnitelma
ävitse jos ei sitä heti saM»^
k e u t e t t u a . Siksi on hoppa j» f
keksiä jos joitakin juoma, '
n i i n ei tapahtui. Se on_nJi.
myöhäistä, .=illä Venäjä »FK
lään o n jo tärkeä kaupaffineaj
kijä. Siellä on esim. koli
t a maailmassa. Tämä s e i l ^.
h u o m a t t u m.m. Canadassa^^J
o l l a a n aikeissa tuottaa . s j ag
l a i v a u s k a u t e n a ainakm l ^ - " ^
n i a , h u o l i m a t t a siitä että
j a E n g l a n n i n kolikauppa su»,
s u . Samoin on monen fflOM^
teen l a i t a . Venäjä on asos,
o s t a j a , a i n a k i n nykyisin,
mä ei ole hyvä rahakapiUif'
he h a l u a i s i v a t t u l l a k ä i k ^ , ,
rikkauksien omistajiksi, ^ao^
t r o U i n s a alle re. Tässä f.
m i k s i keksitään kaikenlaisi
työläistasavaltaa ^'a^taan- ..j
Työläisen v e l v o l l i s u u s _ n^
s y m y k s i i n nähden on: j^ri
vä j a t a f e t e l t a v a ^^^^'f^^^
iyttämisen puolesta-s
i i h e n joukkoon joka PJ»^
y h t e i s k u n n a n luomiseen
o l e k u i n yksi luokka:
p r o l e t a r i . a a t t i .
S i i s k a i k k i työläiset ta
N e u v o s t o l i i t o n P " " ' ^ - ^ ]
nykyään taistelevan tyoia»».
t u n n u s .