Vapaus, April 2, 1930

              gmadan DoUarista
IShetyskiUui:
Z\J S20.00, 60«
K f i s e l t a seuraavalta al-
L?'Sihetyk»i»tÄ ovat lä
18.50 lähetykseltä
oiteUan, * Kurss
r^äasta Smksta.
^ e t y b e t osotteella:
V A P A U S ,
1^ a>. SUDBURY. ?nt.
'jltäuslakaa piiettiasioUa
Tästä voisi k i r j o i t e l l a useastikin
lehden palstoilla, mutta kykene­vien
sekä asiaan innostuneiden
henkilöiden puutteessa tahtoo se
aina jäädä. E i tiedä. missä vika,
mutta varsinaisia a k t i i v i u r h e i l i j o i ­ta
lukuunottamatta ei Toronton
suomalaisista työläisistä, ei niistä­kään
henkilöistä, joidenka luulisi
ja ainakin pitäisi olla tietoisia u r ­heiluliikkeen
päämäärästä sekä
tarkoituksesta vai-sinaisen luokka-taisteluliikkeen
palveluksessa, tah­do
saada mukaamme kuin anihar- desta vanhemman
van, niidenkin useasti ollen kuor­mitettuina
j a muilla järjestötehtä­villä.
Tästä johtuu että " Y r i t y k ­sen"
varsinainen kasvatus- j a v a ­listustyö
on saanut jäädä suoraan-sanoen
toisarvoiseksi asiaksi. Siis
Luokkatietoisuus on muutaman
viime vuoden kuluessa nopeasti l i ­sääntynyt
työläisurheilijoiden kes­kuudessa.
Se on epäilemättä joh­tunut^
ensikädessä työväen urheDu-liikkeen
sisäisistä ristiriidoista, jotka
ovat pakoittanet jokaisen työläisur-heilijankin
tarkastelemaan yhteis­kunnallisia
kysymyksiä j a ratkaise­maan
kantansa poliittisesti^ Tä­män
yhteiskunnallisten kysymys­ten
tarkastelun j a poliittisen kan­nan
ratkaisun tulokset osoiti.avat,
että niin paljon kuin työläisurheilu-väkeä
onkin moitittu aatteettomuu-työväestön
t a ­holta,
n i i n työläisurheilijat sittenkin
ovat proletaariluokan terveitä lapu
sia. Poikkeuksia tietysti on ollut,
niitähän esiintyy aina ja kaikissa
asioissa. Aniharvoja ovat kuiten­kin
olleet ne työläisurheilijat, jotka
Sanavapauden vaino
Norjassa
Reformistien yritykset saada este­tyksi
"Arbeidef-iehden ilmestyml-bylätyksi
lOl äänellä 86 vastaan.
Sosialisfascistienkaan ryhmä el us^
n e n ' pn^hä^ttäry^t suurta suuttu- Lkaltanut enää toista kertaa asettua
lausetta "terve sielu terveessä «^'»t taipuneet porvariston houku-ruumiissa"
ei voi ainakaan suu-l^^^^siin j a sisäisiä riitaisuuksia te-
Ireen joukkoon jäsenistössämme so- kosyynä käyttäen ovat loikanneet
vittaa. Ruumis kyllä koetetaan p i ­tää
kunnossa niin paljon kuin on
näissä oloissamme mahdollista, mut-bisdelle
oot tavat raUavälityJE- ta varsinainen ehkäpä tärkeämpi
myöskin:
l VÄPAVS
jgST ARTHUR DRANCH
316 Bay Street,
'Port Arthur, Ontartv-m
MONTREAL BRANCB
^ 119& S t Antoine St.,
Montreal, Que.
mÖ KIVINEN
Urkland Lake, Ont.
\ JOHN VUORI
South Porcnpine, Oc .
CBMES HAAPANEN,
CBöslanppä, Timmins, Ont.
lÖRfTmRTA,
jJ|Mview Ave., Toronto, Ont
L DAVID HELIN,
ytoknnniHa Keski-Ontarioaaa
sitä niinkin paljon voi
Ifthtoa. Yleisö seurasi mielen-
Ifla ohjelmaa j a oli kovin k i i -
^ Hilpeä, raitis ja rattoisa
SJiinen mieliala, pulpehti jo­in
rinnasta. Siis nämä olivat
|'tiialli-lnätsut, joihin lähdet-fejokainen
oli jättänyt kotian-llsiiet
katkeruudet. Jos mitkään
fjiiuri' tällaiset tilaisuudet ovat
m.' luomaan keskuuteemme
mnctonnetta ja jättämään mie­te
muiston, että tuollaista se
Bfltanune pitääkin olla. Ohjel-iiofen
ja kaiken muunkin teh-teinmasiyat
nuoret, joten he
p^l mihin nuoretkin pys-
Soorittivat tehtävänsä kiitet-
1 oh taas virallinen ko-ftJc.
6p. kello 1 päivällä haa-
.'lokaiseh jäsenen olisi saavut-iipkoakseen,
sillä siten ainoas-
[ifoimme toimintaamme pitää
Siä, Uudet jäsenet tervetul-ij
ujtoito kokous on toveri Hen-liitosen
asunnolla t.k. 13 p.
nkiapa kaikki naisjaoston n a i -
jVtaokaa tuttaviannekin.
5». JO antaisin tässä ensim:
M^Eoiton siitä, mitä Vappuna
ro*«maan haalilla. Silloin sin-
»uhiu tulevan sellainen mies,
•keiiua että "minua ette pe-
Tatä varalta onkin ympsäris-le
nuoret ja vieläpä vanhatkin
>sa pitäneet harjotuksia siitä
.näytetään, eikö sitä pystvtä
Mään kun oikein tarmolla k o -
*^ Ja sitten tulee taas paljo
atm ohjelmaa. — Niks Naks.
tehtävä: henkisesti kehittää itse­ämme
pysyäksemme aikamme tasal­la,
ei ole saanut vastaavaa arvoa
seuramme toiminnassa. Toivoisin
että oikein yhteisvoimilla otettai­siin
asiaan kiinni. Yhtenä hyvänä
toimenpiteenä näkisin toveri- eli
seurusteluiitojen järjestämisen.
Näissä illanvietoissa voisi .suorit-i
t a a kukin kohdaltaan ohjelmaa k y ­kyjensä
mukaan. Keskustelukysy­myksiä
meille mielenkiintoisista a-sioista
joiden avulla h y v i n kiperäl­tä
näyttävät asiat voisivat t u l l a hel­poiksi
käsittää. Sillä keskustelemal­lahan
ne asiat selviävät. Näihin i l ­lanviettoihin
tietystikin koettaisim­me
saada ilmestymään seuran to-verilehden,
joka .seui'aamalla toi­mintaa
seuran jäsenistön keskuu­dessa
sekä toimintapiirissä voisi
ilmestyä hyvinkin rakentavaksi. A i ­nahan
sitä tapahtuu näinkin suui-en
joukon keskuudessa asioita jotka
ovat tärkeitä, mutta nurkka- ja
tupakkajuttuina painuvat unholaan
saamatta sen parempaa huomiota
osakseen. Monella yksilöllä esimer­kiksi
voisi olla tärkeitä toiminnal­lemme
edullisia alotteita, hänen
saamatta kuitenkaan niitä persoo-nakohtaisesti
"ulOs" kokpuksifesa.
Samalla kehittäisimme mahdollisia
itsessämme, piileviä kirjeenyaihta-jäkykyjä,,
j o i t a aivan varmaan jou­kossamme
«on, kun saamme ne v e ­dettyä
esille. Vallitseehan seuras­samme.
täUäkertaa oikein J a o o n i l l i -
nen kynämiesteri puute. E i millään
ihmeellä tahdo saada henkilöä ot­tamaan
tointa vastaan; j o s siinä on
kysymys kynänkäytöstä. Tämä t i ­lanne
olisi kyllä suuremmankin
korjauksen tarpeessa. Esimerkiksi
jonkinlaisen kurssitoiminnan" eli
mikseipä opintokerhojen avulla,
joissa ainakin useammat järjestö­toiminnassamme
mukana olevat
henkilöt ovat ensimäiset askeleen­sa
ottaneet; Mutta niinkuin sanot­tu,
varsinaisia n. s. penkkiurheili­j
o i ta emme ole mukaamme saaneet
porvariston helmaan. Paljon suu­rempi
^määrä työläisurheilljolsta s i ­tävastoin
on toisella tavalla irtau­tunut
luokkataistelukannalla olevas­ta
työväen urheiluliikkeestä, toisin
sanoen kulkenut sosdem. politikoit-sijoider^
talutusnuorassa nykyisen,
työläisiä puristavan , yhteiskunnan
tukijoiden puolelle. Mutta vertaile­malla
kumpaisenkin suunnan mu­kana
olevia joukkoja voi ilolla to­deta,
että valtavan suuri o.sa työ­läisurheilu
väestä on pysynyt luokal­leen
ja sen taistelulle uskollisena
sekä asettunut toisten työläisten
rinnalle taistelurintamassa.
Työväen urheiluliikkeessä vallin­neiden
sisäisten ristiriitojen ohella
ovat monet muutkin seikat avarta­neet
työläisurhejlijoiden aatteellista
ajatuspiiriä. Ennenkaikkea on s i i ­hen
vaikuttanut nykyisin vallitse­va
raskas taloudelUneh aika j a sen
seurauksena nopeasti kasvanut työt­tömyys,
joka on ajanut nälkätai.
paieelle sangen monet työläisurhelli-jatkin.
Joku yhteiskuntatieteilijä on
sanonut nälän olevan tehokkaim-m.
an kapinalhsuuden synnyttäjän ja
se pitää myös paikkansa. Nälkä se
on opettanut työväenluokan koko­naisuudessaankin
havaitsemaan sor-ronalaisen
asemansa sekä taistele­maan
oikeuksiensa puolesta. Suhde
on sama työläisui-h^ilijoifiiiikin näh-'
den.' , . .»^ . ••• '
Työläisten käsitteiden selkeneml-.
nen j a avartuminen yhteiskunnalli­sissa
.asioissa tapahtuu paljon no-pelammin
kuin porvarillisissa piireis­sä,
joissa eivät järjestelmän, synnyt­tämät
epäkohdat Ino jntknvasti .sel­laisia
havainnollisen opetuksen sie^
meniä kuin ne luovat työläisille.
Pääasia onkin siinä, että työläisten
itsenäinen ajatustoiminta saadaan
kiinnitetyksi, näihin asioihin, alun
saatuaan se kyllä., raivaa itse tien
eteenpäin. Ja nykyaikana on sel­laisia
lähtökohdan antajia työläi­sen
ajatuksille useampiakin.
Työttomyyäen j a sitä seuranneen
kiertämättömän nälän ohella ori
monta muutakin yhteiskunnallista
epäkohtaa, jotka pakoittavat työläis-urheiUjankin
kiinnittämään ajatuk.
sensa luokka taistelutilanteeseen. E -
musta Vestlandin työväestön kes
kuudessa. Viime kuun 9 pnä k o ­koontuivat
Bergenissä ammatillisen
piirijärjestön |kutsusta anrniatlUls-ten
pevusjärjestöjen johtokunnat y h ­teiseen
kokoukseen käsittelemään r e ­formististen
johtajien hyökkäyksiä
kommunistipuolueen lehteä vastaan,
jolloin kokous suurella enemmistöl­lä
hyväksyi päätöslauselman, jossa
reformistien hyökkäykset lehteä vas­taan
tuomitaan j a päätetään ryhtyä
toimenpiteisiim "Arbeldef-lehdeil
tukemiseksi. .
Siitä lähtien on lehti ilmestyny»
säännöllisesti järjestyneen työväesi
tön valmistamana. Reformistien
yritykset estää lehden ilmestymistä
on herättänyt huomlpta ulkomailla­kin.
Niinpä Saksan kommunistlleh-den,
Rote Fahnen, työläiset ovat lä­hettäneet
lehdelle tervehdyksen ja
kehoittanut murtamaan sosiallfas-cistien
lehteä kohtaan harjoittama
terrori.
voitsijiin suikea ja koöset etnei
töiöa Oietcttiinpa jopa nykyisen
rfaBiiiiiisfncin tekevän iain 'h:v%äk-symiseitä
kabinettikj^iymykscn.
Asiäii nyt ohessa ratkaisevassa
käsittelyssä asettui kuitenkin, pait-ja
Rintalan 2 vuotta 6 kUUkSatfeJk
sä-ä SeppäJcr. 2 ruorta ja menettä-
Giään kansaiäiiiuGitamiikscnsa Veik­ko
Pöysti iö vucäeksi, äfatti Pöysti
8 Vuodeksi. Einar Pöysti. Vu(*iilen.
Virta ja Rintala, kukin kuUdfeksl
vedettyä. Näin ollen on k a i k k i var- räänä sefiaisena voidaan mainita
ast Windsor, Ont.
sinainen kasvatustyö jäähyt yksin­omaan
aktiivien käsiin, jotka o-masta
ruumiillisesta kehityksestään
huoltapitäen eivät voi parhaalla
tahdollaankaan asiaa auttaa. A -
siain näin ollen toivoisin paikka­kuntamme
vähänkin urheiluasiaan
innostuneiden*^ henkilöiden, niin
miesten kuin naistenkin, sankoin
joukoin liittymään v. j a u-seura
" Y r i t y k s e n " jäseneksi. Yhdessä ja
suurena joukkona toimien saisim­me
varmaan paljon aikaan tässä
työläisiä kaikenlaiseen humpuukiin
viettelevässä kaupungisa. E i ole
suuret jäsenmaksutkaan esteenä
liittymiselle, ainoastaan 15 sent-
'tiä kuukausi. K o l k a n A k u miesten
• - 1 1 - , . * ° ' ' ° " * ^ maailmalle . . . . . . .
allakin paikkakunnalla hen- J ^ ^ n k i r j u r i n a ottaa- vastaan jäsen-i
palvelijatar-osasto. hakemuksia rajattoman määrän. S a -
»'liisi kukautta takaperin Kolkan E v a samassa tehtä-
I naisjaosto toV. Martta Kos- ^^^^ toivoo saavansa tätiväelle
^ä^estämään palvelijattaria 'kannatusta. Muuten voin kyllä huo-
• ' mauttaa, että tytöt näyttävät hui­maa
vauhtia ajavan "miehiksi"
kutsuttujen ohi, n i i n jäsenmääräl­lään
k u i n muullakin toiminnallaan.
Koettakaahan pojat pitää varaanne,
etteivät ota vielä kokonaan meiltä
kurs.sia pois. Olisihan se suuri här
peä miehiselle sukupuolelle, jota
myöskin "vahvemmaksi sukupuo­laksi"
on totuttu sanomaan. Lope­tan
ja toivomukseni olisi seuran
johtokunnan puolesta lausua teidät
kaikki tervetulleeksi " Y r i t y k s e n'
%'einaan josko voitaisiin luo-e^
ieUsyyttä meidän kesken.
?ae toimineet koko vilkkaas-
^tosm^^pienenä ryhmänä.
°n oi ut säännölliset kokouk-ilSen
Pf "^^^'"''"^ oman .IS'--'"^'^ "imeksi r i s -
mt'^ P^^^i"^"- Siinä on
Ä. fr^- «Päättäväisiä
S J/"" ajalla kahdet, jot-
« menestyneet kiitettävästi.
i n l f f ' rahallisesti . — — xx.uyn^.n
jmml » keräämällä sekä ^ ensimaiseen toveri-illan viettoon.
Un pil^.^*"äjälle lähe- •
" ««Jn^tajien matkarahas-i^<
m meillä työtä edessäm-
^ m m e olu., että kaikki,
i^j5^>'^^^^-ät joukkoom- Sil"?' >-k^in.ielisyydel-
S ^ o S ' " Tuon-
^ voumime järjestää palk- .sr- -
iöton ia J - 7 ^ oman
. "^^'^^^^ y-^s-silöitä rikas-
^'^tät^°'""? ^^^'^"^ i l t a -
^ ei ' " ' ^ toukokuu-in.
"""''^ ^ada haalia e n -
"^i,''-^ että kaikki
PaK-eiijararosas-porvariston
vainon kiihtyminen, j o ­ka
vaino on monella tavoin kohdis­tunut
yksityisiä työläisui^emjoita,
vieläpä heidän järjestöjänsäkln vas­taan.
Monella seudulla ovat viran­omaiset
vaikeuttaneet urheiluseuro­jenkin
toimintaa, kieltämällä ilta.
ma- tahi kilpailulupia, ehkäisemällä
ohjelman suorittamista, vangitse­malla
työläisurheilljolta jne.
Vähiten el myöskään ole k i i n n i t ­tänyt
työlälsurhelUjolden ajatuksia
yhteiskunnallisiin kysymyksiin se
kiihkeä pärjaustulva, jota porvaril­lisen
j a varsinkin soslallfasclstlsen
lehdistön taholta on viime aikoina
kohdistettu luokkataistelukannalla
pysyneen työlälsurheiluväen toimin­taa
vastaan. Siinä el ole säästetty
alhaisimplakaan keinoja ja sellai­set
keinot kyllä opettavat ennen
asioita tuntemattoriiat yksUöt ajat­telemaan
asioita oikeassa valossa.
Edellä on mainittu muutamia sel­laisia
tekijöitä, joiden seurauksena
Työaika Yhdysvaltain
terästeollisuudessa
Äsken julkaistuista virallisista t i ­lastoista
ilmenee, että terästeolli­suuden
työläiset tekevät luonnot­toman
pitkiä työpäiviä kapitalistien
vaatimuksista. Näin on asianlaita
varsinkin terästeollisuudessa, jossa
kapitalistit teettävät yleisesti 10—12
tuntisia .työpäiviä. Käytetäänpä 14
ja 16 tuntlslakin työpäiviä. Mauiittu
tilasto koskee 248,247 työläistä te-fästehtaissa.
Näistä työskentelevät
vain 46.6 pros."8-t. päivässä.
Suurin osa työläisistä työskentelee
sitävastoin pitempiä päiviä. Noin
110,000 työläistä tekee 10—12-tunti-sla
päiviä. Neljäs osa koko terästo-olli-
suuden työläisistä työskentelee 7
päivää viikossa, 52 pi-os. työ.skente-lee
6 päivää viikossa j a ainoastaan
IjS viisi ja puoli päivää viikossa.
Tutkimuksessa todetaan edelleen, et­tä
eräissä sulattimoissa tehdään 14-
tuntlsia päiviä. Sekatyöläiset teke­vät
hyvin yleisesti 16-tuntisia päi­viä.
Tällaiset ovat työsuhteet maail­man
ensimälsen kapitalistlvaltlori
johtavassa teollisuudessa. K u n l i ­säksi
otetaan huomioon rationali­soimisen
aiheuttama suunnaton työ­hön
kiristäminen on luormoUista,
että työläiset 45 vuod. ikäisinä ovat
lopea uupuneet. Tällöin kapitalistit
tavallL-Jcsti heittävät heidät maan­tielle
j a fiilri bn heillä'edess8än"kur-juus
j a hätä. Näin lisääntyy näl­käisten
joukkoarmeija, joka jo tällä
kertaa nousee 6 miljoonaan.
työläisjoukkojen tahtoa vastaan,
vaan äänesti esitystä vastaan. K o l ­mannessa
lukemisessa el enää voida
tehdä mitään uusia ehdotuksia, ja
kiin muuta ei ole olemassa kuin l a -
kitekeleeii hylkäämistä tarkoittava
ehdotu.<. tulee .se .siis näin ollen h y -
lätyk.si.
ll.\n.M.i\LAISET "IlifRKX.
TAISTELIJOINA"
Palkkoja alennetaan
Englannissa
V.k. 7 pnä julkaisi hallituksen ää­nenkannattaja
selostuksen vUlakuto.
motyölälsten palkkojen järjestelyn
valheista. Sosialidemokraattinen
työministeri oli asettanut lordi M a c -
m i l l a n i n käsittelemään palkkaselk-kausta
j a on Macmillan nyt anta­nut
lausuntonsa, jossa m.m. sanoo:
" E n voi välttyä siltä johtopäätöksel­tä,
että palkkojen alennus on ehdot-"
toman välttämätön". Tämä hallituk.
sen asettama välittäjä vaati aika­palkalla
olevien palkkpja alennet­tavaksi
9 114 prosentilla täydestä
vllkkopalkasta ja kappalepalkalla
olevien palkkoja 8 3|4 prosentilla.
Palkanalennus tulisi koskemaan yU
200.000 työläistä.
Villakutomotyölälsten viimeisin
sopimus kului umpeen 1927 j a siitä
lähtien on työ käynyt Ilman sopi­musta.
Mutta nyt hallituksen myö»
tävalkutuksella pyritään palkkoja
polkemaan alle tähänastisen nälkä-tasonkin.
Työläiset ovat kaiken a l i
kaa jyrkästi vastustaneet palkko>
jen polkemisia. Mikä tulee lopulli­nen
ratkaisu olemaan nyt, siltä on
l i l a n aikaista sanoa mitään lopulllsJ
ta. Mutta jos otetaan huomioon, et­t
ä esim., rautatieläisten palkkoja
alennettiin kokonaista 3 milj. pun­n
a l l a juuri nykyisen sosialidemoy
si vasemmistoa, myös 21 ruotsalaista j vuodeksi yli vajiau.-irtoiäi^.u^an
ja 1 maalaisliittolainenkin lakiteke. ynnä HeikkUän. K i n n u s i n ja SäPiÄ-lettä
vastustamaan, tullen se siten I Iän määräajaksi, jotapaitsl Helk-kUä,
Vuorinen. Virta. Kinnunen,
Rintala j a Seppänen julistetaan k e l -
vottomiksl enää käytettävlkslt sota­palvelukseen
sekä Heikkilä, Vuori­nen.
Virta. Kinnunen ja Rintala s i ­täpaitsi
menettämään palkkaetunsa;
Kinnunen ja Seppänen, kun heille
tuomittu rangaistus sekä Heikkilälle
ja Kinnuselle heidän palvellessaan
joukko-osastoissaan kurinpitotoimin
määrätyt rangaistukset sekä Seppä,
selle sotayliolkeuden piiätöksellä tuo­mittu
2 kuukauden 10 päivän v a n .
kesrangaistus yhdistetään, kärsittä­vä.
Heikkilän 4 vuodeh 5, pälv&n,
Kinnusen 4 vuoden 2 päivän j a Sep­päsen
2 vuoden 1 kuukauden kuri.
tushuonerangaistus sekä sen ajan
yli oltava Heikkilän ja Kinnusen
kummankin 8 vuotta ja Seppäsen
5 vuotta kansalaisluottamusta vail­la,
koskei Heikkilä on joukko.osas.
tossa hänelle määrätyt rangaistukset
suorittanut, on hänelle määrätystä
^rangaistuksesta vähehnetlltBivä sitä
vastaava rangaistus 10 päivää k u ­ritushuonetta,
joten Heikkilän kär-
.sittäväksl jää 3 vtioden 11 kuukau­den
25 päivän kuritushuonerangais.
tus minkä ajan y l i hänen on oltava
mainitun 8 vuotta kansalaisluotta­musta
vailla. Sen lisäksi julistetaan
takavarikkoon otettu kirjallisuus ja
rikollisesta toiminnastaan palkkiok­si
saamat 236 mk. 50 penniä me­netetyiksi.
Joku aika sitten kuljetti teurasta,
ja Jaaksi isoa sonnia Kortesjärven
Plrttisestä Härmän asemalle. lähel­lä
asemaa pääsi sonni kuitenkin irti
ja lähti painumaan Kortesjärveä
kohden minkä vain ennätti.
Teurastaja hälyyttl tällöhi joukon
Alahärmän miesväkeä avukseen, ja
n i i n sitä lähdettiin ratsastaen, rat­tailla
ja juosten sonnin perään, ^ e l ­ia
taskuase kellä haulikko j a jollain
vain tukeva kanki aseena. K u n son­ni
näki ahdistajajoukkonsa, kim­paantui
se sinä määrin, että alkoi
hyökätä ihmisten päälle. Tällöin
joutui moni härmäläinen puihin k i i ­peämällä
hakemaan turvaa uhkaa­vatta
vaaralta. Kaikkiaan kuudella
ampuma-aseella ampua naskuteltiin
sonniin kuulia, ja joku u.skaliain sai
sivalletuksi kangellakin villiintynyt­tä
eläintä. Eikä .siinä sitten mikään
auttaiuit. vaan .sonnin täytyi ylivoi­man
edessä antautua, joskin se si-sukkaasti
piti puoliaan, kunnes tie-dotonna
tuup(^rlui taistelutantereel­le.
— Ei näy enään olleen härmä­läisillä
vanhaa kurssia kun jo y h ­den
sonnin edessä pakoilevat.
VANKILOITA ON SUUREN­NETTAVA
Valtiovarainvaliokunta käsitteli
toisessa lukemisessa hallituksen esi­tyksen
määrärahan myöntämisestä
uusien vankilaosastojen rakentami­seksi'.
Valiokunta hylkäsi esityk­seen
sisältyvän ehdotuksen 1 mllj.
markan määrärahan myöntämisestä
Helsingin lääninvankilan lisäosas­ten
rakennustöiden aloittamiseksi,
johka osaston koko kustannusarvio
ori 16 milj. markkaa, koska valio­kunnan
mielestä kysymystä Helsin­gin
lääninvankilan laajentamisesta
el olisi tässä yhteydessä ratkaista­va.
Sitävastoin valiokunta pn h y ­väksynyt
muut. hallituksen' t>yytä-mät
lisämäärärahat, yhteensä 5 m i l ­joonaa
800,000 markkaa, josta Su-kev3/
i j a Kormuasuon varavankilpi-dcn
lisäiära^&elliiifi''''i6Ö;ö0 märk-"
kaa, muiden uusien varavankilain
asuin- y.iur. parakkeihin ;2,500,00D
markkaa ja arvaamattomiin menoi­hin
140,000 markkaa.
VUONNA 1918 K A D O K S I IN
JOUTUNEET
Vuonna 1918 katosi paljon henki­löitä,
jotka todennäköisesti ovat
kuolleet, mutta jolta el ole voitu
kuolleiksi merkitä. Nykyisten sään-nösten
tuottamien hankaluuksien
lakia on oikeusministeriö suunnitel­lut
erikolssäännökslä mainittua a-jankohtaa
varten j a pyytänyt ope­tusministeriöltä
lausuntoa, olisiko
kuolleeksijulistamlsta näihin kadon­neisiin
nähden yksinkertaistutetta-va.
Samalla kehoitettlin opetusmi­nisteriötä
hankkimaan kirkollisilta
viranomaisUta tietoja vv. 1917 ja
1918 kadonneista sekä mahdollisuu­den
mukaan siltä, koska, j a ml&sä
heidän kuolemansa otaksutaan ta­pahtuneen.
Opetusministeri piti erlkoissään-nösten
aikaansaamista tarpeellisena,
mutta ennen lausuntonsa antamista
tiedusteli kuitenkin tuomiokapltu-
:ien mielipidettä asiassa. Tuomio­kapitulit
ovat yhtyneet opetusminis­teriön
kantaan, mutta eivät ole v o i ­neet
llmafi erikolstiedusteluja I l ­moittaa
kuinka suuri on .sellaisten
henkilöiden luku, joiden kuolleiksi
julistamisesta on kysymys. Nyt
ryhdyttäneen hankkimaan näitä
tietoja.
VOI MIEHEN MAKUA
Valkovirolainen kinttutaltellija,
tanssijatar Ella Ilbafc kiertelee ny­kyään
Suomessa taitoaan näyttä­mässä.
Hänen esiintymisensä joh­dosta
Turussa kirjoittaa joku hen.
gelllsessä <'Herättäjä"-Iehde!SSä tästä
m.m. seuraavaa:
"Virosta tuli tänne hiljakkoin eräs
tanssijatar, joka lehdissä olleista
kuvista päättäen pitää tapoinaan
tanssia jotakuinkin rivoissa pukl-mls.
sa, näytellen lihansa paljoutta
jotenklri samalla tavoin kuin teu-rastajapuotien
nauloista riippuvat
raavaan ruhot."
Turun Sanomat olivat käsialasta
tuntevinaan kyhäyksen kirjoittajaksi
suomettarelalsen rqvastl Kareksen.
Me emme sitä vältä, mutta olkoon
kuka miehinen mies hyvänsä, nlUi
jopa täytyy olla mies pilalla kun
katselee naista tuollaisilla silmillä.
E l i e l hän ole tehnyt Bltä palk­kansa
puolesta tai ulkokultalsuudeB.
ta.
Vai mahtaako kirjoittajalle tulla
vastaavat tunteet Ihaillessaan klnk.
Ifuja lihakaupan Ikkundn takana,
joi-sta häh puhui.
Kun ajattelette ostaa itsellenne tai sukulaisellenne fono­grafin,
niin käykää ensin Jiuhuttelemassa metbä. Meiltä voitte
saada yhtähyviUä ehdöilU kuin keneltä tahansa niiden jälleen
myyjältä. Soomöen matkustajat! Samalla kun ostatte Vaj»ii-desta
tiketin inätkastaaksötine k o t i m a a n niin ostakaa iheiltä
Portable Fonografi tnyös; Se on käytännöllinen kuljettaa mu­kanaan
ja tuottaa töille madalla monta hauskuutta. K6sa-kämppällijoille
ja piknekkivierailijoille erityisesti painoltamme
nili^en fonografien käVJtapnSlllsyyttä. KäykääpSs, kesätarvet-tonne
varten katsomassa .rtlitil Vapauden kirjakaupaissö.
Seuraavia
ORAMOFOONl LIIKETYÖLÄIS­T
E N VALISTUSVÄLINEENA .
sen valoisat työläisille.
jonka olemme lähitulevaisuudessa
ajatelleet järjestää. Toveriterveisin
(toronton nousevan työKisurheilun
merkeissä. — Penikan seuraaja.
"Yrityksen" kokous täytyi y h -
teensattuneen S.S. osaston ylimää­räisen
kokouksen tähden peruut­taa,
ollen se ensi sunnuntaiina t.k.
6 pnä k e l l o 4 i.p. D o n h a a l i l l a . S a ­malla
kerralla otetaan, seuran jä­senistä
kuva uudemman kerran, e n ­nemmin
otettujen kuvien epäonnis­tuttua.
Kokouksen loputtua on
mainio tilaisuus seurata " Y r i t y k ­sen"
naisjaoston järjestämää ohjel­mallista
voimistelujuhlaa. Jossa t i ­laisuudessa
jokainen saa o m i n s i l ­min
nähdä heidän kovan harjoituk­sen
takana olleen ohjelmansa. M .
m. -untnns, kirvesvotmistelo naisten
suorittamana, on erittäin silmää h i ­velevä
liikeyhdistelmä. Siis kello 4
kokoukseen. (Mutta muistakaa u r ­heilupuvut
ottaa mukaan, pojat.)
Sen jälkeen nautitaan hyvästä ja
Soomesta
Painovapauslaki
Suomessa
- ., , i. „ . . „ v , » . . > . i , . f trtn naiia juuri iivityi&cii nubnuniKniu^
on vihne^ aikoina t^Pf^^^^nut tyo- ^^^^^.J työttöiiyysmlnlsterin toi-läisurheilijoideri
keskuudessa nopea ^ toiveet eivät ole e r i k o i -
polilttlnen herääminen. Tata heraan
mistä tervehtivät työläisten muut
taistelujärjestöt Ilolla, sillä nämä
tietävät täten saaneensa taistelurin­tamaan
uuden ja paljon merkitse­vän
renkaan.
Työlälsurheilijollle el riitä yk-slonomaah
herääminen tietoisuuteen
yhteiskunnallisLstä epäkohdista, tä­mä
tietoisuus velvoittaa heitä myös->
kln toimintaan luokkataistelun h y ­väksi.
Samalla k im tämä taistelu
on työväenluokan taistelua, on se
myöskin taistelua jokaisen työläis-yksUöh
hyväksi. E l riitä toiminta
yksinomaan omissa urheUujärjes-töissä,
sillä jos n i i n tapahtuisi, nUn
fiUloln olisi vanhemmalla t y ö v ä^
töllä edelleenkin syytä moittia työ­väen
urheilujärjestöjä yksipuoli-;
sxiötensa vuoksi luokkataistelun jar­ruiksi.
Työläisurheilijoiden on o.
sallistuttava lu-hellutoimlntansa o-hella
luokkatalstelutolmintaan
muillakin aloilla, ennenkaikkea po­liittisella
ja ammatillisella alallat
jotka luokkataistelussa ovat tärkeim­mät
jä ratkaisun kannalta merict-tyksellisemmät
alat.
Jokainen työläisfrhelUja siis i n ­nokkaaseen
toimintaan k a l k i l l a luok-katalstelurintamllla.
" V A L T I O P E T O S " - J U T UT
varmaan ripeästi suoritetusta oh­jelmasta.
Puheenjohtaja.
VJc. 14 pnä hylkäsi eduskunta
toisessa lukemisessa l o i äänellä 86
vastaan yhden Suomen "sivistys­maalle",
mutta vallankin "edlstys-ptiolueeUe"
enimmän "kur|niaa"
tuottavista lakiesityksistä, nimittäin
lakiesityksen rikoslain 21. 17 5:n
muuttamlseista^ joka tarkoitti "sellaL
Sen kirjapainon, missä jatkuvasti p a i -
r.atetaan valtio- j a manpetoksellisia
julkaisuja, saattamista siitä vas­tuunalaiseksi
j a rangaistukseen."
L a i n "henkinen isä" on ollut "e.
Viipurin hovioikeus antoi äsken
piiätöksen jutussa, jossa hovioikeu-d'-'
n kanneviskaalinvlrasto on syyt-tänyt
nahkuri Matti Fredrikinpolka
Pöystiä, nahkatyömies Einar Matin­poika
Pöystiä ja työmies Veikko
I Matinpoika Pöystiä Lumivaaran p i ­täjän
Kuhkaan kylästä .sekä jääkä!-
reitä, muurarloppilalta Reino Oska­ri
BTeikkilää, ent. nhneltään Poutl-niirinl
j a Sulo Vuorista ynnä liike­työläistä
Armas V i r t a a Vaasan kau­pungista,
leipurioppUasta Armas
Jalmari Kinnusta Oulun kaupungis­ta,
työmies Tauno Oskari Rintalaa
ja metallltyömles TolvO Olavi L a u r i ­laa
Pietarsaaresta sekä ent. jääkä-riä
Arvo Htenrlk Seppästä Oulun
kaupim|;lsta, Jolta multa paitsi I/äu-rilaa
ori pidetty vangittuina, valtlo-pf,
toksen valmistelusta.
Hovioikeus katsoi päätökse.s.sään
muiden syytettyjen paitsi Laiu-llan
.syyksi jäävän sen, josta heitä on
.syytetty, mutta selvitystä puuttuvan
.siiia, että Laurila oUsl tehnyt i t -
dlstys"-ryhmään kuuluva. Itsensä j-se-nsä syypääksi valtiopetoksen v a l -
monella muullakin tavalla kuuluksi mlsteluun, minkä vu(rfcsi hovioikeus,
tehnyt edustaja KivimäkL^ Kaikesta'hyläten Laurilaa vastaan tehdyn
huolimaita on tämä hänen laklesi- syytteen harkitsi oikeaksi mitinltse-t
y k s e n ^ ollut eduskunnan vallokun. mainsa lalnpalkkaln nojalla tuomita
dissa -täysin vdiavan pohdinnan a- Veikko Henrik Pöystin pidettäväksi
laisena, sillä löytyyhän tässä "va^ valtiopetoksen valmistelusta kuritus-paassa"
maassa Kivimäen ohella huoneessa 4 vuotta 6 kuukautta,
multakin, jotka ajoivat vakavasti Matti Pöystin, Heikkilän j a iCInnu-tuon
l a i n voimaan saattamista, lain, .sen k u n k i n 4 vuotta, Einar Pöystin,
Jonka avulla työväen kirjapainot Vuorisen Ja V i r r a n kunkin 3 vuotta
Ä.^ken ammattijärjestöstä sosdom.
puoluepomojen määräyksestä totel­len
eronnut lilketyöntekljäln Hitto
on ottanut käytäntöön nykyajan v l l .
melsinimät keinot j a välineet valls-tustyöhteossaan,
L i i t on toimlntakertomuksossa vuo­delta
1929 kerrotaan: "Vallstusväll-neeksl
on Hitolle ostettu gramofoonl
ja on se o l l u t . . . . " kuteh Hittoko-kouksessa
käydyssä mlelettkllntolses-sa
keskustelussa tuH Ilmi, oli se o i -
lut päaäslälllslmpana tekijänä H i ­ton
valistustyössä. Kertän ttll H i ­ton
puheenjohtaja Laakso oHiit gra.
mofooninsa kanssa Helsingin osasto
n:o 1 kokouksessakin, josta hänet
osaston kokous kuitenkin oU ira,
mofoonehieen "nauranut ulos".
Liittokokouksessa suhtauduttiin
vasemmiston taholta kaikella y m ­märtämyksellä
heidän "valistustyö­hönsä",
ehdottaen edustaja A. Salo
budjetin käsittelyn yhteydessä v a .
rattavak.sl 1,000 markkaa uusien g r a -
mofoonllevyjen ostamista varten,
Sosdem. puolueen määräys kuiten­kin
oH, että mitään vasemmistosta
tulevaa ehdotusta el ole hjrväksyttä-vä,
ja senvuoksl el puheenjohtaja
tätä liiton toiminnalle niin tärkeä,
tä toimenpidettä hyväksynyt otetta,
tavaksi edes äänestyksen alaiseksi.
Mitä sanovat liiketyöläiset? Suos­tuvatko
he vielä kaksi vuotta kuun­telemaan
samoja levyjä?
a
on meiltä saatavana
No. 15 Carryola ...$17.S0
Modcl B Kealtone .... tl.OO
Model 118 Columbia 28.00
Model 126 Columbia 35.00
Model 135 Columbia 46.00
Model 1C3 Columbia 68.00
Ulkopuoliset, jotka civUt ole tilaiRUudcesd o.ttamaan suo­raan
kaupasitamme, voivat luottamuksella lähettää tilauksensa,
tulemme tuyttumuiin no huolella ja nopeasti.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, Sudbury, Ont
-il.
Barrette & Millette
KAtKENLAIStA TUORETTA
LIHAA
JAUHOJA JA KEHUJA
Nopea palvelus
Öeärst, ÖAt
OStmSRtJOKÄfcÄ'
KirJcland taken jarjeistyheicieb
työläisten Ömiataihassa ruokälaesc.
07 Kirkland St., tarjoillaan ruokaa
aterloittain ja vukkomakBulla.
Huoneita mydflldii saatavana. Jär-
Jestyneet työläiset» liittykää jäse­niksi.
KIRKLAND L A K E FINNISH
ASSOCIATION,
Kirkland Läke. Oht
Box 297 jÄ 667,
I !•>!,•
( «
'' Sudmeil
koko Canadaa varten suoritta*
kaikkia mann \iralliselle edu^tuk'
•elle kuuluvia tehtäviä, antaa pka^'
seja matkustusta varten kotitnäli^
hw> ta!- äiuu«lliB»_^Yistli» •Kiaki^
rintk^ ja muita Suomen käHltftUkS*
sUn kQhdistuvi» asioiU. -
. osoitoi. ;•
Coniulato Ceneraf' of FfaUiuL'
L S. SALO
' Kalu. i« iMUoteppl. «unw-kao
tysa ttMntuOä, 8tnH nxuU
tbBtUti», k«UoJ« r-Bi- k*1tt> J« ktpm-unna.
m 9. AlgoiB* Straati
Port Avthnr - Polu N. 12)0
ED LATVALAN
HIITERISAUNA
58 YODge SI. PubeUa 498
Aaki joka arkipäivä 2-12 yöllä
Lauantaina kello 2:een astL
SUDBURY, ONT.
1410 Stanley. Street, HoAtMaL
(Comer St. Catharihe and Stanley) '
AKSELI RAUANHEtUO*
pääkonsuIL
Lisäksi on äuabeDa eddstajta^
Cänadassa: Konsuli Erick J . Koie^
te, Port Arthur, Ont. — A d ! ^
Saarimäki, 319 Bay St^ Toro6t<»i
Ont. — H. P, Albert Hennaiuoii,
479 Mäm St;, Winnipeg; Man.
Thomas Pranssi. Box L, Cotpd;
Cllff, Ont. — Charles E . Hfighu^
spn, 64 Dock St., Saint John, N A
— G. Vf. T3mroös, 661 Howe SK,
Vancouver. B . C i
COTIHOIDON A V U L L A T E R V E Y .
T E E N ! SUOMENKIELI.
SILLÄ OHJEILLANI
Luonnollinen Mvintojärjeftelrol
Miilnparannut (nuriokuuri) _ M
250 SUURTA VJLJA-NEUVOSTO.
TILAA
110,200 KOLLEKTIIVITALOUTTA
SSSBrn Maa-a.slain kansankomLs-sarlaatin
tietojen mukaan oli maa­liskuun
1 p.nä kolIektivLsoltu 55
pros talonpoikaistalouksLsta (52.7
prosentin sijasta 20 p:nä helmikuu­ta
ja 42.4 pros. 10 p:nä helmikuuta).
Kaikkiaan on SSSR:nssä järjestet.
ty 110,200 kollektlvlfita taloutta,
jotka yhdistävät 14,264,000 talonpol-kalstaloutta.
KollektUvisiln talouk­siin
lilttyneLslin talonpoikalstalouk-siin
kuuluu 48.5. pros koko työkar-jasta.
Kollektiivisten talouksien pel­lot
käsittävät 87,868 tuh. h a kimtö-maata.
Keskimäärin tulee Jokaista
kollektiivista taloutta kohden k y n -
tömaata 797 ha.
Niinkuin jo on tiedoitettu, ovat
kollektiivisten talouksien pellot t a a .
tut siemenillä. Maaliskuun 1 p:nä
oli 73 pros. traktorien korjaussuun­nitelmasta
täytetty.
Kaikkein suurin on kollektivisbi-mlsprosenttl
keskisen Mustamullan
alueella — 31.8 IMTOS. Bashklrlassa
— 81.2. Tatarlen autonomisessa
neuvostotasavallassa — 77.3 pros.
Moskovan alueella — 73 pros. Pohj,
Kaukasiassa — 76.8 pros. Krimillä
Nteuyostolilton vlljatrustin vilja-tuotantoa
koskevien kontrolllnume-roltteh
mukaan tulee trusti muodos­tamaan
125 uutta suurta viljaa
tuottavaa n^uvostotlfaa, Jlälden
trustin rieuvostotliojen lukumäärä
tulee näin ollen nousemaan 256:6en,
NeuvofitotUoJen kylvöala tulee teke­mään
12,700,000 hehtaaria. TyöläL
siä tulee niissä työskente)emäätt 90
tuhatta. Viljankorjuu tulee tapah­tumaan
yksinomaan Combinder.ko,
nellla (kone. Joka sekä hllttää, sitoo
että pui).
VIBLX YKSI PAPERITEHDAS
Uatka, Kttri: J« HedelioäruolMiärJMMlnui ISO
pMiloparannu* ,.- ., ,...-„ ,., 2JO0
Ti'ei»llin«n tretipiruinuf - • , 2.0C
LuunnoJIInen «ukupuolieliTmS (tiooa teot
ataUaan) . . , SJOO
Naiden »iilinelinlauiiil . \ , 1 :
Mi«h«n ja naitca «ukupuoUaen kykenemäc*
lymöiJ. — „...„.... 3.Öb
Veneerinct Uudit ja niiden uaäet pärtaoaa- -u
favai -.„.._^,3jÄC
neuRiitiamin, y»kän jo InfJuruMn paranooi iJtO
l!m;iitaurlia (korau yaitao} p«f«nt«d»lnen _ JJO
V.m., y.ni. a
Hu«m. YHDEN DOLLARIN MAKSUSTA »M-l
i i a i o kaikkiin utralden krirmrkiiin. Kjulf-kaavakkriden
ovuJIa (joila liibetctääa pyjäettit»
ti) jirjriteläan "ptr«oonokobt«iii»" Hoilo-Ob]«i-ta.
TilaJka» o«i(it<eJIa: • ,
DR. KOSKrS H E A L T H SERVICE.
Box 1198, San Franci»co, CrnJJU
Sr. S. J. Her
HAlWMASLXXK»tI
Spesialisti
tekohampaiden ja kruunujen lai­tossa
sekä siltatyöalalla
Acme apteekin yläkerrassa
Cedar ja Durhiam kat. kulmasi;
P. O. Box 836 Pttlielia 82
SUDBURYiONT. (K
ALLA
— 75 pros, Uralilla 68.8 pros. ja
Ukrainan neuvostota«avalla«s.sa —
58A pros.
Uud«tt pap^rljäitiläiiien rakennus-suunnitelma
on lopullisesti valmis
Tehtaan rakennu^teöt alpltetaar
tänä vuonna Sjastroilla. Tehdas tu­lee
vamlstamaan vuosittain 35,000
tonnia sanomalehtipaperia. Tehdas
aiotaan panna käyntln syyskuussa-v.
1931, ejaströllla on 1o aloitettu'« vitsassa,, paanpakotils, iltkferffla vcttS
valmiBt.i8tvHfc r^»Zu,tJiUi^^^rM «uugifa .sytfaBicn portto. pMtolus ae«Bsä ik
vaunistustyot. rakennustöiden aloit Mj^iiciiuiaen aua. Sappitauti, Keii*uuu,
tamlsta varten. Kova-vatsa ja yieeösäUeikko runansutetus :,
,, ovat kaikki VatMiurtarfirt «untoiiiierkkija. ,
SVVBl SILKKIKQMBINAATn kUndessa ja sea olr«et-ö*at blln momt J * « I h t t - .
I • I r IeTBt,.eH& tnoolklti imOik ItvSla vainKvaa st-
XlirKeSCanlan SUkKltrUSti on ryJUiK«»toan,liriko»ta.rniMn«iitetiikflB8ta, ~ tokejti»
tynyt rakentamaan suurta s l l k i n v a l - * * * a mies ^oo mm/iiia: ..^ - ,
mistuskombinaattia, jossa tulee o}e.nr. JLUgoerL »n*» .
maan useampia osastoja kuten keh- > "^öt» mxam mmai 'm "fisojste» « » ^ .
rSämö.. kut^nos v a r j ^ ö - y.nt ^ « Ä Ä ä . ^ ^
osastoja, XCom1}ln&atls8a' tulee työ»* Ktmdoit, nanifli Ktuiiomst..
kentclemään kaikkiaan 7 tuhatta ^^ojMeUteeoioitc^^^
työläistä,. Rak«m»ustyöt tulevat|f^/fÄ?a.''«i^Ä?V^ '
tnaksMOBAn 10 mujoonaa ruidaa. DiMU<«ii mtauaat toMMtut'
Sen.yhteyteen tullaan Järjestämään # ~Ä'"r,,ÄJ*-^22-?2Sl"~