Vapaus, February 14, 1922

              fSmdaa saomalafeen työväestön äänenkannattaja, ilmca-
'' fe^y Sadbaryssa, (hx, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO. J. W.SLUP .
Yagtaava toimittaja. Toimitussihteen.
V A P A U S
(Lfberty) ^ . „
Tlie only Olgan of Finnish Worker8 in Canada. Pul^
l i sM in Sadbury, Ont. cvery Toesday, Tharsday and
)B«l»rday..,,' ;
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum charge
for single insertion 76c. Biscount on standmg advertise-
«ent The Vapaus is the best advertisjng medium among
tie Finnish People in Canada.
; Umotasbinta 40« palstataamalta. — Alin hinta kerta-
S m o t K Ä . -Lolemanilmotakset ?2.00 (muisto-vitsyistä
60c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
Ilmot alin hinta $2,00. nJmenmautosilmu ka |»
«viuuJttoilmotusten yhteydessä ?2-00 kerta- - Ayioeroil-
«notakset ?2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tokset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto -^a osoiteilmotukset
fl.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista llmotultsista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
' Canadaan yksi vL $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
J1.60 ja yksi kk. 76c. , . , TA V T
Yhdysvaltoihin ja Suomeenj yksi vk. $6.60, puoli vk.
^a.<IO ja kolme kk. $1.76, . . „
Tilanksla, joita ei seuraa raha, ei talla lähettämään,
yaitsi asiamieston joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottflkaa undelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
l VrKANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapanden konttori ja toimitus on Liberty Bailding,
"Lome St., Pahelin 1038. ^- Poetlosote:
Box 69, Sndbary, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
«econd dass matter.
Proletaarinen marttyyrius
Sana martyyri. on kreikkalaista alkuperää (kreik
''•martyros — todistaja). Tällainen nimitys annettiin
Ii^ikil^ölle, joka joutui kärsimään vakaumuksensa täh-d
^ . Vanhassa kirkossa sanottiin marttyyreibi niitä
kristittyjä, jotka menivät kuolemaan uskonsa puolesta.
Marttyyrien kunnioittaminen on saanut alkunsa jo am­moisina
aikoina. Vanhanajan kristityt pitivät heidän
kuolemaansa verikasteena, joka korvasi verikasteen ja
sovitti suurimmatkin rikokset. Sen tähderf sanottiinkiu
; iieidäh kuolinpäiviänsä heidän syntymäpäivikseen, koska
heidän uskottiin silloin syntyneen uuteen elämään.
Pidettiinpä erikoista luetteloakin, jossa useimmiten ker­rottiin
myöskin heidän elämänsä pääpiirteet. Monen­moisia
juhlia vietettiin heidän marttyyriutensa kun-niaksi.
Nain ennen,
Meidän päiviemme marttyyrit ovat toisenlaisia. Pro­letaarinen
vapausliike on muuttanut marttyriuskäsit
teen. Työväenluokka kokonaisuudessaan on marttyyri,
Sen vakaumuksena on nykyisen eläimellisen riistoy^i'
leiskunnan hävittäminen ja sen tilalle kaikesta riistosta
ja sorrosta vapaan kommunistisen, ihmisyyden yhteis­kunnan
tilalle rakentaminen. Tämän vakaumuksensa
takia saa tyÖvaenluoicka, proletariaatti kärsiä. Tämän
takia kuljetetaan suuria työläisjoukkoja sorakuopille
ammuttaviksi, toisia teljetaän vankllahelvetteihin näl­käkuolemaansa
odottamaan. Mutta kaikesta huolimat­ta
pysyy proletariaatti vakaumukselleen uskollisena. So­rakuoppien
äärellä, ohranan kidutusluolissa ja vanki-lahelveteissa
kuoleman kanssa kamppaillen sekä tuo­marien
neuvostopöytien ääressä se julistaa: «Tuomi­onne'
ei muuta vakaumustamme. Lähettäkää meidät
vuosikausiksi vankllahelvetteihin, ja sinä päivänä, kun
me palaamme, saatte tuomita meidät uudelleen, sillä
me olemme, silloin yhtä syylliset kuin nytkin. — Mei­dät
te voitte tuomita ja tappaa, ette kommunismia!»
^Kun me juhlimme marttyyriemrao muistoa, emme
tee sitä siinä yksilöllisessä mielessä, kuin entisajan
kristityt. Me emme juhli kaatuneiden marltyyriemme
muistoa sen vuoksi, että he olisivat suorittaneet jon­kun
yliluonnollisen teon tai, että he ylipäänsä olisivat
tehneet jotain sellaista, joka ei olisi heille tehtäväksi
kuulunut. Ei siksi. Sillä olivatpa nuo miljoonalu-kuiset
kaatuneet toverimme, proletariaatin marttyrit,
tehneet kuinka'suuren työn tahansa, eivät he missään
tapauksessa ole tehneet muuta kuin täyttäneet velvol­lisuutensa.
Vain sen he ovat tehneet, mikä heille luok­kansa
edustajana on kuulunutkin. Toisen työ on saat­tanut
olla suurempi kuin toisen, he kumpikin ovat
voimiensa -mukaan edesauttaneet proletariaatin suurta
asiaa.
Juhliessamme kaatuneiden toveriemme marttyri-muistoa,
me uudistamme luokkataisteluvalarame, van­noudumme
uhraamaan kaikkemme sen asian voittoon
saattamiseksi, jonka puolesta he elivät, taistelivat ja
kaatuivat.
Me lähdemme ilolla tuleen. Me tahdomme olla
hyökkäyksessä raukaha, kun kapitalismin linnat ote­taan
ja maan tasalle hajoitetaan. Me pidämme arvoam­me
alentavana jäädä rintaman selkäpuolelle, kun kaik­kien
maiden köyhälistö valloittaa maailman!
kina nenvostovailan lujittamisia ja vahvistumis^ta.
on uuden taloudellisen kurssin ^urausrikas tulos.
. Mutta samaan aikaan ei pidä unohtaa, etta enten-tevallat
hautovat sivupyyteitä, jotka voivat johtaa jo­honkin
uuteen Neuvosto-Venäjän uhkaan. «Matin» kir­joittaakin
jo, kosketellessaan englantilais-ranskalaisen
liittosopimuksen allekirjoittamista, että nämä molem­mat
valtiot seisovat nyt entista lujempana yhteenliit­tymänä
Venäjää vastaan. Mutta poliittiset ehdot, jotka
Ranskassa kytketään Neuvosto-Venäjän tunnustamiseen
— kommunistisen propagandan lopettaminen, sts. Kom­munistisen
Internatipnalen hajottaminen, ja «demo­kraattisten
oikeuksien myöntäminen valkokaartilaisille
ovat mahdottomat hyväbyä. ' ,
Rote Fahne lainaa sitten kohdan Isvestijan kirjoi­tuksesta,
missä todetaan Europan porvarillisten halli­tusten
kavaluus Neuvosfo-Venäjää kohtaan; «Toiselta
puolen puhutaan yleiseen pikaisesta Neuvosto-^Venäjän
tunnustamisesta, toiselta puolen jatkuu aseellisen ise-kaantumisen
politiikka puolalaisten, suomalaisten ja
japanilaisten vehkeilyinä. On paljon mahdollista, etta
nämä valkokaarlilaisvehkeilyt merkitsevät jotakin eri­koista
porvarillista menettelytapaa sen kuulutetun rau­hankonferenssin
valmisteluksi, mihin kutsuttanee Neu­vosto-
Venäjäkin. Valmistellessaan Venäjän taloudellisen
orjuuttamisen suunnitelmaa mielivät kansainväliset
pankkiirit myös täten muokata Venäjää taipuvaiseksi
sanotun konferenssin varalta. Mutta nämä temput ovat
täysin tarkoituksettomat. Jos porvariston on nyt vih­doinkin
uskottava siihen, että Neuvosto-Venäjää on
mahdoton voittaa ulkopuolisilla hyökkaybillä; on sen
myös tajuttava petosten ja vihollisuuksien tolkuttomuus.
- TKT.
Neuvosto-Venäjä ja Genoan
konferenssi
Tshilserinin myönteisen vastauksen johdosta Kor­keimman
Neuvoston Neuvosto-Venäjälle antamaan
kutsuun saapua Genoan konferenssiin kirjoitetaan Ber­liinin
Role Fahnessa:
Venäläisten vastaubella Genoan-kutsuun on mitä
suurin merkitys. Hyväbyessään konferenssikutsun seu­raa
Neuvosto-Venäjä yksinomaan sitä politiikkaa, jota
se on proletariaatin diktatuurin pystyttämisestä alkaen
johdonmukaisesti noudattanut. Sc on valmis istumaan
feviiy^suurvaltain kanssa neuvottelupöydän ääressä kuin vcr-iainen
vcrtaistensa kanssa, neuvotellakseen raaihnan-valtana
vastuslavain mailmanvaltain kanssa keskinäi-se^
lä sopimuksesta. •
: proletaarivaltion edustajain kohtaus
porvpriR{i?tf>ii diplomaattien kanp?a Gcnoassa on nierk-
Taloudellisen liikkeen nykyinen
yaihekausi
Moskovan lehdet ovat haastatelleet Punaisen Am­matillisen
Intemationalen pääsihteeriä, Losovskia, ja
on hän tällöin lausunut seuraavaa: '
— Mikä nykyisessä ammatillisessa liikkeessä eni­ten
pistää silmään, on jatkuva vallankumoubellisen
tietoisuuden kasvaminen ammattiyhdistysväen suurissa
kerrobissa. Olisi suuri virhe antaa vaikuttaa itseensä
niiden numerojen, joilla Amsterdamin intemationale
määrittelee jäsenmääränsä. Näissä luvuissa ei oteta
lainkaan lukuun sitä seikkaa, että Amsterdamin inter-nationale-.
muodostaa elimistön, joka on ^täysin toi
meton ja passiivinen kysymyksen koskiessa aktiivista
toimintaa palkkainpolkemista vastaan ja hyökkäysten
johdosta, joita on tehty kokonaisia työläisten sosiali-poliittisten
saaJvutUsten joukkoa vastaan. Joka päivä
tulevat työläiset yhä vakuutetuimmibi siitä, etta 'vain
taistelu voi taata hejlle, joskaan ei nyt juuri täydel­listä
voittoa, niin ataakin suurempia taikka pienem­piä
myönnytyksiä yhä suurempiin vastycohtaisuubiiii
sotkeutuneen kapitaalin taholta. Ei ole olemassa ai­noatakaan
kompromisseeraavaa ammattijärjestöä, jossa
ei olisi määFätietoista ydinjoukkoa, joka aljati kartuttaa
vaikutustaan toverijoukkoonsa. Älkääkä uskoko, että
propaganda olisi tässä näytellyt mitään huomattavam­paa
osaa. Teollisuuspulat, sulut, työttömyys, ^ pplkkqin
alennukset ja hyÖkkäybet 8-tunriin työaikaa vastaim,
—• kaikki tämä opettaa työläisiä paremmin ja pikem­min
kuin mitkään lentoleKdet taikka leimuavat puheet
joissakin kokouksissa. Tiedämme hyvin, että itse tapa­ukset
ajavat meidän JQukkoomme peimmat niistä,
jotka mahdollisesti lukeutuvat reformisteihin. jonkot
irtautuvat' vaistomaisesti johtajistaan ja «Asivät tehok­kaampaa
ulospääsytietä nykyisestä sietämättömästä
tilanteesta.-'
Miten suhtautuu Punainen Ainmatillinen Inter­nationale
^en kanssa ystäyällisissä suhteissa blöviin
mutta komprosseeraavaan internationaleen lukeutuviin
järjestöihin?. .
— Punainen Ammatillinen Internationale ei lain­kaan,
sekaannu tähän. , Työläiset saavat pitää/ yllä sel­laisia
kansainvälisiä suhteita kuin itse parhaaksi näke­vät.
Me emme kiiruhda tapausten edelle emmekä har­joita
mitään tietoista hajoitkpolitiikkaa.. Monet suu­ret
järjestöt, kuten esim. Norjan ammattiyhdistykset,
ovat periaatteellisesti meidän puolellamme^ ja heidän
järjestöllinen eroamisensa Amsterdamin intemationa-^
lesta on läheisen tulevaisuuden kysymys. Viimeisten
Amerikasta saapuneiden tietojen mukaan huomataan
ammatillisesti järjestyneiden suurten työläiskerrosten
keskuudessa suurta hajaantumista. Jugoslaviassa, Bul­gariassa
ja Unkarissa alkaa ammatillinen liike saada
yhä enemmän vallankumouksielliset muodot. Sikäli
kuin porvarillinen raailma ei kykene ylhäältä ja al­haalta
lujittamaan kapitalismin horjuvaa rakennetta ja
koettaa pelastua asemastaan hyökkäyksellä työväen­luokkaa
vastaan, sikäli on ammattiyhdistysliikkeen val-lankumouksellistuminen
välttämätön selvänä automaat­tisena
prosessina. /
— Etteko luule, että mailmanteollisuus voi vielä
selviytyä pulasta ja tukahuttaa vallankumouksellisen
mielialan-työläisten keskuudessa?
— Ei ainakaan vielä voida huomata'minkäänlaisia
parannuksen merkkejä teollisissa konjunktuureissa.
Sillä sellainenhan tekisi itsensä havaitubi nousulla
tavaramarkkinoilla, työvoiman kysynnällä, hinlam ja
työpalkkain nousulla. Näemme vastakohdan: työttö­myyttä,
sulkuja, köyhyyttä ja nälkää. -
— Missä määrin ovat oikeutettuja ne Punaisen Am­matillisen
Internationalen vihollisten viskaamat syytök­set,
että se olisi Kommunistisen Internationalen alai­nen?
—- Tämä on puhtainta lörpötystä! Me olemme
edustettuina Kommunistisessa Inlernalionalessa ja sat­tuu
usein, että me esiinnymme ja toimimme yhdessä.
Mutta tämä ei vähemmässäkään määrässä vähennä taik­ka
tee olemattomaksi Punaisen Ammatillisen Interna­tionalen
itsenäisyyttä, internationalen, joka seuraa omia
erikoisia tehtäviään ja joka on asettanut pääpyrkimyk-sekseen
työtätekeväin kansanjoukkojen anunatillislen
etujen valvomisen.
One Ufflon edostajan rapartti
(Jatkoa viime numeroon.)
Hjrvin merkittävä piirre kongres­sissa
oli Proletariaatin diktatuurin»
hyväbyminen, välttämättömänä siir-tymiskaotena
nykyisestä porvaril­lisesta
diktatuurista «Työläisten ta­savaltaan
». Ainoastaan kaksi edus­tajaa
— Wiiliam» ja Cascaden —
äänestivät vastaan. Kaikki muut
läsnäolleet edustajat, miten "hyvänä
sä lie olivatkin erimieltä pienem­missä
kysjrmyksissä, olivat yhtä-mieltä
siinä, että nykyisen järjes­telmän
kumottua on proletariaatin
diktatuuri välttämätön aina siihen
asti 'kunnes vastavallankumoukselli­set
voimat oh rusennettu ja kaik­ki-
vasta vallankumouksellisuuden
mahdollisuudet hävitetty.
Löjrtyy monia, jotka selittävät ei
voivansa hyväbyä minkään luokan
diktatuuria, mutta voivatko he se­littää
meille mitenkä yhdistetään ai-bkausi
-»porvarillisen diktatuurin»
ja kommunismin välillä? Tietenkin
diktatuuri on vastenmielinen sille
luokalle, joka joutuu sen alaiseksi.
Me kidumme nykyään porvariston
diktatuurin alaisina — suiiri kan­san
enemmistö pienen vähemmistön
diktatuurin alla. Enemmistön dik­tatuuri,
siirtämällä teollisuudet ja
luonnonrikkaudet pieneltä vähem­mistöltä
koko kansalle, tekee enem­pi
diktatuurin poistamiseksi kuin
kaikki pasifististen haaveiljain hai­keat
valitubet yhteensä. Diktatuu­ri
diktatuurin -hävittämiseksi on
tunnuslauseena niillä jotka ymmär­tävät
luokkataistelun todellisuuden.
Olen tässä raportissani esittänyt
teille kongi-essin kolme kaikkein tär­keintä
päätöstä —-'«sisältäpäin työs­kentelyn-
taktiikan, kahden Interna­tionalen
suhteet toisiinsa ja dikta­tuurin.
Sitten kuin kongressi pi­dettiin,
minä olen paljon tutkinut
näitä kolmea kysymystä ja tullut va-kuutetubi,
että hyväksymällä ne,
OBU voi tehdä paljon työväenluo­kan
yhdistämisen ja voimistamisen
hyväbi.
edustajista antoi raporttinsa monia
viikkoja ennen kongressin albmis-ta,
sen takia että ne oli käännettävä
eri kielille, jotta voitaisiin helpot­taa
kongressin työtä. Mutta Wil-liamsin
raportti oli jotain erikoista
sangen salainen — niin salainen,
ettei sen salaperäisestä sisällöstä
annettu koko kongressin ajalla, min­käänlaista
pienintäkään viittausta.
Kun kongressi oli päättynyt, kut-,
suttiin WiIIiam3 Kansainvälisen Neu­voston
eteen (johon kuului ybi
edustaja kustakin kansallisesta edus-tajaryhmästä)
ja siellä häiien eri­koinen
dokumenttinsa paljastettiin.
Henkeämme pidätellen me seurasim­me
hänen jokaista likettään -r- jo­ka
nyt on niin suuri mailman val-lankumouben
salaisuus. Kun hän
oli huolellisesti hakenut takkinsa
vuorien väliä, ilmestyi liinavaatteel­le
Jdrjoitus^oneella kirjoitettu asia­kirja,
ja väräjävällä äänellä meille
selitettiin, että IWW on evästänyt
edustajansa työskentelemään Berlii­nin
konferenssin 6 päätöslauselmaa.
Neuvostossa syntyi naurun remakka.
MuuUainen vastaus ei ollut mahdol­linen;
ja niin me siirryimme toi­sin
asioihin, samalla kun Williaras
haki lähintä ovea ulos.
Gordon Cascaden.
On: mahdotonta tässä raportissa
käsitellä kaikkia kongressin päätök­siä
ja teesejä, siksi minä esitän,
että ne jotka haluavat perinpohjai­sesti
niihin tutustua, hankkisivat
kolme seuraavaa lentolehtistä —
Taktiikkateesit, Organisationiteesit
ja Työläisten kontrolli teollisuuuk-sissa.
Edelleen iP. T. I:n kongrres-sin
' päätöslauselmat ja .päätökset
käsittävä; lentolelhtinen on myös­kin
arvokas luettava. Noin kolme
kuukautta sitten minä kirjoitin ja
pyysiix ne lähettämään OBU:n sih­teerille,
ja elleivät ne ole saapu­neet,
minä tulen ne hankkimaan
teille -^innipe^lin saavuttuani. ,
.Kongressin puhemiehistö käsitti
kongressin .toimeenpanevan komi*
tean, muodostuen kahdebasta edus­tajasta,
yksi kustakin maasta. Pu-hemijehistöä
ei valittu , kongressin
istunnossa, vaan kansallisista ryh-mistät
esimerkiksi Tom Mannoin
valitsi brittiläinen edustajisto,; Ros-merin.
ranskalainen edustajisto ja
minä edustin amerikalaista osastoa.
Minud asemani puhemiehistössä
saattoi minut läheiseen yhteyteen
monien europalaisten 'työväenliik­keen
johtajien kanssa ja minä ku­lutin
monia pitkiä tunteja keskus­telemalla
beidän kanssaan taisteliirv
vaiheista: ja kehityksestä Ranskas­sa,
Saksassa, Italiassa Ja Englan­nissa.
He olivat kaikki suuresti
tyytyväisiä kongressin päätöksiin, ja
ubkoivat että työväeiijärjestöt hei­dän
edustamissaan maissa viivytte­lemättä
liittyvät P. T. I:n. Losoys-ki,
edustaen Venäjän Metallityöläis­ten
Uniota, oli puhemiehistön pu­heenjohtaja.
Hänellä on perinpoh­jaiset
tiedot kansainvälisestä am­matillisesta
liikkeestä/ ja ollessaan
Pariisissa hän oli monta , vuotta
Ranskan Metallityöläisten Syndikaa­tin
sihteeri. Hän on voimakas ja
vakuuttava puhuja—- hyvin vilkas
puhuja, mutta kaikessa terävyydes­sään
hän käyttää melkoisesti hu-mooria.
Johtaa puhetta kongres­sissa,
joka käsittää 342 edustajaa
42 eri maasta, ei die helppo teh­tävä,
mutta se oli ainoastaan pieni
osa Losovskin tehtävistä, silla kah--
den kulikäUden - ajan ennen kong­ressin
alkamista toimi' häh Väli­aikaisen
Kansainvälisen komitean
puheenjohtajana ja ollen aina val­mis
antamaan apuaan erinäisille
kansallisille ryhmille, ja hänen an­siokseen
on myöskin luettava se
yhtenäisyys joka niiden välillä val­litsi.
Nuori, vasta 34 vuoden van­ha,
hän pn nähtävästi jättävä lei­mansa
Kansainväliseen työväenliik­keeseen
lähitulevaisuudessa.
Wi]iiam8in narrimainen esiinty­minen.
Sangen huvittava oli IWW:n
edustajan Willimsin ottama kanta
kongressiin nähden. Kun häneltä,
samoin kuin muiltakin edustajilta
pj^dettiin hänen laporttiaan kong­ressille,
niin hän kieltäytyi sitä an­tamasta,
selittäen että hänen 'eväs-
Minä tapasin Gordon Cascadenin
Moskovassa noin kuubuden ennen
kongressin albmista, jolloin hän
ilmoitti edustavansa Canadan Pjau-tavaratyÖläisten
Uniota. Minä olin
jonkun verran hämmästynyt, koska
minä tiesin, että lännellä löytyy
suuri määrä varsinaisia puutavara-työläisten
järjestön jäseniä, jos he
olisivat halunneet lähettää edusta­jan,
mutta minä en sillä kertaa aja­tellut
asiaa öen enempi. Mutta
muutamaa päivää myöhemmin Ar-teim
Sergeiv, yksi valtakirjain tar­kastuskomitean
jäseniä tuli niinun.
puheilleni Cascadenin valtuuksien
johdosta. Hänen toiminpiteensä
näyttivät sellaisilta kuin hänen mie­lentilansa
ei/olisi ollut aivan pai­kallaan.
Seuraavalla kertaa kuin
minä' tapasin Cascaddenin, ilmoitti
hän minulle että odotti toista val­takirjaa
eräältä IWW:n osastolta,
Yhdysvalloista, ja että Evans DrUm-helleristä
on lähetetty edustajaksi
Puutavaratyöläisten Järjestön ja
Albertan mainarien toimesta. Täl­löin
minä sahoin hänelle, että minä
uskon hänen yrittävän saada edus­ta
japaikkaa väärillä valtuuksilla ja
etta minä tulen vastustamaan hänen
hyväksymistään komiteassa. Kun
hänet; kutsuttiin valtakirjain tarkas­tuskomitean
eiteen, esitti hän Puu­tavaratyöläisten
sihteerin J- M.
Clarkin allekirjoittaman raportin,
ja leikkauksen 1921 tammikuun nu­merosta
B. C. Federationista, missä
selostettiin; että Puutavaratyöläis­ten
järjestössä on 13,000 jäsentä,
ja- näiden avulla hän yritti todistaa
että hänellä on 'oikeus edustaa tätä
järjestöä. Kun komitea ei voinut
hankkia todisteita minun, epäilyksil-leni,
myönnettiin hänelle oikeus
edustaa Canadan Puutavaratyöläis­ten
järjestöä. Minä en asettunut
yastustamaah valtakirjain tarkastus­komitean
raporttia kongressin istun­nossa,
sillä minii olin vakuutettu,
ettäi Cascaddenin käytös tulisi va­kuuttamaan
todeksi minun epäilyk­seni.
Tässä minä en erehtynytkään,
sillä hän ei ainoastaan äänestänyt
vastaan kolmea edellämainittua tär­keintä
p ä ä t ö s l a u s e l m a a mut­ta
hänen epäsäännöllinen käy­töksensä
kongressin istuntojen aika­na
herätti suurta suuttumusta edus­tajain
taholta. Palattuani minä
olen saanut selville, ettei Puutavara-työläisten
järjestö ole milloinkaan
valtuuttanut ketään edustamaan uni-otaan
P. T. I:n kongressiin.
Minun toimenpiteeni ja äänestyk-seni
kongressissa perustui kokonai­suudessaan
vallankumouksellisen ko-konaisliikkeen
etujen puolustami-i
seen. Kolme kongressin perusperi­aatetta
ovat työväenluokan solida-risuudelle
Canadassa yhtä tärkeita
kuin ne ovat Ranskassa ja Saksassa­kin,
ja minä toivon OBU:n liitty­vän
Punaiseen Tai. Internationaleen
ja ottavan siten paikkansa Kansain­välisen
Työväenliikkeen etuvartijas-t
o ^ .
P. T. lih,pyrkimykset ovat selvät
eikä niissä ole mitään'väärinymmär­rysten
varaa. <Järjestää4joko mail-mah
työtätekevät pohjakerrokset
kapitalismin kukistamista varten ja
raatajien vapauttamiseksi sorron ja
riistonälaisUudesta, ja sosialistisen
tasavallan perustamista varten.»
Minä kiitän teitä siitä, että mi­nulla
on ollut kunnia edustaa tei­dän
neuvostoanne, ja kun aika sal­lii,
mini olen valmis keskustelemaan
teidän kassanne mistä hyvänsä ky­symyksestä,
mihin tamä raportti tai
minun toimintani kongressissa aihe­uttaa.
'
Toverillisesti. teidän,
Joseph R. Knight.
ffiiHMiiiHurimiiiHiiraiiaiiaiMnjM
Canadan I
s . LÄHETYSKUSTANNUKSET:
r Postissa 15c bikiUa summilta. Sähkösanomalla |3.50 kaiKiita
= Kysykää etikoiskursia suurille sommille.
VAPAUS.
|Box.69, »"dbury.Onti
s Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T: Hill. 177 D.II 2
= fairAv«. '/''Belle-s
VAPAUDEN ^KIRJAILTAMAT
iiiiiiiig
„ . tähän.otaennessä ovat seuravat osastot meille ilmotteneet tn S
s levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vapauden hyväksi: z
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT,ONT.
FORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE •
THORHILD, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
LEVACK, ONT.
Kuka on seuraava?
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
WEBSTER CORNERS
SALMON ARM
DUMBLANE. SASK.
LAPPI, ONT.
TOV. VAPAUDEN KONnORI S
j^iiiinuiiiniiiiiiiiiiininiiiiiiiiiiiiniiiiinniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
komitea liittänyt sen yhteyteen seu­raavan
lausunnon:
Kaikille OBU:n osastoille.
Yleinen toimeenpaneva komitea
alistaa täten toveri Knightin" rapor­tin
teille, joka oli Winnipegin Cent­ral
Labor CouncilJin edustajana Pu­naisen
Taloudellisen Internationalen
ensimäisessä kongressissa, joka pi-^
dettiin Moskovassa heinäkuulla 1921
Toimeenpaneva komitea on tutki­nut
kaikki P. T. I:tä »koskevat asia­kirjat
ja selostukset mitä se on saa­nut
käsiinsä, mutta ei ole onnistu­nut
saada täydellistä raporttia kon­gressin
menosta'. Yhdysvalloista
saatujen tietojen perusteella ei eng­lanninkielellä
ole olemassa täydellis­tä
raporttia Amerikassa.
«P, T. I:n päätöslauselmissa ja
päätöbissä,» jotka on kustannettu
Yhdysvalloissa, ei mainita mitään
Canadasta. Toveri Knight kuiten­kin
tiedottaa meille, etta organisa-tioniteeseihin
liitettiin seuraava hä­nen
ehdotuksensa: «Canadassa missä
A. F. of L. vaikeuttaa yleismaaliis-ta
toimintaa, O. B. U. tulee yhdessä
U:n olevan olemassa jostain mnö»
syystä, ja että, huolimatta mij,
hänelle, sanottiin, että «jos sinä ta
kuka muu hyvänsä voi osottaa meJ.
le, että O. B. U. jarruttaa yhteiisi.
syytta, niinO. B. U, ei tahdo ok
sen tiiellä — mutta sinun täytjy
osottaa se meille selvemmin.» Vas-taukseksi
tähän toveri Knight laa-sui,
että paitsi Winnipegissä, mei­dän
täytyy tunkeutua taantumnfee!-
lisiin unioihin ja työskennellä niis­sä
yhtenäisyyden hyväksi.
, • i •
Katsoen siihen, etta Canadaa ko^
kevät' määritelmät ovat kovin puit­teelliset,
• ja että koko kysymys lul­laan
uudelleen käsittelemään muu­taman
viikon kuluttua toisessa kon­gressissa,
toimeenpaneva komitea,
suosittaa, etta jäsenistö lukee ja.
tutkii kaikki P. T . I:tä koskevat
asiakirjat ja päätökset ja että asia
pohditaan unioitten kokouksissa, jot­ta
voitaisiin tulla johonkin tulok­seen
tässä kysymyksessä. Toimeen­paneva
komitea ei voi antaa jäse­nistölle
täydellistä keskustelua Ca-:
nadaa koskevista, asioista, sillä Yh­dysvaltoja
edustava P. T. I:n toi-
O.B.U:n toimeenpanevan komitean
lausunto raportin johdosta.
Alistaessaan raportin järjestön
tyksensä ovat salaisia. Enin osa osastoille on OBU:n toimeenpaneva
taa komiteoita työskentelemään A..
F. of L:ssä ja itsenäisissä unioissa,
tarkoituksella yhtenäistyttää koko
maan järjestynyt työväenliike yhden
kansallisen toimeenpanevan komite­an
alaiseksi.» Yhdysvalloista saa­miemme
(Perinpohjaisten tietojen pe­rusteella
ei toveri. Knightin viitta­maa
lauselmaa ole sisällytetty (eng­lanninkielellä)
painettuihin teesei­hin,
koska se on epätoivoisesti sekö-tettu
käännöksessä (S. S. Järjestön
kustantamassa suomenkielisessä pai­noksessa
on organjsationiteeseissä
Canadaa koskeva kplita seuraava:
«Canadan työväenliike on osaksi
yhteydessä Amerikan Työväenliiton
kanssa ammattikuntamaisten n. s.
kansainvälisten liittojen kantta.
Kaikkien ammatillisten järjestöjen,
jotka kannattavat Punaista Amma­tillista
Internationalea on yhdessä
kommunistiryhmien kanssa pyrittä­vä
• perustamaan yleista Canadan
Ammattijärjestöä ja hinnalla millä
hyvänsä Vapautuman Amerikan Työ­väenliiton
vaikutuksesta,») Samois­ta
lähteista saatujen tietojen perus­teella
selitetään vakuuttavasti, ettei
kongressi halunnu luoda mitään yk­sityiskohtaisempaa
menetteljrtapää
Canadaa varen, vaan että se tul­laan
käsittelemään lähemmin seu­raavassa
kongressissa. On siis 11-
meista ettei kongressilla ollut var­moja
ja läheisempiä tietoja Cana­dan
suhteen.
Yhdysvalloissa ja Canadassa pai­netuissa
P. T. I :tä .koskevissa len-tolehdissä
on ainehisto sangen ra­joitettu,
ja yksinpä «Päätöslausel­mat
ja päätökset» englanninkielise­nä
(Yhdysvalloissa painettu,) ero­aa
ranskalaisesta painoksesta, käsi­tellessään
(hyvin lyhyesti) Cana­daa.
^, ' '' . , ;
O. B. U haluaa työväenluokan yh­tenäisyyttä.
Seii olemassaolon tär-,
keimpänä perusteena on juuri se.
O. B, U. tahtoo katsella P. T . L ta
silmästä silmään, sikäli kuin yhtenäi­syys
on kys.vmykse3sä. Toimeenpa­neva
komitea pahottelee, että kes­kusteluissa
toveri Knightin kanssa,
oli ilmeistä että hän käsitti 0. B.
Icommunistipuolueen kanssa muodös- meenpahevan neuvoston jäsen kir-
'jöittaameille, etta keskustelut ta­pahtuivat
komiteoissa eikä kongres­sin
istunnoissa. .
Saadut tiedot näyttävät olevan ra-,
joitetut ja osittain ristiriitaiset,
mutta se mitä o n saatavissa, oa
tarkoin tutkittava.
Toveri Knight ei tuonut muka­naan
Moskovasta m i t ä ä n muuta pait­si
kuvia, sitävastoin W e l ! 3 Seattles-ta
ja toiset A m e r i k a n edustajat toi­vat
mukanaan m a t k a l a u k u l l i s e n ai-nehistoa.
Mahdollisesti me voimme
saada jonkun verran sitä käytettä­väksemme.
Toimeenpaneva komitea on pyy­tänyt
Knightin kongressille alista­maa
raporttia. Tämä on tilatta
Moskovasta, kuin,myöskin täydellis­tä
tekstiä kongressin menoista, si­käli
kuin sei koskee G a n a d a a . ' En­nen
kuin\nämä ainehistot saapuvat,
koko kysymyksen ratkaisu on mai­doton.
Toimeenpaneva komitea pa­hoittelee
ettei voi lähettää toven
Knightin viime konventionissa- In-paamaä
äinehistoa, sillä sitä.ei ole
meille lähetetty.
P. T. I:n luomat yleiset periaat­teet
— työväenluokan yhtenäisyys-niin
kussakin maassa k u i n kansain-välisestikin,
on välttamättömyys J»
toimeenpaneva komitea l>.^f^^
sen/oikeana.O.B.U. syntyi selaisen
yhtenäisyyden tarpeesta Canadas^.
ja ennen kuin se saavutetaan, «
t^öväehluokka: voi toivoa s a a v a^
vansa lopullista voittoa, eika e
väliaikaisiakaan voittoja. ..^
. Lopubi, toimeenpaneva kom
on sitä mielta, etta ^ttp^^
mys-on otettava -iHe.
kun jäsenistö on saanut ti^ai>u
tutkia käsillä olevaa a i ^ o a ^ ^
sen jälkeen kuin toinen^^-lg^^
joka pidetään kohdakkoin,
ja tarkastaa Cknadan «'anne^
konaisuudessaan ja keskas.eiee
Ma sille esitettäviä ^ ^ ^ ^
seikkoja.: Tällaista ainehistoa e
tetty Moskovan viimeisessä
ressissa.. . • • • • ,... „ ..j.'
One BirUnion yfe»»^ r
: i meenpaneva komitea- y .