Vapaus, September 12, 1927

              Siva 2 Maanantaina, syyskuun 12 p:na—Mon., Sept 12 No. 105 — 1927
p i i
den harso, mikä on peittänyt laokkariiston todellisuot-1
ta, tulee revä'Xyä rikki «atojentohansien sellaisten j
edestä, jotka eivät nähneet aikaisemmin. >
Työväenluokka tulee näkemään, että kansanvalta-sanalla
peitetty todellisuus on kapltalistiluokan dik­tatuuri,
"Oikeus" on luokkaoikeutta. Ei ole olemassa
'^-^.y^'^ ^""'••fcitään "tasa-anoisuulta lain e d e ^ edes rikkaille ja
VAPAUS
CasadaB Bnomatafsen työväestön aino» fiänenkmnaat^a.
flmcfltyy Sodbnrys»», Orit., maanantama. keakmiKKon»
fs p«E^antauuL
T o f m f t t a j a t :
B G. NEIL. T. N. CARLSON. R. PEHKOKEN.
mm seeond cla» matter.
VAPAUS (Liberty)
The only onran of Finnish Worker8 in Canada. Pnb-lUtied
in Sudbory. Ont.. every Monday, Wedne«day
and Priday. . . • • -
General advertising rate» 75c per col- mcb. Mx-
Bfmum charge for single inscrtlon 75c The Vapaus
b the best advertising medium among the Flnmsb
Pfepple in Canada.
Blaanantain lehteen aiottujen flmotasten pitää olla
Jtonttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistftina )a
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Street,
Puhelin 1038. . ^ v.
Postiosote: Box 69, Sndbury. Ontario. Canada.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimÄiSeen
Kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonaUiMilla nlttelU. /
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Luokkataistelu ja Saccon
Vanzettih asia
On vältlämätonta tayt, bio meidän luokkaveljenune,
Saoco jä Vanzötti, ovat murhatut Amerikan rahavallan
tmioegla, että tapahtuu kahtiajakautuminen Bostonin
puolustuskomiteassa Mary Donovanin johdon alabina
«levien vapaamielisten sosialid^okraattisten ainesten
pk New Yoikin va8emnustolais>kominunististen puolus-tusjärjestojen
välillä, lausuu kommunistipuolueen päa-
" fianefckannattaja palatessaan tähän asiaan toimituspals-toillaan.
KUn me lausumme tervetulleeksi keskiluokka-
Iäisten aineksien kannatuksen taistelussa suurpääomaa,
iotperialisniia lai luokkdpikeutta yastcuon, niin me pi­dimme
tervetulleena heidän Aramui/ustoan, vaan ei hei-
. daiii johtoaan. Jos keskiluokka alistuu proletariaatin
Inokkapyrkimyjcsille, liiin sen kannatus on hyväksytta*
vaa, mutta kun ee yriUaa alistaa proletariaatin omien
sdurvien käsityksiensa alaiseksi r-, niin siitä saamme
sosialidemokraattisen puolueen.
Eräitten vapaamielisten mieluisin puheenaihe nyky­ään
on, eUä ne eivät olleet Vain työläiset, vaan myös
yhteiskunnan muut luokat, jotka puolustivat Saccöa Ja
Vanzettia. He mainitsevat tässä yhteydessä Atlantic
Monthly-, New York Wprld-, y.m. lehtien nimiä. New
York World*lehden nimen käyttämisen vaikutusta on
^\ vaha- pahentanut se tosiasia, että tämä sama New York
World erotti palveluksestaan Heywood Bröunin, ktm
tSma tahtoi pakinoissaan kirjottaa tästä asiasta — vähä
enemmän kuin mikä olisi ollut kohteliasta Harvardin
yliojtbtoa kohtaan.. Naiden kahden murhatun anarkis*
tin saaman porvarillisen kannatuksen lakkaamattoman
korostuksen tarkotus on selvä. Sen tarkotus on pelastaa
luokkaoikcus paljaslumiselta.
• Me kommunistit ja koko vallankumouksellinen työ­väenluokka
olenune aivan oikein analysoineet Saccoa
ja Van2e«ia vastaan harjotetun juonittelun ja heidän
murhaamisensa luokkaoikeuideksi. Me kiellämme, että
kapltalistiluokan . ja työväehluokui välisissä suhteissa
olisi olemassa mitään sellaista kuin puolueeton oikeus^
Me kiellämme herra'BaldMinio väitteen, että valtio on
fmeidän lapsemme*!, millä hän tarkottaa, että se on
meidän kaikkien, sekä työläisten että kapitalistien lapsi.
'Saccon ja Vanzcttin asia on .osottanut jo tuhannennen
kerran, että kapitalbtisen järjestelmän valtio on kapi-ttdistinen
valtio — väline työväenluokan sortamiseksi.
Tuon valtion oikeus on luokkaoikeutta. On olemassa
vain kapitalisliluokan diktatuuri. Tuo diktatuuri oi-keuslaitokslncen
on* hävilettävissä vain työväenluokan
di!l::!at*v:i;"In kaiitia, kuten se häyiteltiin •'Venäjällä.
Ivlulla kcskiluokkalaiset intellektuaalit ja vapaamieli­set
pelkäävät' näitä johtopäätöksiä. He eivät uskalla
myöntää luokkataistelun todellisuutta Saccon ja Van-zettin
asiankaan jälkeen. He koettavat todistaa, että
tässä tapahtui oikeuden väärinkäyttö, että Saccon ja
Vanzettin asia oli poikkeuksellinen, e^lä~Massachusetts
oli julmempi kuin joku muu valtio, että puritaaninen
noitienpolttamistraditsioni oli , eiellä voimakkaampi
j.n.e. Työläisten täytyy hyljätä kaikki tuonlaiset pinta­puoliset
ja anteeksipyytävät selitykset. Nämä ovat se-lilyh^
iä. jctka taas sovittaisivat meidät luokkayhteis-toinnnlacn.
Asettakaamni2 hyvä mies Thayerin tilalle,
tai poislakaamnie kuolernanrangaistus, tai muuttakaam­me
Massachusettsin valtion säädöksiä vetoomusten te­kemisestä
tahi tehkäämme joitakin muita pieniä "kor-
, jauksia^' ja Saccon ja Vanzettin juttu tulee muka ole­maan
viimeinen tällainen tapaus. Eroat sosialistit, ku­ten
muuan Rogoff on kirjottanut surkeankuuluisassd
Ne\y York Fonvardissa, sanovat, etläSacco ja VanzQtti
telotettiin syystä, mikä ei ollenkaan koskenut työväen-
Iiiksttä ja että heidän telottamisensa ei ollut missään
yhteydessä työväenliikkeen kanssa- Heillä ön sama
kanta kuin huomatulla ranskalaisella sosialistilla, Re-naudelilla.
joka on sanonut: "Saccpn ja Vanzettin asia,
vaikka- sillä ei ole mtnkäänlabta'yhteyttä Ranskan
kanssa . . . " — Anarldstit ovat myös ilmaisseet vastus­tavansa
luokkatulkinnan antamista Saccon ja Vanzettin
asialle.Ehkäpä, kaikkein toivottomin, typerin tuote
kaikista Saccon ja Vanzettin asiasta kirjoiduista tuli
anarkbtien äänenkannattajalta, Freie Arbeiter Stimme,
joka ilmestyy New Yorkipa. Tämä lehti oli tullut sii­hen
johtopäätökseen, että tällaiset murhat tule\'at jat-rkumaan
melkein iankaikkisesti — eli siksi, kunnes "sy­dämen
heltyminen"" tapahtuu. Mikään ei erota täl-
. laista anarkismia vksinkertaisesla kristillbvvdestä.
köyhille yleensä, puhumattakaan siitä, että kapitalbti
ja työläinen olisivat "tasa-arvobia lain edessä".
Nykyinen yhteiskuntajärjestelmä Yhdysvalloissa, ku­ten
kaikkialla muuallakin kapitalbtisessa maailmassa,
perustuu tuotantovälineiden omistukseen har\'ojen riis­täjien
toimesta, joilla on oikeus koota ja käyttää työ­läisten
luomat yliarvot. Työläiset raatavat Heidän
työstään saamansa korvaus on surkuteltavan pienL
Työnantajaluokka omistaa ja rikastuu. Se hallitsee ta­loudellista
voimaa tuotaritovälineitten ombtuksen
kautta. Se hallitsee poliittista valtaa sen kautta, että
valtiokoneisto on sen kasbsä. Kapitalistinen järjestel
mä merkitsee kapitalistiluokan diktatuuria.
Koska Sacco ja Vanzetti olivat anarkbteja, on välttä­mätöntä
korostaa, että heidät murhattiin kapitalistisen
hallituksen toimesta. Osa anarkistis-syndik^lbtisesta
uskosta on se, että valtio on *^epätodeHinen**. Anarkistit
ovat politiikkaa ja poliittbta toimintoa "vastaan"
Mutta se oli kapitalbtiluokan politiikka ja poliittinen
toiminta, joka tappoi Saccon ja VanzettiJn. Meidän täy­tyy
taistella kapitalistbta valtiota vastaan kaikilla kei­noilla
— teollisella järjestäytymisellä; jota Sacco ja
Vanzetti ymmärsivät —- ja tietysti myös poliittisella
toiminnalla, jota Sacco ja Vanzetti ymmärsivät liian
vähä.
Ammatillinen liik^
Ammatillisen liikkeen nykyiset vaiheet
Oikeuslaitokset, ja joukkotoiminta
Työläisten täytyy oppia Saccon ja Vanzettin jutusta
sen, että heidän ei tule luottaa liian paljo toi oikeas­taan
ei ollenkaan oikeuslaitoksiin. Parhain puolustus­keino
työläisille on heidän oma luokkajärjestäytymi-sensa.
Työläbten tässä maassa tulisi tukea Canadan
työväen puolustusliittoa, luokkapuolustuksen yhteistä
rintamaa kapitalbtista oikeutta vastaan. - Vapaamieliset
pelkäävät, että työläbten luottamus porvarillbiin oi­keuslaitoksiin
on häyiämässä. He pelkäävät työläisten
sen seurauksena tulevan ryhtymään joukkotoimintaan.
Vapaamieliset ovat tehneet kaikkensa ehkäistäkseen
joukkomtelenosotukset. ja joukkovaptalauseilten jyr-kemmät
muodot. He ovat keskittäneet tarmonsa pelk­kiin
laillisiin juonitteluihin. Se, että Sacco ja Vanzetti
eivät: pelaistuneet kapitalistiluokan telotustuolilta, ei
johtunut liiallisesta, vaan riittämättÖQiästä joukkotoi-minnasta.
Jos työväenliikkeen riveissä olisi ollut vä­hemmän
Tom Mooren kaltaisia pettäjiä, niin työläisten
vastalause olisi %foitu antaa. paljoa helpommin ja se
olisi myös' ollut paljoa voimakkaampi. -
Tom Moore, pelkuri ja työyaenpettäjä! Sinä valeh-let,
kun sinä - sanot 'työväenluokan mielenosotuksista
olleen enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Työväenluokka
ja sen edut ovat kansainväliset kansainvälistä kapita­lismia
vastaan. Mutta tätä sinä et ymmärrä tai tees-kentelet
ei ymmärtäväsi. Miksi pitäisikään sinun sitä
ymmärtää? Sinun, joka luotat kansainväliseen rik-kuruute;^.
Mitä voit sinä ymmärtää niiden viiden­tuhannen
6lace Bayn kaivostyöläisen toimenpiteestä,
jotka lakkoutuivat protestiksi? Sinä et usko taisteluun
hallitustasi >astaan. Sinä uskot liehittelyyn sen edessä.
Jos se plbi sinusta riippunut, niin Saccoa ja Vanzettia
vastaan olisi voitii punoa salajuoni ja heidät olisi voitu
heti polttaa kuoliaiksi tai olisivat he saaneet mädäntyä
tyrmään aiheuttamatta sinulle yhdenkään yön unen
menetystä, sillä sinä olet hallituksesi asiamies,' herra
Moore. Sinä palvelet hallitustasi vaatimattomassa omi­naisuudessa,
sinut lähetetään pienille lähetysmatkoille,
sinua taputetaan hienosti harteille. Mutta sinä olet
työnantajalle hyödyllinen; hyödyllinen hänelle sodassa
ja rauhassa. Sinä olet ammatiltasi työväenpettäjä.
Se, että sinä olet Canadan ammattijärjestön puheen­johtajana,
on nöyryytys ja uhkahaaste kaikille ajatte­leville
työläisille. Sinun petturuuttasi Saccon ja Van­zettin
asiassa ei tulla unohtan\aan. Kerran tulee si­nunkin
päiväsi. Työläiset__ovat tulemassa enemmän
luokkatietobiksi Saccon ja Vanzettin asiassa saamansa
kokemuksen seurauksena. He ovat järjestämässä voi­miaan
poliittisesti ja teollisesti. Sinun on astuttava
syrjään, aivan samaten kuin sinun vastikkeittesi toi­sissa
maissa on astuttava syrjään. Sinä kapitalismin
uskollinen palvelija!
Kun me nyt kerran koskettelemme Saccon ja "Van­zettin
asiaa, niin saammeko tehdä kysymyksen? " Me
tiedämme mitä ammattijärjestön puheenjohtaja Tom
Moore sa^oi mielenosotuksista, joita järjestettiin näit­ten
miesten puolesta. Hän ei liikuttanut pikkusormeaan
lähettääkseen edes protestisanoman telotus^ vastaan.
Mutta saammeko kysyä mitä teki eräs ammatlijärjeitön
varapuheenjohtaja, ei lainkaan tuntematon James Simp-äon,
Saccon ja Vanzettin asiassa. Me olemme valmiit
kuulemaan. Paniko hän vastalauseen puheenjohtajan
lausunnon johdosta? Kehottiko hän itse mihinkään
toimenpiteihin Saccon ja Vanzettin pelastamiseksi?
Antakaahan meidän kuulla tästä. Tämä ei ole mikään
aika turhalle häveliäisyydelle. Me myös olisimme ha­lukkaat
tietämään millin toimenpiteihin^ jos mihin­kään,
herrat / . S. IVoodsicorth ja Heaps ryhtyivät
asiassa? He ovat työväenedustajia liittoparlamentissa.
Seurasivatko he edes niitten neljäntoista brittiläisen
parlamentaarikon esimerkkiä, jotka lähettivät vastalau­seensa?
Antakaa meidän kuulia tästä.
Viimeisten kahdeksan vuoden a i ­kana,
jolloin vallankamoukBelUsen
työväen taholta on erikoisesti p y r i t ­ty
luomaan yhtenäisyyttä a m m a t i l l i ­sen
liikkeen keskuudessa, on sekä
työväen vanhoilliset johtajat että
porvaristo kokonabuudessaan pyr­k
i n y t sitä hajoittamaan. Parhaillaan
on tapahtumassa-jotain sellabta, jo­ka
on IffliVfrVa muuta vaan ei am­matillisesti
järjestyneiden työläisten
rintamaa lujittavaa. Englannin am­m
a t t i l i i t t o j en kongressi, joka on o l ­lut
koolla Edinburghissa, on lähte­nyt
ottamaan sellabia askeleita, jot­ka
ennen pitkää saattavat tulla hy­v
i n k i n kohtalokkaiksi. E i ainoastaan
E n g l a n n i n , vaan monien maiden
maiden ammatilliselle liikkeelle.
N o i n neljän vuoden ajan on E n g -
l a n n b s a toiminut n.k. ammatillinen
vähemmbtöliike. Sen tarkoituksena
on ollut yhdistää vallankumoukselli­set
ainekset, jotka ovat hajallaan
suurissa ammattiliitoissa, yhteiseen
taisteluun taantumuksellisia vastaan.
Eräinä aikoina on laskettu vähem-mistöliikkeen
taakse kuuluvaksi noin
neljäsosa koko . E n g l a n n i n ammatil-
Ibesti järjestynieestä työväestä. Sen-tähden
tuntuu oudoksuttavalta, että
Edinburghin kongressissa on aino­astaan
14g,000 ääntä annettu vä-hemmistöliikkeen
puolesta ja sitä
vcstaan 3,746,000. Kongressi on
päättänyt ryhtyä kuristamaan vä-hemmistöliikkeen
toimintaa, julis­taen
että siihen kuuluvat järjestöt
eivät voi kuulua ammattiliittojen
kongressiin.
Mitä tuo päätös alkaa käytännös­sä
merkitsemään, sen tulee lähin
tulevaisuus meille osoittamaan. Sen
vaan voimme jo etukäteen sanoa,
että se e' tule olemaaif eduksi E n g -
annin ammatilliselle liikkeelle, ei-cä
työväenliikkeelle yleensä.-
Toinen kongressissa esillä ollut
aajakäntoinen kysymys on englan-til^
s-venäläisen • yhtenäisyyskomi-tean
hajoittaminen. Tuo komitea
on ollut toiminnassa jatkuvasti v i i ­meisten
neljän vuoden kuluessa. Se
muodostettiin sunä mielessä, että
noiden kahden suuren maan. Eng­lannin
j a Neuvostoliiton, ammatil-isesti
järjestyneiden työläisten
.ipukkoyolmalLa voidaan painostaa
moiiien muiden maiden työläisten
yhtenäisyyden saavuttamista^ Ja
epäilemättä sen kautta oh saatukin
paljon hyödyllistä työtä suoritettua.
V a r s i n k i n alkuvuosina siltä saattoi
kapitalbmia ja vanhoillista halli­tusta
vastaan.
Tällaista bobhevistista arvostelua
eivät englantilaiset vanhoillbet joh­tajat
alunperinkään ole sietäneet.
Mutta viime vuonna oli tilanne sik­si
k r i i t i l l i n e n , että he eivät katso­neet
politiikalleen sopivaksi lähteä
yhteyskomiteaa likvideeittamaan^
M u t t a nyt kun he ovat valmistau­tuneet
siihen omilla, sekä porvaril­lisen
hallituksen voimilla, katsovat
he ajan kypsyneeksi komitean ha-joittambelle.
N i i n valitettavaa kun tuollain«n
asiainkulku onkin, ei sitä ole tällä
kertaa voitu välttää englantilaisten
j o h t a j i en härkäpäbyyden j a pikku-porvarillbuuteen
kallbtumisen vuok-sL
Yhteys plbi tietysti säilynyt,
elleivät venäläiset toverit olisi niin
kovakoiirasesti petturi j o h t a j i a Icovb-telleet.
Mutta silloinaan bobhevii-k
i t eivät olbikaan bolsheviikeja.
Silloinhan he olisivat unohtaneet
yhden tärkeimpiä mancilais-lenini-läisen
koulun oppeja: terveellisen
arvostelun.
' Yhteyskomitean hajalle menon
uhallakin on ollut välttämätöntä
avata englantilabten työläisjoukko­j
e n silmät, näkemään johtatjiensa
katalan petoksen. Aikaa voittaen
venäläbten vallankumousmiesten
antamat ohjeet tulevat olemaan vie­lä
hyvään tarpeeseen Englannin
työväelle, taistelussaan porvaristoa
j a imperialismia vastaan.
N i i n hyvin Englannin kuin mui­denkin
maiden esimerkit osoittavat,
että k r i i t i l l i n e n käymisprosessi on
parhaillaan kehittymässä ammatilli'>
sessa liikkeessä. Vaiji Neuvostolii-ton
ammatillinen liike on . yhtenäi­nen.
Porvarillbissa maissa ammat­t
i l i i t o t joutuvat lähimpänä aikana
tilanteeseen, että niiden täytyy ole­massaolonsa
ehdolla tehdä " r i v e b -
sään vissiä puhdistustyötä. Ilman
ne eivät pääse ylitse siitä pikku-porvarillbesta
nakertelusta, jota
nykyajan luokkataistelujärjestöbsä
ei saa olla. — T.N.C»
nistölle tämän syyskuun 17 p » än
mennessä j a vaadittava n i i h i n vasta­us
isännistöltä viimeistään syyskuun
24 pään mennessä. Jos isännistö
antaa kieltävän vastauksen, on käm­pillä
heti ryhdyttävä työmaataiste-
Inun entisiä menettelytapoja noudat­taen.
^
' Edöstajakokoas
Viimeisen «dustajarokouXsen pää­töksen
' mukabest pidetään heti
palkkataistelun alettua Pohjois-On-t
a r i o n metsätyöläbten edustajako­kous
Cochranessa, Lamarche Hotel*
issa ( N i k k i Bosengreniri ruokalassa)
sysrskuun 29 pmä, kello 1 i p . Koko­uksessa
tullaan keskustelemaan ja
päättämään palkkataistelua koske­v
i s t a asioista j a lakkokomitean muo^
dostamisesta sekä mahdk^isesti
muista esille tulevista asioista.
J o k a b e l t a kämpältä jakämppä-aln-eelta.
o n lähetettävä edustaja tähän
kokoukseen.
LWrUCm Pohjois-Ontarion Alue­komitea.
lehtiraportteeraajia pitää olla myög.
k i n u n t b k i r j e i d e h vaihtajia.
5) Päätettiin aluekassasta korv>ta
postikulut kaikme unien s a n o it
lehtikirjeenvaihtajUle (nicirttäin mi-tä
k u l u j a tulee kirjeitten läHetyksis-tä
l e h t i i n ).
Kokouksen puolesta
L a u r i Laine, slhtserL
Olemme tarkastaneet ylläoievaa
pöytäkirjan j a huomanneet sen ko-kouKsen
esitysten sekä päätösten
mukaiseksL -
E m i l Waen. E. Jääskeläinen.
Pöjrtäkirja
L . W. L U . of Canadan Sud-
Duryn alueen union jäsenten
syyskuun 5 pmä pitämästä
kokouksesta, joka oli Sudbu-r
y n poikatalolla.
Pohjois-Ontarion met-sätyöläisille
Viimeinen metsätyöläisten edus­tajakokous,
joka pidettiin Connaugh-tissa
10 p:nä elokuuta,, velvoitti
L W I U C : n Pohjois-Ontarion Alueko­mitean
julistamaan kaikki, sellaiset
paperipuun katkaisualueet j a käm-odQttaa
hyvinkin paljon. Sen tehtä- Pät työmaataisteluun, joissa ei mak-seta
kokouksen asettamaa katkaisu-taksaa.
Katkaisutaksat ovat: $3.00
cordilta neljän jalan paperipubta
•roffista, $ 5.00 kahdeksan jalan ja
,$10.00 ' kuudentoista jalan paperi­puiden
katkaisusta.
Nyt on ilmennyt, että ainoastaan
pieni osa työnantajista on luvannut
maksaa nuo edustajakokouksen aset­tamat
taksat, joten L W I U C : n Poh­jois-
Ontarion Aluekomitea 4 pnä
syyskuuta pitämässään kokouksessa
edustajakokouksen päätöksen perus--
teellä teki päätöksen, että kaikilla
kämpillä j a kämppäalueilla Pohjois-
Ontarlossa, joissa ei makseta vielä
edustajakokouksen asettamia tak­soja,
on jokabella kämpällä työs­kentelevien
työläisten jätettävä
ylläolevat palkkavaatimukset isän-vänä
oli koettaa rikkoa sitä pikku-p
o r v a r i l l b t a rintamaa, i^^iikä Ams­terdamin
intemationalen keskuu­dessa
oli muodostunut vallankumo­uksellista
ainesta vastaan.
Mutta sitten tuli Englannin suuri
teollisuuskriisi. Suurlakko touko­kuussa
viime vuonna ja sitä seu­rannut
hijlilakko, joka jatkui seit­semän
kuukautta. Näiden taistelui­den
aikana tapahtui erikoisesti sel­laista,
jonka johdosta välit kärjis­tyivät
englantilais-venäläisessä ko­miteassa.
Venäläiset toverit eivät
tietysti pyrkineet salaamaan sitä,
että englantilaiset työväenjohtajat
katalasti pettivät suurlakon ja jät­tivät
hiilenkaivajat avuttomina tais­telemaan
Englannin yhdistynyttä
Puheenjohtajana toimi E. Jääske­läinen
j a sihteerinä a l l e k i r j o i t t a n u t.
. 1). Kokouksen avasi alueellamme
oleva union järjestäjä K . Salo. Kat­sottiin
kokous välttämättömäksi p i ­tää,
että saataisiin union toiminta
vilkastumaan, vaikka ei ollutkaan
jäseniä, kokouksessa saapuvilla kuin
muutamia. Syy ehkä o l i siinä, että
ei ollut riittävästi aikaa toveri Sa­lolla
antaa tietoa tästä kokouksestii
union jäsenille.
2) Aluekomiteaan valittiin A.
Reinikainen, E. Jääskeläinen, E.
W i i e n , R. Pehkonen ja aluesihtee­riksi
L. Laine. { .
3) Föytäkrijan tarkastajiksi va­l
i t t i i n E . W i l e n j a E . Jääskeläinen.
4) Aluesihteerin t i l i n t a r k a s t a j i k si
valittiin E . W i l e n , K . Salo j a varalle
N. Piispanen.
5) Otettiin keskusteltavaksi agi-tatsionivarojen
kartuttaminen. Pää­t
e t t i in järjestää iltamia Sudburyyn,
Beäver Lakelle j a ympäristön muil­l
e k i n paikkakunnille iaiuekomitean
harkinnan mukaan.
6) Keskusteltiin aluesihteerin me­nettämän
työajan korvaambesta (ni
mittain mitä hän joutuu menettä­mään
imion tehtävissä). E i antanut
aihetta -toimenpiteisiin, k u n sihteeri
lupasi ensialussa tehdä ilman kor­vausta
tehtävänsä.
Kokouksen puolesta.
L a u r i Laine.
Kokouksen loputtua alettiin alue­toimikunnan
kokous. Kokouksessa
oli saapuvilla kaikki aluetpimikun-nan
jäsenet. Puhetta j o h t i E . Jääs­keläinen,
sihteerinä L . Laine.
1) Päätettiin antaa sihteerin oman
harkintansa mukaan järjestää t i l i ­k
i r j o j e n hoito kun vaan ovat ym­märrettävät.
2) Sihteeri velvoitettiin käymään
kp.. Sudburyn kaupunkib-omitean ko­kouksissa
uniön organiseeraajana.
3) Päätettiin j u l a b t a pöytäkirjat
Vapaödessa j a samalla ilmoittaa sih­teerin
osoite, joka on: L. Laine,
i i o x 46, Worthington, Ont. J a että
toveri K. Salo kiertää union järjes­täjänä
nyt alueellamme.
4) Velvoitettiin kiertävät union
järjestäjät tekemään union jäsenille
ymmärrettäväksi k a i k i l l e , jotka ovat
N i i n k u i n ylläolevista pöytäkirjois­t
a näky^ on taas Sudburynkin ahi-eeUe
v a h t t u L . W . L U . of Canadan
aluekomitea j a sihteeri Nyt, niin-k
u i n ennenkin saamme nähdä ottaa-ko
uniomme pyrkimykset jalansijaa
tällä ympäristöllä. Tähän vastauk-sen
teko jää metsässä olevien ja
sinne siirtyvien metsämiesten vas­tattavaksi,
josko tällä ympäristöllä
t a r v i t a a n metsätyöalalla järjestöä
j o k a ajaisi tinkimättömästi metsä-työläbten
"astoita, sillä vaikka kuin­ka
hyvässä toivossa aluekomitea yrit-täbi
asiaamme viedä eteenpäin,
k a i k k i sen hyvät suunnitelmat jää
kuolleiksi kirjaimiksi, jos emme
k a i k k i rupea työskentelemään umom-me
tunnetuksi tekemben hyväksL
N y t kun pääsette kämpälle, niin
ottakaa ensimäbeksi tehtäväksi kir".
j o i t t a a aluesihteerille siellä tehdyis­tä
havainnobtanne, josko sinne joi-l
e k i n voisi'^ lähettää deligeittiväli-neet.
E i pitä jättää asioita huomi­sen
päivän varaan, sillä silloin se
voisi jäädä tekemättä.
Työläistoverit! E i pidä antaa asi-öiden
kärsiä itsemme huolimatto-muuden
tähden, vaan tehkäämi«i
Itsekukin se mitä voimme järjes­tömme
hyväksi, niin silloin ei ota
kauan kun tällä alueella ja joka
paikassa tapaa metsäparoonit voim-makkgat
järjestöt ja me näidcA
järjestöjen kautta saamme äänem­me
kuuluvaksi. — Sihteeri.
URHEILU
Tulokset Kisan syys-kilpailuista
Uaeita uusia ennätyksiä
T. k. 3 j a 4 p:vinä suoritettiiB
K b a n järjestäminä kilpailut n.£.
Gochrane-Dunlop-maljasta, ja osal-^,.-
l i s t u i kilpailuihin kaikkiaan, pojat
mukaanluettuina, 35 osanottajaa. It­se
k i l p a i l u t olivat järjestelyltään ku­ta
kuinkin toimeen tulevat, .mutta
erään kilpailujejn suhteen syntyneen
väärinkäsityksen j a muutamien hen­kilöiden'
härkäpäisyyden vuoksi vii­västyi
kilpailuiden alku ensimäise-nä
kilpailupäivänä noin tunnin ver­ran.
Tulokset kilpailuissa olivat koko­naisuudessaan
seuraavat:
100 m.: 1) V. Lähde Kisa 12,3;
2) L Järnefelt, v i l l i Creighton Mi-ne,
r i n n a i i mitan jälessä; 3) P. Häk-.
kinen Y r i t y s 12,7 j a 4) A. Kanto­koski
Kisa 12,9.
ommiii
sisäinen lojitlyniiBen
Puolueen keskuudessa toimineen opposition pyrkimyksille pantu
luja este
Viimeisten kolmen j a puolen vuo­den
aikana on silloin tällöin levin­nyt
maailmalle jos j o n k i n l a b i a jut­t
u j a Neuvostoliiton Koinmunbtipuo-lueen
keskuudessa vallinneista e r i -
puolueen eheydelle kohtalokas b k u,
j a r.kköa puoluejohdon yksimieli­syys,
siten tehden itsensä syypääksi
puoluekurin särkemiseen.
V. 1923 puolueella oli edessään
erittäin " v a i k e a tilanne, jphtue^ uu­den
talouspolitiikan (Nep) käytän­töön
sovellattamisesta, varsinkin
markkiftapulan ja rahajärjestelmän
uudistamisen '^yhteydessä. Toveri
Trotsky ja hänen ryhmänsä, joka
J o ailcaisemmin- olimme tliabuu- osoitti taipuvaisuutta pikkuporvaril-dessa
mainitsemaan N L K P :n Kes-' lisiin heilahteluihin, koetti käyttää
kuskomitean j a Keskus-Kontrolliko-mitean
yhteben kokouksen (plenu-min)
hyväksymästä päätöksestä, se-mlelisyyksistä.
Työväen lehdet j a ; k ä julkabimme oppositioon kuulu-uutistoimistot
eivät ole kaikissa v a i - j n e i d e n johtajien allekirjoittaman j u -
heissa voineet k y l l i n tyhjentävästi jHstukscn, missä he lupaavat asettua
asiaa selostaa, jotta o l i s i v o i t u asial-[ noudattamaan : puoluekuria. Nyt
Ibesti kumota ne liioitellut jutut, j olemme ehtineet saada Neuvostolii-j
o i t a porvarilliset lehdet ja j u l k a i ­sut
ovat pyrkneet*^ levittämään.
Neuvostoliiton Kommunistipuolueen
ton puoluelehtiä, jobsa on >lulkais-tuna
kokonaisuudessaan Plenumin
näitä vaikeuksia oman ryhmänsä
eduksi, väittäen'että puolueen johto
on saattanut maan kaaostilaan. Tosi­asiat
ovat kuitenkin osoittaneet et­tä
oppositio oli väärässä j a se kärsi
heti pcrinpohjaben tappion. Tähän
aikaan puolue j a Komintern tuo­mitsivat
Trotskyn., opposition pikku­porvarillisena
heilahduksena.
Vuoden 1925 lopulla, j o l l o i n uu-
Kuulantyöntö: 1) E. XUtonen
K i s a , 1 1 . 5 5 ; 2) A . Vaara K i s i 11.05;
3) Järnefelt 11.04 j a - 4 ) Perä Yri­tys
10.85.
Pituushyppy: l)r> I. Järnefelt 6.58.
(tulos piisi- uusi ennätys, mutta
saavutettuna vahvassa myötätuules­sa,
e i sitä siksi voida hyväksyä) 2)
hyväksymä päätöslauselma asian det vaikeudet esiintyivät työväen-
( N L K P ) ja Kominternin taholta on! johdosta. Laajuutensa vuoksi emme (luokan j a talonpoikaiston kesMnäis-kyllä
aika-ajoittain annettu tosipe-j v o i sitä kokonaan julkaista, mutta ten suhteiden johdosta, kallistuivat
Zinovjev, Kamenjev ja eräät muut
•r*- »j. A." ' '• tl'' 1 • * 'maapallolla, "ei nähn\-t miten mii
Kapitahstinenyaltio murhasi heidät j„,^5oiiinen (Saccon ja Vanzetti
• Saccoa Ja Vanzettin inurbaaminen kapitalistisen oi-; miehet oli jo tuomittu". Tältä
keuden -toimesta ei tule saattamaan maailman työväen- tä paavilta" ei edes tullut
luokkaa kauhun valtaan. Sen asemesta luokka­taistelu
saamaan voimakkaan sv5ä\^csen.
sellainen, että länsimaiden työväes-
, ,. ,. . , . _|tön keskuudessa oS'ikäänkuin odot-
K a i k k i e n katolisten työläisten t u l i s i saada tietaa, etta odotettu, että tuhoisa ja
paavi, heidän kirkkonsa pää, j o n k a pitäisi o l l a Jesul:-1 pajjon voimia kuluttava sisäinen
sen Kristuksen i n h i m i l l i s e n edustajan tällä s>Titisellä lerimielisyys X L K P i n keskuudessa
mikään vetoomus o l i s i j l o p p i i s i . Jo viime syksynä oletet-räiset
selostukset, joihin on voitu j esitämme sen pääkohdat. Kysymyk-luottaa.
sen alusti t o v . O r d s h o n i k i d s e , jonka'toverit trotskilaisuuteen.
Kaikesta päättäen on tilanne ollut rjälkeen Plenumi käsitteli asian j a j Neljästobta puoluekonferenssi,
hjrväksyi laajan päätöslausunnon. joulukuussa .1925, esitti yksimieli-
Siinä sanotaan m.m.: sen arvostelunsa "uuden oppositioTh"
Opposition toiminta, jota vuodes-' (tov. Zinovjev jae.) syrjähyppäyk-ta
»1923 alkaen johti tov. Trotsky,
jäi vuodesta 1926 alkaen toverit
sen johdosta, osoittaen sen l e n i n i -
läbeltä l i n j a l t a poikkeambeksi, M e l -
Trotsky ja Zinovjev yhdessä, on jtäessään Neuvostoliiton teollistiuden
tulee luokka- ^ i d a n a i s l u m i n e n on kä>Tnässä vaikeammaksi k u i n mii-jedelleen, k-unnes puolueen johtoJrakentamaan sosialismia. Opposi-jne.
Se korulausei-j l o i n k a a n ennen. , jpäätti tehdä ratkabevan otteen, itiön tarkoituksena on ollut antaa i Keväällä jja kesällä v. 1926, " u u si
oppositio" vihdoin alkoi nauodostua
kiinteäksi ryhmäksi, jonka johiijana
o l i tov. Zinovjev, omaksuen itselleen
täydeilbesti trotskilaisuuden pen-aatteet.
Tämä tapahtui siitä huoli­matta
j että puolue oli yhä uudes­t
a a n tuominnut opposition syrja-pyrihnöt.
V i h d o i n kesäUä v. 1926, oppositio
meni niin pitkälle, että se alkoi
muodostamaan koko maata käsittä­viä
yhteyksiä ryhmiensä kesien, jo­pa
muodostaeir ne salaisiksi ja jär­jestäen
salabia joukkokjkoaksia
metsiin jne. ; Kehittäessään ryhmä­toimintaansa,"
oppositio vihdoin aikoi
nousemaan salaisesta •toiminnasta
j u l k b i i n puoluejärjestöihin ja siten
yrittäen herättää keskustelua uudes­taan
sellabista kysymyksistä, jotka
j o puolue o l i kcnferenss.ssaan rat­k
a i s u t . Kiitos puojlueen jäsymStoo
yhtenäisyydeUe j a puolueen tröla^
soluille, että opposition tä^^-'\
tua antamaan perääntymisjni-s^^'''
sen, lokakuun 16 pv. 1926.
Tuossa julbtuksessaan oppositio
lupasi alistua noudattamaan puciae-k
u r i a j a toimimaan puolueen paa­toksien
mukaisesti, sekä bpetts-maan
"tarpeettoman ryhmätöiaai-n
a n " . Edelleen sunä jnlistaKsessa
s a n o t t i i n , että kaikenlaisen
antaminen sellabiKe henkilöii:e, j o t ­k
a on eroifettu Kominternin jäse­nyydestä,
kuten Buth FL-cher.
l o v jne., ön suorastaa n h a r i ^ ; -^
tonta. Samalla tannustettus
P m johtava osuus Kominternasa J
työväenvaltion rakennustyössä. _
M u t t a kaikesta huolimato oppo-