Vapaus, October 25, 1926

              Maanantaina, lokak. 25 pinä—Monday, Oct> 25 No. 124-~ mu
V A P A U S
Canadan snoxnalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
Bmeätyy Sudburyssa, O n t , maanantaina,' keskiviikkona
Ja penantaina. . ^
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ARVO V A A R A .
Registeied at the Post Office Department, :Ottawa,
as eecond class niatter.
V A P A U S ( l i b e r t y ) . „ ,
The o n l y o r g a n ö f Finnish TVorkera m Canada. PalK
Ushed i n Sndbtiry, Ont,, every Monday, Wednesday
and .;Friaäy:"^";. : • • • -
T I L A U S H I N N A T ^ '
Canadaah yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k .
t l . s a aa .ykä k k . 7©c vi
YhdyByaltoihin ja'Suomeen, y k s i vk. $5.50, puoli yk^
$3.00 i a kolihe kk. $1.76. , . ^_
Tilaäköa; j o i t a ei seuraa raha, ei tnUa lähettämään,
paitsi agjhmiesten 30'»a on takaukset.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A : ^
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kadcsi kertaa.
Aiddliittoönmeno ilmotukset 50c palstatuuma. • '
Nimenmäutdsilmbtukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 k e r t a , $2.00 3^ kertaa.
Avioeröilmotukset $2.00 kertaa^ $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.ÖD kertai $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä;
Halotaantiedot j a osotePmotnkset 50c kerta, $1.00
''kolme-''kertaa..' '
Ulapäiälmottajien j a ilmotusakenttuorien on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmptuflhinta etukäteen.
General advertising ratea 76c per c o l . incb.: M i -
nimum chai«e for single inseröon 76c. The Vapaus
IB the' best advertising medium among the Rnnish
Pfeople in-Canada.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L p me
S t Puhelin 1038. Postiosote; B o x 69< Sndbury, Onfc
Jos ette milloin tahansa saa vasteusta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjöttakaa uudelleen l i i & e e n h o i t a j a n per-soonalfisella
nimellä. • '
j . V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Mitä Amerikan mantereella vierai­leva
Riimanian kuningatar
: ; Marie jätti jälkeensä
Tuhansia talonpoikia ja typlSiaiä: mätanemaän Ruma-tjiian
vankiloihin ja luhajksien^^m^
poikien ja työläisten veren huutamaan oikeutta!
J o k a päivä käyttää kapitalistUehdisto palstamääriä
kuvauksiin 'kuningatar Marien vaatetuksesta, hänen ruo-kajärjestelnciiastään,
haastattelijoilleen antamistaan lau­sunnoista
ja hänen poikansa^ prinssi Carolin,naitta-nfismahdollibuuksista,
multa yhtään sanaa ei paineta
Runanian hallituksen hirmutöistä ja terrorista tuon
.maan työläisiä ja talonpoikia vastaan, maan, jonka
^kuningatar rMarie on. ^
.On * mielenkiintoista kuulla, että kuningatar Marip
sanoo vierailevansa Amerikassa yrittääkseen saada lai^
^ noja' maalleen. Jos hän tässä onnistuu, niin m« voim­me
ennustaa n kauheamman kohtalon olevan
Rumanian ^^yöläisten < ja talonpoikien edessä. Nyt jo
saavat .työläiset ja. talonpojat verellään maksaa, anglo-ränskaiaisesta
supjeluksest^ Rumanian maanomistajien
eduille. Uud^t lainat eivät vaiti lisää Rumanian suur­ten
tiiattomujien julkeutta, vaan lisäävät myöS tjöläis-
«t^n ja talonpoikien hätää ja kurjuutta,
j Vuoden 1917 jälkeen on Rumanian hallitus yrittänyt
Woittaa''itse;t8aarisminkin veren- j a kostoidiimossa. Ca­nadan
^työväenlehdistön palstojen kautta teemme me
kuningatar ^Märielle seuraavat kysymykset:
' ] ^ ö " ö l e totta, että teidän hallituksenne, entisen pää­ministeri
Bratiapun johtamana, oli syyllinen vuonna
1917 tapahfcuineeäeen Rumanian talbnpoikien kapinaan,,
jossa 11,0(^ talonpoikaa tapiettiin?
: Eikö teidän hallituksenne olltit syypää 120 työläisen
kylmäveriseen: ampumiseen teatteritorilla Bukarestissa
•vTionna-1918 pidetyn lakkomielenosotuksen ajkaiia?
- Eikö ole totta, että rumanialais^t sotilaat tammikuun
1 p tnä vuonna 1918 miehittivät Kishinevin kaupungin
j a että Bessarabian kuvemementti on siitä päivästä läh­tien
ollut ki^n helvetti asukkailleen?
Saammeko me kysyä mitä tapahtui Bessarabian niille
asukkaille, jotka protesteerasivat rumanialaista miehi­tystä
vastaan? Eikö heidät heitetty Pnestr-jokeen nais-ten
ja'lasten itkiessä rannalla?
^Saammeko kysyä mitä tapahtui Bessarabian kansal­liskokouksen
oppositsionin 30 jäsenelle, kun he tammi­kuun
20 p:nä v. 1918 tulivat edustajahuoneeseen? EikS
edustajahuone piiritetty, puhemiehistö vangittu ja joi­takin
jäseniä ammuttu? . .
Saammeko me kysyä mitä tapahteii 40 moldovalai­selle
sotilaalle, jotka kieltäytyivät tottelemasta rumania­laista
komentajaa? Eikö heidät ammuttu Kishinevin
kaupungin keskellä? '
Saammeko kysyä mitä tapahtui maaliskuun 27 p:nä
V. 1918, kun Bessarabian kansalliskokous .ryhtyi ru-manialaisten
pajarien (suurten maanomistajien,, joiden
etuja kuningatar Marie palvelee), välikappaleeksi.' E i ­vätkö
rumanialaiset kiväärit olleet paikalla, jotta kan­salliskokouksen
puheenjohtaja, prof. Stere, oli pako­tettu
tekemään seuraavan merkillisen uhkauksen: «Her­rat,
kansalliskokouksen jäsenet! Ennenkun me äänes-tämm'e
Bessarabian Rumaniaan liittämistä koskevasta
kysymyksestä, haluan minä kiinnittää teidän huomio­tanne
seuraavaan: Turma kansallisille vähemmistöille,
jotka uskaltavat äänestää liittymistä vastaan!»?
Sallitteko meidän kysyä mitä o n tapahtunut pienta­lonpoikien
aikaisemmin omistamille maille? Eikö ole
totta, että näitä talonpoikia on kiristetty ja ryöstetty
raskaalla verotuksella siihen määrään, että'he ovat
tulleet maittomikst ja eikö heidän maitaan ole annettu
rumanialaisille upseereille^ josta on ollut seurauksena
-se, että nämä onnettomat talonpojat ovat nyt pakotetut
myymään talonsa ja • tavaransa saadakseen leipää? Ja
eikö tuhtshitsky huhtikuun 6 p':nä 1924 julkisessa
kokoustilaisuudessa lausunut: «Metsät oyat. katisallis-letut,
mutta talonpojat eivät saa puita polttaakseen ja"
ovat pakotetut - repimään puiset ristit hautausmaista
polttoaineikseen!»? ' .
_.Eikö ehtinen'; pääniinisteri Waide-Woyevod marras-kuun
10 p:nä 1924 Rumanian parlamentissa lausunut:
«Venäläinen (tsaaristinen) vitsa o l i hirvittävä, mutta
se ei ollut mikään verrattuna siihen rumanialaiseen
raippaan, mitä nyt heilutetaan Bessarabiassa»? -
Eikö ole totta, että ön tapahtunut salamurhia loppu­mattomiin,
murhia, joiden uhreiksi ovat jontuneet yk­sityiset
ja viattomat'ihmiset, jotka yksinkertaisesti ka­toavat,
murhaa, joiden uhreina ovat olfeet, kdconaiset
talonpoikajsjolikot, joita ei ole. edes ali^tavasti tut­kittu
tai kuulusteltu? Eikö vuonna 1918 sattunut. 3,000
tällaista tapaustoiv. 1919 11,000 j a v M 9 ^ 1,300 hä­peällistä
murhaa? ' ,
Eikö ole totta, että vuoden. 1922 anuiestian jälkeen,
kolme bessarabialaista, Kierilov, Sargorodski ja Orva,
kuletettiin Dnestriin saakka, mutta sen sijaan, että hei­dät
o l i j i karkotettu Neuvostovenäjälle, kuten öli mää­rätty,
heidät murhattiin Valea l u i V o d n a n metsässä.
Ja eikö sosialistisen liikkeen vi^eraani Lon Lion vuon­na*
1919, kuojlut ;y;i^lU|assa poliisien käsissä saamansa
epäinhimillisen kohtelim seurauksena?
Eikö ole totta, että äärimäinen verotus ja mahdotto­mat
olosuhteet, joiden alaisiksi Bessarabian talonpojat
ovat alistetut, saivat talonpojat (Hiotin, piirissä Pohjois-
Bessarabiassa nousemaan kapinaan? . Ja eikö rumania-laisten
.< maanomistajien oikeus tulkinnut itseään mes-'
tauttamalla'200 talonpoikaa:ja polttamalla 300 taloa
Riiksfainon kylässä ja mestauttamalla niinikään 200
talonpoikaa Ledobonsin kylässä ja jättämällä jälelle
vain 50 sen 60Ö talosta.
Eiko tammikuun 21 prnäv. 1919 500 Chotin .piirin
asukasta ajettu kaupungin komentajiston määräyksestä
eräälle aukealle paikalle ja niitetty maahan konekivää­ritulella?
..
Ja eikö 165 Oknisan piirin rautatieläistä ammuttu,
kun 'he Chotin piirin talonpoikien kapinan jälkeen
kieltäytyivät avustamasta rumanialaisia terroristeja?
Eikö se ollut rumanialaisten barbaarimaisuuksien
summa; joka sai Tatar-Bunarin p i i r in talonpojat nou­semaan
kkpinaan syyskuun 16: p:nä 1924 ja eivätkö
Rumanian salapoliisiti vanginneet j a kulettaneet van­kiloihin
500 talonpoäcaa mainitusta piiristä? Ja ei­vätkö
vankilaviranomaiset kiduttaneet niitä tavalla, jota.
voidaan hyvin verrata keskiajan inkvisitsionin raaka-'
maisuuksiin?
Ja eikö viimeisin näyte barbaarisuudesta ole Päver
Ikatshenkon, Rumanian ja Bessarabian työväenluokan
yhden rakastetuimman johtajan häpeällinen muibaa-minen?
Eikö häntä pidetty kahleissa, kun pelättiin
hänen pääsevän pakoon? Eivätkö salapoliisit ampu­neet
hänet Kishineyiin vietäessä j a hi^ujdanneet siihen
paikkaan, mihin hän kaatui? Ja eivätkö poliisit ilmota
hänet «kadonneeksi»? , . . .
Eikö samanlainen: kghtplo odota proletariaatin toista
urheaa johtajaa, Borb Stefanoa ---y elleivät-^toisten
maitten työläiset proteste^raa. hänen puolastaan?
Ja eivätkö proletariaatin runoilija Kahane,ammatti-yhdistysvirkailija
Fonagy ja metallityöläisten liiton s i h ­teeri
Johann Baga tällä hetkellä ole odottamassa oi-keuskuulustelua:
j a eikö heidäidcin tuleva kohtalonsa
voi olla kuolema tai katoaminen?
•Me teemme>teille nämä kysymykset, Rumanian ku­ningatar
Marie, niiden nimessä; jotka hakevat oikeutta
niiden raakamaisuuksien johdosta,^ joiden raakamai-suuksien
uhreiksi luokkaveljemme Rumaniassa ja Bes­sarabiassa
ovat joutuneet. \
' Me olenöune sitä mieltä^ että jos Canadan ^ työläiset
olisivat ennemmin tienneet jotakin näistä teidän halli­tuksenne
harjottamista hirmutöistä, niin he olisivat
panneet vastalauseensa teidän Canadaan päästämistän­ne
vastaan. ^ • '
Cahadan työläiset! Me pettäisimme Bessarabian ja
Rumanian vankityrmissä viruvia Fuokkaveljiämme, jos
me vaikenisimme näistä asioista^ kun Rumanian halli­tuksen
kruunupää, RUmaniai^ suurten maanomistajien
oikea .käsi, vierailee Canadassa;
.Työväenluokan täytyy protesteei^ata rumanialaista
terroria vastaan pelastaaksemme veljemme häpeällisiltä
murhilta ja vainoilta. Meistä tuntuu, että meidän ca-nadalaisella
hallituksellamme on jotakin vastuunalai­suutta
tässä asiassa, koska se aivan hiljattain antoi lai­nan
Rumanian hallitukselle. ; ,
'Ranskan useat ammattiliitot ovat järjestönsä ( C C .
T; U:n) nimessä lähettäneet Rumanian Pariisissa ole­valle
lähettiläälle seuraavan protestikirjelmän:
«Me pyydämmö teitä ilmottamaan hallituksellenne,
että Ranskan työväenluokka ei voi sietää sitä poliitti­sen
provokatsionin ja terrorin järjestelmää, minkä Ru­manian
hallitus on kohdistanut vainottuja rumanialai­sia
työläisiä ja talonpoikia kohtaan. . . .
• «C. G. T. U . vetoaa kaikkiin järjestöihin, jotka se­littävät
lukeutuvansa työväenjärjestöjen joukkoon t^i
kannattavat kansanvaltaa, kehottaen niitä kohottamaan
äänensä Rumanian hallituksen häpeällisiä toimenpi­teitä
vastaan.
.'^ «Jos nykyinen protesti osottautuu riittämättömäksi,
tulemme me järjestämään teidän edustamaanne halli­tusta
' vastaan sellaisia mielenosotuksia kuin mitkä
näyttäytyvät tarpeellisiksi — mielenosotuksia, joista te
tulette, kuulemaan paljoa enemmän kuin pelkän kaiun.»
Florence Custaftce, Canadan työväen puolustusliiton
toimeenpanevan'kansalliskomitean', sihteeri.
Valli 2,00Q i^oliittista vankia
Viime aikoina on ulkomaalaisissa — vapaamielisissä
porvarillisissakin — sanomalehdissä kiinnitetty erikois­ta
huomiota siihen julmuuteen, millä Puolan vanki­loissa
viruvfa lukuisia^ poliittisia vankeja kohdellaan.
Tämä on •pakottanut Pilsudskin diktaattorihallituksen
tekemään jommoisenkin selostuksen asian johdosta.
Hallituksen oikeusministeri ilmottaa, eitä [Puolan
yankitoissa ei ole mitään, kuuttatuhattaj vaan vain
2,000 poliittista -vankia. Lisäksi huomauttaa ministeri,
että äskettäin on vankiloista vapautettu 14 alle 16 vuo­den
ikäistä poliittisista Syistä voxikiloihin teljettyä nUo-rukabta.
— Ministeri jättää tietenkin naainitsematta,
että suurin osa noist£d(in vaipautundsta o l i pahoin pies-lynä.
tai muun yankilakurjuuden takia menettänyt ter-veydensä
ikipäi^^ksi. . ^ ^ ^
Metiäuiuestra' laldco jatkuu edel­leen
'samanlaisena k u l u ' se o l i alus­sakin.
V Muutamia rikkureita on . i l ­mestynyt^
. j o i d en nimiä on j o leh­dessäkin
ilmotettu ja loppujenkin
nimet on lakkokomitean puolesta
päätetty, .rflmottaa itämän. maan ja
Suomen työväenlehdissä. ^
B i k k u r e i t a on kuitenkin ainoas­taan
.nimeksi, joten heidän avul­laan
lakkorintamaa ei voida murtaa.
Lakkorintama 'on . j a pysyy mnrtu-mattomana.
Sillä muutamat rankat,
j o t k a alistuvat-rikkureiksi, eivät voi'
suuria V aikaansaada. Lakkoavustus-t
a on myöskin tullut aina jatkuvasti
ainakin lakkokomitean tiedotuksen
m^kaan,'^^. joten avustuksen tulo to­distaa,
että joukot ovat lakkolais­ten
puolella. .
E r i työväenyhdistyksien j a unioi-den
paikallisten «sastojen toimin­noista
ympäri Canadan näkyy, että
kullakfnv paikkakunnalla ovat työ­läiset
ottaneet nyksrisen metsämies­ten
taistelun omaksi , asiakseen ja
siksi avustuskin on ollut sen' mu­kaista.
Arthurin ympäristön metsä­miesten
lakon voitto on kaikkien
metsämiesten voitto.
Ottalcupas. hnomioon. 31 päivä
lokakuuta' e l i toisin sanoen viimei­nen
päivä; tätä kunta on meillä t i ­laisuus
päästy kuulemaan toveritar
B. Buhayta. Hän on parhaita -nais-tovereita
j a puhujia, joten jokai­nen
silloin kuulemaan häntä. Puhe­tilaisuus
on hänelle järjestetty L j ^ -
seum teatteriin. Jokainen kuule­maan
häntä edellämainittuna iltana.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Hevospainen. Kukapa ei lolisi
kuullut puhetta jo ennemmin tästä
kauniista unkarilaisesta laulunäytel­mästä.
'Se on mitä kauniimpia
latilunäytelmiä j a siksi suosituimpia;
mitä näyttämöillämme esitetään.
Osastomme näytelmäsenra harjotte-lee
nykyään sitä tulisella kiireellä
j a tulee kuulemma olemaan seuraa­va
isompi kappale, mikä esitetään.
Pitäkääpä jokainen tämä; mieles­sänne.
Vielä voi mainita, että näy­telmäsenra'esittää
t^mänkappaleon
pukujen hyväksi, joten kaikki tulot
tullaan käyttämään näyttämön p u ­kuvaraston
Ibäämiseen. Yllämai-
;iittuu'n kappaleeseenkin on tehty
kaikki uudet puvut, joten yksin tä­mä
puolikin tulee vakuuttamaan,
että kappaleesta tulee jotain pa­rempaa
mitä meillä on ennen ollut.
ti.itarion : vaalit. jDiitarion vaalit
on «yt ilmotettu toimitettavaksi
jouluk. 1* päivä. Arthurin piiristä
on ilmotettu, että^ konservatiivit
mahdollisesti . t u l e v a t . : asettahiaan
entiset edustajansa F . H . Keeferin
«hdokkttaka. Iäberal-LaboI^Pro-gressive
kokoomus on myös. lnvan<^
nut asettaa ehdokkaan, mutta n i ­meä
ei ole vielä julkaistu. ~ C. L .
Party ei ole ^ antanut vielä tiedo­tusta,
tuleeko se^asettämaan ehdok­kaan
seuraaviin vaaleihin. - .
Naiaten toiminta. Naisjaoston j ä ­senet
ovat valittaneet, että suuri
osa naisia ei kulje-naisjaoston ' k o ­kouksissa.
Niissä oh viime aikoina
käynyt, vain pienempi joukko. Kui­tenkin
on heidän toimintansa oBot
vilkasta. Viimeiseksi panivat he t o i ­meen
iltamat^ lakkolaisten" rahasta-miseksL
Ottakaapa nyt k a i k k i nmset huo­mioon
j a alkakaa käymään sään
roUisesti naisjaostoni kokouksissa ja
sillä tavalla ottamaan osaa toiiiiin-taan.
Kokoukset ovat'nykyään; o l ­leet
tiistai-JKasin keUo 8. — 3.
WINOSOR, O N T .
Vuti keskus. Kaupunkikomitea . on
tehnyt juutalaisen yhdistyksen kans­sa
sopimuksen juutalaisten itä­hän
saakka ; käyttämän, Perent-kaduUa
n to 200 sijaitsevan talon
käyttämiseen siten, että juutalais­ten
yhdistyksellä j a kommunistipno
lueen / kaupunkikomitealla on yhtä­läiset
oikeudet j a velvollisuudet s a ­nottuiin
taloon. ; Sinne tullaan s i -
jottamaan kommunistipuolueen pai­kallinen
keskus j a lu^usalL Sitä
paitsi voidaan juhlasia käyttää suu­rempien
kokouksien j a iltamien p i ­toon.
Yleinen kokou«J Kommunistipno
lueeseen kuuluvien suomalaisten jä
senten yleinen kokous pidetään sun­nuntaina
31 p. lokak. klo 8 i p . , 142
Drouillard Bd. Jokaisen puoluee­seen
kuuluvan ' suomalaisen jäseqen
on s i l l o in välttämättä oltava saapu­v
i l l a .
Suuria toita huhuillaan täällä alo-tettavan
lähiaikoina. Niinpä pitäisi
alakaupungille ryhdyttämän raken­tamaan
12-kerroksista SSOrhuoneista
hctellirakennusta, ollakseen valmis
kevääseen mennessä. Detroit-joen
alitse tehtävän tunnelin rakennus­työt
sanotaan myös alotettavan ensi
vuoden -alussa.' Samoin on . ollut
huhuja täällä Nilevien j a joutilaana
seisovien General Motorin tehtait­ten
käyntiin panosta. Jos näissä
huhuissa olisi edes puoleksikaan pe­rää,
saisivat niissä k a i k k i täällä j o u ­tilaana
kuljeksivat miehet käsivar?
tehsa kaupaksi. Mutta allekirjotta-nut
kuitenkin epäilee, että nämä
kapitalistisen lehden antamat uuti­set
on tehty tarkotuksella rauhot-taa
niitä suuria työttömien joukko­j
a , joita täällä rajakaupungeissa
jo nyt o n , vaikka talvi ei vielä, ole
alkanutkaan. — J o k u . '
K I R K L A N D L A K E , . O ^ T .
Snomalaicen jarj-eston. läkaKusen
paaston kokouksessa 17 p:nä \jk.
valittiin näytelmäseuran johtajaksi
toveri' T . Mantere $30 kuukausipal­kalla.
Täällä ei ole ennen ollut
vakituista näytelriiäseuran johtajaa,
vaikka toimi' on ollut suurelta psaK
t a yksien j a samojen tovereitten
järjestettävänä, joita on ^kiitettävä
uhrautuvaisuudestaan, kun. ovat
parhaansa koettaneet. .' ;
Vancouverin osaston läliettämien
myyjäislippujen myyjiksi valittiin
Mrs. O: Bissanen j a T. Sillanpää.
J a o i k ^ t myyjät saatiinkiiv sillä
kauppa alkoi käydä j a pojat unhot­tivat
. . . '
Osaston organiseeraaja ilmotti
johtokunnan tilanneen haalille u u -
YHDEKSÄN PÄIVÄÄ
SUURUKKOA
Kirjottanut A . J . ' Cook, Englan n i n kaivosmiesten liiton sihteeri.
Suomentanut T. V .
(Jatkoa edell., naroon.)
' Nyt tehtänee kysymys: "Miksi
suurlakko lopetettiiri?"
Minä olen pitänyt päiväkirjaa
tapahtumista, inistä minä toivon
'voivani joskus julkaista täydelli­semmän
selonteon. Tällä kei^taa
minä haluan painattaa ainoastaan
tässä esittämäni tosiasiat, rohkais-takseni
työläisiä rynnistämään
eteenpäin, huolimatta häviöstä,^ka­valluksesta
j a muutamista- kehnois­ta
yksilöistä.
Minä olen -varma, että yleisneu­vostossa
on lukuisa joukko miehiä
j a naisia, joiden parhaan^ tarkotuk-sena
oli toimia kaivosmiesten hy­väksi
j a työskentelivät yötä päivää
sen _ päämäärän saavuttamiseksi.
Mutta heidät johdettiin harhaan, l o ­pullista
päätöstä tehdessä, neuvot-telukomitean
voimalla^ jonka mää­räävänä
henkilönä o l i Thomas.. Me
saimme tietää että nduvottelukomi<
tea sekä työväenpuolueen 'eräät
edustajat kävivät salaisesti yksityisr
neuvotteluja "huomattavien"^-- hen­kilöiden
kanssa. ' ^
Näyttämölle ilmestyy hallituksen
hiilikomissionin puheenjohtaja, Her­bert'
Samuel. Hän - o l i kiireisesti
palannut ulkomailta Englantiin.' O l i ­k
o h a n palautettu v a i saapuiko «hän
Vapaaehtoisesti, sitä minä en tiedä.
Mutta kaikesta huolimatta pysyy
tosiasiana se,. että 'heti hänen saa­vuttuaan
Englantiin hänet nähtiin
Thomasin, y.m. seurassa j a neuvot­telut
alkoivat käy.dä yksityistä, tietä.
Ne, jotka olivat epäröiden tai vas^
tenmielisesti lakkoon ryhtyneet, et­sivät
jatkuvasti tietä ulospääsyyn,
S.O. lakon lopettamiseen. -
Yllämainittuja neuvotteluja käy­t
i i n ^ yksinkertaisesti , siinä mielessä;
että ^voidaan löytää joku tekosyy,
jonka perusteella suurlakko voidaan
lopettaa. Nämä ovat minun mieli­p
i t e e n i / k a i k k i e n niiden seikkolen
perusteella, joita olen ollut tilai­suudessa
näkemään. •
Toukok. 9 pmä o l i jo kokolailla
varmaa, että nuo neuvottelut j a m i -
naamiset olivat kehittyneet sille as­teelle,
' e t t ä .neuvöttelukomitea ja
työväenpuolueen johtajat .tun^-vat
saaneensa kokoon jotain ..varmuut­ta,
voidakseen ryhtyä suorittamaan
liikettä kohti suurlakon'- lopettamis­ta.
Keskustelut' erikoisesti Thoma­sin
j a Bromleyn kanssa olivat sel^
laisia, että ne johtivat, minut' tuon-faiseen
käsitykseen. - Meitä -kiristet­tiin
taas eräiden yksilöiden . kautta
harkitsemaan palkkojen alennusta
koskevia ehdotuksia. ! Neuvotteln-kom^
ea oli myös tehnyt Uuden . y r i ­tyksen
• päätösluonnoksen:.' laatimi­seen,
joka, käsittääkseni Herbert
Smithin sanoja, sisälsi: "Valmistaa
uusi puku saman vartalon .mukm-sesti."
Tuntui hirveältä,. että -meidän
täytyi taistella ei vain hallitusta ja
den ison' 'lämmityfpunin^ joten
saamme mennä talven pakkasilla
haalin -lämpimässä . toimimaan ja
hauskuutta jatkamaan.
Bahastonhoitaja ilmotti .vedestä
menevän -tavallista ' *enempi, joten
otettiin Iräydä. tarkastamassa, e t -
i liikoja sotaveroja tarvitseisi ve­destä
maksaa.
- Syksyn huomaa tulleen ^ n n e , s i l ­lä
kaikki kesän kukoistus on lakas­tunut.;
Mutta meidän osaston toi­minnassa
e i ole t u l l u t syksyä, vaan
toiminta on entisestään 'vilkastunut.
Sillä V.- j ä n.-seura Jymyn ' t o v e r it
ovat innostunein mielin^' alkaneet
käydä voimisteluharjotuksiin j a n i in
oh salin. täydeltä .voimistelijoita,
suurelta, osalta kasvavata nuorisoa,
j o s ta me toivomme kasvavan tule-v
a i ^ u d e n taistelijoita sorrettujen
puolesta.
Voimailua Täällä ov&t myös pojat
käyneet tosi - työhön saadakseen
kunnollisen painimaton. - Mattotat-peiden
ostamista varten on pidetty
iltamia, joissa o n onnistuttu taval­lisen
hyvin. Pian siis päästään päi-n
i h a r j o t u k s i i n , ' j o i s t a uskon tulevan
vounaa j a kestävyyttä vaalia. SiBä
ppikam voimat eivät ole vähentT
neet kalliota* murtaessa, koska r ,w
heidän kuunut sanovan: Kna S
edes höyryveturien kanssa v eS
sormikoukkua. ' ^
Sellaiset painijat kuin KanJS
j a Santelimi kun parin vuSj
paaston jälkeen nyt taasen pääs^
vat, matolle, niin olenpa v a r a TT
tä heidän paininsa käy kuin taassi
konsanaan. Kehotan toisten v ^
u,-seurojen painijoiden ottavaa 'hL
mioon,-etteivät vain treenaamatta
joudu heidän käsiinsä. ^
Lalaaldrjasto myös päätettiin
laittoa .tenne. Ja osastomme lai
nasi rahaa uusien kbjojen ostamis-t
a varten. Tovereitten kehotetaan
luovuttamaan kirjansa kaikkieb
käytettäväksi kirjastoon. ,
Roimat: markkinailtamat pidetään
haaliUa t k . 27 p:nä. Sinn« saavat
naiset tuoda myytäväksi mitä halna-v
a t Tuoduista esineistä sitte hnn!
tokaupassa kilpaillaan kuka pääsee
niiden omistajaksi.
. S i e l l ä atte tavataan, — Jokn.
Kansainvälinen tUaiuie, kutsunta ja armeiasta
vapautuminen
Taistelu kulutusmarkkinain laa­jentamiseksi
j a uusien ; rikkauksien
valtaamiseksi kärjistyy päivä päi-
'vältä. Siirtomaakysymys on jäl­leen
paisunut sangen merkittäväk­si^
johtaen samalla aseellisien v a -
rnstelujeh suurentamiseen. Uusien
yhtentormäyksien vaara tällä het-,
kellä on mitä suurin, . f
Seuraavassa . muutamia numeroi­t
a , jotka osottavat tämän tosiasian.
Suurvaltojen sotilasmenot tekevät
miljoonissa dollareissa seuraavat
huikat summat:
Suurbritannian sotilasmenot nou­sivat
v. 1913—^ 305 m i l j . dollariin
j a v. 1925 ne olivat 542 miljoonaa
dollaria. Banskan sotilasmenot ;te-kivät
V. 1913 — 280 miljoonaa dol­l
a r i a j a V. 1925 r r - 338 miljoonaa
dollaria. .Vastaavat lu'vut olivat
Italiassa 131 j a 145 sekä "Yhdys­valloissa
294 j a 750 m i l j.
\Yhtä nopeasti on myöskin kehit­tynyt
- sotatekniikka kaikissa mais­sa.
V; 1913 t u l i Banskassa l^OOO^
armeian miestä kohti 2.4 raskasta
kuu1aruiskua,^mutta V. 1925 oli n i i ­tä
l,~d00 miestä kohde;» 10.7 j a li­säksi
vielä' 49 ke^vyttä kuularuis-kua;
. K u n Banskassa v. 1914 o l i 162
lentokonetta, niin oli lentokoneiden
luku V. 1925 jo 1,450. -Sotalaivasto
myöskin jatkuvasti kasvanut i m -
perialistivalloissa. Englannissa oli
l i n j a l a i v o j a ' - enn^n maailmansotaa
23 kappaletta,' mutta v. 1925 niitä
oli jo 27. Pohjois-Amerikan; Y h ­dysvalloilla'
o l i v, 1913 26 l i n j a -
Iaivaa,v mutta v. 1925 o l i Amerikan
laivastossa j o 33 ensiluokan merihir­viötä.
Myöskin . muiden imperialis-timaiden
merivoimia on samassa
suhteessa suurennettu. . '
Tämä kaikki varustelu on vissil­tä
osaltaan tähdätty siihen, että
suunnattomin aseellisin voimin voi­t
a i s i in käydä tuhoamaan Neavosto-tasavaltaa,
joka on kaikkien kapita­listimaiden
'vihan 'esineenä.
Tämä kapitalistien pyrkimys koh­taa
kuitenkin voimakasta vastustus­t
a ty5täteke'vien joukkojen taholta.
Mit^; tulevaisuus on mukanaan tuo­va
näitä varusteluita päätelmiemme
.pohjana pitäen, on vaikea sanoa,
mutta j*oka tapauksessa on ilmeistä,
että lähiaikoina on odotettavissa nn-s
i a . kapitalistimaiden punomia veri­siä
yhteentörmäyksiä. Ja on selvää,
että. nämä yhteentörmäykset ovat
kiertämättömiä, ja tämän takia
meidän onkin aina oltava valmiina
puolustautumaan, meidän on aina
pystj^tävä antamaan tarvittava vas­taisku
kaikille niille, jotka tahtovat
häiritä rauhaamme j a pyrkivät ryös­tämään
neuvostomaamme rikkauk­sia...
V a i n punaisen armeiamme turvin
j a ehdolla, että kaikki työtäteke\«t
kansalaiset „ antavat punaiselle 'ar-meiallemme.
kaiken mahdollisen tu­kensa,
me tulemme voittamaan, jos
vielä kerran täytyy käydä aseelli­seen
taisteluun ulkoisia vihollisiam­me
vastaan.
Territoriaalijärjestelmä, ulkopuo­lella
armeiaa j a ennen kutsunta-aikaa
tapahtuva valmennus, yhteis­kunnallisten
maamme puolustusta
tehostavien järjestöjen toiminta ja
ennenkaikkea Aviahimin toiminta
r— kas siinä keinot ja välineet, joi­den
avulla me lujitamme punaisen
armeiamme taistelukuntoisuutta ja
valmistaudumme tarpeen varalta
puolustamaan neuvostomaatamme.
Tämän -vuoden kutsunta tuke an­tamaan
punaiselle armeialle satoja
tuhansia nuorukaisia, joista suurin
hiiliparooneja, - vaan myös 'eräitä
työväenjohtajia vastaan. Kaikesta
huolimatta presidenttimme ei ollut
sellaista ainesta, joka säikähtelee.
M i t ^ enemmän häntä vastaan hyö­kättiin,
sitä lujemmaksi hän vaan
varttui. Ja mitä . hjrvänsä lienee­kään
seurauksena j a tuloksena tais­telusta,
minä tulen aina muistamaan
hänen ottamansa asenteen, joka
johtaa jokaisen hiilenkaivajan ki^n-
'nioittamaan häntä niin kauan kuin
hän elää. Jos kohta on olemassa
sellaisia tehtä-viä, j o i t a hän e i ' p a r ­haalla
tahdoUaankaan voi\.suorittaa,
niin kukaan ei voi kuitenkaan väit­tää,
etteikö hän olisi käynyt suoraa
j a rehellistä taistelua niiden työ­läisten
puolesta, j o i t a hän. on. n i in
•menestyksellisesti edustanut.
' Toiikok: 9, 10 j a 11 p:nä meillä
oli useita kokouksia; Pitkiä keskus­teluja
tapahtui' - a7hmatti^'ärjestön
päämaiassa* Myös taseita kokouk­sia
pidettiin komitean j a ; Samuelin
kesken.. Toukok. 10- p:nä laadittiin
ehdotukset,, neuvöttelukomitea hy­väksyi
ne J a sen jälkeen -ne asetet­tiin
liittomme tp.. k :n hyväksyttä­väksi.
Se teki niihin lisäehdotuk-sen
j a lähetti .takaisii) amlnattijär-jestölle,
mutta se hylkäsi sen.
Toukok. 11 p:nä o l i jälleen,,usef-t
a kokouksia. Kaikki ne .tapahtui­vat
meidän .'poisöa ollessamme.' A i ­noastaan
' kerran meidät kutsuttiin
Samuelin luokse, : toukok. 10 p:nä,
jolloin me esitimme käntamnäe mah­dollisimman
selvästi. Mutta kai­kesta
huolimatta komitea, jatkoi
kuumeista valmisteinaan suurlakon
lopettamiseksi, hucjehtiniatta ensin­kään
kaivosmiesten etujen/' turvaa­misesta.
Ja kuten 'siitä!.-.-lähtien
piemme nähneet, ilman turvan hank­kimista
omille > jäsenilleen ;ahdiste-l
u j en varalta.
Saman päivän aamulla liittomme
tp. k. kokoontui j a tarkasteli t i ­lannetta
useissa eri piireissä. Tie­toisena
siitä, että komitea jatkoi
menettelyään meidän selkämme ta­k
a n a , ' meidän tp. k. päätti kuiten­k
i n seisoa lujana taistelulippunsa
puolesta.
On merkille pantavaa millaiset
vaikeudet meillä oli edessämme.
V a i k k a minä valmistin selostuksen
lehtiä varten, jossa selostin meidän
katsantokantaamme (minua keho­tettiin
'niin- tekemään, kumotakseni
erään valheellisen uutisen, jonka
eräs lehtiagentti levitti julkisuu­teen)
toukok. 11 p:nä, ja vaikka
kapitalistien rikkurilehdet sen jul­kaisivat,
niin työläisten omassa leh­dessä,
British Workerissa, ei mai­nittu
siitä sanallakaan.
K e l l o ' 8 aikaan samana iltana mei­dän
tp. k. kutsuttiin yleisneuvoston
luokse j a ilmotettiin, että yksimi*-
linen päätös on saatu aikaan. Eh­dotukset
oli saatu Herbert Samuehl-t
a - j a .hyväksytty neuv. komiteassa
j a neuvostossa. Pitkässä puhe^saaJ
herra Pugh vakavasti ja jnhl^?
sesti j u l i s t i , että yleisneuvosto on
päättänyt siten, että kaivosmiesun
tulee hyväksyä nuo ehdotukset neu^
vottelujen pohjaksi ja että he tuie;
vat lopettamaan lakon. Heillä ol^
muka 'vakuudet siitä, että haluta^
tulee./hyväksymään nuo ehdot, J
heti kun lakko lopetetaan, ^n^'
ilmotiikset' tuHaan myös P-^^^^^^^^f";
Kaivosmiehet voivat palata tyohon
entisillä -ehdoilla" ( » y ^ a , «t»
palkat! alennetaan heti kun työtön
alotettu). Samalla -meille ilmo^V
t i i n , että nuo esitykset ovat inuu^
tamattomia, eikä niihin vo.d^ «ryö­mitään
lisätä. Meitä vaadittiin W,
väksymään ne se"»!^^"^^"',
ammattijärjestön päätös _
Presidenttimme j a . " ^^
limme . kyselyiUä P^^eenjoht^
h r a . P u g h i a , mita olivat n e ^ i ^
det, joista o l i mainittu ja kuta »