1930-07-23-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkona, heinäk. 23 p:nä—Wed., July 23 V A P A U S ^Uboctrk ^ aaJ. a r c a a of r i a a U k V o i f c a n U C a u < U . ful-IiaiMrd daily at S a d b a r y . O a t a H a. V ^ t a t o a d at U i P o » t «IfXica D e p a i t a t o t . O t U » a . a » a K « « 4 C U M aMiMr. Ifaa i c a t « d f u t t u a f a c d i a a i a i » a s « i b a F i a a u b iMuria Ia Caaada. . U i M U a a . k s a l t u i . l u r i * l u B p { i a ja p a i a o U B a j a a u l i naa E t a S u a a t U U . JhvioMtat Vapaat. Box 69. S a d U r y , Oat^ «ri^sliaKI: Kfcottori l ö i * . — T<.imliu 536W. — K i r ^ l u a p p a 2387W. H - - " OUica (i»l> adtartiacmuit*. ale.) I g S ^ E d i t o r M6W^ ILMOTUSiriVNAT V A P A U D E S S A» X»ar«lliionB>elBlacl II iW fccna. i2.ua kertaa. — ATtoUittaea «MBaailla OMaataif«takaat at » a b u i u a x u . — Niaui.ii>aaiiu<liaoiuki«l U>e: k a r u . f l i t O S k m a a . Syotraiilmotakaat M a . tZM a k e n u . — A » i . i o « o a s ^ k a > « | 2 J » kafta. takai, kaataa. — K»ta»il»MBk»« AA) k o t a . — ICa<.UausiIi»otukMt t2.«0 brti», ^ k^caakaa k i i t i a t t o a a j l u tai, n ä n b ^ a n r l t ä . — i •atttiaaa liadut U cNoXilmoiukaei krtu. »IMi Colaa ktrtaa. — T l h p i i t i l a M t t a l l a B |a U a a t a r J ««•^•'»•.•ri" ' » n . « « B d . i i A C A M . <Bhciei:ii«a ili&**tu*Litita etokäieca. - i T / L A U S H I N . N A T J 1 i k »-..SO. C ak. tZM. t ak. * ) . 7 ^ «a I Ik t l 4 0 . — T U m a U a l U s )a » I a i . i i . . ; i ; . : I .k. tuOU. b kk. t;:Jii) i« I kk. »IM. • » . i . . i a . . i I V. AJilqoift. O t i i c a . BaokatMa a a d P r l a u ^ i Vapaaa B a ; l d i < « . Klm Straat. M l a l i to t a addrcaaed: V i p a m . P.O. Bux « . S a d l m r r . O a t. 7 a « ei>a ttilloia t a i i a s u aaa « u U u M a eaaiauUeaa k!(]*c*aaaiia. Utjattakaa « s d aU • • U a j u (CtKCBaUitcUa c l n a c U i i J. V . A J i U i t U t . liikkaeahviiaja. Fascisiiteirröri Suomessa kiihtyy edelleenkin aifioatakaan ratkaistu ja poistunut päivä j'ärjfr-lyk--«-7rtä. .Suurlilalli-- porvarillirfrn laanturn«ks<Ti voilto 1 f i olf* voinut •••aada }»;Iponnmak>i ^^i^t .a.-. 7Sc p « c<4. U . h . ci»,, f J ! - . . « . . . . H . . Tka j i ^ . j , , ^ , , - ^ , ; . ^ . ^ ^ Orjuutu.la ja l u - \iitinid\yi Kiinan riippurnattomuut-l a . Taanluinukr^fn kolmivuotinen ; h i T f u i i ^ on o l l u t e.-tef-;iä Kiinan j k a / i - a l l i - ' - l le y}l(li^tynli.rf•!lf'. IV- ; ru^-tfffiliivä — vapautuminen 4V;o-dalj>^ niin jält«-i.-tä ja .'j^rraariky^y-jnyk-(- n ralkaiseinineh — ei ole f(li^l%nvl. Työläi-- ja talonpoikais-joukkojf- n ase/na ei ö le paranturrut. Hiillää mainita, eitä Kiinansa oh «'iiejuinän kuiji TA) miljoonaa na-fäiiliätäi- lä ja valtava lyöll«>niyy-. ' Sen oliella kasvaa vallankumo-i uksellJnen liike «ekä teolliHuu.*ke>- ' kuk^i-sa eitä maaseuduila. 162 : kihlakimnas-a on leimalitanut ilnn" I vallankumouksellinen parttisaani- I liike («issisolaj, ja Punaisen ar- ! nicijan joukot ovat j o pitkän ajan j käyneet taistelua .suurtilallLsia vas- I t a a n . Siitä hetkestä alkaen, j o l - j loin (ämä ninaseutuliikc yhdistyy j .suurten teollisuiLskeskuksien tyii-tään suuresti vilkastunut. Nyt, I väcniiikkecn kanssa,'aukenee Kiikun kaikki toiminta ja -vinomaleli-1 „an vallankumouksellisen nousun del vasemmistolaisilia tyiJläisillä 1 iJe työläisten ja talonpoikain val-ori lakkautettu, on kommuni.slisen: linkumouksellis-demokralisen dik-puoluecn toijuiiila vilkastunut s i i - : latuurin voittoon neuvostojen muo-lien määrin, että kirjidlisuulla,! dossa. Nykyisin vielä hajanaiset liedoilanlolehtiä ja lentolehtisiä' neuvopto-alueet, jotka ovat monen jaetaan joka puolella maata sään-1 maakunnan alueella Keski- ja Ele-nöllisesli. Muutamia niiden jaka-j lä-Kiinassa, tekevät sitkeästi työtä jia on Suomen kuuluisten verikoi-j voimiensa yhdistämiseksi, rien, ohranoiden, onnistunut sie- ^"^r^ pata kiinni, mutta se on vaikuttanut ainoastaan .sen, että salaisten i Icnlolehdisten tulva vain suure-! nee. Tämä osoittaa, että Suomen j työtätekevä luokka, sen valveutunein o.sa, on suurelta enemmistöltään kommunistisen puolueen takana, tukemassa ja suojelemassa terrorista huolimalta sen/toimintaa. Tällaisen huomion tekeminen on porvariston ja .sosialidemokraatit gaanut • i v a n raivoihinsa. Suomen noskclaisissa lehdissä esim. puhutaan hyvin hellävaroen lapualais-liikkeestä ja^ ihmetellään, että "ovatko jo suojeluskunnatkin sen takana", höpistään kansanvallasta ja muusta sellaisesta törystä keskellä k i i v a i n t a lapualaisten riehuntaa — multa samalla aikaa käjKlään mitä julkcimmin kaikkien vasemmistolaisten työläisten kimppuun. Eikä sosdemien toiminta ' ole—rajÖittimtit ainoastaan pelkkiin vasemmistolai.sten työ- Iäisten ilmiantamisiin j a haukkumisiin, mutta äskettäin on kolmella suurella paikkakunnalla (Viipurissa, kolkassa ja Ensossa) heidän toimestaan vaserhmistolais-tcn hallussa olevat työväentalot maaherrojen päätöksillä aseteltu Nyt keijän kuluessa kehittyi tilannen siihen pisteeseen, että • toiset kiimpiillä työskentelerät miehet ,e-slttivä^. kokille vaatimiiläpn. ruoka on parannettava, ällä el voi mitenkään tulla toimeen Ja koska se on' kaikkien miesten yhteinen asia. Tätä ei kuitenJcaan olisi pitänjt tehdä, sillä nyt nosti kokki yhdessä miehensä ' ja etumiehen Suomesta saapuneet tiedot ovat edelleenkin olleet .sangen niukko-joten täyttä selvyyttä tapahtu-shista siellä ei ole saatu. Sen ver- 'Iran kuitenkin on sensuurin läjti tihkunut tietoja, että varmuudella voidaan .sanoa täydellisen fascisli-ierforin vallitsevan maassa. Työ- •^äestön kaikenlainen järjestöloi-tnihta on kokonaan kielletty . ja työväentalot suljettu. A'äkivallan-tekoja on tapahtunut joka jiäivä, vieläpä ovat ne jo kohdistuneet fascietien aseenkantajiin, noskelai-fiiiokin. Tämä viimeksimainittu feikka osoittaa, että myöskin nos-kelainen ' "työväenliike" joutuu vuorollaan, kun he ovat ensin yh-ieisvoimin fascisticn kanssa painaneet maan alle va.semmistolaisen työväenliikkeen, sulkemaan ovensa. Niin on käynyt Italiassa ja lialkissa muissakin maissa, joissa fascistinen komento valliLsee. So-sialidemdkraattisen liikkeen johtb-lierrat siis, kuten ^ kommunistit ovat aina väittäneet, autlavxtt ta- }iaUisesti voimaan fascistilerrorin, liajoitlamalla lyiJväen rintaman. N i i n on nyt käymässä Suomessa- I i n . Itse "kansanvallan ritarit", kunhan ovat ensin tehneet tchl^* vunsä kommunistisen liikkeen j u l kisen toiminnan tuhoamisessa, saa- H^at fascistlen toimesta kapulan 'kuuhunsa. .. O n tunnettua, eitä nykyinen so- -sialtdemokraattinen "työväenliike" ei tahdo, eikä se voikaan, toimia, inaanalaiseha, vaan silloin i kun siltä fäscistieh toimesta kielletään julkinen toiminta, lakkaa se samall a hetkfllu kiAiorinan^ olemasta. Italian esimcrtcki on siinä suhteessa paljon puhuva. Tämä osqil-latt, ettu soäialhleiiibkratia on vain porvariston apupuolue työläisjoukkojen harhaanjohtamiseksi, joka tehtävänsä suoritettuaan historian yulttämältömyydellä lakkaa ole^ inosla, noustak-seen taas jolloinkin pinnalle-, silloin kun kapitalistit sen palveluksia tar\ilsevat. Kommunistista työväenliikettä ei sensijaan voi porvaristo tuhota m i l l ä ä n keinoilla, niin verisiä me- Xiältelytapoja kuin he käyltävät-k r h sen tuhoamiseksi. Nykypäi-vjcn Suomen esimerkki on siitä vahvana todistuksena. Huolimatta itäikäilemättöniästä terrorista, -jolca s i d l u on kaikkiin vähänkin "radikaalisiin työläisiin poikkeuksella kohdlistettu, täyiyy musiini-j> ien fascistilehticnkin myöntää, irtlä Suomen salaisen konimu^iisti-, « en puolueen toinuSila on entises'- kanssa hirmuisen metelin. Jossa vuoroin itkettin ja vuoroin vakuuleitflii, että he ovat isäntiä ja Joka ei, tykkää hommasta niin saa lähteä. E;im miehet eivät kuitenkaan. ojsasttaneet hiiluol^niin <^jdi'^iähtemään Umpttti jcokki läl^cvSfijä; jqnl;/a. t ^ ( g i mte-het ;;mieliliyväliä ottivat vastaan Ja hcmrriasivat, uuden kokin. , . . Nyt yritti Äumies säkkäyCtää ko.Tippanialla nämä tyjrtymättömät, jotka olivat vaatineet kunnollista ruokaa, miitta kun työläiset käväsL vät komppanian toimistossa^, selittä- 14.8: Viesti T ^ j ä l ä 15,1 sek,; . Alle IB 3-cttelussa: Sfestari A, Myllynen,. Kisa. pistem. 181.0^ 2) R. Kauhanen. Kisa, 178JS7: S) K . Ja.nsson. Jehu, 168J26: 4) U . Pent. tlnen. Jehu. 164^96. *. Ykaityislajit; kuulantyöntö: mes-ta.- i A. Myllynen ?.8fl; U . Penttinen 9.ie; K. Jansson 8.?B; R. Kauhana- 8,C3. Pituushyppy: mestari R. Kaa. hänen 5,22, A . Myllynen 5,04, K nen ja Icoleanlainen ^fxlko päivän. Nyt kuuLitvat Jääneen pois ilman e. pävarmuuden takia. ., . Hmasta j a ihmisistä huolimatta juhlien turhellupuoli ol| Jo hyvänä alkuna Joukkourheilulle. 6-otteluun a^ill^tui II osanottajaa, kahden aiiipungin Joukkueet. Siinä otettiin- • d n lujasti yhteen. Kääriäinen ke. ^uäcäi aaaneensa kalan Järv^i arosta. Eero tietenkin pani hakaan. Jansson 4156. U. Penttinen 4,46. IV M^iäaaiaäXi «iinä lopulla kävi, etts .Tl. juoksu: mestari R. Kauhaner 1 3 . 2 , A : Myllyraen 13.4. K . Jansätör 1 3 . 6 . U. Penttinen .13,9. Ikämiesten 3.ot±eiu: Mestari.J3 Niemi, Yritys Crei^nton, 187,51 pist: 2> V. 'Vihuri, Jyry Long Läke. 185. 81: 3> J . $eppälä, Kisa, 182,99; 4> A. Heiskanen, Klsä. 178; 5> B . 6alo 175,06. Yksityislajeissat 100. m. Juoksu: mestari V. Vihuri , 13.1. R. Salc 2 0 sm. Jälessä, A. Heiskanen 40 sm mävsii asian, ei se onnistunut, mut. | jälessä. Pituushyppy: jnestari A.- ta tämän sijaan .selvisi, että etumies I Niemi 4,77, R. Salo 4.71, V. Vihuria oli koko ajan pettänyt toisia työ- Iäisiä vakuutuksilla että kämppä on pätsärjkämppä. Nyt kävi ilmi ettfl etumiehelle on maksettu kämpän runnauksesta palkka. Asioiden näin 4 . 6 6 . Kuulantyöntö: mestari A. Nie- Mi 9.70, J . Seppälä 9.60, V. Vihuri 9,37. Kymmenottelu: Mestari I. Järnefelt, Kisa. 690,81 pist. (uusi ennä-selvittyä ja näiden i.w.w:.läisteD tys): 2) M. Passi. Kisa, 669,94: 3> mallimiesten paljastuttua j)ettureiksi, L, Kolari, Jehu, 645,42; 4) A. T a m - ovat he turvautuneet yisutm väike- mlnen. Kisa. 599.84; 5) A. Mäkelä nemiseen, jota jo tähän menn^sä Kisa, 578,^. on jatkunut useampia viikkoja. Yksityislajelssa: 100 m. Juoksu: kääriäinen oli mutamaa pistettä larempL Palkinnot jakautuivat seu- «avastl: Kääriäinen I. Järvi n Ja Viitanen m . Kiertopalkiimon " V a - ^uäeh"- maijan kuitenkin voltti ?ört Arthurin Joukkue nyt jo kolmannen herran. Joten siitä kilpailu Viestiin' osallistui kuusi joukkuetta, Port Arthurista 3, Fort Willia-fkista. 2. Ckmmeesta 1. Viestin kier-xtpalkinnon ' voitti Fort Williamin maimätnen Joukkue, ei. kuitenkaan natingi9a« sillä parinkymmenen -netrin lisämatka olisi paimut voitqn "Tyvin häilyväiseksL Ensi yummapa taas nähdään mihin patsas vaeltaa. Sen minä vaan sanon, että lujasti jauksen takia, mutta korjauksesta ei nyt kuulema ole louhettakaan Anmialilliiien liike Kätyröimistä L W. W.- läisyyden varjossa Viime aikoina .on alkanut tulla päiväjärjestykseen, että kaikenlaiset luihut ja plkkunllviälset turvautuvat pettääkseen yksinkertaisia työläisiä I.W.W:n nimen taak.se. Parjaavat suu vaahdossa kommunisteja sekä^ muita järjestyneitä työläisiä ja heidän järjestöjään. 'julistamalla että I. W. W. on se ainoa oikea työväen- Järjestö. Tämmplstä tapahtuu erittäinkin semmoisilla seuduilla missä I.W.W:llä ei todellisuudessa ole mi. tään toimintaa, tuskir» yhtä jäsentä enempää 100 mailin alueella. "Yksi tämän laatuinen Ja hyvin kuvaava tapaustensarja sattui York. ston nimisessä paikassa Pohjpis-Ön-tario- isa. Kämppä jossa tapaukset sattui kulki -Woollings.,Ca .pätsäri-kämppä No. 5 nimellä. Kämpän asioJden hoitajana toimi, va henkilö Ja kokin mies (nimet jätän tälläkertaa mainitsematta) esiintyivät kovina i.w.w:lälsinä, joka tuli erittäin selvästi näkyviin Shabaquan lakkotalstelun aikana, jolloin he m i tä julkelmpien syytösten kanssa hyökkäsivät L.W.I.U. jä sen toimitsijoiden kimppuun, joutuen usein koviin väittelyihin kämpällä työskennelleiden L.W. Union jäsenten karn. sa. mennen niin pitkälle, että Jou-duttuaan Itäviölle väll;teiyissä kiel-- täytyivät kaikesta keskustelusta näl. den kanssa, vieläpä polttivat Indus. trialistinkin heti sen tultua Ja Itse sitä hioman tarkasteltuaan, ettei se vaan Joutujsi "kommunistien" käsiin, koska ne tekevjit sen kirjoituk-sista omia huomautuksia. Kämpän miesluku on ollut 8 miehen seuduissa ja on miehet usein vaihtuneet, koska erittäinkin ruoka kämpällä on ollut huono, vaikka t a vallisuus on. että pätsärit pitävät . . . . . . . . - 1 - 1 , . .. " kohtalaisen ruoka järjestelmän. Niin-nayllaa nnnka hengen lapsia nama r,,.-^. , .. ... ... niyymfs; j a hukkaamiskiellon alaisiksi. • Toiihenpidc tarkoittaa silä, iittä nämä talot tulevat virkavai: lan voimalla annettavaksi noskc-laisten haltuun. Samansuuntaiset ryöslötoimcnpileet ovat vireillä nmuallakin, missä vasemmistolaisten hallussa on työväentaloja. Tämä noskelaislen pelaama rooli vakavalla hetkellä, jolloin kysymyksessä on työväestön kaikkein alkeellisenmiat kansalaisoikeudet. Sietää vielä mainita, että. erikoisen vihan alaiseksi Joutui tuolla kämpällä eräs I.W.W:n monivuotinen jäsen, koska asettui puolustamaan työläisten yhteisiä vaatimuksia. Muun muassa oli tästä huomautettu hänelle, ettei sinun i.w;:w:läl- .senä sovi kannattaa toisia' työläisiä, jotka ovat kommunisteja j a 1>^^- unlon jäseniä. Kun vastaus kuitenkin oil: "Haluan toimia työläisten yhteisten etujen puolesta". Joutui hän kommunistien kanssa samaan kadotukseen. — "Kulkuri?. Tulokset mestai-iius-kilpailuista I Järnefelt 11.7, V. Kangas 12, A Tamminen 12.5. Pituushyppy: t Järnefelt 5.57, V. Kangas 531, M passi 5.29. Kuulantyöntö: I. Jäme- -felt 11,55. V. Kangas 10.59, L . K o lari. 10,45. KorkeushsTppy: r. Järnefelt 157, M . Passi Ja I * Kolari 147. 400 m. Juoksu: A. Tamminen 5 9 X V. Kangas 61,1, A . »fKkelä.63, 110 m. aitaj.: I. Järnefelt 17,6 (uusi liiton ennätys), M . Passi 1 8 , X J . K o lari 21. Kiekonheitto: M . Passi '"kansanvaltai.set" herrat ovat. E i ole siis ihme, vaikka nykyään onkin, vainoista huolimatta,' huomattavissa sosdem piioluecsecn kuuluvien työläisten keskuudessa voimakas vasemniistumisen virtaus, samalla aikaa, kun maanalaisena toimivan Suomen kommunistisen puolueen toiminta laajenee ja voimistuu. m vaUankumouksellinen nousu pä Shabaquan lakon aikana kämpällä työskennelleet työläiset jo talvella poistuivat kämpältä, lukuunotta. matta etumlehenä toimivaa ja kokin miestä. Majninnan ansaitsee se, kuinka koklnmles näiden lähdettyä kantoi metsästä joitakin lyhyitä pätkiä kämppään, joita sitten nuyteltiin kommpanian mittareille selityksen kanssa: "tämmöistä työtä tekivät Round Laken kommunistit". Viime lauantaina Ja surmuntaina järjesti Canadan T U L : n suomalainen jaosto suomalaisten seurojen väliset viestinjuoksu- Ja 10-ottelu-mcstaruuskilpallut Sudburyssa, TJni-on- pulston urheilukentällä. Osanot. tajia kilpailuissa oli runsaasti,, vaikkakin'muutamista suomalaisen Jaoston huomattavimmLsta . seuroista puuttui osanotto kokonaan. Nilhpä kaivattiin erikoisesti lO-otteluun Ra-sulaa y.m. pohjolan poikia. • Lähtemättä tarkemmin selos,ta-, maaä kUpaUuJejv.. kulkua^.imiaiq^ semme vain, että ottelut, m o n e^ lajissa olivat erittäin kireitä. ± 0 . ronton Yritys oli lähettänyt lujan viestijoukkueen, Joten kilpailut vies. teissä ollVat harvinaisen jännittä,vlä. Kymmenottelussa oU ylivoimainen voittaja yhteistuloksessa Järnefelt, mutta eräissä lajeissa saavuttivat toisetkin ottelijat hjrvlä, tuloksia. ^ Naisista kiintyi ;erlkpisesti h u o n^ Timmlnsln Ilon iS-viiotlaaseen HejiH Hiiliin, joka voltti mestaruudet j i i - telstuloksessa. pituushypyssä ja 100 m:n juolcsussa. ,"karsinkin pituushypyn tulos oli niin. nuoren saavuttamaksi hyvä. Kisan Sylvia .Mäkynen oli melkein tasavertainen edet-llsen kanssa pituushypyssä, mutta juoksussa heikomph joten Hill kykeni saamaan puolenksnAmenen pisteen etumatkan. 3 3 , 2 3 , I . Järnefelt 32.85. L. Kolari 29.05. Seiväshyppy: L Järnefelt 2,«1, L. Kolari 2.71, A. Mäkelä, M., P^ssl ja A. Ttunminen 2.40. Keihäänheitto: L. Kolari 48,32. M. Passi 45,33. t. Järnefelt 44,25. 1.500 m. juoksu (10- ottelljaln): A. Tamhilnen 5 min. 08.4, E. Mäkelä 5 min. 10,3, L. K o . lari 5 m. 17. Alle 18 V. 1500 m. Juoksu: Mestari A. Myllynen,- Kisa. 5 min. 15; 2) K . Jansson, Jehu, 5 min. 16,6, 3) A. Mäkinen, Jyry, 5 38.4. Ikämiesten 1500 m. Juoksu: Mestari L. Sinisalo, Kisa, 5 min. 06,3 (uusi Ikämiesten ennätys), 2) t. Mäenpää, Kisa 6, m. 09,2. 4x100 m. viesti: Mestari Sudburyn Kisan Joukkue .1, aika 50,3. (paren^iR kuin ennätys). (Passi. Tamminen, Kangas, Järnefelt); 2) K i s a n II Jouk. kue 54.6. • 4x400 m. viesti: Mestaruus Kisan joukkue I, aika 3,56 (Kangas, Hem-mlftki; Jaakkola Ja Taminin'en); 2 ) , Toronton Yrityksen Joukkue, aika ä^T;^ 3) Kisan H Joukkue 4,05. ,4x800 m. viesti: Mestari Toronton Vrigy&sen joukkue, aika 9.08,7 <pä. rempl entistä ennätsrstä), (Vickt>ert, Nikander, J . Jokela j a Y. Jokela); 2) Kisan Joukkue 9.25,9; 3) Beaver Laken Jehun Joukkue .10, 13,7. . , .4x1.500 m. viesti: Mestari Jehuh Joukkue, aika 18,59.2 (parempi entistä ennätystä), CSystö. Piispanen, , Salminen Ja Torvi); 2). Toronton Yrityksen Jouldcue 19, 13; 3) Sudburyn. K i s a n joukkue 19.23. Port Muain oidiisia Tulokset kilpailuista olivat sett. raavat- Naisten 3-ottelu: Mestari Helvi Hill, Ilo, Timmins. pLstem. 217.64; 2) Sylvia Mäkynen.- Kisa Sudburyn 212,64; 3) Anni Grönholm. Ilo. Tiim-mins, 203,91; 4) Viesti Tynjälä. Hb, 193.46; 5) Irja Suutarinen, Kisa, 184,82; 6) Vieno Salminen. Jehu,, Beaver Lake. 176,45. Yksityislajelssa seuraavat tulok. set: kuulantyöntö: Anni Grönholrp. 7.49 m., Sylvia Mäkynen 703. Helvi Hill 701; pituushyppy: Helvi Hill. 4.34 m. (Sama kuiri aikaisempi lö* ton ennätys). Sylvia Mäkynen 4,^; Viesti Tynjälä 400. 100 m. juoksT: Helvi Hill 14,5 sek., Sylvia Mäkyn^ Karjdaisten itsehallinnon perusta&uirä|oiltai Kasvava vallankumouksellinen) talislijärjesliijen ja sosialifascisti-nousu on ollut ilmauksena kapitalististen maitten sisäisien vastakohtain kärjislymjsestä. Viime vuonna lakkoiiikc paisui monissa maissa. Jos otamme Englannin, niin siellä tapahtui käänne 1929. ja lakkoliike laajenee nykvisin yhä. edelleenkin. Hanskassa alkoi uusi nousu jo 192{>. j a on .se, luajeulunul yhä lähän päivään .saakka. Jos ei lakkojen ja litihiii osallistuvien lukumäärä *>lekaan kasvanut kaikissa maissa, n i in kuitenkin ilmenee yleisenä piirteenä lakkoliikkcen muuttunut luonne: se on j o eräissä kapitalistimaissa saanut vastahyökkäyksen luonteen, taloudelliset lakot saavat yllä uscamtriin poliittisen luonteen. Lakkoliikkeitten ohella kas-vän työläislc;n taisielu-mielenoso-tuslen lukumäärä. Työttömyyden kasvaessa Iäa|«biEe tvöltömäin liike, jökä Usein-Äaä taistelaluonteen. Nyk^ jsclle ^^^^ vai- :ap4e1Iis':^ip^inaisla on, että työ-taföudeliista taistelua vas- Jiuläi ^ i r a r i l l i s e n valtion, kapien yhteisrintama. Kommunistinen puolue on nykyisin ainoa voima, foka kykenee j oli ta maan kasvavaa työväenliikettä. Eräissä maissa. (Jatkoa) 2 . - Lookk.isodan kansainvälisyys Kansalaissota Karjalassa muodostui todelliseksi kansainväliseksi luok. kasodaksi: valkoisten joukot olivat kuten Puolassa, saa Ivöväenliike i ! : ° ' ' ° ° " f ^ " " "^ ' " ^ ^ erilaisimmista nvkxisin erittäin jyrkän taislelu- kansallisuuksista. englantilaisista, luomecn yleispoliittisen kriisin lä-he- styessäi ' On mefkitlävä kaksi suurta työväenluokan kansainvälisiä esiintymisiä komnnmistiseri puolueen johdolla, elok. 1 p:nä 1929 solaa vastaan ja Neuvostoliiton puolesta ja .r> p:nä maaiiskmila kan.sainvälinen taistelu tvöttömvvltä* vastaan. valkovenäläisistä, serbialaisista, val-kosuomalaisista j.n.e.; punaiset joukot venäläisistä, suomalaisista, karjalaisista y.m. työläisistä ja talonpojista. Katsokaamme, mikä osuus kullakin näistä viimemainituista oli Karjalan vapauttamisessa, sivuutta. maila' Punaisen Armeijan sankariteot sellaisenaan, jotka eivät ole tämän kirjotuksen puitteissa kuvattavissa, ja kiinnittäen sensijaan huomion paikallisten venäläisten j.a kan-maalla, mutta siinä keskivarakkaat^ mikäli siihen osallistuivat, kävivät vastahakoisesti Neuvostovaltaa vas-taan ja ensiniäisen sopivan tilaisuuden tullessa palauttivat ystävällis^ suhteensa punaisten kanssa. Saniai juttu Pohjoisen rintaman takana, missä . talonpoikaistoa oli valkoiste^ melkein mahdoton mobilisoida pu-naLsia vastaan, ja missä pakkomob^ lisoidut tilaisuuden sattuessa liittyi-' väa punaisiin. >•• 4 , . . . . ... . (Sallisten työläis- ja talonpoikaisaines. Siirtomaissa ja puolsurtomaissajten taisteluun. Tämä on väittämä-kasvaa selvästi vallankumoukseni-jtöintä ei ainoastaan valaistaksemme nen nousu- Kiinassa svvu talou-1 yleensä kansalaissotamme luokka-dellincn kriisi teollismulessa ja luonnetta, vaan. — mikä tärkeintä. maataloudessa kärjistää sisiiisiä vastakohtia äärimmäiseen .saakka. lallisp ole mitenkään voinut ratkaista näitä vastakohtia. Kiinan vallankumouksen peruskysymyksistä ei ole Mitä tulee Karjalan venäläiseett proletariaattiin, antoi se. kuten poli-joisen rintaman takainen työväest^j kin. kaikkensa uhriksi Neuvostoval4 lalle ja proletaariselle vallankumoukselle. Se järjestyi Punaiseksi kaartiksi, sittentmin Punaisen Armeijah riveihin.- se taisteli kuin leijona pro.; letaarisen vallankumouksen puolestii" nälkäisenä ja viluisena ja julman petomaisen vihollisen ahdistamana. Ja milloin valkoiset pääsivät lähenemään proletaarisia keskuksia, rieu. si työväki aina yhtenä miehenä työ.? paikoiltansa antamaan kivääri kä- •AlmUidilia vieteltiin Port Arthii-rissa ifclnak. 12—13 p. NäyleUnäkU-paliulkh osallistui kolmen osastoh näyttämöt, Fort Wimam kappaleel-la "Helvetti", Port Arthur kappaleell a "Kaivostyöläinen", Coiuneen näyttämö kappaleella "Setä". Kierto, palkinnon vuiideksi voitti F. W. näyt tämö, varttipisteellä. Ihmisiä öU k i l pailulta iseiu-aamassa niin vähän, että hävettää slirä mainitakaan. Täällä näyttää pesiytyneen ihmisiin, sellainen käsitys, että sellaisiakin Jtih-lia. kuin aluejuhlat ovat. pitäisi, viettää Jokaisen asuJamen porstuassa, liommattakoompa ohjelma kuinka arvokasta tahansa Ja Jiihlittakoän kaupungissa tai maalla, tulos on o. sanottoon nähden aina sama. Jos on katmls ilma on yleisenä lauluna että ihmiset ovat menneet Järven rantaan. JUyt viime juhlapäivä oli ori-hettomuudeksi aamulla hiukan sötet. täytyy käydä urheiluun käsiksi jos likoo p a r i vuotta patsasta pitää iial-iussaan. Hyvä on alku, painakaa vaan .pojat päälle kaupungissa sekä maalla. Naisten kolmiotteluun osallistui. neljä. Palkinnot jakautuivat: L Margit Tuomi, n Fanni Laine, in E. Järvelä. 3,000 metrin taipaleen iuäksi zreljä Juoksijaa. Kataisen A r vo tapasi parempansa^ enslmälnen Ja vieläpä . toinenkin tila piti luovuttaa toisille. Tämän kirjoittajalla ei ole käytettävänään palkintotuoma-rien numerolta, joten pitää tyytyä näin ylimalkaiseen selosteluun. Eikä. hän sitä pääasiana saisi ollakaan sentit ja sekunnit,» mutta se, henki mikä vallitsee urheiluniaailmassa. Mielihyvällä voidaan todeta, että urheilu tällä alueella elää .nousukautta. •Henkinen ohjelma esitettiin kaikki sunnuntai41tana moletnpien kaupun. klen osaston haaleilla. Puhujana e-slintyivät toverit Korholin ja Vaara. Juhlaruno lausuttiin molemmilla t a loilla samoin P. A. soittokunta soitti. Vaihtelevan ohjelman suorituk-seissa kului aika 12 yöllä-Ja sitten a - lotettiin keskiyön tanssit. Juhlat ön Juhlittu. Ohjelmansa puolesta voidaan sanoa suurjuhliksi, mutta osanottonsa puolesta pienen maalaiskylän Juhliksi. Osanoton lai-meuteen ei sysmä todellisuudessa oie ilmat eikä autot, mutta se, että tämä alue on rasitettu lilan monil. la kesäjuhlilla. Jokainen osasto Ja orgaani haluaa pitää omat markki, nansa. K u n Juhlia rupeaa oieiftaan Joka pyhä saman Joukon •Jiihlifessa, iiiln tjmipäsee se, tänä kesänä e-tenkin, kun Juhlien kantajoukko, "Jätkät", ovat joutuneet tappelemaan tyj5ttöm3?yttä vastaan. Basl kesän timnuslause olkoon korkeintaan 4 kesäjuhlat POrt -^Art-* hurin alueella. i — l. käydä jurruttaa vaan pikkuisella voimalla,. nimittän 2 martin uunia ja 1 maasuuni. Jossa ei tarvita työmiehiä ollenkaan, vaan työn tekevät häimäii tupet ja. plkloipomot. Jotta heillä olisi työtä. Siksi kai komi>- pania ruimaa tällä tavalla että sit-ten kun taas rupeaa kovemmasti käymään, niin nämä samat pomot ,^tten sanovat alaisilleen että pus. kekaa vaan. ei se niin kovaa ole, olgjnme. mekin, sitä tehneet. Se joka^ ori" pomoksi ruvennut niin se on pomo. j a sen järki ei ymmärrä, ja vaikka se ymmäi^isikin. niin se sulkee silmänsä ja katsoo vaan komppanian etuja. Tässä terästehtaassa on noin neljäs osa pomoja, nim. isot Ja pikkupoomt yhteensä, palkkalistalla olevista. — Jon. No. Huomioita Torontosta kien tukikohtana merishevIMneuvoä-toa kukistettaessa, Ja oli se etumai. siinmista työläisissään antanut a i. i^kset Klarjalan ensimalsen bolshe-vikiäolun perustamiseksL Se muodos. ti myös kansalaissodissa ehtymättömän lähteen, mistä Jatkuvasti virtasi sankarillisia työlälssoturelta Ja vallankiunoustoimitsljoita punaisten taisteleviin riveihin. Tehtaan puolue-solu mofaUisol pii. naisen kaartin osaston Lotinanpellon kihlakuntaan kulsikkikapinaa kukistsBnaan 1918. eliritarvejoi&ku'- een 'Keski-Venäljälle. Joukko-<»a5- y3xi Sungun kapinaa kukistamaan, Muurmannin radalle liittoldisteh etertemistä vastusttooäBn, valko-suöi itfkHiisIä vastaan Suölusmäelle jinif, i^ufiiiniättakaän nliistä mbtiiltä:t^^ t^;yksityisistä tovereista, mitai se lähetti' neuvosto- Ja sotilästoimiiti perustamisestansa aikain. Mörita vallankumousuhria on tehtaan äika Myrdcy kulki kaupunkimme kohdalla t.l^ 20 päivän illalla, sattuen pahemmin Albe^rt kJEidullä kasva, viiri puihin, Joita se repi Juurineen, toisia .katkojen. Myöskin^Amlon talosta oli repinyt •tiiliä iftl. Myrsky el tosin kestänj^ kuin, viiden m i nuutin paikkeille, vaan kovanlalsta se oli. Lausimtoliian tulee antamaan L a . pinsalon seurue täällä Soossa S. J . osaston talolla 1 2 6 Thompson St. ensi lauantai.iltana tk. 2 6 p. kello 8 Ohjelmasta mainittakoon: Tals-tellJoiUe, Toisille, Viisi jyvää. Sirppi j ä vasara. Vallankumous. Huostelua, Kirottu sota, pyykkiraimassa, Venäläinen kansantanssi (ripatsha) y.m. [rfjpuksi yleinen karkelo. Saapukaa-pa katsomaan jä kuulemaan Klrk-arid Laken näyttelijöitä jä taitelU-Joita, . onko-meille soolaislUe heistä mitään oj^pimi^ta, vaikka olemme-idn maailman oppineinpaa Joukko^. Tämä Toronto on suuri kaunis kaupunki, puistoista ja ikivanhoista ihanista lehti ja havapuista rikas. Mutta ei aikomukseni ole tällä ^ r - taa ollenkaan kirjoittaa kaupungin nähtävyyksistä, näin kesäiseen aikaan se tuskin huvittaa lukeakaan. Ohimennen vaan sanon että tääHä on hyvhx lämmin, toiset sitä kuuluu moittivan lilan kuumaksi, mutta feUekirjolttanut on lähtenytkin pohjolan kylmyyttä pakoon, niinollen pitää olla tähän lämpimään tyytyväinen. , Työttömyys on täällä ihan huipussaan. Jos tätä Jatkuui niin on siitä vallan kauheat seuraukset. Säälin niitä hienoston ihania rouvia joiden pitää lähteä pois, tästä kaupungista kauniilta asuin sijoiltaan j a matkustaa, aina Floriidaan asti, kun eivät saata olla täällä ja kat- •sella "laiskoja työläisiä" makaile, massa pitkin puistoja; ne ovat vielä niin nälkäisen ja kurjan näköisiäkin' heidän mielestään. Meistä toisista työläisistä ovat nämä- näke mykset enempi kuin surullisia. Tah toisimme heitä auttaa, mutta mei dän toinen tasku on tyhjä ja toi sessa ei ole mitään; raha määrää sen, kuka saa syödä ja kenenkä pi-: tää olla syömättä. On Tortmton työläisten elämässä sentään pikku valon pilkkukin, ml kä viikon työnetsinnän ja (muuta, mille harvoille) raadannan jälkeen tarjoo virkistystä. Tämä on ensi mainen kesä kun Toronton suomalaisilla on oma kämppäys palkka, se on kuten, keidas erämaassa. Sinne voi jo lauäntal-iltana lähteä ja paistattaa itseänsä taivaan aurin, gossa koko sutmuntaipäivän Ja k y l läpä meikäläiset 'näyttää sitä hyväkseen käyttävän, ihan vieraskin huomaa, kuinka ihmiset siellä ovat tyytyväisiä ja iloisia Ja viihtyvät siellä ihan* "kuin kotonaan". Mutta .eipä ihme olekaan Jos siellä olo tuntuu mukavalta, kun tietää var. maan että se "kämppä" on suoma-laisen järjestön oma ja että maa jota tallaa on niin ollen meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Se vesitippa, missä saamme kaJstella Itseämtue aurlnkokylvyn jälkeen, tytöillä kuin cor anto kun ajait^i yhtään kärpäsiä, öösana esim. poi Bäkämppäj-stä hä: Hyvä meidän o omalla kämppäy kesän perästä tul on aina muistetta vella tan-ltaan yhteistoimintaa, me iisemme tal-.-e; mällä lukuisina töön, ken ei sOhi nyt. Ja kuka on nen • velvollisuukä; kä^ppäjioikeuksie kia,; suooialaiseea jäseniä,^'ottamaan vi toimintaan, si suuri jä työn te Omaa lehteä.mme myös muistaa tila auttaa yhteistoimi] Pitäisi myös herlst 'lemaan milloin o; -dit leipäkuskit a, porraspäähän. Lähetän kesäter kaikille yhteisesti toivon yhä ihania ja. — Fanny T. Eri päiidd Montrealin Menemme siis haalUle. koska heillä .on noiiikiri. paljon ohjelmaa ja hy. yää. katsokaa paikallisista ilmoituksista, «jossa ion ohjelma tarkem-mln^ selostettu. Tierastelidas vähensi miehiä t.k. 9 päivänä, tahi sen p i t i lakata känästä tykkänään, mukamas kor- — selvittääksemme ennenkaikkea j kansallisen aineksen suhtautumista 1 näihin taisteluihin. Mahtavan vallankumousnousun jälkeen v. 192.1—27 tapalrtunut suur-! Venäläiset työläiset ja maalaisköy. jdesl^'"^i^^rt ~;n"",^feun "kaupunkini tilallisporvarillinen taantumus e i i " " " ^ * * ' - "^'»"apä yleensä keskivarak-159 porteille tunkeutuneelle luokka-^ kaat talonpojatkin, tiesivät yleensä tviholliselle. " paikkaiisa luokkasodan riehuessa. Ainoa kulakkikapina Karjalan venäläisellä alueella oli Sungim niemi. Karjalan huomattavin proletaari.' nen keskus, Onegan mettalHtehdas kirjoissa, uhria. Jotka sankarillisella rohkeudella . menivät kuolemaan ^ätelevieri valkopetojen kourissa. SuQiriälaisten punakaartilaisten jä myöhemmin suomalaisten x>Unai5- .teri rykmenttien la, sqtakoiilulaisten ^ ( £ 5 l^rjalän vapauden puolusta-ttiiseE^ Ja sen vapauttamisessa luok. kavihollisista on erittäin, huomattava. E l ole »alaista taistelutant^t-l a S3a'JaIassa 1918—22, missä ^vät stidai&ialset puhdset oisastot olisi Täb^ttataieet venäläisten toverien lÄiBalid v n t u i s a ;Ja UBtkuneet. liiol oli tammikuussa 1918 ollut ixUsherii tettavimpina Ja talstriiUcykjpiBänt^ i^ujouldcoina kaikkein tukalimpina-kln aikoina. OUpa aikoja. Jolloin he yksinänsä torjuivat luol^viholllsten hyökkäykset Karjalaan, nimittäin valkosuc^i^alaisten liyökkä{^sten' ja Interveritsionih alkuaikoina. - Kuuluisuuäen: " saavutti, talvella 1918—1$ xriuö^bisiettii enslriiäinen suomälalnei}, tariika-ampiujarykment. ti, r Jonka |)ataUöonat osallistuivat kaikkiin t^rfceiobpiin sotatoimiin täytyi ostaa suurella rahamäärällä Miitta pianhan ne rahat kootaan kun kaikkemme uhrataan ^ nousi-han se iso kivjkln sieltä joenpoh-jasta yhteisvoimin, niin miksi ei maan . hintakin tulisi yhteisvoimin kokoon.^ E n muuta voi k u in huutaa hurraata sille Jukolan saunan ihanalle- löylylle. Josta sain osani simnuritMna.. Kaunis sllterl kasvaa saunan ikkunan alla ja samanlaisesta oli taitettu oksia vastaksi — kolvuvastojä. oil vain herkkusuille. Saunasta lähdimme ravintolaan katsomaan oliko saimakahvia saata, vana ja olihan siellä; kyllä sieltä näytti lohkeavan joka sorttia suu hun pistettävää. Emännät pyöri hiki hatussa ruuan jä kahyhi laL tcssa Ja kirnupiimän jakamisessa. Paras mitä tämä' kämppäyspalk-ka voi tarjota on lasten kesän vieton järjestäminen. Siellä ön r a kennettu .kaksi isoa kämpi»ä, toinen tytöille Ja toinen pojille. Noin 25 pikkusta telttasänkyä näytti o-dottavan auringon paahtamaa väsy. nyttä pikkunaista ja sama määrä IJlkkumiBhiä. Oli siinä silmää kirkasta Ja iloista naurua. E i ' muis-tettulaum kaupungin pölykatuja. Helliä lon omat. hoitajansa, niin Meidän naisjaost* ta tässä lehde.^ että ajattelin kirjo taisi riieidän aivan emme todellisuuden kaikista vaikeukslst lemme koettaneet kaan yrittää; onha henkilöitä mukana, ränä m viedä luokl le yhteiselle proleta Meidänkin jaostossa ikävä puoli, että toi me kuuluu moniin on siten kerääntyny yksilöitten osalle, jot kärsii poissaolosta, sl hyvä mahdollisui jäseniä, mutta en y saataisiin heitä mu sesti huomaamaan tilanteen, mitä se ^ seita ja mihin hän< Jos mietimme tilan kellä, tulemme hu( tämän ajan naiselta kritiikkiä eikä horji tärme, kuten näemi maailman tekevän k sa ja uhkauksiensa 1 den se horjuu, kun on yksityiset pyyteet va.stäiset kuin meillä tätekevän köyhälistö rä. Tuhannet ovat seksi taiston tielle 1 hansia se vielä ajaa heiltä riistetään eli taan nälkätaipaleelle Allekirjoittaneen t tämä mieleen kun ni ka eivät ota osaa luol ka lukeutuvatkin tyc joko me olemme osa tehtävämme tässä su voimia kysyvässä yh tauksen tähän saan Jokaisen meidän tul seämme, tarmolla ja temme nääntyisi ja Tositarmolla, naisena on nälkä ja kurjuus työtämme sinne asti, vapauden auringon aamua odotellessa ei vaikka ruita huoaten Lopuksi oli tarkoiti että nalsjaostoUamnK lokuun 3 p:nä. S. J varten on valittu tc on järjestänyt hauski lista ohjelmaa, m.m pale. Koettakaapa pit lessänne tätä elok. 3 on hauskaa jokaisella Jos sattuisi että sati esitetään sama ohjeli lilla klo 8 . 3 0 illalla; 1 misen jätän kirjeenvi 1919—20. Taisteluitten tauottua. suoritti se 1920 initä raskainta raja. \'artlopalveIusta, Ja pahimman kelirikon aikana-toukokuussa 1920 kävivät sen osastot vielä puhdistamassa Oh^ian., Suonen valkoisista. '^Paitsi tÄtä .rykmenttiä, taisteU Aunuksessa Ja stttenuriin Arirangelin rintamalla tcänen, suomalaisJnkertläinen ryk-thehttL Suomalaiset punai»älU^ökurssilal-set, tulivat tunnetulk^ Jo Aimuksen taisteluissa 1919, missä heitä oli is-kukomppania. Sittemmin, vtioden m i - 5 2 bandltlsmhi kuklstariises. lee, oli se koko ajan Etelä-Karjalassa valkoisia vastaan, seikka, jonka Suomen lahtarit sotakirjoissaan t o teavat suureksi syyksi Aunuksen ja Säämäjärven retklensä tappioihin. Puhumattakaan siitä, että olisivat ruveimeet suojeluskuntiin asettuivat karjalaiset, esim. V i t e l e ^ ase kädessä tälstejemaan Suomen t a i. koisia vastaan. Kuuluisa on esim. punaisten karjalaisten taistelu Suomen lahtareita vastaan Vitelen kirkossa, jossa karjalaiset yhdessä parin venäläisen toverin kanssa pitivät. sankariliiSMtl puoliaan _ valko-suomaläisten hyökkäsratä vastaan. Saman katiteran moitteen kuin Aimuksen karjalaisten "vielä heräämättömän heimohengen" joh-dosta, antoivat Suomea valkoiset v. 1920 myöskin Dhtuari karjalaisista, jotka /peiiustivat ' punaisia metsäsis. siosastoja Ja iäuttoivat Punaista Armeijaa valkiosuomalaisten likvi-dolmisessa Dhtualtä. Puhumattakaan osittain ptmaisesta Karjalan L o u n a s t a , joka ktöällä Ja syksyUä 1918 puhdisti Uhtuän valkosuoma-väksi. — NaisjaostolJ Sen jälkeen kun ditismin (1921-22^ a liliikkeeseen pal^' kautta osallistuneet 15 kot tuUvat lahtanet houkutusten ja lupa pohjin petetj-iksi ja P ti katkeroituneina St siri koteihinsa neu perusteella, on vai täytynyt todeta, että laajojen karjalaisten 3 natus lopullisesti ja « hain ja keskivarakka nemmistö koko Kar pysyy ehdottomasti Si sia vastaan. Karjalan; tömistä vastaan ne c sa saavutti Punaisen Armeijan hlilu tSvänä isläijonkkona tolininut kurs-1 laisista Ja sai tarmc&icaan Ja reip-inäispataljöona mainetta rohkeudel- jpaan puhdistusretkensä Johdosta la Ja taitavalla sotaliikkeellään o- valkosuomalaisten kiroukset, saksi vihollisen seftSpuolella. Pa- lUDonissä tapauksissa muuallakin taljoonä ktilkl Mäaselakä Repolaan, osallistuivat ptmais6t karjalaiset luokkasotaan Punaisen Armeijan yb-teyöes^ Valkosuomalaisia vastaan. Suomen lähtiuit koslivatkin kaik-mlnkä tofehitettyäan valloitti K i i - Iriasjärven ja Pääfcmmiemen, edelleen Kostamidcsen ja Aijonlahden, hiihtäen käilddaan 1,100 kilometrin mafkkn. MHä IcarJalaisfeen köyhään Ja keskivarakkaaseen taloxqKäkBistoon tti. kialla missä " liDdraivat, puriäisöfe karjalaialte yhtä /fietomaisiesti täSiu fcäämnllä ja nmrfa^mialla heitä kuin punaisia suoi kin 1 olleet- Ja esim. v min, aikana piti laoa tunnuslausetta "Karja le" (karjalaisten valtiol dellisen itsehallinnon 1921, oUessa täällä taj saan!!) _ . Ainoastaan kulakkiai laiset keskivarakkaat kulakklvaikutuksen sa olevien, lahtareihin U niihin sulautuneiden 01 kutuksen alaiset, kani leenkin vaRosuomaM niitten etappimiehma sellaisia on vain ineio Jalaisesta väestöstä. onkin kaikin poolin osc tomasti inottavans» väestöön kofajnaisna^ taen -Punaisen Armo^ karjalaiset jouttoÄSS «
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 23, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300723 |
Description
Title | 1930-07-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Keskiviikkona, heinäk. 23 p:nä—Wed., July 23
V A P A U S ^Uboctrk
^ aaJ. a r c a a of r i a a U k V o i f c a n U C a u < U . ful-IiaiMrd daily at S a d b a r y . O a t a H a.
V ^ t a t o a d at U i P o » t «IfXica D e p a i t a t o t . O t U » a . a » a K « « 4 C U M aMiMr.
Ifaa i c a t « d f u t t u a f a c d i a a i a i » a s « i b a F i a a u b iMuria Ia Caaada.
. U i M U a a . k s a l t u i . l u r i * l u B p { i a ja p a i a o U B a j a a u l i naa E t a S u a a t U U .
JhvioMtat Vapaat. Box 69. S a d U r y , Oat^
«ri^sliaKI: Kfcottori l ö i * . — T<.imliu 536W. — K i r ^ l u a p p a 2387W.
H - - " OUica (i»l> adtartiacmuit*. ale.) I g S ^ E d i t o r M6W^
ILMOTUSiriVNAT V A P A U D E S S A»
X»ar«lliionB>elBlacl II iW fccna. i2.ua kertaa. — ATtoUittaea «MBaailla OMaataif«takaat
at » a b u i u a x u . — Niaui.ii>aaiiu ert, Nikander, J . Jokela j a Y. Jokela); 2) Kisan Joukkue 9.25,9; 3) Beaver Laken Jehun Joukkue .10, 13,7. . , .4x1.500 m. viesti: Mestari Jehuh Joukkue, aika 18,59.2 (parempi entistä ennätystä), CSystö. Piispanen, , Salminen Ja Torvi); 2). Toronton Yrityksen Jouldcue 19, 13; 3) Sudburyn. K i s a n joukkue 19.23. Port Muain oidiisia Tulokset kilpailuista olivat sett. raavat- Naisten 3-ottelu: Mestari Helvi Hill, Ilo, Timmins. pLstem. 217.64; 2) Sylvia Mäkynen.- Kisa Sudburyn 212,64; 3) Anni Grönholm. Ilo. Tiim-mins, 203,91; 4) Viesti Tynjälä. Hb, 193.46; 5) Irja Suutarinen, Kisa, 184,82; 6) Vieno Salminen. Jehu,, Beaver Lake. 176,45. Yksityislajelssa seuraavat tulok. set: kuulantyöntö: Anni Grönholrp. 7.49 m., Sylvia Mäkynen 703. Helvi Hill 701; pituushyppy: Helvi Hill. 4.34 m. (Sama kuiri aikaisempi lö* ton ennätys). Sylvia Mäkynen 4,^; Viesti Tynjälä 400. 100 m. juoksT: Helvi Hill 14,5 sek., Sylvia Mäkyn^ Karjdaisten itsehallinnon perusta&uirä|oiltai Kasvava vallankumouksellinen) talislijärjesliijen ja sosialifascisti-nousu on ollut ilmauksena kapitalististen maitten sisäisien vastakohtain kärjislymjsestä. Viime vuonna lakkoiiikc paisui monissa maissa. Jos otamme Englannin, niin siellä tapahtui käänne 1929. ja lakkoliike laajenee nykvisin yhä. edelleenkin. Hanskassa alkoi uusi nousu jo 192{>. j a on .se, luajeulunul yhä lähän päivään .saakka. Jos ei lakkojen ja litihiii osallistuvien lukumäärä *>lekaan kasvanut kaikissa maissa, n i in kuitenkin ilmenee yleisenä piirteenä lakkoliikkcen muuttunut luonne: se on j o eräissä kapitalistimaissa saanut vastahyökkäyksen luonteen, taloudelliset lakot saavat yllä uscamtriin poliittisen luonteen. Lakkoliikkeitten ohella kas-vän työläislc;n taisielu-mielenoso-tuslen lukumäärä. Työttömyyden kasvaessa Iäa|«biEe tvöltömäin liike, jökä Usein-Äaä taistelaluonteen. Nyk^ jsclle ^^^^ vai- :ap4e1Iis':^ip^inaisla on, että työ-taföudeliista taistelua vas- Jiuläi ^ i r a r i l l i s e n valtion, kapien yhteisrintama. Kommunistinen puolue on nykyisin ainoa voima, foka kykenee j oli ta maan kasvavaa työväenliikettä. Eräissä maissa. (Jatkoa) 2 . - Lookk.isodan kansainvälisyys Kansalaissota Karjalassa muodostui todelliseksi kansainväliseksi luok. kasodaksi: valkoisten joukot olivat kuten Puolassa, saa Ivöväenliike i ! : ° ' ' ° ° " f ^ " " "^ ' " ^ ^ erilaisimmista nvkxisin erittäin jyrkän taislelu- kansallisuuksista. englantilaisista, luomecn yleispoliittisen kriisin lä-he- styessäi ' On mefkitlävä kaksi suurta työväenluokan kansainvälisiä esiintymisiä komnnmistiseri puolueen johdolla, elok. 1 p:nä 1929 solaa vastaan ja Neuvostoliiton puolesta ja .r> p:nä maaiiskmila kan.sainvälinen taistelu tvöttömvvltä* vastaan. valkovenäläisistä, serbialaisista, val-kosuomalaisista j.n.e.; punaiset joukot venäläisistä, suomalaisista, karjalaisista y.m. työläisistä ja talonpojista. Katsokaamme, mikä osuus kullakin näistä viimemainituista oli Karjalan vapauttamisessa, sivuutta. maila' Punaisen Armeijan sankariteot sellaisenaan, jotka eivät ole tämän kirjotuksen puitteissa kuvattavissa, ja kiinnittäen sensijaan huomion paikallisten venäläisten j.a kan-maalla, mutta siinä keskivarakkaat^ mikäli siihen osallistuivat, kävivät vastahakoisesti Neuvostovaltaa vas-taan ja ensiniäisen sopivan tilaisuuden tullessa palauttivat ystävällis^ suhteensa punaisten kanssa. Saniai juttu Pohjoisen rintaman takana, missä . talonpoikaistoa oli valkoiste^ melkein mahdoton mobilisoida pu-naLsia vastaan, ja missä pakkomob^ lisoidut tilaisuuden sattuessa liittyi-' väa punaisiin. >•• 4 , . . . . ... . (Sallisten työläis- ja talonpoikaisaines. Siirtomaissa ja puolsurtomaissajten taisteluun. Tämä on väittämä-kasvaa selvästi vallankumoukseni-jtöintä ei ainoastaan valaistaksemme nen nousu- Kiinassa svvu talou-1 yleensä kansalaissotamme luokka-dellincn kriisi teollismulessa ja luonnetta, vaan. — mikä tärkeintä. maataloudessa kärjistää sisiiisiä vastakohtia äärimmäiseen .saakka. lallisp ole mitenkään voinut ratkaista näitä vastakohtia. Kiinan vallankumouksen peruskysymyksistä ei ole Mitä tulee Karjalan venäläiseett proletariaattiin, antoi se. kuten poli-joisen rintaman takainen työväest^j kin. kaikkensa uhriksi Neuvostoval4 lalle ja proletaariselle vallankumoukselle. Se järjestyi Punaiseksi kaartiksi, sittentmin Punaisen Armeijah riveihin.- se taisteli kuin leijona pro.; letaarisen vallankumouksen puolestii" nälkäisenä ja viluisena ja julman petomaisen vihollisen ahdistamana. Ja milloin valkoiset pääsivät lähenemään proletaarisia keskuksia, rieu. si työväki aina yhtenä miehenä työ.? paikoiltansa antamaan kivääri kä- •AlmUidilia vieteltiin Port Arthii-rissa ifclnak. 12—13 p. NäyleUnäkU-paliulkh osallistui kolmen osastoh näyttämöt, Fort Wimam kappaleel-la "Helvetti", Port Arthur kappaleell a "Kaivostyöläinen", Coiuneen näyttämö kappaleella "Setä". Kierto, palkinnon vuiideksi voitti F. W. näyt tämö, varttipisteellä. Ihmisiä öU k i l pailulta iseiu-aamassa niin vähän, että hävettää slirä mainitakaan. Täällä näyttää pesiytyneen ihmisiin, sellainen käsitys, että sellaisiakin Jtih-lia. kuin aluejuhlat ovat. pitäisi, viettää Jokaisen asuJamen porstuassa, liommattakoompa ohjelma kuinka arvokasta tahansa Ja Jiihlittakoän kaupungissa tai maalla, tulos on o. sanottoon nähden aina sama. Jos on katmls ilma on yleisenä lauluna että ihmiset ovat menneet Järven rantaan. JUyt viime juhlapäivä oli ori-hettomuudeksi aamulla hiukan sötet. täytyy käydä urheiluun käsiksi jos likoo p a r i vuotta patsasta pitää iial-iussaan. Hyvä on alku, painakaa vaan .pojat päälle kaupungissa sekä maalla. Naisten kolmiotteluun osallistui. neljä. Palkinnot jakautuivat: L Margit Tuomi, n Fanni Laine, in E. Järvelä. 3,000 metrin taipaleen iuäksi zreljä Juoksijaa. Kataisen A r vo tapasi parempansa^ enslmälnen Ja vieläpä . toinenkin tila piti luovuttaa toisille. Tämän kirjoittajalla ei ole käytettävänään palkintotuoma-rien numerolta, joten pitää tyytyä näin ylimalkaiseen selosteluun. Eikä. hän sitä pääasiana saisi ollakaan sentit ja sekunnit,» mutta se, henki mikä vallitsee urheiluniaailmassa. Mielihyvällä voidaan todeta, että urheilu tällä alueella elää .nousukautta. •Henkinen ohjelma esitettiin kaikki sunnuntai41tana moletnpien kaupun. klen osaston haaleilla. Puhujana e-slintyivät toverit Korholin ja Vaara. Juhlaruno lausuttiin molemmilla t a loilla samoin P. A. soittokunta soitti. Vaihtelevan ohjelman suorituk-seissa kului aika 12 yöllä-Ja sitten a - lotettiin keskiyön tanssit. Juhlat ön Juhlittu. Ohjelmansa puolesta voidaan sanoa suurjuhliksi, mutta osanottonsa puolesta pienen maalaiskylän Juhliksi. Osanoton lai-meuteen ei sysmä todellisuudessa oie ilmat eikä autot, mutta se, että tämä alue on rasitettu lilan monil. la kesäjuhlilla. Jokainen osasto Ja orgaani haluaa pitää omat markki, nansa. K u n Juhlia rupeaa oieiftaan Joka pyhä saman Joukon •Jiihlifessa, iiiln tjmipäsee se, tänä kesänä e-tenkin, kun Juhlien kantajoukko, "Jätkät", ovat joutuneet tappelemaan tyj5ttöm3?yttä vastaan. Basl kesän timnuslause olkoon korkeintaan 4 kesäjuhlat POrt -^Art-* hurin alueella. i — l. käydä jurruttaa vaan pikkuisella voimalla,. nimittän 2 martin uunia ja 1 maasuuni. Jossa ei tarvita työmiehiä ollenkaan, vaan työn tekevät häimäii tupet ja. plkloipomot. Jotta heillä olisi työtä. Siksi kai komi>- pania ruimaa tällä tavalla että sit-ten kun taas rupeaa kovemmasti käymään, niin nämä samat pomot ,^tten sanovat alaisilleen että pus. kekaa vaan. ei se niin kovaa ole, olgjnme. mekin, sitä tehneet. Se joka^ ori" pomoksi ruvennut niin se on pomo. j a sen järki ei ymmärrä, ja vaikka se ymmäi^isikin. niin se sulkee silmänsä ja katsoo vaan komppanian etuja. Tässä terästehtaassa on noin neljäs osa pomoja, nim. isot Ja pikkupoomt yhteensä, palkkalistalla olevista. — Jon. No. Huomioita Torontosta kien tukikohtana merishevIMneuvoä-toa kukistettaessa, Ja oli se etumai. siinmista työläisissään antanut a i. i^kset Klarjalan ensimalsen bolshe-vikiäolun perustamiseksL Se muodos. ti myös kansalaissodissa ehtymättömän lähteen, mistä Jatkuvasti virtasi sankarillisia työlälssoturelta Ja vallankiunoustoimitsljoita punaisten taisteleviin riveihin. Tehtaan puolue-solu mofaUisol pii. naisen kaartin osaston Lotinanpellon kihlakuntaan kulsikkikapinaa kukistsBnaan 1918. eliritarvejoi&ku'- een 'Keski-Venäljälle. Joukko-<»a5- y3xi Sungun kapinaa kukistamaan, Muurmannin radalle liittoldisteh etertemistä vastusttooäBn, valko-suöi itfkHiisIä vastaan Suölusmäelle jinif, i^ufiiiniättakaän nliistä mbtiiltä:t^^ t^;yksityisistä tovereista, mitai se lähetti' neuvosto- Ja sotilästoimiiti perustamisestansa aikain. Mörita vallankumousuhria on tehtaan äika Myrdcy kulki kaupunkimme kohdalla t.l^ 20 päivän illalla, sattuen pahemmin Albe^rt kJEidullä kasva, viiri puihin, Joita se repi Juurineen, toisia .katkojen. Myöskin^Amlon talosta oli repinyt •tiiliä iftl. Myrsky el tosin kestänj^ kuin, viiden m i nuutin paikkeille, vaan kovanlalsta se oli. Lausimtoliian tulee antamaan L a . pinsalon seurue täällä Soossa S. J . osaston talolla 1 2 6 Thompson St. ensi lauantai.iltana tk. 2 6 p. kello 8 Ohjelmasta mainittakoon: Tals-tellJoiUe, Toisille, Viisi jyvää. Sirppi j ä vasara. Vallankumous. Huostelua, Kirottu sota, pyykkiraimassa, Venäläinen kansantanssi (ripatsha) y.m. [rfjpuksi yleinen karkelo. Saapukaa-pa katsomaan jä kuulemaan Klrk-arid Laken näyttelijöitä jä taitelU-Joita, . onko-meille soolaislUe heistä mitään oj^pimi^ta, vaikka olemme-idn maailman oppineinpaa Joukko^. Tämä Toronto on suuri kaunis kaupunki, puistoista ja ikivanhoista ihanista lehti ja havapuista rikas. Mutta ei aikomukseni ole tällä ^ r - taa ollenkaan kirjoittaa kaupungin nähtävyyksistä, näin kesäiseen aikaan se tuskin huvittaa lukeakaan. Ohimennen vaan sanon että tääHä on hyvhx lämmin, toiset sitä kuuluu moittivan lilan kuumaksi, mutta feUekirjolttanut on lähtenytkin pohjolan kylmyyttä pakoon, niinollen pitää olla tähän lämpimään tyytyväinen. , Työttömyys on täällä ihan huipussaan. Jos tätä Jatkuui niin on siitä vallan kauheat seuraukset. Säälin niitä hienoston ihania rouvia joiden pitää lähteä pois, tästä kaupungista kauniilta asuin sijoiltaan j a matkustaa, aina Floriidaan asti, kun eivät saata olla täällä ja kat- •sella "laiskoja työläisiä" makaile, massa pitkin puistoja; ne ovat vielä niin nälkäisen ja kurjan näköisiäkin' heidän mielestään. Meistä toisista työläisistä ovat nämä- näke mykset enempi kuin surullisia. Tah toisimme heitä auttaa, mutta mei dän toinen tasku on tyhjä ja toi sessa ei ole mitään; raha määrää sen, kuka saa syödä ja kenenkä pi-: tää olla syömättä. On Tortmton työläisten elämässä sentään pikku valon pilkkukin, ml kä viikon työnetsinnän ja (muuta, mille harvoille) raadannan jälkeen tarjoo virkistystä. Tämä on ensi mainen kesä kun Toronton suomalaisilla on oma kämppäys palkka, se on kuten, keidas erämaassa. Sinne voi jo lauäntal-iltana lähteä ja paistattaa itseänsä taivaan aurin, gossa koko sutmuntaipäivän Ja k y l läpä meikäläiset 'näyttää sitä hyväkseen käyttävän, ihan vieraskin huomaa, kuinka ihmiset siellä ovat tyytyväisiä ja iloisia Ja viihtyvät siellä ihan* "kuin kotonaan". Mutta .eipä ihme olekaan Jos siellä olo tuntuu mukavalta, kun tietää var. maan että se "kämppä" on suoma-laisen järjestön oma ja että maa jota tallaa on niin ollen meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Se vesitippa, missä saamme kaJstella Itseämtue aurlnkokylvyn jälkeen, tytöillä kuin cor anto kun ajait^i yhtään kärpäsiä, öösana esim. poi Bäkämppäj-stä hä: Hyvä meidän o omalla kämppäy kesän perästä tul on aina muistetta vella tan-ltaan yhteistoimintaa, me iisemme tal-.-e; mällä lukuisina töön, ken ei sOhi nyt. Ja kuka on nen • velvollisuukä; kä^ppäjioikeuksie kia,; suooialaiseea jäseniä,^'ottamaan vi toimintaan, si suuri jä työn te Omaa lehteä.mme myös muistaa tila auttaa yhteistoimi] Pitäisi myös herlst 'lemaan milloin o; -dit leipäkuskit a, porraspäähän. Lähetän kesäter kaikille yhteisesti toivon yhä ihania ja. — Fanny T. Eri päiidd Montrealin Menemme siis haalUle. koska heillä .on noiiikiri. paljon ohjelmaa ja hy. yää. katsokaa paikallisista ilmoituksista, «jossa ion ohjelma tarkem-mln^ selostettu. Tierastelidas vähensi miehiä t.k. 9 päivänä, tahi sen p i t i lakata känästä tykkänään, mukamas kor- — selvittääksemme ennenkaikkea j kansallisen aineksen suhtautumista 1 näihin taisteluihin. Mahtavan vallankumousnousun jälkeen v. 192.1—27 tapalrtunut suur-! Venäläiset työläiset ja maalaisköy. jdesl^'"^i^^rt ~;n"",^feun "kaupunkini tilallisporvarillinen taantumus e i i " " " ^ * * ' - "^'»"apä yleensä keskivarak-159 porteille tunkeutuneelle luokka-^ kaat talonpojatkin, tiesivät yleensä tviholliselle. " paikkaiisa luokkasodan riehuessa. Ainoa kulakkikapina Karjalan venäläisellä alueella oli Sungim niemi. Karjalan huomattavin proletaari.' nen keskus, Onegan mettalHtehdas kirjoissa, uhria. Jotka sankarillisella rohkeudella . menivät kuolemaan ^ätelevieri valkopetojen kourissa. SuQiriälaisten punakaartilaisten jä myöhemmin suomalaisten x>Unai5- .teri rykmenttien la, sqtakoiilulaisten ^ ( £ 5 l^rjalän vapauden puolusta-ttiiseE^ Ja sen vapauttamisessa luok. kavihollisista on erittäin, huomattava. E l ole »alaista taistelutant^t-l a S3a'JaIassa 1918—22, missä ^vät stidai&ialset puhdset oisastot olisi Täb^ttataieet venäläisten toverien lÄiBalid v n t u i s a ;Ja UBtkuneet. liiol oli tammikuussa 1918 ollut ixUsherii tettavimpina Ja talstriiUcykjpiBänt^ i^ujouldcoina kaikkein tukalimpina-kln aikoina. OUpa aikoja. Jolloin he yksinänsä torjuivat luol^viholllsten hyökkäykset Karjalaan, nimittäin valkosuc^i^alaisten liyökkä{^sten' ja Interveritsionih alkuaikoina. - Kuuluisuuäen: " saavutti, talvella 1918—1$ xriuö^bisiettii enslriiäinen suomälalnei}, tariika-ampiujarykment. ti, r Jonka |)ataUöonat osallistuivat kaikkiin t^rfceiobpiin sotatoimiin täytyi ostaa suurella rahamäärällä Miitta pianhan ne rahat kootaan kun kaikkemme uhrataan ^ nousi-han se iso kivjkln sieltä joenpoh-jasta yhteisvoimin, niin miksi ei maan . hintakin tulisi yhteisvoimin kokoon.^ E n muuta voi k u in huutaa hurraata sille Jukolan saunan ihanalle- löylylle. Josta sain osani simnuritMna.. Kaunis sllterl kasvaa saunan ikkunan alla ja samanlaisesta oli taitettu oksia vastaksi — kolvuvastojä. oil vain herkkusuille. Saunasta lähdimme ravintolaan katsomaan oliko saimakahvia saata, vana ja olihan siellä; kyllä sieltä näytti lohkeavan joka sorttia suu hun pistettävää. Emännät pyöri hiki hatussa ruuan jä kahyhi laL tcssa Ja kirnupiimän jakamisessa. Paras mitä tämä' kämppäyspalk-ka voi tarjota on lasten kesän vieton järjestäminen. Siellä ön r a kennettu .kaksi isoa kämpi»ä, toinen tytöille Ja toinen pojille. Noin 25 pikkusta telttasänkyä näytti o-dottavan auringon paahtamaa väsy. nyttä pikkunaista ja sama määrä IJlkkumiBhiä. Oli siinä silmää kirkasta Ja iloista naurua. E i ' muis-tettulaum kaupungin pölykatuja. Helliä lon omat. hoitajansa, niin Meidän naisjaost* ta tässä lehde.^ että ajattelin kirjo taisi riieidän aivan emme todellisuuden kaikista vaikeukslst lemme koettaneet kaan yrittää; onha henkilöitä mukana, ränä m viedä luokl le yhteiselle proleta Meidänkin jaostossa ikävä puoli, että toi me kuuluu moniin on siten kerääntyny yksilöitten osalle, jot kärsii poissaolosta, sl hyvä mahdollisui jäseniä, mutta en y saataisiin heitä mu sesti huomaamaan tilanteen, mitä se ^ seita ja mihin hän< Jos mietimme tilan kellä, tulemme hu( tämän ajan naiselta kritiikkiä eikä horji tärme, kuten näemi maailman tekevän k sa ja uhkauksiensa 1 den se horjuu, kun on yksityiset pyyteet va.stäiset kuin meillä tätekevän köyhälistö rä. Tuhannet ovat seksi taiston tielle 1 hansia se vielä ajaa heiltä riistetään eli taan nälkätaipaleelle Allekirjoittaneen t tämä mieleen kun ni ka eivät ota osaa luol ka lukeutuvatkin tyc joko me olemme osa tehtävämme tässä su voimia kysyvässä yh tauksen tähän saan Jokaisen meidän tul seämme, tarmolla ja temme nääntyisi ja Tositarmolla, naisena on nälkä ja kurjuus työtämme sinne asti, vapauden auringon aamua odotellessa ei vaikka ruita huoaten Lopuksi oli tarkoiti että nalsjaostoUamnK lokuun 3 p:nä. S. J varten on valittu tc on järjestänyt hauski lista ohjelmaa, m.m pale. Koettakaapa pit lessänne tätä elok. 3 on hauskaa jokaisella Jos sattuisi että sati esitetään sama ohjeli lilla klo 8 . 3 0 illalla; 1 misen jätän kirjeenvi 1919—20. Taisteluitten tauottua. suoritti se 1920 initä raskainta raja. \'artlopalveIusta, Ja pahimman kelirikon aikana-toukokuussa 1920 kävivät sen osastot vielä puhdistamassa Oh^ian., Suonen valkoisista. '^Paitsi tÄtä .rykmenttiä, taisteU Aunuksessa Ja stttenuriin Arirangelin rintamalla tcänen, suomalaisJnkertläinen ryk-thehttL Suomalaiset punai»älU^ökurssilal-set, tulivat tunnetulk^ Jo Aimuksen taisteluissa 1919, missä heitä oli is-kukomppania. Sittemmin, vtioden m i - 5 2 bandltlsmhi kuklstariises. lee, oli se koko ajan Etelä-Karjalassa valkoisia vastaan, seikka, jonka Suomen lahtarit sotakirjoissaan t o teavat suureksi syyksi Aunuksen ja Säämäjärven retklensä tappioihin. Puhumattakaan siitä, että olisivat ruveimeet suojeluskuntiin asettuivat karjalaiset, esim. V i t e l e ^ ase kädessä tälstejemaan Suomen t a i. koisia vastaan. Kuuluisa on esim. punaisten karjalaisten taistelu Suomen lahtareita vastaan Vitelen kirkossa, jossa karjalaiset yhdessä parin venäläisen toverin kanssa pitivät. sankariliiSMtl puoliaan _ valko-suomaläisten hyökkäsratä vastaan. Saman katiteran moitteen kuin Aimuksen karjalaisten "vielä heräämättömän heimohengen" joh-dosta, antoivat Suomea valkoiset v. 1920 myöskin Dhtuari karjalaisista, jotka /peiiustivat ' punaisia metsäsis. siosastoja Ja iäuttoivat Punaista Armeijaa valkiosuomalaisten likvi-dolmisessa Dhtualtä. Puhumattakaan osittain ptmaisesta Karjalan L o u n a s t a , joka ktöällä Ja syksyUä 1918 puhdisti Uhtuän valkosuoma-väksi. — NaisjaostolJ Sen jälkeen kun ditismin (1921-22^ a liliikkeeseen pal^' kautta osallistuneet 15 kot tuUvat lahtanet houkutusten ja lupa pohjin petetj-iksi ja P ti katkeroituneina St siri koteihinsa neu perusteella, on vai täytynyt todeta, että laajojen karjalaisten 3 natus lopullisesti ja « hain ja keskivarakka nemmistö koko Kar pysyy ehdottomasti Si sia vastaan. Karjalan; tömistä vastaan ne c sa saavutti Punaisen Armeijan hlilu tSvänä isläijonkkona tolininut kurs-1 laisista Ja sai tarmc&icaan Ja reip-inäispataljöona mainetta rohkeudel- jpaan puhdistusretkensä Johdosta la Ja taitavalla sotaliikkeellään o- valkosuomalaisten kiroukset, saksi vihollisen seftSpuolella. Pa- lUDonissä tapauksissa muuallakin taljoonä ktilkl Mäaselakä Repolaan, osallistuivat ptmais6t karjalaiset luokkasotaan Punaisen Armeijan yb-teyöes^ Valkosuomalaisia vastaan. Suomen lähtiuit koslivatkin kaik-mlnkä tofehitettyäan valloitti K i i - Iriasjärven ja Pääfcmmiemen, edelleen Kostamidcsen ja Aijonlahden, hiihtäen käilddaan 1,100 kilometrin mafkkn. MHä IcarJalaisfeen köyhään Ja keskivarakkaaseen taloxqKäkBistoon tti. kialla missä " liDdraivat, puriäisöfe karjalaialte yhtä /fietomaisiesti täSiu fcäämnllä ja nmrfa^mialla heitä kuin punaisia suoi kin 1 olleet- Ja esim. v min, aikana piti laoa tunnuslausetta "Karja le" (karjalaisten valtiol dellisen itsehallinnon 1921, oUessa täällä taj saan!!) _ . Ainoastaan kulakkiai laiset keskivarakkaat kulakklvaikutuksen sa olevien, lahtareihin U niihin sulautuneiden 01 kutuksen alaiset, kani leenkin vaRosuomaM niitten etappimiehma sellaisia on vain ineio Jalaisesta väestöstä. onkin kaikin poolin osc tomasti inottavans» väestöön kofajnaisna^ taen -Punaisen Armo^ karjalaiset jouttoÄSS « |