Vapaus, July 30, 1925

              Torstaina lieiiiik. SO p. — TItiir., Jiily mh 1925
m
SIINÄ O N ENSIMÄISENÄ K I R J A N A K A R L M A R X I N K I R J O T T A M A'
KommunistineE Mani:
T O I S E N A O N K A R L M A R X I N K I R J O T T A MA
Kolmantena on nyt juuri markkinoille I?iskettu A. Tjuraen©w'in kirjottama
CL_J
Tähän sarjaan ei oteta mitään muita paitse tieteellisesti täysin päteviä te­oksia.
Ne on tarkastettu ennen suomennustyön tekoa sekä täpä että Euro-passa
ja suomentajiksi on valittu ehdottomasti kykeneviä henkilöitä.
Tämän kirjasarjan tarkotuksena on mennä lävitse koko köyhälistöliikkeen sekä sille tärkeitten tiedehaarojen eri puolet, niin että suomalaisilla työläisillä on tilaisuus tutustua
kaikkiin tärkeisiin yhteiskunta- ja muihinkin tieteisiin.
Työläisen Tietokirjasto sarjaa tullaan jatkamaan. Seuraava siihen sisältyvä teos tulee olemaan A. Lasovskyn kirjottama MAAILMAN TALOUDELLINEN TYÖVÄENLIIKE.
Kaikkia niitä suomalaisia työläisiä, miehiä ja naisia, joilla on halu saada selvän käsityksen eri asioista, helppotajuisessa muodossa, kehotetaan hankkimaan tämän sarjakir-jaston
jokaisen teoksen itselleen.
Kommunistisen Manifestin hinta on $1.00, Napoleon Kolmannen Vallankaappauksen hinta 70c ja TYÖN HISTORIAN hinta 80 senttiä,
MUISTAKAA että näitä sarjakirjoja ei oteta kovin suuria painoksia, joten ne voivat loppua aivan lähitulevaisuudessa. Asiamiehille tavallinen alennus. Tehkää tilaukset OBOttoella Box 69 - S U D B U R Y , ONT.
Johtokoiman «dastas
Vapauden johtokunta on useis­sa
kokouksissaan harkinnut puolue-lebtiemme
ja kirjallisuusasiamies-temme
toiminnan tehostamista ja
muutamissa suhteissa uudelleen jär­jestämistäkin.
Näiden harkinnoi-densa
tuloksena tekee johtokunta
nyt järjestömme edustajakokoukt-sen
käsittelyä vaitcn seuraavan eh-dotebnan:
«
Vapauden liike on viimeisten vuo­sien
ajalla kannattanut hyvästi it­sensä,
vieläpä tuottanut jonkunver-ran
voittoakin. Mutta vaikkakin
järjestömme onoistama lehti on saa­nut
Canadan suomalaiselta työväes­t
ä siinä määrässä kannatusta, et­tä
liike «n Jatkuvasti kulkenut e-teenpäin
» niin siitä huolimatta on
Canadan suomalaisesta työyäestöstä
vielä huomattavan suuri prosentti
meidän jäijestömme ja yleensä mei-
<i|ui vaikutusj>ii]^imme ulkopuolella.
t'ämä ulkopuolella oleva väestö ön
saatava j>aljon entistään enemmän
meidän järjestömme yhteyteen ja
näinoUen meidän aatteitamme ja
käsityskantojamme omaavaksi. Ja
tässä työssä me pidämme yhtenä
erittäin .tärkeänä seikkana sanoma­lehdistöämme
ja meidän aatteitam­me
selittävän kirjallisuuden levittä­mistä.
Edellä jo mainitsimme Vapauden
liikkeen olevan taloudellisesti va­kaantuneella
a&teella. Me myöskin
uskomme että liikkeemme tulee lä­hitulevaisuudessakin
pääsemään ta­loudellisesti
eteenpäin. Tämän huo­mioon
ottaen pidämme luonnollise­na,
että Vapauden liikkeen voitto­varoja
on alettava käyttämään si­ten,
että niiden käytöstä on Cana­dan
suomalaiselle työväestölle aat­teellista
hyötyä. Ja me emme näe
mitään edullisempaa menetelmää tä­käläisen
suoimalaisväestön valistus­työssä
kuin on meidän puolueleh-tiemme
ja ihyvän, etupäässä aat­teitamme
selostavan kirjallisuuden
levittäminen.
Vapauden' johtokunta käsittää,
että kiertävien asiamiesten käyttä­minen
kirjallisuuden levittäjinä se­kä
lehtiemme tilaajamäärän kohot­tajina
on ykai tehokkain keino mi­tä
tällä alalla voidaan tehdä. Me
emme kylläkään ole tietämättömiä
£iitä seikasta, että kaikellainen le­vitys
ja hankinta työ tulee kiertä­viä
käjrttäen kalliimmaksi kuin mi­tä
paikallisten aaiamieskoneistojen
toiminnassa ollessa joudutaan mak­samaan.
Mutta toiselta puolen
meillä on sellainen käsitys, että
paikallisasiamiesten avulla ei päästä
muuta kuin osittaistuloksiin siitä
mitä ajamme, takaa ja tämän tähden
on opittava jotakin uhraamaan. Ny­kyään
maksetaan Vapandeii asia­miehille
palkkiota, lehtien levityk­sestä
15 pros, ja kirjojen myynnis­tä
20 pros. Tällaisella palkkiolla ei
tietystikään voida, tiheimmin asu­tuillakaan
seuduilla, pitää Idertä-vää
asiamiestä liikkeellä. Ennak-kolaskelmiemme
mukaan_ pitää kier­tävälle
maksaa keskiarvoisesti, poh­japalkkaa
$50,00 kuukaudessa ja
sen lisäksi ratitatiekulut ja vaikeas­ti
luoksepäästäville paikoille hevos-
*^'dit ja vähintään 16 pros. kai­hesta
tehdystä liikkeestä- Tällai­sella
palkalla ja palkkiolla tulee
asiamiehen liikkeellä pitäminen
maksamaan noin 30 pros. tehdystä
liikevaihdosta.
TodennäkSsiesti siis tulisivat a-
Eiamiespalkkiot nousemaan noin 12
tai 13 prosentilla. Mutta vaikka
tällainen ohraus tefadäanMn, i»iin
I se kannattaa yksistään kylmien nu-
' meroittenkin mukaan. On muistet­tava,
että kun kerran sanomaleh­teä
julkaisemme, niin suurimmat
kustannukset ovat siinä kun saa­daan
yksi lehti kutakin numeroa
valmiiksi, jotavastoin seuraavat leh­det
ovat verrattain halpoja. Jos
siis lehtemme ftilaajamäärä kasvaa
niin kasvaa se juuri näillä halvoilla
kappaleilla ja jo tätä tietä saa­daan
huomattavasti takaisin siitä
mitä asiamiespalkkion korottamisel­la
menetetään. Selvää on myöskin
se, että mitä enemmän jollakin leh­dellä
on tälaajia, sitä huomattavam­min
se vaikuttaa vastustavan leh­den
menekkiä ja mitä vähemmän
vastustavia lehtiä leviää, sitä vä­hemmän
ne millään tavallt^ kiinnit­tävät
työläisten huomiota ; ja niin
kiintyy työläisten huomio meihin
ja sitä tietä taloudellisetkin arvot
muulluv-ut meille edullisemmiksi.
iMotta meidän ei tarvitsekaan^
eikä ole edes oikeinkaan, laskea
kaikkea vaan numeroissa. Oikeas­taan
meidän pitää oppia käsittä­mään
näitä, yhteisiä liikkeitämme
sellaisina, joiden pääasiallisena te2i-tävänä
on aatteiden ja käsityakan
tamme levittäminen ja selventämi-cen
i a että kaikki taloudelliset saa­vutuksemme
ovat taisteltavat aat­teellisen
etumme eikä minkään
muun tähden.
Kiertäville maksettavista palkois­ta
jo ennemmin mainitsimme, että
pohjapalkkaa on maksettava aina­kin
$50.00 kuukaudessa. Näin kor­keaa
pohjapalkkaa ehdotamme siksi,
että ^ertävän ei tarvitsisi, eVäSkr
seen, turvautua huonon ja helposta
kac^pAksikäyvän kirjallisuuden ja
muun vähemmän arvokkaan tavaran
myymiseen, vaan että hänen kan­nattaisi
koettaa saada etupäässä hy­vää
kirjallisuutta kaupaksi Toi-selts^
olen on tietystikin tärkeätä
ottaa huomioon, että $50.00 poh-japaUcka
voidaan maksaa ainoastaan
vissin työn suorittamisesta, eikä
vaan siitä, että henkilö on liik­keellä
ja nimellisesti täyttää kier­tävän
asiamiehen paikan. Voitai­siin
' sanoa, että ainakin $400.00
tai $500.00 liikevaihto kuukaudes­sa
pitää tapahtua, ennenkuin täl­laista
pohjapalkkaa voidaan mak­saa.
Ja me puolestamme emme
pidä $400.00 tai $500.00 liikevaih­toa
ollenkaan vaikeana, etenkään
kun otetaan huomioon se, että alu­eella,
jossa kiertävä kulkeö, pai­kallisten
asiamiesten tehtävät lo­petetaan,
jonka seikan haluamme
tässä erikoisesti painostaa.
Viime vuosien kokemuksesta tie­detään
kiertävien asiamiesten mat­koillaan
myyneen hiukan heikom-l^
ikin, joskaan ei koskaan ala-ar­voista
kirjallisuutta. Tämän vai­kuttaa
se, että halpahintaisten jän­nitysromaanien
myynti on helpom­paa
kuin raskaan, etenkin puolu­eemme
kirjallisuuden myynti Mut­ta
saman aikasesti, kun kiertävät
ovat myyneet romaaneja, ovat he,
etupäässä, myyneet arvokkainta saa­tavissa
olevaa kirjallisuutta huo­mattavasti
enemmän kuin romaane­ja-
Ja onhan selvää, että aina tul­laan
arvokasta nk. maailmankirjal­lisuutta
puolnekirjallisuutemme
rinnalla myymään. Kyssrmys on
vaan siitä, että voimme puoloekir-jallisuuden
myynnin pitää etntilal-la,
joka taas on mahdollista aino­astaan
sillä ehdolla, että kiertävät
saavat senverran pohjapalkkaa, et­tä
heillä on tilaisnntta tehdä maa-takm
eikä yksinomaaa businesta.
Motta Vapauden-johtokunta ei
halua varomattomasti menetellen
viedä tätä asiaa eteenpäin. Sik­sipä
ehdotammekin kiertävän asia­miehen
asettamista ainoastaan yh­teen
piiriin, josta täten muodostuu
jonkunlainen kokeilupiiri ja jos täl­laisessa
kokeilupiirissä kiertävää
käyttämällä onnistutaan, niin vasta
sen jälestä laajennettakoon kiertä­vien
asiamiesten käyttöä toisiinkin
piireihin. Tällaiseksi kokeilupiiriksi
ehdotamme Pohjois-Ontariota, jo­hon
kuuluu Cobalt, Timmins, So.
Porcupinen ja useat muut paikka­kunnat.
Tätä piiriä ehdotamme
siksi, että se on nykyään ainoa
piiri, jossa työt ovat kohtalaisen
hyvässä käynnissä, joskin sielläkin
on nyt enemmän työttömyyttä kuin
mitä siellä on ollut vuopikausiin.
Toisena syynä on se, että meidän
mielestämme tuolla alueella, olo­suhteet
huomioon ottaen, on puolu­eemme
lehtäen ja kirjallisuuden me­nekki
olhxt pienempää kuin nutS
se pitäisi ©11a, jos vaan työtä teb-dään
enemmän aikaa ja vaivoja
säästäraättiä.
Nk. tupa-agitatsionin kiinteästi
kiertävän tehtäviin liittämistä em­me
lähde painostamaan, sillä se on
asia, joka riippuu suuressa määräs­sä
siitä, minkälaisella benikilöllä
tcio paikka voidaan täyttää. On
I* mahdollista, että jos tupa-a^^totsio-ni
liitettäisiin asiamiestehtävisa yb-teytean,
niin kukaan henkilö ei
v(M jiitkästikään paikkaa itäyitää
aentjihden, että häneltä TS&sdHttm-siin
liian paljon ja kahdelle «eri
sttunnalle. Sitäpaitsi aslenuestoi-men
kunnolla suorittaminen antaa
jatkuvasti työtä niin paljon, että 'on
mahdotonta edes puhuakaan imri-den
työalojen sen yhteyteen Intftä-misestä.
Mutta kun kiertävän a-
:Biamiehen" toiminta kaikesta Traoli-onatta
on jo itsestään, luonteensa
puolesta, tupa-agitatsionin t^smis-tä,
ja kun toiseltapuolen on '«dul­lista
saada alueen pinikomitea jol­lakin
tavalla kiinteästi sidotuksi
Imolehtimaan kiertävän mstkojen
'Onnistumisesta, niin olisi hyvä, et­tä
piirikomiteain rahastosta mak-
:Bt*taisiin joku osuus kiertävän -poh­japalkasta.
Tämä on mielestämme
aivan luonnollista jo seiikin täh­den,
että kiertävän työskentely var-mvcöti
tuottaa piirin rahaetoTlelcin
aineellisia tuloksia, jota seikkaa em­me
pidä tarpeellisena lähteä tässä
tarlcemmin ja yksityiskohtaisemmin
selostamaan.
f i i t Aiihiiriiii Diiitiisia
Avu«ta*ta Nova Scotian lakko-laiaten
hyvEk«i. Olemme saaneet
Bndxu tovereilta vastaanottaa ra-halähetyksen
$27.00, jonka sikäläi­set
toverit ovat saaneet toimeenpa-
.nemista iltamista Nova Scotian lak­kolaisten
hyväksL Olemme sano­tun
summan lähettäneet Kommu­nistipuolueen
tp, komitealle, joka
huolehtii rahojen perille saapumi­sesta.
— Vapaus, Port Arthur.
Entimaltet aatot ajaneet läpi N i -
pigosta Port Arthuriin. T,k. 22
päivä saapuivat F. Koski ja E.
Mickelson autoillaan Nipigosta tän-
-ne Port Arthuriin. Matka kestäen
kuusi tuntia. Tie on vasta saatu
hakattua lävitse, jotea toisin pai­koin
siinä on varsin huonoja koh­tia,
joiden läpi on vaikea päästä.
Toisin paikoin tie on jo varsin
käyttökuntoinen.
Sotomarslu Haisrin kunniaksi juh­littiin
t,k. 22 päivä. Mainittu sna-mus
oli maUmansodan aikana brit­tiläisten
joukkojen ylikomentajana.
Täällä piti suuruus juhlaparaatin
yhteydessä puheen, jossa tietysti
loihti esiin sotilaallista innostusta
uuden verileikin var^l:ta, että tar­peen
sattuessa tazs saataisiin tiskol-lisia
"isänmaan puolustajia". Ei­kä
ihme, että sellaistakin agitatsio-nia
pitää tehdä oikein mahtiponti-sesti.
Ovathan viime sodan kat­kerat
ja veriset muistot vielä niin
tuoreita niille, jotka menettivät
poikansa, sulhonsa tai muut omai­sensa
tuossa helvetillisessä leikis­sä.
Miten kauan vielä työläisetkin
kulkevat tuollaisten sotaisten haa­mujen
jäljessä ja ottavat osaa hei­dän
juhlaparaatteihinsa? Pitäisi
antaa sen juhlia, joka sotaa tahtoo,
ja siitä hyötyy. Työläisten yhtei­nen
tunnus olkoon: alas imperia­listiset
sodat!
MitaÄ ovat rintamanaiset? Onko
jokainen nainen tietoinen tehtäväs­tään?
Nyt kun varsinainen "To­verittaren"
levityskausi alkaa elokk
1 p. ja loppuu elok. 31 päivä, niin
lienee paikallaan kysyä: "Missä o-vat
rintamanaiset?" Ovatko "To­verittaren"
tämän ympäristön asia­miehet
huomanneet katsoa aikai­semmin
ilmotusta lehdistä? Tässä
kysymyksessä ei ole mieSuäkään a i ­van
fflvuutettu, mutta kunniatilalle
kuitssnkin tulevat naiset "Toveritta-ren"
levityskilpailussa. Näsrttä-käämme,
että Port ArÖiurin ympä­ristön
naiset eivilt ole mitään nol­lia
tässä enempää krän mu^mkaan
asioissa, mihin he vaan ryhtyvät.
Siis naisarmeija vilkboaseen toimin­taan
ja jokaiselle bamTion Icansalai-selle
"Toveritar".
"BoUhevikit ryös&oretlsBllB Kuu­samotta".
Täkäläincoiipjtperi, jota
'tunnetaan nimeltä Tanadan Uuti­nen",
tietää kertoa, «ttä bolshevi­kin
paholaiset ovat taHeet rajan yli
ja varastaneet eräästä Tsöyhästä per­heestä
Kuusamosta leivät, voit, ka­lat
ja kaikki mitä irtä inrat saaneet.
Aijai miten tannoKfcaaTcsi köyhien
puolustajaksi Uutisriepu lyöttäy-tyy,
jättäen koitenlrän sanomatta,
veivätkö vorot vielä ne petäjästä
tehdyt kirkonkellotkäji — ja tap­poivatko
mainitsemansa torpan
väen, kuten tavaHJsesti bolshevikit
tekevät. — Untisessa -ei myös mai­nita
sitä seikkaa, että oliko ryös-tömääräyksen
antanut Sinovjev, jo­ka
ne muutkin määräykset ja to-kumentit
aina lähettää. Eihän ny­kypäivänä
enää lapahdu mitään pa­haa
jos ei sitä panna bolshevikien
syyksi, joista iSinovjev on pääpuka-ri,
kaiken pahuuden alku ja juuri.
K. P. Port Artboräi osa*toD nais­jaosto
teki iltama-Tierailuraatkan
Kivikoskelle t.k. 23 päivänä. H-tamat
onnistuivat paremmin kuin
oli edeltäpäin osattu toivoakaan.
Yleisöä oli haali aivan ääriään myö­ten
täynnä.
Nipiffolaiset hnoroatlma! Suurta,
kaunista tulossa. K. F . Port Ar­thurin
osaston näytelmäseura tekee
vierailumatkan Nipigon osaston ta­lolle
elok. 15—16 p:nä- 15 päi­vän
iltana näytellään kauluisa lau­lunäytelmä
"Kosijat". Näytelmä on
mitä, kaunein, joten kenenkään ei
sovi sivuuttaa tätä kuuluisuntta nä­kemättä
sitä. 16 päivän iltana
esitetään "Rakkauden diktatuuri."
Jokaisen, joka vähänkin ymmärtää
rakkaudesta, ei kannata jättää nä­kemättä
tätä näytelmää, se on o-piksi
nuorille, sekä vanhempienkin
hienompia tunteita hivelee. Muuta
ohjelmaa myös tulee olemaan vir-kistykseksL
No en mene nyt nii­tä
kaikkia huutelemaan, mitä siellä
tullaan näkemään, ettei tule lii­kaa.
_ M. '
TIMMINS, ONT.
H a y t t a S ^ sflta, että kaikki ovat
ottaneet kesälomaa, koska eivät e-des
ehdi pikkusta pätkää lehteen
kirjottanmo, vaikka, asioita olisi
oikein kuormakaupalla. Näyttää o-levan
sama tauti kaikissa, jotka
ottavat lehtiraportterin viran tahi
tehtävän. Kokouksessa ollaan in­nokkaita,
mutta sitten, kun tulee
kirjottamisen aika, tauti alkaa vai­vata,
ja se ei lopu ennenkuin saa
saman lääkkeen kuin toisetkin, ni­mittäin
valitaan uusi ja samoille
lääkkeille.
Kirveellä piia halki. Joku aika
sitten oli muuan aviomies löytänyt
vaimonsa vierestä vieflaat kylki­luut
ja äijäkös tuosta suuttua tö­mähti
ja veti toista kirveellä kal­loon
niin että henki meni. Asian
alku ja loppu on seuraavanlainen.
Erääseen ranskalaiseen, joka on asu­nut
täällä joitakin aikoja, oli tul­lut
kyläilemään muuan nuorukainen
noin parinkymmenen kahden paik­keilla
oleva, kuulopuheiden mukaan
entinen akan hcUu. Murhan edel­lisenä
iltana olivat vieras ja talon­väki
käyneet liikkuvissa kuvissa,
menneet sieltä kotia ja ruvenneet
levolle. Miitta aamupuolella yötä
oli vaimo hiipinyt entisen hellunsa
viereen ukon tietämättä. Ukko kun
heräsi, ja näki että vaimo on pois­sa,
niin lähti haeskelemaan ja löy­sikin
hänet vieraansa vierestä. Sil­loin
ei muuta kun kirves esille ja
vieraalta pää hdilki. Mies kuoli
paria tuntia myöhemmin. Murhaaja
riensi heti asiasta ilmottamaan po­liiseille,
ja antoi vangita itsensä.
Nyt ovat sekä mies, että vaimo
putkassa odottamassa tuomiotaan.
TySlSinen pahoinpitelyn alaisena.
Suomalaisten Ireslniudessa tunne­tulla
Wallingworthin sahamyllyllä
joutui eräs ranskalainen lautain
taapla^'a isäntänsä mukiloitavaksi
tupakan poltosta. Isäntä eli sahan
omistaja näki miehen tupakoivan
ja ilman sanaa sanomatta hyökkä­si
hänen päälleen, ja olisi kai tap­panut
miehen, mutta miehen veli
riensi apuun, heitrtäen isännöitsijän
pois veljensä niskasto. Veljekset
olisivat kylläkin suoriutuneet her-rusta,
mutta kun apuun rienti her-run
veli, niin toisen veljeksistä täy­tyi
lähteä juoksemoan pakoon hy­päten
jokeen, josta kuitenkin pe­lastui,
toinen jääden avuttomana
makaamaan maahan. Vaan' isän­nöitsijän
veli kun huomasi hänet
maassa makaavan, niin alkoi uudes­taan
hakkaamaan miestä ja kuka-tiesi
olisi pieksänyt hänet hengiltä,
mutta siihen kerkesi jo poliisiakin
apuun. Nyt on isäntä putkassa ja
työmiehensä sairaalassa. Saapa
nähdä, miten lainkoura tähänkin
asiaan suhtautuu?
Täkalitisessä kaivosmiesten sai­raalassa
on viikon ajalla kuollut
kaksi suomalaista, Niilo Koskinen
ja Kalle Kari. Molemmat yksinäi­siä
miehiä, iältään vähän yli parin­kymmenen.
Työmaat. Tämä Timmins on en­nen
aikaan ollut hyvä perukka,
mutta nykyään näyttää olevan työn
saanti hyvin tiukalla. Miehiä on
tarjolla monia satoja. Suurimpia
työmaita on kai nykyään — otta­matta
huomioon kaivantoja —
kauntin tien teko. Siinäkin makse­taan
vain 30 senttiä tunnilta ja
työhön pyrkijöitä on vaikka kuin­ka
paljo. Tänne ei tarvitse kenen­kään
lähteä siinä toivossa, että
saisi käsivartensa kaupaksi. Työttö­miä
on liiankin paljo. — Olav.
lalla esitetään kcsävieraitten toi­mesta
"Retusen velkojat", joka var­maan
saa nauruhermot liikkeelle,
vaikka vähän lujemmastakin. Tilai­suudessa
esitetään paljo muutakin
ohjelmaa,'
Sunnuntaina kello 10 aamupäi­vällä
alkavat urheilukilpailut mie­hille,
naisille ja lapsille. Kilpai­luihin
voi ottaa osaa ainoastaan
Kommunistipuolueen jäsenet.
Urheilujen loputtua seuraa hen­kinen
ohjelma, josta mainittakoon
puhe, runoja, lauluja y.m. Ulalla
esitetään kolminäytöksinen kappa­le
"Savon sydämessä", kuvaten en­tistä
maalaiselämää, joka on alusta
loppuun saakka hermoja kutkutta­vaa,
joten ei kenenkään pitäisi jät­tää
sitä näkemättä.
Ravintdta tulee olemaan monipuo­linen,
joten vieraanpaikkakuntalais-ten
el torvitse olla nälissään. Juh­lilla
tavataan. Tervetuloa läheltä
ja kaukaa. Katsokoa ilmotusta
myöhemmin. — Yksi joukosto.
WHITE FISH, ONT,
Osastomme Icesajoblista ei ole
kuulunut vielä hiiskahdustakaan,
vaikka ne ovat jo aivan ovella.
Niistä tuleekin mahtavammat kuin
entisistä juhlistamme, sillä niitä
pidetään kahtena päivänä. En läh­de
tässä niistä aivan juurta jaksain
selittämään, voin vain sivumennen
mainita, että kyllä' näistä juhlista
katsomisen ai^oiset tulee, koska o-vat
varanne^ kaksi näytelmääkin.
Lauantaina elokuun 8 päivän i l -
PÖYTÄKIRJA
tehty Canodan Puutavara-työläisten
TeollIsuuBunion
kokouksessa Sault Ste. Ma-riessa,
Ont, helnäk. 17 p.,
1925.
11 pyk. Puheenjohtajaksi 'koko­ukselle
valittiin Tom Hoitt ja kir
Jurina toimi sihteeri, i
2 pyk. Katsottiin kokous lailli­sesti
kokoonkutsutuksi, koska ilmo-tus
on ollut "Vapaudessa" ensi ker­ran
10 päivää ennen kokouspäivää.
8 pyk. Luettiin tp. komitean
pöytäkirja toukokuun 25 ja 26 päl-vältä,
4 pyk. Otettiin keskusteltavaksi
Ontarion piirin päämajaa muutta­minen
Tlmminsiln. Pitkän ja moni­puolisen
harkinnan jälkeen päätet­tiin
piirin päämaja edelleen pitää
SooBsa.
5 pyk. Keskusteltiin Kcski-Onta-rion
piiritoimikunnalta tulleen kir­jelmän
johdosto, kiertävän yleisjär-jestäjän
palkkaamiseksi uniolle.
Päätökseksi tuli, että ei tällä ker-taa
lähetetä. Tulevaisuudessa jos
nähdään välttämättömäksi.
6 pyk. K, P, keskusvirastolta oli
tullut vastaus union tp. komitean
kirjelmän yhteistoiminnan alkami­seksi
uniomme eteenpäin viemiseksi.
Vastauksessa kehotetaan käänty­mään
suoraan niiden K. P. osasto­jen
puoleen missä yhteistoiminta on
mahdollista.
7 pyk. Ehdotettiin ja kannatet­tiin
"tolminnankomiteain" perusta­mista
Canadan Puutavaratyöläisten
Teollisuusunion ja K. P, jäsenistä
K, P. jokaisen osaston yhteyteen,
missä se vaan on mfthdollista. Näi­den
komiteain tehtävänä on työ-maalähettien
järjestäminen sellai­siin
paikkoihin missä kulloinkin näh­dään
tarpeelliseksi. Tällä toimin-nanl^
omltealla union toimeenpane-1
van komitean kanssa olkoon valta
työmaalähettien aineelliseen avus­tukseen
silloin kun näkevät tar­peelliseksi
ja välttämättömäksi. |
8 pyk. Varojen hankkimiseksi,
union järjestämistyön edistämiseksi'
ehdotettiin ja kannatettiin, että|
käännytään K. P, pilrivlrastojen
puoleen vaatimuksella, että piiri­toimikunnat
velvottavat K, P, osas­tot
pitämään yhdet iltamat elokuun
aikana ja niistä kertyneet varat
viipymättä lähetettävä union Onta­rion
piirin päämajaan;
9 pyk, Henry Kulmalalle annet­tiin
ero union sihteerin virasta ja
tilalle valittiin E, Kuusela $16,00
kuukausipalkalla. Vaan jos toimin­ta
laajenee, olkoon tp. komitealla
valta nostaa palkkaa. Ei kuiten­kaan
yli $30,90,
10 pyk. Valittiin kolmihenkinen
toiminnankomltca. Valituksi tuli­vat:
E. Kuusela, Tom Holm ja Hen­ry
Kulmala.
11 pyk. Bruno ja Kalle Nevalan
todistukset päätettiin julaista " V a -
patfdcm". '
12 pyk. Ehdotettiin vietäväksi
K. P. Soon osaston työkokoukselle
ehdotus alustuksen tekcmieeksi pii-rlkonventsIonlUe,
että Canadan Puu­tavaratyöläisten
teollisuusunion jä­senet
olisivat saman orvoUia K. P.
jäsenten kanssa ottamaan osaa E.
P. osastojen ja olaosastojen järjes­tämiin
voimistelu- ja urheilukllpal-luililn.
13 pyk. Union tIHkertomus elo­kuun
S päivästä 1924 toukokuun 81
päivään 1925 luettiin ja hyväksyt-tiin
tilintarkastajien lousunnon pe­rusteella.
14 pyk. TlllntorkaBtajiksl unlol-le
valittiin Eino Perkiö Ja Wm. Leh­tinen,
j
15 pyk. Kokouksen" pöytäkirjan
tarkastojlksi valittiin Lauri Laine
ja Niko Pllsponcn.
Henry Kulmola, sihteeri.
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjon ja havainneet senjko»
koukscn keskustelun jo päätösten
mukalscfltl tehdyksi,
' Lauri Laine. Niko Piispanen.
Pöytäkirjan tarkostojat.
Elämään kyllästyminen
on nykyisen yhtclBkunnan yksi huo­mattavimpia
piirteitä. PorvarilllBlfl-sa
piireissä on tämä väsymys saanut
suurta jalansijaa ja tydyäestökSfim
ci olo säästynyt täst4l oairaudccta..
dBIämäänkyllästyrhlnen on sairaut­ta,
joka imee rovintoanea sairaani
yhteiskunnan maaperästä. Kapitalis''
tlsen yhteiskunnan taloudellinen
alaspälnmeno on synnyttänyt yleisen
elämisen epävarmuuden kolkklallo.
Kun on työttömyyttä, kurjufitta, oh-dinkoa
jatkuvasti, senroa siltä en­nen
pitkää tunteellisissa, ojattelevls-ea
tai heikoissa IhmiBluontelssa "an­toa
mennä"-ajotU3. Ruvotaon elä­mään
kuin tämä päivä olisi vilmeU
nen, Vonhojon epikuurolalsten lem^
pllause: "Juokaamme, syökäämme:
huomenna meidän täytyy kuolla",
Baa valtolhlnao ihmisjoukkoja kuin
tuli tappuroita.
Tästä elämäönväBymyksestli joh­tuu
m, m. juoppouden kirous, joka
niin laajalti on vallannut työIälspH-rejäktn,
että todella voimakas vas-tatoiminta
on välttämätöntä, jos oio- ^
taan pelastaa suuret työläisjoukot
tuhoutumosto. Eivät ainoastaan
miehet, vaan vieläpä naisetkin va­joavat
samaan kadotukseen. Olem­me
nähneet nuorten tyttöjenkin
horjuvan vilnohöyrytssä. Ja se on
hirveää nähdöl
Porvaristo kyllä riemuitsee näh­dessään
tämän. Mitä useampi plr-tulosl
kallistetaan, sitä useampi työ-;
väenlehti jää lukematta ja luokka-velvollisuus
täyttämättä. Ajatuskin
sumentuu siinä määrässä, ettei enää
omaa vihellälsyyttään tajua. Sel­laista
työväestöä on helppo hallita
ja riistää!
Mutta porvarillisen maailman elä-määnkyllästymlselle
on lyötävä voi-ihakas
sulku. Kapitalistein keittä­män
myrkyn ci tule virrata luok­kamme
tyttärien ja poikien tuhoksi.
Meidän täytyy taistella viinan saata­nallista
valtaa vastaan ja armotta!
Joka joukossamme sitä suosii, hän
ei ansaitse toverin nimeä eikä kun­nioitusta.
Työväenluokan on opittava muis­tamaan,
että sille kuuluu tulevai­suus.
Vaikka tämä päivä onkin
synkkä ja kaikki näyttää raskaalta,
painostavalta, niin el kumminkaan
epätoivoon syytä ole eikä saa olla.
Työväenluokka, joUe kuuluu tule­vaisuuden
valtakunta, on kaiken pe­rillinen
tässä hukkuvassa laivassa
— porvarillisessa yhteiskunnassa.
Työväenluokan täytyy silloin, kun
porvaristo juo ja mässää viimeistä
valtakauttansa, kohottaa katseensa
tulevaisuutta kohti. Tulevaisuus, se
vaatii työväenluokalta tänään tais- ^
telua ja ponnistusta. Antautokaam-me
siihen koko olemuksemme voi­malla
ja katso: elämän tyhjyyden
'täytyy väistyä taistelun ricmnssa.