Vapaus, July 30, 1925

              VÄLITTÄÄ
VAPAUDEN KONTTORI .
Asiamiestemme ei tarvitse olla asiami^ä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukana.
Välitätamo tilauksia ftcnraaville tyovEenlcLdillc:
THE WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, % vk. $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont., vuosikerta 50
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta $6.00, hi vuosik. $3.50, 3 kauk. $2.00
PARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. T i ­laushinta
^...Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .65
THE YOUNG WORKER. Nuorten Työläisten Liiton kuu­kausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta....$l.00
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25
POHJAN VOIMA, Oula, päivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. |6.00, % v. $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00,- % v, $3.50
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. $3.00; % vk. j$l,75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI. Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi­cagossa,
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta , , , $1,75
NORRSKENSPLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Buotsi,
vk, $12,00, puoli vuotta , $6,00
ITÄ JA LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestj'vä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestjry kerta
kuussa 16-sivuisena, Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50
KOMMUNISTI, Leningrad vk. $4.00. % vk. $2.00.
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI. Helsinki. Kerta kuus­sa
Vuosikerran hinta $1.75; puolivuosikertaa $1.00
NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuussa 1 vk §1.75
puolivuosikertaa • „„. $1.00
PUNAINEN KARJALA, Petrozovodsk, Russia; 3 kertaa vii­kossa;
vuosikerran hinta $7.00; puolivuosik $3.50
TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vk. $3.25
TOVERI, päivälehti, Astoria. Ore., 1 vk. $6.00, % vk $3.50
ETEENPÄIN, päivälehti, WorceBter, Mass., 1 vk. $7.00,
% vuosik: ! „,..„„ $3.75
PUNIKKI, pilalehti, Superior, Wi8., 1 vk. $1.75, % vk $1.05
TOVERITAR, naistenlehti, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, % vk.. $1.1S
. Ylläolevista lelhdistä myönnetään asiamiehille palkkiota vis­sin
taksan mukaan.
. VAPAUS,
B08 69, SUDBURY, ONT.
Tämän käsityksen olisi pitänyt
johtua yhteiskunnan kehityshistori­an
tutkimiseen, mutta ranskalaiset
materialistit eivät osanneet edes a
settaa kysymystä oikein, sanoo Ple-hanov.
"Kun tuli kysymys ihmis­kunnan
historiallisesta kehityksestä,
unohtivat he sensualistisen katsan­tokantansa
"ihmiseen" nähden y-leensä
ja, kaikkien sen ajan "valis-tusmiesten"
tavoin, väittivät, että
maailmaa (s.o. ihmisten yhteiskun­nallisia
suhteita) hallitsee mielipide,
ajatus. Tässä on perusristiriita, jo­ka
vaivasi XVIII vuosisadan materia­lismia,
joka sen kannattajain kirjo-tuksissa
hajosi koko joukoksi tois-asteisia,
johdannaisia ristiriitoja,
niinkuin pankkiseteli vaihdetaan
pikkurahaksL"
Väite: Ihminen, kaikkine mieli­piteineen,
on ympäristön hedelmä ja
etupäässä yhteiskunnallisen ympä­ristön.
Tämä on kiertämätön joh­topäätös
Locken perusväitteestä: ei
ole synnynnäisiä ideoita.
Vastaväite: Ympäristö, kaikkine o-minaisuuksineen
on mielipiteen he­delmä.
— Tämä on kiertämätön
johtopäätös ranskalaisten materia­listien
historiallisesta filosofiasta.
Tästä perusristiriidasta johtui
joukko muita, osottaa Plehanov:
teliigenssi Se katselee yhteuknn-nallista
elämää vuorovaikutuksen
kannaUa: jokainen elämän puoli
vaikuttaa kaikkiin toisiin ja, vuo­rostaan
saa kokea muiden vaikutiu-ta.
Vain tällainen katsomus on­kin
meistä "sosiologin" arvoa vas­taava,
ja kuka, marxilaisten ta­paan,'
etsii joitakin syvempiä yhteis­kunnallisen
kehityksen syitä, hän
yksinkertaisesti ei muka näe, missä
LardsT Lake C. K. P. Suomalaisen
osaston csote on: Box 10, Larder
Lake, Ont
iMdytmitMu S. S. esastoa kokooic-eat
jjidetään joka toinen sanadU'
tai, alkaen kello 7nnln Ulalla
määrin njutkikas on yhteiskuntaelä­mä.
Ranskan valistusmiehet myös
taipuvat tähän katsantokantaan, kun
tunsivat tarvetta saada järjestyk­seen
katsomuksiaan yhteiskuntaelä­mästä
ratkaista niissävallitsevat ris­tiriidat,
Systemaattisimmatkin älyt
heistä (emme tässä puhu Rousse-austa,
jolla yleensä oli vähän vain
yhteistä valistajain kanssa) eivät
menneet pitemmälle. Niin on esim.
tällainen kanta MontesquieauUa
teoksissa "Rooman mahtavuudesta
ja rappiosta" sekä "Lakien henges­tä".
Ja tämä tietenkin on oikea
näkökanta. Vuorovaikutus vallit­see
kieltämättä yhteiskunnallisen e-lämän
kaikkien puolien kesken. Va­litettavasti
tämä oikea katsantokan­ta
selvittää niin kovin vähän siitä
yksinkertaisesta syystä, että se ei
anna mitään, tietoa niistä toisiinsa
Ihmisten mielipiteen määräävät hei-i ^ ä j * ™ " » ^ ^'O™^*. _ J*»» ^altio-
"Mitii on 'materialismi' yleisfUo-sofisessa
mielessä? Materialismi on
idealismin suora vastakohta, idea­lismi
yrittää selvittää kaikki luon-
•tton ilmiöt, kpikki aineen öminal
kuudet yksillä tai toisilla/ hengen
ominaisuuksilla. ' Materialismi päin­vastoin.
Se pyrkii selittämään
psyykilliset ilmiöt yksillä tai toi-eilla
materian (aineen) % ominai­suuksilla
yhdellä I tai toisella ihmis-toi
yleensä eläinruumiin organisat-sionilla.
Kaikki ne filosdofit, joi-don
silmissä materia on ensimäinen
tekijä, kuuluvat materialistien lei­riin;
kaikki ne, jotka pitävät sel­laisena
henkeä, ovat idealisteja."—
"Materialismi ja idealismi käsit­tävät
filosofisen i^atoksen tärkeim­mät
suunnat. . Tosin on niiden.rin­nalla
miltei aina ollut yksiä tai
toisia dualistisia systeemejä, jotka
tunnustavat hengen ja aineen itse­näiseksi,
eri substansseiksi. Mutta
dualismi ei ole koskaan voinut vas­tata
tyydyttävästi kiertämättömään
kysymykseen, millä tavalla nämä
kaksi eri substanssia, joilla ei ole
keskenään mitään yhteistä, voivat
vaikuttaa toisiinsa. Siksi ovat joh­donmukaisemmat
ja sjrvemmät o>
jattelijat aina taipuneet monismiin,
s.o. ilmiöiden selittämiseen jomman­kumman
perusprinsiipin avulla
englantilaisena liberaalina ei halun­nut
kajota.
"Ranskalaiset materialistit olivat
pelottomia, päähän asti johdonmu­kaisia
sensualisteja; s.o. katsoivat
kaikkia ihmisen psyykillisiä toimin­toja
aistimusten muutoksina. (Ple­hanov
hi lähde osottamaan, missä
nämä olivat tietämättömiä nykyisen
tieteen, esim. kemian ja fysiikan
opetuksista. Heidän ansionsa on,
että silloisella asteella tekivät mitä
ajattelijalta voi vaatia. Usein ase­tettiin
Kant ja nämä vastakkain,
mutta he olivat oikeastaan samalla
kannalla, vaikka tulivatkin eri tu­loksiin
yhteiskubtaolojen vaikutuk­sesta.)
"Ranskalaiset materialistit kat­soivat
ihmisen koko psyykillistä toi­mintaa
oistimuaten (serisations)
muutoksina. Psyykillisen toiminnan
katsominen tältä kannalta merkit­see
kaikkien ihmisen inielteiden
käsitteiden ja tunteiden pitämistä
häntä' ympäröivän ympäristön vai­kutuksena.
Ranskalaiset materia­listit
katsoivat näin tätä 4cysymys-tä.
Yhä uudestaan, hyvin kiihke­ästi
ja aivan kategoorisesti he se­littivät,
että ihminen, kaikkine kat-somuksineen
ja tunteineen, on sitä
mitä hänestä tekee ympäristö, s.o.
1. luonto ja 2. yhteiskunta. ,"Ih-
(monos, kreikkaa, merk, yksi, ai- minen on kokonaan kasvatusta",
noa). Siinä suhteessa ei ole mi- vakuuttaa Helvetius, ymmärtäen
tään eroitusta esim. Berkelyn j a ' kasvatus-sanalla koko yhteiskunnal-
Holbachin välillä. Toinen oli joh- j lisen vaikutuksen kokonaisuutta.—
donmukainen idealisti, toinen oli
vähemmän johdonmukainen mate­rialisti,
mutta kumpikin olivat mo­nisteja;
kumliikin ymmärsi yhtä hy­vin
dualistisen, siihen asti miltei­pä
eninnnin levinneen maailman­katsomuksen
pitämättömyyden."
"19:nnen vuosisadan ensjmäisellä
puoliskolla vallitsi filosofiassa idea­listinen
monismi; toisella puoliskol­la
oli! tieteessä — jonka kanssa
filosofia siihen aikaan Itävi täysin
yhteen — voitolla materialistinen
monismi, tosin ei läheskään johdon­mukainen,
eikä avomielinen."
"Tämän suunnan (edell. vuosis.
Holbash ja Helvetius) materialistit
kävivät kiihkeätä sanasotaa sen a-jan
ajattelijain kanssa, jotka, no­jautuen
tuskin hyvin ymmärtämään-sä
Descartes'iin, selittivät, että ih­misellä
on vissiä synnynnäisiä, s.o.
kokemuksesta riippumattomia, ideoi­ta.
Hyläten tämän katsantokannan
Ranskan materialistit oikeastaan
vain tulkitsivat Locken oppeja, jo­ka
jo XV!I:n vuosisadan lopulla
osotti, että sjmn^näisiä ideoita ei
ole. Mutta tulkitessaan hänen op­piaan
antoivat ranskalaiset mate­rialistit
stUe johdonmukaisen muo­don,
varustaen sellaiset i : t pisteillä,
joiMn Loske hyvin kasvatettuna
Tämä käsitys ihmisestä ympäristön
hedelmänä oli ranskalaisten mate­rialistien
uudistusvaatimusten teo­reettisena
perusteena. Ja todella
kin, jos hän on siltä saanut kaik­ki
luonteensa ominaisuudet, niin
on hän saanut m.m. puutteellisuu-tensakin,
ja siis jos tahdotte tais­tella
niitä. puutteellisuuksio vastaan
on teidän asianmukaisesti muutet­tava"
hänen ympäristönsä, ja juuri
yhteiskunnallinen ympäristönsä,
koska luonto ei tee ihmiset järke­viin
yhteiskunnallisiin olosuhteisiin
s.o. sellaisiin, missä jokaisen, heidän
itsesäilytysvaistonsa lakkaa työntä­mästä
häntä taisteluun muiden kans­sa,
sovittaakseen yksityisen ihmi­sen
etu koko yhteiskunnan edun
kanssa yhteen, — niin hyve ilmes­tyy
itsestään, niinkuin itsestään pu­toaa
maahan kivi, jolta on kanna­tin
otettu pois'. Hyvettä ei ole tar­peen
saarnata, vaan valmistaa yh­teiskunnallisten
suhteiden järkeväl­lä
järjestämisellä 18:nnen vuosisa­dan
vanhoillisten ja taantumuksel­listen
onnistui siis saada aikaan,
että ranskalaisten materialistien
moraalia on näihin asti pidetty e-goistisena
(itsekkäänä) moraalina.
Itse he paljoa oikeammin määritte­livät,
että se heillä kokonaan me­nee
politiikaksi"
dän etunsa. Mutta jokainen kansa
hjrväksyy ja kannattaa vain sitä,
mitä pitää hyödyllisenä, s.o. viime
kädestä riippuu kaikki mielipiteis­tä,
jotka vallitsevat maailmaa.
Vielä ristiriita: On virhe aja­tella,
että uskonnollinen moraali e-sim.
kehoitus rakastaa lähimmäis­tään,
olisi auttanut ihmisten siveel­listä
paranemista. Aatteet ovat yli­päänsä
voimattomat. — Mutta his­toria
osottaa, että väärät mielipi­teet
ovat vaikuttaneet huonoon hal­litsemiseen.
Näistä ristiriidoista sanoo Pleha­nov,
että ne .ovat eteenpäin vievää
lajia, "Ottakaamme perusristirii­ta:
ihmisten mielipiteen määrää jrm-päristö,
ympäristön määrää mieli­pide.
Tästä on sanottava samaa
kuin mitä Kant sanoi "antinomiois-taan":
väite on yhtä oikea kuin
vastaväitekin ja epäilemättä ihmis­ten
mielipiteen määrää heidän yh­teiskunnallinen
ympäristönsä. Ja
yhtä epäilemätöntä on, että yksi­kään
kansa ei-tyydy sellaiseen yh­teiskunnalliseen
järjestykseen, jok?
on kaikkia sen katsomuksia vas­taan:
se nousee sellaista järjestys­tä
vastaan, uudistaa sen oman kä­sityksensä
mukaan. Siis on totta
sekin, että mielipiteet hallitsevat
maailmaa.. Mutta kuinka nyt kaksi
itsestään oikeata väitettä voivat ol­la
vastakkaiset?" "Juttu on. hyvin
ykiuhkertainen. " N e ovat keske­nään
' ristiriidassa vain siksi, että
me katseleinme niitä virheelliseltä
kannalta: tältä kannalta näyttää,—
ja eittämättä täytyy näyttää — et­tä
jos on oikein väite, niin sen
vastaväite on väärä, ja päinvastoin.
Miitta kun löydätte oikean näkö­kulman,
niin ristbiita katoaa j a jo­kainen
teitä sekoittanut väite nä­kyy
uudessa muodossa: osottautuu,
että se täydentää, oikeammin edel­lyttää
toisen väitteen, eikä suin­kaan
sulje sitä pois, niin että
jos tämä väite olisi väärä, olisi toi­nenkin,
joka teista tuntui ensin
sen vastakohdalta. Kuinka nyt löy­tää
tämä oikea näkökanta?"
"Ottakaamme esim. Usein sanot­tiin,
erikoisesti XVIII vuosisadalla,
että Hunkin kansan valtiorakenne
oli sen kansan tapojen edellyttämä.
Ja aivan oikein. Kun hävisivät roo­malaisten
vanhat tasavaltalaiset ta­vat,
niin tasavallan tilalle tuli mo­narkia.
Mutta toiselta puolen, yhä
väitettiin, että jonkun kansan tavat
ovat sen valtiorakenteen edellyttä­mät.
Tästä ei myöskään voi olla
mitään epäilystä. Tosiaankin, mis­täs
roomalaiset olisivat Heliogaba-luksen
aikana ottaneet tasavaltalai­sia
tapoja? Eikö ole ilmeisen sel­vää,
että keisariajan roomalaisten
tapojen täytyi olla aivan vastakkai­set
kuin tasavaltaiset tavat? Ja
jos se on selvää, niin tulemme sii­hen
yleiseen johtopäätökseen, että
tavat edellyttävät valtiorakennetta
jh valtiorakenne tapoja. Mutta tä­mähän
on ristiriitainen johtopäätös.
Arvatenkin olemme tulleet siihen
toisen tai toisen väitteemme virheel­lisyyden
takia. Minkä sitten? Hal-kokaa
päätänne kuinka tahdotte,
te ette löydä virhettä toisesta eikä
toisesta; molemmat ovat ne moit­teettomat,
koska tosiaankin jokai­sen
kansan tavat vaikuttavat sen
valtiorakenteeseen ja ovat siinä
mielessä sen alkusyitä, mutta toisel­ta
puolen ne ovat sen valtioraken­teen
edellyttämät ja siinä mielessä
sen seuraus. Miten selvitä? Ta­vallisesti
ihmiset tällaisessa tapauk­sessa
tyytyvät vuorovaikutuksen
keksintöön: tavat vaikuttavat pe­ruslakiin,
perustuslaki tapoihin, —
kaikki on selvää kuin jumalan päi­vä.
Mutta i ^ s e t , tyytymättä moi­seen
selvyyteen, osottavat kaikkea
moitetta ansaitsevaa taipumusta yk­sipuolisuuteen.
Näin ajattelee Ve­näjällä
nykyisin (1890-IuvulIa
rakenne itse edellyttää ne tavat,
joihin se vaikuttaa, niin on ilmeis­tä,
että ne tavat eivät ole alkuaan
siitä. Samaa on sanottava tavoista­kin;
jos ne jo edellyttävät sen val­tiorakenteen,
johon ne vaikuttavat,
niin on selvää, että. ne eivät ole
sitä luoneet. Selviytyäksemme täs­tä
sekasotkusta on meidän löydet­tävä
se historiallinen tekijä, joka
aikaan sai sekä sen kansan tavat et­tä
sen valtiorakenteen, ja sillä loi
myös niiden vuorovaikutuksen, itse
mahdollisuuden. Jos me löydämme
tuolla sen tekijän, niin keksimme
etsimämme oikean katsantokarnan,
ja silloin me vaivatta ratkaisemme
meitä nyt härnäävän ristiriidan."
Plehanov huomauttaa, että Hel­vetius
yritti selvittää ihmiskunnan
yhteiskunna^ista ja älyllistä kehi­tystä
'sen aineellisten tarpeiden va­lossa.
Mutta' se yritys ei onnistu­nut,
eikä monesta syystä voinutkaan
onnistua. Se jäi perinnöksi niille
seuraavan vuosisadan ajattelijoille,
jotka halusivat jatkaa ranskalaisten
materialistien' työtä jä jotka — etu­päässä
M a r x -— osottivat, että se
uudistuva vUma, jota 18:nnen vuo­sisadan
valistajat eivät löytäneet, ja
joka ristiriidan selvittää, on tuo­tannon
kehitys, ihmistyö, joka
muuttaa ihmistä itseään ja yhteis­kuntaa,
seka luokkataistelu.
Osastojeii iä Järjestö­jen
osoteilmotukset
suom. huomautus) melkein koko in-
BoWia*n S. S. o:ton kokoukset pi<
detään l:nen ja 8:mas sunnuntai
kuussa. 4Kirjevaihto-o3ote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C
Beaver Laken Lorne Farmari YIi-dietjrluen
kokoukset ensimäinen
sunnuntai kuussa Beaver Laken
Haalilla, alkaen kello 1 päivällä.
Kirjevaihtoosote:" Beaver L. L. F .
Yhd. Naim Centre, Box 60, Ont.
Canad{kn Kommunistipaolneen Suo-maiaieen
Järjestön sihteerin osoi­te
, on: A. Hautamäki, 957 Broäd-vieW
Ave., Toronto, Ont.
Cobaltin S.8. osaston osote on: Boy
Slft Cobalt, Ont.
Crelshton Minen K. P. Suomalaisen
osaston työkokoukset pidetään jo-i
kaisen kuukauden toinen ja nel­jäs
sunnuntai kello 2 päivällä.—
Kirjeenvaihto-osote P. O. Box 92,
Creighton Mine, Ont.
Colemanin s.s. 'osaston Kokoukset \pi-detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih­to-
osote: 6. S. Osasto, Box 81,
Colenian, Alta.
K. P . S . J . Cotean Hillin osaston työ­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje-vaihto-
osote on: J . E. Koski,
Sawyer, P. O., Sask., Canada.
Fort'Wil!iamin 8.S. osaston työkoko­ukset
pidetään joka kbukauden 1
ja 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson St.
Finlandin K. P. S. 03. työkokoukset
pidetään osaston ^talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeenvahto-osote: KP.S.
osaäto, Finland, via Banrick, Ont.
Fort Franeesin Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjeston osas­ton
kirjeenvaihtajan osoite' on:
Emil Söderholm, Fort Frances,
Box 804, Ont, Can.
K. P. S. J . 2:sen piirin Piiritoimi­kunnan
sihteerin osote on: H.
Elimen, Box 26, Sndbury, Ont
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont
INTOLAN S.S. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, felo 2 j.p.p. Osote S.S. 0 -
sasto, Intöla. Ont
Lako Cotoaua Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina,
kello 1^ päivällä. Postioso-te
Box 13, Dunblone, Sask.
Kirjeenvaihtoosote oa Box 263,
Ladysmitb, B. C.
Levaekin S. S. 0:ton kirjeenvaih­tajan
osote on: S. S. Osasto, Le-veck
Mine, Ont Box 72.
Long Laken K P . S . osaston kirjeen­vaihtajan
osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont
Kokoukset on jokainen ensimäi­nen
sunnuntai kuussa klo 2 Lp.
Lapin S. S., Osaston kunkansikoukset
pidetään joka kuun toinen sun­nuntai
klo 2. Kirjenvaihto-osote:
H. Kalleen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont
K; P. S. J . Nammolan osaston osote
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nolalan S. S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään joka kuun toi­nen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päivällä. Ki^rjevaihto-osote on: S.
S. Osasto, Nolalu, P. A. D., Ont
NipiEon 8.8. osastpn työkokoukset pi­detään
joka kuun 2 ja 4 sunnuntai
ja kirjeenvaihto-osote on: S.a. o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont
K. P. S. J . Nortk Branchin osaston
osote on: Sanna Kannasto, Box
430 Port Arthur, Ont.
C. K. P. S. J . PotUvillen osaston
varsinaiset työkokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensimäinen
ja kolmas sunnuntai kello 2 j.pp.
Osote: C. K, P. S. J . Pottsvillen
osasto, Porcupine, Ont.
Port Arthurin osaston kokoukset o-vat
joka toinen sunnuntai kello
8 illalla, omalla talolla 316 Bay
St,, sekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstai Kirjeenvaih­to-
osote: 316 Bay St., Port Ar­thur,
Ont.
Port Arthurin piiritoimikunnan ko­kous
on joka kuukauden ensimäi­nen
tiistai P. Arthurin haalissa,
316 Bay S t , kello 8 illalla. Kir­jeenvaihto-
osote on samaan paik­kaan.
Rosegroven suom. K. P. osaston
kokoukset pidetään joka kuun
toinen sunnuntai klo 1 j . pp. Kir-jevaihto-
osote: Hilja Hiltunen,
Rosegrove, P. O. Ont.
Sanit Ste. Marien K. P. S. osaston
työkokoukset pidetään joka toi­nen
sunnuntai ja ohjelmakokouk-shet
toisina alkaen kello 8 i. p,
Osote: 126 Thompson St, Sault
Ste. Marie, Ont.
Sudburyn 8.3. osaston kokoukset pi-detään
Liberty Haalilla joka toi­nen
sunnuntai. Johtokunnan ko-koukset
kahdesti <kuukaudessa.
Postiosote: Box 26, Sudbury, Ont
Sointulan osasto, osote: Sointula,
B. C. Työkokoulcset kuukauden
1 ja 3 sunnuntai kello 1. Ohjel-makokoukset
samoina päivinä kel­lo
3 i.p.'
fimminsin C, T. P. Suom. osasto^
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. .Osaston kirjevaihto­osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-mins,
Ont Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
ia metsätyöläisten järjes­töön
South Porcnpinen S.s. osaston tyfiKo-koukset
pidetään joka toinen sun­nuntai
kello 7.80 jpp. KirietfO-
1 voibto-osote Box 528.
K. S. J : n Toronton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ia neljäs sunnunt^i-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadvieve Ave.
Tarmolon W. P. S. Osaston työko­koukset
ovat joka ensimäinen
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
\ 510, Port Arthur, Ont o
Can. Tyolaisp. Vancouverin suomal.
osaston varsinaiset kokoukset, p i
deltaan joka kuun toinen ja nel­jäs
keskiviikko 7.30 j.pp. 2605
Pender S t E .
K. F. S. j] Wanupin osaston kuu
kausikokoukset pidetään joka
kuukauden^ 3:mas sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
K. P. S. J . WebsterB Comersin o-saston
kokoukset pidetään ensi­mäinen
ja kolmas sunnuiitai kuu­kaudessa
kello 7.30 lialla. Kirje-vaihto-
osote on K. Kukkola Webs-ters
Comers, B. C.
Yhdysvaltain W. P. 6. Järjestön
Keskusviraston ja Näyttämöliiton
osote on: Finnish Federation-1113
W. Washington S t , Öiicago. HL
Lnraber Workers .Industrial yaion
of Canadan
toimisto osotteet ovat:
Ontarion piirin sihteeri Henry Kul­mala,
121 Huron S t , Sault Ste.
Marie, O n t , Canada.
Kalle Laiho, 158 Secord S t . Port
Arthur, O n t
V. Volo, P. O. Box 421, Timmina,
Ont
T y ö l ä i s e t : Järjestykää pa­rempien
elinehtojen soavottomisek-
CANADASTA SUOI^IE^-'
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä., lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän can?^
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan im^*
kavuoron HalifazisU suoraan Skandinaavia&a. ^
Purjehdukset Halifaxista, N. S.
S. S. H E L L I G OLAV, Joulukuun S p.
A L E N N E T U T KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten matkain hinnat
Säästäkää $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turknoti
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00,
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa Hvttpi-
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieMtl
niin aikaisin kuin mahdollista. ' "
CANADASSA M A K S E T T U J A PILETTEJÄ matkustusta var ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamio.
hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan PääkonttoriinT^
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. ,51 Upper Water St., Halifax, Can.
J . V . K A N N A S T O '
Box 69, Sudbury, O n t , Can.
ERICH J . KORTE,
Port Arthur, Ont, Csn.
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
Halifaxista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorofcandetia.
TURISTIMATKAT
N E W YORKISTA
STOCKHOLM elok. 1 p.
DROTTNINGHOLM elok 20 p.
STOCKHOLM syysk. 10 p.
DROTTNINGHOLM syysk. 19 p.
STOCKHOLM lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM lokak. 24 p,
DROTTINGHOLM marras. 21 p.
Tarkempia tietoja, neuvoja ja
kallisasiamieheltä tai osotteella
SWEDISH AMERICAN LINE
518 St. Catherine Street, West, Montreal, Que.
470 Main St., Winnipeg, Man.
71 U p p e r S t , Halifax, N.S. 73 Monroe S t , Detroit, Mich. Stk Hoor.
J . V. KANNASTO, ERICK J. KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont, Can.
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
' Suomeen ja takaisin Canadaan
maksavat nyt edestakaisin yh­teensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa knm-
,pikin matka $166 ja cabin
luokassa $170.
Matka alkaa ja päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
tulli- tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivytykdä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt
piletit saadaan lähimmältä pai-
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
«HOWDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varastona.
P. O. Box 1028 Phoae 946
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
Omistajat: ERKKILÄ & MILTON
130 Cumberland Street S., Port Arthur, Ontario.
(Bay kadun kulmauksessa)
——Suosittelee "
MIESTEN J A P O I K A S T E N VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka v»n hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sama hinta kaikille. .— J a . —
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine ja puhtaine huoneineen.
K A H V I L A - , VIRVOKE. J A TUPAKKAMYYMÄLÄÄ.
• Valmistaa •
parhaat pehmeät juomat Fort WUIiamin ja Port Arthurin piiri»»
Kaikki tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa
koetteeksi. Takaamme että olette tyytyväinen. Osote
TWIN CITY BOTTLING WORKS
810 Minnesota S t — Puhelin South 2100. — r^ort WiUiam, Ont­otta
parhaimmat j a monipuolisemmat virvotnsjnomat Thnnder Bsf
alueetta saa koa tilaa no International Bottlinff Work*ilta.
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont