Vapaus, January 10, 1925

              m
f iiminfaina. l a m i ^ 10
VAPAUS
fftmHtim «H*m«U'«*" tjrdTSeitdn UnenkaBiiattsia, iIflM»>
lyjr Ssdbosyssa, Ont, joka tiisUi« torstai Ja lanatttiL
T o i m i t t a j a t : '
A. a MiLKELA. AEVO VAASA.
VAPAUS (Liberty)
Tlw only organ of Finnish WorkerB in Canada. Pob>
lisbed in Sndbnry, Ont, every Taesday, Thnnday and
Aitarday.
~B^i;istered at the Post Offiee Department pttawa,
as seeond elaas matter. l
Dmoitnshinta kerran julaistatsta llmoitulcs&ta 40c
palstatnumalta. Saurista ilmoituksista sekä ilmoitnk'
cistaT^jpiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
ttintnva alennus. Kuolonilmoitukset %Z.OO kerta ja 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmunttoilmoituk-aet
50e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
42.00 kertb, fS.OO kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
S1.00 kerta. Halutaantieto- ja oi;oteiImoitokBet 60c
kerta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksuta pitää
raha. seurata mokana.
Advertising rates 40c per cof. inch. Minimum eharge
for single insertiön 75c. Discount on standing advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medio^
among the Finniyh Peöple in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
Ulauksia, joita e! seuraa raha, e! tuUa lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset'
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhglin 1038. Postiosote; Box 60, Sudbury, Unt.
Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
.lehteen torstaina kello 3. ?
c."'r I I , ' I, ' . . I ^
Jos ette raillo n tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kir oittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.)
persoonallisella n mellä.-
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
oikeassa
Tov, % Buharin kirjottaa. Pravdassa, että «todelli
. nen polsevildci>propaganda el tapahdu ruplien eikä Si-
V • noyjevin 'iurje^tten j a ' muid^^
kuyituk£«aaa Jcnnrnntteleyain^^ M vaan
•yäentt^^ meidän taloudelliset' saavutuksemme,
sivistylaärelllne cdistyksemme ja valtanima lajittumi­nen.
Arvaamattoman suuresta meikttyksestä oli esim,
englantilaisten anunattiyhdistysmiesten I^etyston käyn
^ t i ; ja
monessa muussa paikassa. He laskeutuivat kaivok-f:
' asunnot^ ottivat
, «elvmi palkoista ynnä muista työväen jokapäiväistä
'elämää k o ^ ^ seikoista. Tietenkin moni kohta
1^:^' iiayl^ etenkin mitä teknilliseen
f^]; Jpiid^^
meidän - ihmeteltävää edistymistämme - - ^ i l ^
ei ainoastaan sen vuplui, ettei Mialla e^
listeja, <vaän sen puolesta, että meidän s i ^^
' ^ matta on onnistunut, päästä eteenpäin
Näiden hyvin selväpäisten, hyvin käytännollia-mm
^> 4en id tosiasiain Valossa asioita harkitsevain niiden
^: aiAteissä,- i^öajt^sa,; *Mui)to^oloi88a, ;suojeliislaitteissa
. ym. olosuhteissä muutoksia, suuremmoisia''saavutuksia
)E|äkwä^^^m^ i^didollistiiiks^ veiiä-
'Jäi^lllip^ii^^
JsillisliV:')^^
työläisen tasta kaikesta täytyy johtaa, Ben TiJIetin lau-yi
(<??^i'^!Peii vanna siitä, että yenSjän eshnerkki tu-
• fv^; 1^ kdikilik työläisille; ja. että sil-
||fe|loiÄjiS^
|iityIpM^v;;kkpito^
heitä ja dbyttamä^^ harhaan vaHankumovdcsen
Mieltä.» Eritoten, kun Venäjän työväen saavutuksia ver­rataan
MacDonaldm «ridcenteelliseeb sosialismiin».
' \ Saipassa kirjotuksessaan Buharin palauttaa mui»
: tooB erään'ranskalaisen kapitalbtisen aikdcauslehden
. r(Ricvue^Ecotfomique' Internationale, maalisk. 25 p.
t.192A) UmilaUBuman pelon, tXA silloin yiikaan astu*
i flj^^ili^i^^ titjlisi
' aihenttmäan auurten työläisjoukkojen käuitymdsen va
. «Mninal^ tuli-
\;V «ivei käyttämään hyväksensä.» «Ennustus MacDo*
naldin parlamenttaarisesta haaksirikosta on toteutunut
' Mutta Neuvostovalta on yhä voimissaan, ja senpät{3i<
den. eiigl^tilaiset vieraamme lähtevät, maastamme hy­vässä
toivossa j a varmassa uskossa meidän tulevai-cuuteemnte.
He ovat omin s i l i n i n n ^ e e t meidän ta-louddlisen
nousumme ~ ja sepä se on-teholdcainta
, köyhälistön taistelun jä köyhälistön .voitöh propagan-sen
vuoksi, että nuadblalset ja belgialaiset asidckaat
vaativat 60% osakkeista. Sitten tuli Ruhrin valtaus, ja
sen lopettamisen kera on tntrtikysymys jälleen astunut
päiväjärjestj^kseen, i. s. Stinneksen vanha suunnitelma
on toteutumassa.
Tämä Saksan* Ranskan, Belgian ja Luxenburgin
raskaan teollisuuden yhdistäminen xaeAsttee tuotamlty
koneiston rakentamista, joka voi valmistaa Vuosittain
13,700,000 tonnia terästi kun sen sijaan englantilai­sen
rautateollisuuden valmistuskyky vuodessa tekee
vain 3,700,000 toimia. Yhdistynyt cfuropalainen rauta-tuotanto
tekisi 33 miljoonaa tonnia Englannin 13 mil­joonaa
vastaan.
Poljetut typpalkat Saksassa j a työttömyys, mitkä
DaMres-suunnitelman toteuttaminen aiheuttaa, saavat ai­kaani,
että mantereen trusti tulee varsin pian murskaa­maan
Englannin raskaan teollisuuden, se kun saattaa
tärvellä englantilaisen teollisuuden maHddnat myymäl­lä
tuotteitaan alle pärvähintain.
Tällainen metallituotannon yhdistyminen yksiin ka­siin
ja kilpailu Englannin kanssa tietysti aiheuttaa, et­tä
alan työpalkat painetaan entisestäänkin sekä, mante­reella
että Englannissa, samalla kun työehtoja tullaan
muutenkin •kaikin tavoin huonontamaan.
Uusi imperialistineii hyökkäyskö
Keuvosto-Venäjää vastaan
Valistuneet työläiset kaikissa maissa tietävät, että
kfflisainyäliset imperiali^it eivät ole luopuneet aikeis­taan
vielä kerran aseellisesti hyökätä Neuvosto-Venäjää
vastaan. Kalkista selvemmin tämä käsitetään Neuvosto­liitossa,
ja juuri tämän tähden työväen ja talonpoikain
valtio on paköitettu olemaan sotilaallisesti valmis tor­jumaan
kansainvälisten imperialistien hyökkäys.
Imperialistit jo kirjottelevat suunnitelmistaan sano-malehdissään.
Niinpä Saksan teollisuuden harjottajain
lehdissä vHessenissä on julaistuna erään huomattavim­man
tcibtailijan Rechbergin kirjoitus. Hän kirjqittaa
holshevikien propagandasta Egyptissä sekä keskustelus­taan
erään Englannin konservatiivifohtaj an kanssa. Tä­mä
konservatiivi on ilmoittanut hänelle, että Englan­nin
hallitus seuraa kommunistista proj^agandaa Kiinas­sa,
Indiassa ja Egyptissä. Jos Englannin siirtomaissa
puhkee kapina, niin täytyy Englannin suunnata ratkai­seva
isku Moskovaan, sillä kun Moskova on kukistet­tu,
on vallankumousliike siirtomaissakin lyöty. On tur­ha
yrittää kukistaa vallankumousta siirtomaissa, sillä
holshevikien prbpagandan'johdosta vallankumous niis
sä kasvaa päivä päiyältä.
Rechberg sanoo, että Englatiti ei yksin kykene ku­kistama^
Afoskovaa. Saksan apu on siinä tarpeen, mut
ta sen tayfy^ saada korvausta avunannostaan.
Rechberg lisää, että Sdcsa voi vain siinä tapaukses­sa
antaa apua Englannille, jos myös Ranska suostuu
ottamaan osaa tähän esiintymiseen.
; / Europalainien te^tötr^^^^
' Kaikista kielloista huolimatta muodostetaan parai-
: kaa europalaista rauta- ja terästrustia. Asianomaisten
ke^en on viime aikoina käyty neuvotteluja, ja ova^
mä nyt johtaneet sikäli tulblseen^ että jäfaiaik^^^^
|f# t ja ranskalaisten
^^i|;|ikapitalistien ke^n.^ varsin vähän luultavaa^ että
trusti laajentiiisi käsittämään myös englantilaisen ja a
|s||??^n^ sijaan on mxO'
|i!^;^ipalaiÄn trustin tehtävä jonkinlainen sopimus amerika-
Iäiseni kanssa in^idddalu^^ jaosta \.ri.t. Tämän-
^f','} suuntaisia n e u " ' " -i * .i
«iaia-•v.:.:::^:-:•
Englannilla ei. ole mitään halua joutua saksalais­iin
|^;^^äi;fefahd^ kitaan, minkä vuoksi
mm
M
m
hankkein oleva trusti käähtyykin ensi kädessä englan
irife teollisuutta vastaan. Aluci mihin europalainen
; ; ^^gj^ teoiliMios, on keskitetty, on oikeastaan maantie­toni.-'
,5^.., J^t vaikka se onkin jaettu kolnien
. . ^ i ' \maan kesken^ nra. SeJcsan,-Ranuan ja Be^^^
; s osa siitä &tksaan^ EIsas^Loidtringe-ain
rauta oli yhdist^ty Ruhrin hiileen. Rauhaa
mistä j<c^rtui todellinen talou­dellinen
kaaos. Ranska tarvitsi hiiltä muokatakseen, Et­saisin
rau^^ 'tdki ^Stinnes tunnetun yh-teenliittamissnunn]
äelmaQS3. Neuvottelut ajoivat karille
Traiimaelin puolue rakoilee
Ruotsin Socialdemökraten kirjottaa aateveljistään,
norjalaisesta Tranmaelin puolueesta, että se näitä-yästi
ei tule pitkään pysymään koossa, koska siinä
sle^at soi^ialidemokraatit eivät liiovu Ix>ntoon (s.o.
I kansainvälisen kannalta, kiin taas kommu­nistiset
ainekset pyrkivät Moskovan ylueyteeri.
«Norjan työväenpuolueessa, n ^ on sangen suur
ä ameksia^^ kaikesta päättäen työskentele­vät
uudestaan Moskovaäh liittymisiefcsii 'Den ro^^
•m: (Punainen nuoriso) nimisessä ääneiikanjniat
ajassa ilmenee v a rm ja selvä vastarinta puoluejohtpa
vastaan^ jokav leimataan liian pikeistomieliscksi. Sa­malla
avoimesti tunnustetaan puolueessa olevan myös
vasöinmistoryhmän.^^^-^^^ vastustusuimnan mielipi­teissä
on vaikea huomata mitään eroa puhtaasta härkä-cbmmiuiismista.
*) Ainakin sointuvat ne eriäomaisen
lyvin Sheflon aatteihin.
«Norjan työväenpuolueen oppositsiooniin kuuluu
sitäpaitsi, Mot Dag-ryhmai, jonka pääasiallisena tehtä­vänä
puolueessa näyttää olpvan iiidistella ja kiusata
muutenkin kovin ahtaalla olevia johtajia. Taannoises-^
sa lehtensä numerossa mptdagiiaisethyöldcäävät puo­luejohtoa
vastaan senjöhdosta, että 'puolue hiljaa, mut;
ta varmasti ajautuu oikealle'. Ön ilmennyt liian suur
ta kiintymystä 'läheisiin reformeihin-. Erityisellä in­nolla
Iditl korostaa, että puolue viimeisissä yleisissä
edustajakokouksissaan 'selvin ja suorin sanoin / on kan
nak^n ; omaksunut, huolimatta välien särkymisratä
Moskovan kansainvälisen kanssa,' kuitenkin liittyä sen
politiikan johtaviin periaatteifain . ja tulevaisuudeäsa
asettua sen edustajaksi Norjassa kaikissa käytännöl
lisissä tehtävissä ja kaikissa poliittisissa taisteluissa*.
Edelleen lehdessä pauhataan sitä, että ^puolueen tulisi
kohdistaa nienettelytapansa vallankumouksellisiin tar
kotusperiin eikä läheisiin pikkuparannuksiin'.
«Mot Dagin makaan olisi siis välien rildcoutumi-nen
Moskovan kanssa käsitettävä kokonaan muotosei­kaksi.
Puolueen politiikka olisi yhä edelleenldn joh­dettava
puhtaasti moskovalaisessa hengessä. Siksipä
on heistä johdon taktiikka arveluttava. Johdonmukai
sesti viepi Mot Dagin järkeily puolueen pikaiseen
jälleoi-yhtymiseen Moskovan kansainvälisen kanssa,
ja, niinkuin edellä sanottiin, ei ole vaikeata nähdä,
että voimakkaat ryhmät puolueessa pyikivät juuri sii­hen
päämäärään;»
Sos.dem. ,on epäilemättä oikeassa, m^cali se väittää
vaftujtusvaltaisen osan Norjain puolueesta pyrkivän^
uudelleen yhtymään Moskovaan, mutta se on yhtä oi>
keassa siinäkin, että puolueessa oi^runsaasti yhä «teuh
män ja enenunän o^ealle luisuvia aineksia, Ldliden
päätelmä, ehä häitä eri suuntiin jpytkiviä ainebia a
ajan pitkään mitesikään voida pitää koossa, on toi-voalsenune
myöskin cokea.
Kan puoloeeoafflffle näyttää ole­van
vakavia pyrkimjdksiä käytäunol*
Useen toimintaan varsinaisten työ­läisjoukkojen
keskuudessa, on ehkä
paikallaan tarkastella missä sellai-sella
toiminnalla^ saavutettaisiin hel­poimmin
ja nopeammin parhaimpia
tuloksia On muistettava, että ns.
ennäisesti käytännöllinenkin toir
minta voi olla suorastaan vahingol­listakin,
jos sitä umpimähkäisesti
sovellutetaan tflanteisiin, jossa mei­käläiset
voimat eivät, ole kylliksi
riittäviä. Jos olisi kysymyksessä
suomalaisen kielijäijestön toiminta,
niin tuskinpa tässä suurtakaan,
päänvaivaa syntyisi, mutta tarkoi­tuksena
onkin käsitellä kysymystä
koko puolueemme yleisen edun kan­nalta,
jiiten tödellaMn, saataisiin
toimintamme sellaiseksi, eitä se si­toisi
ja lujittaisi kommunistisen
liikkeemme, katkeamattomilla siteil­lä
suurten työläisjoukkojen jokapäi­väiseen
elämään. Ainakin yksi .sel­lainen
keino on olemassa jos todel­lakin
halutaan puolueestamme teh­dä
sellainen toiminnan puolue / johon
ottaisi osaa huomattava määrä eng-lanninkieltäikin
puhuvia työläisiä,
eikä kuten tällä kertaa, kieltä'^ tai-tamatoin
ulkomaalainen enemmis­tö.
Useat tietävät, että Pohjois-On-tarion
kaivosalueilla - työskentelee
huomattava enenmiistö englannin­kieltä
puhuvia työläisiä ja että hei­dän
' keskuudessaan on jo pitem­män
aikaa ollut vireillä voimakas
pyrkimys taloudelliseen järjestäyty­miseen
ja että järjestämistyöq ai-kuvalmistukset
ovat olleet alulla jo
parisen vuotta. Ne ovat kylläkin
jääneet alkuunsa, mutta pääasiassa
vain siksi että ei ole löytynyt yh­tään
puolue tahi järjestöryhmää jo­ka
olisi ollut halukas antamaan
heille tarvittavaa apuaan.
Kommuniatien taholta on oltu
jonkunlaisessa touhussa, mutta sel­laiseen
touhuiluim-se on pääasiassa
jäännytkin jos vain totta puhu­taan.
On lähetetty puhujia, pari,
kolme kertaa vuodessa, jotka parin
päivän pysähtymisen ; jälkeen ovat
lähteneet VmuiBe; markkinoille jät­täen
jälkeensä uskon että jotain pi-täisi
tehdä. Se kuitenkin on jo
nykyisin tarpeetointa, sillä Porcu-pinen
kaivosmiehet ovat jo kauan
aikaa tienneet tämän, josta järjes-tämistyön
vireillä pito on kyllin
hyvänä ;todIstuksena. Jos he jotain
kaipaavat niin on se jatkuvaa ja
järjesteljrmällistä rakennustyötä jo­hon
: heidän omat Voimansa' eivät
riitä, sillä sellainen vaatii varoja
ja kokenutta järjestäjää jota kum-paakaan
heillä ei ole f jti hyvällä
syyllä voi epäillä, että ei tule ole­maankaan,
elleivät jotkut toiset ota
heidän asiaansa omakseen. Puolue-edun
kannalta kun . katsellaan niin
juuri meille tässä tarjoutuu mainio
tilaisuus. Tällä . ei tarkoiteta että
5tähdettäisiin muokkaamaan näistä
pohjolan: , kaiyosmiehistä, tuliteräi­siä
kommunisteja, noin vain yhdes­sä
käden käänteessä. . Eikä «des si­täkään
että puolufeestamme pitäisi
tulla kaivosrhiesterijärjekta^
avustusjärjestö. .Se olisi liian ah-däfi
ja yksipuolinen, ajatus kanna­tettavaksi,
tietäessämme 'että ;puo-lueellanime
ön paljon muutakin
tärkeää ja välttämätöintä edessään
jota ei voida sivuuttha. Mutta on­han
meillä tätä varten järjestetty
koneisto — teollisuus ja työmaa vi­rasto
—• "Industrial department"
— jonka tehtävänä pitäisi olla asi­amme..
tunnetuksi tekeminen suuril­le
työläisjoukoille tuotannon kai­killa
aloilla. Tämä järjestökoneis-tömme
osa on jo tähän mennessä-kin
toiminut tuloksia tuottavasti,
mutta se ei tiettävästikään edel­lytä
että eikö se voisi toimia vielä­kin
tehoisammin, ottamalla Pohjoi^
Ontarion kaivosmiesten järjestämi­sen
päivän tärkeämmäksi kysymyk­seksi
ainakin siihen saakka kuin
järjestamistyö kykeneisi kannatta­maan
itse itsensä.
Tärkein kysymys onkin vain sii­nä
josko meikäläisillä olisi mahdol­lisuutta
saada kokoon yritykseen
tarvittavat varat ilman että se ei
häiritseisi puolueemme varsinaista
toimintaa, ja josko joukoissamme
löytyisi henkilöitä jotka kykenisi­vät
täyttämään ne Vaatimukset joi­ta
taloudellinen järje^täniistyö teki­jälleen
asettaa. Varbjen hankki­minen
vaikeuksistaan huolimatta
voitaisiin läpäistä pienellä pinnis-tyksellä,
mtitta kyvykkään henkilön
saamisessa jouduttaisiin ehkä sito­maan
6—8 kuukauden ajaksi, pno-ueenune
vähistä englanninkielisistä
oiniitsjjayoimista ainakin yksi Poh-
.ois-Ontarioon. Se ehkä tuntuisi
monestakin hieman - liian suurelta
uhraukselta, i mutta 3,000—4,000
enj^anninkieltä puhuvan -työläisen
myötämielisyys aatteillemme ja
jraoIuepyrkimyksiUemme ei ole myös-rään
mikään mitätöin asia. Sen
eteen kylläkin kannattaa ponnistel­la
ja sehän kaiketi onKn tarkoi-voIUsautena
on nbrantna tyiväen
luokkapyrkimyaten hyväksi jo sen­kin
tähden että ae ^ tavalla ta-juttavammin
toteaa olevansa ainoa
työväen luokkapuolue. Tällä ker­taa
on maaperä kypsin pohjoisessa.
Siellä on aita matalin ja sieltä on
meidän" mentävä ylitse saavuttaak­semme
canadalaisen ^fyöväestön luo­ton.
Se saavutetaan 'ant^niälia
heille tehoisaa ja^tarkoitosiaan Vas­taavaa
apuamroem. Sen täjr^. vas­tata
sikäläisen tilanteen asettamia
vaatimuksia vaildcapa siinä tapauk­sessa
olisimme pakoitettuja lähettä­mään
sinne' yhden parhaimihista
miehistämme. , Velttoa ja kokema-tointa
alottelijaa sinne e! kannata
lähettää edes yhdeksi viikoksikaan,
siUä hän ei kykeneisi saamaan siel­lä
aikaan mitään sellaista josta oli­si
hyötyä kaivosmiehille tahi etua
puolueellemme.
*) Ruotsin SOS. demokraattien kommunisteille an­tama
«lempinimiK .
•Varoihin nähden olisi yleispuolu­een
ainakin osaltaan kustannukset
kannettavakseen. Samoin voidaan
aivan oikeutetusti olettaa että kai-vosalueitten
aluejärjestömme tukisi-vat
kaikilla keinoillaan tätä yritys­tä
joka totta puhuen ei tule ole­maan
mitään lasten leildää. Ja jos
järjestämishankkeesta jotain tulisi
on ymmärrettävä että tarmokas se­kä
työteliäs järjestäjä kykenisi huo-mättävässä
määrässä, sisäänkirjoi-tus-
ja kuukausi maksuilla koirvaa-maan
oniia kustännuksiaan. Puo­lueen
ja,alueiden, kassat eivät suu­restikaan
kärsisi, jos järjestäjäksi
pystytään saamaan mies, joka jos­sakin
määrässä olisi tehtävänsä ta­salla.
Uusien alueiden järjestäjäl­lä
täytyy todellakin olla henkiva-kuutusasiamiehen
julkeus ja tar­koitusperistään
selvillä olevan puo-luemihen
kestävyys ja tarmo. Mah­dollisesti
joku ajattelee että kysy­myksessä
olevan yrityksen tärkeyt­tä
tahdotaan jostain syystä liiotelr
lä. Sellainen henkilö ei tiedä että
Pohjois-Ontariossa on tilanne jo sii­hen
määrään kypsynyt että elinvoi­maisen
taloudellisen ^järjestön ra­kentaminen
riippuu vain voimape­räisestä
järjestämistyöstä, ^ jonka
avulla saadlaan puolueemme vaiku­tusvallan
alaiseksi 2,000—3,000
nouseva englanninkieltä puhuva
työlaiajoukkue. Missään muualla,
koko laajassa Canadassa, ei aina­kaan
tällä kertaa ole sellaiseen ti
laisuutta.
Eräs puoli tässä asiassa tuntuu
kuitenkin, ehkä monenkih mielestä
hiukan kummalliselta, v Se nimit^
täin, että miksi juuri suomalainen
kielijärjestö lähtisi tätä' asiaa alulle
panemaan.; Todellisuudessa siinä ei
tarvitse olla mitään ihmettelemisen
aihetta. Olemmehan mekin aivan
yhtä täysivaltaisia jäseniä puolu­eessamme
kuin kaikki toisetkin ja
jos meidän mielestämme joku pyrki­mys
on ' ponnistelujensa arvoinen,
niin mitään syytä ei ole olemassa
joka estäisi meitä saattamasta kan­taamme
puolueemme keskuksen tie­toon
ja heidän harkittavakseen.
Voidaanpa mennä vieläkin pitem­mälle,
ainakin tällaisissa käytän
nöllisissä kysymyksissä, asettamalla
vissejä velvollisutiksia toimeenpane­valle
keskuksellemme, milloin iki­nä
se nasrttää oikeuden mukaiselta
ja, välttämättömältä. Sillä puolu­eemme
ei loppukädessä muodostu
visseistä • Melijärjestöistä vaan
yleensä Canadan Kommunistipuolu­een
jäsenistä. ^ • f
Kaikissa tapauksissa on tämä ky­symys
siksi tärkeä että sen ^sietäisi
tulla • aivan lähimmässä tulevaisuu­dessa
Keski- ja Pohjois-Ontarion
osastojen, ja aluetoimikuntien har­kittavaksi.
Sillä, vaikka nyt aU
kuun olisikin kysymyksessä vain
Pohjois-Ontarion järjestäminen, on
aivan luonnollistakin että järjestä-mistyön
edistyttyä ja voimistuttu"
tultaisiin sitä luonnollisestikin jat­kamaan
nikkelialueillekin aivan
yhtä hyvin.
Ei saisi unohtaa erästä tärkeätä
asiaa. Sitä nimittäin, että mitä
kauemmin Pohjois-Ontarion kulta­kenttien
järjestäminen kituu • vai­valoisessa
alussaan avun ja tuen
puutteessa, niift sitä va^eammaksi
ja voimia ikysirvämmaksi sen eteen­päinvieminen
muuttuu. Ihmiset
väsyvät jatkuvien vastusten ja toi­vottoman
tilanteen keskellä. Tä­hän
mennessäkin on jo hukattu al­kaa
turhaan hapuilemiseen, mutta
vielä ei ole myöhäistä jos vain tä­män
talven aikana, ryhdyttäisiin
tarmokkaisiin alkuvalmisteluihin ja
kevääntullen, jolloin . kaivoamieskin
tuntee; ItsensäV voim^ckaammaksi,
lähdettäisiin . todelliseen ja peiTn-pohjaiseen.
jäxjestämistyöhön. ';A1T
na^n kannattanee ottaa asiaan
kuuluvissa osastoissa ja aineissa
täinä^ysymys har^nan alaiseksi.
Ottaa - -pohdinnan alaiseksi. josko s ir
tä voitaisiin. jolldn Havalla auttaa.
Tämän kyhäelmän tarkoituksena : ei
olekaan mikään muu kuin laajen­taa
ätä ajatteluälaa; joka näinkin
tärkeän tQrsymyksen jKthdinnalle oif
välttämätöintä. SiHä tärkeä tämä
Puolueen uudelleen jär-jestämiskyg^
yk- :
sestä.
Vmkkakin Iqrsymyksestä ^nlan'»jo
melkötavalla kirjotettu, niin haluan
esittää asiassa joitain sivuutettuja
seikkoja. '
Canada on nykyipäivien tyypil­lisin
siirtomaa, jonne virtaa kai-kenkielifiä
^isiä, joiden on val­kea
ymmärtää toisiaan- edes joka­päiväisissä
asioissa^ Suuri ' osa
maan asukkaista työskentelee maan­viljelyksessä.
Maa on suuri ja asu­kasluku
• pieni. Teollisuuskapitalis-mi
on nuorta ja kehittymässä.' Työ-
Iäisten poliittinen järjestyneisyys ja
tietoisuus mitätön. Ei ole siis ih­meteltävää
jos pyrimme poikkeus­asemaan
vanhempiin kulttuuriniai-hin
nähden. '
Millä muilla perusteilla puolueem­me
ja eritoten suomalaisen järjes­tömme
• pitäisi saada vapautusta in-ternationalemme
uudelleen järjestä­mispäätöksen
Idrjaimellisessa tote­uttamisessa?
koetetaanpa tarkis­tella.
. •
Meidän suomalaisen järjestömme
jäsenistöstä on ainakin 90 pros.
englanninkielestä niin niukasti pe­rillä,
etteivät he voi toimia muissa
kuin suomalaisia käsit&vissä työ-maasoluissa.
Suomalaisia on eni­ten
kaivos- ja metsätyömailla, ollen
jälkimäiset yleensä lyhytaikaisia.'
Kun nyt on edessämme vielä kielel­liset
vaikeudet työmaitten lyhyt-ikäisyyden
ja työläisten alituisen
vaihtumisen lisäksi, niin on mahdo­tonta
järjestää työmaasolua — jos
se, edes saadaan syntymään '•— puo­lueen
perusyksiköksi. Kaivoslelreil-lä
sitä voisi^ ajatella, miitta sekin
on melkein mahdotonta 'kielellisteh
vaikeuksien vuoksi. , Voftaisiin, kyl*
^ä ajatella, että esim., Timminsissa
muutettaisiin osasto kaivossolnksi.
Saisiko siihen silloin kuulua metsä-työläiset,
suutarit, räätälit, raken­nustyöläiset
y.m. ammattien haijot-tajät,
joilla ei olisi edellytyksiä .eri­koisen
solun perustamiseen. Minus­ta
tuntuu siltä, että on varminta j ^
menestykseUisintä että pysytään
toistaiseksi kiinni entisissä järjes-tomuodoissa.
Jos soluja jossain
saadaan mupdostetuksi, niin ei niis­tä
heti ole muodostettava järjes­tömme
perusyksiköitä.
Lehtemme jouluk. 13 p rvän nu­merossa
oli toimitus hyväntahtoi­sesti
julkaissut "liberatorin'/ teks­tin
, internationalemme; asiasta tiake-västä;
päätöksestä, Suomennetussa
tekstissä löytyy muutamia epätar-kuuksia,
; mutta ottakaamme se
silti lähtökohdaksemme.
Mainitun tekstin 4 kohdassa sa­notaan
sulkumerkkien välissä: "jo­ka
uudelleenjärjestäminen voi ta­pahtua
eri aikoina eri maissa ja eri
piireissä." •; Ja 5 kohdassa sano-useampmn,
iaholta alettu puhumaan
viidennen kongressin mcnettslyta-pamuodoista
;4»ajottavaÄa ja har­haanjohtavassa
hengessä, aekä sa­malla
unhotettu puolueemme peri-aatteellinen
puoli OUessamme
Kommunistipuolueen yhteydessä, oa
meillä luonnollisesti käytännössä
Kommunistipuolueen periaatteet,
jotka muodostuvat sikri peruslähtö­kohdaksi,
iOoIoa mukaan pnolaeea
rakenne ja menettelytavat eri mais.
sa muodostuvat demokraattisen sen-tralistnin
pohjalle. Demdcraattisen'^
sentralismin. pohjalle muodostunut
johto huolehtii siitä jokaisessa
maassa, jossa on kommunistinen
puolue, että niissä pannaan täytän-töön
kansainvaUsessä kongressissa
tehdyt päätökset siten, ettei niistä
itise periaatteellinen pUoli tule kär-sdmään.
.
Minun käsittääkseni meillä on]rin
juuri : siinä tapfditunut erehtys, et­tä^
on liian aikaseen lähdetty puhu­maan
menettelytapamuodoista, jois­ta
ei puolueemme keskustoimeenpa-neva
komitea ole vielä antanut var­maa
lausuntoaan,' että^miten tullaan
se ja se menettelytapamuoto käy­tännössä
toteuttamaan. On jo kir­jotettu
suuria sanoja siitä^ mihin
Kommunistipuolueemme jontuiä,
miten se tulisi hajoamaan, jos kon­gressin
päätöksiä tultaisiin pane-,
maan täytäntöön.
Merkillisintä tässä seikassa on.
juuri se, että tuolla tavalla kirjo-tetaan
huolimatta siitä, että maail­man
kongressi ön hyväksynyt uu­det
menettelytavat käytäntöön otet-,
tavaksi siinä niinenoinaisessa käsi-tyksessä,
että «en kautta voitaisiin
yhä suuremmat joukot liittää eri
maiden taisteleviin Koipmunistipuo-lueisiin.
. Proletaarijoukkojen ' yh-teenlittämiseen
velvoittaa meitä jo
yksistään jäsenyys^ Kommunistipuo­lueessa
ja siihen meitä innostavat
Marxin' kirjöttaman Kommunistisen .
Manifestin loppusanatkin:. "Kaikki­en
maiden työläiset liittykää yh­teen."
Puolueemme koko periaat­teellinen
ohjelma on kirjotettu juu­ri
, tuota seikkaa silmällä pitäen.
Minkään m^
ei siis milloinkaan saa jiyrkiä eroon
työläisjoukoista! . Ei myöskään tä­hän
aisti pidetyt maailtdanköngressit
ole tehneet sellaisia päätöksiä, jotka
veisivät hajalle jonkun maan Kom­munistipuolueen.
Jos joku päätös
menettelytapamuodoissa ; ' on sellai­nen,
ettei sen täytäntöön panemi­nen
jossakin maassa näjrtä • lupaa­valta,
pannaan se käytäntöön sikäli
kun nähdään siitä puolueelle ole­van
hyötyä. ;
tuksemme vieläkin %ajemmassa
mittakaavassa. Tällä kertaa ^^män , . .... w . -^^
pyrMni^ksen saavuttanriseksi tun- ^ f ^ ^ . „ ^ ^ t a p a u l ^ on,
tuu tie kulkevan Pohims4)ntarion «He srtte imta t ^ ^
kantta. Ä kommnnistäpnolneen vei- *»autamaja.
taan, että "aluksi täytyy uudelleen­järjestäminen
keskittää pääasialli­sesti
teollisuuspiireihin ja vielä niis­säkin
kaikkein tärkeimpiin alueisiin
ja voimakkaimpiin , järjestöhin." •.,
Suosttaniaiie , mitä hartaimmin
puolueemme ja järjestömme johta­ville
elimille perinpohjaista kysy­mykseen
tutustumista, ennenkuin
ryhtyvät toimeenpanemaan interna­tionalemme
päätöksiä. Jos niitä
ruvetaan umpimähkään toimeenpa­nemaan,
niin siitä syntyy pannu­kakku.
— H. S.
o /
Selvempää periaattei­den
3inmärtämistä
I>uolueemme' äänenkannattaja
•Yorker" kirjotti puolueemme vii­meisen
edustajakokouksen jälkeen
puolueen - nimenmuuttamisesta seu­raavasti!
«t,
"Me olemme ottaneet Kommunis­tipuolueen
nimen.- Sitä ei ole pi­dettävä
vaan tyhjänä askeleena ei­kä
pelkkänä koristuksena. Koko Ca­nadan
silmät ovat tähdättynä mei­hin^
nähdäkseen mitenkä Kommu­nistipuolueeksi
itseään kutsuva puo­lue
tulee toimimaan., Meidän täy­tyy
osoittaa ansaitsevamme työläis­ten
luottamuksen. Puolueemme ni-menmuuttamisen
kautta on meidän
Mutta ennenkaikkea on tuomitta­va
se tapa, että ilman tarkempaa
harkintaa , aletaan edesvastuutto-masti
jaaritella ja puhua jotakin
sellaista, joka on tykkänään peri­aatteitamme
vaataan. Moinen jaa­rittelu
' niin selvästi ; toteaa sen,
kuinka ; heikosti-tuntevat nuo jaa-rittelijat
puolueemme periaatteet.
; Meidän Canadassa olevain vallan-kumouksiellisten
työläisten cnsimäi-nen
ja tärkein tehtävä on oman
Kommunistipuolueemme rakentami­nen
kommunistisien periaatteiden
mukaan, puolueen, jonka me pidäm­me
kaiken .sieluna ja innostajana.
Kommunistipuolueen tarpeellisuus
ja tehtävät eivät ole koskaan ol­leet
sen . selvemmät kuin nykyään.
Jo Kommunistipuolue luhistuisi, nim
koko työväenliikettä kohtaisi arvaa­maton
taantumus., < Siksi vaalikaam­me
Kommunistipuoluetta, niinkuin
omaa elämäämme. — J . L.
PonjaffiestojeD
Kokouskutsu
pyrittävä entistä suurempaan alote-kykyyh,
suurempaan viisauteen ja
suurempaan "taisteiuhaluun?"-
Viime -aikoina ilmenneet ajatuk­set
Kominternin viidennen kongres­sin
eri päätöksistä ilräabknin ilmai­sevat
sen kylmän totuuden, ^että
puolueemme yhteydessöL on ainekaan
jotka Haluavat pitää tuota puolu­een
nim'eä vaan korulaiseena,' e3cä
taistelevan puolueen nimenä, joUa
on väjhn^ periaate Meidän
-Eommmästipuoineemme - suomalai-t
sessa äanenkannlcttigassa on jo
Canadan ^ommnnistipuolueen tp.
konntean ja C. K! S. J . tp. komi­tean
suostumuksella kutsun Keski-
Ontarion piiritoiml^nta piirin" yli-määräisen
neuvottelukokouksen
koolle tammik.'" 25 päiväksi 1925
kfllo JLD ap. Sadburyyn, Ont
Kokouksessa 1^ neuvottele­maan
^BSave^ Xiaken osaston puo­lueesta
erottamiöaSiaata. Sinne ke­hotetaan
-piirnnme -' osastoja lähettä­mään
edustajia': säännöissä ~ määrä­i
l lä tavalla, .fieavtr' .i^fcen osastoa
kellotetaan- -myöfeMn lähettämään
joko yhden' täi:' uSeafemaM edusta­jan,"
jodfii on: aiiayä 'vaan eä äänes­tysoikeutta.
'" ' '
K.-0. Mritolmikwnan puotesta,
H- Eäneii,'-aih*eai