Vapaus, December 4, 1930

              286 - 1030
Rahaa Suomeen
Ne työlaistoveritj jotka aikovat lähet­tää
omaisilleen rahoja Suomeen, niin
käyttäkää nyt tilaisuutta hyväksenne,
Canadan dollarin arvon ollessa korkealla.
Me maksamme! toistaiseksi dollarista
Smk. 39.45
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle ?2C.OO,
60c lähetyksistä $20—?49.99
göc lähetyksistä $00—79.99
ja $1.00 lähetyksistä $80.—
$100.00 sekä 50c jokaiselta
seuraavalta sadalta dollarilta.
Lähetykset $500.00 ja «iita
ylös $3.00. hnoUmatta «umman
(nnruudesta.
SihkösanomalHHetyluuta
ovat lähetyskulut $3.50 lähe­tykseltä.
Saomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
Tehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
_ . 1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
Torstaina, jouluk. 4 p:nä — Thur., Dee. 4
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. J O K E L A ,
126 Peter Street.
J . K A H I L A .
448 Queen St., WesT, tai
211 Boon Ave.
V A P A U S ,
Box 69, Sodbary, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timrains, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
AARO KIVINEN.
Kirkland Lake; Ont
Laivapilettejä
myy
paikalliset asiaraiehemme ja
Vapaus.
JOHN VUORI,
South Porcupinc, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
Jfe emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran Jähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
oman liikkeen. Vapauden, kakatta.
VAYAVS, Box 69, Snibary,Oia.
Sanb Ste. Harkn
s. J . osaston kidcoos oU marraa-kuvn
24 p:nä, jossa yhtyi uusia jä­seniä
3 ja sitä edellisessä kokouk­sessa
2. Kokous lausui heidät ter-vetuUelksL
Kokouksessa oli paljon tärkeitä a-sioita
käsiteltävän- Myöskin käsitel.
tiin tansslkappaleitten soitosta ja
päätettiin ottaa vakituiset soittajat
NmDQHtfTAffiE
Katsomon puolelta
Keskimäärin 85 sentiii ennakko­lipuilla
varustettuna tapaamme kak-solskaupungeissa
täyttää katsomon
ja iB»asti ääriään myöten, j<M esi­tettävä
kappsde on vai^e- ja aiheru
kas. Näistä katsomopaikoista pari-j
tiistai ja torstai-iltojen soittajiksi, kymmentä vuotta sitten tapasimme
itaUalainen orkesteri, ja lauantai-j maksaa 1.00 ja ylikin ja olimme
iltoina, jos on tanssitilaisuus, soit-: tyytyväisiä Joonas Julppilan lan-tayat
unkarilaiset tahi englantilai­set.
Jos alaosastot^ tahtovat jotain
muuta soittoa, niin on otettava joku
toinen ilta eikä yllämainitut illat.
Tämä on otettava huomioon kaik­kien
toimihenkilöiden ja ala-osasto­jen,
ettei tule mitään sekasotkua e i.
kä eripuraisuutta.
V.- ja iL-seora Vesan kiAons oli v.k.
24 p:nä. jossa yhtyi uusia jäseniä
Toronton outiaa
HYVÄÄ TULOSSA
Don haaUUa pistäytyessäni kan-atui
korvihii hieno laulun hyrini.
djasin askeleeni rappuja ylös, lau-
0 mahti voimistui sitä mukaa mi-ylemmä
ehdin. E n ole mikään e-iolnen
musiikin tuntija, mutta kor­ini
kuului laUlu kauniilta, se täy-y
sanoa. UteUaisuudesta kurkistin
liln, mistä laulu kuului.-Kymmeniin
Ikä puoleen sataan nouseva joukko
lisiä ja miehiä lauloivat, <el "kaa-r
erikoisen pitkällä) "täysin r i n -
)in hartahasti". Pieni paussi; kah-loma.
"Onko konsertti tulossa pian?" ky-äa
johtajalta, "Joo, tuossa tuo-ossa;
joulukuun kahdeskymmenes
m on täällä orkesterin j a laulu-mran
yhteinen konsertti. Lippujen
rsyntä on ollut erikoinen",- toimitti
ihtaja innokkaasti.
"No hyvä, hyvä! Kyllä tuollaisen
MJTOn laulua kuunteleekin päivän
nan soppajonossa seisomistakin. —
ääsevätkö työttömät myöskin naut-maan
tästä taldeillasta noin i l -
laa muuta?" kysäsin vähän kal­istellen.
loo,- työttömyyskortti oikeuttaa hei-ät
sisälle ihnan muuta", oli varma
astau&
"Se kuulostaa mainiolta!" huu-ahdin.
"No. eiköhän "kittuuteta" laulut
idä kerta", touhusi lupsakka »joh-
»ia edelleen jotukolleen. Innostu­mitta
oli joukko. Semmoisella kurd­illa
ja ahkeruudella kun konserttia
ataistetaan, uskon siitä tulevan
ilellinpainuvan ja arvokicaan taide^?
flaisuuden, joka tuo virkistystä ja
gnoa niin työttömille, kuin työssä
käyvillekin kansalaisille Torontossa
heidän jokapäiväiseen elämänkamp-pailuunsa.
—Työträi kurkistiaja.
Toronton työväennäyttämö
Huomautamme vielä ensi lauan­tain
iUasta "Herra Kankkunen".
Loppuun olemme varanneet tanssia­kin.
' • •
"Sorron kukistuksen" lukuharjoi­tukset
maanantaina tJc 8 p.- kello
8 illalla.
'fViimclsen ponnistuksen" tiistai­na
t.k. 9 p. kello 8 illalla. Laulutai-toisia
tyttöjä ja poikia pyydetään i l ­moittautumaan
avustajakuoroon.
Kevätkauden ohjelmistoa hyväk­syttiin
näyttämön johtokunan ko­kouksessa
seiuaavasti: "Tuhlaaja­poika",
"Kansallissankari", "Ajan-laulu",
"Revissori", "Lumimyrskys­sä".
Myöhemmin päätetään lisää ja
jos -mahdollisesti joku uutuus ilmes­tyy,
on jätetty sillekin tilaa. L—ri.
8. Kaikkiaan on yhtjrnsrt uusia jäife-niä
puolentoista kuukauden aikana
22. Ja toisia on tulossa, mutta ei ole
voitu kirjoittaa, kun jäsenkortit sat­tuivat
loppumaan niin yhtäkkiä.
Pian saamme jäsenkorttia j a sitten
taas saa tulla seuraan rajaton mää­rä
uusia jäesniä. Tervetuloa jouk­koon!
Kokouksessa päätettiin paljon asi­oita,
kuten tulevasta toiminnasta ja
sen järjestelystä. Meillä on useamn
pla joukkueita harjoituksissa. Ty­töt
harjoittelevat säännöllisesti ja
siihen joukkoon otetaan lisää, sillä
pallopelissä kuulemma tarvitaan
paljon, sanoi johtajamme Inga Pald.
Pojat harjoittelevat niinikään sään­nöllisesti
ja ovat innostuneita. Se se
on jotain jolle kannattaa antaa huo­mio.
Mutta meidän nst^jupoikain
johtaja ei kuulemma käy ollenkaan
johtamassa liikkeitä, vaikka on ot­tanut
sen tehtävän jä pikku toverit
ovat siitä hyviA pahoillaan. Se on
huono asia! Ja sitten me tarvitsi­simme
pikku tyttöjen johtajan, mies­ten
johtajan ja akkaväelle pitäisi
saada myös johtaja. Siis johtajista
on puute. I.w.w:Iäiset kulkevat joh­tajiensa
talutettavina, mutta silti he
sanovat, että eivät hyväksy johta­jia.
Meillä on johtajain puute. Mis­sähän
se vika on?
Seuraava v. ja u.-seura Vesan ko-'
kous on ensi pyhänä, jouluk. 7 p.,
kello 3. Saapukaapa taasen- suurella
joukolla kokoukseen niinkuin vii-mehikin.
Uudet jäsenet .tervetullei­ta.
— Jon. •
Fort Willian)in uutisia
Osaston haalilla on lauantaina
jouluk. 6 p. klo 9 arvokas ohjelmati-laisuus,
nimittäin Icirjallisuusiltama.
Ohjelma^ tulee olemaan mitä moni-puolisin.
Soittoa, runo, huimioria,
puhe yjn. ja lisäksi näytelmäkap-pale
"Sankariverta". Koettakaapa
varata silloin williamilaiset itsen­ne
haaliUe. Lippujen hiimat ovat a«
setetut' huonon ajan tähden mah­dollisimman
alhaiseksi, nimittäin 35
senttiä, jonka lisäksi jokaisella lipiflJ
la saa vielä arvokkaan kirjan, jok^
jo yksistään vastaa sen 35 senttiä.
Siis sielläpä sitä taas tavataan —?
Port Ardiurin uutisia
Maanantaina joulukuun 8 päivä on
osaston haalilla mahtavat työttö­mien
iltamat. Ohjelma on monipuo-keemuksen
esifijrksiin.
Ajat muuttuu ja me ajan mukana.
Niinpä noista ajoista tähän, on o-dotuksemme
näyttämön suhteen pal­jon
muuttunut. Osaamme jo vaati-j
mellM täsrsipalnoista tavaraa sieltä­kin.
Ja minkälaista täysipainoist;>
tavaraa, siltä se ajatusten vaihto
Tilttänee. Emme aina Jcatsomonpuo-lella
pidä "yläpuolena kaiken" esi­tyksiä,
jotka näyttämön puc^elta <HI
siksi mainostettu. Useasti erotamme
niissä, ei Vain amerikalaista tuote-reklamointla,
vaan kohtuutonta eri
näyttämösuuruuksien itsensä kehim-.
taa ja lukiessamme niitä pälväleh-t
«nme jjalstoilla, jääkin vain aja­tukseen,
että k&s kuinka ovelasti on
taas saatu lehden toimitusta jytkä-yttää,
kun jono palstatuimiia on
taas yksilöminän kuiilulstuttamiseeu
käytetty. Ei jää verhoon tarkotus,
kasata kuuluisuutta, kääriä hääriä
kokoon vastaisen varalle. Meille kat­sojille
jäävät nuo suuruudet melko
likelle vain tavallisia ilunisiä. Avut­tomina
katsomon puolella olemme
pakotettuja vastaanottamaan eläni
vöitettynä paksuimpia kirjallisia hä­vyttömyyksiä.
Vähemmän jalostavaa
lie näyttelijöillemme, että he henki­sesti
rappeutuneiden kirjallljait
kanssa hekumoivat samassa liassa,
toistaen arveluttavan monasti jo­tain
proosaa, jolla ovat saaneet kat­somon
naurun remahdukseen,' välit­tämättä
siltä, mitä tuo nauru ehkä
tarkoittanee. Kaikkein liarvimmin
se kumminkin tarkoittaa kiitollisuut­ta
esittäjälle. Vaieten katsomo pn
tottunut sulattamaan soveltumatto­matkin
esitykset. Toivottavaa olisi
että johtoyksilöt näyttämön lataaja­na
omaisivat niin paljon myös valin­takykyä
että kansalliskulttuuria uh­kuvat
esitykset jäisi pois vallankij-mous-
ja. ylelsmuis-tojuhlista.
Tyydyttävästi kyyläkin näyttä­mömme
kokonaisuudessaan pystyy
Tohotyön tekijäin aseelliset val­mistelut
Neavostoliittoa vastaan
Neuvostolehtien selostusta suurta huomiota
herättäneistä vastavallankumouksellisten
imperialistien agenttien laajakantoisista
toimenpiteistä neuvostojen maan kukista­miseksi
erikoisesti painostanut pitempiai­kaisten
valöolstelutölden suoritta-
Tuholyöläiskeskuksen muo­dostaminen
ja siihen
osalliset
Omakätisesti kirjoittamissaan
paljastuksissa Moskovan korkeim­man
teknillisen oppilaitoksen pro­fessori
L. K. Ranisin tunnustaa
itsensä .syylliseksi osanottoon yas.
tavallaiikumoukselUUDn järtjvastön
"insinöörikeskuksen" toimintaan ja
lupautuu lopettamaan kaikkinaisen
taistelun neuvostovaltaa vastaan.
Hänen osoituksensa mukaan "insi-noörikeskus"
eli "yhdistettyjen in-snöörijärjestöjen
neuvosto" voi­daan
laskea muodostetuksi v. 1926,
vaikka tarkkoja tietoja siitä ei ole
olemassa.
Tämän keskuksen henkilökun­taan
Ramsinin mukaan kuuluivat:
P. A. Paltsinsk, koko keskuksen
yleinen johtaja, sota- ja raha-asiain
sekä ulkomaisten yhteyksien hoita­ja;
L. G. Rabinovits toimi kivi­hiiliteollisuuden
alalla, insinööri
Hrennikov (kuoli tutkimusten ai­kana)
— metallurgisen ja metalli­teollisuuden
alalla, prof. Tsarnovs-ki
— samoin, insinöörit Fedotov
ja Kuprijanov — kutomoteollisuu-den
alalla, in.sinööri Laritsev
teollisuusporvaristön poliittisena
puolueena. Vuosina 1927—28 kä­siteltiin
erilaisissa neuvotteluissa
tulevan hallituksen kohtaloita ja
vaikka lopullisesti ei oltu määri­telty,
ketä siihen tulee kuulumaan,
oli ministeripaikoilla ehdokkaat
asetettu seuraavasti: pääministe­riksi
P. A. Paltainski, sotaministe­ri
P. A. Paltsinski j a kenraali L u -
komski, teollisuus- ja kauppami­nisteri
P. P. Rjabushinski ja L. G.
Rabinovits, Hrennikov ja Kalinni.
kov sisäministeriksi jne. Sotilas­diktatuurin
ajaksi oli diktaattorik-
."ii merkitty P. A. Paltsinski.
Teollisen tuholaispuolueen ohjel­ma,
.«anioJn kuin sen määrittelemä
uuden hallituksen kokoonpanokin
on 'hyvin kuvaava. Rjabushinskin,
tsaarin. kenraali Lukomskin ja en­tinen
porvariston diktaattorin Lo­kakuun
vallankumouk-sen aikana
Leningradissa Pultsinskin nimet pu.
huvat itse puolestaan. Yhtä kut
vaavaa on toinenkin hallituksen
jäsenten luettelo, joka laadittiin v.
1921 alussa ja jossa pääministerin
salkun sai Osadtsij, Miljukov, R i m -
sin, sotaministeriksi Lukomski ftai
Denikin, , teollisuus-kauppaministe­reiksi
Kalinnikov, Hrennikov, La­ritsev,
Konovalov, Denisov, Tret.
naft:ietollisuuden ja poltto-aineva-jakov, jne. Vuodesta 1927 liihtien
ruptelun alalla ja pnof. L. K. Rani­sin
-•- poltto-ainevarustelun ja
sähkötekniikan alalla. Sen lisäksi
on keskukseen kuulunut Krasovs-ki
(tuomittu 10 vuodeksi tuhotyös­tä
kulkulaitoksessa). Tarkoin ei
kuitenkaan voida eroittaa keskuk­sen
jäseniä eri alojen- ryhmien jä­senistä,
i?illä enempää keskuksen
kuin sen puhemiehistönkään vaale­ja
mahdollisesti ei oltu suoritettu
JCeskuksella oli kuitenkin puhemie­histö,
jonka muodostivat P. A.
Paltsinski, L. G.
Hrennikov. Vahvistaen Ramsinin
•osoituk;;et Laritsev osoittaa, että
johtava ryhmä todeUisuudpssa
näytteli keskuskomitean osaa ja
kuuluivat siihen Hrennikov, Kalin­nikov,
Ramsin. Tsarnov.ski ja Fe-dotovdotov.
Johtavaa osaa näyt­teli
Hrennikov yleisien tilanteen
laaian tuntemuksen perusteella
asetti tämä teollinen tuholaisryh-mä
kaiken toiveensa neuvostoval­lan
kukistamisessa ulkomaiseen in-terventsioniin
ja koko sen toimin­ta
tähtäsi intervensionin valmis-teluun.
Platsinski j a Rabinovits
antoivat keskuksen jäsenten kautta
ulkomaille tietoja tilanteesta maas.
sa ja interventsionin rhahdollisuuk-sista,
5oka oli toteutettava Puo­lan,
Romanian ja muiden rajaval-tojen
sotavoimilla Ranskan ja, Eng­lannin
avustuksella, jossa tehtUvus-
Rabinovits jf s« johtavan osuuden ja alotteen
' teon tuli kuulua RanBkalle.
antamaan eheitä esityksiä, mutta J vaikka häntä ei tähä^n tehtävään
uutta, luokkavastakohtla selventävää'erikoisesti oltu valittu. Hänen
ainehlstoa on vähän. On koetettu?'vangitsemisensa jälkeen järjestön
poikkeuksetta saada näytelmiä luok-kahenkisiksi,
mutta el ole luottamis­ta
sen täysipainoisuudesta katsomon
puolella. E i tee, kappaletta proletaa^
rlseksi vaikka pappi esltettäislinkin
humalaisena. Ei myöskään näytelmä
lista ja arvokkainta mitä pitkiin ai-«^^yyj^ darvinistiselle pohjalle jos ja­koihin
on haalillamme ollut. Mai. i
nlttakoon muun muassa, että ruot­salaiset
toverit ovat lupautuneet suo­rittamaan
arvokkaan osan ohjelmas­ta
samaten kuin tikrainalaisetkiu.
Useita viikkoja on erinäisiä ohjelma­numeroita
harjoiteltu, joten kaikki
tulee sujumaan kaikkien toiveiden
ylitse. Samassa tilaisuudessa puhuu
puolustusliiton sihteeri Smith. T^-
hän arvokkaaseen tilaisuuteen s i ­säänpääsy
on vain 15 senttiä, kui­tenkin
sillä smunärryksellä, että
työssä olevat voivat maksaa 25 sent-tläkin
avustaakseen työttömien jär^ ] 555^ 'tekee' 'sen "k^ätukseUlsestikln
mala-sanat pyyhitäSn pois muuten
uskontoa sairastavasta roolista. Tus­kin
vain katsomo muuttuu liihhu-leiksl
vaikka Laestadiusta esltettäi­slinkin
näyttämöltä. Vaikka kielt|l-mättä
onkin suuri näyttämön kas­vatuksellinen
merkitus, niin ei saisi
ala-arvioida myöskään vaihtelun e-tuisuutta.
Aina raa'at, joskin todelli­set
vei jessotaesitykset, läpikotaisin
fiortopoliittiset Lowellin lakot, y.m,
ovat ehdottomasti paikallaan erikols-tilaisuuksissa,
mutta tiivisti valjas­tettuna
näyttämöpolitiikan palveluk-jestön
ahdasta rahallista tilannetta.
Tervetuloa läheltä ja kaukaa—.
MONTREAL, P. Q., jouluk. 2. —
Korkean oikeuden tuomari Lelori- ^
mier tänään myönsi 170 dollarin väriyönväUtystoimistoj7~Ä'äe^^
yksipuoliseksi. Pitkät sanomalehti-kirjoitukset
katkotaan, puhujille an-netaan
aikamäärä ja se tiettään
miksi, siksi myös näyttämöille aihe-rikkaita
näytelmiä. Emme halua
proosaa, s^nmärrämme satiireja. Päl-korvauksen
eräälle Fanny Apple-baum-
nimiselle naiselle mustasta
silmästä, jonka hän oli saanut e-räässä
r a i t i o t i e onnettomuudessa.
Montreal Tramways-yhtiö joutuu
maksamaan tämän summan, sillä
oikeus katsoi mustan silmän tuot­tavan
tämän verran vahinkoa, sillä
kukaan ei ole halukas olla liikkeellä
ja työhommissa naamarustinki täl­lä
tavoin tärveltynä.
toiminta suuressa määrässä sunis-tui
ja johtavaa osaa silloin näyt­teli
Ramsin.
r-^iidistettyjen, järj^stöien.
järjestörakenteesta
Jotta järjestön toiminta pysyisi
salassa, oli se kokoonpantu erilai­sista
yksiköistä, niin, että kulia,
kin teollisuuden alalla oli omat
keskukset, jotka 'toimivat omalla
alallaan ja oliVat yhteydessä sen
alan alempien jatcheikkojen kans
sa. Ramsinin esityksen mukaan
kuului Moskovan järjestöön 40
50 henkeä, jotka olivat yhteydes­sä
keskuksen kanssa. Yleensä
lukumäärä npusee 400—5100 ja
keskuksen kanssa yhteyttä pitävier
yleinen ^järjestön jäsenmäärä;
alemmat työntekijät mukaanluettu-na
nousee 2,000 henkeen. Edel­leen
Ramsin osoittaa joukon hen­kilöitä,
iotka jo mainittujen lisäkfj
työskentelivät eri alojen keskuk-sissa,
kuten: N, I. Fedorovits, irffi,
Skorutt Nasimov. I. Volkovits —-
kivihiiliteollisuudessa; prof. I. N. ftrishev, insin. Pokrovski, N. N.
mirnov — naftateollisuudessa;
Kuprijanov, Lebedjev, Lopatin,
Noljde ~ kutomoteollisuudessa;
virkistää illalla mieltä huvinäytelmä. insin. V. P. Kravets, V. N. Kam-
Jokapäiväinen elämämme on kyllin soikin, prof L .S. Schvevod, Schpi-talskij,
Lotav.ski, Lebedkin, Bulga-kov
— kemiallisesHa teollisuudes­sa;
V. P. ÄJaier ja Kvjatkovski
metsätöiden alalla. Samoin oli
tuttu kyynelille, odbtamme näyttä­möiltämme
tulevaisuudessa kauniim­pia
kuvia. RohStasevia neuvostomaan
jo toteutettavana olevan elämän ku­vauksia.
Elämämme on jokapäiväistä
taistelua leipäpalasta. Näyttämömme
tarjoama vaihtelu antaisi intoa työs­kentelyyn
hetken kysymysten ja yh­teisen
päämäärämme eteen, — Wille
'OS. Missään tapatiksessa eivät
Mjelustullit voi Englannin pulaa,
aftaista.
Viimeksi on yritetty pelastuskeino­in
— Britannian yaJtäkunnan yh-iJs^
akoja. Itsehallinnollisten alus-
^ea, dominioiden, on pelastetta­va
valtakunta, niihin on saatava
JSnemään Englannin teollisuuden
®*teet. Monia suunnitelmia on laa-
^ lordeista ammatilli^-johta-
Sn asti on esiintynyt" pelastajina,
''mitoitus olisi muodostaa'yhtenäi-
?o» JaloudcDinen kofcanajsnus. Sen
- Britannian maaHman-valtakun-
^ -- sisällä vapaa kauppa,^ ulos-tullimuurit!"
Iso-Britannia on
*oi. mtjtta Britannian vält^unta
^ sanoo är Alfred Nord. Siinä
* *50 milj. asukasta j a aluetta on
'».inllj. neliömailia; SJO. 4 kertaa
f^nempi Thdysvaltoja. Imperium
^*oUoi 27% maailman vehnätuo-
J ^ t a . 66% liisistä» 53% sarvikar-
J ^ , 51% lampaista, 69% kullasta,
? J tinasta, 88% nflikiellstä, 15% 'ho-
^ 30% sinkistä, 23% lyijystä,
villasta ja 87% kautsiikista. ..
on yhdistettävä nyrkiksi,
voi kolkuttaa Wa5hizigt(mia o-
J*-^Uä varten tarvitaah rl)'-valta­a
n tumtaäffi, 2) Taaka-aineen
™"n>ni (kuten kantsökklmoöopoliv..
^ määriteltävä- • sallitat feoriti-
*^at. Tällaisen iMko vältakmman
^suuria tappioita. Sellainen liitto
merkitsisi vihamielisten suhteiden
kärjistymistä U.S:n kanssa. "Maa­ilmassa
ei ole paikkaa kahdell?;,. sel­laiselle
maailman taloudelliselle mo­nopolille
kuin oisi ehdotettu Britan­nian
Liitto ja Yhdysvallat. Onnek­si
maailmalle ja oimettomuudeks!
Englannille imperiumin taloudelli­sella
liitolla oh hyvin vätiän toteu­tumisen
mahdollisuuksia". Se olisi
kovhi teennäinen, merkitsisi palaa­mista
siirtomaahallintoon. Mutta sen
maa ole laadittu niiden eduksi", jaj^^igefc'ojuistavat vain 7,4 pros.
lopun alku oli jo Amerikan vallan­kumous
(yli 150 vuotta sitten). Sea
jälkeen ovat dominionit laajentaneet
autonomiaansa niin, että Lontoon
diktatuuri on käynyt mahdott<anak-sL
Dominioidai nykyisen aseman
määrittelee Denny seinraavasti: ne
eivät ole vielä saavuttaneet Jäyttä
itsenäisyyttä, mutta se riippuu jo
niistä itsestään. V. 1884 teki ensi-mäinen
dominio itsenäisen kauppa­sopimuksen.
Nyt yhä enemmän. Im-peritraiin
l i i t t o a ei "froisi niille väki­sin
ivnkesu 6en luottamus sehrfM
paraiten Intian esimerkistä. Intia on
suurin Englannin tavaran ostaja,
mutta se perustun ja> pelkkään aser
voimaan. . Penny muistuttaa, että
Englannin on tuotava suuri osa r a -
vzhto- ja' raaka-ainettaan ulkoa, eikä
sorbkaan kaitioea alusmaistaan, jofe-
Denny tuo esimerkkejä, kuinka Eng­lanti
on painanut dominioiden maa-tuotteiden
hintoja ostamalla muu­alta
(Argentlnasta yjn). J a domi­niot
kilpailevat jo emämaan kanssa
ja keskenään myyntimarkldnoilla.
Ne suojelevat itseään toisiaan vas­taan
tulleilla. On tapahtimut, että
Englanti on myynyt terästä domini­oille
ja — itse ostanut halvempaa
Europan mantereelta.
Mutta vaikka dominioilla onkin
tappioita "valtakunnan etusijalla
pitämisen" systemistä, nim. väite­tään
sen korvaantuvan muuta tie­tä.
Esim. Britannian laivasto suo­jelee
dominioltakin. Mutta — _ do­minioilla
ei ole sen suhteen määrää-
Englannin osuus- Canadan ulkomai­sissa
sijoituksissa laski 10 vuodes­sa
77:stä 39:ään" pros, Amerikan
osuus kasvoi 17—57 pros, Wall
Street jo vaikuttaa Canadan poli­tiikkaankin,
esim. estää panemasta
toimeen "kalliita" reformeja, Ca­nada
on U. S m paras markkitia-misvaltaa.
saavat vain maksaa! Aus-
™fBisen liitoa luominen on py-
Jjelvollisutss". J a lordi l i ^ vielä
"^«taisia uhkailujaL Denny hno-
^ » f . että tyksmiSkbx
ioita - dominiot antavat
-TOam faranane/ ne iätaMt
ka kuluttavat aHe puolen Englannin
viennistä. E l l ^ . Knglanti voi pitää
nylcyisiä, alkemiaan mazkkinfätaan.
Jös se .ärsyttää,
se viää vahranmälle. 'Dombuot
tietävät, ettei ^msJsään Unioon
laatimaa j a vahvistamaa smnuntel-ti^
alia j a Uusi Seelanti, jotka pel­käävät
keltaisen (Kiinan, Japanin)
siirtolaisuuden hukuttavan heidät,
lienevät kuitenkin valmiit maksaa
maan suojeluksesta. Mutta vain
toistaiseksi, sanoo Denny: ne tun-fevat
vielä oman heikkoutensa. C a ­nada
ja Etelä-Afrikan Iditto ovat
jo toisessa asemassa. Nousee jo ky-j
^ y s , voisilco Canada jäädä puo­lueettomaksi
sodan sattuessa Eng­lannin
ja Yhdysvaltain kesken- Do­minioilla
on jo U. S:fisa omia kaup­paedustajia.
U. S:ssa asuu yli m i l ­joona
' canadalaista. Caoadassa jo
puoli mUj. yhdysvaltalasta; jälke­läiset
mukaanluettuna nousee sum­ma
miljooniin. Amertklsalaisel (s.
o. yhdysvaltalaiset) omistavat ylt^
l|10 Canadan. kansaHisrikkaudfistai,
jpka arviofdaan 30^ miljardiksi; eng-alue,
vienti nousi 9 pros, verrj^te*^
v:een 1927, jolloin se oli 18 pros,
U. S:n koko viennistä. Englannin
<KUUs väheni (1913—24) 21,2—16,C
pros. Canadan vieimlstä ottaa U.
S- 38,9 pros,. Englannin osuus vä­hennyt
45«,9—33.4 pros. Englannin
tappioiden merkitys selviää; kun
muistetaan, että Canadan ulko­maankauppa
ori 1913 :n jälkeen kas­vanut
85 pros. — Eikä Englanti oie
itsekään selvillä, mitä tehdä. Se
yritti käydä toivotonta sotaa kah­della
rintamalla — Europan ja
Amerikan trustien kilpailua vastaan.
"Dollari ja punta vastakkain".
Amerikka työn^ Exiglantia pois
sen asemasta maailman pankkiirina:
V. 1928 oU U, S :n vienti 5,334 milj.
dolL ja tuonti 4.497 milj. doll.:
krediittlsaldo 837 milj. V. S, saa s i ­joituksista
tdkomaille korkoja 523
miij. j a sotalainoista 210 milj., mut-^
ta amerikkalaiset turistit kuluttavat
ulkomaina 525 milj. ja siirtolaiset
lähettävät kotiinsa 189 milj. dolL ~
EiieClaimIa tuonnin det)etjäänn9is
l,ViW milj. doIL muuttuu 745 milj. intervöntsionin avulla. " Ollen sy-dolL
krediittisaldoksi. "näkymättd^ ^»^ästi vakuutettuja »iitä, että joh-,
män Tlemin" vaikutuksesta reso t^^a osuus vastavallankumouksen
milj- tuK» lalvaliikkeestä Ja 1.4Äf'^«"i^,'J vallanoton jälkeen kuu-i^
U v^^J^^r^^^ jakoivat tuholaiset jo
inllj- korkoja ulkomaisista latooista>. -^^1^^,^^ virkapaikat keBkenään
(JatK.). « päättivät avoimesti esiintfä
koko joukko insinöörejä sementti
teollisuuden, poltto.ainevarustelari
ym. aloilla,
Ramsinin lausunnon mukaan k ä ­sitti
keskuksen toiminta melkein
kaikki Neuvostoliiton Suunnittelu­komitean
sektorit ja korkeimman
Kansantalousneuvoston osastot, lu­kuunottamatta
maataloutta, joss;
iittemmin vuorostaan toimi Kon-dratjevin
vastavallankuomukselli-nen
ryhmä, Edelläsanotusta .saa
tuvan Kiitä, minkälainen oli tuho.
laisjärjeatö voimasuhteiltaan v,
1928, jolloin Shalttinskin juttu
alettiin, • ja jossa järjestölle annet­tiin
ensimäinen isku -Shahtinskin
tuholaisjärjcstön likvidoimisen
kautta kivihiilitelolisuuden alalla.
(Huöm. Täs.sä mainitut henkilöt
"tn OGPU jo tuominnut tai pidät­tänyt,
eikä heitä tämän jU^tun yh-teyde-
ssä tulla kä.sittelemään.) -
Tuholaiskeskuksen poliitti­nen
ja taktillinen
ohjelma
Samai.sen Ram.«inin oi^oitUÄten
mukaan kuului tuholai.<5ten ohjc4-
maan porvarillicdemokraattisen
halHtu.smuodon pystyttäminen. Tor,
sin tästä kyj5yniyk.«e»tä oli ollut eri. \
lai.sfa ehdotuksia, aina monarkian*
jälleenpalauttamiKcen asti. Mutta
keittelyn aikana oli nämä ehdo­tukset
kelpaamattomina hylätty,
sillä vanha hallitu.=!järje.stelmä on
m^enettänyt luottamuksensa j a jon­kin
uuden hallitusjärjestflmäri
pystyttäminen oli.si pakottanut
Ranskan hallituksen osuus
interventsionin val­mistelussa
Paljastuksissaan lokakuun 21
p:ltä v. 1930 Pedotov osoittaa:
*'T.sarnov ilmoitti minulle saa-neensa
Ramsinilta salaisen tiedo­tuksen,
että hänen Parisissa olles­sa
oli tuholo/sjärjeatön nimessä
suostuttava niihin myönnytyksiin
interventsionistelllc VeriÖjän suh­teen,
jotka oli esittänyt ulkomai­nen^,
valkokaartilaisjurjestö (teolll-,
suijs.kauppäkomltea eli "Torg
pom"), kuten: osa ' Kaukasiasta,
pääasias.sa kaikki tärkeimmät naf­ta-
alueet oli luovutettava Enfrlan-nille
ja osa Itä-Ukrainasta Rans­kalle
ja Puolalle". Hän osoittaa
valkoemiffrantti Karpovin teolli.
suuskauppakomitean nimessä va­kuuttaneen,
että valtion, edut inter­ventsionin
sattuessa eivät tule kär­simään
ja kehoitti sen ilmoitta­maan
kutomateollisuu-i-alan insi.
nööreille. Toisessa paljastukses­saan
lokakuun 20 p:ltä Fedotov
ilmoittaa, -että »amainen Karpov,
jonka hän oli tavannut v. 1928
Berlinissä hänelle sanoi, että niin
Puola, kuin Ranskakin katsovat
olevan tulevaisuudc3sa mahdolli­suuden
Venäjän rikkauksien riis­toon.
Ranska aikoo sen teltdä e r i .
laisten konsessionien muodossa ja
Puola realisoimalla omia ' tavaroi­taan
Venäjällä, mutta että kukaan
kauppa-teollisuuskomitean jäsenis­tä
ei katso mahdolliseksi Venäjän
valtion etujen pettämistä jo sen
muuttamista alusmaaksi,
Viimeisemmissä paljastuksbsaan
Fedotov puhuu vielä tarkemmin.
Hän kertoo Ramsinin ilmoittaneen,
että hänen Parisissa ollessaan ja
neuvotellessaan Ranskan pääesi­kunnan
ja kauppa-teollisuuskomi.
tean kanssa oli insinöörijärjestö-jen
liiton nimessä suostuttava nii­hin
myönnytyksiin, jotka kauppa-teollsuuskomitea
oli intervcntsio-niflteille
aikaisemmin'/Venäjän las­kuun
tehnyt. Ranska vaatii tsaa­rinaikaisten
ia sotavclkojen mak­samista
koko arvon mukaan ja
laajoja kon«e»Äione.ia malmi- ja
vuoriteollisuuden aloilla, En^flant?
tavoittelee Kaukasien nafta-aluei­ta,
Puola Kieviä ja o.'5aa oikean-nuolejsen
rannan Ukrainasta. Edel­leen
hän osoittaa Karpovin puhu­neen
päinvastoin ja näinollen on
hän valehdellut pakottaakseen tu­holaiset
toimimaan kauppa-teollii
suunkomitean määräysten mukaan
Joka tapauksessa on täysin var­ma,
että ulkomaisten interventsio-nistien
toimintaa johtivat pyrki­mykset
vallata osia Neuvostolii­tosta.
jos.sa heitä auttoivat niin
teollifiuuR-kaunnakomltea, kuin tu-holai.
sjärjestÖtkin,
Poincaren ja Briandin neu­vo
tteliit teollisuus-kauppa-komitean
kanssa
Fedotovin lausunnon mukaan oli
valkoemifirantti Karpov hänelle v.
1928 antanut seuraavia' tietoja:
"Teolli.su uK-kauppakomitean edus­tajat
olivat vieraskäynniliä Poin­caren
luona. Olivat Rjabushinski,
Tret jako v j a Lianosov. Poincare
oli esittänyt olevansa Valmis tar­kastamaan
kysymystä j a antoi sen
Dääesikunnan harkittavaksi, jonka
kanssa teollisuus-kauppakomitea
sotilas-emigrationipiirien välityk
lähtemään hyvin vaarallisen eeik-i sellä on välittömässä yhteydessä
kailuun; Tämän ohjelman toteut-|ja ei ole epäilystäkään siitä, että
tamisen perusteella perustehtävä-1 pääesikunta antaa Polncarelle jn-nä
oli neuvostovallan jcukistami- 'terventsionille .suotuisan vaätauk-hen
a»e;elli.^en vastavallankuomouk-sellisen
kumoukseA ja ulkomaisen
sen. Käytännöllisesti oli ihtervent-sioni
suunniteltu suoritettavaksi
pääasiansa Puolan, Romanian, V i -
ron ja Latvian voimilla, jossa on
myös mukana pieni osa Bahskän
sotajoukkoja i a laivastoa j a Bahs-
,kan esikunta j a upseerit näytte­levät
johtavaa osaa-lyipaustcnsa
(Aella Poincare oli
misu VenäjäDä, sllft vaikka hänen
lausuntonsa mulman VenijUIS alkot-
I kin ilmetä rappion merldcejä ja
< erikoisesti oli olemassa tavarapula
Itiin luvattua väestön tyytymättö.
myyttä ei vielä ilmene riittäväsi^
määrässä. Sen vuoksi on tuho­työtä
vieläkin voimistutettava.
Sen nojalla teoUiauus-kauppako-mitea
vaatii tuhotyön voimistutta­mista
suunnittelutoiminnan teol-listuttamisen,
eritoten S-vuotis-sunnnitelman
alalla. Tästä koh­tauksesta
Ranskan hallitukseT
edustajain kanssa puhuu myöskin
Tsarnovski. *
Sitninin lausunnon mukaar
Poincare lupasi iaterventsiohille
täyden kannatuksensa ja katsoi
olevan mahdollista sen täydelVji-sen
toteuttamisen vuosina 1930
—.1931. Edelleen hän vakuut­taa
vieraskäynnin aikana Poinca­ren
jättäneen interventsionin käy­tännöllisen
valmistelun Ranskan
pääesikunnalle. Dershavinin lau.
sunnpn mukaan Poincare oli luvan­nut
alkaa aktiivisen politiikan i n ­terventsionin
suhteen, mutta vaati
ennakkovalmisteluja Neuvostoliiton
sisällä, jotta saataisiin maassa syn­tymään
tyytymättömyys vallitse­vaan
hallitusjärjesytkseen. Ram.
sin kirjoittaa Denisovin osoitta-neen,
että teolllauus-kauppakomi '
tean interventsionivalmistelut ovat
io saaneet aikaan käytännöllisiä
tuloksia, sillä Ranskan pääesikun-!
nan. yhteyteen on muodostettu ori. f
koiskomitea valmistelemaan inter-1
ventsionia Neuvostoliittoa vastaan;
ja tämän komitean pilänä on ken.',
ranli Juanen. Tämän erikoiskomi-'
tean olemassaolosta puhuvat toiset- •'
kin syvtetyt osotuksiflsaan.
Sen lisäksi Kalinnikov ilmoittaa,!
että sen jälkeen kun erikoiskomi-'g
teat oli jakanut tehtävät eri val­tojen
kesken ja määritellyt Rans­kan
päätekijäksi interventsionin
toimeenpanossa ja a.scillu varuste­lussa
oli Englannin suhde inter-vcnt.<
iioni{n jonkun verran kylmen.
tynyt, sillä sen pyrkimyklset antaa
teollisuutensa ansaita asevaruste­lun
alalla olivat menneet myttyyn.
Kun interventsionin johto oli tä­ten
siirtynyt Ranskan käsiin, oli
Eni;lannin osuus siinä jäänyt toi-
Belle sijalle.
Hyökkäyssuunnitelmat
Oli laadittu ja hyväksytty käy-tUnnöIIinen
- interventslonisuunni-leimakin,
jonka mukaan Romanian
jonkin rajariitaisuuden varjolla oli
aluksi hyökättävä ja sittemmin
Puola j a muut liittolaiset julista-vat
sodan. Intcrvcntsioniin tuli
ottaa osaa WrangrcUn sotajoukko­jen.
Englannin oli tuettava inter-ventsionistcja
laivastollaan Mustal­la
merellä tarkoituksella eris­tää
Kaukasian nafta-alueer ja Suo-menlefhden
taistelussa Lcninfirrodia
vastaan. Mustan meren rannlkol
la oli suunniteltu Kräshovin ka
sakkojen maihin nousu, joiden oi!
tuettava kapinaa Donilla. Vaka­vimmat
suunnitelmat koskivat ka­pinaa
Ukrainassa j a sen tuloksena
yhteyden katkeamista Moskovan ja
Donin alueen vaiilia. Koko hyök-käyssuunnitelma
keskittyi kahteen
iskuun, joista toinen kohdistui Le­ningradiin
ja toinen Moskovaan.
Tuholaisten oli autettava intervent'
isonisteja järjestämällä sisäisiä ka­pinoita
j a syventämällä kriisiä eri­laisten
laitosten räjäyttämisen
avulla.
Kalinnikovin lausunnon mukaan
Ranskan j a Englannin hallitukset
ja valkoemiffranttlen teollisuus-kauppakomitea
olivat interventsio­nin
lähimmäksi ajaksi suunnitel­leet
V. 1930 keskivaiheet. Sa­maan
suuntaan osoittaa Laritsev-kin,
lisäten Bakun ja Grosnyin
valtauksen olleen lähtöisin Deder-dingin
ryhmältä. V, 1930 oli tu­holaistenkin
mielestä sopiva, sillä
silloin olisi vallalla voimakkain
kriisi eri talousalojen cpäsuhtai-sen
kehityksen ja rakenteilla ole­vien
«uurtcn laitosten kesken­eräisyyden
vuoksi. Ramsinilta saa-mierisa
tietojen perusteella Larit­sev
edelleen «soittaa, että v. 1929
Itä-Kiinan rautatiellä sattunuf
konflikti oli englantilaisteh^ ja
ranskalaisten esikuntien järjestämi'
eksytysaskcl: yhdeltä puolen oli
tarkoitus saada selville meidän
mobilisoimiskykymmc ja Punaisen
Armeijan puolustuskuntoisuus ja
toisaalta —• saada selville kuinka
laajat joukot suhtautuvat sotaan
ja kuinka luja on neuvostohallitus
ja sen vaikutus työläis.talonpoi-kaisjoukkoihin
sisäisten ja ulko­naisten
vaikeuksien vallitessa.
Haaveet v, 1930 interventsionistr
eivät toteutuneet ja Ke lykättiin
v, 1931.
Tästä interventsionin lykkäyk­sestä
Ramsin kertoo, että jo v
1929 alkoi ulkomailta saapua tie­toja
interventsionin mahdottomuu­desta
V. 1930 j a sen siirtämises-tä
seuraavaksi vuodeksi,
syinä siihen olivat: 1) proletaari
joukkojen vallankumouksellisen
aktiivisuuden kasvu; 2) Ranskan
sotilaallisen tilanteen vaikeutumi­nen
suhteiden kärjistymisen yhtey­dessä
Italian kanssa; 3) ei oltu
saatu selville Saksan suhdetta
asiaan j a Saksan j a Puolan etu­jen
vastakkaisuus; 4) Kaukaisen
Idän seikkailun epäonnistuminen,
joka osoitti taistelun vaikeudet
Punaista Armeijaa vastaan ja 5)
intervensioniin tärkeimpien osan­ottajien
kesken ei oltu saatu ai­kaan
sopimusta. '
Uudessa suunnitelmassa kiinni­tettiin
erikoista huomiota pohjoi­seen,
josta suoritettavaan hyök­käykseen
Leningradia vastaan tul»
.Suomenkin olla mukana. Tässä
taistelus.<;a tuli olla mukana maa-.,
meri. j a llmailuvoimien. Puolan
Romanian j a Wrangelin sotajouk­kojen
muodostaman eteläisen ryh­män
tuli vallata Ukraina j a mars­sia
Moskova;«Ti mahdollisimman ly­hyen
tien kautta. Määrittelemät
tomäksi jai iässä Saksan suhde,
sillä Puola pelkää päästää saksa,
laisia Botajuofcköja Itä-Preussin
kautta. Nämä kuvaukset osoitta­vat
kninka itseointaisen sitkeast?
ulkomaisten valtioiden johtavat
piirit valmistelivat sotalasihtei^eni^
sionia Neuvostolittoa vastaan.
Parhain paperossi maail­massa
on se, joka eniten tyy­dyttää
teidän omaa makuan-:
ne. Saadaksenne, tällaisia par
perosseja/ valitkaa se tupak-ka,
josta pidätte eniten ja
rullatkaa se k u u l u i s a n
B L A C K SEA paperossipape-r
i i n , siten saaden parhaat sa­vukkeet.
B L A C K SEA paperossipa-periä
myydään kaiJtxssa -kah­viloissa,
ruokaloissa, kaupois­sa,
tupakkakaupoissa, y.m.
Max Speigrel & Sons
Co. Inc.
34 We»t 17th St„
New York, N. Y.
'm
i * Mk
Kuinka tuholaiset valmiste­livat
1 9 3 0 kriisiä
panisin lansnnaon ainlCAaa Icrii. henkimille.
sin aikaan'saanii;^eK.si nnnettujenii
dii-ektiivien paHsisaUonu oli • keliiig-tysvauhdin
hidastuttaminen Ral^;
kiila kansantsUouden aloilla. V*^
1930 tilli suunnitelmien mukaan|J
polttoainevaruatelun alalla alkaänt ^
saada ankara " pula Luoteisellal
alueella ja Keakus-TcollisuuHpiiris-ij;
eu, jonka pulan tuli silloin, kun:
Donin alue sotatoimien kautta
eristetään muuhta maasta, muut-S;
tua katastrofiksi • poltto-ainejjla {
varustelun alulla. Tutit tuli edis^vp
tää heikosti kehittyneen paikalHr;;;
sen poltto-umecn hankinnan jnj^:j
polttoaineiden cpa ra t .s io «"aa 1 isert - "
käytön. Samanlainen kriisi tuli;S
aikaansattda melalliteolliKuudencl
alulla, metulUteolIisuu<len 4ieikc(n-3
kehittymisen tuloksena ja moö'nS,
ctcläiatenosien «ristumison jjilkecrt 15
tuli kriisin -muodostua taydelliKek-^^;
6i katastrofiksi. Samanlaisia KTII-sejä
ja katastrofimaisin tilnnteitnf
tuli aikaansaada muillakin aloilla
osim, kutomateollisuuden alalla r
tuotannollisten njahdollisuuksien ja
ranka.aincvorustelun vahseh epä» • •
suhteen nojalla, : Kulkulaitoksen;
alalla jurjcfltottlivan katastrofin
tuli edistää eri teollisuu.sajoilfa
vallitsevaa, pulao.
TeolHsuuspuoluecn suunnitclniai .
mukaan tuli v. 1930 näin aikaan-,i
saada perusta väestön laajpjonf^;;
joukkojen tyytymättömyydelle, f;
Syntyneiden kapinain j a lakkojen;p
ajateltiin |öpullise;^ti saattavan k'>?f|i
ko kansantalouden halvautumaan.'/';
Erikoista huomiota teolliisuus-.
nuojuc kiinnitti BahköteolHsuuteen. :
Niinpä suunnittelukomitean 5-vuo.
tisauunnitelmasea oli piiriasemien'-
voimamuärä suunntcltu 10—14
miljardiksi kilovattltunnikHJ, vaik-ka
nyt jo tuotetaan 20 miljaardja.|g
kilovattituntia^ Leningradis^Bä^?
Moskova-ssa, Donin alueella, Ura-,'-
lilla -ja Kuzjbasifisa oli alkaansasK^g
tava kriisi sähkövoimalla varuste'-
lun ulalla. Sähköasemien voima-,
määrän vähäisyyden, koneiden ku­luneisuuden,
kcBkey tyyten vu-oksi^i
polttoainevar"itelun alalla, tuho-. -
töiden jn" tuloksena onkin '4-
useamman vuodeii ojan ollut h a - ' ;
väittävissä puutetta sähkövoimasta
Leningradissa ja useilla teollisuu- .
den 'aloilla. •
Teollisuuspuolueen tuhotöiden ja
vakoilun suhteen ottamim kantajij^S
kuvaavat vilmei.sinu aikoina edellU-;;;g
luetellut tapahtumat. Näiden teh»
tavien toteuttamiseksi tarvittliii^?^;
rahavaroja ja oikein järjestettyä ;
yhteyttä ulkomailla j a täällä olcrV'!,;
vien tuholaisten välillä, ja näiden
tehtävien toteuttamiseksi teolli-; 1^
suuspuolueen KK. toimi. \
Teollisuuspuolueen KK:n ',
toiminta punaisessa ||
armeijassa -^^^i:::-
V. 1929 syksyllä o l r , lJar^>?in|'
Ciiittänyt teoli)suuspuolu«en ; Kxv:n;;;-.
jäsenille ennakkosuunnittdman Ja-?;
sittemmin tarkan suunnitelman;/
teollifiuuspuoluc-en jatE!heikkojen;i
Perus- muodostamisesta Punaiso^-^a Aimei-j;
jassa. Tämän sotilaallisen jarjes^-:;!
tön tuli olla apuna interventsioV?
mia vallattaessa. Laritaevin 'täsiÄ;;
asiasta puhuessaan oi<oittaa Ramsi-|;
nin aikana tärkeimpiä yhteisasS*?!
nin Y. 1929 sanoneeiL mterventlJi
sionin teknillisten valirtixtelutoidei^'^
maansisällä olevan liian heiltköjä?!'"
ja kehoittaneen" voimistuttaihääfif-niitä
järjcKtämällä teollisuuBpup||^
lucen sotilasjarjestdn PunaisejS^^I
Armeijassa. Taman järjestön i^|lt^
tävänä oli tarkkojen tietojen hank.;f>,
kiminen Punaisen Armeijan Vieffcp
osastojen tilasta j a sc)tihisspesiälis|c|",
tien vetämineil >nter\^entsioniri i ^ a ^ ^^
mistelaun.. Tähän tark*«tul^'^||i2
käytettiin .suuria r«hasuniiij||^^;
Niinpä esim. Laritsev oli paölijäs^
toista vuoden aikana saanut: tiltö^lrlil
mailta 100—200 tuhatta rui>I^ä|P
Teollisuuspuolueen uuden :Mi(M¥i
toimintakautena, puolentoista-"^^
den aikana, oli ulkomailta :/säät^^^
puolueelle varoja lähes : p u o t i t ^ j^l
miljoonaa' ruplaa. '
Edellefen Ramsin paljasläksi;
kertoo kuinka pidettiin »yliiyi
Ranskan pääesikunnan :;|ä;ffi'^"''
suuB-kauDt>akomiteanvk^]iw^
ka oli järjestetty köl. . ,V
kirjeellinen yhteys 'M<ys^l^
laitsevan ranskalaisen ^!:flr^^ä^]
toksen välityksellä, kain|t^:^
tettiin ekskuivseja Länip.3|£i^;
sen korkeakotilun rari
sinöoreiUe ja irnthkäi
kirjallisesti ja snnlliseä£i|l^^
vakoiltuja tietoja ;'/iwii