Vapaus, December 4, 1930

              9S6 - 1930 Torstaina^ joglok» 4 p:nä, — 11iur.^.I)ec. 4
Jotkot i i
YidX ihmetdleet miksikB me ilmotairä
tavaramme hintoja nykri^fl, joten jnai-nitsemme
tässä muutamia syitä
I. Siksi että kuluttajamme voivat olla vakuutettuja siitä
e;k3--'a. että otamme jokaiselta saman hinnan, emmekä tee
cinkäänlaisia poikkeuksia kenenkään suhteen.
2 Siksi että henkilöt, j o t k a eivät osta tavaraansa meiltä
läi^vät että hintamme ovat yhtä alhaiset tai eakä alhaisem-jjatkin
kain imtä he muualle maksavat. (Huom.! Intblan k ^ u .
a-aimne kaikki tavaran hinta, paitsi feedit, y.m. ovat samat ,
a,n kautangin hinnat. Feedeistä otetaan 5c enempi säkkiä
:ohd€n. kalliin r a h t i m a i f u n korvaamiseksi. Jos nämä alla-
»krat hinnat ovat oiköät, miksi ette lähettäisi tilaustanne
neille. Voimme vakuuttaa että kaikki muu tavara mitä e i
Imoteta on hinnotettu samanlaisesti, eivätkä nämä allanimite-vt
ole mitään erikoisuuksia saadaksenne teidät tulemaan kaup-
* — i e , ne ovat t a v a l l i s i a hintojamme.
;honsia, säkki ...............
Jräniä, säkki ...
rbeat, Eäkki
fauboja, säkki
Iraham jauhoja, sakki
sokeria, säkki
romaatteja. 2 kannua ..
ilaissia, 2 kannua
lerneitä No. 4 kannu ...
.$1.00
, -9C
.•1.15
. 3.1S
2.90
. 5.5p
. -25
. J iS
. . I f l
Comfort saippua, laatikko
P & G saippuaa, laatikko
Gomfort saippua, 19 kpL
P & G saippua, 24 k p l
Wagner omenia, laatikko
Delicious omenia," laatikko
Japanilaisia appelsiinia,
laatikko , „
Waxed Beans, i a n nu
s.oo
4.0G
1.00
1.00
2^5
1.3C
:is
Tlie
btenmboiml Co<iperidiFe Tradi^ €o.
Limited
176 S. /tlgoma St., Port Arthur, Ont Puhelin N. 305
513 Sin^son St„ For» William, Ont. Pjihielin S. 1326
1101 W. Gore St., We»t F t William, Ont. Puh. S. 4030
Intola, Ont. •— • Puhelin Mclntyre 17
noin :kyizunenen
i s s s a ajassa se on ehtinyt liuottaa
ruosteen irtL Sen j ^ l t e o i lasketaan
se pois, ei kultenlcaaa kaivoon, ja
\ putki huubdeUaan p a n kertaa v e ­dellä.
käsrttämäUä apuna paloruis-tehdä
harvas3inäineri laatikka
[venttiilin ympärille,
an uudistuva ylka o n se, etcä
utki on alunperin asetettu s i ­eltä
siinä on jylöspäin, nleva
^ n.s. "ilmapussi". K u n p u m p -
;i käytetä, lämpenee imuputkes-eva
vesi ja t o t t u u siitä ilmaa,
pyrkii putken korkeimpaan
caan, ilmapussiin. K u n nyt
ipua taas ruvetaan käyttämään,
nes ja kutistuu imuputkessa
ilma, eikä pumppu anna vet-nnenkuin
Uma on saatu veden
ma pois. Korjausta tähän v l -
ei saada, ennenkuin putki on
ttu tasaisesti nousevaksi pump-saakka,
n i i n että ^ilma esteet-ääsee
imuputkesta' pois. Kuta
anpi imukorke\is pn, sitä p a -
ä on ilmapusshi vaikutus.
1 pumppu On asetettu vinoon
oon. eivät veiittUUt .pääse v a -
i liikkumaan j a l^yntihäiriöU
ittuu usÄn. Tämän vian -näkee
isti heti ja voi myös helposti
,ta. •
aiämainltut viat,' jo? i i e ovat
ä, voivat aiheuttaa ainoastaan
i ' tulon vähenemissn, VaiÖJa-eivät
saa sitä kokonaan lak­iaan.
^, joka ei aiheuta veden saan-vähenemistä
ainakaan , heti,
a sen sijaan voi tehdä pum-käyttökelvottomaksi,
on irto-
;n varsi. Se on korjattava tetl,
a vika näyttäisikin pieneM.
iän varren tiivistys on myös
tävä kunnossa, aika-ajoin k i ­nalla
tiivistysholkkla j a llsää-
L tai uusimalla-tarvittaessa t i l -
ttä. •
mppu on kylmällä ilmalla suo­va
pakkaselta sopiviminalla t a -
. Pystypumpun ympärille « s i -
Iksi voidaan asettaa pohjaton
nttitynnyri, joka täytetään s a ­lihailla.
Puolikylmissä huoneis-oidaan-
pumpun ympäri kääriä
a kerroksia huopaa, säkkejä-,
öyttä t.m.s. Vähäinenkin :^eris-irros
vähentää suuresti' jääty-laraa,
jöka ön «talvella ole-a
yksinpä navetassakin. •
mppua käytettäessä oh huo-ava,
ettei pumppuamdnen saa
btua veltosti j a jyskyttämällä,
1 kuin riihtä puiden. Jos
Ppua jyskytetään niin, että
tä menee joka iskulla äärim- !
een asentoonsa, vähentää s e'
pun ikää'suuresti.
Pulkijohtojen viat
edellä mainittiin, että imu-en
tulee olla tasaisesti nouse-pumppuun'
saakka; Hyvä olisi,
painoputkiMn olisi samoin l a i -
I heti pumpusta lähtien, vaikka
ohdat päinvastaisessa tapauk-
' eivät painoputkessa olekaan ^
suuret kuin imuputkessa. J o -
tapauksessa. pitäisi sekä- paino-imuputki
voida helposti tyhjen-
«edestä tarvittaessa. Tämä ohsl
äeUista ei ainoastaan korjauk-':
vuoksi vaan myöskin, milloin
^^^'^ on pelättävä. Samohi
voidaan silloin tällöin tyhjentämällä
putkijohto vedestä j a huuhtelemalla
poistaa putkean kerääntyneet, ve­destä
erottuneet ahieet. Pitemmis-sä
putkijohdoissa pitäisi nila y h ­distäjiä,
jotka avaamalla vioittunut
putki voidaan nttaa Irti. Putkijoh­tojen,
samoinkuin pumppujenkin
venttiilien tulisi olla sellaisissa pai­koissa,
että niihin mukavasti voi
päästä käsiksi.
Jos putkesta tules ruosteista vet-tä^
vaikka kaivon vesi on kirkasta,
on otaksuttavissa, että vesi on h a ­panta.
Vflsa poistetaan heittämäl­lä
kaivoon aika ajoin vähän ix)ltet-tua
kalkkia.
Jos painojohto Qn jxitkä, on edul­lista,*-
että siinä on lieti pumpun
jälkeen takalasku- -1: syöttöventtilll.
Tämä estää vfeden virtaamasta t a ­kaisin
päin pumpun imun aikana
j a helpottaa sUs pumppaajan.. työtä
sekä estää vesi-iskuja. Samipin on
tasoittava vaikutus flmakellolla
pumpun, painopuolella, j a biisi sel­lainen
oleva aina, ktm olosuhteet
ovat jossakin suhteessa vaikeat, s.b.
pitkissä vesijohdoiisa, suurissa nos-tokorkeuksissa
y J b i.
Jos veden mukani tulee hiekkaa
tai multaa, on otaksuttavasti i m u -
putken pää liian lähellä kaivon poh­jaa.
Jos pohja on kova, voi pohja­venttiili
olla parhaassa tapauksessa
30 sm. (12 tuuman) päässä poh­jasta,
mutta «i lähempänä. Peh­meäpohjaisissa
kaivoissa täytyy vä-
Iin. olla ainakin pupli metriä (20
tuumaa) vieläpä tuntuvasti' enem­mänkin,
etenkin jos on pelättävis­sä,
että lieju lisääntyy kaivossa.
Nelinkertaisesti vaikuttavia Allweier-pumppuja
yjn. paljon vettä anta­via
pumppuja käytettäessä olisi poh­javenttiilin
joka tapauksessa oltava
ainakin puoli metriä pohjasta, —
Veden' mukana tifleva hiekka k u ­luttaa
nopeasti' männän tiivisteet
£skä venttiilit.
Jos putkijol^kO on sisältä pahasti
ruostunut tai jos «iihen nn aset­tunut
jpaljon epäpolitauksia, on se
puhdistettava. Tätä varten otetaan
putkijohdon osaset i r t i j a pötkien
sisustat piihdistetäan ' käyttämällä
vuoroin eiim. pitkänomaista, väljäh-köä,
rievuista tehtyä j a ohuella
rautalangalla kiedottua tulppaa, j o - !
ka vedetään putken jäjn, sekä sen
jälkeen paloruiskua. K u n tulppaa'
joka kerralla aina vähän paksun­netaan
j a välillä huuhdcFtaan^lrtaan-tunut
ruoste pms paloruiskulla,
saadaan putket piankin puhtaiksi,^
jonka jälkeen ne asetetaan entiselle
p a i k a U e a i , . . — Jos putkijohto on
ruostunut päältäpäin, puhdistetaan
ruoste pois j a putki maalataan.
Jos putkljollto en maan feisässä,
voidaan se puhdistaa ruosteesta k e ­miallisin
keinoin. B:aivossa oleva
pystysuora putkikappale kterretään
auki j a jälelle jääneen putken pää­hän
pannaan puutulppa. Putki täy­tetään
ftyyin laimennetulla, suolaha­polla,
joka saadaan yhdeksästä o-asasta
vettä j a yhdestä osasta suola-faappoa.
Hapon annetaan olla put-
ENKÄÄ KOTIINNE
JOULUKSI
, '^^käa sakolaiseane ja tuttavanne kotimaas-
. 'anne vidJa ^ r r a n . Valmutaotdkaa nyi, rSan
\ ehditte vielä hyvin jönlnksL Matlciutakaa mo-kavnukua
naattien ja halvalla SndbnrycCa laiva­rantaan
asti CANADIAN NATIONAL-rantatiellä.
. Meiditt a^e^tiaune JSndborjrMa' valmistaa teille
piletin Snomeen aaaldca seka pitia linolen kai-
Idsta matkaa koskevista yksityisseikoistanne.
kna, jonka jälkeea p u ^ o n valmis
! käytettäväksL Mustia putkia este­itään
päältäi&in ruostumasta^'maa-
-laamalla.
\ Jos vesiiohto cn Jäätynyt, otetaan
ensin .salyille. missä, palkassa jääty-
* minen <m tapahtunut. Limassa ole.
l y a n putken-tuntee jo käsillään ko-
Iettelemalla, .onko. siinä vesi jääty-
!n3rt. Jäätyminen tapahtuu, jos vettä
Iotetaan järvestä tai. joesta, vedei
rajassa rannalla; lähellä kaihota t a i
•suutta, kiveä," tien tai kbvakk p o l -
! jetun lumettoman maan kohdalla
I tai sellaisessa paikassa ^mlhin useas-jtl
kaadetaan vettä, kaivossa, jos
j kansi on huonosti suljettu, lattian
1 rajassa navetassa, v e n t t i i l e i n y.m.;
:S. palkoissa. Tavallisesti ei jääty-mtfien
ole n i i n voimakas, että putki
särkjdsi:' ainoa.5taan veden saanti
keskeytyy. Maanphman yJäpuoleila
olevan putken jäätymispaikka etsi­tään,
kuten edellä mahiittiin, ja
Jää sulatetaan kiehuvaan veteen
kastetuilla rievuilla. Juotinlampim
•käyttäminen sulatuksessa on tosin
esittäin tehokasta, mutta samalla
kuvin vastfalUsta. Siten on lukeroat-
; tornia tulipaloja syttynyt, sillä juo.
tinlamppu ruiskuttaa kauvan aikaa
petroolia eikä petroolikaasixa, kun­nes
se on "kuumennut tarpeeksi.
Maan sisässä ole\ia putida on h y ­vä
koettaa sulattaa suolan avulla^
kaatamalla putkeen runsaasti suo­laa..
Samaa keinoa voi joskus ko-vina
pakkasöhiä, jolloin jäätymis­tä
pelätään,; käyttää jäätymisen e h -
käi^ykönona.
Kaikkehi parasta on eristää put~
ket niin, ettei jäätymistä tapahdu.
Mar^ sisässä täytyisi putkien oUa
riittävässä syvyydessä, erossa kaL
lioista ja suurista kivistä. Jollei
piitkea saada kyli"in'syvälle, ohsi
päälle vedettävä verrattaui leveä
maavalli. Pahoissa paikoissa voi­daan
myös putken ympärille tehdä
puulaatikko j a putki Idetoa fisfalt-tipahvilla.
Maan päällä voidaan
putki kietoa paksulla olkiköydellä
täi huovalla jä asfälttipähvilla. Jos
putki tulee lattian lävitse, olisi l a t ­tian
alle, lattian j a maanpinnan
väliin, asetettava putken ympärille
esim. saiiajauhoilla täytetty sementr
titynnyri. •
Jos putki jäätyessään on halennut
niin pahasti, etä veden tulo häiriin­tyy
tai että painoputkesta vettä r u -
.peaa tippumaan, on, jos imuputW
<on maan sisässä, se kalvettava esiin
ja -vaihdettava. Painoputkea tai i l ­massa
olevaa imuputkea sen sijaan
e^ tarvitse uusia. Tavallisesti riittää
tällöin se, että p e n n u t kohta Isita-taan,
maalataan paksulla maaiUUa
tai tervataan, päälle pannaan esim.
tervalappu j a putki sidotaan kireästl
messinki- tai rautalangalla t.m.s. ja
maala;taan. Jos -vuoto pn aivan pie­ni,
riittää sen kevyt takomhien v a ­saralla,
jonka jälkeen palkka maa­lataan.
' Putkia korjattaessa, samoinkuin
uusia putkijohtoja asennettaessa, on,
katsottava, että putkiliitokset «Ivät
ole Ulan kh-eitä eivätkä Ihan löy­siä.
Jos muhvi kierretään putkeen
kovin khreälle, halkee ss helposti ja
on siUom vaihdettava. Jos liitos
on kovhi löysä, vuotaa se. Siitä
syystä ei kierrettä putken päähän
pidä tehdä kovm pitkäksi eikä kovin
lyhyeksi, j a muhvia on kierrettävä
ainoastaan niin pitkälle, kuin täy-sinälfilä
kierteitä riittää. Tiivis­teenä
kierteissä käytetään mönjä-
-m» • |»« •• - " — a — f _a*»,.
Me kaijtki- tiedämme, että ainoas­taan
hyödyllisen työn tekijät tuot­tavat
Isaiken mitä koko ihmiskun-t
» tarvitsee toimeentullakseen,
luonnonantimien kokoamisesta ja
kulutuspaikoille kuljettamiselta a i
täjät vilttntävftt s i ^ .autskUi ntin-p
a l j o n kuin he tarvitsf/^at toimeen-tullakseen
j a useissa tapauksissa
enemmänkin. Suurpääoma laskee
k u i n k a pa^on hyödyllisen työn tn»
loksia on heistä pienempien riista­na
elottomista raaka-aineista v a i - j j i e n hallussa j a himoitsee saada
mistettuihin ihmiskunnalle hyötyä-{nekin itselleen. Ja siinä se on jo
tuottaviin teknillisiin valmisteihin. onnistunutkin huomattavassa mää.
asti. Tätä hyödyllsen työn , t r f d - j r i n j a tulee vielä Qnnistumaiui k p -
" konaan, «llei sitä «nnen koko k a ­pitalistinen
riistojärjestelmä tule
kittiä, lyijyvalkoiskittiä tai taUa t a -
vaUlsestl hamppukuitujen kanssa.
Jos hamppukuitiija käytetään, ote­taan
ainoastaan pitkiä j a pehmei­tä
kuituja hyvin väliän j a kierre­tään
ne p i t k i n kierteitä lujasti k i e r ­teiden
pohjaan; Päälle pannaan k i t ­tiä
tai talia. Mönjäkitti tiivistää
hyvin, mutta sen kuivuttua on l i i ­tosta
vaikea hrottaa., Lyijyvalkoisel-la
l a i talilla tehty liitos on l i e l -
pompi krotaa, mutta tiivistys e i ols
. n i i n luetettava^ j^^is liitospalkka
vuotaa vain hieman, voidaan se
korjata kevyesti takomallar vuoto-paikkaa
teräväHä meisselillä. Jos
vuoto e i asetu tällä, on liitos avat­tava
j a tiiviste uusittava. Jo heti
k i i n n i kierrettäessä näkee taval­lisesti,
tuleeko lilt(*sesta pitävä vai
ei. Pitävässä liitoksessa tiivisteet
jäävät ruuvikiertelslin, kun sen s i ­jaan
huonosti onnistuneessa liitok­sessa
muhvi t y ö n ^ ne edellään
liitoksesta ulos. PlerJ vuoto usaln
tukkeutuu Itsestäänkin kiinni ruos­tumalla.
Sen sijaan.suurempi •vuoto
.^övyttää ajanmittaan vuotopaik-kaa.
< Pellervosta J
jäin jouskoa voimme verxata maa
han, joka tuottaa, sanokaamme
vaikka heiniä. Ihmiset, j o t k a «i>
vät tee hyödyllistä työtä, ovat kek­sineet
jonkinlaisen keipon eli h a ­ravan,
j o l l a he haravdivat toimeen-tulonsa
näiltä hyödyllisen^ työn t e ­kijöiltä.
Kaikkia pikkupisnestäjiä
j a keinottelijoita voimme veixata
fcäsiharaviin, jotka aina ahkerasti
vaanivat tilaisuutta voidakseen sie.
pata viimeisenkin nikkelin hyödyl­l
i s en työn tekijöiltä. TämS h a -
r a v o i t s i j a in luokka on s u u r i l u k u i ­sin
ja monet heistä, epäonniObues-saan,
joutuvat tekemään' joskus
hyödyllistäkin työtä. Epävarmuus,
suuren kilpailun takia haravoimi.
sen onnistumisesta on heidän kes­kuudessaan
siksi s u i i r i että heidän
elämänsä, muodostuu yleensä a i ­noastaan
vähän paremmaksi hyö-
-dyllisen työn tekijäin elämäntasoa.'
M u t t a toivo, että he saisivat hä-'
ra.voitua itselleen niinpaljon, ettSl
voisivat siirtyä yhden asteen ylem­mäksi
j a ruveta haravoimaan -vä­hän
suurenunalla haravalla ,|)a
isompia eriä n ä i d e n p i k k u harav»-
ndesten kasoista, saa heidät yrlt-tftiään
yhä innokkaammin. Näitä
i a i c e k s l suurilla haravoälla saalis­t
a j i a on p a l j on vähemmän, muiifr
heidän, henkilökohtaiset s o l i s t u k ­sensa
ovat jo huomattavasti sun-remmat
ikuin alemmasaa luokassa.
Tämä toisella asteella oleyt^uok'
ka on -taas kolmannen heidän ylä'
puolellaan olevan vieläkin vähem-pilnkuisen
luokan Jiaravqitavan».
Heillä on vieläkin suuremmat ha­ravat
j a saalis sen mukaan suu­rempi.
Tähän tapaan se kohoaa
ylöspäin aina suurimpiin nyt lögr.
t y v i i n pääonmkasautumiin asti.
Alimmat koettavat intohimoisesti
hyötyä hyödyllisen työn tekijöistä
ja' toisistaan. Toisella asteella ole­vat
taas ensimäisellä asteella ote-vista
.'ja toisistaan. Kolmsmnella
asteella olevat riistävät toisiaan j a
toisella asteella olevia, pakottaen
siten toisella avteella olevien yhä
enemmän riistämään ensimäisellä
asteella olevia, j o t en näiden on ^hä'
tarkemmin haravoitava hyödylli­sen
työn tekijöitä. Näin ollen on
ylemmällä asteella oleva vähälu­kuisempi
luokka siitä alempana ole­vien
suurilukuisempien luokkien
riistäjä.! J a k a i k i s t a korkeimpana'
oleva j a vähinlukuisin luokka riis-tää
kaikkia alapuolellaan olevia j a
saa suurimman saaliin. Samalla
asteella olevat riistäjät ovat aina
yksimielisiä siinä, että kai'kki kei­not
ovat hyviä, milloin ne edis­tävät
heidän riistomahdolHsuuk-siaan
alemmilta luokilta, mutta o-vat
vihamielisiä kun huomaavat
että heitä varustautuu tehokkaam­min
riistämään heidän yläpuolel.
laan olevat. Siis näille keinotte­lijoille
on hyvä, jos he itse saavat
riistää alhaalla olevia, josta päin
|kaikki riistettävä hyöty tulee,
mutta sitä luokkaa, johon he k u u ­luvat,
e i saisi enää riistää. Mutta
j o s -he kykenevät luokassaan riis­tämään
niin paljon, että voivat
nousta seuraavaan luoikkaan, niin
silloin he katsovat olevan oikein:
että riistää sitä luokkaa josta läh­tivät.
M u t t a suurpääoma <eli korkein
riistäjäluokka on tullut huomaa­maan
«ttä hyödyllisen työn teki jSt
tuottavat enemmän kuin he voi-vat
niiltä riistää edellä kuvaamani
järjestelmän perusteella, sentahden
kun nämä väliasteilla olevat r i i r -
Uajaasdbob^
^•nfUSTAKAA'
;ANADIÄN
Kint EJirard Hotel — Sodbarr.
C. m.UVRPHY-^ity Tieket Atmt.
N A Tl OHAL
;a?''i:t4r';
• • •
(Jatkoa 1 rUe sivulle}
P a r i i s i s t a . Toiset syytetyt selitti­vät,
vakoilutoimintaansa Eandcan
armeijan hyväksi, sanoen 3rhteyden
heillä rfleen kolmen Moskovassa
olevan ranskalaisen vakoojan kans­sa.
He kertoivat suunnitelmien o i .
leen, että hyökkäys Neuvostolii­t
on kukistamiseksi ohsi aletta jo
tänä kesänä, mutta «iirettiin s c en­si
vuoddle. Tuomarien Vyssmyk^
seen miksi hyökkäys s i i r r e t t i i n,
vastasi eräs syytetyistä., että p 5 a
asiassa siirtämioen tapahtui ser
vaoksi kun talonpojat eivät hei­dän
sannnittelaiftaan haolimatta
osoittaneet lainkaan kapinan noerk.
k e j a neuvostovaltaa vastaan, vaik
ka sitä heidän toimestaan oli vai-misteltu-
L A H J U K S I A O T E T T U , J O I S T/
OSA MENNYT V A L K O -
R Y S S I L L E
Muutamat syytetyt selittivät
myöskin lahjusten ottoa. Eräs
heistä selitti saaneensa m.m. yh­tenä
ainoana vuonna lahjuksia u l ­komaisten
koneitten ostojen aval.
Ja 50,000 ruplaa (25,000 dollaria)
Erittäin runsaasti kertoivat he t u l ­leen
lahjuksia liiketoimista Y h ­dysvalloista-
Lahjukset j a e t t i in t a ­vallisesti
siten, että ulkomailla ole­vat
valkoryssät saivat niistä y h ­den
prosentin j a neuvostovihamie
liset insinöörit neljä prosenttia
Eräs syytetyistä sano'i, että tsaa
rin aikaan eivät insinöörit saaneet
»juuri lainkaan lahjnlcsia, s l l ä ylem­mät
v i r k a i l i j a t olivat ne j o kah­mineet,
joten heidän täytyi tyy­tyä
murusiin.
P O I N C A R E N ' ' P E R U U T U K S I A"
ÖSALLISUUOETAAN S A L A L I IT
toON S E U R A T A A N V A L P.
> FAASTI M O S K O V A S SA
Poincaren "peruutukset" osalli-sauilestaan.
neuvostovastaisee.n sa.j
l a l i i t t o on ovat saaneet valppaan
huomion Neuvostoliiton sanomaleh
distöEsa. Hänen jokaista ilmai.
suaan on seuzattu valppaasti
heti julkaistu neuvostolehdistösaa.
Lehdet selittävät, että a i n o a vaSkä
Jää epäselväksi tähänastisten pal­jastusten
jgerasteella Poincaxiep
osuudesta , neuvostovallan kaklstar
mistä suunnittelevaan salaliittoon
on se, m i l l o u i hän on siihen l i i t t y ­nyt.^
Ranskan pääesikunnan sala^
l i i t t o on sotkeatamioit.n pidMäan
a i v a n selvänä.
pyyhkäistyksi ntenneisyyden mais­t
o i h i n . Saadakseen itselleen näi­den
pienempien riistäjien hallussa
.olevan hyödyn on suurriistäjät
keksineet hyvin käytännöllisen ha­ravan,
jonka p i i k i t haravoivat suo.
raan tuottajia* j a k u l u t t a j i a , mutta
varsi on vIdittSmästi hudjm kä­dessään.
Nämä hamvat ovat val­mistetut
esim. * kulutustarpeitten
j a k e l u a l a l l a siten, että nämä ylim­mät
riistäjät ostavat yksityisiltä
j a pienemmiltä yhtymiltä kaupat,
joissa ne ennen ovat kulutustar­peita
myymällä saalistaneet omaan
taskuunsa ja palkkaavat niihin
henkilökunnan mahdollisimman hal­v
a l l a jonkun tarmokkaan hyv7Q
palkatun henkilön «komennon alai-
£ena työskentelemään. Tälläta-v
o i n he vähentävät pienempiä kei­nottelijoita,
saaden suoraan kulut­t
a j i e n taskusta rahat siihen hara­vaan
jota ei tyhjennetä ennen­k
u i n heidän kassaholvissaan. Tuo.
tannon he ovat mulititaneet suur­tuotannoksi
saaden siten, tjröläls-t
c n työtehoa lisäämällä j a yhä
käytännöllisempiä koneita käyt- •
tSen, tuotantokustannukset siksi
pieneksi, ettei pienemmät yrittä­jät
kykene heidän k a n s s ^ n I d l -
pailemaan. Nain he Ivävittäyä^
pienyrittäjät tuotannon alalta, j o u .
tuen siten työntekijäin tuottama
hyöty suoraan heidän käsimsä. O n
myönnettävä, että suurtuotanto aa-,
moin kuin kulutustarpeiden jake­l
u k i n suurissa ' määrity, hyvin jär­jestettynä,
tulee niinpaljon hal­vemmaksi,
että se pakosta tulee
hävittämään kokpnaan pienemmät
kieinottclijat. Mutta samalla se on
myöskin tehokkain riistojärjcstel-.
mä, sillä kun k i l p a i l u siten hä.
viää voivat he ikulutustappciden
tuotantokustannusten ja myynti­hinnan
eron asettaa mielivaltaises­ti,
koska tuotanto j a jakelu on
samojen m i e s t ä käsissä.
Nämä työntekijöiltä riistetyllä
hyödyllä keinottelevat luokat nuio-
<3ostavat "kansan*', jonka edusta­j
a t parlamenteissa riitelevät omien
luokkiensa riistoetujen turvaami.
sesta j a kilvan kalastavat työläis,
t e n joukkoon . kuuluvia, äänestä-m
M n omia edustajiaan ikaöckiin
vaikutusvaltaisiin virlcapaik^oihin.
Kaikessa he toimivat j a «siintyvät
" k a n s a n a " . Jos tämä keinotteli­j
a i n joukko jossakin maassa onnis­tuu
riistämään erikoisen hyvin,
n i i n pian saamme ulkomaillakin l u ­k
e a sanomalehdistä, että sen tai
sen maan " k a n s a " voi h y v i n . Mut­ta
kansan .enemmistöä, se on, työ.
väen luokkaa, ne «ivät lue kan­saan
kuuluvaksi, paitsi s i l l o in k un
ne tarvitsevat työläisten ääniä
vaalilistoillaan. Mutta vaalivoit-tonsa
jälkeen ne unhoittavat, "'että
työläiset kuuluvat Jcansaan j a että
n i i d e n k i n hyvinvpinti olisi buO'
mioonotettava kansan hyvinvoin.
n i s t a puhuttaessa. ^ J a ' s u u n n i t e l l e s ­saan,
mistä j a millä tavalla m iL
l o i n k i n ruvetaan keinottelemaan l i ­sää
3 i i * a » k » i a , eivät nämä riistäjät
pidä työläisiä laskelmissaan muu-',
ta kun tunnottoniina riistovälioei-nä.
(Heille o n yhdentekevä hyö
tyväbkö he koneista, metsistä^ eläi­mistä,
maasta, jhmisistä, koskista
tai mistä tahansa se on vaan
pääasia, että he hyötyvät j a eitä
he aina käyttävät hyväkseen joa-tai
milloinkin näkevät enimmän
hyötyvänsä. Eivät he myöskään
koskaan näitä riistosuunnitelmia
tehdessään « t a hnomioon 4>iako s<
ihmiskunnalle hyödyllistä t a i v a h i n -
«röllista. He tekevät j a teettävät
a i n a ainoastaan jBitä, mistä heille
ori suurin hyöty, «Ikoon B«n v a i k u ­tukset
koko kansalle j a maalle min-•
kalaiset tahansa. Ajateltakoon
esim. cotia j a k u i n k a paljon n i i ­hin
uhrataan kansojen tuottamia i
rikkauksia. Emme v«i . millaän-näyttää
toteen, että spdiata aim
o l i o t ihmiskunnalle hyöty», «intta
sen tiedämme, että niistä o n o l l ut
k e i n o t t e l i j o i l l e hyötyä j a siksi he
niit» iSarjeBt&vM. Sotia järjestäes.
saan he scifttävät kuinka välttä­mätöntä
• j a hyödyllistä on-xuveta
4(otimaan. Sodan jälkeeit heillä on
mahdollisntis riistää kansaa »anoen
että "iM>ta t n l i maksamaan" niin
j a niin paljon j a työläisten Km
lasuleUava pienemmällä p a l k a l l a j a
kiirjemniössa oloissa, että voitai­s
i i n kohottaa taloudellinen asema
samaUe tasolle (kuin se o l i ennen
«otaa. JA työläiset raatavat j a
kärsivät' vuodesta -vuoteen ilman
« t t ä n i i d e n taloudellinen asema vä^
Mnkäan paranisi, kunnes keinot-t
e l i j a t alkavat huomata että hei­dän
taloudellinen asemansa vaatii
— uutta sotaa, j a alkavat lahet-tSmäin
työläisiä entisen kurjuu-
4 e n I H ^ B I teurastettavaksi sota­r
i n t a m i l l e .
TySläinet. Kuinka kauan --^ielä
mtammme näiden keinottelijain
näin mielivaltaisesti menetellä i t -
eemme j a n i i d en rikkauksien kans­sa,
jotka me olemme työllämme
luoneet, ilman muuta palkkiota
k u i n känimyksemme? — E . A .
A v o i n n a joka päivä paitsi sun-l
u n t a i n a j a maanantaina kello 3
jp.—12 ip- Lauantaisin klo 1* i p.
—2 W>.
P U H E L I N 1582
171 P J N E ST.. S U D B U R Y . O N T .
Huom.! Huom.!
Tulen aiftamaaii
liierÖntaa
Mahniaon saunalla. '
PJinoe 1582. 171 Ptne St.
K U S T I JÄRVI
wmmm
Dr. Stanley s. Pölack
Lääkiri ja kirurgi
Dr. Ivan G. Poladi
Hammasläjkkäri
Täten ticdottax^at konttorcinsa
muuttoa uuteen
CAPITOL T H E A T RE
RAKENNUKSEEN
Cedar kadulla
Puh.: Konttori 222
Kotiin 2360
SUURIN J A AJANMUKAISU-RUOKALA
HOLM'S CAFE
439 QUEEN ST. WEST
tSpadioa Ja Queen Sta. kvlmassa*.
TÖRONTC, ONT.
^jrva raom ja kahvi. Suoip*ibi*«»
laivokset. Tervetuloa!
t«iiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiituuiiiiniiiitiiutiiiittniiiiiimiiminm
f JOS AUOra MATKBSTA^^
s kirjoittakaa meille j a tcbkää paikkaUlauksenne sekä ilmoitt** J
S kaa millä junalla ^saavutte Montrealiin. Välitämme. laiVi-,-'
s .lippuja kaikiHe l i n j o i l l e . Avustamme^ matkan järjestämisesdl i
5 \'apaasti.
1 JOHN STAHLBERG
I VAPAUS MONTREAL BRANCH
I U96 St Antoine St, Montreal» Que.
^jiiiiiifitiiiittiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiititiiiiitiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiNffl^
UusiKiuas^
Nuisillo j a miehille suosittelee kylpyjään. Etevät hielroiat
tavattavissa. •'
Avoinna: Keskiviikkona ja <orstaina kello ;
Perjantaioa 1—-.12. Lauantaina 1—i y S l l i .'
Sunautttaina 9 ap. 1 ip.
56—58 Widmer St, Toronto, Olit.
— ^ — ^
HEI POJAT!
Kun tulette Hearstiin, niin käy­kää
katsomassa Wulkkilän potkua,
niin saatto purusta j a petin.
Waide Wälkkilä,
Bcx 80, Hearit, Ont.
MATKAttLIARÖrT
Muistakaa
' ricnnoliit «lilla iahansa uudistaa
Iloillenne tifau.<9.
Siistejä huoneita saatavana.
EMIL JOHNSON
78 Edmond Lane
S U D B U R Y ONTARIO
Lähellä.C- N . R. asemia
Tclefbnni Ba2
A NIEMI,
Tähtikaupan yläkerrassa
Tel. 499 — Box 2034 — Sudbury
Valokuvaustyötä kaikesta lajlate
Suurennuksia j a raamia.
Snomaiaineii Käherry^e Mefl»
318 Queen st W., Pub. AHelaide 0070
Sältkökihoroita annetaan uusimman menetelmän mukttinu
Kaikkea ulaan kuuluvaa työtä suoritetaan kohtuullisillu Un-n
o i l l a .
Sulkeutuen arv. yleisön suosioon.
- ' - V i -
SUDBURY TAXI
PHONE899
Vilöi umpJnaista Studcbnker auton «ma yJclson palvelukM»> ,
9.0.. Kokeneet luotetut cuton kuljettujat. Suomalaisia palvelee
Buomoluiset. — P i t k i l l e j a juhlamatkoille ijrikoishlnnat i o p k >]
muksen mukaan. ; '
SUDBURY TAXI PIJÖNE 899
Autoauma pottikonUoris vaitapääti Durbam k«iloUa
j ; V. VENHOLA
SUDBURY ONTAHtO
'M
HUOIIl!
Siistiä lämpimiä HUONEITA
vuokrattavana. R U O K A A tarjoil­laan
samassa paikassa.
178 Cedar St.. Sudbury.
Phono 457 W.
Senia Järvi,
SUOMALAINEM
EXPERTTI KELlIO.
"JEPPÄ
Sudburi
J
Halifaxi>ta
(Oslon tai Kööpenhaminan
kautta)
SS. «HELLIG OLAV"
Jouluk. 11
Halvat piletin hinnat .
Nyt mukaan tälle hau.skallc j o u -
luhuvimatkallc, joka tarjoaa t i ­laisuuden
yllättää j u u r i joulun­pyhiksi
kotiinne saapumalla Jou­lu
alkaa laivaan päästyänne.
Erinomainen puhtaus, palvelus,
j o u l u m u a t , konsertit, elokuvat,
joulpkuuset, tanssia, leikkejä,
urheilua, y.in. hauskuutta.
E i mitään vaikeutta Kanadaan
takaisin palatessa. Annamme
tarpeelliset neuvot j a ohjeet sitä
varten. Käykää asiamiehcmme
p u l l e i l l a t a i k i r j o i t t a k a a meille
j o tänään paikkavarauksesta.
Cnei vaoden loistoseinSilHiIen»
terin lahetixnroe ilmaiaekid ja
po»Uvanaa*U kaikille jotka i l -
aoittavat nimeaaE ja osoit­teensa
meille. Tebkäa »e heti.
SCANDINAVIAN
AMERICAN UNE
• '
969 St. A n t o i n e S t.
~, Montreal, Que.
461 Main S t .,
Winnipe8r, M a n /
8 t h Av«. & Ut^., E .
C a l s a r y , Altfi.
1321 Fourth A n i . ,
Seattle, Wasb.
• J . W. AHLQVIST.
'••-y -Box. «0,-,. V , :
SudbnrjV O n t .
Suomalainen Hiiyrysscap^
Avoinna joka arkipäivä kello 1 päivällii keHo 12 yiilt
Lauantaisin kello 10 aamulla kello 12 yöllä,
770 Aqueduct Street, Montreal. Quobae '
SUOMALAINEN PALLOHUONE
A V A T T U 239 Q U E E N ST. W .
Vaslapuutu St, Patrick St;iU, 2;nen o v i lanteen
PrinscsHtt kahvilasta.
T U P A K K A A MYÖSKIN S A A T A V A NA
Toronto, Ont Tervetuloa!
taMa«>»ia»iia[»<iei<i««afl|»»'aäi(i'ifj
;ä?
NORTBl COAL &JOOD Ca
KOVAA J A PEHMEÄÄ KOLIA — KOKSIA
^ PEHMEÄÄ PUUTA
KOVAA JA
• . H
lm
'••'li'-
202 Mackey BIdg- — Puhelin 744, Sudbury.
V A J . A S T O P A I K K A • LORNE STICEET PUHELUl 10.
m-m
m
T u n n i t
1—3 ip.
6 - ^ 3 0 1 .
P u h e i i n :
THnStr 724ft:
1^
Ainoa valmistaja Sud
buryn piirissä.
Sudbury, Ont
252 Regent St Puh. 946
Suomalainen ja Saksalainen
APTEEKKI
H. HASHMALL, Pkm. B .
Puhelin ^ d 5677
315 Dundas St. W., Toronto.
t
Tohtori N. LANDIS
.Spesialisti miesten, naisten J »
lasten taudeille.
387 Dandas St. W., ToaKOiUio.H
NAISPABTURI ^
KÄHERT^ULi^^^^
Pyydämme sulkeutua arv. Ylclsdn "
suo.sioon hyvällä tjrSnfti»
kohteliaisuudella
El»a Ciade U Aan! ^«»ajS^Sif
131 Peter St.^ W, <;^fr»ä)tä:0^
Suomalainen Ruokalain,
, - T a r j o a a ;huöneita- :ia^::::rwili^i^§^
päivittäin j a v i i k o t t a i n . ' . „
5 Wiamer St.. Toronto, Oat. '•
Telefone E l s i n '9960. ^ \.»
TILDA M0ISIOj,^^^£_V7,
PAUiOHUONB
Matkailijakoti
96E-.463 St. Antoino S t ,
Montreal, Qvol.
KiSUI.A ja MATTILA. imlsL
-644''Lagauchetiere • S L ' - ^ « ^ f ^
M O N T 2 E A L , Q U E . '
Puhelin L a n g , 2910. .: If
U^'ElMiÄif^
mää
Välittää k o l i a j a
mittaa mnu^s^crijfli^;
ondleeni txrrittfmstti
50 Lorne St^l
:.v.-;i;:u:|MilÄ